Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
(suurempi kuva: 399x600 | 2000x3008 pikseliä)<br />
Kuva 28. Kansallisarkistolle vuonna 1890 valmistunut, arkkitehti Gustaf Nyströmin<br />
suunnittelema oma rakennus on ulkoisestikin vaikuttava tiedon temppeli. Valmistumisaikanaan<br />
se symbolisoi Suomen suuriruhtinaskunnan erityisasemaa Venäjän keisarikunnan<br />
yhteydessä. Kuva: Fredrik Forssell.<br />
Tätä Rauhankadun ja Snellmaninkadun kulmassa sijaitsevaa rakennusta on myöhemmin laajennettu<br />
lisärakennuksilla kahdesti (1920- ja 1970-luvulla).<br />
Hallinnollisesti Valtionarkisto oli vuoteen 1918 asti muodollisesti osa Senaattia, jolloin se kuului<br />
aluksi kirkollisasiaintoimituskunnan, sitten kansliatoimituskunnan, sen jälkeen siviilitoimituskunnan<br />
ja lopuksi talousosaston kanslian alaisuuteen. Valtionarkiston paikka virastohierarkiassa ei<br />
ollut kovin kiinteä eikä sen tehtäväkenttä selkeä. Vuonna 1883 voimaan tulleen johtosäännön<br />
mukaan Valtionarkiston tehtävänä oli historiantutkimusta tai muuta tarvetta varten vastaanottaa,<br />
säilyttää, järjestää, luetteloida ja hoitaa virastoilta saadut asiakirjat. Asiakirjojen tuli olla hallinnon<br />
tai historiantutkimuksen kannalta tärkeitä.<br />
Suomessa seurattiin jo autonomian ajan lopulla vireästi arkistoalan kansainvälistä kehitystä. Vuosisadan<br />
vaihteen molemmin puolin vaikuttaneella valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenilla oli<br />
tässä keskeinen rooli.<br />
(suurempi kuva: 399x600 | 2000x3008 pikseliä)<br />
Kuva 29. Reinhold Hausen toimi valtionarkistonhoitajana vuosina 1880-1916 (vakinaisessa<br />
virassa vuodesta 1883). Hän oli ahkera ja määrätietoinen hallintomies, jonka panos<br />
arkistolaitoksen kehittämiseen oli huomattava. Hausen oli myös merkittävä historiantutkija,<br />
joka muistetaan erityisesti Suomen keskiaikaa valottavien asiakirjojen julkaisijana.<br />
Hänen muotokuvansa koristaa arkistolaitoksen pääjohtajan työhuonetta, jossa myös<br />
Hausen maalauksessa istuu. Kuriositeettina voi mainita, että suurin osa maalauksessa<br />
näkyvästä kalustuksesta on edelleen paikoillaan. Tuskinpa yhdelläkään toisella pääjohtajalla<br />
on yhtä ainutlaatuista työhuonetta Suomessa. Kuva: Fredrik Forssell.<br />
Arkisto-olojen kehittämiseksi asetettiin vuonna 1897 arkistodelegaatio, vuonna 1908 arkistokomitea<br />
ja vuonna 1918 arkistovaliokunta. Eräs keskeinen kohta kaikkien niiden toimeksiannossa oli<br />
kysymys alueellisten arkistoinstituutioiden (maakunta-arkistojen) perustamisesta. Ensi kerran<br />
maakunta-arkistoasia oli ollut esillä valtiopäivillä jo vuonna 1888.<br />
173
Change language