Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos

Sen sijaan pysyvästi säilytetään viranomaisen vahvistamat ja hyväksymät kartat ja piirustukset,
mukaan lukien rakennusten ja rakennelmien pääpiirustukset. Samoin säilytetään pysyvästi viralliset
toimituskartat ja niiden alkuperäispiirustukset, esitellyt kartat ja piirustukset, alkuperäissuunnitelmat
ja luonnokset sekä niiden liitekartat ja -piirustukset, mikäli niiden informaatio ei sisälly muihin
pysyvästi säilytettäviin karttoihin tai piirustuksiin.
Erityisiksi suojelukohteiksi määrättyjä rakennuksia, niiden osia ja ympäristöä koskevat kaluste-,
työ-, sisustus- ja maisemapiirustukset sekä niihin rinnastettavat erikois- ja detaljipiirustuksetkin
säilytetään pysyvästi pääpiirustusten lisäksi.
Pysyvästi säilytettävien piirustusten säilyttämisestä yksinomaan sähköisessä muodossa määrätään
virasto-/laitoskohtaisesti samoin kuin muista edellä mainitsemattomista piirustuksista.
Kartta- ja piirustusaineiston tuotanto, käyttö ja säilytys on nykyisin jo valtaosiltaan siirtynyt tapahtuvaksi
sähköisillä välineillä. Arkistolaitoksen seulontapäätöksissä on perinteisesti lähdetty siitä,
että pysyvästi säilytettävät kartat ja piirustukset myöhemmin tehtyine muutoksineenkin ovat paperimuodossa.
Kun käytännössä on jo siirrytty sähköiseen toimintaympäristöön ja jos karttojen ja
piirustusten tulostaminen paperille osoittautuu työlääksi, on hankittava arkistolaitoksen lupa pysyvästi
säilytettävien tietojen lopullisen säilytystavan muuttamiseen paperista sähköiseen muotoon.
Pysyvästi säilytettävien sähköisten kartta- ja piirustusasiakirjojen, kuten muidenkin asiakirjojen
säilytyksessä on varmistettava, että ohjelmien ja laitteiden muuttuessa pysyvästi säilytettävät tiedot
pystytään siirtämään uuteen toimintaympäristöön sisällöltään muuttumattomana (semanttisesti
eheinä). Tämä on erityisen tärkeää, jos sähköinen kartta tai piirustus koostuu useista eri tiedostomuodoissa
olevista elementeistä. Niiden on säilyttävä fyysisesti ja niiden on oltava luettavissa.
Niillä olevien tietojen on löydyttävä sekä tietojen merkityksen ja kontekstin on oltava ymmärrettävä.
Valmistus ja käytettävyys
Karttojen ja piirustusten myöhempään elinkaareen vaikuttava valmistusprosessi on monivaiheinen
prosessi, joka on kokenut erityisesti lähimmän sadan vuoden kuluessa nopeita muutoksia.
Kartan valmistusta on käsitelty Suomen Kartaston vihossa 112. Siinä käsitellään runkomittaukset,
ilmakuvatyöt ja kartografiset työt (puhtaaksipiirustus, valokuvaus, kopiointi, asemointi ja painaminen).
Kartta on muuttunut viime vuosikymmeninä jopa ainutkertaisesta harvinaisuudesta moniilmeiseksi
käyttöesineeksi, jonka käyttäjä voi muokata tarpeittensa mukaiseksi. Tähän on vaikuttanut
1940-luvulta alkaen käyttöön tulleet kartografiset muovit, kopiomenetelmien monipuolistuminen,
painatusmenetelmien kehittyminen sekä 1970-luvulta lähtien tietokoneavusteisten kartanvalmistusmenetelmien
kehittyminen.
Maanmittauslaitoksen karttatuotannossa on muun muassa siirrytty jo jonkin aikaa sitten jatkuvasti
ajantasaistettavaan maastotietokantaan, josta otetaan karttapainoksia tietyin aikavälein tai tilausten
mukaan. Paperiaineistoja ei enää paljon synny – on vain suuria tietokantoja ja niiden atk-teknisiä
varmistuksia. Numeerisen kartta-aineiston merkittävä lisääntyminen, monipuolistuminen ja yleistyminen
on tarjonnut kartan käyttäjille täysin uuden tavan hyödyntää kartta-aineistoja (Niemelä
2004, 120). Maanmittausarkistot ovat hieman toisessa asemassa painokarttoihin verrattuna juridisten
näkökohtien vuoksi. Niissä olevien tietojen säilyminen varmistetaan paperimuotoisena, mikrofilmeinä
ja nyttemmin kartat viedään myös sähköiseen arkistoon.
113