Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
ten tietojen antaminen on usein toivottavaa. Se helpottaa arkistolaitoksen työtä eikä yleensä ole<br />
viranomaisen kannalta kovin työlästä.<br />
Käytetty kirjallisuus<br />
Arkistojen kuvailu- ja luettelointisäännöt Arkistojen kuvailu- ja luettelointisäännöt. <strong>Arkistolaitos</strong> 1997.<br />
Nilsson, Nils Arkivvetenskap. Studentlitteratur 1973.<br />
Saarenheimo, Juhani<br />
Tarvitaanko arkistotiedettä Teoksessa: AO. Lisiä historiaan.<br />
Saarijärvi 1998, 202–212.<br />
5.3.5 Tietotekniikka luetteloinnin, kuvailun ja käytettävyyden apuna<br />
Tietotekniikan hyödyntäminen arkistoaineiston luetteloinnissa ja kuvailussa alkoi laajamittaisesti<br />
1980-luvulla. Hyödyntäminen ei vielä tuolloin ollut kovin kehittynyttä, eikä sillä ollut suurta vaikutusta<br />
luetteloinnin periaatteisiin. Kysymyksessä oli ennen muuta vanhamuotoisten luetteloiden<br />
laatiminen tekstinkäsittelyohjelmien avulla. Tämäkin tosin helpotti ja nopeutti merkittävästi luetteloiden<br />
tekemistä.<br />
1990-luvulla kuvaan tulivat erilaiset tietokantaratkaisut sekä tietojen siirto järjestelmien välillä. Yhä<br />
enenevässä määrin luettelointi- ja kuvailutietoja on saatavissa myös Internetin välityksellä. Suomen<br />
arkistolaitos oli tässä kehityksessä ensimmäisten joukossa maailmassa. <strong>Arkistot</strong>ietokanta<br />
VAKKA asetettiin tiedon tarvitsijoiden käytettäväksi Internetiin arkistolaitoksen kotisivun yhteyteen<br />
vuonna 1997. VAKKA sisältää tietoa arkistonmuodostajista ja niiden aineistoista sarja-, arkisto-,<br />
arkistoyksikkö- ja säilytysyksikkötasoa myöten. Tietokanta koskee vain arkistolaitoksessa<br />
säilytettävää aineistoa. Syöttötyö on vielä kesken. Tällä hetkellä (2005) tietokanta sisältää tiedot yli<br />
21 000 arkistonmuodostajasta. Arkistoyksikkötason tietoja järjestelmässä on lähes kaksi miljoonaa.<br />
Tietokannassa oleva tieto on enimmäkseen luettelotietoa, mutta siihen lisätään koko ajan<br />
myös kontekstia valaisevaa kuvailutietoa sekä asiasanoitusta. Tietokannan kuvailu- ja luettelointisystematiikka<br />
perustuu arkistolaitoksen kuvailu- ja luettelointisääntöihin (1997), jotka puolestaan<br />
perustuvat suurelta osin ICA:n kuvailustandardiin. Arkistolaitoksen lisäksi VAKKAtietokantaohjelmisto<br />
on käytössä myös Sota-arkistossa ja SKS:n kirjallisuusarkistossa.<br />
VAKAN kautta on mahdollista saada nähtäväkseen myös digitoituja asiakirjoja, ja järjestelmän<br />
yhteyteen on suunnitteilla sähköinen tilausjärjestelmä, joka mahdollistaa tilausten tekemisen tutkijasaleihin<br />
verkon välityksellä.<br />
VAKKA-arkistotietokannan yhteydessä on Valtakunnallinen yksityisarkistorekisteri, jossa on tiedot<br />
paitsi arkistolaitoksessa säilytettävistä yksityisarkistoista myös kymmenen yksityisen keskusarkiston<br />
aineistoista. Tavoitteena on, että yksityisarkistorekisteriin saataisiin mukaan kaikki keskeiset<br />
yksityisarkistoja säilyttävät arkistot, museot ja kirjastot.<br />
Arkistoalan kansainvälisiin kehityspiirteisiin kuuluu pyrkimys kohti hakemistojärjestelmien integraatiota.<br />
Pyrkimystä haittaa järjestelmien kirjavuus. Viime vuosina on herättänyt suurta kiinnostusta<br />
arkistohakemistoja varten laadittu standardoitu formaatti Encoded Archival Description<br />
(EAD). Sen kehittämisen käynnisti Berkeleyn yliopiston kirjasto 1990-luvun alussa. Formaatin<br />
152
Change language