Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
Lataa Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti -oppikirja - Arkistolaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ARKISTOT YHTEISKUNNAN TOIMIVA MUISTI<br />
1. JOHDANTO<br />
Asiakirjoilla ja arkistoilla on vuosituhantinen historia. Kehittyneet yhteiskunnat eivät voi tulla<br />
toimeen ilman niitä. Hallinto, oikeuksien ja velvoitteiden todentaminen sekä demokratian toimivuus<br />
edellyttävät asiakirjoja ja arkistoja. Niillä on myös suuri kulttuuriin ja tieteelliseen tutkimukseen<br />
liittyvä merkitys. Asiakirjojen tuottamisen, jakelun ja säilyttämisen tekniikat ovat muuttuneet,<br />
mutta asiakirjojen ja arkistojen tehtävät ovat pysyneet samoina.<br />
Asiakirjoista muodostuu tiettyjen periaatteiden mukaan arkistoja. Arkistojen syntyprosessin, käsittelyn,<br />
säilyttämisen ja käyttöön asettamisen hallinta edellyttää monipuolista ammattitaitoa. 1960-<br />
luvulla kuvaan tullut tietotekniikka, jonka yleistyminen hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa on<br />
ollut nopeaa 1980-luvun puolivälistä lähtien, koskettaa läheisesti myös asiakirjahallintoa ja arkistotointa.<br />
Tietotekniikan kehitys asettaa suuret vaatimukset näillä aloilla työskentelevien ammattitaidolle.<br />
Samaan suuntaan vaikuttavat viime vuosien suuret muutokset lainsäädännössä ja hallinnossa.<br />
Asiaa voi lähestyä myös käänteisesti. Asiakirjoihin ja arkistoihin liittyvät ominaisuudet ja arvot<br />
(kuten todistusvoimaisuus) asettavat puolestaan tietotekniikalle omat erityisvaatimuksensa.<br />
Suurelta osin tietotekniikan kehityksestä johtuu, että eri informaatioalat, kirjastotiede, informaatiotutkimus<br />
ja arkistotiede sekä niistä juontuvat käytännön ammatit ovat lähentyneet toisiaan.<br />
Myös asiakaskunnan kasvanut vaatimustaso on vaikuttanut tähän. Kehitys näkyy myös koulutuksen<br />
järjestämisessä. Eri maissa ovat yleistyneet ratkaisut, joissa informaatiotutkimusta ja arkistotiedettä<br />
tutkitaan ja opetetaan osina samaa opetusohjelmaa. Työmarkkinoilla ovat yleistymässä<br />
toimenkuvat, jotka edellyttävät laaja-alaista tiedonhallinnan osaamista.<br />
Tietojärjestelmiin sisältyvän tiedon käsittely on muodolliselta ja tekniseltä kannalta pitkälti samanlaista,<br />
olipa kysymys sitten asiakirjallisesta tai muusta tiedosta. Informaatioalojen lähentyminen ja<br />
koulutuksen osittainen yhdentyminen on monesta näkökulmasta hyödyllinen kehityssuunta. Tämä<br />
ei kuitenkaan saa johtaa asiakirjahallinnon ja arkistotoimen erityispiirteiden hämärtymiseen. Asiakirjallinen<br />
tieto liittyy kiinteästi toimintaprosesseihin, mistä johtuen puhutaankin “toiminnallisesta<br />
tiedosta”. Toiminnallisen tiedon ymmärtäminen ja sen todistusvoimaisuuden arviointi edellyttävät<br />
tiedon synty-ympäristön ja -taustan eli kontekstin tuntemista. On tiedettävä, kuka on tiedon tuottanut,<br />
missä tarkoituksessa ja milloin. Arkistonhoitajan ja muun asiakirjahallinnon ammattilaisen<br />
keskeinen tehtävä on säilyttää yhteys tiedon ja sen kontekstin välillä. Tällä vaatimuksella on suora<br />
vaikutus siihen, millä tavoin asiakirjallista tietoa rekisteröidään, säilytetään (arkistoidaan), kuvaillaan<br />
ja luetteloidaan. Toiminnallisen tiedon ja sen kontekstin säilyttämisellä voi olla huomattavia<br />
oikeudellisia vaikutuksia.<br />
Suomalaisella arkistokoulutuksella on varsin pitkät perinteet. Valtionarkisto (nykyinen Kansallisarkisto)<br />
käynnisti ylemmän arkistotutkinnon koulutuksen vuonna 1936. Koulutus tähtäsi aluksi<br />
lähinnä arkistolaitoksen ylempien virkamiesten pätevöitymiseen, mutta on vuosikymmenten kuluessa<br />
laajentunut myös arkistolaitoksen ulkopuolelle. Virastoissa käytännön arkistotyötä tekeville<br />
suunnattu arkistonhoitotutkinto käynnistettiin arkistolaitoksessa vuonna 1969.<br />
Ensimmäisen asiakirjahallinnon kurssin Suomessa järjesti Liikearkistoyhdistys ry vuonna 1985.<br />
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus aloitti yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa oman asiakirjahallinnon<br />
koulutusohjelmansa vuonna 1989. Huomattava edistysaskel alan koulutuksessa<br />
otettiin vuonna 1997, jolloin Tampereen yliopistossa aloitettiin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen<br />
tutkimus ja opetus osana informaatiotutkimuksen opetusohjelmaa.<br />
Suomalaista arkistoalan kirjallisuutta ei ole kovin paljon. Alan opiskelu varsinkin korkeakoulutasolla<br />
edellyttää ulkomaiseen kirjallisuuteen perehtymistä. Kirjallisuuden vähäisyys heijastaa arkis-<br />
10