Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI
5.2.4 Äänitteet
Äänitteet, jotka ovat syntyneet kiinteänä osana arkistonmuodostajan toimintaa, ovat asiakirjoja.
Mikäli kysymys on viranomaisesta tai julkista tehtävää hoitavasta yhteisöstä tai henkilöstä, ne kuuluvat
arkistolain piiriin.
Äänitteillä oleva ääni muodostetaan ns. signaalin avulla. Signaali on joko analoginen tai digitaalinen.
Analoginen signaali on tasaisesti varioiva aalto. Digitaalinen signaali puolestaan koostuu erilaisista
portaittaisista arvoista, jotka muodostetaan binaarisen koodin avulla.
Äänisignaalin tallennusvälineet ovat pääasiallisesti neljää tyyppiä: magneettisia, optisia, magneettisoptisia
tai mekaanisia. Magneettiset ja optiset tallenteet soveltuvat analogiseen ja digitaaliseen tallennukseen
42 , mekaaniset (sylinterit, levyt) analogiseen ja magneettis-optiset pelkästään digitaaliseen
tallennukseen.
Äänitallenteiden kuunteleminen edellyttää sopivaa laitetta. Tallenne ja kuuntelulaite muodostavat
järjestelmän. Järjestelmät ovat herkkiä vanhenemiselle, minkä taustalla on markkinatilanteesta
johtuva kuuntelulaitteiden tuotannon ja tuen loppuminen ja uusien laitteiden tulo markkinoille.
Järjestelmän rajallisesta elinkaaresta johtuu, että äänitallenteen sisällön säilyminen käyttökelpoisena
edellyttää, tapauksesta riippuen, joko kopiointia tai migraatiota (ks. s. 130). Migraatiossa vaihdetaan
tiedostoformaattia, tallennusvälinettä ja kuuntelulaitetta, kuitenkin niin, että vaihto voi
koskea vain osaa edellä mainituista järjestelmän osista.
Kopioinnissa on huomattava, että analogisessa ympäristössä informaation tekninen taso heikkenee
jokaisen kopioinnin yhteydessä. Digitaalisessa ympäristössä sitä vastoin ei tapahdu informaation
häviämistä (edellyttäen että kopiointiprosessi on virheetön). Tästä johtuu, että analogiset
äänitteet tulisi pitkäaikaissäilytystä varten siirtää digitaaliseen muotoon.
Analogiset formaatit ovat vähitellen poistumassa käytöstä. Niille sopivia tallennusvälineitä ja
kuuntelulaitteita ei enää valmisteta yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja niihin liittyvä tuotetuki on
vähenemässä.
Digitaalinen formaatti on pitkäaikaissäilytystä ajatellen analogista parempi. Silti myös digitaaliseen
muotoon liittyy ongelmia. Digitaalisessa äänentallennuksessa mikään järjestelmä ei ole toistaiseksi
saavuttanut ehdottoman vakaata asemaa, mikä luonnollisesti on ongelma pitkän aikavälin käytettävyydelle.
Tässä tilanteessa migraation merkitys korostuu. Ääniteaineiston migraatiossa, kuten
kaikessa migraatiossa, prosessin dokumentointi ja laadunvarmennus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Migraatiossa ei pidä ryhtyä äänitteen laadun subjektiiviseen paranteluun (kohinan poisto yms.),
vaikka tekniikka antaakin siihen mahdollisuudet. Epätoivottavatkin äänet ovat osa äänidokumentin
kokonaisuutta. Käyttökopioissa tallenteen laatua voidaan parannella.
Migraatioon ryhtyminen riippuu aineiston laadusta ja asiakaskunnan tarpeista. Välittömän tuhoutumisuhan
alaiset aineistot tulee luonnollisesti siirtää ensimmäisenä (analogisesta formaatista digitaaliseen
tai digitaalisesta formaatista/järjestelmästä toiseen digitaaliseen formaattiin/järjestelmään).
Ns. lakatut äänilevyt kuuluvat tuhoutumisherkkyytensä vuoksi konvertointilistan kärkeen.
Levyn pinnoitteen ja pohja-aineen välille muodostuu jännitteitä, jotka voivat halkaista levyn, vaikka
sitä ei käsiteltäisikään.
Tällä hetkellä suositeltavimpia tallennevälineitä arkistoinnin kannalta ovat CD-R- ja DVD-Rlevykkeet,
joille tieto tallennetaan digitaalisessa muodossa. Levykkeiden kunto on syytä tarkistaa
42 Käytännössä optisille tietovälineille tallennetaan nykyisin vain digitaalisessa muodossa olevaa tietoa.
120