Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

tyyppien kohdalla se on edelleen käyttökelpoinen ratkaisu. Tulostusvaihtoehto ei kuitenkaan yksinään
voi ratkaista tietojen pitkäaikaissäilytyksen ongelmaa.
Pitkäaikaissäilytyksen vaihtoehtoja
Museointi
Tulosteiden ottamisen lisäksi on erilaisia ratkaisuja tietojen säilyttämiseksi pelkästään sähköisessä
muodossa. Eräs niistä lähtee siitä, että tietty määrä laitteita, käyttöjärjestelmiä ja sovelluksia “museoidaan”,
niin että kaiken tyyppisissä tietoteknisissä ympäristöissä tuotetut tiedot olisivat käytettävissä
loputtoman pitkän ajan. “Museovaihtoehtoa” pidetään kuitenkin yleisesti epärealistisena.
Yksistään laitteiden tarvitsemien varaosien valmistuksen päättyminen olisi strategialle kohtalokasta
puhumattakaan muista siihen liittyvistä ongelmista kuten tietokonemuseoiden edellyttämästä
tietotekniikan asiantuntemuksesta ja suurista kustannuksista. Lyhyen aikavälin strategiana “museovaihtoehdolla”
sen sijaan on merkitystä. Monissa virastoissa on esimerkiksi kaiken varalta säilytetty
vanha mikrotietokone, jossa on lukuasema nyttemmin tuotannosta poistetuille pehmeille
disketeille (“lerpuille”).
Emulointi
Pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuksi on esitetty myös ns. emulointia. Emuloinnin filosofiana on näkemys
siitä, että ainoa tapa varmistaa pitkällä aikavälillä asiakirjojen integriteetti on pitää ne saatavissa
alkuperäisessä ympäristössään. Tämän mukaisesti emuloinnissa on kysymys vanhan tietoteknisen
ympäristön (laitteiden, käyttöjärjestelmien, sovellusten) jäljittelystä uudessa ympäristössä.
Eräs emuloinnin muoto on vanhan tietokoneen emulointi (tätä varten tehdyn sovellusohjelman
avulla) uudessa laite- ja käyttöjärjestelmäympäristössä siten, että vanha, alkuperäinen ohjelma saadaan
toimimaan myös uudessa ympäristössä. Tämä mahdollistaa sen, että alkuperäisessä tiedostomuodossa
olevia asiakirjoja voidaan jatkuvasti lukea, ilman että joudutaan turvautumaan migraatioon
(ks. s. 130), jossa tietojen häviäminen ja vääristyminen on mahdollista. Oleellista on
nimenomaan laitteiston emulointi. Ohjelmien emulointi on huomattavasti hankalampaa, eikä siihen
ole tarvettakaan tietojen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisussa.
Emuloinnin periaate on tietojärjestelmien yhteydessä ollut tunnettua jo varsin pitkään. Siitä on
olemassa myös kaupallisia sovelluksia. Lähes kaikkia vanhoja pelikonsoleita pystytään emuloimaan
moderneissa mikrotietokoneissa. Myös esimerkiksi Windowsissa voi emuloida Macohjelmistoja
ja päinvastoin. Systemaattinen, nimenomaan tietojen pitkäaikaissäilytykseen tähtäävä
emulointi on kuitenkin uutta. Sitä on onnistuneesti testattu, mutta pitkäaikaissäilytyksen käytännön
sovelluksia on vain vähän. Emulointiin liittyy vaikeuksia, jotka osaltaan selittävät sen, miksi
käytännön sovellukset puuttuvat. Emuloinnin onnistuminen edellyttää vanhan ympäristön tarkkaa
dokumentaatiota, jota ei eri syistä aina ole mahdollista saada. Vanhan teknologian määrittelyt saattavat
esimerkiksi olla valmistajien liikesalaisuuksia, joita ne eivät ole valmiita paljastamaan. Alkuperäisten
asiakirjojen lisäksi tulee säilyttää myös alkuperäiset sovellusohjelmat, ja niiden käyttö
pitää luonnollisesti hallita. Emulointi on myös kallista, koska erilaisia laitteistoja on paljon, ja emuloinnin
hallitseminen edellyttää erityisosaamista, jota ei ole helposti saatavilla.
Kapselointi
Pitkäaikaissäilytyksen teoreettisiin ratkaisuihin kuuluu ns. kapselointi (engl. encapsulation). Toisin
kuin migraatiovaihtoehdossa (ks. alle) kapseloinnissa säilytetään sähköinen asiakirja alkuperäisessä
tiedostomuodossaan siten, että asiakirja varustetaan (kapseloidaan) ohjeilla siitä, miten se on tulkittava.
Kysymyksessä on yksityiskohtainen, formaalinen kuvaus tiedostoformaatista ja sen sisäl-
129