Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
ta. Kun asiakirjojen, valokuvien ym. aineistojen digitoituja kuvia viedään Internetiin, ne ovat käyttäjien<br />
saatavilla missä tahansa ja milloin tahansa. Kun alkuperäisdokumentilla voi olla kerrallaan<br />
vain yksi käyttäjä, digitaalikopiolla voi olla tuhansia käyttäjiä. Saatavuuden parantajana digitointi<br />
on mikrokuvaustakin tehokkaampi. Myös aineiston käytettävyys paranee digitoituun materiaaliin<br />
liittyvien hakemistojen ansiosta. Digitoinnin strategisiin etuihin puolestaan kuuluu, että se edistää<br />
<strong>muisti</strong>organisaatioiden yhteistyötä ja työnjaon toteuttamista.<br />
Digitointi ja optinen merkkitunnistus<br />
Digitointi on prosessi, jossa analogisessa muodossa oleva<br />
informaatio konvertoidaan digitaaliseen formaattiin. Siinä<br />
informaatio on organisoitu erillisiksi yksiköiksi, biteiksi.<br />
Bittiryhmät (tavut) ja niiden yhdistelmät sisältävät ao.<br />
informaation. Kysymyksessä on ns. binaarinen data, jota<br />
tietokoneet ja eräät muut laitteet kuten digitaaliset kamerat<br />
kykenevät prosessoimaan.<br />
Skannerilla voidaan kuvata kuvia ja tekstiasiakirjoja digitaalisiksi<br />
kuvatiedostoiksi. OCR-ohjelmalla tekstiasiakirja<br />
tai sen digitaalinen kuva voidaan muuntaa muokattavaan<br />
ASCII-muotoon tai johonkin tiettyyn formaattiin, jolloin<br />
siihen on mahdollista kohdistaa esim. vapaa sanahaku.<br />
Äänitteiden ja videoiden digitoinnissa yhtenäinen analoginen<br />
signaali muutetaan portaittaiseksi digitaaliseksi signaaliksi.<br />
Suomen arkistolaitoksen politiikkana on toteuttaa digitointia varovasti, etusijalla ovat keskeiset<br />
hakemistotyyppiset asiakirjat. Arkistolaitoksella<br />
on oma ”digiarkistoksi” kutsuttu<br />
tietovarantonsa, joka on vapaasti<br />
käytettävissä Internetissä. Digiarkistossa<br />
on mm. kruununtilojen perinnöksiostoaktien<br />
hakemistot ja vuoden 1875<br />
maakirjat.<br />
Tavat hyödyntää asiakirjallista ja muuta<br />
kulttuuriomaisuutta ovat monipuolistuneet.<br />
Tutkimuksen ja opetuksen<br />
ohella myös elinkeinoelämä ja tiedotusvälineet<br />
hyödyntävät entistä enemmän<br />
kyseisiä aineistoja. Digitointi ja<br />
siihen perustuva aineiston ”tuotteistaminen”<br />
on eräs vastaus aineiston kasvavaan<br />
kysyntään.<br />
Saatavuuden ja käytettävyyden ohella<br />
toinen keskeinen peruste digitoinnille<br />
on aineiston suojelu. Digitointi vähentää<br />
tarvetta käsitellä alkuperäismateriaalia, mikä on huomattava etu, varsinkin jos aineisto on huonokuntoista<br />
tai hankalasti käsiteltävää. Tästä seuraa myös henkilökunnan työn säästöä, kun aineiston<br />
noutojen ja palautusten sekä kopiointityön määrä vähenee.<br />
(suurempi kuva: 800x600 | 2592x1944 pikseliä)<br />
Kuva 24. Isokokoisten asiakirjojen kuten karttojen digitointiin käytettävä skannauslaite<br />
Kansallisarkistossa. Kuva: Mika Tukiainen.<br />
Tietopalvelu- ym. toiminnassa käytetään eri tasoisia digikuvia. Internetissä käyttäjät saavat usein<br />
esikatselua varten pienoiskuvia (engl. thumbnails), joita klikkaamalla saadaan näytölle kuvat suurennettuina.<br />
Suurennosten laatu ja tarkkuus vaihtelee. Usein aineiston tarjoaja on valmistanut<br />
Internetissä jaettavista kuvista myös digitaaliset arkistokuvat, jotka ovat hyvälaatuisia ja soveltuvat<br />
pitkäaikaissäilytykseen. Arkistokuvia käytetään korkealaatuisten kopioiden tuottamiseen dokumenteista<br />
(joko analogiseen tai digitaaliseen formaattiin).<br />
160
Change language