Numero 2-2011 - Posten Ãland

NRO 2 2011 

SUOMI 

7• 

Vuonna 

2012 alkaa uusi, 

kolmivuotinen 

postimaksulipukesarja, 

jossa 

kuvataan merilintujen 

metsästyksessä 

käytettyjä 

vanhoja, puisia 

houkutuslintuja. 

14 •Matk 

Matkustaja- 

aja 

lautta-aiheisessa 

postimerkkisarjassa 

ovat vuorossa S/s 

Birger Jarl ja m/s 

Sally Albatross. 

LEIVONNAISIA, 

LINJA-AUTOJA 

JA ANIMAATIOITA 

16 • Ensi vuonna 

tulee kuluneeksi 

100 vuotta siitä, 

kun Titanic törmäsi 

jäävuoreen ja 

upposi. Laivalla 

oli mukana kolme 

ahvenanmaalaista 

ja siksi tapahtuma 

huomioidaan postimerkkijulkaisulla. 

posten.ax

Yhteistyötä yli rajojen 

Pienelle postilaitokselle, jolla on asiakkaita yli sadassa maassa, on 

tärkeää tietää keräilymaailman ajankohtaisuuksista. Siksi Ahvenanmaa 

osallistuukin aktiivisesti postilaitosten erilaisiin yhteistyöfoorumeihin. 

Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi Ahvenanmaa toimii Sepacin 

puheenjohtajana. Olemme mukana myös PostEuropin ”Stamps and 

Philately”-johtoryhmässä. Ryhmän ensisijaisena tarkoituksena on 

kiinnittää huomiota Europapostimerkkien aiheisiin, tulevaisuuteen 

ja yleisesti niiden keräilyyn Euroopassa. Kansainvälisesti teemme 

yhteistyötä myös UPU:n postimerkkijaoston WADP:in (World association 

for Development of Philately) kanssa sen aktiivisena jäsenenä. 

Anita Häggblom 

TOIMIALAJOHTAJA 

POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN 

TYÖNTEKIJÄ 

Posten Åland 

Facebookissa 

Oletko Facebookin jäsen Jos 

olet, niin pistäydy sivuillamme. 

Saat tietoa uutuuksista, postimerkkijulkaisuista, 

tapahtumista, 

erikoistarjouksista ja paljon 

muusta. Etkö vielä ole Facebookin 

jäsen Palveluun liittyminen 

on helppoa ja ilmaista. Kannattaa 

käyttää Posten Åland 

Frimärkenin Tykkää-painiketta 

Facebookissa! 

www.facebook.com 

PIA ISAKSSON 

Tuotanto 

”Työskentelen tuotantoosastolla 

useiden erilaisten 

tehtävien parissa. Huolehdin 

mm. luottokorteilla maksettavista 

tilauksista. Lisäksi toimin 

asiakasjärjestelmän ja päävaraston 

vastuuhenkilöiden 

sijaisena. Se tekeekin työstäni 

monipuolista.” 

Toimin myös sijaisena

TURUN KEVÄT 

ÅBO 

2011 

STOCKHOLM 

FRIMÄRKETS DAG 


POSTEN ÅLAND AB 

FRIMÄRKEN 

PB 1100 

22111 MARIEHAMN 

PUHELIN 

018 636 640 

Tilaukset Suomesta: 

020 340 020 

Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00, 

heinäkuussa ma–pe 9.00–15.00 

FAKSI 

018 636 608 

INTERNET 

www.posten.ax 

Pohjola-postimerkit: 

www.topoftheworld.nu 

SÄHKÖPOSTI 

frimarken@posten.ax 

KÄYNTIOSOITE 

Flygfältsvägen 10, 

Sviby, Jomala 

TOIMITUS 


Katja Rikberg 

Heidemarie Eriksson 

Björn Wennström 

Cecilia Mattsson 

TEKSTI 

Katja Rikberg 

KÄÄNNÖS 

Virpi Isaksson 


LAYOUT 


TUOTANTO 

Posten Åland Ab 

Waasa Graphics 

KANSIKUVA 

John Häggblom 

Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

2•2011 

Sisältö 

Yhteistyötä yli rajojen 2 

Työntekijä 2 

Posten Åland Facebookissa 2 

Postisoutua seuraamassa 4 

Joululeima lähetyksiisi 4 

Supersankariaiheinen kilpailu 5 

Kronikka: Mårten Sundberg 5 

Animaatiopeleistä postimerkkeihin 6 

Vanhoja puisia houkutuslintuja 

uudessa sarjassa 14 

S/s Birger Jarl, m/s Sally Albatross 16 

Ammattikalastajien elämää merellä 19 

”Maalaan kameralla” 22 

Titanic 100 vuotta 28 

Cissi teki postimerkkejä jo 

vuonna 1981 30 

Ensipäivänkuoret 2011 32 

Näyttelykortit 2011 33 

Erikoisleimat 2011 34 

Kalenteri 35 

7• 

Vuonna 

2012 alkaa uusi, 

kolmivuotinen 

postimaksulipukesarja, 

jossa 

kuvataan merilintujen 

metsästyksessä 

käytettyjä 

vanhoja, puisia 

houkutuslintuja. 

14 •Matk 

Matkustaja- 

aja 

lautta-aiheisessa 

postimerkkisarjassa 

ovat vuorossa S/s 

Birger Jarl ja m/s 

Sally Albatross. 

16 • Ensi vuonna 

tulee kuluneeksi 

100 vuotta siitä, 

kun Titanic törmäsi 

jäävuoreen ja 

upposi. Laivalla 

oli mukana kolme 

ahvenanmaalaista 

ja siksi tapahtuma 

huomioidaan postimerkkijulkaisulla.

4 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 

UUTISIA 

Postisoutua seuraamassa 

Vuosittain järjestettävän Postisoudun yhteydessä Posten 

Ålandin postimerkkiryhmä oli kutsunut ahvenanmaalaisia 

postimerkkeilijöitä asiakastilaisuuteen Eckeröön. 

Päivä aloitettiin Labbasin kotiseututilalla, missä 

seurueelle tarjottiin hernekeittoa ja Ahvenanmaan 

pannukakkua. Perinteisesti postisoutajat syövät 

samanlaisen aterian soudettuaan meren yli. Sen jälkeen 

seurue kävi Ahvenanmerellä vastaanottamassa 

soutajia. Päivä oli aurinkoinen ja melko tyyni. 

Postisoutuun osallistui kaikkiaan 36 venettä, joista 

nopein oli kalastajavene Doris af Gräsö Ruotsista. 

Matka Grisslehamnista Eckeröön kesti 4 tuntia ja 

41 minuuttia. 

Joululeima lähetyksiisi 

Myös tänä vuonna voit lähettää joulutervehdyksesi ja muut lähetyksesi Ahvenanmaan 

kautta ja saada niihin erityisen joululeiman. Joululeima on käytössä 

15.11.-31.12.2011. Leima toimii kuten tavallinen päivämääräleima, mutta 

siinä on jouluinen aihe. Jos haluat leimauttaa lähetyksesi joululeimalla, lähetä 

ne osoitteeseen: Posten Åland Frimärken, PB 1100, 22111 MARIEHAMN. 

Merkitse kuoreen ”Julstämpel”. Muistathan, että Ahvenanmaalta postitettaessa 

postimaksuksi kelpaavat ainoastaan ahvenanmaalaiset postimerkit.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 5 

KRONIKKA 

Yksi asia 

johtaa toiseen 

MÅRTEN SUNDBERG 

Journalisti, filatelisti ja 

Ålands frimärkssamlarföreningin Luppen-lehden toimittaja. 

Supersankariaiheinen 

kilpailu 

Supersankariaiheisen postimerkki vihkon 

julkaisun yhteydessä Posten Åland järjesti 

piirustuskilpailun. 

Viidesluokkalainen Anna Bäck Strandnäsin koulusta 

valittiin voittajaksi 40 finalistin joukosta! 

Piirustuskilpailun osallistumiskutsu oli lähetetty 

kaikille Ahvenanmaan viidesluokkalaisille 

ja kaikkiaan 126 oppilasta lähetti piirustuksensa 

kilpailuun. Kriteerit olivat yksinkertaiset: 

Piirrä supersankari, jota ei vielä ole olemassa. 

Postin kilpailukomitea valitsi 40 piirustusta, 

joissa kuvattiin kaikenlaisia supersankareita. 

Viikolla 19 kaikki 40 finalistipiirustusta oli 

näytteillä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa, 

missä yleisö sai äänestää suosikkisankariaan. 

Anna Bäck voitti kilpailun. Hän sai 

piirustuksensa aivan omiin postimerkkeihin, 

jotka tehtiin Minun postimerkkini -menetelmällä. 

Lisäksi hän sai 200 €, joka menee 

luokan kassaan. 

OLI TOUKOKUU VUONNA 2003. Olin Helsingissä 

seuraamassa Ingvar Petterssonin fantastisen 

Suomikokoelman huutokauppaa. Kokoelmaan 

sisältyi useita suuria harvinaisuuksia. 

Huomattavimmat suomalaiset filatelistit olivat 

paikalla, jotkut heistä tarjoamassa. Minä katselemassa. 

Monet kokoelman kohteista olivat 

sisältyneet suurkerääjä Agathon Fabergén 

kokoelmaan. Tiesin vain vähän hänestä, vielä 

vähemmän Fabergén jalokivikauppiassuvusta. 

Menin Akateemiseen kirjakauppaan löytääkseni 

tietoa aiheesta. Löysin teoksen ”Fabergé 

in The Royal Collection”. Olin myyty. Nyt kerään 

kirjoja Fabergén jalokivikauppiassuvusta ja 

tietoa Agathonista filatelistina. 

SAIN VIHJEEN ERÄÄLTÄ keräilijätuttavaltani 

Englannista, että Tri Jeffrey Stone oli kirjoittanut 

laajan artikkelin Fabergéstä The London 

Philatelist 2006 -julkaisussa. Sain yhteyden 

Tri Stoneen ja sittemmin tapasimme eräässä 

näyttelyssä Helsingissä. Ostin mainittujen 

huutokauppojen luettelot eBaystä käytyäni 

ensin kovaa kilpailua toisen ostajan kanssa. 

Hieman myöhemmin sama ostaja tarjosi ylitseni 

toisessa huutokaupassa. Lähetin hänelle 

viestin eBayn kautta, ja hän osoittautui olevan 

Tsunayuki Watanabe Japanista. Kerran Tri Stone 

tarvitsi tietoa 1920-luvulta peräisin olevasta 

huutokauppaluettelosta ja kysyi, oliko minulla 

se luettelo. Eipä ollut, mutta Tsunayukilla oli. 

Hän lähettikin minulle kopioita, jotka toimitin 

edelleen Jeffille Skottlantiin. 

TÄMÄ OLI VAIN YKSI ESIMERKKI. Voisin 

jatkaa kauan ja kertoa uusista ystävistäni, joihin 

olen tutustunut postimerkkikiinnostukseni 

ansiosta. Kuukauden kuluttua tämän artikkelin 

kirjoittamisesta matkustan Lontooseen. Käyn 

Buckinghamin Palatsissa katsomassa ”Fabergé 

in The Royal Collection”-näyttelyä. Aivan, 

juuri sitä kirja käsitteli. Ehkä ystävystyn myös 

kuningattaren kanssa.


ANIMAAT 

Alexander Lindén viettää osan kesistään Vårdössä 

Ahvenanmaan saaristossa, missä hän on varttunut.


NÄYTTELYKORTIT 

IOPELEISTÄ 

JOHN HÄGGBLOM 

POSTIMERKKEIHIN 

Vuosi sitten Posten Åland ei 

ollut vielä tehnyt yhteistyötä 

taiteilija Alexander Lindénin 

kanssa. Nyt hän on hyvin 

ajankohtainen. Hän suunnittelee 

Postille monia erilaisia 

tuotteita, kuten näyttelykortteja, 

joulukoristeita, postimerkkejä ja 

animaatiofilmejä. 

Alexander sai ensimmäiseksi tehtäväkseen 

suunnitella 12 leivonnaisaiheista 

näyttelykorttia. Korteilla tulee 

olla yhteys niihin näyttelypaikkakuntiin, 

joissa järjestettäviin postimerkkitapahtumiin 

Posti osallistuu 

vuonna 2011. 

– Vaati paljon työtä keksiä, mitkä 

leivonnaiset olisivat tyypillisiä 

kyseisille paikkakunnille, Alexander 

kuvailee ensimmäistä tehtäväänsä. 

Postin postimerkkiryhmä oli päättänyt 

jo etukäteen joistain leivonnaisista, 

kun taas muut ehdotukset 

saatiin Alexanderilta.


”Spettekaka oli vaikein. 

Tein viisi yritystä” 

– Googlasin kuvia, luin Wikipediaa 

ja konditorioiden sivuja netissä. 

Helsingborgin näyttelykorttia varten 

otin jopa yhteyttä sikäläiseen leipomoon, 

jolla oli erityinen leivos. 

Tämä oli ensimmäinen kerta kun 

Alexander suunnitteli postikorttiaiheita. 

Aikaisemmin hän on työskennellyt 

lähinnä tietokonepelien 

grafiikan kanssa. 

MIETTI JA HIOI 

– Tämä oli erilaista. Nyt sain mahdollisuuden kohdistaa huomioni 

kauemmin yhteen kuvaan. Ehdin miettiä ja hioa, mikä olikin 

hyvä, sanoo Alexander, joka teki vuorotellen näyttelykortteja ja 

muita töitään. 

– Leivonnaiskuvista tuli kuin jälkiruokaa, jonka parissa saatoin 

työskennellä kaikessa rauhassa. 

Samalla kun hän teki tietokonepeligrafiikkaa, hän teki myös 

hedelmäaiheisia kuvakkeita. Sitä lähemmäksi ruokaa ja leivonnaisia 

hän ei ollut tullutkaan ennen näyttelykorttien suunnittelua. 

SPETTEKAKA OLI VAIKEIN 

– Oivalsin, että leivonnainen saattaisi helposti näyttää mauttomalta. 

Varsinkin kermavaahtoa oli vaikea kuvata. Aluksi minusta 

näytti kuin jotain olisi valettu kipsiin. Ja kun yritin tehdä siitä



Vuodesta 2008 lähtien 

Alexander on työskennellyt 

vapaana taiteilijana. 

kermaisemman, se muuttui epäselväksi, kertoo Alexander, joka 

käytti Photoshop-ohjelmaa kuvien teossa. 

Mutta vaikein oli kuitenkin spettekaka, joka on kuvattu Svedalan 

näyttelykortissa. 

– Tein viisi yritystä ennen kuin olin tyytyväinen. Ensin varjostin 

taikinarihmojen jokaisen kohdan, mutta siitä ei tullut hyvä. 

Jouduin miettimään uudestaan. Sitten maalasin lieriöveistoksen, 

johon tein pieniä reikiä. 

Alexander on tehnyt aikaisemmin 

mm. internetpelejä eräälle 

ahvenanmaalaiselle peliyritykselle. 

Hän on suunnitellut myös 

Postin joulukoristeet vuonna 

2011. 

MUNKKIPOSSUISTA PÄÄNVAIVAA 

Toinen aihe, joka tuotti päänvaivaa, oli Nordia 2011 -kortissa 

kuvatut munkkipossut. 

– Olin melko tyytyväinen munkkeihin, kunnes setäni näki ne. 

Hänen mielestään sokeri näytti kummalliselta. Jouduin käyttämään 

lisää aikaa tuloksen parantamiseksi. Sen seurauksena keksin


Alexander on suunnitellut tämän vuoden näyttelykortit, joiden 

aiheena on leivonnaisia. 

”Keksin uuden tavan 

maalata sokeria” 

uuden tavan sokerin maalaamiseen, 

mistä minulla oli hyötyä muidenkin 

kuvien kanssa. 

HANKALAA LÖYTÄÄ TASAPAINO 

Toinen ajankohtainen projekti on 

tämän vuoden joulukoristeet. 

– Minulla oli muita kiireitä juuri 

silloin. Niinpä työskentelin joulukoristeiden 

parissa viikonloppuisin. 

Kaikkien haluamieni koukeroiden 

saaminen joulukoristeisiin osoittautui 

vaikeaksi. Oli hankalaa löytää tasa- 

paino kaikissa tyhjissä tiloissa, Alexander kertoo. Hän teki ensiksi 

lyijykynäluonnoksia. 

– Mutta kun yksinkertaistin joulukoristeita, tulos oli parempi. 

Huomasin, että ohuet linjat eivät kuitenkaan näkyisi messinkisissä 

koristeissa. 

TODELLISUUDENMUKAISIA LINJA-AUTOJA 

Vuonna 2012 julkaistaan kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä, 

jotka nekin ovat Alexanderin suunnittelemat. 

– Ensimmäiset luonnokset tein samaan aikaan kun minusta oli 

tullut isä ja tunsin itseni vähän stressaantuneeksi. Perusajatuksenani 

oli tehdä linja-autot isometrisessä perspektiivissä, jossa on 

vähän tv-pelituntumaa. Mutta Postin postimerkkiryhmä halusi, 

että ajattelisin toisin. 

Niinpä Alexander maalasi linja-autot todellisuudenmukaisemmiksi. 

TOTTUNUT PIENIIN KOKOIHIN 

Monet uudet postimerkkitaiteilijat ovat tottumattomia tekemään 

maalauksia, jotka sitten esitetään pienessä koossa, mutta ei Alexander.


STOCKHOLM 



TURUN KEVÄT 

ÅBO 


JYVÄSKYLÄ 

NORDIA 


Myös näyttelypostimerkit ovat 

Alexanderin käsialaa. 


ALEXANDER LINDÉN 

Svedalan näyttelykortissa 

kuvattu Spettekaka tuotti 

Alexanderille hieman 

vaikeuksia. Myös Nordia 

2011-kortin munkkipossut 

aiheuttivat lisätyötä. 

Alexander (s. 1980) varttui 

Vårdössä, mutta asuu nykyään 

Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on 

opiskellut kreatiivista ohjelmointia 

Gävlen korkeakoulussa, 

opiskellut Basis-taidekoulussa ja 

suorittanut Bildberättar-ohjelman, 

senkin Gävlen korkeakoulussa. 

Hän on työskennellyt Tukholmassa 

Grin-nimisessä firmassa, joka 

kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla 

Paf:in palveluksessa, 

missä hän teki peleille grafiikkaa. 

Vuodesta 2008 lähtien hän on 

toiminut vapaana taiteilijana eri 

toimeksiantajille. Posten Åland 

Frimärkenille hän on tehnyt 

tämän vuoden joulukoristeet 

ja näyttelykortit. Vuonna 2012 

ilmestyvät hänen suunnittelemansa 

kaksi linja-autoaiheista 

postimerkkiä sekä jouluaiheiset 

ehiökortit.


JOHN HÄGGBLOM


– Olen tottunut siihen, koska olen suunnitellut internetpelejä. 

Niiden on toimittava sekä suurilla että pienillä näyttöpäätteillä, 

kertoo Alexander, joka on työskennellyt muun muassa ahvenanmaalaisen 

peliyrityksen Paf:in palveluksessa. 

SUURIN PROJEKTI 

Projekti, joka oli vähän lähempänä Alexanderin aikaisempaa työkokemusta, 

oli suunnitella animaatiofilmi Posten Ålandin sähkökauppa-asiakasryhmälle. 

Filmi esittää, kuinka sähköisen kaupan 

harjoittaja voi tehdä yhteistyötä Posten Ålandin kanssa ja postittaa 

kaikki lähetyksensä Ahvenanmaalta. 

– Se oli hauska projekti ja suurin työ, minkä olen tehnyt freelancerina. 

Tein yhteistyössä Postin kanssa käsikirjoituksen. Sen 

jälkeen tein storyboardin, hahmottelin persoonat, elävöitin koko 

filmin ja tein myös musiikin, Alexander kertoo. 

ANIMAATIOFILMISTÄ KIRJA 

Tehtyään erilaisia töitä opiskelujensa lomassa monen vuoden ajan 

Alexander asuu nyt Sollefteåssa Pohjois-Ruotsissa ja työskentelee 

vapaana taiteilijana. 

– Tänä syksynä hankin oman ateljeen ja minulla on meneillään 

työtehtäviä eri yrityksille. 

Yksi aikaisempi projekti, mihin hän haluaa palata, on ajatus 

tehdä ahvenanmaalainen animaatiolastenfilmi. 

– Sain kulttuuriavustusta filmiä varten ja olen jo päässyt alkuun. 

Nyt olen halukas jatkamaan projektia. Mutta ehkä teenkin siitä 

lastenkirjan, tuumailee Alexander, jolla on monta rautaa tulessa. 

Alexander on tehnyt animaatiofilmin, 

joka esittää, kuinka 

sähköistä kauppaa harjoittavat 

voivat tehdä yhteistyötä Posten 

Ålandin kanssa. Filmin voi katsoa 

Youtube:ssa (hae ”Posten Åland”). 

TEKEE ELEKTRONISTA MUSIIKKIA 

Myös musiikki on lähellä Alexanderin sydäntä. Hän järjesti kesällä 

synnyinseudullaan Vårdön saarella workshopin, jonka teemana oli 

afrikkalaiset rummut. Hän viettää osan kesistään Vårdössä. 

– Haluaisin omistaa enemmän aikaa musiikille. Musiikin teko 

on hyödyllistä ja inspiroivaa. Teen elektronista musiikkia. Aikaisemmin 

keskityin enemmän teknomusiikkiin, mutta nyt musiikkini 

on jälleen rauhallisempaa. Taidan tulla vanhaksi, Alexander 

naurahtaa. ✹ 

”Haluan työskennellä 

enemmän musiikin parissa” 

Alexanderilla on useita ideoita varastossa. Hän tekee musiikkia, animaatiofilmejä 

ja pian ehkä myös kirjoja. Hänellä on nimittäin suunnitteilla tehdä ahvenanmaalaisaiheinen 

lastenkirja.


Vanhoja puisia houkutuslintuja 

uudessa sarjassa 

Vuonna 2012 alkaa postimaksulipukkeiden uusi, kolmivuotinen sarja. 

Tunnettu postimerkkitaiteilija Juha Pykäläinen on saanut tehtäväkseen 

kuvata vanhoja, puisia houkutuslintuja. Ensimmäiseksi hän kuvaa haahkan. 

Houkutuslinnut ovat luonnollisen näköisiä houkuttimia, 

joita käytetään lintujen metsästyksessä. Vanhimmat 

houkutuslinnut oli tehty kasveista kuten 

osmankäämeistä. Sittemmin alettiin valmistaa 

puisia houkutuslintuja ja aluksi niitä ei maalattu. 

Uudessa postimaksulipukesarjassa kuvataan maalattuja, 

puisia houkutuslintuja. Nykyään käytetään 

enimmäkseen muovisia houkutuslintuja. 

Mukana on yksi pariton naarashoukutin houkuttelemassa 

kosivia koiraita. 

KÄYTETÄÄN RANNIKOLLA 

Tavallisesti houkutuslintuja käytetään haahkojen, 

telkkien ja allien ja joskus pilkkasiipien, mustalintujen, 

tukkasotkien ja lapasotkien metsästyksessä. 

Houkutuslintuja käytetään lähinnä rannikoilla. 

KIVIMUURI 

Houkutuslinnuilla metsästys tapahtuu siten, että 

metsästäjä väijyy kivimuurin takana rannalla tai 

luodolla. Houkuttimet on ankkuroitu veteen noin 

15–20 metrin päähän piilopaikasta. Linnut houkutellaan 

ampumaetäisyydelle. Itse piilopaikka 

rakennetaan usein kivilohkareista muuriksi, jotta se 

sulautuisi ympäristöön mahdollisimman hyvin. 

NAARASHOUKUTTIMILLA HOUKUTELLAAN KOIRAITA 

Ampumapaikka valitaan rannalta suojaisesta 

paikasta, koska useimmat houkutuslinnuilla metsästettävät 

linnut laskeutuvat ja lähtevät lentoon 

mieluimmin vastatuuleen. Houkutuslinnut sijoitetaan 

lajeittain eri ryhmiin, mieluimmin pareittain. 

HAAHKA 

Haahka on yksi kookkaimmista sukeltajasorsista. 

Sen pituus on noin 60–70 cm. Se on tanakkarakenteinen 

ja lyhytkaulainen. Sillä on iso, kyhmytön pää 

ja pitkä, kiilanmuotoinen nokka, jonka sivut ovat 

höyhenien peitossa nenänjuuresta sieraimiin. Haahkan 

pääprofiili on lajille luenteenomainen, sillä nokka 

muodostaa suoran linjan kohti otsaa. Siivet ovat 

leveät, lyhyet ja pienet suhteessa ruumiiseen. Siipien 

kärkiväli on 95–105 cm. Koirashaahkaa kutsutaan 

ruotsiksi nimellä ”guding” ja naarashaahkaa nimellä 

”åda”. ✹ 

Lähteet: http://sv.wikipedia.org/wiki/Ejder, http://sv.wikipedia. 

org/wiki/Vette ja ”Vettar och sjöfågeljakt”, Lars Englund.


Ensipäivänleimassa näemme 

haahkojen houkuttimen 

ylhäältäpäin kuvattuna. 

VANHOJA PUISIA 

HOUKUTUSLINTUJA, HAAHKA 

JULKAISUPÄIVÄ 

1.2.2012 

TAITEILIJA 

Juha Pykäläinen 

SARJAN MAKSUARVOT 

0,65, 0,85, 0,90 ja 0,95 € 

(Maksuarvot saattavat muuttua. 

Siitä ilmoitetaan lehden seuraavassa 

numerossa.) 

FDC:N HINTA 

3,95 € 

KOKO 

40,00 x 30,34 mm 

PAPERI 

Fluorescens, 100 g/m² 

PAINOMENETELMÄ 

5-värioffset 

PAINO 

The Lowe Martin Group 

JUHA PYKÄLÄINEN 

Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi 

vuonna 1953 Tampereella, 

mutta asuu nyt Sundin kunnassa 

Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen 

taiteilija ja tekee mm. 

akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä. 

Hän on tehnyt myös veistoksia, 

etsauksia ja grafiikkaa. Posten 

Ålandille hän on suunnitellut 

lukuisia postimerkkejä ja useita 

muita filateelisia tuotteita mm. 

näyttelykortit vuonna 1994 ja 

2007 sekä joulumerkit vuonna 

2006. 

Ensipäivänkuoren koristeeksi Juha Pykäläinen on maalannut kivistä rakennetun 

tähystyspaikan, missä metsästäjä odottelee merilintuja houkuttimien 

luokse.


291 JA 292 • MATKUSTAJA- 

LAUTTOJA, S/S BIRGER JARL JA 

M/S SALLY ALBATROSS 


1.2.2012 

TAITEILIJA 

Håkan Sjöström 

PAINOSMÄÄRÄ 

2 x 200 000 

MAKSUARVOT 

0,55 € ja Lokalpost (0,65 €) 

FDC:N HINTA 

1,80 € 

POSTIMERKKIEN KOKO 

35,4 x 26 mm 

ARKKIEN KOKO 

2 x 20 postimerkkiä 

PAPERI 

110 g/m² 

HAMMASTE 

13 per 2 cm 


4-värioffset 

PAINO 

Cartor Security Printing 

Ensipäivänleimassa 

kuvataan s/s Birger Jarl. 

Ensipäivänkuoressa i on kuvattu m/s Kapella, joka rakennettiin vuonna 1967 

Kraljevicassa, silloisessa Jugoslaviassa. Alus liikennöi vuosina 1967–1979 Viking 

Linen liikenteessä useilla Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisillä reiteillä. 

HÅKAN SJÖSTRÖM 

Håkan Sjöströmin (s. 1933) 

katsotaan tänä päivänä olevan 

yksi Skandinavian etevimpiä 

merimaalareita. Maalaaminen 

on aina ollut tärkeää Håkanille. 

Suoritettuaan ekonomintutkinnon 

hän pääsi töihin turkulaiselle 

telakalle ja työskenteli siellä 

eläkkeelle siirtymiseen saakka. 

Työn ohella hän maalasi telakan 

uudisrakennuksia. Håkan on 

maalannut alusten kuvia myös 

useille varustamoille mm. Viking 

Linelle. Tämän lisäksi hän on 

tehnyt kuvituksia aikakauslehtiin 

ja kirjoihin. Hänellä on vielä jäljellä 

tiettyjä merimaalaustehtäviä. 

Nyt Håkan on tehnyt seitsemännen 

ja kahdeksannen postimerkkinsä 

Posten Ålandille. 

Väliöparikeskilöissä ik kilöi ä kuvataan samat laivat kuin postimerkeissä. 

i


s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross 

Kaksi seuraavaa ahvenanmaalaisissa postimerkeissä kuvattavaa 

matkustajalauttaa ovat s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross. 

Ne ovat seitsemäs ja kahdeksas lauttasarjan kahdestatoista merkistä. 

S/s Birger Jarl toimitettiin Finnbodan telakalta 

vuonna 1953 Stockholms Rederi Ab Svea-varustamolle 

nimellä s/s Birger Jarl. Neitsytmatka tehtiin 

Helsinkiin kutsuvieraiden kanssa 6. kesäkuuta 

1953. Sen jälkeen alus alkoi liikennöidä yhteisliikennevarustamoille 

(Bore, FÅA ja Svea) reiteillä 

Tukholma–Helsinki ja Tukholma–Turku poiketen 

Maarianhaminaan. 

PERÄKANSI UUSITTIIN 

Vuonna 1973 suomalainen varustamo Jakob Lines 

osti aluksen ja se liikennöi jonkin aikaa reitillä 

Skellefteå–Pietarsaari. Sinä aikana peräkansi 

uusittiin siten, että autoja voitiin lastata rampin 

kautta kannelle. Kolmen vuoden kuluttua turkulainen 

Ångfartygs AB Bore osti aluksen, mutta myi 

sen jo samana vuonna Godby Shippingille. Siinä 

yhteydessä alus sai nimen Minisea, mutta nimeä ei 

maalattu koskaan aluksen kylkeen. 

HOTELLILAIVANA NORJASSA 

Vuosina 1976–1977 alus oli Stavangerissa hotellilaivana. 

Syksyllä 1978 panamalainen, uusi omistaja 

Caribbean Shipping Co muutti sen nimeksi s/s 

Baltic Star. Siinä yhteydessä alusta uusittiin Turussa, 

jolloin se sai skybarin ja uusia hyttejä aluksen peräosaan. 

Vuonna 1979 alus palasi Tukholmaan ja teki 

jonkin aikaa seitsemän päivän risteilyjä Itämerellä. 

JÄLLEEN BIRGER JARL 

Vuonna 1982 laivan höyrykone korvattiin dieselmoottorilla, 

ja viiden vuoden kuluttua laivan


M/s Sally Albatross joutui 

useisiin onnettomuuksiin. 

etuosaan rakennettiin uusi osasto. Ånedin-linjenin 

omistuksessa laiva alkoi vuonna 2002 liikennöidä 

Ruotsin lipun alla ja sai takaisin vanhan nimensä 

Birger Jarl. Se teki risteilyjä reitillä Maarianhamina– 

Tukholma. Vuonna 2010 alus kulttuurimerkittiin 

Ruotsissa. 

PALJON PUUTA SISUSTUKSESSA 

Keväällä 2011 Birger Jarl poistettiin liikenteestä 

paloturvallisuusluokitusta varten. Uudet, kansainväliset 

paloturvallisuusmääräykset eivät salli enää 

puisia sisustuksia samalla tavalla kuin vuonna 1953. 

Syyskuussa alus hyväksyttiin liikennekelpoiseksi 

ja nyt se tekee jälleen risteilyjä reitillä Tukholma– 

Maarianhamina viikon jokaisena päivänä. 

VIKING SAGASTA TULI SALLY ALBATROSS 

M/s Sally Albatross, aikaisemmalta nimeltään 

m/s Viking Saga, rakennettiin Wärtsilän telakalla 

Turussa vuonna 1980. Alus joutui useisiin onnettomuuksiin. 

Alus toimitettiin Rederi Ab Sallylle 

Maarianhaminaan Viking Linen liikenteeseen 

Helsinki–Tukholma reitille. Alus rakennettiin risteilyalukseksi 

vuonna 1986, jolloin se sai nimekseen 

Sally Albatross. Se teki risteilyjä Helsingistä muun 

muassa Visbyhyn, Tallinnaan och Leningradiin. 

PALOI LÄHES KOKONAAN 

Vuonna 1990 aluksen ollessa Tukholmassa telakalla 

se syttyi tuleen. Kolme päivää kestänyt tulipalo 

tuhosi aluksen lähes kokonaan. Vain koneisto jäi 

vahingoittumattomaksi. Omistajat päättivät poistaa 

kaiken konehuoneen yläpuolelta ja rakentaa kokonaan 

uuden yläosan. 

AJOI KARILLE 

Maaliskuussa vuonna 1992 korjaustyöt oli saatu valmiiksi 

ja Sally Albatross aloitti risteilyt Helsingistä 

Itämeren eri satamiin. Maarianhamina oli edelleenkin 

sen kotisatama. Barcelonan olympialaisten 

aikana alus toimi hotelli- ja kongressilaivana siellä. 

Kahden vuoden kuluttua sattui jälleen onnettomuus. 

Matkalla Tallinnasta Helsinkiin alus oli 

aikataulusta myöhässä ja ajoi 19 solmun nopeudella 

karille Porkkalan edustalla. Alukseen pääsi vettä, 

mutta se saatiin pelastettua uppoamiselta. Onneksi 

myös matkustajat voitiin evakuoida turvallisesti. 

VAIHTOI NIMEÄ MONTA KERTAA 

Karilleajon jälkeen alus vuokrattiin Karibiaan ja 

Aasiaan, mutta palasi jälleen Itämerelle vuonna 

2002 Ruotsin lipun alaisena. Nyt sen nimi oli m/s 

Silja Opera. Onnettomuudet jatkuivat. Muun 

muassa aluksen sähkökeskuksessa syttyi tulipalo. 

Syksyllä 2006 alus teki viimeisen risteilyn Helsingistä 

Kööpenhaminan ja Cherbourgin kautta Lontooseen, 

minkä jälkeen alus jäi satamaan Tukholmassa. Nyt 

se rekisteröitiin m/s Operaksi ollen Bahaman lipun 

alainen. Sitten se myytiin Kypro kselle, ja vuonna 

2007 sen nimeksi tuli Cristal. Maaliskuussa 2011 

alus sai jälleen uuden nimen, m/s Louis Cristal, ja se 

liikennöi nyt Kreikan vesillä. 

Lähteet: www.anedinlinjen.se, http://sv.wikipedia.org/wiki/ 

M/S_Cristal, www.faktaomfartyg.nu, ”Sjövägen till Sverige”, 

Matts Dumell ja Thure Malmbergin merenkulkuarkisto.


Ammattikalastajien elämää merellä 

Pohjolasarjan Pohjola meren äärellä toinen osa kuvaa elämää merellä. 

Ahvenanmaan merkissä kuvataan ammattikalastajia nuotanvedossa. 

Kalastus on kautta aikojen ollut ahvenanmaalaisille tärkeä elinkeino. 

Aluksi kalastettiin vain päivän tarpeisiin. Mutta 

pian kalaa alettiin pyydystää myös myyntiä varten. 

Kaloja vaihdettiin myös viljatuotteisiin. Silakka oli 

pitkään dominoiva kalalaji. Ennen aikaan nuotanvedolla 

oli suuri merkitys, mutta 1800-luvulla 

verkoilla kalastus levisi ja 1900-luvulta lähtien verkkokalastuksesta 

olikin tullut tavallisin tapa kalastaa. 

JAETTU KALAKUNTIIN 

Saaristovedet jaettiin pian eri kylien ja tilojen kesken 

kalakuntiin. Kalakunnille kuulumattomilla yleisillä 

vesillä siirryttiin verkkokalastuksesta ajokalastukseen, 

mikä vaikuttikin varsinaisen ammattikalastuksen 

edistykseen. Aina 1940-luvulle saakka suolasilakka 

oli Ahvenanmaan pääasiallisin vientitavara. Sen 

jälkeen se on jotakuinkin hävinnyt markkinoilta. 

KALAA TOIMITETTIIN TUKHOLMAAN 

Silakan ohella hauki ja ahven olivat ennen aikaan tärkeimpiä 

kaloja. Niitä pyydystettiin lähinnä nuotalla 

ja rysällä. Aina keskiajalta lähtien niitä myytiin ensi 

sijassa Tukholmaan, minne ne toimitettiin sumppuveneillä, 

kunnes Ruotsi 1950-luvulla kielsi elävän 

kalan tuonnin. Myös muita makeanveden lajeja 

kalastettiin, kuten turskaa, jolla oli ajoittain suuri 

merkitys ennen kaikkea eteläisessä ulkosaaristossa. 

LOHTA AJOVERKOLLA 

Ahvenanmaalaisessa kalastuksessa tapahtui 

1950-luvulla joitakin tärkeitä muutoksia. Saaristossa 

hauen- ja ahvenenkalastus koki taantuman, 

joka osittain johtui sumppuveneiden määrän vähenemisestä. 

Samalla siian merkitys lisääntyi nailon-


293 • POHJOLA 

– ELÄMÄÄ MERELLÄ 

Ensipäivänleima 

kuvaa kalastustroolaria. 


21.3.2012 

TAITEILIJA 

Juha Pykäläinen 


100 000 

MAKSUARVO 

Världen (0,95 €) 

FDC:N HINTA 

1,55 € 

POSTIMERKIN KOKO 

72 x 29 mm 

PIENOISARKIN KOKO 

105 x 70 mm 

PAPERI 

110 g/m² 

HAMMASTE 

13 per 2 cm 


4-värioffset 

PAINO 

Cartor Security Printing 

Pienoisarkissa näemme ammattikalastajia troolarilla. Jokainen postilaitos 

kuvaa haluamallaan tavalla postimerkkien yhteistä aihetta, joka on tällä 

kertaa Elämää merellä. 

Ensipäivänkuorta 

koristaa Juha Pykäläisen 

kuvaamat merilinnut 

vedessä. 

JUHA PYKÄLÄINEN 

Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi 

vuonna 1953 Tampereella, 

mutta asuu nyt Sundin kunnassa 

Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen 

taiteilija ja tekee mm. 

akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä. 

Hän on tehnyt myös etsauksia 

ja grafiikkaa. Posten Ålandille 

hän on suunnitellut lukuisia 

postimerkkejä ja useita muita 

filateelisia tuotteita mm. postimaksulipukkeiden 

kolmivuotisen 

houkutuslintuaiheisen sarjan, 

joka alkaa vuonna 2012.


Pakkaus ilmestyy 21. maaliskuuta ja se 

sisältää kaikkien kahdeksan pohjoismaisen 

postilaitoksen samanaiheiset pienoisarkit. 

Pakkauksen hinta on 18 €. 

verkkojen käyttöönoton ansiosta. Tässä yhteydessä 

ahvenanmaalaiset alkoivat kalastaa myös lohta 

ajoverkoilla ja liinoilla. 

KALASTUKSEN MUUTTUMINEN 

Ahvenanmaalla kalastusta harjoitetaan lounaisrannikon 

läheisyydessä, mutta myös ulkomerellä. 

Ahvenanmaalainen ammatti- ja sivuelinkeinokalastus 

ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosien 

aikana. 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana 

silakan, lohen, turskan ja kilohailin kalastuksesta 

saatiin selvästi suurimmat saaliit ja tulot. Viime 

vuosien aikana nämä kalalajit ovat kuitenkin vähentyneet 

huomattavasti. 

AHVENANMAALLA 42 AMMATTIKALASTAJAA 

Heinäkuussa 2011 Ahvenanmaalla oli 42 rekisteröityä 

ammattikalastajaa, 28 sivuelinkeinokalastajaa 

ja 215 muuta kalastajaa, yhteensä 285 henkilöä. 

Ammattikalastajat ovat henkilöitä, jotka saavat 

vähintään 30 % tuloistaan kalastuksesta, kun taas 

vähintään 15 % on rajana sivuelinkeinokalastajille. 

Henkilöt, joiden kalastuksesta saamat tulot jäävät 

alle 15 %, luokitellaan muiksi kalastajiksi. Ulkomerellä 

kalasti 5–10 henkilöä ja muut olivat ainoastaan 

rannikkokalastajia. 

POHJOLAPAKKAUKSESSA SAMA AIHE 

Tuttuun tapaan ilmestyy aina yhtä arvostettu pakkaus, 

joka sisältää kaikkien Pohjoismaiden samanaiheiset 

pienoisarkit. Pohjolapakkaus ilmestyy samana 

päivänä kuin postimerkit, siis 21. maaliskuuta. Se 

sisältää kahdeksan pienoisarkin lisäksi tietoa postimerkeistä 

ja kuponkeja jokaisesta pohjoismaisesta 

postilaitoksesta. Kun palautat kupongit kyseisiin 

postilaitoksiin, saat filateliatuotteita lahjaksi. 

Pakkauksen hinta on 18 € ja sen painosmäärä on 

rajoitettu (10 350 pakkausta). ✹ 

Lähteet: ”Fiske och fiskeriförvaltning i Ålands skärgård”, Erik 

Neuman (2006) ja Ålands landskapsregerings fiskeribyrå.


Joulumerkkiarkkiin Tiina on valokuvannut vanhan, kuluneen ja patinoituneen oven. Alkuperäisajatuksena oli 

käyttää vanhoja sanomalehtiä, mutta siitä taustasta tuli liian rauhaton. – Nyt olen tapetoinnut kotonani eteisen 

seinän niillä lehdillä, Tiina kertoo. 

JOHN HÄGGBLOM


maalaan 

”MINÄ 

KAMERALLA” 

Kukapa sopisi paremmin kuin fl oristi ja valokuvaaja Tiina Tahvanainen 

suunnittelemaan tämän vuoden joulukranssiaiheiset joulumerkit. Hän on 

sovittanut toisiinsa perinteistä ja vähän harvinaisempaa, eksoottista vivahdetta. 

– Koska työskentelen floristina, minulla on materiaalia lähelläni 

koko ajan. Kun sain tehtäväkseni suunnitella joulumerkit, halusin 

tehdä jotain, mikä ei olisi niin perinteistä. Se ei sovi ollenkaan 

minulle, Tiina kertoo. 

Hän halusi käyttää epätavallisia ja uusia materiaaleja kuten 

vanhaa nuottipaperia ja vanhoja pitsejä. 

– Rakastan tavaroiden penkomista kirpputoreilla ja patinoitujen 

tavaroiden löytämistä. 

KRANSSIKUUME 

Tiina valitsi myös perinteisestä poikkeavan väriskaalan, missä on 

paljon valkoista ja vihreää. 

– Minulla oli ”kranssikuume” monta kuukautta, kun työskentelin 

kranssien kanssa. Näin uusia, mahdollisia materiaaleja kaikkialla, 

Tiina muistelee. 

Uuden postimerkin tai keräilytuotteen suunnittelun yhteydessä 

taiteilija esittelee aina ensimmäisessä vaiheessa luonnoksiaan 

Postin postimerkkiryhmälle. Ryhmä antaa sen jälkeen palautetta, 

joka perustuu keräilijöiden ja asiakkaiden toivomuksiin, ja sitten 

taiteilija saa edetä työssään. 

MISTELI JA TULPPAANI 

– Olin varautunut, että saan jatkaa 

työskentelyä kranssien parissa, ja niin 

kävikin. Seuraavalla kerralla esittelin 

vähän perinteisempiä kransseja. 

Floristina Tiina halusi mukaan eläviä 

kukkia. Joulumerkeissä näemme 

nyt muun muassa tulppaaneja, kulleroita, 

misteleitä ja omenia. 

METSÄKAURIIDEN OMENIA KRANSSISSA 

Pienten, punaisten, ahvenanmaalaisten 

omenien hankkiminen helmi–maaliskuussa 

ei ollutkaan helppoa. 

– Kaupoissa oli vain isoja, tuontiomenia, 

jotka eivät sovi kransseihin. 

Mutta esimieheni anopin kautta sain 

vihjeen eräästä Pohjois-Getassa asuvasta 

miehestä. Hän oli säästänyt omenia, 

joilla hän ruokki metsäkauriita.


Tiina valitsi perinteisestä 

poikkeavan väriskaalan ensimmäisiin 

Postin postimerkkiryhmälle esittämiinsä joulukransseihin. 


Monen reissun jälkeen ja useiden 

henkilöiden avustuksella sain omenat 

ja saatoin käyttää niitä kransseihin. 

PERINTEISTÄ JA EKSOOTTISTA 

Muita perinteisiä materiaaleja, joita 

Tiina on käyttänyt joulumerkkien 

kransseissa, ovat sammal ja kävyt. 

Mutta seassa on myös eksoottista 

vivahdetta kuten taikapähkinää. 

Ja juuri kranssi, jossa on taikapähkinää 

ja kulleroita, on Tiinan suosikki 

(toinen kranssi arkin vasemmasta 

reunasta). 

– Se on kaikista neljästä kranssista 

floristisin kranssi. 

Siitä huolimatta sitä kranssia hän ei 

itse ripustaisi oveensa. 

SUORAA KANNATUSTA 

– Pidän enemmän yksinkertaisesta. 

Punaista kranssia en ripustaisi oveeni, 

Tiina sanoo päättäväisesti. Sen 

sijaan hän valitsisi kranssin, jossa on 

yhteensidottuja, kauniita oksia. 

Maarianhaminan keskustassa sijaitsevan 

kukkakaupan floristina Tiina 

on tottunut tekemään kransseja joulunaikaan. Ja silloinkin hän voi 

olla kokeileva luodessaan. 

– A ja O on se, että kranssit käyvät kaupan. Mutta asiakkaat 

uskaltavat nykyään yhä enemmän ja haluavat hieman erikoisempia 

kransseja. Juuri välittömästä kannatuksesta Tiina pitääkin floristin 

ammatissaan. 

– Voi tehdä kukkakimpun, asettaa sen näytteille kaupassa ja 

saada välittömästi palautetta. 

KUKISTA VALOKUVIIN 

Yhdeksän vuoden floristina työskentelyn jälkeen Tiina pitää nyt 

taukoa. Hän on omistautunut valokuvaamiselle, mikä on hänen 

suuri kiinnostuksensa. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvalaboratoriossa. 

– Siellä opin perusteellisesti kaiken digitaalisesta valokuvauksesta. 

Se on tavattoman opettavaista ja inspiroivaa. 

NÄHDÄ ASIOITA 

Tiina on ollut kiinnostunut taiteesta jo yläasteen ajoilta Dragsfjärdissä. 

Mutta kun hän pyrki 17-vuotiaana opiskelemaan Helsingin 

Kuvataideakatemiaan pääsemättä sinne, hän otti tauon taiteesta ja 

maalaamisesta monen vuoden ajaksi. Valokuvaamisen Tiina aloitti 

samassa yhteydessä, kun hän opiskeli valokuvausta Helsingissä 

vuosina 1999–2001. 

– Nykyään maalaan kameralla. Täytyy pysähtyä ja nähdä asioita, 

olipa sitten kysymyksessä maalaaminen, kirjoittaminen tai valokuvaaminen.


JOULUMERIT 2011 


7.10.2011 

VALOKUVAAJA 

Tiina Tahvanainen 


14 000 arkkia, joissa 20 tarramerkkiä 

HINTA 

3,70 € 

MERKKIEN KOKO 

23 x 26 mm 

ARKIN KOKO 

146 x 210 mm 

PAPERI 

110 g/m² 


4-värioffset 

PAINO 

Waasa Graphics 


TIINA TAHVANAINEN 

Joulumerkkiarkissa on kuvattuna neljä erilaista kranssia. Niissä on muun 

muassa tulppaaneja, taikapähkinää, omenoita ja kulleroita. Tiinan oma 

suosikki kranssi on toinen kranssi vasemmalta. 

Valokuvaaja ja floristi Tiina 

Tahvanainen syntyi vuonna 1973 

Dragsfjärdissä. Hän on opiskellut 

taidetta Karjaalla ja valokuvausta 

Helsingissä sekä työskennellyt 

muun muassa matkatoimistoalalla. 

Hän on asunut ja työskennellyt 

Ahvenanmaalla yhdeksän 

vuotta. Hän on pitänyt useita 

näyttelyitä Ahvenanmaalla, sekä 

yksin että muiden taiteilijoiden 

kanssa. Vuonna 2008 hän piti 

valokuvanäyttelyn Ahvenanmaan 

taidemuseossa ahvenanmaalaisista 

originelleista henkilöistä 

ja osallistui Önskekonsttaidenäyttelyyn 

samassa museossa 

vuonna 2011.


”Haluan sovittaa 

yhteen matkat ja 

valokuvaamisen.” 

NÄYTTELYITÄ AHVENANMAALLA 

Tiinan ensimmäinen näyttely oli osa hänen lopputyöstään. Näyttely 

järjestettiin Kakelhallenin tiloissa Maarianhaminassa. Sitten 

seurasivat ”Sorgcentrum”-näyttely Salt-taidekäsityökorttelissa 

vuonna 2003, ”Snövit”-näyttely Kakelhallenin tiloissa vuonna 

2005 ja ”Åländska original”-näyttely Ahvenanmaan taidemuseossa 

vuonna 2008. 

– Ensi vuotta varten työskentelen uuden näyttelyn parissa. 

Näyttely järjestetään Kakelhallenissa. Ensi kesänä pidän näyttelyn 

kahden muun taiteilijan kanssa, Tiina kertoo. Hän tekee myös 

oman kotisivun. 

Vuonna 2008 Tiina piti ”Åländska 

original”-valokuvanäyttelyn 

Ahvenanmaan taidemuseossa. 

Alla olevissa kuvissa näemme 

Jolle klovnin (Olle Strömberg) sekä 

näyttelijä Matts Stenlundin. 

TARVITSEE KAKSI ELÄMÄÄ 

Tiinalla on useita unelmia tulevaisuuden varalle. 

– Juuri nyt tuntuu siltä kuin tarvitsisin kaksi elämää, hän sanoo 

ja naurahtaa. 

– Mutta ensisijaisesti haluan jatkaa työskentelyä sen parissa, 

mistä olen kiinnostunut ja toteuttaa meneillään olevat projektini. 

Haluan jatkaa ympäristöni tutkiskelua ja tuoda esille sitä näyttelyissä 

tai muissa foorumeissa. Sitä paitsi haluan edelleenkin sovittaa 

yhteen matkat ja valokuvaamisen. 

KERTOO ERI MAISTA 

Viime vuosien aikana Tiinan projektina on ollut hautausmaiden 

valokuvaaminen eri maissa. Hän on ollut mm. Tobagossa, 

Ranskassa ja Italiassa. 

Postin joulumerkkimyynnistä saatava tuotto lahjoitetaan joka vuosi 

hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna lahjoituksen saavat seuraavat 

yhdistykset: Nackskadade på Åland, Ålands Fountainhouseförening ja 

Germundö Alpin. 

NACKSKADADE PÅ ÅLAND on Ahvenanmaan Invalidiliitto ry:n alainen 

vastaperustettu tukiryhmä, jonka tarkoituksena on valvoa niskavammaisten 

etuja ja oikeuksia yhteiskunnassa. Saadulla lahjoituksella 

levitetään tietoa yhdistyksestä. 

ÅLANDS FOUNTAINHOUSEFÖRENING ylläpitää Pelaren-klubitaloa, 

jonka psykososiaalinen ja työhön suuntautuva toiminta on 

tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille. Lahjoituksella hankitaan kasvihuone, 

joka sopii hyvin klubitalon toimintaohjelmaan. 

GERMUNDÖ ALPIN ylläpitää kahta laskettelurinnettä Saltvikissä. 

Yhdistys hankkii saamallaan lahjoituksella pelastuspulkan, jota käytetään 

mahdollisten onnettomuuksien sattuessa.



– Mielestäni hautausmaat ovat 

kuin puistoja ja rauhan tyyssijoja. Ne 

ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä 

ja kertovat paljon eri maista. 

PUUT OVAT ELINTÄRKEITÄ 

Hautausmaaprojektin lisäksi Tiina 

valokuvaa juuri nyt myös luontoa. 

– Puut kiehtovat minua valtavasti, 

erityisesti vanhat puut. Ajatella, että 

ne ovat niin tärkeitä meille, mutta 

pidämme niitä itsestäänselvyyksinä. 

Puut ovat olleet mielessäni jo useita 

vuosia, mutta juuri tänä kesänä olen 

valokuvannut niitä aktiivisesti. 

VALOKUVA ON MUUTTUNUT 

Nyt Tiina ottaa mukaansa kameran 

minne hän meneekin. 

– Valokuvaustapani on muuttunut. 

Vähän aikaa sitten Tiina osti 

uuden, digitaalisen kameran. Mutta 

hänellä on vielä jäljellä analogiset 

kamerat. 

– Muun muassa ”Hasselblad” 

vuodelta 1973, syntymävuodeltani. 

Mutta en ole käyttänyt analogisia 

kameroita viime vuosina. 

Siitä huolimatta hän ei ole jättänyt 

analogista valokuvaamista kokonaan. 

AINOA OIKEA 

– Analogisen valokuvaamisen elämys 

on aivan muuta kuin digitaalisen. Täytyy 

suunnitella ja miettiä aivan toisella 

tavalla analogisesti valokuvattaessa. 

Mutta juuri nyt digitaalinen kuvaaminen 

tuntuu ainoalta oikealta. ✹ 

Hankittuaan koiran Tiina on usein kävelyllä 

luonnossa. Hän pitää huolen, että kamera on 

aina mukana minne hän meneekin. Se onkin 

muuttanut tapaa, miten hän valokuvaa.


Titanic 100 vuotta 

Huhtikuun 15. päivä vuonna 1912 on päivämäärä, joka yhdistetään 

vahvasti valtamerten höyrylaivaan Titaniciin. Neitsytmatkallaan Southamptonista 

New Yorkiin laiva törmäsi jäävuoreen ja upposi Atlantilla. 

Titanicin tuho on tunnettu kaikkialla maailmassa. 

Traagisesta tapahtumasta, missä 1 517 ihmistä 

menetti henkensä, on tehty lukuisia filmejä ja kirjoitettu 

useita kirjoja. Tapahtumasta tulee kuluneeksi 

huhtikuussa 100 vuotta. Posten Åland julkaisee 

silloin Titanic 100 vuotta -postimerkin. 

LÄHETTI KORTIN ENNEN MATKAA 

Titanicilla oli kaikkiaan 2 207 henkilöä, joista 231 

oli Pohjolasta. Monet heistä oli matkalla siirtolaisiksi 

Amerikkaan kokeilemaan onneaan uudessa maassa. 

Kolme matkustajista oli kotoisin Ahvenan maalta. 

Kaikki ahvenanmaalaiset menehtyivät onnettomuudessa. 

Yksi heistä oli Ivar Berglund Sundista. 

Hän syntyi 24. kesäkuuta 1890 ja eli 21 vuotiaaksi. 

Ennen kuin hän astui laivaan Southamptonissa, hän 

lähetti kortin perheelleen. Tekstitys oli jonkinlaista 

kooditettua ruotsia, sanat oli kirjoitettu takaperin. 

ENNEN ENSI MAANANTAITA OLEN NEW YORKISSA 

Teksti kuuluu (vapaasti suomennettuna): ”Koska 

minulla on aikaa, niin kirjoitan teille, että olen 

täällä Southamptonissa nyt toisena pääsiäispäivänä. 

Huomenna menen silmälääkäriin ja keskiviikkona 

astun tähän laivaan, jonka kuva on kortin toisella 

puolella. Niin että ennen ensi maanantaita olen 

New Yorkissa. Matka on sujunut hyvin koko ajan, 

vaikka olenkin ollut yksin. Nyt olen hotellissa ja 

täällä he pelaavat kuin Tukholman Grönalundissa. 

Kerro kaikille terveisiä veljeltä”.✹ 

Lähteet: http://sv.wikipedia.org/wiki/Titanic ja Ålands 

emigrantinstitut.


Ensipäivänleimassa on 

kuvattu Titanic. 

294 • TITANIC 100 VUOTTA 


16.4.2012 

VALOKUVA 

Tiedot puuttuvat 

SUUNNITTELU 



180 000 

MAKSUARVO 

1,80 € 

FDC:N HINTA 

2,40 € 

POSTIMERKKIEN KOKO 

25 x 36 mm 

ARKIN KOKO 

2 x 15 postimerkkiä 

HAMMASTE 

13 per 2 cm 

PAPERI 

102 g/m 2 


4-värioffset 

PAINO 

Joh. Enschedé Stamps 

TIETOA TITANICISTA 

Ensipäivänkuoressa kuvataan sekä etu- että kääntöpuoli siitä kortista, jonka 

ahvenanmaalainen Ivar Berglund lähetti perheelleen ennen kuin hän astui 

laivaan. Kuoren kääntöpuolta koristavat Titanicin matkaliput. 

Väliöparikeskilössä on kuvattu sama kortti ja ensimmäisen luokan matkalippu 

kuin ensipäivänkuoressakin. Ennen Titanicin neitsytmatkaa siitä valmistettiin useita 

kortteja ja julisteita. Yhtä julisteista kuvataan ahvenanmaalaisessa postimerkissä. 

RMS Titanic (RMS tarkoittaa 

Royal Mail Steamer, suomeksi 

Kuninkaallinen posti(höyry)laiva) 

oli valtamerten höyrylaiva, joka 

rakennettiin Harland and Wolffin 

telakalla Belfastissa Pohjois- 

Irlannissa. Alus rakennettiin 

linjaliikenteeseen kuljettamaan 

matkustajia, päivittäistavaroita 

ja kirjeitä Euroopan ja Amerikan 

välillä. Se tilattiin 31. heinäkuuta 

1908 ja laskettiin vesille 31. 

toukokuuta 1911. Laivan pituus 

oli 296,1 metriä, leveys 28 metriä 

ja nopeus 21 solmua. Titanicissa 

oli tilaa 3 547 matkustajalle, jotka 

jaettiin kolmeen eri luokkaan. Miehistön 

lukumäärä oli 860. Titanicin 

omistaja oli White Star Line.


Cissi suunnitteli postimerkkejä 

jo vuonna 1981 

Cissi teki myös leimoja 

postimerkkeihinsä. Nykyäänkin 

hän suunnittelee 

ensipäivän- ja erikoisleimoja 

työssään Posten Ålandin art 

directorina. 

Nykyään Cecilia ”Cissi” Mattsson työskentelee Posten 

Ålandin art directorina ja vastaa ahvenanmaalaisten postimerkkien 

suunnittelusta. Mutta hän piirsi ahvenanmaalaisia 

postimerkkejä jo vuonna 1981, kolme vuotta ennen 

kuin ensimmäiset, viralliset, ahvenanmaalaiset postimerkit 

ilmestyivät. 

– Olin kokonaan unohtanut, että tein postimerkkejä jo 11-vuotiaana. 

Äitini löysi ne siivotessaan viime keväänä. Hänestä oli 

hauska yhteensattuma, että juuri minä olin tehnyt postimerkkejä, 

Cissi kertoo. 

Cissi on suunnitellut mm. 

nämä viereiset kolme 

postimerkkiä. Vasemmalta: 

Maarianhamina 150 vuotta 

(2011), Tähtitiede (2009) ja 

Uusi raja, uusi aika (2009).


KANSIO, JOSSA TASKUT TEIPPILIUSKOISTA 

Cissin valmistama postimerkkimateriaali voidaan ajoittaa, sillä hän 

oli piirtänyt leiman vuosiluvulla 1981. Smurffi-, tenavat-, jänis- ja 

muumiaiheisten postimerkkien lisäksi Cissi oli tehnyt oman postimerkkikansion, 

jossa oli teippiliuskoista tehdyt säilytystaskut. 

Cissi keräsi myös ”oikeita” postimerkkejä. 

– Muistan, että minulla oli koko kylpyamme täynnä postimerkkejä, 

jotka olin liottanut irti ja joita kuivasin ja prässäsin sijoittaakseni 

ne kansioon. 

HAMMASTE OMPELUKONEELLA 

Suosikkimerkit olivat suuria ja värikkäitä. 

– Vuonna 1978 olin käymässä Leningradissa. Siellä postimerkit 

olivat suuria ja kullattuja. Niinpä postitin kotiin kortteja itselleni 

sellaisilla merkeillä. 

Omavalmisteisten postimerkkien joukosta löytyy myös kokoarkkeja. 

– Hammastin postimerkit ompelukoneella, Cissi muistelee. 

KOLMIKULMAISIA POSTIMERKKEJÄ JO VUONNA 1981 

Työssään Postissa Cissi on ollut mukana tekemässä Ahvenanmaan 

ensimmäiset kolmikulmaiset postimerkit ja myös hopeoituja ja 

kullattuja postimerkkejä. Sellaisiakin postimerkkejä sisältyy Cissin 

omatekoiseen postimerkkikokoelmaan vuodelta 1981. Epäilemättä 

hän on oikea nainen oikealla paikalla! ✹ 

Cecilia Mattsson (s. 1970) työskentelee 

art directorina Posten Ålandin 

markkinointiosastolla, missä hän 

vastaa mm. postimerkkituotannosta. 

Cecilia on aina ollut kiinnostunut 

teksteistä ja muodoista. Hän on 

saanut graafisen muotoilun ja mainonnan 

koulutuksen RMI Berghin 

ja Tammisaaren kauppaopistoissa 

sekä somistajan koulutuksen Vaasan 

Kauppaoppilaitoksessa. Hän on 

opiskellut myös Karjaan kansankorkeakoulun 

taidelinjalla. Cecilia 

on työskennellyt mainostoimistossa, 

kirjapainossa ja valokuvausliikkeessä.


Ensipäivänkuoret 2011 

Ehiökortit, Ahvenanmaalainen 

kesä, 9.5.2011 

Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja, 


Perunalastu, 7.6.2011 

Joulu 2011, 7.10.2011 

Maarianhamina 150 

vuotta (pienoisarkki), 


Ahvenanmaalaisia 

maisemia, Kökar, 


Matkustajalauttoja, 



omenoita, 7.6.2011 

Supersankareita (vihko) 



maisemia, Jomala, 


Reimareita, poijuja 

(postimaksulipuke) 


Minun postimerkkini – 

Ranta lentopalloilu 

(miniarkki), 16.8.2011 

Europa, Metsiä, 


Samppanjalöytö, 


Nyt voit ostaa ahvenanmaalaisten ensipäivänkuorten 

tämän vuoden pakkauksen. Kaikkien ensipäivänkuorten 

lisäksi pakkaukseen sisältyy myös 

reimariaiheisen postimaksulipukesarjan ensipäi- 

vänkuori ja Amanda Chanfreaun suunnittelemat 

ehiökortit. FDC-pakkaus on ollut myynnissä 

7. lokakuuta lähtien ja sen hinta on 33,50 €.


Näyttelykortit 2011 

Stamps in Svedala, Svedala, 

10.–11.9.2011 

JF50V., Järvenpää, 7–9.10.2011 

MonacoPhil2011, Monaco, 

2.–4.12.2011 

Nordia 2011, Jyväskylä, 1.–3.4.2011 

Frimärkets dag, Tukholma, 1.10.2011 

Frimärks- och vykortsmässa, 

Norrtälje, 2.10.2011 

Postimerkkimessut, Helsinki, 

29.–30.10.2011 

Turun kevät 2011, Turku, 5.– 


Int. Briefmarkenmesse, Essen, 

5.–7.5.2011 

HOFI 2011, Horsens, 10.–11.9.2011 

Int. Briefmarken-Börse, Sindelfingen, 

27.–29.10.2011 

Frimynt, 2011 Helsingborg, 


Näyttelykorttipakkaus 2011 saadaan myyntiin 

2. joulukuuta. Taiteilija Alexander Lindénin suunnittelemien 

korttien aiheena on leivonnaiset. 

Näyttelykorttien kuvapuolella on erityinen näyttelypostimerkki, 

joka on leimattu näyttelyleimalla. 

Tämän vuoden pakkauksen hinta on 22,80 €. 

Myyntiin saadaan myös näyttelypostimerkkipakkaus, 

joka sisältää 12 miniarkkia. Pakkauksen hinta on 

81,60 €.


Erikoisleimat 2011 

17.3. Ålands 

cancerförening 25 år 

9.5. Skogar (maksimikortti) 9.5. Superhjältar 

9.6. Nya Åland 30 år 

(maksimikortit) 

17.6. Gustaf Erikson 

Segelkungen 

11.8. Mariehamn 

150 år 

12.8. Mariehamn 150 år 13.8. Mariehamn 150 år 

16.8. Beachvolley 

(maksimikortti) 

7.10. Frimärkets dag 

22.10. Karateklubben 

Ogawa 40 år 

15.7. Albanus 25 år 18.6. Postrodden 

Joka vuosi tietyille Ahvenanmaalla järjestettäville 

tapahtumille myönnetään oma erikoisleima. 

Vuoden lopussa ilmestyy pakkaus, johon on 

koottu kaikki erikoisleimat. 

Pakkaus sisältää erikoisleimoilla leimatut ahvenanmaalaisin 

postimerkein varustetut kuoret. 

Tämän vuoden pakkauksen hinta on 22,80 € ja 

se on ollut myynnissä 22. lokakuuta lähtien.


Julkaisuohjelma 2012 

KALENTERI 

1.2. Vanhoja, puisia houkutuslintuja, Haahka Postimaksulipuke 

1.2. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä 

21.3. Pohjola – Elämää merellä 1 pienoisarkki 

16.4. Titanic 100 vuotta 1 postimerkki 

26.4. Mannen vid ratten-monumentti 1 postimerkki 

9.5. Europa – Visit Åland 1 postimerkki 

4.6. Minun postimerkkini, 

Minun Ahvenanmaani 

Miniarkki, jossa 8 postimerkkiä, 1 aihe 

4.6. Sudenkorentoja 2 postimerkkiä, 2 maksimikorttia 

23.8. Rakennustaiteellista 

nostalgiaa 

19.9. Linja-autoja 2 postimerkkiä 

9.10. Joulu 1 postimerkki 

9.10. Ehiökortit, Joulu 3 ehiökorttia 

Vihko, 9 postimerkkiä, 3 eri aihetta 

3 maksimikorttia 

9.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiä 

Toimitukset ja muutospäivät (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT) 

TOIMITUS- 

NUMERO 

VIIMEINEN 

MUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ 

1-2012 29.2. huhtikuu Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja, 

Pohjola – Elämää merellä (pienoisarkki), 

Titanic 100 vuotta 

2-2012 2.5. kesäkuu Mannen vid ratten, Europa – Visit Åland, 

Minun postimerkkini – Minun Ahvenanmaani, 

Sudenkorentoja, 2 maksimikorttia 

3-2012 5.9. lokakuu Rakennustaiteellista nostalgiaa (vihko), Linjaautoja, 

Joulu, 3 maksimikorttia, 3 ehiökorttia 

4-2012 24.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset, 

joulukoristeet, vuosilehdet y.m. 

Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT) 

TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKA 

Maakuntaraha 2011 tammikuu Eurokolikkopakkaus 2012 toukukuu 

Keräilylehdet, matkustajalauttoja helmikuu Postimerkkikello nro 10 kesäkuu 

Pohjolapakkaus maaliskuu Keräilyauto nro 26 syyskuu 

Keräilyauto nro 25 

huhtikuu


KALENTERI 

STOCKHOLM 



Messuja 2012 

Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan seuraaviin postimerkkitapahtumiin. Tiedot saattavat 

muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www. posten.ax. 

TURUN KEVÄT INT. BRIEFMARKENMESSE FRIMÄRKETS DAG INT. BRIEFMARKENBÖRSE 

Turku 

Essen, Saksa 

Tukholma, Ruotsi Sindelfingen, Saksa, 

10.–11.3. 

12.–14.4. 

ei tiedossa 

28.–30.10. 

LEMPÄÄLÄN 

POSTIMERKKIKERHO 35 V. TAVASTEX 2012 STAMPS IN SVEDALA NORDIA 2012 

Lempäälä 

31.3.–1.4. 

Hämeenlinna 

27.–29.4. 

Svedala, Ruotsi 

8.–9.9. 

Roskilde, Tanska 

2.–4.11. 

Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena ovat kaupunkien 

vaakunat ja taiteilija on Jonas Wilén. 

Erikoisleimat 2012 

Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima vuonna 2012: 

4.6. SUDENKORENTOJA 

(MAKSIMIKORTIT) 

12.10. ÅLANDS MARTHAFÖRENING 

100 ÅR 

KESÄKUUSSA POSTRODDEN EI TIEDOSSA FRIMÄRKETS DAG 

23.8. RAKENNUSTAITEELLISTA 

NOSTALGIAA (MAKSIMIKORTIT) 

MARRASKUUSSA 

DEMENSFÖRENINGEN 

PÅ ÅLAND R.F. 20 ÅR 

Erikoisleimojen lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoitteessa 

www.posten.ax. Kotisivulla on myös erikoisleimojen kuvat. 

Pyhien aukioloajat 

Posten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä: 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ LOPPIAISENA 

6.12.2011 26.12.2011 6 .1. 2012 

Seuraava asiakaslehti 

Seuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy huhti–toukokuussa 2012.

Numero 2-2011 - Posten Ã land

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?

Numero 2-2011 - Posten Ãland