Asemakaava selostus (pdf) - Hanko

HANGON KAUPUNKI 

HANGÖ STAD 

Hangon länsisataman asemakaava ja asemakaavamuutos 

Västra hamnens detaljplan och ändring av detaljplan 

asemakaava nro / detaljplan nr 001248 

SELOSTUS / BESKRIVNING 22.3.2013 

Hangon kaupunki, maankäyttöosasto 

Santalantie 2, 10900 Hanko 

puh. 019 22 031 

Hangö stad, Markanvändningsavdelningen 

Sandövägen 2, 10900 Hangö 

tel. 019 22 031 

Vireilletulo: 13.10.2009 Anhängiggjord: 13.10.2009 

Ympäristölautakunta: 13.12.2011 Miljönämnden: 13.12.2011 

Kaupunginhallitus: 

Stadsstyrelsen: 

Kaupunginvaltuusto: 

Stadsfullmäktige:

Asemakaavan selostus koskee 22.3.2013 päivättyä asemakaavakarttaa 

Planbeskrivningen gäller den 22.3.2013 uppdaterade detaljplanekartan 

Kaavan laatija: 

Planläggare: 

Vireilletulo: Ympäristölautakunta: 

Anhängiggjord: Miljönämnden: 

OAS on ollut nähtävillä: 

PDB har varit framlagd till påseende: 

Kaavaluonnokset nähtävillä: 

Planutkasten till påseende: 

Kaavaehdotus nähtävillä: 

Planförslaget till påseende: 

DI (YKS-245) Timo Huhtinen, Sito Oy 

13.10.2009 § 164 

5.1–3.2.2011 

17.3.–15.4.2011 

25.6.–16.8.2012 

Ympäristölautakunta hyväksynyt: 

Miljönämnden godkände: 

Kaupunginhallitus hyväksynyt: 

Stadsstyrelsen godkände: 

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 

Stadsfullmäktige godkände:

Hangon länsisataman asemakaava ja asemakaavamuutos - Västra hamnens detaljplan och ändring av detaljplan 

SELOSTUS – BESKRIVNING 

22.3.2013 3 (77) 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

Kaupunki: Hanko 

Kaava: Asemakaava 

Kaupunginosa: Kaupunginosa 1, Länsisatama 

Asemakaavan muutos koskee kortteleita 132, 136, 

138, 140 ja 141 sekä katu-, liikenne-, puisto- lähivirkistys- 

ja erityisaluetta. 

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat 

osa korttelista 136 sekä katu-, liikenne- ja lähivirkistysalueet. 

Kaavan laatija: Diplomi-insinööri (YKS-245) Timo Huhtinen. 

1.2 Kaava-alueen sijainti 

Kaava-alue sijaitsee Hangon keskustan länsipuolella, 

ja sen koko on noin 98 hehtaaria. Suunnittelualueen 

likimääräinen rajaus on merkitty seuraavaan kuvaan 

(kuva 1.1). 

1 BAS OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 

1.1 Identifikationsuppgifter 

Stad: Hangö 

Plan: Detaljplan 

Stadsdel: Stadsdelen 1, Västra hamnen 

Stadsplaneändringen beror kvarter 132, 136, 138, 140 

och 141 samt gatu-, trafik, park-, närrekreation- och 

specialområden. 

Genom stadsplan och stadsplaneändring bildas en del 

av kvarter 136 samt gatu-, trafik- och närrekreationområden. 

Planläggare: Diplomingenjör (YKS-245) Timo Huhtinen. 

1.2 Planområdets läge 

Planområdet är beläget väster om Hangö centrum och 

dess storlek är ca 98 hektar. Detaljplanområdets riktgivande 

avgränsning är markerad på följande bild (bild 

1.1). 

Kuva 1.1. Kaava-alueen rajaus. 

Bild 1.1. Planområdets avgränsning.



22.3.2013 4 (77) 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 

Kaavan nimi on Hangon länsisataman asemakaava ja 

asemakaavamuutos. Asemakaavan tarkoituksena on 

laatia sataman laajentamisen mahdollistava asemakaava 

sekä kaavoitusprosessin edellyttämät selvitykset. 

1.3 Planens namn och syfte 

Planens namn är Västra hamnens detaljplan och ändring 

av detaljplan. Planens mål är att uppgöra en plan 

som möjliggör en utvidgning av hamnen samt de utredningar 

som planläggningsprocessen kräver.



22.3.2013 5 (77) 

1.4 Sisällysluettelo 

1 

2 

3 

4 

5 

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................... 3 

1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................................................3 

1.2 Kaava-alueen sijainti ...........................................................................................................................3 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ......................................................................................................................4 

1.4 Sisällysluettelo ....................................................................................................................................5 

1.5 Luettelo liitteistä ..................................................................................................................................9 

1.6 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ...............................................................................9 

TIIVISTELMÄ .............................................................................................................................................. 10 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ....................................................................................................................10 

2.2 Asemakaavan keskeinen sisältö .......................................................................................................10 

2.3 Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................................11 

LÄHTÖKOHDAT......................................................................................................................................... 12 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .....................................................................................................12 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................12 

3.1.2 Luonnonympäristö ............................................................................................................. 12 

3.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................ 18 

3.2 Suunnittelutilanne..............................................................................................................................34 

3.2.1 Maakuntakaava .................................................................................................................34 

3.2.2 Yleiskaavat ........................................................................................................................36 

3.2.3 Asemakaavat .....................................................................................................................38 

3.2.4 Rakennusjärjestys .............................................................................................................41 

3.2.5 Pohjakartta .........................................................................................................................41 

3.2.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ........................................ 42 

ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................... 43 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................................43 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................................. 43 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ...............................................................................................................43 

4.3.1 Osalliset .............................................................................................................................43 

4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ....................................................................... 43 

4.3.3 Viranomaisyhteistyö...........................................................................................................44 

4.4 Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................................44 

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ................................................................. 44 

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ....................................................................................... 44 

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu ..................................................................................... 46 

4.5.3 Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioon ottaminen ................................. 48 

4.5.4 Asemakaavan vaiheiden kuvaus ....................................................................................... 51 

4.5.5 Vaiheiden vertailu ..............................................................................................................54 

ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................................................ 56 

5.1 Kaavan mitoitus .................................................................................................................................56 

5.2 Aluevaraukset ...................................................................................................................................56 

5.2.1 Korttelialueet ......................................................................................................................56 

5.2.2 Muut alueet ........................................................................................................................56 

5.2.3 Ympäristön laatua koskevat määräykset ........................................................................... 58 

5.3 Kaavan vaikutukset ...........................................................................................................................58 

5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ......................... 58 

5.3.2 Liikenne .............................................................................................................................59 

5.3.3 Luonnonympäristö ............................................................................................................. 60 

5.3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön ......................... 61 

5.3.5 Kansallinen kaupunkipuisto ............................................................................................... 63 

5.3.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen .................................................................. 63 

5.3.7 Melu ...................................................................................................................................63 

5.3.8 Vaikutukset maaja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan ja 

ilmastoon ...........................................................................................................................63 

5.3.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön .......................................................... 63



22.3.2013 6 (77) 

6 

7 

8 

5.3.10 Kaavatalousselvitys .......................................................................................................... 64 

5.4 Natura-tarvearviointi ......................................................................................................................... 64 

5.4.1 Johdanto ........................................................................................................................... 64 

5.4.2 Tulliniemen Natura 2000 -alue ......................................................................................... 65 

5.4.3 Hankkeen kuvaus ............................................................................................................. 67 

5.4.4 Hankkeen vaikutukset ....................................................................................................... 67 

5.4.5 Päätelmät .......................................................................................................................... 68 

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset ........................................................................................................ 69 

5.6 Nimistö ............................................................................................................................................. 70 

ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 71 

6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat ....................................................................................... 71 

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................................... 71 

ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ................................................................................................... 73 

YHTEYSTIEDOT ......................................................................................................................................... 77



22.3.2013 7 (77) 

1.4 Innehållsförteckning 

1 

2 

3 

4 

5 

BAS OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER ................................................................................................. 3 

1.1 Identifikationsuppgifter ........................................................................................................................3 

1.2 Planområdets läge ..............................................................................................................................3 

1.3 Planens namn och syfte ......................................................................................................................4 

1.4 Innehållsförteckning ............................................................................................................................7 

1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen ..........................................................................................9 

1.6 Förteckningar över bakgrundsutredningar och källmaterial ............................................................... 9 

SAMMANDRAG .......................................................................................................................................... 10 

2.1 Olika skeden i planprocessen ...........................................................................................................10 

2.2 Detaljplanens väsentliga innehåll ......................................................................................................10 

2.3 Genomförande av detaljplanen .........................................................................................................11 

UTGÅNGSPUNKTER ................................................................................................................................. 12 

3.1 Utredning av planområdets tillstånd..................................................................................................12 

3.1.1 Allmän beskrivning av området ......................................................................................... 12 

3.1.2 Naturmiljön .........................................................................................................................12 

3.1.3 Byggd miljö ........................................................................................................................18 

3.2 Planläggningssituationen ..................................................................................................................34 

3.2.1 Landskapsplanen ..............................................................................................................34 

3.2.2 Generalplaner ....................................................................................................................36 

3.2.3 Detaljplaner ........................................................................................................................38 

3.2.4 Byggnadsordning ...............................................................................................................41 

3.2.5 Baskarta .............................................................................................................................41 

3.2.6 Planer, beslut och utredningar som gäller planområdet ....................................................42 

PLANLÄGGNINGSSKEDEN ...................................................................................................................... 43 

4.1 Planläggningsbehov ..........................................................................................................................43 

4.2 Inledning av planläggningen och beslut ............................................................................................43 

4.3 Deltagande och samarbete ...............................................................................................................43 

4.3.1 Intressenter ........................................................................................................................43 

4.3.2 Deltagande och växelverkan ............................................................................................. 43 

4.3.3 Myndighetssamarbete ....................................................................................................... 44 

4.4 Detaljplanens syfte ............................................................................................................................44 

4.5 Planlösningsalternativ och deras konsekvenser ............................................................................... 44 

4.5.1 Beskrivning av preliminära alternativ ................................................................................. 44 

4.5.2 Jämförelse av alternativens konsekvenser ....................................................................... 46 

4.5.3 Utlåtanden, åsikter, genmälen och beaktande av åsikter ................................................. 48 

4.5.4 Beskrivning av detaljplanens skeden ................................................................................ 51 

4.5.5 Jämförelse av skedena......................................................................................................54 

BESKRIVNING AV DETALJPLANEN ....................................................................................................... 56 

5.1 Dimensionering .................................................................................................................................56 

5.2 Områdesreserveringar ......................................................................................................................56 

5.2.1 Kvartersområden ...............................................................................................................56 

5.2.2 Övriga områden .................................................................................................................56 

5.2.3 Bestämmelser som gäller miljöns kvalitet ......................................................................... 58 

5.3 Planens konsekvenser ......................................................................................................................58 

5.3.1 Förhållande till de riksomfattande målen för områdesanvändning och till 

landskapsplanen................................................................................................................58 

5.3.2 Bedömning av trafikkonsekvenserna ................................................................................ 59 

5.3.3 Naturmiljön .........................................................................................................................60 

5.3.4 Konsekvenser för stadsbilden, landskapet och den bebyggda miljön .............................. 61 

5.3.5 Den nationella stadsparken ............................................................................................... 63 

5.3.6 Konsekvenser för region och samhällsstrukturen ............................................................. 63 

5.3.7 Buller ..................................................................................................................................63 

5.3.8 Konsekvenser för jordoch bergmånen, yt- och grundvatten samt luft och 

klimat..................................................................................................................................63



22.3.2013 8 (77) 

6 

7 

8 

5.3.9 Konsekvenser för människors levnadsförhållanden och livsmiljön .................................. 63 

5.3.10 Utredningen av planekonomi ............................................................................................ 64 

5.4 Natura-behovsinventering ................................................................................................................ 64 

5.4.1 Inledning ........................................................................................................................... 64 

5.4.2 Tulluddens Natura 2000 -område..................................................................................... 65 

5.4.3 Beskrivning av projektet .................................................................................................... 67 

5.4.4 Verkningar av projektet ..................................................................................................... 67 

5.4.5 Slutsatser .......................................................................................................................... 68 

5.5 Planbeteckningar och bestämmelser ............................................................................................... 69 

5.6 Nomenklatur ..................................................................................................................................... 70 

GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN ................................................................................................. 71 

6.1 Planer som åskådliggör genomförandet .......................................................................................... 71 

6.2 Genomförande och tidtabell ............................................................................................................. 71 

UPPFÖLJNINGSFORMULÄR FÖR DETALJPLANEN ............................................................................. 73 

KONTAKTUPPGIFTER .............................................................................................................................. 77



22.3.2013 9 (77) 

1.5 Luettelo liitteistä 

1 Sito Oy. 2010. Hangon länsisataman asemakaava 

ja asemakaavamuutos: osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 

2 Vastineet asemakaavaluonnosten lausuntoihin ja 

muistutuksiin. 

1.6 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 

1 Hangon kaupunki. 2010. Ajantasa-asemakaava. 

2 Hangon kaupunki. 2009. Kantakaupungin yleiskaavaluonnos. 

3 Hangon kaupunki. 2008. Hangon kantakaupungin 

yleiskaavan liikenneselvitys. 

4 Hangon kaupunki. 1987. Kantakaupungin yleiskaava. 

5 Sito Oy. 2010. Kuningatarvuoren luontoselvityksen 

tarkistus, 13.10.2010. 

6 Luontotieto Keiron. 2003. Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu, 

Luontoselvitys 24.10.2003. 

7 Innofocus, Museovirasto. 2008–2009. Kuningattarenvuoren 

hylky, näytteenotto. 

8 Länsisatama. 2000. Aallonmurtajan edustan pohjainventointi 

ja Kuningattarenvuoren hylyn sijainnin 

tarkistaminen. 

9 Museovirasto 2011. Hangon länsisataman kaavamuutosalueen 

arkeologinen inventointi 11.–19.7. ja 

29.9.2011, Arkeologiset kenttäpalvelut, FM Eveliina 

Salo. 

10 Promethor. 2008. Hangon Kuningattarenvuoren 

ympäristömelumittaus 19.2.2008. 

11 Strafica Oy et.al. 2007. Hangon sataman logistiikkaselvitys. 

12 Tieliikelaitos, konsultointi. 2004. Hangon kaupungin 

meluselvitys. 

13 Uudenmaan liitto. 2006. Uudenmaan maakuntakaava. 

14 WSP 2010. Englannin makasiini, betonirakenteiden 

kuntotutkimus 

15 Sito 2013. Englanninmakasiini ja aallonmurtaja, 

Toimenpideselvitys 

16 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 

2012. Hangon Länsisataman Englanninmakasiinin, 

aallonmurtajan ja ylikäytävän rakennushistoriaselvitys 

17 Sito 2013. Hangon länsisataman asemakaavan 

kaavatalousselvitys 

1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen 

1 Sito Oy. 2010. Västra hamnens detaljplan och ändring 

av detaljplan: program för deltagande och bedömning. 

2 Genmälen till utlåtanden och erinran om detaljplaneutkasten. 

1.6 Förteckningar över bakgrundsutredningar 

och källmaterial 

1 Hangö stad. 2010. Sammanställning av detaljplanerna. 

2 Hangö stad. 2009. Generalplan för stamstaden, utkast. 

3 Hangö stad. 2008. Trafikutredning för generalplanen 

för Hangö stamstad. 

4 Hangö stad. 1987. Generalplan för stamstaden. 

5 Sito Oy. 2010. Uppdatering av naturutredning för 

Drottningberg, 13.10.2010. 

6 Luontotieto Keiron. 2003. Utvecklingsplanering för 

Drottningberg, Naturutredning 24.10.2000. 

7 Innofocus, Museiverket. 2008–2009. Kuningattarenvuoren 

hylky, näytteenotto. 

8 Västra hamnen. 2000. Aallonmurtajan edustan 

pohjainventointi ja Kuningattarenvuoren hylyn sijainnin 

tarkistaminen. 

9 Museiverket 2011. Arkeologisk inventering av 

planändringsområdet i västra hamnen i Hangö 11.– 

19.7. och 29.9.2011, Arkeologiska fälttjänster, FM 

Eveliina Salo. 

10 Promethor. 2008. Hangon Kuningattarenvuoren 

ympäristömelumittaus 19.2.2008. 

11 Strafica Oy et.al. 2007. Hangon sataman logistiikkaselvitys. 

12 Vägverket, konsultation. 2004. Hangö stads bullerutredning. 

13 Nylands förbund. 2006. Landskapsplan för Nyland. 

14 WSP 2010. Engelska magasinet, undersökning av 

betongkonstruktionernas skick. 

15 Sito 2013 Engelska magasinet och vågbrytaren, 

Åtgärdsutredning 

16 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 

2012. Byggnadshistorisk utredning om Engelska 

magasinet, vågbrytaren och övergången i Västra 

hamnen i Hangö 

17 Sito 2013. Planekonomisk utredning om Västra 

hamnens detaljplan i Hangö



22.3.2013 10 (77) 

2 TIIVISTELMÄ 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 

Vireilletulo: Hangon kaupungin ympäristölautakunta 

päätti 13.10.2009 (§ 164) käynnistää Länsisataman 

asemakaavan tarkistamistyön siten, että kaavan laatimiseen 

käytetään ulkopuolista konsulttia. 

Viranomaisneuvottelu Hangossa 17.6.2010. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 

14.12.2010 § 185. 

Kuulutus OAS nähtävilläolosta Hangon lehdessä 

5.1.2011 

OAS nähtävillä 5.1.–3.2.2011. 

Asemakaavaluonnosten käsittely Hangon ympäristölautakunnassa 

8.2.2011 § 20. 

Kuulutus 20.3.2011 Etelä-Uusimaassa ja Västra Nylandissa 

asemakaavaluonnosten nähtävilläolosta. 

Asemakaavaluonnokset nähtävillä 17.3.–15.4.2011. 

Asemakaavaehdotuksen käsittely Hangon ympäristölautakunnassa 

13.12.2011 § 152. 

Asemakaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa 

2.1.2012. 

Kuulutus 18.6.2012 asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta. 

Asemakaavaehdotus nähtävillä 25.6.–16.8.2012. 

Viranomaisneuvottelu Hangon Länsisatamassa 

27.9.2012. 

Asemakaavan hyväksyminen kaupunginhallitus 

__.__.2012 ja kaupunginvaltuusto __.__.2012. 

2.2 Asemakaavan keskeinen sisältö 

Asemakaavalla mahdollistetaan sataman laajentaminen. 

Kaavalla turvataan Hangon Länsisataman kehittäminen 

Hangon pääsatamana. 

Satama-alue laajenee etelään. Kuningatarvuoren ja 

sataman välille muodostetaan uusi katuyhteys. 

Nycanderinkadun ja Halmstadinkadun yhdistävän sillan 

yhteyteen mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän 

rakentaminen 

2 SAMMANDRAG 

2.1 Olika skeden i planprocessen 

Anhängiggörandet: Hangö stads miljönämnd beslöt 

13.10.2009 (§ 164) att inleda översynen av Västra 

hamnens detaljplan och att en utomstående konsult 

nyttjas i planberedningen. 

Myndighetssamråd i Hangö 17.6.2010. 

Programmet för deltagande och bedömning godkändes 

i miljönämnden 14.12.2010 § 185. 

Kungörelse om att PDB finns till påseende i Hangötinningen 

5.1.2011 

PDB till påseende 5.1.–3.2.2011. 

Behandling av planutkasten i Hangö miljönämnd 

8.2.2011 § 20. 

Kungörelse 20.3.2011 i Västra Nyland och Etelä- 

Uusimaa om att utkasten till detaljplan finns till påseende. 

Planutkasten till påseende 17.3.–15.4.2011. 

Behandling av planförslaget i Hangö miljönämnd 

13.12.2011 § 152. 

Behandling av planförslaget i stadsstyrelse 2.1.2012. 

Kungörelse 16.6.2012 om att förslaget till detaljplan 

finns till påseende. 

Planförslaget till påseende 25.6.–16.8.2012. 

Myndighetssamråd på Västra hamnen 27.9.2012. 

Godkännande av detaljplanen stadsstyrelsen__.__.2012 

och stadsfullmäktige __.__.2012. 

2.2 Detaljplanens väsentliga innehåll 

Detaljplaneringen gör det möjligt att utvidga hamnen. 

Planens mål är att möjliggöra en utveckling av Hangö 

Västra hamn som stadens huvudhamn. 

Hamnområdet utvidgas söderut. Mellan Drottningberg 

och hamnen bildas en ny gatuförbindelse. 

En ny förbindelse för lätt trafik möjliggörs längs bron 

mellan Nycandergatan och Halmstadsgatan.



22.3.2013 11 (77) 

2.3 Asemakaavan toteuttaminen 

Hangon satama toteuttaa satama-alueen asemakaavan 

omien kehittämistarpeidensa edellyttämässä aikataulussa. 

Hangon kaupunki vastaa Kuningatarvuoren läpi kulkevan 

uuden katualueen sekä Nycanderinkadun sillan 

viereen osoitetun kevyen liikenteen ylikulun toteuttamisesta. 

2.3 Genomförande av detaljplanen 

Hangö hamn genomför hamnområdets detaljplan enlighet 

tidtabellen för de egna utvecklingsbehoven. 

Hangö stad svarar för förverkligandet av det nya gatuområdet 

genom Drottningberg samt för förverkligandet 

av övergångsleden för lätt trafik längs Nycandersgatans 

bro.



22.3.2013 12 (77) 

3 LÄHTÖKOHDAT 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 

Asemakaava-alue sijaitsee Hangon keskustan länsipuolella, 

ja sen koko on 98 hehtaaria. Nykyisen länsisataman 

satamatoiminnat kattavat suurimman osan 

suunnittelualueesta. Satamassa vierailee vuosittain 

1 350 alusta. Satama-alueella on katettua varastotilaa 

noin 55 300 m² ja avointa varastotilaa noin 128 000 

m². 

Sataman lounaisosassa sijaitsee vuonna 1909 valmistunut 

graniittimuurauksella päällystetty Voimakasiini. 

Sen itäpuolella sijaitsee 1923 valmistunut Englannin 

makasiini, joka on rappeutuneiden betonirakenteiden 

takia erittäin huonossa kunnossa. Eteläosaan on rakennettu 

aallonmurtajana toimiva graniittimuuri. 

Pohjoisosassa on vanha venäläinen hautausmaa. 

Siellä on hieman alle 20 hautaa, joista suurin osa on 

1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Hautausmaa ei ole 

minkään seurakunnan hoidossa tai hallinnassa. 

Kaakkoisosassa suunnittelualueeseen kuuluu Kuningatarvuoren 

näköalapaikka. Näköalapaikan kohdalla 

on paikallisesti arvokkaiden kasvien esiintymiä. 

Suurin osa suunnittelualueesta on Hangon kaupungin 

omistuksessa. 

3.1.2 Luonnonympäristö 

Kuningatarvuoren alueelle on vuonna 2003 laadittu 

luontoselvitys. Luontoselvitys käsitti elinympäristötyypit, 

kasvillisuuden yleispiirteet ja linnuston yleispiirteet. 

Asemakaavan pohjaksi luontoselvitystä on tarkistettu 

niiltä osilta, joihin satamaan laajennussuunnitelmat 

voivat vaikuttaa (kuvan 3.1 osa-alueet 3, 4 ja 5). Selvityksistä 

on laadittu erilliset raportit. 

Kuningatarvuoren asemakaavassa s-1 merkinnällä 

oleva suojelualue on jäänne vanhasta avokallioniemestä, 

jota on satamatoimintojen vuoksi louhittu 

voimakkaasti. Kallion päällä on näkötorni, josta on hyvä 

näkymä merelle. 

Kuningatarvuoren alueella kasvaa runsas kasvusto 

neidonkieltä. Kallioalueen päällinen ei kuitenkaan ole 

optimaalinen kasvuolosuhteiltaan. Jos kallio ja sen 

luontoarvot poistetaan sataman laajennuksen takia, 

kallioalueen ja kedon paikallisesti arvokkaat luontoarvot 

menetetään. Menetykset eivät kuitenkaan ole sellaisia, 

että niillä olisi merkittävää vaikutusta neidonkielen 

tai siitä riippuvaisen uhanalaisen neidonkielikoisan 

tai muiden lajien esiintymiseen tai suotuisaan suojelun 

tasoon. 

3 UTGÅNGSPUNKTER 

3.1 Utredning av planområdets tillstånd 

3.1.1 Allmän beskrivning av området 

Detaljplaneområdet befinner sig väster om Hangö 

stads centrum, och är 98 hektar stort. Största delen av 

planområdet utgörs av Västra hamnens befintliga 

hamnfunktioner. Årligen besöker 1 350 fartyg hamnen. 

På hamnområdet finns ca 55 300 m² inomhus lagerutrymme 

och öppet lagerutrymme ca 128 000 m². 

I hamnens sydvästra del ligger Smörmagasinet, ett 

magasin i murad granit som färdigställdes år 1909. 

Öster om magasinet ligger Engelska magasinet som 

färdigställdes år 1923. Denna byggnad är i mycket dåligt 

skick på grund av förvittrade betongkonstruktioner. 

I hamnens södra del ligger en granitmur som fungerar 

som vågbrytare. 

I norra delen ligger en gammal, rysk begravningsplats. 

Där finns ungefär 20 gravar, största delen av dem från 

1800-talet och från början av 1900-talet. Begravningsplatsen 

förvaltas eller sköts inte av någon församling. 

I sydöstra delen av planområdet finns Drottningbergs 

utsiktsplats. Vid utsiktsplatsen förekommer lokalt värdefulla 

växtarter. 

Största delen av planområdet ägs av Hangö stad. 

3.1.2 Naturmiljön 

För Drottningberg har år 2003 gjorts upp en naturutredning. 

Naturutredningen innefattade typer av livsmiljö 

samt allmänna drag för växtligheten och fågelbeståndet. 

Som grund för detaljplanearbetet, har naturutredningen 

uppdateras för de områden som hamnens 

utvidgande kan gälla (delområden 3, 4 och 5 på bild 

3.1). Separata rapporter har gjorts upp för utredningarna. 

Skyddsområdet med beteckningen s-1 i Drottningbergs 

detaljplan är kvarleva från ett gammalt kalberg, 

som har brutits som en följd av hamnfunktionerna. På 

berget finns ett utsiktstorn, med fin utsikt över havet. 

På Drottningberg växer det rikligt med blåeld. Bergområdet 

är dock inte en optimal växtgrund. Ifall berget 

och dess naturvärden tas bort på grund av att hamnen 

utvidgas, mister man naturvärdena. Förlusten är dock 

inte sådan, att den skulle ha väsentlig inverkan på förekomsten 

eller skyddet av blåeld eller den fridlysta 

tandmotten som är beroende av blåelden.



22.3.2013 13 (77) 

Kuva 3.1. Osa-alueet Keiron Oy:n vuonna 2003 tekemässä 

Kuningatarvuoren luontoselvityksessä. 

Bild 3.1. Delområden i naturutredningen som gjorts 

upp av Keiron Oy år 2003.



22.3.2013 14 (77) 

3.1.2.1. Natura ja luonnonsuojelukohteet 

Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla 

perustettuja luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Lähimmät 

kohteet ovat Natura 2000 -alue Tulliniemen 

linnustonsuojelualue ja luonnonsuojelualue, ulkosataman 

valtion maalla olevat luonnonsuojelualueet ja arvokkaat 

kallioalueet sekä Hangon keskustan itäpuolella 

sijaitseva luonnonsuojelualue (kuva 3.2). 

3.1.2.1. Natura och naturskyddsområden 

Inom planområdet finns inte naturskyddsområden eller 

objekt som grundats med stöd av naturskyddslagen. 

De närmaste objekten är Natura 2000-området Tulluddens 

fågelskyddsområde och naturskyddsområde, 

yttre hamnens naturskyddsområden och värdefulla 

bergområden på statens mark samt naturskyddsområdet 

som ligger öster om Hangö centrum (bild 3.2). 

Kuva 3.2. Kaava-aluetta lähimmät Natura 2000- 

verkostoon kuuluvat alueet ja muut luonnonsuojelukohteet. 

Bild 3.2. Områden som hör till Natura-2000 nätverket 

samt övriga naturskyddsobjekt närmast planområdet.



22.3.2013 15 (77) 

3.1.2.2. Maisema ja kaupunkikuva 

Hangon maamerkit, vesitorni ja kirkko, näkyvät voimakkaasti 

satama-alueelle ja luovat tunnistettavuutta 

satamaan saapuville. 

Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakennettua satama-aluetta. 

Sataman käytössä olevat kentät ja niillä 

sijaitsevat satamatoimintoihin liittyvät rakenteet, varastoitavat 

tavarat ja nosturit hallitsevat maisemaa. Kookkaat 

ja värikkäät rahtialukset ovat oleellinen osa Hangon 

merellistä maisemaa ja kaupunkikuvaa. Sataman 

toiminnassa suurimmat alukset ovat kiinteitä rakennuksia 

korkeampia ja maisemassa korostuvia elementtejä, 

joiden saapuessa ja lähtiessä tilanne muuttuu 

jatkuvasti. 

Pohjoisreunaltaan satama-alue rajautuu mäntyvaltaiseen 

puustovyöhykkeeseen, joka peittää tehokkaasti 

näkymät viereiseltä asuinalueelta sataman ja meren 

suuntaan. 

Kaava-alueella ja sen lähistöllä sijaitsevat luodot ovat 

luonteeltaan karuja. 

Kaava-alueen kaakkoisosassa louhitulla kalliolla sijaitsee 

puurakenteinen Kuningatarvuoren näköalatorni, 

josta on hyvä näkymä merelle ja satama-alueelle. 

Satama-alue rajautuu merialueiltaan Hangon kansalliseen 

kaupunkipuistoon, joka on perustettu ympäristöministeriön 

päätöksellä vuonna 2008. Satamaa ympäröivät 

luodot sekä satama-alueelta Voimakasiini sisältyvät 

kaupunkipuiston alueeseen osana Hangon satamahistoriaa. 

3.1.2.2. Landskap 

Hangös landmärken, vattentornet och kyrkan, syns 

bra på hamnområdet och gör det möjligt att känna 

igen sig för dem som anländer i hamnen. 

Planområdet består till största delen av bebyggt 

hamnområde. Hamnplanerna samt byggnader, varor 

och lyftkranar i hamnen dominerar miljön. De stora 

och färggranna fraktfartygen är en väsentlig del av 

havslandskapet och stadsbilden i Hangö. De största 

fartygen är större än fasta byggnader och framhävs i 

landskapet, vilket ändras kontinuerligt då fartygen 

kommer och går. 

På norra sidan kantas hamnområdet av ett trädbestånd 

som består mest av tallar, och effektivt skymmer 

utsikten från det närliggande bostadsområdet mot 

hamnen och havet. 

Holmar och skär på planområdet och i dess närhet är 

karga. 

I sydöstra delen av planområdet befinner sig Drottningbergs 

utsiktstorn, med fin utsikt över havet. 

Hamnområdet kantas till havs av Hangö nationella 

stadspark, som grundades med miljöministeriets beslut 

år 2008. Skären som omger hamnen samt Smörmagasinet 

på hamnområdet ingår i stadsparken som 

delar av Hangö hamns historia.



22.3.2013 16 (77) 

Kuva 3.3. Idästä otettu kuva satama-alueesta. 

Bild 3.3. Foto på hamnområdet från öster.



22.3.2013 17 (77) 

3.1.2.3. Maa- ja kallioperä 

Kaava-alueen maaperä on pääosin täytemaata. Kuningatarvuoren 

alueella esiintyy lisäksi kivistä ja kallioista 

maastoa sekä avokallioita. Osalla aluetta maaperä 

on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa (kuva 3.4). 

3.1.2.3. Jordmån och berggrund 

Planområdets jordmån består till största delen av fyllnadsmassor. 

På Drottningberg förekommer dessutom 

stenig mark. Delvis förekommer även grov silt, sand 

och grus (bild 3.4). 

Kuva 3.4. Kaava-alueen maa ja kallioperä. 

Bild 3.4. Jordmån och berggrund på planområdet.



22.3.2013 18 (77) 

3.1.2.4. Pinta- ja pohjavedet 

Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita (kuva 3.5). 

3.1.2.4. Yt- och grundvatten 

På planområdet finns inga grundvattensområden (bild 

3.5). 

Kuva 3.5. Pohjavesialueet. 

Bild 3.5. Grundvattensområden. 

3.1.3 Rakennettu ympäristö 

Sataman lounaisosassa sijaitsee asemakaavassa 

suojeltu, vuonna 1909 valmistunut ja vuonna 1923 tuhoamisen 

jälkeen alkuperäisten piirustusten mukaan 

uudelleen rakennettu graniittimuurauksella päällystetty 

Voimakasiini (kuva 3.8). Voimakasiini on äskettäin 

kunnostettu ja siellä sijaitsee Hangon sataman satamatoimisto 

sekä lounasravintola. 

Voimakasiinin itäpuolella sijaitsee 1923 valmistunut 

asemakaavassa suojeltu Englanninmakasiini, joka on 

rappeutuneiden betonirakenteiden takia erittäin huonossa 

kunnossa (kuva 3.7). Rakennuksen porrastuva 

pääty on tunnistettava maamerkki matalampien satamarakennusten 

lomassa. Rakennuksen eteläpäässä 

on vuonna 1909 valmistunut rautatien ylittänyt ylikulkusilta, 

joka toimii porttiaiheena aallonmurtajan kärkeen 

kuljettaessa. 

Nykyisen satama-alueen eteläosassa sijaitsee granii- 

3.1.3 Byggd miljö 

I hamnens sydvästra del ligger Smörmagasinet, ett 

magasin i murad granit som är skyddat i detaljplanen. 

Det färdigställdes 1909 och förstördes 1923 varefter 

det byggdes upp på nytt enligt de ursprungliga ritningarna 

(bild 3.8). Smörmagasinet har nyligen iståndsatts 

och där befinner sig Hangö hamnkontor och en lunchrestaurang. 

Öster om magasinet ligger Engelska magasinet som 

är skyddat i detaljplanen och färdigställdes år 1923. 

Denna byggnad är i mycket dåligt skick på grund av 

förvittrade betongkonstruktioner (bild 3.7). Byggnadens 

avtrappade kortsida är ett kännspakt landmärke 

bland de lägre hamnbyggnaderna. I byggnadens 

södra ända finns en gångbro som färdigställdes 1909 

och som gått över järnvägen. Den fungerar som port 

för transporter mot vågbrytarens spets. 

I södra delen av det nuvarande hamnområdet ligger



22.3.2013 19 (77) 

tista rakennettu asemakaavassa suojeltu aallonmurtaja 

(kuva 3.6). 

Satama-alueen itäreunassa sijaitsevat rautatiehen liittyvät 

tiilirakenteinen entinen konepaja vuodelta 1893 

sekä rautatievaunujen korjaushalli vuodelta 1892. Rakennukset 

toimivat nykyisin satamaoperaattori Oy 

Hangö Stevedoring Ab:n toimistotiloina. Rakennukset 

ovat selkeästi havaittavissa sataman ulkopuolelle erityisesti 

Korsmaninkadulle, ja tuovat ajallista kerrostumaa 

uudempien hallien rinnalle. 

Kaava-alueen ulkopuolella, lännessä, sijaitsee puurakenteisia 

punaisia kalavajoja. Vajojen reunustama 

viihtyisä ja pienipiirteinen niemi poikkeaa täysin vastarannan 

satama-alueen mittakaavasta. 

Lisäksi alueella sijaitsee muita sataman käytössä olevia 

laajoja hallirakennuksia. 

en vågbrytare i granit som är skyddad i detaljplanen 

(bild 3.6). 

I hamnområdets östra del befinner sig en tegelbeklädd 

före detta maskinverkstad från 1893 samt en reparationshall 

för järnvägsvagnar från 1892. Byggnaderna 

verkar numera som kontor för hamnoperator Oy 

Hangö Stevedoring Ab. Byggnaderna syns tydligt utanför 

hamnområdet, speciellt mot Korsmansgatan och 

skapar ett historiskt skikt vid sidan om de nyare hallarna. 

Utanför planområdet till väster, finns röda fiskebodar 

byggda av trä. Den trivsamma och småskaliga udden 

som kantas av bodarna skiljer sig markant från hamnens 

skala på den motsatta stranden. 

Dessutom finns det på området övriga hallar i hamnens 

bruk. 

Kuva 3.6. Aallonmurtaja ja Voimakasiini. 

Bild 3.6. Vågbrytaren och Smörmagasinet.



22.3.2013 20 (77) 

Kuva 3.7. Englannin makasiini. 

Bild 3.7. Engelska magasinet. 

Kuva 3.8. Voimakasiini. 

Bild 3.8. Smörmagasinet.



22.3.2013 21 (77) 

Englanninmakasiini, kävelysilta ja aallonmurtaja 

Englanninmakasiinista, kävelysillasta ja aallonmurtajasta 

tehtiin kaavan liiteaineistona olevat seuraavat 

selvitykset: 

- Englannin makasiini, betonirakenteiden kuntotutkimus 

2010 

- Hangon Länsisataman Englanninmakasiinin, aallonmurtajan 

ja ylikäytävän rakennushistoriaselvitys 

2012 

- Englanninmakasiini ja aallonmurtaja Toimenpideselvitys 

2013 

- Hangon Länsisataman asemakaavan kaavatalousselvitys 

2013 

Tarkat selvitykset tehtiin siksi, että sataman kehittäminen 

edellyttää niiden purkamista tai siirtämistä. Selvityksissä 

arvioitiin niiden rakennushistoriallisia arvoja, 

teknistä kuntoa, korjauskustannuksia ja sataman tulojen 

menetyksiä, jos rakenteita ei siirretä. 

Englanninmakasiini, kävelysilta ja aallonmurtaja ovat 

rakennushistoriallisesti arvokkaita betonirakenteita. 

Niiden kunto on kuitenkin erittäin huono, ja kunnostaminen 

edellyttäisi näiden kaikkien perustusten uudelleen 

rakentamista. Myös betonirakenteet ovat niin 

huonossa kunnossa, että ne pitäisi rakentaa kokonaan 

uudestaan. Makasiinin ja kävelysillan korjauskustannukset 

olisivat suuruusluokaltaan noin 7 miljoonaa euroa. 

Merkittävin taloudellinen haitta tulee kuitenkin siitä, 

että Englanninmakasiinin säilyttäminen haittaisi sataman 

kehittämistä. Tämän haitan taloudellinen arvo 

on noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. 

Englanninmakasiinin kohdalla oleva laituri pitäisi kunnostaa. 

Kunnostaminen ei kuitenkaan ole mahdollista 

ilman kajoamista makasiiniin. Se on joko purettavat tai 

sen perustukset on rakennettava uudestaan samassa 

yhteydessä, kun laituri kunnostetaan. Koska satamaallasta 

ei voi kaventaa. muuta kunnostustapaa ei voi 

käyttää. 

3.1.3.1. Väestö 

Kaava-alueella ei ole asutusta. Kaava-alueen välittömässä 

läheisyydessä on asutusta radan pohjoispuolella 

sekä Sunnantien viereisessä korttelissa. 

3.1.3.2. Palvelut 

Kaava-alueella toimii yksi ravintola. Lähimmät muut 

palvelut sijaitsevat alle puolen kilometrin päässä kaava-alueesta, 

Hangon keskustan tuntumassa. 

3.1.3.3. Työpaikat ja elinkeinotoiminta 

Hangon länsisatama on kaupungin suurin työllistäjä. 

Satamalla on erittäin tärkeä rooli kaupungin elinkeinoelämässä. 

Engelska magasinet, gångbron och vågbrytaren 

Angående Engelska magasinet, gångbron och vågbrytaren 

gjordes följade utredningar som utgör bilagor till 

planen: 

- Engelska magasinet, undersökning av betongkonstruktionernas 

skick 2010 

- Byggnadshistorisk utredning om Engelska magasinet, 

vågbrytaren och övergången i Västra hamnen i 

Hangö 2012 

- Engelska magasinet och vågbrytaren Åtgärdsutredning 

2013 

- Planekonomisk utredning för Västra hamnens detaljplan 

i Hangö 2013 

De noggranna utredningarna gjordes därför att hamnens 

utveckling förutsätter att de rivs eller flyttas. I utredningarna 

bedömdes deras byggnadshistoriska värden, 

tekniska skick, reparationskostnaderna och hamnens 

inkomstförluster, om konstruktionerna inte flyttas. 

Engelska magasinet, gångbron och vågbrytaren är 

byggnadshistoriskt värdefulla betongkonstruktioner. 

De är emellertid i mycket dåligt skick, och en iståndsättning 

skulle kräva att samtliga förses med nya 

grunder. Även betongkonstruktionerna är i så dåligt 

skick att de borde byggas upp helt och hållet på nytt. 

Reparationskostnaderna för magasinet och gångbron 

är i storleksklassen cirka 7 miljoner euro. Den största 

ekonomiska olägenheten kommer emellertid av att det 

skulle vara till skada för hamnens utveckling om Engelska 

magasinet bevaras. Det ekonomiska värdet av 

denna olägenhet är cirka 1,1 miljoner euro om året. 

Kajen vid Engelska magasinet borde iståndsättas. Det 

är emellertid inte möjligt att iståndsätta kajen utan att 

röra magasinet. Det måste antingen rivas eller så 

måste grunden byggas upp på nytt i samband med att 

kajen iståndsätts. Eftersom hamnbassängen inte kan 

göras smalare, finns det inget annat iståndsättningssätt. 

3.1.3.1. Befolkning 

På planområdet finns ingen bosättning. Norr om järnvägen 

samt i kvarteret bredvid Sunnanvägen finns bosättning 

alldeles intill planområdet. 

3.1.3.2. Service 

På planområdet verkar en restaurang. Den närmaste 

övriga servicen finns ca en halv kilometer från planområdet, 

i närheten av Hangö centrum. 

3.1.3.3. Arbetsplatser och näringsliv 

Västra hamnen i Hangö är stadens största arbetsgivare. 

Hamnen är mycket viktig för stadens näringsliv.



22.3.2013 22 (77) 

3.1.3.4. Virkistyskäyttö 

Kaava-alueella sijaitseva Kuningatarvuoren näköalatorni 

toimii paikallisten ja turistien virkistyskäytössä. 

Venäläistä hautausmaata ympäröi puistoalue, jota 

käytetään ulkoilureittinä ja jonka läpi kulkee epävirallinen 

pyörätie. 

3.1.3.5. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 

Satama aallonmurtajineen, laitureineen ja rakennuksineen 

on arvokas osa koko maan liikenne- ja teollisuushistoriaa. 

Ratapihan lounaispuolelle valmistui vuonna 1873 rautatienyhtiön 

toimesta 138 metrin pituinen aallonmurtaja 

ja siihen liittyvä laituri. Satamaa on liikenteen kasvaessa 

laajennettu sen jälkeen pääosin neljässä vaiheessa: 

1880-, 1890-luvuilla, vuosisadan alussa ja 

1920-luvulla. Laajennusvaiheissa aallonmurtajaa on 

pidennetty, satamaa on ruopattu ja uusia laitureita on 

rakennettu. Satama-alueen perushahmo pohjautuu 

näihin vaiheisiin, joissa jokaisessa sataman ilme on 

muuttunut. Satama on edelleen poikkeuksellisen merkittävä 

tekijä Hangon kaupungissa, ei ainoastaan taloudellisesti 

vaan myös kaupunkirakenteen ja -kuvan 

kannalta. Voimakkaasti kehittyvä satamatoiminta toisaalta 

uhkaa vanhaa, historiallista satama-aluetta. 

Gustaf Nyströmin suunnittelema voimakasiini rakennettiin 

1907–1909 valtion toimesta aallonmurtajan länsikärkeen. 

Rakennuksen tiiliseinät on verhottu graniittimuurauksella. 

Voimakasiini vaurioitui pahoin 1914 

sodassa. Vuosien 1918–23 korjauksissa se palautettiin 

kuitenkin ennalleen. Voimakasiinilla on huomattava 

valtakunnallinen arvo niin arkkitehtonisesti kuin historiallisestikin. 

Maisemallisesti, Länsisataman ulkokärjessä 

sillä on maamerkin asema. 

Englannin makasiini rakennettiin vuosina 1918–1923, 

kun sodan aiheuttamia vahinkoja korjattiin. Rakennus 

toimi paitsi tavarasuojana, myös tullitoimistona ja satamakonttorina. 

Rakennus edustaa arkkitehtuurinsa 

puolesta 1920-luvun pelkistettyä arkkitehtuuria ja se 

kuuluu osana Länsisataman historialliseen miljööseen. 

Voimakasiini, Englannin makasiini ylikulkusiltoineen, 

laituri ja graniittinen aallonmurtaja, entinen konepaja ja 

korjaushalli sekä Meijerfeldt luoto ovat osa valtakunnallisesti 

merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä 

(kuva 3.9, siniset alueet). Meijerfeldtin luodolla sijaitsee 

Hankoniemen sotahistoriaan liittyvänä kohteena 

Hangon linnoitus. 

Voimakasiini kuuluu lisäksi vuonna 2008 perustettuun 

Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon. 

3.1.3.6. Muinaisjäännökset 

Museovirasto teki kaava-alueen arkeologisen inven- 

3.1.3.4. Rekreation 

Utsiktstornet på Drottningberg används för rekreation 

av turister och lokalbefolkning. Parkområdet som omger 

den ryska begravningsplatsen används som friluftsled 

och fungerar som inofficiell cykelväg. 

3.1.3.5. Kulturhistoriskt värdefulla områden 

Hamnen med vågbrytare, kajer och byggnader utgör 

en värdefull del av hela landets trafik- och industrihistoria. 

Sydväst om bangården, byggdes på järnvägsbolagets 

försörj en 138 meter lång vågbrytare som blev färdig 

1873, samt en kaj i anslutning till den. Hamnen har 

senare på grund av ökade trafikmängder utvidgats i 

fyra skeden: på 1880-, och 1890-talen, i början av seklet 

samt på 1920-talet. I utvidgningsskedena har vågbrytaren 

förlängts, hamnen muddrats och nya kajer 

byggts ut. Hamnområdets gestaltning baserar sig på 

dessa skeden, i vilka hamnens utformning varje gång 

har ändrats. Hamnen är fortfarande en exceptionellt 

betydelsefull faktor i Hangö stad, inte bara ekonomiskt 

utan även med tanke på stadens struktur och stadsbilden. 

Å andra sidan hotar den kraftigt expanderande 

hamnverksamheten det gamla, historiska hamnområdet. 

Smörmagasinet byggdes 1907–1909 på statens 

försorg i västra spetsen av vågbrytaren. Byggnadens 

tegelväggar är beklädda med granitmurning. Smörmagasinet 

skadades illa år 1914 under kriget. Under 

reparationerna åren 1918–1923 återställdes det emellertid 

i ursprungligt skick. Smörmagasinet har ett ansenligt 

värde på riksnivå, såväl i arkitektoniskt som i 

historiskt hänseende. I miljön, den yttersta spetsen av 

västra hamnen, står den som ett landmärke. 

Engelska magasinet byggdes under åren 1918–1923, 

då krigsskadorna reparerades. Byggnaden fungerade 

förutom som magasin, även som tullkammare och 

hamnkontor. Byggnaden representerar en förenklad 

arkitektur från början av 1920-talet, och den utgör en 

del av den historiskt strukturerade miljön i Västra 

Hamnen. 

Smörmagasinet, Engelska magasinet, vågbrytaren av 

granit samt Meijerfeldt skäret hör till nationellt värdefulla 

kulturområden (bild 3.9, blåa områden). På Mejerfeldt 

skäret befinner sig Hangö fästning som hör till 

Hangö krigshistoria. 

Smörmagasinet hör dessutom till Hangö nationella 

stadspark som grundats 2008. 

3.1.3.6. Fornlämningar



22.3.2013 23 (77) 

toinnin heinä-syyskuussa 2011. Sen perusteella alueella 

sijaitsee ainakin viisi muinaisjäännöstä: Kläppuddenin 

ja Kuningattarenvuoren hylyt, Meijerfeldtin 

tykkilavetit, ortodoksinen hautausmaa sekä Drottningberget-linnake. 

Museiverket utförde en arkeologisk inventering av 

planområdet i juli-september 2011. Utgående från den 

ligger det åtminstone fem fornlämningar inom området: 

Vraken vid Kläppudden och Drottningberg, kanonlavetterna 

på Meijerfelt, den ortodoxa begravningsplatsen 

samt Drottningberg fästning. 

Kuva 3.9. Arkeologisessa inventoinnissa 2011 tutkitut 

kohteet. 

Inventoinnissa saatiin uutta tietoa tunnetuista muinaisjäännöksistä, 

sekä löydettiin mahdollisesti yksi uusi 

kohde, röykkiö, Kuningattarenvuoren laelta. 

Kuningatarvuoren hylky jää täyttömaan alle sataman 

laajennussuunnitelmissa. Hylky on tutkittava arkeologisin 

menetelmin ennen maantäytön aloittamista. 

Tämän inventoinnin puitteissa Länsisataman pohjoispuolella 

sijaitsevan hautausmaan laajuutta ei voitu 

määritellä tarkasti. Se on ainakin vanhan ja uuden 

verkkoaidan rajaama yhteispinta ala, mutta todennäköisesti 

vielä laajempi. Kohde on muinaismuistolain 

Bild 3.9. De objekt som undersöktes vid den arkeologiska 

inventeringen 2011. 

Vid inventeringen fick man ny information om de 

kända fornlämningarna samt hittade eventuellt ett nytt 

objekt, ett röse uppe på Drottningberg. 

Vraket vid Drottningberg hamnar under fyllnadsmassorna 

i utvidgningsplanerna för hamnen. Vraket skall 

undersökas med arkeologiska metoder innan jordfyllnaden 

inleds. 

Inom ramen för denna inventering kunde man inte exakt 

fastställa utsträckningen av begravningsplatsen på 

norra sidan av Västra hamnen. Den är i vart fall den 

sammanlagda yta som avgränsas av det gamla och



22.3.2013 24 (77) 

suojaama muinaisjäännös. 

Kuningattarenvuoren länsikärjen, eli nykyisen näköalapaikan 

alueen, ympäristöön ei kohdistu suojelutarpeita. 

Sen sijaan Kuningattarenvuoren pohjois- ja itäosissa 

sijaitsee muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja 

kiinteitä muinaisjäännöksiä. 

Hangon Länsisataman metallirunkoisen hylyn muinaisjäännösstatuksen 

määrittäminen on tämän tutkimusmateriaalin 

perusteella vaikeaa, mutta aluksen lähdearvo 

on niin vähäinen, ettei se estä sataman laajenemishankkeita. 

3.1.3.7. Liikenne 

Kulkuyhteydet 

Länsisataman liikenne kulkee pääosin radan vartta 

sen eteläpuolella Korsmaninkatua pitkin Santalantielle. 

Tulevaisuudessa radan alikulku rakennettaisiin Hangon 

keksin rakennuksen itäpuolelle 

Liikennemäärät 

Korsmaninkadun liikennemäärä vuoden 2008 laskennassa 

oli 2074 (ajon./vrk.), josta raskaita ajoneuvoja 

oli 410 eli 20 %. 

nya nätstängslet, men sannolikt ännu större. Objektet 

är en fornlämning som är fredad enligt lagen om fornminnen. 

Omgivningarna kring Drottningbergs västra spets, dvs. 

området kring den nuvarande utsiktsplatsen, år inte 

föremål för fredningsbehov. Däremot ligger det på de 

norra och östra delarna av Drottningberg fasta fornlämningar 

som är fredade med stöd av lagen om 

fornminnen. 

Utgående från detta utredningsmaterial är det svårt att 

fatställa fornlämningsstatus för vraket med metallskrov 

i Västra hamnen i Hangö, men fartygets utgångsvärde 

är så obetydligt att det inte hindrar utvidgningsprojekten 

i hamnen. 

3.1.3.7. Trafik 

Vägförbindelser 

Västra hamnens trafik löper främst söder om järnvägsbanan 

längs Korsmansgatan till Sandövägen. I 

framtiden kommer järnvägsbanans undergångsställe 

att byggas öster om Hangö kex byggnad. 

Trafikmängder 

Trafikmängden längs Korsmansgatan var år 2008 

2074 (fordon/dygn), varav den tunga trafiken 410, dvs. 

20 %.



22.3.2013 25 (77) 

Kuva 3.10. Ote Hangon kantakaupungin yleiskaavan 

liikenneselvityksestä 

Ratayhteydet 

Hanko-Hyvinkää rata johtaa Länsisatamaan, ja tavararatapiha 

sijaitsee Länsisataman pohjoispuolella. Ratapihan 

kautta rata johtaa edelleen Hangon ulkosatamaan. 

Rata on sähköistämätön, mutta sen sähköistämisestä 

on olemassa suunnitelmat. 

Hangon satamiin saapuu ja lähtee nykyisin noin kaksi 

tavarajunaa viikossa 

Länsisataman aiheuttama kumipyöräliikenne 

Länsisataman raskaan kumipyöräliikenteen määrä 

2010 oli noin 700 ajon./vrk. Vuoden 2025 tilanteessa 

sataman suunnitelmien mukaan on varauduttava raskaan 

liikenteen liikennemäärään 2000 ajon./vrk. 

Valtaosa Länsisataman raskaasta kumipyöräliikenteestä 

kulkee Korsmaninkadun kautta. 

Bild 3.10. Utdrag ur trafikutredningen för generalplanen 

för Hangö stamstad 

Banförbindelser 

Hangö-Hyvinge-banan leder till Västra hamnen, och 

bangården befinner sig norr om Västra hamnen. Banan 

fortsätter via bangården till Hangö yttre hamn. 

Banan är inte elektrisk, men det finns planer på att 

elektrifiera den. 

Till Hangö hamnar kommer och går för tillfället cirka 

två godståg per vecka 

Gummihjulstrafiken från Västra hamnen 

Mängden tung gummihjulstrafik till och från Västra 

hamnen år 2010 var cirka 700 fordon/dygn. Enligt 

hamnens planer bör man förbereda sig på en tung trafik 

på 2000 fordon/dygn år 2025. 

Största delen av Västra hamnens tunga gummihjulstrafik 

löper längs Korsmansgatan.



22.3.2013 26 (77) 

Kevyen liikenteen yhteydet 

Förbindelser för lätt trafik 

Kuva 3.11. Kuvaan on merkitty nykyiset kevyen liikenteen 

väylät sekä mahdolliset uudet reitit. 

Bild 3.11. Bilden visar nuvarande leder för lätt trafik 

samt möjliga nya leder.



22.3.2013 27 (77) 

Edelliseen kuvaan on merkitty nykyiset kevyen liikenteen 

reitit sekä mahdolliset uudet reitit. Länsisataman 

läpi radan eteläpuolitse kulkee oheiseen kuvaan merkitsemätön 

epävirallinen kevyen liikenteen reitti, joka 

ylittää radan tasossa ylikulkusillan länsipuolella. Tämä 

yhteys pitää sulkea, kun rata sähköistetään ja sataman 

aitausta joudutaan muuttamaan. 

Asemakaavassa on varauduttu Nycanderikadun sillan 

viereen tulevaan uuteen kevyen liikenteen siltaan. 

Liikenneturvallisuus 

Tällä hetkellä merkittävimpiä Länsisatamaan liittyviä 

liikenneturvallisuusongelmia ovat trukkiliikenteen ja 

henkilöautoliikenteen risteäminen Korsmaninkadulla 

näkötornin luoteispuolella sekä ratojen tasoylikulut. 

Lisäksi liikenneturvallisuusriskejä aiheuttavat Korsmaninkadun 

poikkikatujen risteykset Korsmaninkadulle. 

Näitä katuja esitetään katkaistavaksi kantakaupungin 

yleiskaavan liikenneselvityksessä. 

Erikoiskuljetusten reitit 

Erikoiskuljetusten reitti satamaan kulkee sataman pohjoisosaan 

Nuottasaarentien kautta. Sama reitti säilyy 

myös tulevaisuudessa. Reitti näkyy seuraavassa kuvassa 

mustalla katkoviivalla. 

På föregående bild syns nuvarande leder för lätt trafik 

samt möjliga nya leder. Genom Västra hamnen söder 

om järnvägsbanan går en inofficiell led för lätt trafik 

som korsar banan i plan väster om viadukten och som 

inte syns på kartan. Denna förbindelse måste stängas 

då banan elektrifieras och staketet som omger hamnen 

omformas. 

I detaljplanen har man förberett sig för en ny förbindelse 

för lätt trafik längs viadukten. 

Trafiksäkerhet 

De största trafiksäkerhetsproblemen för tillfället utgörs 

av korsningen mellan trucktrafik och personbilstrafik 

på Korsmansgatan nordväst om utsiktstornet samt 

järnvägsbanans plankorsningar. 

Dessutom medför korsningarna till Korsmansgatans 

tvärgator risker för trafiksäkerheten. Dessa gator föreslås 

att stängas av i trafikutredningen för generalplanen 

för stamstaden. 

Färdvägar för specialtransporter 

Färdvägen för specialtransporter till hamnen går till 

norra delen av hamnen via Notholmsvägen. Färdvägen 

förblir densamma även i framtiden. Färdvägen 

syns som svart streckad linje på följande bild. 

Kuva 3.12. Erikoiskuljetusreitti Länsisatamaan näkyy 

kuvassa mustalla katkoviivalla. (Hangon kantakau- 

Bild 3.12. Färdvägen för specialtransporter till Västra 

hamnen anges med svart streckad linje på bilden.



22.3.2013 28 (77) 

pungin yleiskaavan liikenneselvityksen kuva 38, Hangon 

tie- ja katuverkon luokittelu 2030). 

Vesiväylästö 

Länsisataman alueen vesiväylästö vuonna 2012 on 

esitetty seuraavassa kuvassa. 

(Trafikutredning för Hangö stamstads generalplan, Figur 

38. Klassificering av Hangös väg- och gatunät 

2030). 

Farleder 

Farlederna på vattenområdet vid Västra hamnen 2012 

finns angivna på följande bild. 

Kuva 3.13. Kartalla näkyy Länsisataman alueen vesiväylästö 

ja väylien syvyydet. 

3.1.3.8. Tekninen huolto 

Alueella on kunnallistekniikka ja se on kytketty viemäriverkkoon. 

3.1.3.9. Melu 

Valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) on asetettu 

melutason ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq . 

Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille 

maksimiäänitasoille. Asumiseen käytettävillä alueilla ja 

virkistysalueilla taajamissa päiväajan (klo 7-22) keskinäänitaso 

L Aeq ulkona ei saa ylittää 55 dB ja yöaikaan 

50 dB. Uusilla asuinalueilla yöajan ohjearvo on 

45 dB. 

Kuningatarvuorella mitattiin satamatoimintojen aiheuttamaa 

äänitasoa 19.2.2008 klo 10.53-16.37. Mittaus- 

Bild. 3.13. På kartan syns farlederna och farledsdjupen 

på vattenområdet vid Västra hamnen 

3.1.3.8. Teknisk försörjning 

På området finns kommunalteknik och området är 

kopplat till avloppsnätet. 

3.1.3.9. Buller 

Statsrådets beslut (SRb 993/1992) har ställt direktivvärden 

för bullrets medelljudnivå L Aeq. I beslutet ingår 

inte direktiv för tillfälliga maximala ljudnivåer. På bostadsområden 

och rekreationsområden i tätorter dagstid 

(kl 7-22) får medelljudnivån L Aeq utomhus inte överskrida 

55 dB och på natten 50 dB. På nya bostadsområden 

är direktivvärdet 45dB på natten. 

På Drottningberget mättes ljudnivån som hamnen 

åstadkommer den 19.2.2008 kl 10.53-16.37. Läget för 

bullerutredningspunkterna syns på följande karta.



22.3.2013 29 (77) 

pisteiden sijainti näkyy seuraavassa kuvassa. 

Kuva 3.14. Vuoden 2008 melumittauspisteiden sijainti. 

Bild 3.14. Läget för bullerutredningspunkterna från år 

2008.



22.3.2013 30 (77) 

Mittauspisteillä keskiäänitaso L Aeq oli 39–48 dB. Melutaso 

jäi siis selvästi alle ohjearvon. Maksimiäänitaso 

L AFmax oli 55–66 dB. Meluselvityksen päätelmissä esitettiin, 

että Hangö Stevedoring Oy:n eteläpuolelle rakennettavien 

rakennusten sataman puoleiselle julkisivulle 

tulisi asettaa ääneneristävyysvaatimukseksi 

32–34 dB. Eniten häiriötä asumiselle aiheuttavat mittauksen 

mukaan lyhytaikaiset äänet, kuten satamasta 

kuuluvat kolahdukset ja jarrujen kirskunta. 

Satamaan johtavien katujen liikenteen aiheuttamaa 

meluja on selvitetty vuonna 2004. Tuon selvityksen 

ajoneuvoliikenteen määrä Korsmaninkadulla oli 2800 

ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Nykyinen liikennemäärä vuoden 2008 laskennassa oli 

2074 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen 

osuus oli 20 %. 

Vuoden 2004 melulaskenta kuvaa varsin hyvin Korsmaninkadun 

nykyisiäkin (2011) melutasoja. 

Medelljudnivån för utredningspunkterna var 39–48 dB. 

Ljudnivån hålls alltså klart under direktivvärdet. Den 

maximala bullernivån L AFmax var 55–66 dB. I bullermätningarnas 

slutsats konstaterades att byggnader 

söder om Hangö Stevedoring Oy skall ha ett ljudisoleringskrav 

på 32–34dB på fasaden mot hamnen. Mest 

störningar för boendet orsakar kortvariga ljud såsom 

dunsar och ljud från bromsar. 

Buller längs gatorna som leder till hamnen har utretts 

år 2004. Enligt den utredningen var trafikmängden 

längs Korsmansgatan 2800 fordon per dygn. 

Den nuvarande trafikmängden enligt beräkningarna 

2008 var 2074 fordon per dygn. Den tunga trafikens 

andel var 20 %. 

Bullerutredningen från 2004 beskriver rätt bra bullernivån 

längs Korsmansgatan i nuläget (2011). 

Kuva 3.15. Liikenteen meluvyöhykkeet vuoden 2004 

melulaskennassa. 

Bild 3.15. Trafikens bullerzoner i bullerutredningen 

2004.



22.3.2013 31 (77) 

Syksyllä 2011 TL akustiikka teki melumallinnuksen sataman 

melusta vuoden 2020 ja vuoden 2030 ennustetilanteissa 

sataman vilkkaan vuorokauden aikana. 

Mallinnuksen tulokset näkyvät seuraavissa neljässä 

kuvassa. 

Hösten 2011 utförde TL akustiikka en bullermodellering 

av bullret i hamnen enligt prognoslägena år 2020 

och år 2030 under ett livligt dygn i hamnen. Resultaten 

av modelleringarna visas i följande fyra bilder. 

Kuva 3.16. Satamatoiminnan vilkkaan vuorokauden 

päivämelu vuoden 2020 ennustetilanteessa. 

Bild 3.16. Dagsbullret under ett dygn med livlig hamnverksamhet 

i prognosläget år 2020.



22.3.2013 32 (77) 


yömelu vuoden 2020 ennustetilanteessa. 

Bild 3.17. Nattbullret under ett dygn med livlig hamnverksamhet 




22.3.2013 33 (77) 


päivämelu vuoden 2030 ennustetilanteessa. 

Bild 3.18. Dagsbullret under ett dygn med livlig hamnverksamhet 




22.3.2013 34 (77) 


yömelu vuoden 2030 ennustetilanteessa. 

Melumallinnuksen perusteella melutason asuinalueita 

koskevan ohjearvon (päiväaikaan 55 dB ja yöaikaan 

45 dB uusilla asuinalueilla) mukainen melutaso ylittyy 

lähimpien asuirakennusten julkisivujen kohdalla. Talojen 

katveessa ja pihojen oleskelualueilla melutaso alittaa 

ohjearvon. Kuningatarvuoren uuden asuinalueen 

läntisimmän rakennuksen päädyssä melutaso on ohjearvon 

rajalla. 

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että sataman 

laajennus ei aiheuta ohjearvoja ylittäviä melutasoja 

asuinalueilla. 

3.2 Suunnittelutilanne 

3.2.1 Maakuntakaava 

Hangon kaupunki kuuluu Uudenmaan maakuntaliittoon. 

Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, 

joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 

8.11.2006. Alue on maakuntakaavassa osoitettu liikennealueeksi. 

Osa aluetta on myös kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. 

Alueen pohjoispuolelle on osoitettu yhdysrata ja alueelta 

johtaa laivaväylä. Välittömästi alueen itäpuolella 

on vierassatama ja pohjois- ja itäpuolella taajamatoimintojen 

aluetta (kuva 3.12). 

Bild 3.19. Nattbullret under ett dygn med livlig hamnverksamhet 

i prognosläget år 2020. 

Utgående från bullermodelleringen överskrids bullernivån 

enligt normvärdet (dagtid 55 dB och nattetid 45 dB 

i nya bostadsområden) för bostadsområden vid de 

närmaste bostadsbyggnadernas fasader. I husens 

”skugga” och på gårdarnas sällskapsområden underskrider 

bullernivån normvärdet. Vid gaveln av den 

längst västerut belägna byggnaden i det nya bostadsområdet 

på Drottningberg ligger bullernivån på gränsen 

till normvärdet. 

Utgående från utredningen kan man konstatera att utvidgningen 

av hamnen inte orsakar bullernivåer som 

överskrider normvärdena på bostadsområdena. 

3.2 Planläggningssituationen 

3.2.1 Landskapsplanen 

Hangö stad hör till Nylands landskapsförbund. På området 

är Nylands landskapsplan i kraft, som fastställdes 

i miljöministeriet 8.11.2006. Området är i landskapsplanen 

anvisat som trafikområde. Delar av området 

är utmärkt som område som är viktigt med tanke 

på kulturmiljön eller landskapsvärden. I norra delen av 

området är en förbindelsebana utmärkt, och en fartygsled 

leder till området. Omedelbart öster om området 

finns en gästhamn och på norra och östra sidan 

områden för tätortsfunktioner (bild 3.12).



22.3.2013 35 (77) 

Kuva 3.20. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. 

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty 

punaisella neliöllä. 

Bild 3.20. Utdrag ut Landskapsplanen för Nyland. Detaljplaneområdets 

riktgivande avgränsning är utmärkt 

med en röd fyrhörning.



22.3.2013 36 (77) 

3.2.2 Yleiskaavat 

Kaupunginvaltuuston 1987 hyväksymässä yleiskaavassa 

(3.13) suunnittelualue on satama-aluetta (LS), 

keskustatoimintojen aluetta (C) ja hautausmaa-aluetta 

(EH). 

3.2.2 Generalplaner 

I generalplanen som stadsfullmäktige godkänt 1987 

(3.13) är planområdet utmärkt som hamnområde (LS), 

område för centrumfunktioner (C) och begravningsplats 

(EH). 

Kuva 3.21. Ote kaupunginvaltuuston vuonna 1987 hyväksymästä 

yleiskaavasta. 

Bild 3.21. Utdrag ur den i stadsfullmäktige 1987 godkända 

detaljplanen.



22.3.2013 37 (77) 

Hangon kantakaupungin yleiskaavan laadinta on 

käynnissä. Yleiskaavan luonnoksessa 9.10.2009 

(3.14) suunnittelualue on satama-aluetta (LS), palvelutoimintojen 

aluetta (P), keskustatoimintojen aluetta, 

jossa ympäristö säilytetään (C/s), selvitysaluetta (SE) 

ja lähivirkistysaluetta (VL), jossa on muinaismuistokohde 

(sm) –merkintä vanhan hautausmaan kohdalla. 

Yleiskaavasta valmistuu kaavaehdotus ennen kesää. 

Hangö stads generalplan för stamstaden är under arbete. 

I generalplaneutkastet daterat 9.10.2009 (3.14) 

är planområdet markerat som hamnområde (LS), område 

för service och förvaltning (P), område för centrumfunktioner, 

där miljös ska bevaras (C/s), utredningsområde 

(SE) och område för närrekreation (VL) 

med en fornminnesobjektmarkering (sm) vid den 

gamla begravningsplatsen. Generalplanens planförslag 

skall bli färdigt före sommaren. 

Kuva 3.22. Ote kantakaupungin yleiskaavasta, jonka 

kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.3.2012. 

Bild 3.22. Utdrag ur generalplanen för stamstaden 

som stadsfullmäktige godkände 14.3.2012.



22.3.2013 38 (77) 

3.2.3 Asemakaavat 3.2.3 Detaljplaner 

Kuva 3.23. Ote ajantasa-asemakaavasta (20.6.2010). 

Bild 3.23. Utdrag ur detaljplanesammanställningen 

(20.6.2010)



22.3.2013 39 (77) 

Länsisataman asemakaavassa (kuva 3.16) suunnittelualue 

on satama-aluetta (LS), puistoaluetta (VP), hautausmaa-aluetta 

(EH-1), varastorakennusten korttelialuetta 

(TV-1), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) ja 

katualuetta. 

I Västra hamnens detaljplan (bild 3.16) består planområdet 

av hamnområde (LS), parkområde (VP), begravningsplats 

(EH-1), kvartersområde för lagerbyggnader 

(TV-1), kvartersområde för bilar (LPA) och 

gatuområde. 

Kuva 3.24. Ote Länsi-Sataman asemakaavasta 

(1998). 

Bild 3.24. Utdrag ur Västra hamnens stadsplan (1998).



22.3.2013 40 (77) 

Troolarisataman asemakaavassa vuodelta 1977 (kuva 

3.17) suunnittelualueella sijaitsee satama-aluetta jolle 

saa rakentaa alueen käyttötarkoitusta vastaavia konttori-, 

teollisuus- ja varastorakennuksia sekä satamatoiminnalle 

tarpeellisia satamalaitureita ja laitteita (Ls). 

I Trålarhamnens detaljplan från år 1977 (bild 3.17) 

finns inom planområdet hamnområde, på vilket får 

uppföras kontors-, industri- och lagerbyggnader som 

motsvarar områdets användningsändamål samt för 

hamnverksamheten nödvändiga kajer och anläggningar 

(Ls). 

Kuva 3.25. Ote Troolarisataman asemakaavasta 

(1977) 

Bild 3.25. Utdrag ur Trålarhamnens stadsplan (1977)



22.3.2013 41 (77) 

Kuningatarvuoren asemakaavassa vuodelta 2006 

(Kuva 3.18) suunnittelualueella on liike- ja toimistorakennusten 

korttelialuetta (K), toimitilarakennusten korttelialuetta 

(KTY-1), lähivirkistysaluetta (VL) ja suojelualuetta 

(S-1), yleistä pysäköintialuetta (LP-1) ja katualuetta. 

I Drottningbergs detaljplan från år 2006 (bild 3.18) 

finns inom planområdet kvartersområde för affärs- och 

kontorsbyggnader (K), kvartersområde för verksamhetsbyggnader 

(KTY-1), område för närrekreation 

(VL), skydds-område (S-1), område för allmän parkering 

(LP-1) och gatuområde. 

Kuva 3.25. Ote Kuningatarvuoren asemakaavasta 

(2006). 

Bild 3.26. Utdrag ur Drottningsbergs detaljplan (2006). 

3.2.4 Rakennusjärjestys 

Voimassa olevan rakennusjärjestyksen kaupunginvaltuus 

on hyväksynyt v. 2002. 

3.2.5 Pohjakartta 

Kaupunki ylläpitää ajantasaista pohjakarttaa. 

3.2.4 Byggnadsordning 

Stadsfullmäktige godkände stadens byggnadsordning 

år 2002. 

3.2.5 Baskarta 

Staden upprätthåller ajour baskarta.



22.3.2013 42 (77) 

3.2.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, 

päätökset ja selvitykset 

Asemakaavaa laadittaessa huomioidaan seuraavat 

tehdyt suunnitelmat, päätökset ja selvitykset: 

- Hangon kaupunki ja Tiehallinto, Hangon kantakaupungin 

yleiskaavan liikenneselvitys 2008 

- Hangon satama ja Uudenmaan liitto, Hangon sataman 

logistiikkaselvitys, 2007 

- Luontotieto Keiron, Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu, 

Luontoselvitys, 2003 

- Hangon kaupunki, Ympäristömeluraportti, Hangon 

Kuningatarvuoren ympäristömelumittaus 19.2.2008 

- Hangon kantakaupungin alueen liikenneturvallisuusselvitys 

2008 

- Kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen liittyvät 

selvitykset. 

- Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävistä 

rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 

2009), joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

tarkoittama inventointi. 

3.2.6 Planer, beslut och utredningar som gäller 

planområdet 

I uppgörandet av detaljplanen beaktas följande uppgjorda 

planer, beslut och utredningar: 

- Hangö stad och Trafikförvaltningen, trafikutredning 

för generalplanen för Hangö stamstad 2008 

- Hangö hamn och Nylands förbund, Hangö hamn 

logistikutredning, 2007 

- Luontotieto Keiron. Utvecklingsplanering av Drottningberg, 

Naturutredning 2003 

- Hangö stad, Ympäristömeluraportti, Hangon Kuningatarvuoren 

ympäristömelumittaus 19.2.2008 

- Trafiksäkerhetsutredning för Hangö stamstad 2008 

- Utredningar för grundandet av den Nationella 

Stadsparken. 

- Statsrådets beslut om byggda kulturmiljöer av riksintresse 

(RKY 2009), som är en sådan inventering 

som avses i de riksomfattande målen för områdesanvändningen.



22.3.2013 43 (77) 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN 

VAIHEET 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 

Asemakaavoituksen taustalla ovat sataman laajentamisen 

tarpeet. Kaavalla halutaan turvata Hangon Länsisataman 

kehittäminen Hangon pääsatamana. 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat 

päätökset 

Hangon kaupungin ympäristölautakunta päätti 

13.10.2009 (§ 164) käynnistää Länsisataman asemakaavan 

tarkistamistyön siten, että kaavan laatimiseen 

käytetään ulkopuolista konsulttia. 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 

4.3.1 Osalliset 

Osallisia ovat alueen maanomistajien lisäksi kaikki ne, 

joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava 

saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset 

ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 

Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia 

ja lausua kaavasta mielipiteensä kaavaprosessin eri 

vaiheissa. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa koko kantakaupungin 

alueelle. 

Viranomais- ym. tahot, joita kuullaan kaavoituksen kuluessa: 

- Uudenmaan ELY-keskus: Liikenne ja infrastruktuuri 

/ Ympäristö ja luonnonvarat 

- Uudenmaan liitto 

- Liikennevirasto 

- Hangon satama 

- Maakuntamuseo 

- Museovirasto 

- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 

- Hangon kaupunki, ympäristöterveydensuojelu 

- Vesi- ja viemärilaitos, Hangon kaupunki 

- Hangon ympäristöyhdistys ry 

- Hangon omakotiyhdistys ry 

- Hangon teollisuusyhdistys 

- Kauppakamari 

4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 

OAS:in nähtävillä olosta on kuulutettu 5.1.2011. OAS 

oli nähtävillä 5.1.–3.2.2011. 

Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia 

ja lausua kaavasta mielipiteensä kaavaluonnoksen ja 

kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. 

Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.3.–15.4.2011. 

4 PLANLÄGGNINGSSKEDEN 

4.1 Planläggningsbehov 

Bakgrunden för planläggningen är hamnens utvidgningsbehov. 

Man vill med planen trygga utvecklingen 

av Västra hamnen som Hangös huvudhamn. 

4.2 Inledning av planläggningen och beslut 

Hangö stad miljönämnd beslöt 13.10.2009 (§ 164) att 

starta planläggningen av Västra hamnen så, att en utomstående 

konsult används för uppgörandet av planen. 

4.3 Deltagande och samarbete 

4.3.1 Intressenter 

Intressenter är markägarna inom området och alla de 

personer vars boende, arbete eller övriga förhållanden 

avsevärt kan påverkas av detaljplanen samt de myndigheter 

och samfund vars verksamhet berörs av planeringen. 

Intressenterna kan bedöma planens konsekvenser 

och uttala sig om planen i planprocessens 

olika skeden. Planens realisering inverkar på hela 

stamstadens område 

Myndigheter och övriga instanser som hörs under 

planläggningen: 

- Nylands ELY-central: Trafik och infrastruktur/ Miljö 

och naturtillgångar 

- Nylands förbund 

- Trafikverket 

- Hangö hamn 

- Landskapsmuseet 

- Museiverket 

- Västra Nylands räddningsverk 

- Hangö stad, miljöhälsoskydd 

- Vatten och reningsverket, Hangö stad 

- Hangö naturförening rf 

- Hangö egnahemsförening 

- Hangö industriförening 

- Handelskammaren 

4.3.2 Deltagande och växelverkan 

Kungörelsen om att PDB finns till påseende kungjordes 

5.1.2011. PDB fanns till påseende 5.1–3.2.2011. 

Intressenterna kan bedöma planens konsekvenser 

och ge åsikter om planen medan planutkastet och 

planförslaget är till påseende. 

Utkastet till detaljplan fanns till påseende 17.3.2011– 

15.4.2011.



22.3.2013 44 (77) 

Kaavaehdotus oli nähtävillä 25.6.–16.8.2012. Asiakirjat 

olivat nähtävillä Hangon kaupungin ilmoitustauluilla 

kuulutuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Niihin saattoi 

myös tutustua koko asemakaavan valmistelun ajan 

Hangon kaupungin teknisessä ja ympäristövirastossa 

ja Hangon kaupungin verkkosivuilla www.hanko.fi –> 

Palvelut –> Kaavoitus ja Maankäyttö –> Nähtävillä 

olevat kaavat. 

4.3.3 Viranomaisyhteistyö 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja 

MRA 26 §) järjestettiin 17.6.2010. 

Vireilletulo ja OAS saatetaan tiedoksi Uudenmaan 

ELY-keskukseen ja Uudenmaan liittoon. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lausunnoille 

eri viranomaistahoille tammikuussa 2011. 

Kaavan luonnos lähetettiin lausunnoille eri viranomaistahoille 

maaliskuussa 2011. 

Kaavan luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella 

laadittiin kaavaehdotus, josta pyydettiin viranomaisten 

lausunnot. 

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon ja lausuntojen saamisen 

jälkeen pidetään viranomaisten välinen työneuvottelu. 

4.4 Asemakaavan tavoitteet 

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Hangon 

Länsisataman kehittäminen Hangon pääsatamana. 

Pääasiallisesti kaavalla on tarkoitus laajentaa sataman 

aluetta. 

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden 

vaikutukset 

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus 

Kaavaluonnosvaiheessa laadittiin kolme vaihtoehtoa 

mahdollisiksi sataman suunnitelmiksi. Jokaisessa 

vaihtoehdossa lähtökohtana on ollut sataman lisätilantarpeeseen 

vastaaminen. Vaihtoehdot osoittavat uusien 

laivapaikkojen sijainnin ja määrän, sataman laajenemisen 

ja satama-alueen raja-aidan. Vaihtoehdoissa 

käsitellään lisäksi Englannin makasiinin tilannetta sekä 

aallonmurtajan ja näköalatornin paikkaa. 

Englanninmakasiini on sataman kannalta haasteellinen 

rakennus. Rakennus sijaitsee keskellä satamaaluetta 

hankaloittaen liikennettä ja vaarantaen sataman 

työturvallisuuden. Rakennuksen korjaaminen ja 

ylläpito on taloudellisesti erittäin haasteellista. Englannin 

makasiini säilyy vain vaihtoehdossa 1. 

Uudet laivapaikat ovat kuvissa osoitettu keltaisella, 

Planförslaget fanns till påseende 25.6.–16.8.2012. 

Planhandlingarna var till påseende på Hangö stads 

anslagstavla under de tidpunkter som meddelades in 

kungörelserna. Man har även kunnat bekanta sig med 

planhandlingarna under hela planens beredningsskede 

i Hangö tekniska och miljöverk samt på Hangö 

stads internetsidor www.hango.fi –> Service –> Planläggning 

och Markanvändning –> Planerna till påseende. 

4.3.3 Myndighetssamarbete 

Den första myndighetsförhandlingen om planen (MBL 

66 § och MBF 26 §) hölls 17.6.2010. 

Anhängiggörandet och PDB:t ges till kännedom till Nylands 

ELY-central samt Nyland förbund. 

Programmet för deltagande och bedömning skickades 

för utlåtande till olika myndigheter i januari 2011. 

Planens utkast skickades för utlåtande till olika myndigheter 

i mars 2011. 

På basen av den respons som fåtts in på planutkastet, 

uppgjordes ett planförslag, på vilket man bad utlåtanden 

av myndigheter. 

Efter att planförslaget varit till påseende och utlåtanden 

fåtts in, skall hållas ett myndighetssamråd. 

4.4 Detaljplanens syfte 

Syftet för planläggningen är att trygga utvecklingen av 

Västra hamnen som Hangös huvudhamn. Framför allt 

är målet att utvidga hamnområdet. 

4.5 Planlösningsalternativ och deras konsekvenser 

4.5.1 Beskrivning av preliminära alternativ 

I planutkastskedet har tre alternativ för hamnens utveckling 

utformats. I alla alternativ har utgångspunkten 

varit att svara på hamnens utvidgningsbehov. Alternativen 

anvisar mängden nya fartygsplatser, hamnområdets 

utvidgning samt hamnområdets stängsel. Alternativen 

behandlar även Engelska magasinets samt vågbrytarens 

och utsiktstornets lägen. 

Engelska magasinet är för hamnens del besvärligt, då 

det befinner sig i mitten av hamnområdet och därmed 

försvårar trafiken samt minskar på arbetssäkerheten 

inom området. Ekonomiskt sett är reparation och underhåll 

av byggnaden svårlösta. Engelska magasinet 

sparas bara i alternativ 1. 

De nya fartygsplatserna är utmärkta med gul färg,



22.3.2013 45 (77) 

olemassa olevat oranssilla värillä. 

Asemakaava laaditaan niin väljäksi, että kaikki kolme 

vaihtoehtoa on mahdollista toteuttaa kaavan puitteissa. 

Vaihtoehtoja käytetään vaikutusten arviointiin. 

medan befintliga fartygsplatser är utmärkta med 

orange färg. 

Detaljplanen kommer att göras så flexibel, att alla tre 

alternativ kan förverkligas inom ramen för planen. Alternativen 

används för bedömning av konsekvenser. 

Kuva 4.1. Satamasuunnittelun vaihtoehdot 1, 2 ja 3 Bild 4.1. Hamnplaneringens alternativ 1, 2 och 3. 

Vaihtoehto 1 sisältää kaksi uutta rahtialuspaikkaa, 

lauttapaikan sekä satamapaikkoja purje- ym. veneille. 

Englanninmakasiinin edessä sijaitseva laivapaikka 

joudutaan lastaustilan puutteen takia poistamaan käytöstä, 

joten laivapaikkojen määrä lisääntyy yhdellä. 

Jotta sataman sisäinen liikenne mahtuisi kulkemaan 

alueen sisällä, Kuningatarvuoren näköalapaikka siirtyy 

kaava-alueen ulkopuolelle. Näköalapaikka voidaan 

siirtää esimeikiksi Kuningatarvuoren asemakaavan 

VL-alueelle (katso kohta 6.2). 

Voimakasiini, Englannin makasiini ja graniittinen muuri 

säilyvät vaihtoehdossa paikoillaan. Rakennukset jäävät 

kuitenkin satama-aluetta ympäröivien aitojen sisäpuolelle. 

Vaihtoehto 2 sisältää kaksi uutta rahtialuspaikkaa, 

lauttapaikan sekä satamapaikkoja purje- ym. veneille. 

Kuningatarvuoren näköalapaikka säilyy vaihtoehdossa 

ennallaan. Satama-alueen aita kulkee näköalapaikan 

ympäri ja kulku näköalapaikalle johdetaan sataman 

kärkeen kulkevan tien yli sillan kautta. 

Graniittimuuri siirtyy alueen eteläosaan aallonmurtajaksi, 

alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Muurin 

päälle rakennetaan jalankulkuyhteys, jota kautta sataman 

uloin kärki ja rantaviiva tulevat kaikkien käytettäviksi. 

Aallonmurtajan kärkeen voidaan rakentaa näköalapaikka. 

Voimakasiini säilyy vaihtoehdossa paikallaan, mutta 

voi jäädä satama-alueen aitojen sisäpuolelle. Vaihtoehdossa 

Englanninmakasiini ei säily. 

Vaihtoehto 2 voidaan nähdä myös välivaiheena vaihtoehdolle 

3. 

Alternativ 1 innefattar två nya fartygsplatser, plats för 

en färja samt hamnplatser för segel- och övriga båtar. 

Fartygsplatsen invid Engelska magasinet måste tas ur 

bruk pga. otillräckligt med lastningsutrymme, vilket 

medför att antalet fartygsplatser utökas med ett. För 

att möjliggöra hamnens egen trafik inom området, flytttas 

Drottningbergs utsiktsplats till ett läge utanför 

planområdet. Utsiktsplatsen kan flyttas t.ex. till VLområdet 

i Drottningbergs detaljplan (se kapitel 6.2). 

Smörmagasinet, Engelska magasinet samt vågbrytaren 

av granit bibehålls på sina platser, men kommer 

att befinna sig innanför hamnområdets stängsel. 

Alternativ 2 innefattar två nya fartygsplatser, plats för 

en färja samt hamnplatser för segel- och övriga båtar. 

Drottningbergs utsiktsplats bevaras på sin nuvarande 

plats. Hamnområdets stängsel leder runt utsiktsplatsen 

och en bro över vägen till hamnen byggs för att ta 

sig till utsiktsplatsen. 

Muren av granit flyttas till områdets södra del där den 

fungerar som vågbrytare, i sin ursprungliga funktion. 

På muren byggs en promenad, via vilken hamnens yttersta 

spets och strandlinjen förblir öppna för allmänheten. 

Vid spetsen kan byggas en utsiktsplats. 

Smörmagasinet bevaras på sin nuvarande plats, men 

kan komma att befinna sig innanför hamnområdets 

stängslen. Engelska magasinet sparas inte. 

Alternativ 2 kan även ses som ett mellanskede före 

alternativ 3.



22.3.2013 46 (77) 

Vaihtoehto 3 sisältää kaksi uutta rahtialuspaikkaa ja 

lauttapaikan. 

Kuningatarvuoren näköalapaikka siirtyy kaava-alueen 

ulkopuolelle. Näkö-alapaikka voidaan siirtää esimeikiksi 

Kuningatarvuoren asemakaavan VL-alueelle 

(katso kohta 6.2). 

Graniittimuuri siirtyy alueen eteläosaan aallonmurtajaksi, 

alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Muurin 

päälle rakennetaan jalankulkuyhteys, jota kautta sataman 

uloin kärki ja rantaviiva tulevat kaikkien käytettäviksi. 

Aallonmurtajan kärkeen voidaan rakentaa näköalapaikka. 

Vaihtoehto sisältää laajoja täyttöjä alueen eteläosassa. 

Voimakasiini jää satama-alueen aitojen sisäpuolelle. 

Englannin makasiini ei säily. 

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu 

Vaihtoehtojen vertailu on esitetty taulukossa 4.1. Vaikutusten 

kuvauksessa ja vertailussa tuodaan esiin erityisesti 

vaihtoehtojen välisiä eroja. Kaavan vaikutusten 

arviointi on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.3 ja koskee 

kaikkia vaihtoehtoja. 

Alternativ 3 innefattar två nya fartygsplatser, samt 

plats för en färja. 

Drottningbergs utsiktsplats flyttas till ett läge utanför 

planområdet. Utsiktsplatsen kan flyttas t.ex. till VLområdet 

i Drottningbergs detaljplan (se avsnitt 6.2). 

Muren av granit flyttas till områdets södra del där den 

fungerar som vågbrytare, i sin ursprungliga funktion. 

På muren byggs en promenad, via vilken hamnens yttersta 

spets och strandlinjen förblir öppna för allmänheten. 

Vid spetsen kan byggas en utsiktsplats. 

Alternativet kräver stora fyllnadsmängder i områdets 

södra del. Smörmagasinet kommer att vara innanför 

hamnområdets stängsel. Engelska magasinet sparas 

inte. 

4.5.2 Jämförelse av alternativens konsekvenser 

En jämförelse av alternativens konsekvenser är presenterad 

i tabell 4.1. I jämförelsen av alternativens 

konsekvenser, tas framför allt skillnaderna mellan alternativen 

upp. En noggrannare beskrivning av planens 

konsekvenser finns i avsnitt 5.3 som gäller alla 

alternativ. 

Taulukko 4.1. Satamasuunnittelun vaihtoehtojen vertailu 

Tabell 4.1. Jämförelse av hamnplaneringens alternativ 

Vaihtoehtojen vertailu 

Jämförelse av 

alternativen 

Uudet laivapaikat 

Nya fartygsplatser 

Sataman 

toimintaedellytykset 

Hamnens verksamhetsförutsättningar 

Vaihtoehto 1 

Alternativ 1 

Vaihtoehto 2 

Alternativ 2 

Vaihtoehto 3 

Alternativ 3 

1+1 kpl/st 2+1 kpl/st 2+1 kpl/st 

Vaihtoehdossa 1 saadaan kaksi uutta rahtialuspaikkaa, mutta Englanninmakasiinin 

edessä olevasta paikasta joudutaan riittämättömän tilan takia luopumaan, joten yhteensä 

saadaan yksi uusi paikka. Määrä ei pysty vastaamaan sataman laajenemistarpeisiin. 

Alternativ 1 möjliggör två nya fartygsplatser, men man måste avstå från platsen framför 

Engelska magasinet pga att det inte finns tillräckligt med markutrymme. Mängden fartygsplatser 

är inte tillräckligt för hamnens utvidgningsbehov. 

Huonoin 

Englanninmakasiini ja aallonmurtaja 

rajoittavat liikennettä 

alueen sisällä. Ahtaat 

väylät aiheuttavat 

työturvallisuusriskejä. 

Vähiten laivapaikkoja ja 

lisätilaa. 

Sämst 

Engelska magasinet och 

vågbrytaren begränsar trafiken 

inom området. trånga 

Eniten lisätilaa 

Mest nytt markområde



22.3.2013 47 (77) 

Vaikutukset 

luonnonympäristöön 

Konsekvenser för 

naturmiljön 

Rakennettu ympäristö, 

Voimakasiini, Englannin 

makasiini ja muuri 

Den byggda miljön, 

Smörmagasinet, Engelska 

magasinet och muren 

Kaupunkikuva 

Stadsbilden 

Kaupunkikulttuuri, 

elinympäristö 

Stadskulturen, 

livsmiljön 

passager orsakar risker i 

arbetssäkerheten. Mist fartygsplatser 

och nytt marområde. 

Vaihtoehdossa 1, sataman sisään jäävä tila jää Englanninmakasiinin ja aallonmurtajan 

takia ahtaaksi, aiheuttaen mahdollisia vaaratilanteita sataman toiminnalle ja työturvallisuudelle. 

Vaihtoehdossa ei synny riittävästi lisätilaa sataman tarpeita varten. Aallonmurtaja 

estää tehokkaan liikenteen alueella. VE 3 tarjoaa eniten eniten lisätilaa. 

I alternativ 1, blir hamnområdet trångt pga. Engelska magasinet och vågbrytaren, vilket 

kan leda till farosituationer för hamnens verksamhet samt arbetssäkerheten. I alternativet 

skapas inte tillräckligt med nytt markområde för hamnens behov. Vågbrytaren hindrar 

effektiv trafik inom området. ALT 3 erbjuder mest nytt markområde. 

Eniten luonnontilaista rantaviivaa. 

Mest strand i naturtillstånd. 

Pienimmät 

Säästää paikallisesti arvokkaita 

luontoarvoja. Eniten 

luonnontilaista rantaviivaa. 

Minsta 

Sparar lokalt värdefulla naturvärden. 

Mest strand i 

naturtillstånd 

Ei juurikaan luonnontilaista 

rantaviivaa. 

Knappast någon strand i 

naturtillstånd. 

Kuningatarvuoren näköalapaikan paikallisesti arvokkaat luontoarvot menetetään kaikissa 

vaihtoehdoissa paitsi VE 2ssa. 

De värdefulla naturvärdena av lokal betydelse på Drottningberg förstörs i alla alternativ 

utom ALT 2. 

Paras 

Kaikki rakennukset ja rakenteet 

säilyvät paikoillaan. 

Bäst 

Alla byggnader och konstruktioner 

bibehålls på 

sina platser. 

Voimamakasiini säilyy paikallaan. 

Englanninmakasiini 

ei säily. Aallonmurtaja 

siirtyy toiseen paikkaan 

kaava-aluella. 

Smörmagasinet bevaras 

på sin plats. Engelska magasinet 

bevaras inte. Vågbrytaren 

flyttas till en annan 

plats på plamområdet. 

Voimamakasiini säilyy paikallaan. 

Englanninmakasiini 

ei säily. Aallonmurtaja 

siirtyy toiseen paikkaan 


Smörmagasinet bevaras 

på sin plats. Engelska magasinet 

bevaras inte. Vågbrytaren 

flyttas till en annan 

plats på planområdet. 

VE1:ssä rakennettu kulttuuriympäristö säilyy muuttumattomana. Satama-alueen aidat 

kuitenkin estävät pääsyn arvokkaille rakennuksille. Englanninmakasiinin korjaaminen ja 

ylläpitäminen on taloudellisesti erittäin haasteellista. 

I ALT 1 sparas den byggda kulturmiljön på sina ursprungliga platser. Byggnaderna 

kommer att bli oåt-komliga för de flesta innanför hamnområdets stängsel. Att reparera 

och upprätthålla Engelska magasinet är ekonomiskt svårlöst. 

Pienin vaikutus kaupunkikuvaan. 

Minsta inverkan på stadsbilden. 

Rantaviiva ja näköalapaikka 

kärjessä avoin kaikille. 

Strandlinjen och utsiktsplatsen 

i spetsen öppna för 

alla. 

Pienin vaikutus kaupunkikuvaan. 

Minsta inverkan på stadsbilden. 





alla. 

Uusi rakenne näkyy kauas. 

Den nya markkonsturktionen 

syns långt. 





alla. 

Avaamalla rantaviiva kaikille, halutaan jatkaa Hangon turistikeskustaa sataman kärkeen 

asti. 

Genom att öppna strandlinjen för alla, vill man utvidga Hangö turistcentrum ända till 

hamnens spets.



22.3.2013 48 (77) 

Vertailussa kävi ilmi että sataman toimintaedellytyksiä 

on vaikea yhdistää alueen kulttuuriympäristöarvojen ja 

luontoarvojen kanssa siten kun ne tällä hetkellä hahmottuvat. 

Koska turvallisuussyistä satama pitää aidata 

eikä satamakenttien käsittelyalueiden kautta voi ohjata 

asiointiliikennettä sataman keskelle jääviin rakennuksiin, 

rakennusten monipuolinen hyötykäyttö on erittäin 

vaikeaa. 

4.5.3 Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja 

niiden huomioon ottaminen 

4.5.3.1. Asemakaavaluonnos 

Asemakaavan kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä 

ja niistä pyydettiin lausuntoja keväällä 2011. Lausuntojen 

ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastineet ja 

vaikutukset kaavaan on esitetty liitteenä olevassa 

tekstitaulukossa. Seuraavassa on kuvattu merkittävimmät 

lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat. 

Sataman lausunnossa korostettiin niitä sataman kehittämistavoitteita, 

joiden takia asemakaavan muuttaminen 

on tarpeen. Sataman kehittämisen takia olisi tarpeen 

purkaa Englanninmakasiini, siirtää aallonmurtaja 

toiseen paikkaan, tasoittaa näköalapaikan kohdalla 

oleva kallio ja sallia vanhojen rautateihin liittyvien rakennusten 

(entinen konepaja ja korjaushalli) purkaminen. 

Muissa lausunnoissa merkittävimmäksi asiaksi nousi 

huoli arvokkaiden kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoutumisesta. 

Lausunnoissa ja mielipiteissä nousivat esiin mm. seuraavat 

asiat: 

- Englanninmakasiinin ja siihen liittyvän ylikulkusillan 

suojelua esitettiin useimmissa lausunnoissa (mm. 

maakuntamuseo, Museovirasto, Uudenmaan liitto, Uudenmaan 

ELY-keskus). 

- Vanhojen rautatiehen liittyvien rakennusten (Stevedoring, 

entinen konepaja ja korjaushalli) suojelua esitettiin 

maakuntamuseon ja Museoviraston lausunnoissa. 

- Aallonmurtajan suojelua nykyisellä paikallaan esitettiin 

maakuntamuseon ja Museoviraston lausunnoissa. 

- Aallonmurtajan suojelua siirrettynä toiseen pakkaan 

pitivät hyväksyttävissä olevana Uudenmaan liitto ja 

ELY-keskus 

- Satama-alueen rajausta ei ole syytä laajentaa länteen 

vaan on pysyttävä maakuntakaavan osoittamassa rajauksessa. 

- Sataman sisäiset liikennejärjestelyt ja sataman toimintojen 

sijainti on esitettävä kaava-asiakirjoissa tarkemmin. 

- Kaavassa pitäisi esittää yhteys Voimakasiinille 

I jämförelsen framgick, att hamnens verksamhetsförutsättningar 

är svåra att kombinera med områdets kulturhistoriska- 

och naturvärden så som de för tillfället 

gestaltar sig. Eftersom hamnområdet av säkerhetsskäl 

måste omges av ett stängsel, och det inte är möjligt att 

leda trafiken till byggnader på området genom hamnområdets 

fält, är det mycket svårt att mångsidigt utnyttja 

byggnaderna på området. 

4.5.3 Utlåtanden, åsikter, genmälen och beaktande 

av åsikter 

4.5.3.1. Planutkast 

Detaljplanens tre utkast var till påseende och utlåtanden 

bads om dem under våren 2011. Ett sammandrag 

om utlåtandena och åsikterna samt genmälen och 

konsekvenserna för planen är presenterade i bilagstabellen. 

I det följande beskrivs de viktigaste punkterna 

från utlåtandena och åsikterna. 

I hamnens utlåtande framhävs de utvecklingsbehov 

som har varit som grund för planändringen. För utvecklingen 

av hamnen skulle det vara nödvändigt att 

riva det Engelska magasinet, flytta vågbrytaren, jämna 

berget vid utsiktsplatsen och riva de gamla byggnaderna 

som har hört till järnvägen (före detta maskinhallen 

och reparationshallen). 

I de övriga utlåtandena framhävdes oron om rivandet 

av de kulturhistoriska värdena. 

I utlåtandena och åsikterna poängterades bl.a. följande 

saker: 

- I de flesta utlåtanden föreslogs att det Engelska magasinet 

och övergångsbron som hör till magasinet skall 

skyddas (bl.a. landskapsmuseet, Museiverket, Nylands 

förbund, Nylands ELY-central). 

- Att skydda de gala byggnaderna som hör till järnvägen 

(Stevedoring, före detta maskinhallen och reparationshallen) 

föreslogs i landskapsmuseets och Museiverkets 

utlåtanden. 

- Att skydda vågbrytaren på sin nuvarande plats föreslogs 

i landskapsmuseets och Museiverkets utlåtanden. 

- Att skydda vågbrytaren så att den flyttas till en annan 

plats accepterades av Nylands förbund och ELYcentralen. 

- Hamnområdets gräns bör inte utvidgas västerut, utan 

man bör hålla sig till gränsen i landskapsplanen. 

- Hamnens inbördes trafikarrangemang samt hamnens 

funktioner bör bättre framgå ut plandokumenten. 

- I planen bör ingå en förbindelse till Smörmagasinet. 

- Den gamla fiskehamnen vid Gunnarsstrand med sina 

fiskebodar (utanför planområdets gröns) bör bibehållas.



22.3.2013 49 (77) 

- Gunnarsinrannan vanha kalasatama kalavajoineen 

(kaava-alueen ulkopuolella) pitäisi säilyttää. 

Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä asioita on toteutettu 

kaavaehdotuksessa siltä osin, kun on ollut 

mahdollista ilman, että merkittävästi heikennetään sataman 

kehittämisedellytyksiä. 

4.5.3.2. Asemakaavaehdotus 

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2012. Siitä 

saatiin yhdeksän lausuntoa ja yksi muistutus. 

Lausunnoissa nousivat esiin mm. seuraavat asiat: 

- Hangon satama tarvitsee lisää tilaa toimintojensa 

ylläpitämiseen, kehittämiseen ja kilpailukykynsä 

säilyttämiseen. 

- Vesiväylästö olisi syytä esittää kaavakartalla 

- Länsisataman alue on valtakunnallisesti merkittävä 

rakennettu kulttuuriympäristö. Sitä koskevat valtakunnalliset 

alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan 

on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien 

kulttuuriympäristöjen säilyminen. 

- Kaavaehdotus ja sataman laajentamissuunnitelma 

ovat jyrkässä ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen 

säilymisen kanssa. On tärkeää etenkin 

voimakasiinin, aallonmurtajan, englanninmakasiinin 

ja siihen liittyvän ylikulkusillan säilyminen ja säilyttäminen 

nykyisillä paikoillaan. 

- Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 

sisältövaatimuksia, ei ota huomioon ohjaavia kaavatasoja 

eikä myöskään toteuta valtakunnallisesti 

merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. 

- Erikoiskuljetusten reitti on esitettävä kaavaselostuksessa. 

- Kaavatyötä varten laadittu Natura-tarvearviointi ei 

ota huomioon sataman täyttöjen mahdollisia vaikutuksia 

vedenalaisiin luontotyyppeihin tai melun vaikutuksia 

linnustoon. 

- Vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioon ottamiseksi 

alueelta tunnetut ja kaavaselostuksessakin 

mainitut vedenalaiset muinaisjäännökset tulee 

merkitä kaavakarttaan. 

- Hangon Länsisataman kilpailukyky ja toimintaedellytysten 

säilyminen ovat koko Uudenmaan kannalta 

merkittäviä asioita. Asemakaavan tulisi mahdollistaa 

sekä sataman kehittämienen että kulttuuriympäristön 

säilyminen. 

- Oy Hangö Stevedoring Ab ei hyväksy uuden katualueen 

ottamista vuokraamansa alueen eteläosasta. 

Länsisataman kehittämiseen ja laajentamiseen liittyy 

kaavoittajan tiedossa oleva ristiriita valtakunnallisesti 

merkittävän kulttuuriympäristön arvojen ja sataman 

kehittämisen välillä. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2. ja 3. momentissa 

on säädetty seuraavasti: 

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edelly- 

De frågor som framförts i utlåtandena och åsikterna 

har realiserats i planförslaget till den del det varit möjligt 

utan att man väsentligen försvagar förutsättningarna 

för att utveckla hamnen. 

4.5.3.2. Planförslag 

Förslaget till detaljplan var framlagt i juni 2012. Det 

kom nio utlåtanden och en anmärkning om det. 

I utlåtandena lyftes bl.a. följande frågor fram: 

- Hangö hamn behöver mera utrymme för att upprätthålla 

och utveckla sin verksamhet och behålla 

sin konkurrenskraft. 

- Det vore skäl att ange farlederna på plankartan 

- Västra hamnen är en byggd kulturmiljö av riksintresse. 

Området berörs av de riksomfattande målen 

för områdesanvändningen, enligt vilket det ska 

säkerställas att kulturmiljöer av riksintresse bevaras. 

- Planförslaget och utvidgningsplanen för hamnen 

står i skarp konflikt med bevarandet av områdets 

kulturmiljömål. Det är viktigt att framför allt smörmagasinet, 

vågbrytaren, engelska magasinet och 

gångbron i anslutning till det bevaras och får vara 

kvar på sina nuvarande platser. 

- Planen uppfyller inte innehållskraven i 54 § i markanvändnings- 

och bygglagen, den beaktar inte de 

styrande plannivåerna och bevarar inte heller kulturmiljövärden 

av riksintresse. 

- Färdvägen för specialtransporter bör anges i planbeskrivningen. 

- Den Natura-behovsbedömning som gjorts för planarbetet 

beaktar inte eventuella konsekvenser av 

fyllnadsmassorna i hamnen på naturtyperna under 

vatten och inte bullrets inverkan på fågelbeståndet. 

- För att beakta kulturarvet under vatten bör de 

kända och även i planbeskrivningen nämnda fornlämningarna 

under vatten anges på plankartan. 

- Västra hamnens konkurrenskraft och bevarade 

verksamhetsförutsättningar är frågor av betydelse 

för hela Nyland. Detaljplanen borde göra det möjligt 

att både utveckla hamnen och bevara kulturmiljön. 

- Oy Hangö Stevedoring Ab godkänner inte att det 

nya gatuområdet tas från södra delen av det område 

man arrenderar. 

Planläggaren är medveten om att utvecklingen och utvidgningen 

av Västra hamnen är förenad med en konflikt 

mellan kulturmiljövärden av riksintresse och hamnens 

utveckling. 

I 54 § 2 och 3 mom. i markanvändnings- och bygglagen 

föreskrivs följande: 

Detaljplanen skall utarbetas så att det skapas förutsättningar 

för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö,



22.3.2013 50 (77) 

tykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, 

palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen 

järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja 

luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä 

arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai 

sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai 

muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön 

laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, 

joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon 

ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa 

maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista 

kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta 

haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia 

syrjäyttämättä voidaan välttää. 

Kaavan tarkoituksena on sataman laajentamisen 

mahdollistava asemakaava. Pyrkimyksistä huolimatta 

ei pystytty löytämään sellaista suunnitteluratkaisua, 

joka olisi täyttänyt 3. momentin mukaiset kaavalle asetetut 

tavoitteet ja samalla säilyttänyt kaikki 2. momentin 

tarkoittamat rakennushistoriallisesti merkittävät rakennukset. 

Kaavaratkaisu on tehty niin, että 3. momentin mukaiset 

tavoitteet on pystytty täyttämään niin, että 2. momentin 

mukaisia arvoja on säilytetty mahdollisimman 

paljon. 

4.5.3.3. Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset 

Asemakaavakartalle tehtiin seuraavat vähäiset muutokset: 

- Kaavakartalle lisättiin hylky merkinnällä sm-1 

- KTY-alueen korttelia laajennettiin 10 metriä pohjoiseen 

kompensoimaan kadun viemää tilaa. 

- Aallon murtajaa koskeva merkintä sr-1 muutettiin 

läntisimmässä osassa sr-merkinnäksi, jolla alueella 

aallonmurtajaa ei saa siirtää. 

Lausuntojen ja viranomaisneuvottelun perusteella tehtiin 

seuraavat lisäselvitykset: 

- Hangon länsisataman Englanninmakasiinin, aallonmurtajan 

ja ylikäytävän rakennushistoriaselvitys 

- Englanninmakasiin ja aallonmurtaja, Toimenpideselvitys 

(selvitettiin vaihtoehtojen kunnostustapa 

ja kustannukset) 

- Hangon länsisataman asemakaavan kaavatalousselvitys 

(selvitettiin taloudelliset vaikutukset eri 

vaihtoehdoissa) 

- Natura-tarvearvioinnin täydennys 

Kaavaselostusta täydennettiin lisäselvitysten tuottamalla 

tiedolla. Lisäksi täydennettiin selostukseen kartat 

erikoiskuljetusten reiteistä ja vesiväylistä. 

för regional tillgång till service och för reglering av trafiken. 

Den byggda miljön och naturmiljön skall värnas 

och särskilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. 

På det område som planläggs eller i dess 

närmaste omgivning skall det finnas tillräckligt med 

parker eller andra områden som lämpar sig för rekreation. 

Detaljplanen får inte leda till att kvaliteten på någons 

livsmiljö försämras avsevärt på ett sätt som inte är motiverat 

med beaktande av detaljplanens syfte. Genom 

detaljplanen får inte heller markägaren eller någon 

annan rättsinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar 

eller orsakas sådana oskäliga olägenheter 

som kan undvikas utan att de mål som ställs för 

planen eller de krav som ställs på den åsidosätts. 

Målet är en detaljplan som gör det möjligt att utvidga 

hamnen. Trots strävanden har det inte gått att hitta en 

sådan planeringslösning som skulle ha uppfyllt de mål 

som sätts för planen i 3 mom. och samtidigt bevarat 

alla byggnadshistoriskt betydande byggnader som avses 

i 2 mom. 

Planlösningen har utarbetats så att målen i 3 mom. 

har kunnat uppfyllas på ett sådant sätt att så mycket 

som möjligt av värdena enligt 2 mom. har bevarats. 

4.5.3.3. Ändringar i detaljplaneförslaget 

På detaljplanekartan företogs följande mindre ändringar: 

- Vraket lades till på plankartan med beteckningen 

sm-1 

- KTY-områdets kvarter utvidgades 10 meter norrut 

för att kompensera det utrymme som gatan upptar. 

- Beteckningen sr-1 för vågbrytaren ändrades i den 

västligaste delen till en sr-beteckning, som gör att 

vågbrytaren på området inte får flyttas. 

På grund av utlåtandena och myndigheternas samråd 

gjordes följande tilläggsutredningar: 

- en byggnadshistorisk utredning om Engelska magasinet, 

vågbrytaren och övergången i Västra 

hamnen i Hangö 

- en åtgärdsutredning om Engelska magasinet och 

vågbrytaren (alternativa iståndsättningssätt och 

kostnaderna utreddes) 

- en planekonomisk utredning om Västra hamnens 

detaljplan (de ekonomiska konsekvenserna av 

olika alternativ utreddes) 

- en komplettering av Natura-behovsbedömningen 

Planbeskrivningen kompletterades med de uppgifter 

som tilläggsutredningarna gav vid handen. Dessutom 

kompletterades beskrivningens kartor över färdvägar 

för specialtransporter och farleder.



22.3.2013 51 (77) 

4.5.4 Asemakaavan vaiheiden kuvaus 

Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen, lausuntojen 

ja mielipiteiden pohjalta laadittiin kaksivaiheinen 

suunnitelma sataman alueelle. Ensimmäisen vaiheen 

suunnitellaan toteutuvan vuonna 2020 ja toisen, 

lopullisen vaiheen vuonna 2030. 

Kaksi vaihetta eroaa toisistaan kenttäalueen koon, laivapaikkojen 

määrän, aallonmurtajan sijainnin ja satama-aluetta 

kiertävän aidan sijainnin suhteen. 

4.5.4 Beskrivning av detaljplanens skeden 

Efter att planutkastet varit till påseende, på basen av 

utlåtandena och åsikterna, utformades en plan för 

hamnen i två skeden. Det första skedet planeras för år 

2020, det anda slutliga skedet för 2030. 

De två skedena skiljer sig från varandra angående fältområdets 

storlek, antalet fartygsplatser, vågbrytarens 

läge och läget för staketet som omger hamnområdet. 

Ensimmäisessä vaiheessa satamatoiminnoille on järjestetty 

lisää tilaa laajentamalla kenttä-aluetta merelle. 

Aallonmurtaja on siirretty kulkemaan rantaa pitkin, jossa 

se voi toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan aallonmurtajana. 

Englanninmakasiinin purkaminen luo 

lisää tilaa ja toiminnallisuutta satama-alueelle, ja mahdollistaa 

makasiinin pohjoispuolella sijaitsevan laivapaikan 

hyödyntämisen. Kuningatarvuoren näköalapaikka 

siirtyy satama-alueen ulkopuolelle Kuningatarvuoren 

virkistysalueelle. Tässä vaiheessa Voimakasiinille 

on avoin pääsy rantaa pitkin kulkevaa ajoyhteyttä 

pitkin. 

I det första skedet utvidgas fältområdet till havs så att 

hamnen får mera utrymme. Vågbrytaren flyttas så att 

den löper längsmed stranden, där den kan verka i sin 

ursprungliga funktion som vågbrytare. Genom att riva 

det Engelska magasinet fås mera utrymme och funktionalitet 

för hamnområdet, och samtidigt möjliggörs 

utnyttjandet av fartygsplatsen norr om magasinet. 

Drottningbergs utsiktsplats flyttas till Drottningbergs 

rekreationsområde utanför planområdet. I detta skede 

bibehålls allmän framfart till Smörmagasinet via en 

körförbindelse längs stranden.



22.3.2013 52 (77) 

Kuva 4.4.Satamasuunnittelun vaihe 1, 2020. Bild 4.4. Hamnplaneringens skede 1, 2020 

Toisessa, lopullisessa vaiheessa kenttä-aluetta on 

edelleen laajennettu merelle päin. Laajennuksen avulla 

saadaan sataman käyttöön kaksi uutta laivapaikkaa 

ja lisää kenttä-aluetta. Lopullisessa vaiheessa koko 

sataman aluetta kiertää turvallisuussyistä aita. 

Aallonmurtaja on siirretty meri-alueelle, sen kärkeen 

kulkee kaikille avoin ajoyhteys ja sen päästä avautuu 

näkymät merelle ja satama-alueelle. Aallonmurtajan 

yhteyteen muodostuu risteilyalus ja/tai venepaikkoja. 

I det andra, slutliga skedet utvidgas fältområdet vidare 

till havs. Utvidgningen möjliggör två nya fartygsplatser 

och mera fältområde till hamnens förfogande. I det 

slutliga skedet omges hamnområdet i sin helhet av 

säkerhetsskäl av ett staket. 

Vågbrytaren har flyttats till havs, och en för alla öppen 

körförbindelse löper till dess spets varifrån man har 

utsikter till havs och över hamnområdet. Platser för 

kryssningsfartyg och/eller båtar befinner sig i samband 

med vågbrytaren.



22.3.2013 53 (77) 

Kuva 4.5. Satamasuunnittelun vaihe 2, 2030. Bild 4.5. Hamnplaneringens skede 2, 2030 

Pääosa satama-alueen liikenteestä ja raskas liikenne 

lähes kokonaisuudessaan on suunniteltu kulkevan sataman 

pääportin kautta. Kevyt ajoneuvoliikenne on 

suunniteltu kulkevan Kuningatarvuoren uuden katuyhteyden 

kautta. Osa kaikesta liikenteestä kulkee sataman 

pohjoisportin kautta. 

Största delen av hamnområdets trafik och den tunga 

trafiken nästan i sin helhet är planerad att använda 

hamnens huvudport. Den lätta fordonstrafiken planeras 

att köra längs den nya gatuförbindelsen genom 

Drottningberg. Delar av all trafik använder sig av 

hamnområdets norra port.



22.3.2013 54 (77) 

Kuva 4.6. Satama-alueen liikenne. 

Bild 4.6. Hamnområdets trafik 

4.5.5 Vaiheiden vertailu 

Vaiheistuksen vertailu on esitetty taulukossa 4.2. Vaikutusten 

kuvauksessa ja vertailussa tuodaan esiin erityisesti 

vaiheiden välisiä eroja. Kaavan vaikutusten arviointi 

on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.3. 

4.5.5 Jämförelse av skedena 

En jämförelse av de två skedena är beskriven i tabell 

4.2. I beskrivningen och jämförelsen av skedena, tas 

framför allt skillnaderna mellan skedena upp. En noggrannare 

beskrivning av planens konsekvenser finns i 

avsnitt 5.3.



22.3.2013 55 (77) 

Taulukko 4.2. Satamasuunnittelun vaiheiden vertailu 

Tabell 4.2. Jämförelse av hamnplaneringens 

skeden. 

Vaiheiden vertailu 

Jämförelse av skedena 

Uudet laivapaikat 

Nya fartygsplatser 

Sataman toimintaedellytykset 

Hamnens verksamhetsförutsättningar 

Rakennettu ympäristö 

Den byggda miljön 

Kaupunkikuva 

Stadsbilden 

Kaupunkikulttuuri,elinympäristö 

Stadskulturen, livsmiljön 

Vaihe 1 v. 2020 

Skede 1 år 2020 

Vaihe 2 v. 2030 

Skede 2 år 2030 

1+1 kpl/st 3+1 kpl/st 

Vaiheessa 1 Englanninmakasiinin edessä oleva paikka saadaan uudelleen käyttöön 

kun makasiini puretaan. Yksi uusi laivapaikka ei kuitenkaan pysty vastaamaan 

sataman laajenemistarpeisiin pitkällä aikavälillä. Toisessa vaiheessa 

saadaan lisäksi kaksi uutta rahtialuspaikkaa. 

I det första skedet kan fartygsplatsen invid det Engelska magasinet tas i användning 

då magasinet rivs. En ny fartygsplats räcker dock inte för hamnens utvidgningsbehov 

på lång sikt. I det andra skedet fås dessutom två nya fartygsplatser. 

Satama saa lisää kenttä-aluetta ja uuden 

laivapaikan käyttöönsä. Aallonmurtajan 

ja näkö-alapaikan siirtämiset parantavat 

satama-alueen toiminnallisuutta 

ja turvallisuutta. Tämä vaihe ei kuitenkaan 

riitä vastaamaan sataman laajenemistarpeisiin 

tulevaisuudessa. 

Hamnen får mera fältområde och en ny 

fartygsplats till sitt förfogande. Att flytta 

vågbrytaren och utsiktsplatsen förbättrar 

hamnområdets funktionalitet och trygghet. 

Detta skede räcker dock inte till för 

hamnens utvidgningsbehov på lång sikt. 

Aallonmurtaja siirtyy toiseen paikkaan 


Vågbrytaren flyttas till en annan plats på 

plamområdet. 

Voimakasiinille vapaa pääsy. 

Öppet tillträde till Smörmagasinet. 

Satama-alue laajenee ja satama saa 

lisää laivapaikkoja. Lopullinen vaihe 

vastaa sataman laajenemistarpeita. 

Hamnområdet utvidgas och hamnen 

får mera fartygsplatser. Det slutliga 

skedet motsvarar hamnens utvecklingsbehov. 

Lopullisessa vaiheessa satamaalueen 

aidat estävät pääsyn Voimakasiinille, 

mutta siirretyn aallonmurtajan 

kärjestä on näköala satamaalueelle. 

I det slutliga skedet hindrar hamnområdets 

stängslen infarten till Smörmagasinet, 

men från spetsen av den 

flyttade vågbrytaren har man utsikt 

över hamnområdet. 

Uusi aallonmurtajan rakenne näkyy 

kauas 

Den nya vågbrytarkonsturktionen 

syns långt. 

Vapaa pääsy voimakasiinille estyy. 

Rantaviiva ja näköalapaikka kärjessä 

avoin kaikille. Avaamalla rantaviiva 

kaikille, halutaan jatkaa Hangon turistikeskustaa 

sataman kärkeen asti. 

Det allmänna tillträdet till Smörmagasinet 

förhindras. Strandlinjen och utsiktsplatsen 

i spetsen öppna för alla. 

Genom att öppna strandlinjen för 

alla, vill man utvidga Hangö turistcentrum 

ända till hamnens spets.



22.3.2013 56 (77) 

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 

5.1 Kaavan mitoitus 

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaava-alueen mitoitus. 

Tarkemmat mitoitustiedot ovat kaavoituksen 

seurantalomakkeessa. 

Taulukko 5.1 Kaavan mitoitustiedot 

5 BESKRIVNING AV DETALJPLANEN 

5.1 Dimensionering 

I tabellen nedan presenteras dimensioneringen av 

planområdet. Noggrannare dimensioneringsuppgifter 

finns i uppföljningsformuläret. 

Tabell 5.1. Planens dimensioneringsuppgifter 

Aluevaraus 

Områdesreservering 

Pinta-ala (ha) 

Areal (ha) 

Kerrosala (v-m²) 

Byggnadsyta (k-m²) 

Satama-alue LS 

Hamnområde LS 94,6120 300 000 

Rautatiealue LR 

Järnvägsomnråde LR 0,0511 

Toimitila KTY 

Verksamhet KTY 

Virkistys VL 

Rekreation VL 

Katualue 

Gatuområde 

1,0784 6 000 

1,5414 

0,5718 

Yhteensä 

Sammanlagt 97,8546 306 000 

5.2 Aluevaraukset 

5.2.1 Korttelialueet 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Alueelle 

saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä 

aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. 

Aluetta on osoitettu 1,0784 hehtaaria yhteen kortteliin. 

Rakennusoikeutta on yhteensä 6 000 kerrosalaneliömetriä 

(k-m 2 ). 

Merkintä mahdollistaa alueen nykyisen sataman huolintaan 

liittyvän käytön jatkamisen sekä alueen kehittämisen 

myös muunlaisena työpaikka-alueena. 

5.2.2 Muut alueet 

Satama-alue (LS) 

Aluetta on osoitettu 94,6120 hehtaaria. Rakennusoikeutta 

on 300 000 kerrosalaneliömetriä (k-m 2 ). Suurin 

osa kaava-alueesta on osoitettu satama-alueeksi. 

Alue on Hangon sataman käytössä. 

Radan vartta pitkin on osoitettu istutettava alueen osa 

sekä ulkoilureitti, joka siellä on nykyisinkin. Reitti ylittää 

satama-alueella radan sekä sataman raskaan lii- 

5.2 Områdesreserveringar 

5.2.1 Kvartersområden 

Kvartersområde för verksamhetsbyggnader (KTY). 

På området får man bygga kontorshus samt industri- 

och lagerbyggnader som inte orsakar störningar 

i miljön. 

Det reserverade området på 1,0784 hektar finns inom 

samma kvarter. Byggnadsrätten är sammanlagt 6 000 

våningskvadratmeter (v-m 2 ). 

Beteckningen möjliggörs att fortsätta bruket som anknyter 

till spedition av områdets nuvarande hamn samt 

områdets utveckling som en annan typ av arbetsområde. 

5.2.2 Övriga områden 

Hamnområde (LS) 

Det reserverade områdets areal är 94,6120 hektar. 

Byggnadsrätten är sammanlagt cirka 300 000 våningskvadratmeter 

(v-m 2 ) Största delen av planområdet 

är reserverat som hamnområde. Området används 

av Hangö hamn. 

Längs järnvägsbanan anges del av område som skall



22.3.2013 57 (77) 

kenteen reitin. Liikenneturvallisuuden kannalta ratkaisu 

on hiukan ongelmallinen, vaikka juna ja ajoneuvot 

kulkevat ulkoilureitin kohdalla hitaasti. 


yhteyteen on osoitettu alue, jolle saa rakentaa kevyen 

liikenteen väylän (y). 

Suojeltavien rakennusten ja rakenteiden suhteen, suojelumerkintä 

(sr) on osoitettu Voimakasiinille ja aallonmurtajan 

yhteydessä sijaitsevalle käymälärakennukselle. 

Aallonmurtajalle on osoitettu suojelumerkintä 

sr-1. Vb-merkinnällä osoitetaan suojellun aallonmurtajan 

ohjeellinen sijainti. 

Merkinnälle sr on annettu seuraava määräys: Suojeltava 

rakennus tai rakenne. Historiallisesti ja kaupunkikuvan 

säilyttämisen kannalta arvokas rakennus tai rakenne, 

jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöissä 

tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta. 

Merkinnälle sr-1 on annettu seuraava määräys: Alueella 

sijaitsee aallonmurtaja, jonka ominaispiirteet on 

säilytettävä. Aallonmurtaja voidaan siirtää toiseen 

paikkaan vb-merkinnän rajauksen sisällä. 

Sataman-alueen läntisimmälle rantaviivalle on osoitettu 

suojelumerkintä s. Merkinnälle s on annettu seuraava 

määräys: Suojeltava alueen osa, jossa kallio ja rantaviiva 

on säilytettävä. 

Merkinnällä sm-1 on osoitettu hylky. Alueelle saa rakentaa 

satamarakenteita sen jälkeen, kun hylky on 

museoviranomaisen edellyttämällä tavalla riittävästi 

tutkittu. 

Satama-alueen vesi-alueet on osoitettu merkinnällä 

lsw: Ohjeellinen vesialueena säilytettävä satamaalueen 

osa. 

Alueelle on osoitettu kansallinen kaupunkipuisto ja valtakunnallisesti 

merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön 

(RKY) alue. 

Lähivirkistysalue (VL) 

Aluetta on osoitettu 1,5414 hehtaaria kaavan pohjoisosaan. 

Alueella sijaitseva entinen hautausmaa osoitetaan 

merkinnällä sm, alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla 

rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Jos 

tämän alueen lähellä tehdään maaperään kajoavia 

toimenpiteitä, museovirastoon on oltava yhteydessä ja 

pyydettävä lausuntoa. 

Alueelle on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu satamaalueen 

pohjoisosassa. 

planteras samt nuvarande friluftsled. Leden korsar 

hamnområdets järnväg samt hamnområdets tungtrafiksled. 

För trafiksäkerhets del är lösningen en liten 

problematisk, även om tåg och fordon rör sig långsamt 

vid friluftsleden. 

I samband med viadukten mellan Nycandersgatan och 

Halmstedtgatan, har angetts ett område på vilket en 

led för lätt trafik får byggas (y). 

Gällande skyddade byggnader och konstruktioner, har 

skyddsbeteckningen (sr) angetts Smörmagasinet samt 

en toalettbyggnad i samband med vågbrytaren. Vågbrytaren 

har angetts skyddsbeteckningen sr-1. Med 

beteckningen vb anges riktgivande läge för den skyddade 

vågbrytaren. 

Sr beteckningen har angetts följande bestämmelse: 

Byggnad eller konstruktion som bör bevaras. Historiskt 

samt för bevarandet av stadsbilden värdefull byggnad 

eller konstruktion, som inte får rivas. Gällande reparations- 

eller ändringsarbeten bör ett utlåtande begäras 

av museimyndigheten. 

Sr-1 beteckningen har angetts följande bestämmelse: 

På området befinner sig en vågbrytare vars karaktär 

skall bevaras. Vågbrytaren kan inom avgränsningen 

för vb-beteckningen flyttas till en annan plats. 

Hamnområdets västligaste strandlinje har skyddats 

med beteckningen s. Beteckningen har angetts följande 

bestämmelse: Del av område som skall skyddas. 

Berg och strandlinje skall bevaras. 

Vraket har angetts med beteckningen sm-1. På området 

får hamnkonstruktioner byggas efter att vraket har 

undersökts tillräckligt på det sätt som museimyndigheten 

förutsätter. 

Hamnområdets vattenområden har anvisats med beteckningen 

lsw: Riktgivande del av ett hamnområde 

som skall bevaras som vattenområde. 

På området anges en nationalstadspark och ett område 

av byggd kulturmiljö av riksinteresse (RKY). 

Närrekreationsområde (VL) 

Det reserverade områdets areal anges 1,5414 hektar 

till norra delen av planen. 

Förutvarande begravningsplatsen på området anges 

med beteckningen sm, del av område på vilket det 

finns ett fast fornminne skyddat enligt fornminneslagen. 

Om åtgärder som berör marken vidtas i närheten 

av detta område, måste man kontakta museiverket 

och begära deras utlåtande. 

På området anges en friluftsled som sträcker sig till 

norra delen av hamnområde.



22.3.2013 58 (77) 

Rautatiealue (LR) 

Aluetta on osoitettu 0,0511 hehtaaria. 


yhteyteen on osoitettu alue, jolle saa rakentaa kevyen 

liikenteen väylän (y). 

Katualue 

Kaavalla muodostuu 0,5718 hehtaaria katualuetta. 

Uusi katualue yhdistää Kuningatarvuoren ja sataman. 

5.2.3 Ympäristön laatua koskevat määräykset 

Satama-alueen eteläreunaan merta vasten on toteutettava 

yleinen kulkuyhteys. 

Graniittiverhoiltu aallonmurtaja tai sen ominaispiirteet 

on säilytettävä joko nykyisessä paikassaan tai muualla 

satama-alueella. 

5.3 Kaavan vaikutukset 

5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 

ja maakuntakaavaan 

Vuonna 2009 tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa 

todetaan satamatoiminnasta, 

elinkeinoelämästä sekä liikennejärjestelmästä mm. 

seuraavasti: 

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista 

kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja 

kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä 

mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä 

edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja 

luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen 

ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu 

ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä 

osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi 

sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta 

hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä 

aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan 

olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai 

muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 

Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, 

jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat 

sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 

Kulttuuriperinnöstä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa 

todetaan, että alueidenkäytöllä edistetään 

kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön 

säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että 

valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ar- 

Järnvägsområde (LR) 

Det reserverade områdets areal är 0,0511 hektar 

I samband med viadukten mellan Nycandersgatan och 

Halmstedtgatan, har angetts ett område på vilket en 

led för lätt trafik får byggas (y). 

Gatuområde 

Med planen bildas 0,5718 hektar gatuområde. Den 

nya gatan förenar Drottningberg med hamnen. 

5.2.3 Bestämmelser som gäller miljöns kvalitet 

Längs den södra kanten av hamnområdet mot havet, 

skall en allmän förbindelse förverkligas. 

Den granitbeklädda vågbrytaren eller karaktärer av 

den skall bevaras antingen på sin nuvarande plats, eller 

på annan plats inom hamnområdet. 

5.3 Planens konsekvenser 

5.3.1 Förhållande till de riksomfattande målen 

för områdesanvändning och till landskapsplanen 

I de år 2009 uppdaterade riksomfattande målen för 

områdesanvändning konstateras gällande hamnfunktioner, 

näringsliv och trafik bl.a. följande: 

Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad 

utveckling av regionstrukturen och förstärker näringslivets 

konkurrenskraft och landet internationella 

ställning genom att i så stor utsträckning som möjligt 

utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring 

av livsmiljöns kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. 

Utvecklingen av regionstrukturen och 

områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas 

egna starka sidor och på faktorer förknippade 

med områdets lokalisering. 

Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna 

för näringslivet genom att tillräckliga 

etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom 

utnyttjande av den befintliga samhällsstrukturen. Sådana 

funktioner i näringslivet som medför rikligt med 

persontrafik inriktas till områden innanför den befintliga 

samhällsstrukturen och till andra områden nära 

goda kollektivtrafikförbindelser. 

Trafiksystemen skall planeras och utvecklas som helheter 

bestående av olika trafikslag som betjänar såväl 

bosättningen som verksamhetsbetingelserna för näringslivet. 

Angående kulturarvet konstateras det i de riksomfattande 

målen för områdesanvändningen att man med 

hjälp av områdesanvändningen bidrar till att kulturmil-



22.3.2013 59 (77) 

vot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset 

inventoinnit on otettava huomioon alueidenkäytön 

suunnittelun lähtökohtina. Hangon länsisatama on inventoinnin 

kohdeluettelossa mainittu kohde. 

Asemakaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

toteutumista elinkeinoelämän kilpailukyvyn 

turvaamisen ja liikennejärjestelmien kehittämisen 

osalta. Näitä tukevat ratkaisut ovat osittain ristiriidassa 

kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisen kanssa. 

Kaavassa on suojelumääräykset Voimakasiinin suojelusta 

ja aallonmurtajan suojelusta mutta toiseen paikkaan 

siirrettynä. Kaavaratkaisu mahdollistaa huonokuntoisen 

Englanninmakasiinin ja siihen liittyvän ylikulkusillan 

sekä entisen vaunuhallin ja konepajan purkamisen, 

mikä heikentää alueen kulttuuriympäristön 

arvoja. 

Maakuntakaava 

Sataman aluevaraus noudattaa maakuntakaavaa. 

Maakuntakaavassa Länsisatamaan on valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti merkitty kulttuuriympäristön 

ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä 

alue. Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita 

on asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi niiltä 

osin, kun suojelu on mahdollista ilman, että vaikeutetaan 

merkittävästi sataman toiminnan kehittämistä. 

5.3.2 Liikenne 

Ajoneuvoliikenne 

Länsisataman raskas liikenne kulkee pääosin Korsmaninkatua 

pitkin. Korsmaninkadun nykyinen liikennemäärä 

(2008) on noin 2100 (KVL), josta raskasta on 

20 %. 

Käytettävissä olevien lähtökohtien (Hangon sataman 

logistiikkaselvityksen kasvuvaihtoehto C) ja liikenneasiantuntijoiden 

arvion perusteella ennustetilanteen 

2025 liikennemääräksi on arvioitu 6000 (KVL), josta 

raskaan liikenteen osuus on 45 %. 

Ennustetut liikennemäärät vuonna 2025 mahtuvat 

Korsmaninkadulle ilman kadun merkittävää parantamista 

(ei rakenteellisen muutoksen tarvetta). Korsmaninkadun 

kiertoliittymän kapasiteetti riittää välittämään 

ennustetun liikenteen. 

Kuningatarvuoren kautta on osoitettu uusi katuyhteys, 

koska turvallisuuden takia satama-alueen läpi ei saa 

olla ajoyhteyttä, jossa sataman raskaat kuormankäsitjön 

och byggnadsarvet bevaras. I samband med områdesanvändningen 

skall säkras att nationellt sett betydelsefulla 

värden inom kulturmiljön bevaras. De riksomfattande 

inventeringar som myndigheterna genomfört 

skall beaktas som utgångspunkter för planeringen 

av områdesanvändningen. Västra hamnen i Hangö är 

ett objekt som nämnts i inventeringens förteckning 

över objekt. 

Detaljplanen stöder förverkligandet av de riksomfattande 

målen för områdesanvändningen vad gäller 

tryggandet av näringslivets konkurrenskraft och utvecklandet 

av trafiksystemen. De lösningar som stöder 

dessa är delvis i konflikt med bevarandet av värdena 

inom kulturmiljön. 

I planen ingår skyddsbestämmelser om skydd av 

Smörmagasinet och vågbrytaren, men flyttad till en 

annan plats. Planlösningen möjliggör rivning av det i 

dåligt skick varande Engelska magasinet och övergångsbron 

i anslutning därtill samt den tidigare vagnhallen 

och maskinverkstaden, vilket försvagar värdena 

i områdets kulturmiljö. 

Landskapsplanen 

Hamnens områdesreservering följer landskapsplanen. 

I landskapsplanen har Västra hamnen enligt de riksomfattande 

målen för områdesanvändningen angivits 

som ett område som det är viktigt att skydda med 

tanke på kulturmiljö och landskap. Ur kulturmiljösynpunkt 

värdefulla objekt har i detaljplanen föreslagits 

skyddade till den del som det är möjligt att skydda 

dem utan att man ansenligt försvårar utvecklandet av 

hamnens verksamhet. 

5.3.2 Bedömning av trafikkonsekvenserna 

Fordonstrafiken 

Västra hamnens tunga trafik kör främst längs Korsmansgatan. 

Nuvarande trafikmängden längs Korsmansgatan 

(2008) är ca 2100 (ÅDT), av vilka den 

tunga trafikens andel är 20 %. 

På basen av de tillgängliga utgångspunkterna (tillväxtalternativ 

C i Hangö hamns logistikutredning) och 

uppskattningen av trafikexperterna är prognosen för 

trafikmängden längs Korsmansgatan år 2025 6000 

(ÅDT) varav den tunga trafikens andel är 45 %. 

De uppskattade trafikmängderna år 2025 ryms på 

Korsmansgatan utan väsentliga förbättringar av vägen 

(inga strukturella ändringar nödvändiga). Korsmansgatans 

rondells kapacitet räcker till för de uppskattade 

trafikmängderna. 

En ny gatuförbindelse har angetts genom Drottningberg, 

eftersom man av säkerhetsskäl inte kan leda trafiken 

genom hamnområdet, där anordningar som hanterar 

last samt tung trafik korsar. Den i detaljplanen



22.3.2013 60 (77) 

telylaitteet ja ajoneuvot risteävät. Asemakaavassa esitetty 

katu mahdollistaa sataman aitaamisen, mutta 

samalla ajoyhteyden sataman eteläosaan, jonne katuyhteyden 

ansiosta voi olla esimerkiksi risteilylaivaliikennettä. 

Ratkaisu on liikenneturvallisuuden kannalta 

hyvä ja välttämätön. 

Kevyt liikenne ja liikenneturvallisuus 

Asemakaavassa on säilytetty sataman pohjoisosassa 

kulkeva ulkoilureitti. Reitti ylittää satama-alueella radan 

sekä sataman raskaan liikenteen reitin. Liikenneturvallisuuden 

kannalta ratkaisu on hiukan ongelmallinen, 

vaikka juna ja ajoneuvot kulkevat ulkoilureitin 

kohdalla hitaasti. 

Asemakaavassa on varauduttu myös ulkoilureitin korvaavaan 

ratkaisuun, jossa kevyen liikenteen silta rakennetaan 

nykyisen Nycanderinkadun jatkeena olevan 

sillan länsipuolelle. Tämä yhteys on hankalampi kuin 

nykyinen yhteys korkeuseron ja tuulisuuden takia. 

Jos kaava-alueen itäpuolella ajoyhteydet katkaistaan 

Korsmaninkadulle johtavilta poikkikaduilta, kuten 

yleiskaavan liikenneselvityksessä 2008 on ehdotettu, 

kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranee. Suunniteltu 

uusi alikulkuyhteys alittaisi luontevasti myös 

Korsmaninkadun, jolloin saavutetaan turvallinen kevyen 

liikenteen verkko. 

Joukkoliikenne 

Matkakeskus sijaitsee sataman portin koillispuolella 

kävelyetäisyydellä satamasta. Asemakaavalla ei ole 

merkittäviä vaikutuksia joukkoliikenteeseen. 

Kuningatarvuoren liikenne 

Uusi satamaan johtava katu yhdistyy Kuningatarvuoren 

katuverkkoon KTY-korttelin kaakkoisnurkassa, 

luoden kaksi reittiä Kuningatarvuoden asuinalueelle. 

Uusi katu poistaa läpiajoa Kuningatarvuoren asuntokortteleiden 

välistä. Kuningatarvuoren katualueet voidaan 

toteuttaa aikaisempaa paremmin kävelykatumaisina, 

kun huoltoliikenne ja osa autoliikenteestä siirtyvät 

satamaan johtavalle uudelle kadulle. 

Vesiväylästö 

Sataman laajentaminen muuttaa vesiväylien sijaintia, 

kun nykyisiä väyliä jää sataman laajennuksen alle. 

Väylät voidaan ilman suuria ongelmia suunnitella uutta 

tilannetta palveleviksi. 

5.3.3 Luonnonympäristö 

Sataman laajentaminen täyttömaalla muuttaa rantaaluetta 

alueen etelä-osassa, mutta vaikutukset eivät 

ole merkittävät koska suuri osa rannasta on jo nykytilanteessa 

täyttömaata. 

anvisade gatan möjliggör både att hamnområdet omges 

av ett stängsel och en körförbindelse till hamnens 

södra del, tex. för kryssningstrafik. Lösningen är nödvändig 

för trafiksäkerhetens del. 

Den lätta trafiken och trafiksäkerheten 

I detaljplanen har man förvarat friluftleden som ligger i 

norra delen av hamnområdet. Leden korsar hamnområdets 

järnväg samt hamnområdets tungtrafiksled. För 

trafiksäkerhets del är lösningen en liten problematisk, 

även om tåg och fordon rör sig långsamt vid friluftsleden. 

I detaljplanen har man förberett sig för en ersättande 

lösning för en friluftsled, i den ska en lättrafiksbro 

byggas i västra sidan av nuvarande bron som är en 

förlängning av Nycandersgatan. Förbindelsen är mer 

problematisk än nuvarande förbindelse på grund av 

höjdskillnader och blåsighet. 

Ifall körförbindelserna stängs av till Kormansgatans 

tvärgator på planområdets östra sida, såsom föreslaget 

i trafikutredningen för generalplanen 2008, förbättras 

trafiksäkerheten för den lätta trafiken. Den planerade 

underfarten skulle korsa Korsmansgatan naturligt, 

och bidrar till ett säkert nätverk för lätt trafik. 

Kollektivtrafik 

Reseterminalen befinner sig nordost om hamnens 

port, på promenadavstånd från hamnen. Detaljplanen 

har inte väsentliga konsekvenser för kollektivtrafiken. 

Drottningbergs trafik 

Den nya gatan till hamnen förenas med Drottningbergs 

gatunät i sydöstra hörnet av KTY-kvarteret, så 

att två rutter bildas till Drottningbergs bostadsområde. 

Den nya gatan minskar på trafiken mellan Drottningbergs 

bostadskvarter. Drottningbergs gatuområden 

kan förverkligas med betoning på fotgängare, då servicetrafiken 

och en del av biltrafiken flyttas till den nya 

gatan som leder till hamnen. 

Farleder 

Utvidgningen av hamnen ändrar farledernas placering, 

eftersom de nuvarande farlederna hamnar under utvidgningen 

av hamnen. Farlederna kan utan större 

problem planeras så att de betjänar den nya situationen. 

5.3.3 Naturmiljön 

Hamnens utvidgning med fyllnadsmark ändrar strandlinjen 

i planområdets södra del, men konsekvenserna 

är inte väsentliga då stora delar av strandlinjen är utfyllnadsmark 

redan i nuläget.



22.3.2013 61 (77) 

Merkittävimmät vaikutukset kasvustoon kohdistuvat 

Kuningatarvuoren näköalapaikan kohtaan, jossa kallion 

louhinta poistaa paikallisesti arvokkaita luontokohteita. 

5.3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan 

ja rakennettuun ympäristöön 

Sataman laajentaminen etelään muuttaa kaupunkikuvaa 

ja alueen nykyistä rantaviivaa merkittävästi erityisesti 

vaiheessa 2, jossa satama-alue aallonmurtajineen 

työntyy lähemmäs Kuningatarvuoren niemen 

kärkeä. Merkittävin kielteinen vaikutus on erityisesti 

saarien Drottningskobben ja Smultrongrundet suunnasta. 

Aallonmurtajan kärki laivoineen tullee näkymään 

myös Itäsataman eteläisimmästä kärjestä. Vaiheen 

1 laajentumista ei voida pitää maisemallisesti 

merkittävänä, sillä ranta-aluetta on nykyisinkin täytetty. 

Kaavaehdotuksella ei ole suoraa vaikutusta Meijerfeltin 

luotoon, joka säilyy ennallaan. Näkymät luodolta 

kuitenkin muuttuvat sataman laajetessa lähemmäs 

luotoa. 

Kuningatarvuoren louhitun kallion laella sijaitseva näköalapaikka 

siirtyy ensimmäisessä vaiheissa ja kalliota 

louhitaan pidemmälle mantereelle. Maisemallisesti 

vaikutusta voidaan pitää vähäisenä, jos uusi näköalapaikka 

pystytään sijoittamaan Kuningatarvuorelle näkymiltään 

vastaavaan paikkaan. Maisemallisesti merkittävämpi 

vaikutus aiheutuu kallion poistosta. Kallion 

louhinnan yhteydessä tulee huolehtia, että Satamakadun 

varren rakennusten suuntaan jää jatkossakin riittävästi 

näkösuojaa tai puustoa ja että reuna on sataman 

suuntaan huoliteltu. 

Sataman laajennuksen myötä vaiheessa 2 laivapaikkoja 

tulee lisää sataman eteläreunaan, ja on mahdollista, 

että korkeimmat laivat näkyvät Kuningatarvuoren 

yli Itäsataman puolelle. Vaikutusta maisemaan ei kuitenkaan 

voida pitää merkittävänä. 

Sataman pohjoisreunaa radan ja asutuksen suuntaan 

rajaa nykyisin puustoinen vyöhyke, joka on tärkeä sekä 

maisemallisesta että toiminnallisesta (asumisviihtyvyys) 

näkökulmasta. Kaavaehdotuksessa vihervyöhyke 

on pääosin säilytetty, mutta vanhan hautausmaan 

ympärillä aluetta on kavennettu merkittävästi rajaamalla 

hautausmaa suoraan satama-alueeseen. Suojapuuston 

poisto hautausmaan ja sataman välistä heikentää 

hautausmaan maisemallista arvoa sekä mahdollisuuksia 

hiljentymiseen alueella. 

Sataman luoteisosan uuden lautta/laivapaikan aiheuttamat 

välilliset vaikutukset ovat maisemallisesti hyvin 

merkittäviä. Tuhoisin vaikutus aiheutuu venevajojen 

reunustaman niemen kallioisen kärjen leikkauksesta, 

jolloin herkkä ja pienimittakaavainen kalliomaisema 

ruhjoutuu lopullisesti. Maisemalliset vaikutukset sataman 

luoteissuuntaan ja asutukseen ovat muutoin vä- 

De största konsekvenserna för växtligheten gäller 

Drottningbergs utsiktsplats, där brytning av berget förstör 

lokalt värdefulla naturobjekt. 

5.3.4 Konsekvenser för stadsbilden, landskapet 

och den bebyggda miljön 

Att utvidga hamnen söderut ändrar på stadsbilden och 

områdets nuvarande strandlinje speciellt i skede 2, så 

hamnområdet med vågbrytare flyttas närmare Drottningbergs 

udde. De mest betydande negativa konsekvenserna 

är från Drottningskobbens och Smultrongrundets 

håll. Vågbrytarens spets med fartyg kommer 

även att kunna ses från Östra hamnens sydligaste 

spets. Konsekvenserna för utvidgningen i skede 1 kan 

inte anses betydande för landskapet, eftersom strandområdet 

även i nuläget är ifyllt. 

Planförslaget har inte betydande konsekvenser för 

Meijerfelt skäret, som bibehålls. Utsikterna från skäret 

ändras då hamnen utvidgas mot skäret. 

Utsiktsplatsen på Drottningbergs skurna klippor flyttas 

det första skedet och berget bryts längre in mot fastandet. 

Landskapsmässigt kan konsekvenserna anses 

ringa, ifall en ny utsiktsplats kan placeras på Drottningberget 

till en plats med motsvarande utsikt. Den 

största landskapsmässiga konsekvensen är brytningen 

av berget. I samband med brytningen bör man se 

till att det även i fortsättningen kommer att finnas tillräckligt 

utsiktsskydd eller trädbestånd mot Hamngatans 

byggnader, och att kanten mot hamnen är prydlig. 

I samband med utvidgningen av hamnen i skede 2 

kommer det mera fartygsplatser till hamnens södra 

del, och det är möjligt att de högsta fartygen syns 

ända till Östra hamnen över Drottningberget. Konsekvenserna 

för landskapet kan ändå inte anses betydande. 

Hamnens norra sida mot järnvägen och bosättningen 

kantas nuvarande av ett trädbestånd, som är viktigt 

både landskapsmässigt och funktionellt (för boendetrivseln). 

Trädbeståndet bevaras i planförslaget till 

största del, men runt den gamla begravningsplatsen 

har området inskränkts betydligt då begravningsplatsen 

har avgränsats direkt till hamnområdet. Då man 

tar bort det skyddande trädbeståndet mellan begravningsplatsen 

och hamnområdet försvagas de landskapsmässiga 

värdena för begravningsplatsen samt 

möjligheten att tystna på området. 

Den nya fartygs/färjplasen på hamnområdets nordvästra 

sida medför mycket betydande direkta konsekvenser 

för landskapet. Den mest betydande konsekvensen 

är sargandet av den klippiga spetsen på udden 

som kantas av båthus, då det känsliga och småskaliga 

klipplandskapet förstörs för gott. Konsekven-



22.3.2013 62 (77) 

häisiä muutosten painottuessa sataman eteläosiin. 

Sataman laajennuksen aiheuttamat muutokset eivät 

muuta Hangon merelle näkyvää silhuettia oleellisesti, 

ellei satama-alueelle rakenneta nykyistä selkeästi korkeampia 

rakennuksia. Sataman rakennukset, kontit ja 

varastoalueet ovat itsessään varsin matalia, eivätkä 

erotu voimakkaasti maisemassa. 

Graniittinen aallonmurtaja on vahva ja alueelle tunnusomainen 

elementti sataman eteläosassa. Aallonmurtajaa 

on sataman historian aikana pidennetty useaan 

otteeseen, mutta se on kuitenkin säilynyt samalla 

paikalla. Aallonmurtajan siirtäminen sataman laajennuksen 

eri vaiheissa toiminnallisesti luontevimmalle 

paikalleen sataman eteläisimmäksi rajaksi on sekä 

kaupunkikuvallisesti että maisemallisesti toimiva ratkaisu. 

Siirron vaikutusta voidaan pitää vähäisenä, 

koska kulttuurihistoriallisesti arvokas aallonmurtaja 

säilyy jatkossakin ja rajaa satama-alueen visuaalisesti 

selkeästi avomeren suuntaan. Molemmissa vaiheissa 

on myös tärkeää, että aallonmurtajan vierellä pääsee 

vapaasti kulkemaan. 

Valtakunnallisesti arvokas Voimakasiini säilyy molemmissa 

vaiheissa. Toisessa vaiheessa yleinen pääsy 

makasiinille estyy, mikä heikentää rakennuksen 

käyttömahdollisuuksia osana kansallista kaupunkipuistoa. 

Rakennus on kuitenkin nähtävissä viereiseltä aallonmurtajalta. 

Valtakunnallisesti arvokkaan Englanninmakasiinin sekä 

siihen liittyvän ylikulkusillan purkaminen muuttaa 

eteläkärjen kaupunkikuvallista ilmettä voimakkaasti ja 

osa sataman historiasta tuhoutuu. Vaikutus kaupunkikuvaan 

ja kulttuuriperintöön on merkittävä ja kielteinen. 

Vanha vaunuhalli ja konepaja, jossa nykyisin toimii 

muun muassa Stevedoringin toimisto, on mahdollista 

purkaa kokonaan sataman laajenemisen tieltä. Rakennusten 

poistaminen muuttaa merkittävästi alueen 

kaupunkikuvaa ja tuhoaa osan Hangon vanhaa rautatiehistoriaa. 

Sataman laajenemisen myötä myös valaistuksen tarve 

lisääntyy, mikä muuttaa sataman eteläosan pimeän 

ajan kaupunkikuvaa. Häiriövalo saattaa lisääntyä erityisesti 

Kuningatarvuoren alueella, jonka eteläpuolelle 

satama eniten laajenee. 

Kaavaratkaisu turvaa valtakunnallisesti merkittävien 

kulttuuriarvojen säilymisen Voimakasiinin ja aallonmurtajan 

osalta, mutta koko alueen kulttuurihistorialliset 

arvot heikentyvät merkittävästi, jos Englannin makasiini 

ja ylikulkusilta sekä entinen vaunuhalli ja konepaja 

puretaan. 

Kuningatarvuoren hylky jää täyttömaan alle, ja arkeologisen 

inventoinnin mukaan hylky on tutkittava arkeologisin 

menetelmin ennen maantyöstön aloittamista 

serna för landskapet mot hamnens nordvästra del och 

bosättningen är i övrigt små, ändringarna är mera betydande 

för hamnområdets södra delar. 

Ändringarna som utvidgningen av hamnområdet för 

med sig ändrar inte väsentligt på Hangös silhuett sett 

från havet, ifall man inte kommer att uppföra betydligt 

höge byggnader än i nuläget. Hamnens byggnader, 

containrarna och depåerna är tämligen låga, och avtecknar 

sig inte väsentligt i landskapet. 

Vågbrytaren av granit är ett starkt och karakteristiskt 

element i hamnområdets södra del. Vågbrytaren har 

under hamnens historia byggts ut flera gånger, men 

den har alltid behållits på samma plats. Att flytta vågbrytaren 

i utvidgningens olika skeden till en funktionellt 

naturligare plats som hamnens södra gräns är en fungerande 

lösning både gällande stadsbilden och landskapet. 

Flyttandets konsekvenser kan anses vara 

små, eftersom den kulturhistorisk värdefulla vågbrytaren 

även i fortsättningen syns och visuellt avgränsar 

hamnområdet mot det öppna havet. I de båda skedena 

är det även viktigt att man kan rörs sig fritt längsmed 

vågbrytaren. 

Det riksomfattande värdefulla Smörmagasinet bibehålls 

i bägge skeden. I det andra skedet hindras den 

allmänna framfarten till magasinet, vilket försvagar 

möjligheten att använda magasinet som en del av 

stadspaken. Byggnaden syns i varje fall från den närbelägna 

vågbrytaren. 

Att riva det riksomfattande värdefulla Engelska magasinet 

samt övergångsbron som hör till magasinet ändrar 

kraftigt på stadsbilden på hamnområdets södra 

spets och en del av hamnområdets historia förstörs. 

Konsekvenserna för stadsbilden och kulturmiljön är 

betydande och negativa. 

Det är möjligt att i sin helhet riva den gamla vagnhallen 

och maskinverkstaden, i vilken i dag bland annat 

fungerar som Stevedorings kontor, då hamnen utvidgas. 

Att riva byggnaderna ändrar starkt på områdets 

stadsbild och förstör delar av Hangös gamla järnvägshistoria. 

I samband med utvidgningen av hamnen, kommer 

även behovet av belysning att öka, vilket ändrar på 

hamnområdets stadsbild under mörka tider. Störande 

sken kan förekomma i tilltagande grad speciellt på 

Drottningberg, på vars södra sida hamnen utvidgas. 

Planlösningen tryggar bevarandet av kulturhistoriskt 

värdefulla objekt på riksnivå i fråga om Smörmagasinet 

och vågbrytaren, men hela områdets kulturhistoriska 

värden försvagas ansenligt, om Engelska magasinet 

och övergångsbron samt den före detta vagnhallen 

och maskinverkstaden rivs. 

Drottningbergsvraket hamnar under fyllnadsmassor, 

och enligt den arkeologiska inventeringen skall vraket



22.3.2013 63 (77) 

alueella. 

5.3.5 Kansallinen kaupunkipuisto 

Nykyiseltä satama-alueelta kuuluu vuonna 2008 perustettuun 

Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon 

Voimakasiini. Kaupunkipuiston rajauksen sisällä on 

suuri osa nykyiseen satamaan kuuluvista merialueista. 

Kun satama laajenee, laajennukset sijoittuvat suureksi 

osaksi kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle. 

Satama on osa Hangon kulttuuriympäristöä, ja sataman 

laajentaminen on osa kulttuuriympäristön kehittymistä. 

5.3.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 

Kaavamuutoksella ei ole suuria vaikutuksia alue- ja 

yhdyskuntarakenteeseen. Satama säilyy nykyisessä 

paikassaan meren suuntaan laajentuen eikä satama 

vaikuta asuinalueiden sijaintiin. 

5.3.7 Melu 

Sataman laajeneminen etelään tuo satamatoimintoja 

lähemmän Kuningatarvuoren suunniteltua asuinaluetta. 

Melutaso ei asuinalueella kuitenkaan ylitä melun 

ohjearvoja. Lisäksi Kuningatarvuoren asuinrakennukset 

suuntautuvat poispäin satamasta, joten rakennusten 

taakse syntyy suojaisia oleskelualueita. 

5.3.8 Vaikutukset maaja kallioperään, pinta- ja 

pohjavesiin sekä ilmaan ja ilmastoon 

Sataman laajentaminen edellyttää täyttöjä. Täyttöjen 

reunoihin tarvitaan louhetta ja täyttöihin ylijäämämaita. 

Maa-ainesten otolla on ottopaikoilla vaikutuksia maaja 

kallioperään. 

Sataman laajennuksella ei ole olennaisia vaikutuksia 

pinta- ja pohjavesiin tai ilmaan ja ilmastoon. 

5.3.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja 

elinympäristöön 

Sataman laajentaminen vaiheessa 2 lisää työpaikkoja 

satama-alueella Hangon keskustan läheisyydessä, 

mikä vahvistaa Hangon kaupungin työpaikkaomavaraisuutta. 

Kaavan myötä on mahdollista jatkaa Hangon turistialuetta 

rantaviivaa pitkin sataman eteläosaan näköalapaikalle 

ja mahdolliselle ravintolalle. Lisääntynyt satamaturismi 

voi aiheuttaa lisää liikennettä ja vilkkautta 

myös Kuningatarvuoren asuinalueella. 

Kuningatarvuoren näköalapaikan siirtäminen voi vaikuttaa 

lintuharrastajien toimintaan alueella. Siirtämällä 

näköalapaikka lähelle nykyistä paikkaa voidaan siirtäundersökas 

med arkeologiska metoder innan man inleder 

markfyllnaden på området. 

5.3.5 Den nationella stadsparken 

Av det nuvarande hamnområdet hör Smörmagasinet 

till den år 2008 grundade nationella stadsparken. Innanför 

stadsparkens gränser befinner sig stora delar 

havsområde som hör till det nuvarande hamnområdet. 

Då hamnområdet utvidgas, kommer största delen av 

det nya hamnområdet att befinna sig utanför stadsparkens 

gränser. 

Hamnen hör till Hangös kulturmiljö och utvidgandet av 

hamnen är en del av utvecklandet av kulturmiljön. 

5.3.6 Konsekvenser för region och samhällsstrukturen 

Planändringen medför inga väsentliga konsekvenser 

för områdesstrukturen. Hamnen blir kvar på sin nuvarande 

plats men utvidgas mot havet och hamnen inverkar 

inte på bostadsområdenas placering. 

5.3.7 Buller 

Utvidgningen av hamnen i sydlig riktning bringar 

hamnfunktionerna närmare det planerade bostadsområdet 

på Drottningberg. Bullernivån överskrider dock 

inte bullernormvärdena på bostadsområdet. Dessutom 

är bostadsbyggnaderna på Drottningberg riktade 

bortåt från hamnen, varför det bildas skyddade vistelseområden 

bakom byggnaderna. 

5.3.8 Konsekvenser för jordoch bergmånen, 

yt- och grundvatten samt luft och klimat 

Att utvidga hamnen kräver fyllnadsmark. För fyllnadernas 

kanter behövs brytningsmaterial och för fyllnaderna 

överloppsjord. Marktäkten har inverkan på jordoch 

bergmånen på täktplatserna. 

Utvidgningen av hamnen har inte väsentliga konsekvenser 

på yt- och grundvatten eller luft och klimat. 

5.3.9 Konsekvenser för människors levnadsförhållanden 

och livsmiljön 

Utvidgningen av hamnen medför i skede 2 mera arbetsplatser 

på hamnområdet i närheten av Hangö 

centrum vilket förbättrar arbetsplatssjälvförsörjningen. 

Planen möjliggör en utvidgning av Hangö turistområde 

längs strandlinjen ända ut till utsiktsplatsen eller en 

eventuell restaurang vid hamnens sydliga spets. Den 

ökade hamnturismen kan medföra ökad trafik även på 

Drottningbergs bostadsområde. 

Att flytta Drottningbergs utsiktsplats kan inverka på fågelskådarnas 

verksamhet. Inverkan kan minskas ge-



22.3.2013 64 (77) 

misen vaikutuksia lieventää. 

5.3.10 Kaavatalousselvitys 

Kaavan vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia selvitettiin 

kaavatalousselvityksessä (kaavan liiteasiakirja), 

jossa tarkasteltiin kahta kaavaluonnosvaihtoehtoa. 

Vaihtoehtoina olivat: 

- Englanninmakasiini kunnostetaan 

- Englanninmakasiini puretaan 

Englanninmakasiinin ja ylikulkusillan kunnostus sekä 

viereisen laiturin kunnostus maksaisi noin 11,9 miljoonaa 

euroa. Kunnostuksen aikana viereinen laituri olisi 

pois käytöstä kaksi vuotta. 

Englanninmakasiinin ja ylikulkusillan purkaminen sekä 

viereisen laituripaikan kunnostus maksaisi noin 4,2 

miljoonaa euroa. Kunnostuksen aikana laituri olisi pois 

käytöstä noin 6 kuukautta. 

Jos englanninmakasiini on nykyisellä paikallaan, se 

vaikeuttaa sataman toimintaa niin, että sataman tulot 

jäävät vuosittain noin 1,1 miljoonaa euroa vähäisemmiksi 

kuin purkuvaihtoehdossa. Lisäksi tulevat Englanninmakasiinin 

kunnostamisen ja ylläpitämisen aiheuttamat 

kuluta ja vähäisemmät palkkaverotulot kaupungille. 

nom att flytta utsiktsplatsen till ett läge så nära det ursprungliga 

som möjligt. 

5.3.10 Utredningen av planekonomi 

De ekonomiska konsekvenserna av planalternativen 

utreddes i en planekonomisk utredning (bilaga till planen) 

där man granskade två alternativa planutkast. Alternativen 

var: 

- Engelska magasinet iståndsätts 

- Engelska magasinet rivs 

En iståndsättning av Engelska magasinet och gångbron 

samt kajen intill skulle kosta cirka 11,9 miljoner 

euro. Under iståndsättningen skulle kajen vara ur bruk 

i två års tid. 

Att riva Engelska magasinet och gångbron samt 

iståndsätta kajplatsen intill skulle kosta cirka 4,2 miljoner 

euro. Under iståndsättningen skulle kajen vara ur 

bruk i cirka 6 månaders tid. 

Om Engelska magasinet blir kvar på sin nuvarande 

plats försvårar det hamnverksamheten så att hamnens 

intäkter skulle bli cirka 1,1 miljoner mindre per år än 

om det rivs. Till detta kommer de kostnader som 

iståndsättningen och underhållet av Engelska magasinet 

orsakar staden samt att staten får mindre skatteintäkter 

av löner. 

5.4 Natura-tarvearviointi 

5.4.1 Johdanto 

Natura 2000 verkosto koostuu lintudirektiivin mukaisista 

erityisistä linnustonsuojelualueista eli SPA -alueista 

(Special protection Areas) sekä luontodirektiivin tarkoittamista 

erityisten suojelutoimien alueista SAC – 

alueista (Special Areas of Conservation). 

Luonnonsuojelulain 65 § mukainen hankkeiden ja 

suunnitelmien arviointi nk. Natura-arviointi on tehtävä 

hankkeesta, jos se yksinään tai tarkasteltuna yhdessä 

muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi 

heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella 

alue on otettu Natura 2000 verkoston alueeksi. ja 

ELY-keskus antaa arvioinnista lausunnon. Lsl:n 66 §:n 

mukaan lupaa ei tule myöntää mikäli arviointi osoittaa 

hankkeen heikentävän merkittävästi alueen em. luontoarvoja. 

Tässä Natura tarvearvioinnissa selvitetään Hangon 

Länsisataman asemakaavan rakentamisen aiheuttamia 

vaikutuksia Tulliniemen linnustonsuojelualueen 

(FI0100006) Natura alueen luonnonarvoihin. Natura 

tarvearvioinnin laati FM Seija Väre Sito Oy:stä. 

Merkittävän haitan määrittäminen 

Merkittävän haitan määrittämisessä tulee ottaa huo- 

5.4 Natura-behovsinventering 

5.4.1 Inledning 

Nätverket Natura 2000 består av särskilda fågelskyddsområden 

i enlighet med fågelskyddsdirektivet, 

dvs. SPA-områden (Special protection Areas), samt i 

habitatdirektivet avsedda särskilda bevarandeområden, 

SAC-områden (Special Areas of Conservation). 

En bedömning av projekt och planer, s.k. Naturabedömning, 

enligt 65 § naturvårdslagen skall utföras 

för ett projekt om det antingen i sig eller i samverkan 

med andra projekt sannolikt betydligt försämrar de naturvärden 

i ett område för vars skydd området har införlivats 

i nätverket Natura 2000 och ELY-centralen 

ger utlåtande om bedömningen. Enligt 66 § naturvårdslagen 

får tillstånd inte beviljas om bedömningen visar 

att projektet betydligt försämrar områdets tidigare 

nämnda naturvärden. 

I denna Natura-behovsbedömning utreds de verkningar 

byggandet enligt detaljplanen för Hangö Västra 

hamn har för naturvärdena i Natura-området Tulluddens 

fågelskyddsområde (FI0100006). Naturabehovsbedömningen 

utarbetades av FM Seija Väre 

från Sito Oy. 

Bestämning av betydande skadlig verkning



22.3.2013 65 (77) 

mioon suojeltavan alueen erityispiirteet, luonnonolosuhteet, 

suojelun tavoite ja alueen koko. Hankkeen 

vaikutuksista tulee tarkastella suoria vaikutuksia, välillisiä 

vaikutuksia sekä muiden alueeseen kohdistuvien 

hankkeiden yhteisvaikutuksia. 

Hankkeen aiheuttamat vaikutukset luontoarvoihin voivat 

olla merkittäviä, jos 

- Hankkeen toteuttamisen jälkeen suojeltavan lajin 

tai luontotyypin suotuisa suojelutaso ei toteudu. 

- Alueen olosuhteet muuttuvat hankkeen johdosta 

siten, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen 

esiintyminen ja lisääntyminen ole pitkällä aikavälillä 

mahdollista. 

- Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston 

runsautta tai luontotyypin ominaispiirteet heikkenevät 

tai häviävät hankkeen toteuttamisen johdosta. 

- Luonnon ominaispiirteet tai suojeltavat lajit häviävät 

alueelta kokonaan. 

Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan myös alueen 

koskemattomuuden kannalta. Hanke ei saa uhata niiden 

luontotyyppien tai lajien kantoja, joiden tulee säilyä 

elinvoimaisina ja joiden vuoksi alue on valittu Natura 

2000 -verkostoon. 

5.4.2 Tulliniemen Natura 2000 -alue 

Tulliniemen linnustonsuojelualue (FI0100006) kuuluu 

Natura 2000 verkostoon. Sen kokonaispinta-ala on 2 

566 ha, josta merialue 2113 ha. Aluetyyppinä on SCI 

ja SPA. Suurin osa alueesta on yksityistä luonnonsuojelualuetta. 

Tulliniemi on Salpausselän harjun läntisin ja uloin merenpäällinen 

osa ja on siten maapohjaltaan ja rannoiltaan 

laajalti hiekkaperäistä. Uddskatan ja varsinainen 

Tulliniemen kärki sen sijaan ovat kallioisia. Saaret ovat 

usein pieniä ja metsättömiä, muodoiltaan laakeita katajaa 

tai variksenmarjavarvikkoa kasvavia luotoja. Läntisessä 

saaristossa on myös muutamia metsäisempiä 

saaria. Saaristo on merkittävää merilintualuetta. 

Alue on tärkein erilaisten dyynityyppien edustaja Uudellamaalla. 

Tullstrandenilla on hyvin kehittynyt sarja 

dyynisukkession eri vaiheita valkeista dyyneistä ruskeisiin 

ja siellä on edustettuina monia dyyneille luonteenomaisia 

sekä myös uhanalaisia ja harvinaisia lajeja 

kuten esim. otakilokki (Salsola kali) ja laukkaneilikka 

(Armeria maritima) sekä lännenmaltsa (Atriplex glabriuscula). 

Harjumuodostumaan liittyvät vedenalaiset hiekkapohjaiset 

putkilokasvien ja näkinpartaislevien luonnehtimat 

habitaatit ovat alueella myös erityisen edustavat ja 

laajat. Kalliorantojen vedenalaisessa kasvillisuudessa 

on myös havaittavissa selvä vyöhykkeisyys: rihmale- 

Vid bestämningen av vad som är betydande skadlig 

verkning skall man beakta skyddsområdets särdrag, 

naturförhållanden, skyddsmålen och områdets storlek. 

Av projektets verkningar skall man granska de direkta 

verkningarna, de indirekta verkningarna samt samverkan 

med andra projekt som avser området. 

Ett projekt kan ha betydande följdverkningar för naturvärdena, 

om 

- En skyddsnivå som är gynnsam för den art eller 

naturtyp som skall skyddas inte uppnås efter genomförandet 

av projektet. 

- Förhållandena i området med anledning av projektet 

ändras så att förekomst och ökning av de 

skyddade arterna eller habitaten omöjliggörs på 

lång sikt. 

- Projektet i betydande mån försvagar de skyddade 

arternas rikedom eller om naturtypens särdrag försvagas 

eller försvinner med anledning av att projektet 

förverkligas. 

- Särdragen i naturen eller de skyddade arterna helt 

försvinner från området. 

Hur betydande verkningarna är bedöms också utgående 

från hur orört området är. Ett projekt får inte hota 

förekomsterna av de naturtyper eller arter, som skall 

bevaras livskraftiga och för vilkas skull området har 

valts till nätverket Natura 2000. 

5.4.2 Tulluddens Natura 2000 -område 

Tulluddens fågelskyddsområde (FI0100006) hör till 

nätverket Natura 2000. Dess totalareal är 2 566 ha, 

varav 2113 är havsområde. Områdestyperna är SCI 

och SPA. Största delen av området är privat naturskyddsområde. 

Tulludden är den västligaste och ytterst belägna delen 

ovan havet av Salpausselkäåsen och dess jordmån 

och stränder består sålunda till stor del av sand. Uddskatan 

och den egentliga spetsen på Tulludden är 

däremot klippiga. Holmarna är ofta små och skoglösa, 

till sin form flata skär, där det växer en eller kråkris. I 

den västra skärgården finns det också några skogigare 

holmar. Skärgården är ett viktigt sjöfågelsområde. 

Området är det viktigaste som företräder olika typer av 

dyner i Nyland. På Tullstranden finns en väl utvecklad 

serie dynsuccessioner i olika skeden från vita dyner till 

bruna och där finns företrädda många för dyner utmärkande 

samt också hotade och sällsynta arter 

såsom exempelvis sodaört (Salsola kali) och strandtrift 

(Armeria maritima) samt broskmålla (Artiplex 

glabriuscula). 

De subakvatiska, av kärlväxter och kransalger karaktäriserade 

habitat som ansluter sig till åsbildningen är 

också särskilt representativa och omfattande. I klippsträndernas 

subakvatiska vegetation kan man också



22.3.2013 66 (77) 

vävyöhyke - rakkolevävyöhyke - punalevävyöhyke. 

Saaristoalue on pesivän merilinnusto kannalta erittäin 

tärkeää aluetta, jossa pesii runsaasti haahkoja, merihanhia, 

tiiroja, lokkeja ja kahlaajia sekä eräitä alueellisesti 

uhanalaisia lajeja kuten mm. tylli (Charadrius hiaticula) 

ja pilkkasiipi (Melanitta fusca). Tärkeitä lintujen 

pesimä- ja ruokailualueita ovat mm. Stenskäriä ympäröivät 

alueet, Måslandet, Kummelskärin ja Andalskärin 

alueet sekä Långskär lähiluotoineen. Alueelta on myös 

pesimäaikaisia havaintoja mm. valkoposkihanhesta 

(Branta leucopsis) ja ristisorsasta (Tadorna tadorna). 

Läntinen saaristo on myös valtakunnallisesti uhanalaisen 

perhosen esiintymisaluetta. 

Tulliniemen edustan vesialueet ovat merkittävä muutonaikainen 

levähdysalue monille sukeltajasorsille. 

Keväisin tavataan säännöllisesti esim. haahkoja ja alleja 

yli 20 000 yksilöä. Maantieteellisen sijaintinsa 

vuoksi Tulliniemi on yksi Suomen tärkeimpiä muuttolintuväyliä 

ja siten myös muutto- ja vaelluslintututkimuksen 

avainpaikkoja Suomessa. 

Suojelun perusteet 

- 1110 Vedenalaiset hiekkasärkät 

- 1170 Riutat 

- 1220 Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 

- 1230 Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset 

rantakalliot 

- 1620 Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 

- 1630 *Itämeren boreaaliset rantaniityt 

- 1640 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on 

monivuotista ruohokasvillisuutta 

- 2110 Liikkuvat alkiovaiheen dyynit 

- 2120 Rannikon liikkuvat Ammophila arenariarantakauradyynit 

”valkoiset dyynit” 

- 2130 * Rannikoiden kiinteät ruohokasvillisuuden 

peittämät dyynit ”harmaat dyynit” 

- 2140 *Kiinteät kalkittomat Empetrum nigrum variksenmarjadyynit 

- 6270 * Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet 

niityt 

- 8220 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 

- 9050 Boreaaliset lehdot 

- 9070 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 

Lintudirektiivin liitteen I linnut: 

- etelänsuosirri 

- kalatiira 

- kirjokerttu 

- lapintiira 

- palokärki 

- pikkulepinkäinen 

- pikkusieppo 

- valkoposkihanhi 

- uhanalainen laji 

Muuton aikaisena levähdys ja ruokailualueena aluetta 

observera en tydlig zonindelning – kransalgszonen, 

blåstångszonen, rödalgszonen. 

Skärgårdsområdet är med tanke på den häckande sjöfågelsfaunan 

ett synnerligen viktigt område, där det 

häckar rikligt med ejder, grågås, tärnor, måsar och 

vadare samt vissa regionalt hotade arter såsom bl.a. 

större strandpipare (Charadrius hiaticula) och svärta 

(Melanitta fusca). Viktiga häcknings- och provianteringsområden 

för fåglar är bl.a. områdena kring 

Stenskär, Måslandet, Kummelskärs- och Andalskärsområdena 

samt Långskär med närbelägna skär. Det 

finns också häckningstidsobservationer i området av 

bl.a. vitkindad gås (Branta leucopsis) och gravand 

(Tadorna tadorna). Den västra skärgården är också ett 

förekomstområde för en på riksnivå hotad fjäril. 

Vattenområdena framför Tulludden är under flyttningsperioden 

ett viktigt viloområde för många dykänder. 

På våren påträffar man regelbundet exempelvis 

över 20 000 individer ejdrar och alfåglar. På grund av 

sitt geografiska läge är Tulludden en av de viktigaste 

flyttfågelslederna i Finland och på så sätt också en av 

nyckelplatserna för flyttfågels- och strykfågelsforskningen 

i Finland. 

Grunder för skyddet 

- 1110 Sublittorala sandbankar 

- 1170 Rev 

- 1220 Perenn vegetation på steniga stränder 

- 1230 Vegetationsklädda havsklippor vid Atlantkusten 

eller Östersjökusten 

- 1620 Boreala skär och småöar i Östersjön 

- 1630 Boreala havsstrandängar av Östersjötyp 

- 1640 Boreala sandstränder med perenn vegetation 

i Östersjön 

- 2110 Embryonala vandrande sanddyner 

- 2120 Kustnära vandrande sanddyner med sandrör 

(vita sanddyner) 

- 2130 * Permanenta kustnära sanddyner med örtvegetation 

(grå sanddyner) 

- 2140 * Urkalkade permanenta sanddyner med 

kråkris 

- 6270 * Artrika torra-friska låglandsgräsmarker av 

fennoskandisk typ 

- 8220 Klippvegetation på silikatrika bergsluttningar 

- 9050 Örtrika, näringsrika skogar med gran av fennoskandisk 

typ 

- 9070 Trädklädda betesmarker av fennoskandisk 

typ 

Fåglar enligt bilaga 1 till fågeldirektivet: 

- sydlig kärrsnäppa 

- fisktärna 

- höksångare 

- silvertärna 

- spillkråka 

- törnskata 

- mindre flugsnappare 

- vitkindad gås



22.3.2013 67 (77) 

käyttävät isosirri, jänkäkurppa, jouhisorsa, karikukko, 

lapasotka, lapinsirri, mustapyrstökuiri, mustaviklo, 

nuolihaukka, pikkulokki, pilkkasiipi, pulmusirri, punajalkaviklo, 

ristisorsa, ruokki, tundrakurmitsa, tuulihaukka. 

Linnusto 

Tulliniemen Natura 2000 alue sijaitsee lähes kilometrin 

päässä asemakaava-alueesta. Satama-alue on kokonaan 

rakennettua ja historian saatossa monenlaisten 

toimintojen muokkaamaa aluetta. Vaikka rantakallioilla 

ja rakennusten katoilla saattavat pesiä lokkilintuja, 

alue ei tarjoa merkittäviä pesimäpaikkoja Natura 2000 

alueen linnustolle. 

Suunnittelualueen vedenalainen luonto 

Länsisatama on suurten lastilaivojen satamapaikka. 

Niemen alueella maaperä on karkeaa hiekkaa, hietaa 

ja soraa. Luontaista pohjaa on aikojen saatossa ruopattu 

ja maan puolelta täytetty. Kasvupaikkana ja elinalueena 

maaperä on karua, ja suurten laivojen potkurivirrat 

vähentävät kasvillisuuden ja pohjaeliöstön 

esiintymistä alueella. 

Molemmin puolin Länsisatamanniemeä merenpohja 

on noin 13–20 metriä keskivedenpinnan alapuolella. 

Nykyisen aallonmurtajan eteläpuolella, johon satamalaiturien 

rakennustoimenpiteet ulottuvat, pohjamateriaali 

on hiekkaa eikä leväkasvillisuutta pohjassa esiinny. 

Aallonmurtajan eteläpuolelle tehdyn täytön materiaali 

on levinnyt noin 80–100 metrin etäisyydelle täyttörinteestä. 

Alueelta ei ole tehty vedenalaisen luonnon 

selvitystä tässä yhteydessä. 

5.4.3 Hankkeen kuvaus 

Hangon länsisataman asemakaavassa tarkoitus on 

laatia sataman laajentamisen mahdollistava asemakaava. 

Kaava-alue on nykyisin suurimmaksi osaksi 

rakennettua satama-aluetta. Ensimmäisessä vaiheessa 

vuoteen 2020 mennessä nykyistä satama alueetta 

laajennetaan hieman etelään, jolloin saadaan lisää 

kenttätilaa ja kaksi uutta laivapaikkaa. Toisessa vaiheessa 

2030 mennessä rakennetaan uusi aallonmurtaja 

nykyisen eteläpuolelle, jolloin laivapaikkojen määrä 

lisääntyy edellisestä vaiheesta kahdella. 

Satamaan tuleva syväväylän käyttö säilyy ennallaan. 

Etäisyys Tulliniemen Natura 2000 alueeseen ei rakentamisen 

yhteydessä muutu. 

5.4.4 Hankkeen vaikutukset 

Tulliniemen (FI0100006) Natura 2000 alue sijaitsee 

asemakaava alueen länsipuolella eikä rajaudu siihen. 

Natura-alueelta kaava-alueen reunaan on matkaa noin 

800 metriä. 

- hotad art 

Under flyttningen används området som vilo- och provianteringsområde 

av kustsnäppa, dvärgbeckasin, 

stjärtand, roskarl, bergand, mosnäppa, rödspov, 

svartsnäppa, lärkfalk, dvärgmås, svärta, sandlöpare, 

rödbena, gravand, tordmule, kustpipare, tornfalk. 

Fågelbeståndet 

Tulluddens Natura 2000-område ligger nästan en 

kilometer från detaljplaneområdet. Hamnområdet är 

helt bebyggt och ett område som förändrats av många 

olika verksamheter under historiens gång. Även om 

måsfåglar kan häcka på strandklipporna och byggnadernas 

tak, erbjuder området inga betydande häckningsplatser 

för fåglarna i Natura 2000-området. 

Planeringsområdets undervattensnatur 

Västra hamnen är en hamnplats för stora lastfartyg. 

Jordmånen på udden består av grov sand, silt och 

grus. Den naturliga bottnen har under tidens gång 

muddrats och fyllts på från landsidan. Som växtplats 

och utbredningsområde är marken karg och de stora 

fartygens propellervirvlar minskar förekomsten av 

växtlighet och bottenorganismer i området. 

Havsbotten på bägge sidorna om den udde där Västra 

hamnen finns ligger cirka 13–20 meter under medelvattenståndet. 

Söder om den nuvarande vågbrytaren, 

dit byggnadsåtgärderna på hamnkajerna sträcker sig, 

är bottenmaterialet sand och det förekommer ingen 

algväxtlighet på bottnen. Det fyllnadsmaterial som använts 

söder om vågbrytaren har bretts ut sig på cirka 

80–100 meters avstånd för fyllnadsbranten. Någon utredning 

av undervattensnaturen i området har inte 

gjorts i detta sammanhang. 

5.4.3 Beskrivning av projektet 

I Västra hamnens detaljplan är det meningen att uppgöra 

en detaljplan som möjliggör en utvidgning av 

hamnen. Planområdet är i dag till största delen byggt 

hamnområde. I det första skedet fram till år 2020 utvidgas 

det nuvarande hamnområdet en aning mot söder, 

varvid man får mer planutrymme och två nya fartygsplatser. 

I det andra skedet fram till 2030 bygger 

man en ny vågbrytare på södra sidan av den nuvarande, 

varvid antalet fartygsplatser ökar med två i jämförelse 

med det föregående skedet. 

Användningen av djupfarleden till hamnen bevaras 

oförändrad. 

Avståendet till Natura 2000 -området på Tulludden 

ändras inte i samband med byggandet. 

5.4.4 Verkningar av projektet 

Tulluddens (FI0100006) Natura 2000 -område ligger



22.3.2013 68 (77) 

Toisen vaiheen rakentaminen siirtää aallonmurtajaa 

noin 300 metriä etelään. Vaikutukset eivät kohdistu 

Natura alueelle eikä etäisyys pienene. 

Muutokset laituri- ja aallonmurtajien alueella eivät vaikuta 

Natura 2000 alueen linnuston elinoloja heikentävästi. 

Sataman päivämelu ja yömelu ovat nykyisin alle 

ohjearvojen. Laiva- ja ajoneuvoliikenteen melu kasvavat 

vuoteen 2020 ja 2030 mennessä suhteessa liikenteen 

lisääntymiseen. Rakentamisen aikana louhetta ja 

maamassoja siirtävät raskaat ajoneuvot ja maansiirtokoneet 

aiheuttavat melua. Tämä melu ei kuitenkaan 

merkittävästi lisää sataman melutasoa, vaikka sataman 

aiheuttama melu leviää ympäristöön ja myös Tulliniemen 

Natura 2000 alueen suuntaan. 

Merenpohja on luontaisesti karua hiekkapohjaa ja aikaisemmin 

suoritettujen täyttöjen muuttamaa. Merenpohjan 

kasvillisuus on vähäistä Laivaliikenteen potkurivirtausten 

vuoksi olosuhteet vielä muuttuvat jatkuvasti. 

Rakentaminen ei tapahdu Natura alueella eikä hanke 

sivua sitä. On oletettavissa, ettei laitureiden rakentaminen 

aiheuta merkittävää haittaa Tulliniemen Natura 

2000 alueen vedenalaiseen luontoon. Laitureiden ja 

aallonmurtajien rakentaminen edellyttää vesilain mukaista 

lupaa. Siinä yhteydessä on ajankohtaista tehdä 

myös vedenalaisen luonnon selvitys. 

Välillisenä vaikutuksena voidaan mainita satamaan 

meriliikennettä välittävän syväväylän käyttö. Lähimmillään 

syväväylä (13 m) sijaitsee 200 metrin päässä Natura 

alueesta. Laivojen liikkuminen syväväylällä, kääntyminen 

ja poistuminen satamasta eivät muutu joten 

laivaliikenteen aiheuttamat vaikutukset vesialueella 

säilyvät nykyisellään. 

5.4.5 Päätelmät 

Tässä Natura-arvioinnissa on arvioitu Hangon länsisataman 

asemakaavassa esitetyn laajennuksen rakentamisen 

vaikutuksia Tulliniemen (FI0100006) Natura 

2000 alue kuuluvalla alueella. Arvioinnin perusteella 

vaikutukset alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin 

ovat vähäiset. Rakentaminen sijoittuu noin kilometrin 

päähän Natura alueesta joten rakentaminen 

ei aiheuta merkittävää haittaa Natura 2000 alueen vedenalaiseen 

luontoon. Laitureiden rakentamisen aikainen 

melu ei merkittävästi lisää sataman melutasoa, 

eikä se siten aiheuta haittaa linnustolle. 

Hankkeen toteuttamisesta ei tarvearvioinnin perusteella 

aiheudu luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisia merkittäviä 

haitallisia vaikutuksia. Näin ollen hankkeen toteuttamiselle 

ei ole Natura-säännöksistä johtuvia esteitä. 

på västra sidan av detaljplaneområdet och gränsar 

inte till det. Avståndet från Natura-området till detaljplaneområdets 

kant är ca 800 meter. 

Byggandet i det andra skedet flyttar vågbrytaren ca 

300 meter mot söder. Verkningarna riktar sig inte mot 

Natura-området och avståndet minskar inte heller. 

Förändringarna på det området där kajerna och vågbrytarna 

finns har ingen försämrande inverkan på levnadsförhållandena 

för fåglarna i Natura 2000-området. 

Både dagbullret och nattbullret i hamnen stannar numera 

under riktvärdena. Bullret från fartygs- och fordonstrafiken 

ökar före 2020 och 2030 i förhållande till 

trafikökningen. Under byggtiden orsakar de tunga fordon 

och schaktmaskiner som flyttar sprängsten och 

jordmassor buller. Detta buller höjer ändå inte kännbart 

bullernivån i hamnen, även om bullret från hamnen 

breder ut sig i omgivningen och även i riktning 

mot Tulluddens Natura 2000-område. 

Havsbottnen är av naturen karg sandbotten och den 

har förändrats av tidigare fyllningar. Växtligheten på 

havsbottnen är ringa. På grund av propellervirvlarna 

från fartygstrafiken förändras förhållandena hela tiden. 

Inget byggande äger rum på Naturaområdet och projektet 

tangerar inte det. Man kan anta att byggandet av 

kajerna inte medför några betydande olägenheter för 

undervattensnaturen i Tulluddens Natura 2000- 

område. Byggandet av kajerna och vågbrytarna kräver 

tillstånd enligt vattenlagen. I detta sammanhang blir 

det aktuellt att även göra en utredning av undervattensnaturen. 

Som indirekt verkning kan nämnas användningen av 

djupfarleden, längs vilken sjötrafiken till hamnen löper. 

Som närmast ligger djupfarleden (13 m) 200 meter 

från Natura-området. Fartygens trafik i djupfarleden, 

deras vändningar och avfärd från hamnen ändras inte, 

varför verkningarna av fartygstrafiken på vattenområdet 

förblir desamma som i nuläget. 

5.4.5 Slutsatser 

I denna Natura-bedömning har bedömts de verkningar 

byggandet av den utvidgning som framlagts i detaljplanen 

för Hangö Västra hamn har på det område 

som hör till Tulluddens (FI0100006) Natura 2000- 

område. Utgående från bedömningen är verkningarna 

små på de naturvärden som utgör beteckning för området. 

Byggandet äger rum ungefär en kilometer från 

Naturaområdet, så byggandet orsakar inga betydande 

konsekvenser för undervattensnaturen i Natura 2000- 

området. Bullret medan kajerna byggs höjer inte 

kännbart bullernivån i hamnen och det orsakar således 

inga olägenheter för fågelbeståndet. 

På basis av behovsbedömningen orsakar förverkligandet 

av projektet inte sådana betydande skadliga 

verkningar som avses i 65 § naturvårdslagen. Sålunda 

föreligger det inte några av Natura-stadgandena här-



22.3.2013 69 (77) 

rörande hinder för att förverkliga projektet. 

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Planbeteckningar och bestämmelser 

Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa 

rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä 

aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. 

Lähivirkistysalue. 

Kvartersområde för verksamhetsbyggnader. 

På området får man bygga kontorshus samt 

industri- och lagerbyggnader som inte orsakar 

störningar i miljön. 

Område för närrekreation. 

Rautatiealue. 

Järnvägsområde. 

Satama-alue. 

Hamnområde. 

3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva 

viiva. 

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 

Osa-alueen raja. 

Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 

Korttelin numero 

Linje 3 m utanför planområdets gräns. 

Kvarters-, kvartersdel- och områdesgräns. 

Gräns för delområde. 

Rigtgivande gräns för oområde eller del av 

område. 

Kvarternummer. 

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 

Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai 

muun yleisen alueen nimi. 

Istutettava alueen osa. 

Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. 

Namn på gata, vär, öppen plats, torg, park 

eller annat allmänt område. 

Del av område skall planteras. 

Katu. 

Gata. 

Ulkoilureitti. Sijainti ohjeellinen. 

Kevyen liikenteen ylikulku. 

Friluftsled. Placeringen riktgivande. 

Övergång för lätt trafik. 

Suojeltava rakennus tai rakenne. Historiallisesti 

ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta 

arvokas rakennus tai rakenne, jota ei saa 

purkaa. Korjaus ja muutostöissä tulee pyytää 

lausunto museoviranomaiselta. 

Suojeltava rakenne. Alueella sijaitsee aallonmurtaja, 

jonka ominaispiirteet on säilytettävä. 

Aallonmurtaja voidaan siirtää toiseen paik- 

Byggnad eller konstruktion som bör bevaras. 

Historiskt samt för bevarandet av stadsbilden 

värdefull byggnad eller konstruktion, som inte 

får rivas. Gällande reparations- eller ändringsarbeten 

bör ett utlåtande begäras av 

museimyndigheten. 

Konstruktion som bör bevaras. På områret 

befinner sig en vågbrytare vars egenskaper 

skall bevaras. Vågbrytaren kann inom av-



22.3.2013 70 (77) 

kaan vb-merkinnän rajauksen sisällä. 

Ohjeellinen suojellun aallonmurtajan sijainti. 

gränsningen för vb-beteckningen flyttas till en 

annan plats. 

Riktgivande läge för skyddad vågbrytare. 

Ohjeellinen vesialueena säilytettävä satamaalueen 

osa. 

Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla 

rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. 

Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla 

rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (hylky). 

Alueelle saa rakentaa satamarakenteita sen 

jälkeen, kun hylky on museoviranomaisen 

edellyttämällä tavalla riittävästi tutkittu. 

Suojeltava alueen osa, jossa kallio ja rantaviiva 

on säilytettävä. 

Riktgivande del av ett hamnområde som 

skall bevaras som vattenområde. 

Del av område, på vilken finns enligt lagen 

om fornminnen fredag fornlämning. 

Del av område, på vilken finns enligt lagen 

om fornminnen fredag fornlämning (ett vrak). 

På området får byggas hamnstrukturer efter 

att vraket har undersökts på tillräckligt noggrann 

nivå enligt museimyndigheterna. 

Del av område som skall skyddas. Bergoch 

strandlinje skall bevaras. 

Kansallinen kaupunkipuisto. Kirjaintunnus on 

alueen ulkopuolella. 

Nationalstadspark. 

finns utanför området 

Bokstavsbeteckningen 

Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön 

(RKY) alue. Kirjaintunnus on 

alueen ulkopuolella. 

Område av byggd kulturmiljö av riksintresse 

(RKY). Bokstavsbeteckningen finns utanför 

området. 

5.6 Nimistö 

Asemakaavalla muodostetaan uusi katu Länsisataman 

ja Kuningatarvuoren väliin. Katu on nimeltään Linnakkeenkatu. 

5.6 Nomenklatur 

Med detaljplanen bildas en ny gata mellan Västra 

hamnen och Drottningberg. Gatan heter Fästningsgatan.



22.3.2013 71 (77) 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 

6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 

Havainnekuvat satamasuunnittelun kahdesta vaiheesta 

on esitetty kappaleessa 4.5.4. 

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 

Kaavan toteutus alkaa kaavan saatua lainvoiman. 

Mahdollisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn 

(YVA) tarve on selvitettävä ennen sataman laajennusten 

toteuttamista. 

Graniittimuurin siirtäminen 

Kappaleessa 4.5.4 on esitetty satamasuunnittelun vaiheet. 

Molemmissa vaiheissa graniittimuuri siirretään 

aallonmurtajaksi alueen etelä-osaan. Graniittimuurin 

siirtämistä varten on laadittava erillinen työsuunnitelma. 

Kuningatarvuoren näköalapaikan siirtäminen 

Satamasuunnittelun molemmissa vaiheissa, Kuningatarvuoren 

näköalapaikka siirtyy kaava-alueen ulkopuolelle. 

Näköalapaikka voisi siirtyä esimerkiksi Kuningatarvuoren 

asemakaavan VL-alueen yhteyteen. Näköalapaikan 

siirtämistä varten on laadittava erillinen selvitys. 

6 GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 

6.1 Planer som åskådliggör genomförandet 

De två olika skedena för hamnplaneringen är illustrerade 

i stycke 4.5.4. 

6.2 Genomförande och tidtabell 

Förverkligande av planen inleds då planen vunnit laga 

kraft. Behovet av ett eventuellt förfarande med miljökonsekvensbedömning 

(MKB) ska utredas innan utvidgningarna 

av hamnen genomförs. 

Att flytta granitmuren 

I stycke 4.5.4 har två skeden för hamnplaneringen 

presenterats. I båda skedena flyttas muren till områdets 

södra del där den fungerar som vågbrytare. Ett 

separat arbetsprogram måste göras upp för att flytta 

granitmuren. 

Att flytta Drottningbergs utsiktsplats 

I de båda skedena för hamnplaneringen, har Drottningbergs 

utsiktsplats flyttats utanför detaljplaneområdet. 

Utsiktsplatsen kunde flyttas tex. till VL-området i 

detaljplanen för Drottningberg. En separat utredning 

måste uppgöras upp för att flytta utsiktsplatsen. 

Kuva 6.1. Mahdollinen uusi näköalapaikan sijainti. 

Bild 6.1. Potentiell ny plats för utsiktsplatsen.



22.3.2013 72 (77) 

Sataman laajentaminen täyttömaalla 

Satama laajenee merelle. Laajennusten rakentaminen 

vaatii suuria määriä täyttömaata. Kaava-aluetta ruoppaamalla 

voidaan tuottaa osa tarvittavasta täyttömaasta. 

Ruoppaaminen vaatii vesilain 1:19 §:n mukaisen 

luvan. Ennen täytön aloittamista Kuningatarvuoren 

hylyn kohdalla, hylky on tutkittava arkeologisin 

menetelmin. 

Utvidgning av hamnen med fyllnadsmark 

Hamnen utvidgas mot havet. Att bygga upp utvidgningarna 

kräver stora mängder fyllnadsmark. En del 

av infyllnadsmarken kan skaffas genom att muddra 

inom planområdet. Muddrandet kräver tillstånd enligt 

vattenlagen 1:19 §. Innan utfyllningen inleds på det 

ställe Drottningbergsvraket ligger, skall vraket undersökas 

med arkeologiska metoder.



22.3.2013 73 (77) 

7 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 7 UPPFÖLJNINGSFORMULÄR FÖR 

DETALJPLANEN 

14.05.2013 

V-kunnanvaltuusto 

37 

078V140513A37



22.3.2013 74 (77)



22.3.2013 75 (77) 

14.05.2013 

V-kommunfullmäktige 

37 

078V140513A37



22.3.2013 76 (77)



22.3.2013 77 (77) 

8 YHTEYSTIEDOT 

Hangon kaupunki, Tekninen ja ympäristövirasto 

Santalantie 2 

10900 Hanko 

Kukka-Maaria Luukkonen 

kaupungingeodeetti 

puh. 040 135 9281 

sähköposti: kukka-maaria.luukkonen@hanko.fi 

Tomi Riskikangas 

maanmittausteknikko 

puh. (019) 220 3282, 040 540 5210 

sähköposti: tomi.riskikangas@hanko.fi 

Aki Uusitalo 

maankäyttösihteeri 

puh. (019) 220 3287 

sähköposti: aki.uusitalo@hanko.fi 

8 KONTAKTUPPGIFTER 

Hangö stad, Tekninen ja ympäristövirasto 

Sandövägen 2 

10900 Hangö 

Kukka-Maaria Luukkonen 

stadsgeodet 

tfn. 040 135 9281 

email: kukka-maaria.luukkonen@hanko.fi 

Tomi Riskikangas 

lantmäteritekniker 

tfn. (019) 220 3282, 040 540 5210 

email: tomi.riskikangas@hanko.fi 

Aki Uusitalo 

markanvändningssekreterare 

tfn. (019) 220 3287 

email: aki.uusitalo@hanko.fi

Asemakaava selostus (pdf) - Hanko

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?