Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
Graafinen kartta koostuu siis nykyisin yhä yleisemmin numeerisesta kartta-aineistosta; varhemmin<br />
sen sijaan kantapiirroksista ja/tai painofilmeistä. Näistä aineistoista voidaan eri tarpeisiin valmistaa<br />
erilaisina yhdistelminä valokopioita, kuultovalokopioita, filmikopioita, muovikopioita, valokuvasuurennoksia<br />
ja -pienennöksiä sekä monivärisiä kopioita, tietokonetulosteita ja painovedoksia<br />
(Niemelä 2004, 131).<br />
Numeerisesta aineistosta voidaan helposti valmistaa eri mittakaavaisia karttoja ja lisätä niihin<br />
omia, esimerkiksi teematietoja. Numeerisen kartan ajantasaistus on myös aiempaan verrattuna<br />
huomattavasti helpompaa. Erilaiset karttatietokannat ovat lisänneet ja parantaneet karttatietojen<br />
käytettävyyttä monin tavoin. Valmistajien ja tutkimushankkeiden digitointiprojektit tuottavat kattavasti<br />
karttatietoa verkossa käytettäväksi.<br />
Dokumentinhallintajärjestelmien avulla voidaan hakumenetelmät, skannatut kuva-aineistot, niiden<br />
käsittely ja ajantasaistus sekä uusien aineistojen tuottaminen ja kopiointimenetelmät tehokkaasti<br />
niveltää toisiinsa ja varmistua lopputuotteen arkistokelpoisuudesta tulostamalla se arkistokelpoisella<br />
tavalla. Internetin avulla erityisaineistojen käytettävyys on menettänyt aiemman paikkasidonnaisuutensa.<br />
Myös GIS:in kaltaiset paikkatietojärjestelmät ja muu alalla tapahtuva kehitys antavat<br />
kartta-arkistonhoidolle kansainvälisiäkin ulottuvuuksia.<br />
Sähköisesti arkistoiduista kartoista ja piirustuksista tulee olla varmuuskopio myös arkistokelpoisella<br />
paperilla, muovilla tai mikrofilmillä, ellei arkistolaitos ole toisin päättänyt tapauskohtaisesti.<br />
Kehitys johtaa kuitenkin ilmeisen vääjäämättä sähköisessä muodossa säilyttämisen yleistymiseen.<br />
Kirjallisuus<br />
Niemelä, Osmo Maasto ja kartta. Genimap Oy. Helsinki 2004.<br />
Suomen karttojen tarina 1633–1997. Karttakeskus Oy.<br />
Helsinki 1998.<br />
Rosberg, Harri Arkisto-oppi 490. Hämeenlinna 1986.<br />
Suomen Kartasto Suomen Kartasto. Vihko 112 (1984).<br />
5.2.3 Valokuvat<br />
Suomessa on eri arkistojen, kirjastojen, museoiden, lehtien toimitusten ja keräilijöiden sekä kuvaajien<br />
itsensä kokoelmissa miljoonia valokuvia. Arkistolaitokseen kuvia tulee yleensä muun arkistoaineiston<br />
mukana, ts. kuvat ovat osa jotain arkistokokonaisuutta. Niitä saatetaan säilyttää käytännön<br />
syistä fyysisesti erillään muusta aineistosta, mutta käsitteellisesti ne ovat osa suurempia<br />
kokonaisuuksia. Suuri osa arkistolaitoksen säilyttämistä valokuvista on edelleen muun arkistoaineiston<br />
yhteydessä. Niukkojen resurssien vuoksi läheskään kaikkia kuvia ei ole pystytty erottamaan<br />
asiakirjojen joukosta, eikä kuvien olemassaolosta edes välttämättä tiedetä. Toisin kuin arkistolaitoksen<br />
yksiköt museot ja eräät arkistoinstituutiot suunnitelmallisesti keräävät valokuvia<br />
kokoelmiksi. Keskeisiä ovat tällöin kyseisen laitoksen kokoelmapolitiikkaan liittyvät temaattiset<br />
näkökohdat.<br />
114
Change language