Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
<strong>Arkistolaitos</strong> itsenäisyyden aikana<br />
Suomen itsenäistyttyä arkistolaitoksen systemaattinen kehittämistyö sai uutta pontta, kun vuonna<br />
1924 asetettiin maakunta-arkistovaltuuskunta. Aluksi sen tehtävänä oli valmistella maakuntaarkistojen<br />
perustamista. Työ eteni suhteellisen ripeästi. Ensimmäinen maakunta-arkisto aloitti<br />
toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1927 arkistopiirinään Hämeen lääni. 1930-luvulla perustettiin<br />
neljä maakunta-arkistoa: Ouluun (1932) Oulun lääniä varten, Turkuun (1932) Turun ja Porin<br />
lääniä varten, Viipuriin (1934) Viipurin lääniä sekä Vaasaan (1936) Vaasan lääniä varten. Niistä<br />
lääneistä (ynnä Ahvenanmaan maakunnasta), joissa ei ollut maakunta-arkistoa, oli mahdollista<br />
poikkeustapauksissa siirtää valtion viranomaisten arkistoaineksia joko Valtionarkistoon tai johonkin<br />
maakunta-arkistoon.<br />
Talvisotaan mennessä maakunta-arkistoverkoston pääosa oli valmiina. Sodan jälkeen perustettiin<br />
Jyväskylän maakunta-arkisto (1967) arkistopiirinään Keski-Suomen lääni ja uusimpana Joensuun<br />
maakunta-arkisto (1974) arkistopiirinään Pohjois-Karjalan lääni. Neuvostoliitolle menetetyn Viipurin<br />
maakunta-arkisto siirrettiin aluksi Kuopioon ja sitten Mikkeliin (aluksi Savo-Karjalan maakunta-arkiston<br />
nimisenä). Sen piirinä olivat Kuopion ja Mikkelin läänit. Ahvenanmaata varten<br />
perustettiin vuonna 1977 erityinen maakunnanarkisto (landskapsarkivet), joka on maakuntahallinnon<br />
arkisto ja hoitaa Kansallisarkiston valvonnassa myös eräitä arkistolaitokselle kuuluvia tehtäviä<br />
Ahvenanmaalla, vaikka se ei varsinaisesti kuulu arkistolaitokseen.<br />
Edellä mainitun maakunta-arkistovaltuuskunnan toimeksiantoa laajennettiin koko arkistolaitoksen<br />
uudistamista koskevaksi; samalla sen nimi muutettiin arkistovaltuuskunnaksi. Valtuuskunta toimi<br />
vuoteen 1949. Siitä muodostui Valtionarkiston rinnalla <strong>toimiva</strong> neuvoa-antava elin. Vuoden 1939<br />
arkistolaki perustui valtuuskunnan mietintöön.<br />
Vuonna 1947 perustettiin arkistoainesten supistamiskomitea, joka toimi Valtionarkiston apuna<br />
seulonta-asioissa vuoteen 1971.<br />
Nykyisin voimassaolevan arkistolainsäädännön (L 831/94, A 832/94) mukaan arkistolaitokseen<br />
kuuluvat opetusministeriön alainen Kansallisarkisto ja sen alaisina piirihallintoviranomaisina maakunta-arkistot,<br />
joita on seitsemän. Arkistolaitoksen organisaatio on esitetty alla olevassa kaaviossa.<br />
174
Change language