Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
totieteellisen tutkimuksen vähäisyyttä, mikä tosin on muuttumassa. Alan merkittävin teoreetikko<br />
Suomessa on Pentti Renvall (1907–1974), jonka julkaisutoiminta liittyi kuitenkin ensisijaisesti historiaan.<br />
Merkittävän julkaisukanavan arkistoalaa koskeville kotimaisille artikkeleille on 1980-luvun alusta<br />
lähtien muodostanut Arkistoyhdistys ry:n julkaisusarja Arkisto. Alan tärkein <strong>oppikirja</strong> on viime<br />
vuodet ollut Pirkko Rastaan Asiakirjahallinto ja arkistotoimi, jonka ensimmäinen painos ilmestyi<br />
vuonna 1990. Kyseisen teoksen edeltäjä, saman tekijän Keskiasteen arkisto-oppi ilmestyi<br />
vuonna 1984. Pirkko Rastaan <strong>oppikirja</strong> on käytännön arkistotoimen osalta ollut tämän teoksen<br />
esikuva.<br />
Toinen keskeinen teos on ollut useiden eri kirjoittajien laatima Arkistonhoidon opas, jonka ensimmäinen<br />
painos on vuodelta 1978. Yrityssektorilla tärkeä alan <strong>oppikirja</strong> on Heikki Helastin ja<br />
Marjo Hyppösen <strong>Arkistot</strong>oimen perusteet (1990).<br />
Kunnallisen arkistotoimen perus<strong>oppikirja</strong> on ollut Voitto Seppäsen ja Eeva Gröhnin Arkistointi<br />
ja kirjaaminen kunnallishallinnossa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1983. (Myöhemmin<br />
kirjoittajakaksikkoa on täydentänyt Raili Oittinen.) Ennen kyseistä teosta kunnallisen<br />
arkistotoimen perus<strong>oppikirja</strong>na oli Martti Itkosen Kunnallisen viranomaisen arkistonhoito vuodelta<br />
1968. Kunnallisen arkiston hoito -teoksensa Itkonen julkaisi jo vuonna 1950.<br />
Myös järjestöpuolta varten julkaistiin opaskirja jo varhain. Aimo Wuorisen Arkistonhoidon opas<br />
järjestötoimintaa varten on vuodelta 1948. Tuorein tämän alan teos on Marja Pohjolan ja Petra<br />
Hakalan toimittama <strong>Arkistot</strong> kuntoon. Tieteellisten seurojen arkistokäsikirja (2003).<br />
Erityisaineistoja koskevista opas- ja oppikirjoista mainittakoon Harri Rosbergin Arkisto-oppi<br />
(1986), joka käsittelee karttoja ja piirustuksia sekä valokuvia käsittelevä Sirkku Döllen, Thomas<br />
Ehrströmin ja Raimo Fagerströmin (et al.) teos Kuvat kunniaan (1989).<br />
Edellä mainittujen lisäksi myös eräät muut alan edustajat ovat vuosikymmenten kuluessa vaikuttaneet<br />
merkittävästi arkistokeskusteluun ja alan kehitykseen kirjoitustensa ja ammatillisen toimintansa<br />
kautta. Erityisesti voidaan mainita arkistolaitoksen palveluksessa toimineet ja <strong>toimiva</strong>t Kaarlo<br />
Blomstedt, Martti Favorin, Lauri Kujala, Veikko Litzen, Eljas Orrman, Raimo Pohjola, Juhani<br />
Saarenheimo, Alpo Salmela ja Taina Vartiainen.<br />
<strong>Arkistot</strong> <strong>yhteiskunnan</strong> <strong>toimiva</strong> <strong>muisti</strong> -teos pyrkii antamaan kokonaiskuvan asiakirjahallinnon ja<br />
arkistotoimen luonteesta ja tehtävistä. Teoreettisena lähtökohtana on asiakirjallisen tiedon erityisluonne<br />
”toiminnallisena tietona”, ja tähän perustuva asiakirjallisen tiedon todistusvoimaisuus.<br />
Lisäksi pyritään osoittamaan, mitä käytännön vaatimuksia tästä seuraa tiedon käsittelylle, säilyttämiselle<br />
(arkistoinnille) ja käyttöön asettamiselle. Käytäntöä koskevilta osiltaan teos keskittyy erityisesti<br />
viranomaisten asiakirjahallintoon ja arkistotoimeen. Teos on tarkoitettu käytettäväksi sekä<br />
keskiasteen koulutuksessa että yliopistojen perus- ja aineopinnoissa.<br />
Kirjan rakenne seuraa pääpiirteissään asiakirjojen elinkaarta. Lainsäädännön antamissa kehyksissä<br />
seurataan arkistonmuodostuksen eri vaiheita sekä käsitellään asiakirjojen säilyttämistä ja käyttöön<br />
asettamista. Arkistoinstituutiot edustavat elinkaaren loppupäätä. Elinkaarta seuraava rakenne<br />
päättyy tähän. Kirjan jälkipuoliskolla puhutaan arkistojen yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta<br />
merkityksestä sekä arkistotieteen kehityksestä.<br />
Kirjan ytimenä ovat luvut <strong>Arkistot</strong>, lainsäädäntö ja kansainvälistyvät normit, Asiakirjahallinto ja<br />
arkistonmuodostus, Arkistojen säilyttäminen ja käyttöön asettaminen sekä <strong>Arkistot</strong> ja yhteiskunta.<br />
11
Change language