Vuosikertomus 2010 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Vuosikertomus 2010 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Vuosikertomus 2010 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Helsingin yliopisto<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
vuosikertomus<br />
<strong>2010</strong>
Sisällys<br />
Dekaanin tervehdys 1<br />
Vuosi <strong>2010</strong>: uudet rakenteet ja toimijat<br />
- vanhat perustehtävät<br />
Tilastoja tiedekunnasta 2-3<br />
Hallintopäällikön terveiset 3<br />
Kasvun vuosi henkilöstön ja<br />
henkilöstötyövuosien määrässä<br />
Varadekaanilta 4-5<br />
Arkea ja juhlaa<br />
Tiedekunnan dekaanit ja johtajat 5<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto 6-7<br />
Huippututkimuksen kautta parhaaseen opetukseen<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto 9<br />
Menestyksen vuosi kansainvälisin maustein<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto 10-11<br />
Tapahtumarikas vuosi<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 12-13<br />
Positiivisen kehityksen vuosi<br />
Yliopistollinen eläinsairaala 15<br />
Toiminnan tason vakiintumisen vuosi<br />
Henkilöstön kuulumisia 16-17<br />
Eläinlääketieteen tutkimuksen tukijoita 18-19<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY 20<br />
Vuoden <strong>2010</strong> väitökset<br />
3. kansi<br />
Toimittanut: Eeva Karmitsa<br />
Kuvat:<br />
Wilma Hurskainen: s. 4,5,8,18<br />
Reijo Jokivuori: s. 12, 13,16-17<br />
Helena Kainulainen: s. 17<br />
Eeva Karmitsa: 2.kansi, s.1, 3, 16-17, 3.kansi<br />
Maria Koskinen, s. 20<br />
Eveliina Kotilainen, s. 11<br />
Paula Kukkonen: 1. kansi, s.11, 15<br />
Anna Rinnemaa: s. 19<br />
Veikko Somerpuro: s. 4<br />
Heimo Tasanen: s. 4, 5, 6, 7, 19<br />
Anna E. Vähäkuopus: s. 14<br />
Ulkoasu: Lönnberg Painot Oy<br />
Paino: Lönnberg Painot Oy 2011
Dekaanin tervehdys<br />
Vuosi <strong>2010</strong>: uudet rakenteet ja toimijat<br />
- vanhat perustehtävät<br />
Uudet pelisäännöt. Vuosi <strong>2010</strong> aloitettiin uuden<br />
yliopistolain pelisäännöillä uusien kaudelle <strong>2010</strong>-<br />
2013 vaaleilla valittujen hallintoelinten voimin. Uuden<br />
yliopistolain myötä <strong>tiedekunta</strong> ei ole enää osa valtionkonsernia<br />
eivätkä sen työntekijät virkamiehiä vaan Helsingin<br />
yliopisto muuttui julkisoikeudelliseksi yliopistoksi.<br />
Hallinnossa mukana olijat eri tasoilla opettelivat<br />
puhumaan työsuhteesta virkanimikkeen sijaan; uusien<br />
hallinnollisten termien opettelu jatkui koko vuoden. Periaatetasolla<br />
muutos virkasuhteisesta työsuhteeksi on<br />
suuri, ja myös käytännössä tämä tuli esiin esimerkiksi<br />
työsopimusjärjestelmässä, joka rakennettiin osin uusien<br />
toimijoiden varaan omine kitka- ja kipukohtineen.<br />
Nämä muutokset eivät niinkään heijastu itse arkipäivän<br />
työssä, sillä opetustyössä annetaan yhä arvosanoja,<br />
uusia opiskelijoita otetaan <strong>tiedekunta</strong>an, <strong>tiedekunta</strong><br />
myöntää tutkintotodistuksia, eläimiä hoidetaan ja tiedettä<br />
tehdään kuten ennenkin.<br />
Lakiuudistuksen myötä yliopiston ylimmäksi päättäväksi<br />
elimeksi tuli hallitus. Myös tiedekunnan hallintorakenne<br />
muuttui uudistuksen myötä ja yliopiston hallituksen<br />
päätöksellä tiedekunnan neljästä aiemmasta<br />
ainelaitoksesta luovuttiin ja tiedekunnasta tuli laitokseton<br />
<strong>tiedekunta</strong>, jonka alaisuudessa toimii yliopistollinen<br />
eläinsairaala omana yksikkönään. Muutos pyrittiin<br />
toteuttamaan tiedekunnassa niin, että aiemmassa<br />
hallinnossa toimivaksi havaitut rakenteet säilytettiin<br />
ja osastot rakentuivat vanhojen laitosten pohjalta. Uudet<br />
hallintorakenteet asioita valmistelevine toimikuntineen,<br />
kuten tiedekunnan uusi johtoryhmä, ovat vuoden<br />
aikana lähteneet hyvin liikkeelle.<br />
Valtiokonsernista irrottautuminen tarkoitti myös isoja<br />
muutoksia taloushallintoon. Uusien järjestelmien käyttöönotto<br />
oli vaativaa ja aiheutti kitkaa taloudenseurantaan.<br />
Toivottavasti haasteellisen alun jälkeen taloudenseuranta<br />
sujuu jatkossa paremmin. Vaikka emme ole<br />
enää osana valtion taloutta niin jatkossakin valtiovalta<br />
on sitoutunut kattamaan yliopistolaitoksen kustannuksia;<br />
yliopistolaista löytyy yliopistoindeksi, joka takaa rahoituksen<br />
tason jatkossakin.<br />
Antti Sukura<br />
Dekaanin ja dekanaatin kuulumiset.<br />
Dekaanin vastuulla olevien henkilöstö- ja taloushallinnossa<br />
hoidettavien rutiinien määrä lisääntyi<br />
uudistuksen myötä. Uusille nelivuotiskautensa aloittaneille<br />
varadekaaneille vuosi merkitsi tavoiteohjelman<br />
toteuttamista sovituilla vastuualueilla: tutkimus<br />
ja tutkijakoulutus, perusopetus, erikoistumiskoulutus<br />
ja kansainvälistyminen. Myös uudistuksen jälkeenkin<br />
tiedekunnan päätehtäviä ovat tutkimus, tutkimukseen<br />
perustava opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.<br />
Vuosi <strong>2010</strong> oli tiedekunnalle menestyksellinen näiden<br />
tehtävien hoidossa. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa<br />
näkyvintä ja parhaiten suuren yleisön tuntemaa<br />
on Yliopistollisen eläinsairaalan toiminta, mutta<br />
tiedekunnan asiantuntemusta tarvittiin myös monessa<br />
muussa asiassa. Tiedekunnan tutkijat ja opettajat ovat<br />
kysyttyjä asiantuntijoita kansallisissa ja kansainvälisissä<br />
tapahtumissa ja esim. eläinlääkintä- ja elintarvikehuollon<br />
asetusten ja lakien valmisteluun osallistuttiin<br />
lukuisten asiantuntijalausuntojen muodossa.<br />
Ennätyksiä rikottiin. Opetuspuolella vuosi<br />
alkoi tunnustuksella: <strong>tiedekunta</strong> valittiin Helsingin<br />
yliopiston opetuksen huippuyksiköksi kaudelle 2011-<br />
2012. Tiedekunta rikkoi edellisten vuosien ennätykset<br />
valmistuneiden määrässä; tiedekunnasta valmistui<br />
68 eläinlääketieteen lisensiaattia, kun pitää mielessä,<br />
että kuusi vuotta aiemmin opiskelun aloitti 52 opiskelijaa<br />
niin vuoden aikana on saanut opintonsa päätöksen<br />
myös moni aiemmin aloittanut. Väitöskirjoja tiedekunnasta<br />
valmistui 14 mikä sekin ylittää tiedekunnan tavoitteen,<br />
ja myös erikoiseläinlääkäreitä valmistui sama<br />
määrä 14, joka on erittäin hyvä tulos. Valmistuneiden<br />
tohtorien määränkasvu kuvaa tiedekunnan tutkimustoiminnan<br />
kehittymistä.<br />
Menestyksellistä tutkimusta. Tiedekunnan<br />
tutkimustoiminnan painoalueita ovat: elintarviketurvallisuus<br />
ja ihmisten terveys, isäntäeläimen/eliön<br />
vasteet sekä isäntäeläimen ja mikrobin vuorovaikutus<br />
sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen<br />
puolella menestystä tuli monella saralla: kilpailtu tutkimusrahoitus<br />
kasvoi; tiedekunnan tutkijat saivat muun<br />
1
muassa kaksi erittäin kilpailtua ja merkittävää tutkimusrahoitusta<br />
Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC).<br />
Suomen Akatemian tutkimusprofessuuri myönnettiin<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja tiedekunnan nuoremmat tutkijat keräsivät<br />
palkintoja kongressiesityksistään. Eläinten hyvinvoinnin<br />
tukijakoulu sai jatkorahoitusta ja sen toimintaa<br />
painotettiin aiempaa enemmän kliiniseen eläinlääketieteeseen.<br />
Myös ABS (Applied Bioscience) -tutkijakoulua<br />
koordinoidaan tiedekunnassa.<br />
Tule takaisin alumni! Aktiivisen ja vaikuttavan<br />
alumniyhteisön luominen on meneillään Helsingin<br />
yliopistossa. Tiedekunta edisti omalta osaltaan alumnisuhteiden<br />
ylläpitoa ja aloitti asian tiimoilta uuden tradition<br />
keväisen alumnitapaamisen merkeissä.<br />
Uudistukset ovat aina haasteellisia, mutta mielestäni<br />
onnistuimme toimimaan sujuvasti uuden hallinnon<br />
puitteissa. Haluan omasta puolestani kiittää koko tiedekunnan<br />
henkilöstöä hyvästä perustehtävien hoidosta,<br />
erinomaisesta tuloksesta ja hyvin tehdystä työstä<br />
vuonna <strong>2010</strong>. Vuonna 2011 meitä odottavat uudet<br />
haasteet kuten yliopiston strategian valmistelu vuosille<br />
2013 – 2016, opetusohjelman jatkuva kehittäminen ja<br />
2008 lisätyn opiskelijoiden sisäänoton myötä kasvaneiden<br />
vuosikurssien opintojen eteneminen kliinisiin opintoihin.<br />
Antti Sukura<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaani<br />
TILASTOJA TIEDEKUNNASTA 2005 – <strong>2010</strong><br />
OPISKELU 2005 2006 2007 2008 2009 <strong>2010</strong><br />
Tiedekuntaan hakeneet 538 473 550 635 592 707<br />
Opiskelemaan hyväksytyt 52 56 58 72 70 70<br />
Perustutkinto-opiskelijoita 381 376 395 408 418 421<br />
Tieteellistä jatkotutkintoa suorittavia 68 79 79 88 79 113<br />
Ammatillista erikoistumistutkintoa suorittavia 88 111 109 121 119 120<br />
Valmistuneita lisensiaatteja 48 52 41 53 60 68<br />
Tohtorin tutkintoja 11 11 6 16 7 14<br />
Erikoiseläinlääkärin tutkintoja 3 9 8 9 16 14<br />
Vertaisarvioidut julkaisut 108 123 101 124 148 143<br />
RAHOITUS 2005 2006 2007 2008 2009 <strong>2010</strong><br />
Helsingin yliopiston jakama budjettirahoitus 11 11,7 12 12,6 13,3 16,6<br />
(milj. euroa)<br />
Täydentävä rahoitus (milj. euroa) 5,1 5,9 6,7 8,9 9,8 10,9<br />
Yhteensä (milj. euroa) 16,1 17,6 18,7 21,5 23,1 27,5<br />
2
Hallintopäällikön terveiset<br />
KASVUN VUOSI HENKILÖSTÖN JA<br />
HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄSSÄ<br />
Tiedekunnan henkilötyövuodet lisääntyivät vuonna<br />
<strong>2010</strong> noin viidelläkymmenellä eli henkilötyövuosia oli<br />
372. Tämä tarkoittaa 15 % kasvua vuoteen 2009 verrattuna.<br />
Lisäykset ovat tulleet pääasiassa täydentävän rahoituksen<br />
puolelle.<br />
Henkilöstö teki hyvän tuloksen. Henkilöstön työssä jaksamista<br />
on edistetty eri tavoin: osaamisen kehittämisellä,<br />
työterveydestä huolehtimisella, liikunnan tukemisella<br />
ja yhteisillä tilaisuuksilla.<br />
Osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisessä<br />
keskeisiä ovat kehityskeskustelut sekä yksilö-<br />
että yksikkötasolla. Keskusteluissa esiin nousseet<br />
kehittymis- ja koulutustarpeet pyritään täyttämään<br />
mahdollisuuksien mukaan. Uusien henkilöiden rekrytointiprosessia<br />
on kehitetty ja perehdyttäminen on vastuutettu.<br />
Henkilöstön vaihtuvuus oli hieman tavallista<br />
suurempaa vuonna <strong>2010</strong>. Kaikkia vapautuneita tehtäviä<br />
ei ole saatu täytetyksi ensimmäisellä hakukierroksella.<br />
Kilpailu osaajista oli edelleen kovaa työmarkkinoilla.<br />
Työterveyshuolto luo perustan terveys- ja<br />
turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyyn ja äkillisen<br />
sairauden hoitoon. Työterveyshuolto tekee työpaikkakäyntejä<br />
osastoille kolmen vuoden välein. Vuonna <strong>2010</strong><br />
työpaikkakäynti tehtiin kolmelle osastolle.<br />
Liikuntaa tuetaan. Tiedekunta kannustaa<br />
henkilöstöä liikkumaan mm. maksamalla puolet yliopistoliikunnan<br />
vuosimaksusta.<br />
Tiedekuntapäivät. Tiedekunta on järjestänyt<br />
kaksi <strong>tiedekunta</strong>päivää, joissa ajankohtaisina aiheina<br />
Maija Halme<br />
on ollut mm. oppimisen arviointia ja työelämäpalautteen<br />
purkua. Tiedekunnan osastot esittelevät toimintaansa<br />
parin vuoden välein, ja vuonna <strong>2010</strong> vuorossa<br />
olivat kliiniset osastot.<br />
Maija Halme<br />
Hallintopäällikkö<br />
HENKILÖSTÖ <strong>2010</strong><br />
Henkilötyövuodet <strong>2010</strong> 372<br />
Henkilöstön määrä 15.12.<strong>2010</strong> 406<br />
Professorit 27<br />
Yliopistonlehtorit, kliiniset opettajat, yliopisto-opettajat 53<br />
Tutkijat 22<br />
Tohtorikoulutettavat, assistentit 63<br />
Erikoistuvat eläinlääkärit 15<br />
Sairaalaeläinlääkärit 21<br />
Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 168<br />
Hallinto 28<br />
Muut 9<br />
3
VARADEKAANIlta<br />
ARKEA JA JUHLAA<br />
Aloitin työni tiedekunnan opetusasioista vastaavana<br />
varadekaanina vuoden <strong>2010</strong> alusta. Kulunut vuosi on<br />
entisestään vahvistanut käsitystäni tiedekunnan opetuksen<br />
ja sieltä valmistuvien eläinlääkäreiden korkeasta<br />
laadusta. Myös kehittämiskohteita on tunnistettu ja<br />
niihin tartutaan.<br />
TOIMIKUNNAT VARMISTAVAT ARJEN SUJU-<br />
MISEN JA KEHITTÄVÄT OPETUSTOIMINTAA.<br />
Opetustoiminnan arjen sujumisen ja kehittämisen edellytys<br />
on toimiva toimikuntatyöskentely, jossa hallinto,<br />
opetushenkilökunta ja opiskelijat tekevät yhteistyötä<br />
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintoasiantoimikunta<br />
on menestyksellisesti kantanut päävastuun<br />
tiedekunnan tavoiteohjelman toteutumisesta. Toimikunnan<br />
nimeämät työryhmät ovat kehittäneet niin<br />
tutkielmatyöskentelyyn liittyviä pelisääntöjä kuin klinikkaopetuksen<br />
käytännön toteutusta. Uutena tiedekunnassa<br />
aloitti vuoden alusta opetustaitotoimikunta,<br />
joka arvioi sekä tiedekunnan opetustehtäviä että dosentuuria<br />
hakevien opetustaidon. Yksi toimikunnan mielenkiintoisista<br />
haasteista oli työstää tiedekunnan oma<br />
opetustaidon matriisi, jossa linjattiin opetustaidon eri<br />
tasojen kriteerit. Työtä on ollut paljon, mutta pedagogisesti<br />
osaavien ja asiastaan innostuneiden toimikunnan<br />
jäsenten ansiosta se ei ole missään vaiheessa tuntunut<br />
kuormittavalta. Opetustaitotoimikunnan jäsenet ovat<br />
myös kokeneet saaneensa eri alojen asiantuntijoiden<br />
pitämien opetusnäytteiden myötä näköalapaikan eläinlääketieteen<br />
viimeisimpään tietoon! Opiskelijavalintatoimikunta<br />
puolestaan kantoi oman osuutensa tiedekunnan<br />
uusien opiskelijoiden valintaprosessista, joka<br />
ajoittuu keskelle kauneinta kesää.<br />
VALMISTUNEITA LISENSIAATTEJA ENNÄ-<br />
TYSMÄÄRÄ. Vuonna <strong>2010</strong> valmistuneiden eläinlääketieteen<br />
lisensiaattien määrä ylitti odotetusti tiedekunnan<br />
tavoitteen. Odotetusti siksi, että elokuussa<br />
<strong>2010</strong> päättyi siirtymäaika, jolloin opiskelu vanhan, yksiportaisen<br />
tutkintorakenteen mukaisesti oli mahdollista.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto muuttui kaksiportaiseksi<br />
vuonna 2005, ja uuden tutkintorakenteen<br />
myötä opintoja uudistettiin ja hieman myös laajennettiin.<br />
Siirtyminen vanhasta tutkintorakenteesta uuteen<br />
tarkoittaa opiskelijalle enimmillään noin puolen vuoden<br />
lisäopintoja. Itse uskon vahvasti, että myös viime<br />
vuosina tehostettu opintojen ohjaus ja koulutusohjel-<br />
Mirja Ruohoniemi<br />
maan tehdyt muutokset ovat osallisina suureen valmistuneiden<br />
määrään.<br />
TUNNUSTUSTA OPETUKSEN LAADUSTA.<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> valittiin yhdeksi Helsingin<br />
yliopiston opetuksen kolmesta laatuyksiköstä<br />
kaudelle <strong>2010</strong>–2012. Laatuyksiköitä valittaessa arvioidaan<br />
opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin<br />
sekä jatko-opintojen keskeisiä osa-alueita. Päätöksen<br />
tekee yliopiston rehtori opintoasiainneuvoston<br />
esityksen pohjalta. Opintoasiainneuvoston nimittämä<br />
arviointiryhmä, jonka kokoonpanossa huomioitiin<br />
monitieteisyys ja monipuolinen arviointiosaaminen,<br />
arvioi yksiköiden tekemät itsearviointiraportit. Arvioinnissa<br />
odotettiin konkreettisia näyttöjä vahvuuksista,<br />
kehittämistoiminnan pitkäjänteisyydestä ja siitä,<br />
miten koko yksikkö, mukaan lukien opiskelijat, on<br />
mukana toiminnassa. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
esitys sai kiitosta siitä, että siinä oli tuotu esiin<br />
paljon konkretiaa ja dokumentaatiota kehitystyöstä.<br />
Tiedekunnan opetuksen kehittäminen nähtiin kaikilla<br />
arviointialueilla erinomaiseksi, pitkäjänteiseksi ja<br />
poikkeuksellisen johdonmukaiseksi ja tavoitteellisek-<br />
4
si. Tiedekunta oli myös tunnistanut ja asettanut uusia<br />
kehittämishaasteita. Opetuksen laatuyksikkönä <strong>tiedekunta</strong><br />
saa tuloksellisuusrahoitusta kolmen vuoden ajan.<br />
Laatuyksikköpalkintoa juhlistettiin juhannuksen alla<br />
täytekakkukahveilla, jotka tarjottiin samanaikaisesti<br />
EE-talossa, Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja Saaren<br />
yksikössä.<br />
MITÄ VASTAVALMISTUNEEN SUOMALAISEN<br />
ELÄINLÄÄKÄRIN TULEE OSATA Eläinlääkäreiden<br />
työkenttä ja vastuualue on laaja, ja tiedon määrä<br />
lisääntyy jatkuvasti sen kaikilla osa-alueilla. On entistä<br />
tarkempaan mietittävä, mitä kuuden vuoden opintojen<br />
aikana on mahdollista opettaa ja oppia. Mitä opiskelijat<br />
osaavat tietyn kurssin suoritettuaan, mitä kandidaatin<br />
tutkinnon jälkeen ja mitä lisensiaattina Miten heidän<br />
osaamistaan arvioidaan Näitä asioita pohdittiin konkreettisesti<br />
monella tasolla, niin yksittäisten opintojaksojen<br />
osalta kuin koko henkilökunnalle kahdesti vuodessa<br />
järjestettävässä <strong>tiedekunta</strong>päivässä. Oman lisänsä opetuksen<br />
kehittämiseen toi kollegahaastatteluin kerätty<br />
työelämäpalaute, jossa selvitettiin vastavalmistuneiden<br />
selviytymistä työelämässä. Tiedollisen osaamisen<br />
todettiin olevan huippuluokkaa, mutta tiedon soveltamistaitoihin<br />
vaihtelevissa olosuhteissa on kiinnitettävä<br />
entistä enemmän huomiota. Työelämäpalaute kirvoitti<br />
runsaasti rakentavaa keskustelua sekä tiedekunnan sisällä<br />
että laajemmin ammattikunnassa.<br />
PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ. Varadekaanin työ on<br />
tuonut odotusteni mukaisesti mielenkiintoisia työtehtäviä,<br />
entistä monitahoisempaa yhteistyötä ja uusia näkökulmia<br />
yliopisto-opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen.<br />
Asioihin vaikuttaminen opetussuunnitelmatyön kautta<br />
on pitkäjänteistä; usein tehtyjen muutosten vaikutukset<br />
alkavat näkyä vasta vuosien viiveellä. Kuluneen vuoden<br />
aikana onkin saatu korjata aikaisempien vuosien aikana<br />
pohjustettua satoa. Tiedekunnanvahva kehittämisen<br />
ja yhdessä tekemisen henki tuottaa tuloksia myös jatkossa.<br />
Mirja Ruohoniemi<br />
Perusopetuksen varadekaani<br />
Eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan dekaanit<br />
ja osastojen johtajat<br />
<strong>2010</strong><br />
Antti Sukura<br />
dekaani<br />
Eläinlääketieteellisen patologian professori<br />
Olli Peltoniemi<br />
tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen varadekaani<br />
Kotieläinten lisääntymistieteen professori<br />
Mirja Ruohoniemi<br />
perusopetuksen varadekaani<br />
Diagnostisen eläinradiologian dosentti,<br />
pedagoginen yliopistonlehtori<br />
Maria Wiberg<br />
erikoistumiskoulutuksen ja kansainvälisten<br />
asioiden varadekaani<br />
Pieneläinsisätautien dosentti, kliininen opettaja<br />
Hannu Korkeala<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston johtaja<br />
Airi Palva<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston<br />
johtaja<br />
Satu Sankari<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osaston johtaja<br />
Timo Soveri<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston<br />
johtaja<br />
Jussi Anttila<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja<br />
(työstä vapautus 1.10.<strong>2010</strong> – 31.3.2011)<br />
Veli-Pekka Heiskanen<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja<br />
(määräaikainen 1.10.<strong>2010</strong> – 31.3.2011)<br />
5
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
HUIPPUTUTKIMUKSEN KAUTTA<br />
PARHAASEEN OPETUKSEEN<br />
Vuonna <strong>2010</strong> elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston henkilöstön koko oli noin 70 henkilöä.<br />
Professoreita on 6 kpl. Lisäksi osastolla on 12 dosenttia.<br />
Osasto on hyvin kansainvälisesti suuntautunut;<br />
tutkijatohtoreita ja tohtorikoulutettavia on 15 maasta:<br />
Bangladeshista, Espanjasta, Hollannista, Intiasta,<br />
Irlannista, Italiasta, Itävallasta, Kiinasta, Latviasta,<br />
Portugalista, Ruotsista, Saksasta, Turkista ja Virosta.<br />
Strategisia suuntaviivoja. Vuonna <strong>2010</strong><br />
keskityttiin kehittämään osaston metodista osaamista.<br />
Tutkimuksen kärkituloksia pyrittiin hyödyntämään<br />
opetuksessa ja sitä kautta parantamaan opetusta. Osastolla<br />
tehdään huippututkimusta elintarviketurvallisuudessa,<br />
joka sisältyy yliopiston strategian painopistealueisiin.<br />
50-vuotisjuhlien merkeissä. Suomalaisen<br />
elintarvike- ja ympäristöhygienian akateemisen<br />
tutkimuksen ja opetuksen 50-vuotista taivalta juhlittiin<br />
monin tavoin vuonna 2009, ja inspiroiva juhlateema<br />
jatkui edelleen vuonna <strong>2010</strong> kahden päätapahtuman<br />
merkeissä. Osaston historiikki löysi uuden<br />
muodon teatteriesityksessä, josta pääsivät nauttimaan<br />
osaston työntekijät. Tapahtumassa jaettiin myös ensimmäinen<br />
’Timo Pekkanen’ -palkinto, joka myönnetään<br />
henkilölle, joka on työskennellyt merkittävällä<br />
tavalla elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston toimintaedellytysten kehittämiseksi ja parantamiseksi<br />
sekä toiminut ansiokkaasti elintarviketurvallisuuden<br />
kehittämiseksi. Ensimmäinen palkinto<br />
valtavien suosionosoitusten kera myönnettiin osastosihteeri<br />
Johanna Seppälälle. Lapsenmieltä ei<br />
suinkaan unohdettu juhlahumussa, sillä maaliskuussa<br />
tiedekeskus Heurekassa järjestettiin elintarvikehygieniaan<br />
liittyvä lasten tapahtuma: ”Hyvät, rumat ja<br />
pahat pöpöt”, jonka tavoitteena oli esitellä elintarviketurvallisuutta<br />
ja eläinlääkärin työtä hauskalla ja opettavaisella<br />
tavalla.<br />
Huippututkimusta tehtiin ja ennätyksiä<br />
rikottiin. Seitsemän tutkijaa sai väitöskirjansa<br />
valmiiksi elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
alalta vuonna <strong>2010</strong>. Tämä on osaston<br />
historian ennätysmäärä väittelijöitä yhden vuoden aikana.<br />
Neljä keskeisintä tutkimusaluetta vuoden <strong>2010</strong> aikana<br />
olivat elintarvike- ja ympäristövälitteiset patogeeniset<br />
mikrobit, elintarvikkeiden pilaantuminen, dioksiinit<br />
ja ympäristöhygieniaan liittyvä valvontatutkimus.<br />
The Finnish Graduate School on Applied Bioscience<br />
- Bioengineering, Food & Nutrition, Environment<br />
6
eli ABS-tutkijakoulu on Helsingin, Turun ja Itä-Suomen<br />
yliopistojen, Aalto-yliopiston kemian tekniikan<br />
korkeakoulun, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen<br />
(MTT), Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)<br />
ja Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksen (VTT)<br />
muodostama yhteinen soveltavien biotieteiden tutkijakoulu.<br />
Tutkijakoulussa annettavasta tohtorinkoulutuksesta<br />
vastaavat eri tutkimusryhmien vastuuhenkilöt.<br />
Tutkijakoulussa opiskeli 171 jatko-opiskelijaa,<br />
joista 48 oli Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan jatko-opiskelijoita. Tutkijakoulua<br />
koordinoidaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla.<br />
Tutkijakoulun johtajana toimii elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osaston johtaja, professori<br />
Hannu Korkeala.<br />
Johanna Björkrothin ryhmä sai päätökseen Leuconostoc<br />
gasicoimitatum 188811T-bakteerin genomiprojektin,<br />
jossa bakteerin koko genomi on sekvenoitu ja<br />
suljettu. Lisäksi bakteerin geenit on paikannettu ja<br />
niiden toimintaa on selvitetty. Mielenkiintoisimpia<br />
löydöksiä oli mm. toiminnallinen hengitysketjusysteemi,<br />
joka aktivoituu hemin ja hapen läsnä ollessa ja<br />
saattaa olla sidoksissa kannan kykyyn kasvaa ja pilata<br />
suojakaasupakattua lihaa.<br />
Arvostettu Saksan kansallinen tiedeakatemia Leopoldina<br />
(the German National Academy of Sciences Leopoldina)<br />
kutsui osaston johtaja professori Hannu<br />
Korkealan jäsenekseen. Kutsuperusteluissa viitataan<br />
Korkealan tieteellisiin saavutuksiin ja maineeseen elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden alalla.<br />
Toksikologian professori Raimo Pohjanvirran ja<br />
hänen työtovereidensa artikkeli: ”Aryl hydrocarbon receptor<br />
regulates distinct dioxin-dependent and dioxinindependent<br />
gene batteries” pääsi suuren siteerausmääränsä<br />
vuoksi Thomson Reutersin Emerging<br />
Research Front Paper’iksi farmakologian ja toksikologian<br />
alalla. Kyseessä on tutkimus mikrosirutekniikan<br />
soveltamisesta mekanistiseen toksikologiaan osana<br />
dioksiinitutkimusta.<br />
Uusia tuulia opetuksessa. Elintarvikeja<br />
ympäristöhygienian oppiaineet jaoteltiin uudella<br />
tavalla viiteen oppiaineeseen vuoden <strong>2010</strong> alusta:<br />
elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvikeja<br />
ympäristötoksikologia, lihantarkastus ja teurastamohygienia,<br />
ja ympäristöterveydenhuollon valvonta.<br />
Näistä ympäristöterveydenhuollon valvonta on uusi<br />
oppiaine, johon liittyvältä valvontatutkimukselta odotetaan<br />
uutta keihäänkärkeä, jonka toivotaan jatkossa<br />
edistävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta.<br />
Professori Maria Fredrikson-Ahomaa aloitti huhtikuussa<br />
elintarvikeperäisten zoonoosien professorina.<br />
Hän tuo tälle alueelle tervetullutta uutta asiantuntemusta<br />
ja osaamista, myös lihahygienian osalta.<br />
Elintarviketieteiden seura ry myönsi ELK Anna Pöntiselle<br />
stipendin ansiokkaasta opinnäytetyöstä, jonka<br />
aiheena oli elintarvikehygienian alalta: ”Listeria monocytogeneksen<br />
flagella- ja kemotaksisgeenien flhA, cheR<br />
ja motA ilmentyminen eri stressiolosuhteissa”.<br />
Kesäkoulu pyörähti käyntiin jo yhdentenätoista perättäisenä<br />
vuotena - hakijoita oli 13 ja haastattelujen<br />
perusteella kouluun valittiin 8 opiskelijaa. Kolmen<br />
kesäkuukauden aikana opiskelijat työskentelivät kukin<br />
oman alansa tutkimusryhmissä tavoitteenaan saada<br />
lisensiaattitutkielma valmiiksi.<br />
Osaston tulevaisuuden tavoitteena on kehittää laitoksen<br />
infrastruktuuria ja parantaa osaston tutkijoiden ja<br />
tutkimusryhmien työskentelymahdollisuuksia.<br />
Hannu Korkeala<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
7
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
MENESTYKSEN VUOSI KANSAINVÄLISIN MAUSTEIN<br />
Tiedekunnan organisaatiouudistuksen myötä Peruseläinlääketieteen<br />
laitos muuttui Eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osastoksi. Osaston kuusi oppiainetta jatkoivat<br />
edelleen kolmena toiminnallisena opetusyksikkönä:<br />
Terve kotieläin (TKE)-opetuskokonaisuus (anatomia,<br />
biokemia, fysiologia ja genetiikka), Mikrobiologia ja<br />
epidemiologia sekä Patologia ja parasitologia. Osaston<br />
fysiologian professuuri julistettiin auki. Osaston henkilömäärä<br />
kasvoi vuoden aikana lähinnä uuden, täydentävän<br />
tutkimusrahoituksen myötä noin 90 henkilön<br />
työyhteisöksi. Edellisvuoden tapaan osasto menestyi<br />
sekä opetuksessa että tutkimustoiminnassa. Kandidaattitutkintoja<br />
valmistui 28, lisensiaattitöitä 10, väitöskirjoja<br />
kolme ja tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäritutkintoja<br />
kaksi. Osasto tuotti 52 vertaisarvioitua<br />
kansainvälistä julkaisua sekä useita julkaistavaksi hyväksyttyjä<br />
käsikirjoituksia. Tutkimuslaiteinfrastruktuurin<br />
kannalta merkittävä kampustason hanke oli lajittelevan<br />
virtaussytometrin sijoittaminen osastolle.<br />
Sen käyttöönotto viivästyi huomattavasti laitteessa ilmenneiden<br />
teknisten ongelmien vuoksi, mutta käyttökoulutuskursseja<br />
voitiin kuitenkin tarjota usealle kampuksen<br />
tutkijalle.<br />
TUTKIMUS JA OPETUS<br />
ANATOMIA. Professori Antti Iivanainen jatkoi<br />
menestyksellisesti naudan immunologiaan ja utaretulehdukseen<br />
liittyviä tutkimushankkeitaan. Anatomian<br />
opetusmateriaalin kehittämishankkeena oppiaine<br />
aloitti yhteistyön Utrechtin yliopiston kanssa 3D-plastinaationäytteiden<br />
tuottamiseksi.<br />
BIOKEMIA JA SOLUBIOLOGIA. Oppiaine osallistui<br />
useisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Yo-lehtori<br />
Marjo Salminen ryhmineen vastasi koordinoimansa<br />
EU:n ’Marie Curie Early Stage Training’ -projektin päättökokouksen<br />
Helsingissä. Professori Jyrki Kukkonen<br />
johti n. 90 osallistujan kansainvälisen reseptorisymposiumin<br />
”GPCR-<strong>Helsinki</strong> <strong>2010</strong>” järjestelykomiteaa. Symposiumiin<br />
yhteydessä järjestettiin myös tutkijakoulujen<br />
tukema reseptorikurssi elokuussa <strong>2010</strong>.<br />
MIKROBIOLOGIA JA EPIDEMIOLOGIA. Professori<br />
Airi Palvan johtaman Suomen Akatemian (SA)<br />
mikrobiologisen elintarviketuvallisuuden huippuyksikön<br />
(CoE-MiFoSa) suolistomikrobistoon ja isäntä-mikrobivuorovaikutukseen<br />
liittyvät tutkimushankkeet etenivät<br />
tuloksellisesti. Lisäksi, CoE-MiFoSa:ssa mukana<br />
oleva FiDiPro professori Willem de Vos sai merkittävän<br />
ERC-rahoituksen ja SA:n akatemiaprofessuurin v.<br />
2011–2015. Professori Vapalahti julkaisi useita töitä<br />
lintuinfluenssavirus- sekä jyrsijä- ja niveljalkaisvälitteisiin<br />
virusinfektioihin liittyvistä projekteistaan. Hän<br />
aloitti uusia yhteistyöhankkeita liittyen turkiseläinten<br />
silmä- ja käpälätulehduksiin ja tularemiaan. Virologian<br />
opetusta kehitettiin mm. professori Liisa Sihvosen<br />
eläintautivirologisen osaamisen tuella ja opetusteknisesti<br />
Paula Kinnusen kehittämällä nettipohjaisella<br />
esitehtäväsarjalla, joka sai opiskelijoilta hyvää palautetta<br />
välineenä oppia virologian perusasioita jo kurssin alkuvaiheessa.<br />
PATOLOGIA JA PARASITOLOGIA. Professori<br />
Antti Sukuran johtaman eläinlääketieteellisen patologian<br />
ja parasitologian oppiaineen vuosi <strong>2010</strong> oli myös<br />
tuloksellinen ja työntäyteinen. Oppiaineesta valmistui<br />
kaksi tohtorintutkintoa, ja tutkimusrahoituksen hankinta<br />
edistyi. Patologian perusopetusta kehitettiin ydinainesanalyysin<br />
kautta. Käytännön opetus suunniteltiin<br />
uudestaan vastaamaan toteutettua perusopiskelijanmäärän<br />
lisäystä. Syksyllä järjestetty kansainvälinen jatko-opiskelijoille<br />
suunnattu parasitologian NOVA-kurssi<br />
sai kiitosta. Patologian diagnostisten näytteiden määrä<br />
kasvoi, ja toimintaa laajennettiin tarjoamalla patologian<br />
palveluja aiempaa enemmän tutkijoiden käyttöön.<br />
Airi Palva<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston johtaja<br />
GENETIIKKA. Pooliprofessori Hannes Lohen johtamassa<br />
koiragenetiikkahankkeessa tunnistettiin uusia<br />
autoimmuuni- ja silmäsairauksien riskigeenejä useista<br />
eri roduista kuten saksanpaimenkoirien pannus, australianpaimenkoiran<br />
kaihi, porokoirien retinopatia ja eri<br />
rotujen linssiluksaatio. Tutkimusryhmä yhteisjulkaisi<br />
ruotsalaisten tutkijoiden kanssa myös ensimmäisen<br />
monigeenisen tautimallin koirien autoimmuunisairauksista<br />
ja skandinaavisten koirarotujen perinnöllisestä<br />
taustasta. Euroopan tiedeneuvosto myönsi Lohelle arvostetun<br />
1,4 miljoonan euron apurahan (ERCStG) koirien<br />
ahdistushäiriöiden geenitaustan selvittämiseen.<br />
9
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
TAPAHTUMARIKAS VUOSI<br />
Vuonna <strong>2010</strong> kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen<br />
osaston henkilöstön koko oli noin 50 henkilöä, joista<br />
viisi on professoria. Ensimmäinen vuosi uudistuneessa<br />
yliopistossa on takana. Rakenteellinen muutos laitoksesta<br />
osastoksi merkitsi hallinnollisten tehtävien vähenemistä<br />
osastolla ja päätöksenteon keskittymistä tiedekunnan<br />
tasolle. Muista hallinnon tehtävistä säästynyttä<br />
henkilöstön aikaa verotti kuitenkin perehtyminen uudistettujen<br />
toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön.<br />
Suunniteltu tutkimus ja opetus toteutettiin useista uudistuksista<br />
ja muutoksista huolimatta ilman merkittäviä<br />
ongelmia.<br />
Oppiaineiden yhteistyötä tiivistettiin.<br />
Osaston neljä oppiainetta perustuvat aikaisempiin<br />
oppiaineisiin. Sisätautiopin ja kirurgian oppiaineista<br />
muodostettiin pieneläinten sairaudet ja hevosten<br />
sairaudet, joissa opetusta toteutetaan eläinlajiperusteisesti.<br />
Diagnostinen kuvantaminen ja kliininen kemia<br />
yhdistyivät eläinlääketieteellisen kliinisen diagnostiikan<br />
oppiaineeksi eläinlääketieteellisen farmakologian ja<br />
toksikologian oppiaineen säilyessä ennallaan. Pieneläinten<br />
ja hevosten sairauksien opetuksen eriyttäminen<br />
omiksi kokonaisuuksiksi on edistynyt. Kokonaan eläinlajiperusteisiin<br />
opetuskokonaisuuksiin siirrytään ensi<br />
vuonna. Farmakologian ja toksikologian oppiaine ja farmasian<br />
<strong>tiedekunta</strong> ovat tiivistäneet opetusyhteistyötä.<br />
Kliinisen harjoittelujakson arvioinnin uudistamista<br />
suunniteltiin lääketieteen opetuksessa käytettyjen mallien<br />
pohjalta pedagogiset näkökohdat huomioiden. Uutta<br />
menettelyä alettiin soveltaa lukuvuoden <strong>2010</strong>- 2011<br />
arvioinneissa.<br />
Seminaareja, kongresseja ja yleisötapahtumia.<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osaston tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana<br />
erilaisissa koiraharrastajien tapahtumissa. He ovat tehneet<br />
tunnetuksi Helsingin yliopiston ja Suomen Kennelliiton<br />
perustaman Koirien terveystutkimusrahaston<br />
toimintaa ja koirien terveyteen liittyvää tutkimusta.<br />
Tarkoituksena on kerätä varoja Koirien terveystutkimusrahastoon,<br />
josta ne ohjataan varojen kerryttyä Helsingin<br />
yliopiston koiratutkimukseen.<br />
Vuoden <strong>2010</strong> aikana järjestettiin useita iltaseminaareja<br />
pieneläinten ja hevosten sairauksista. Seminaarit keräsivät<br />
paikalle runsaasti ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta<br />
kiinnostuneita eläinlääkäreitä.<br />
Ohjelmien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat<br />
osaston opettajat. Myönteisen vastaanoton saaneiden<br />
koulutustapahtumien järjestämistä jatketaan yhteistyökumppaneiden<br />
tuella. Osaston erikoistuvat eläinlääkärit<br />
ja lisensiaattitöiden tekijät kirjoittivat myös useita<br />
käytännönläheisiä artikkeleita tutkimusaiheistaan<br />
Suomen Eläinlääkärilehteen.<br />
Lisäksi Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
oli mukana järjestämässä kahta kansainvälistä kongressia<br />
Helsingissä. European College of Veterinary<br />
Surgeons (ECVS) vuotuiseen tieteelliseen kokoukseen<br />
osallistui noin 500 kansainvälistä osanottajaa. The 8th<br />
European Colloquium of Acute Phase Proteins – keräsi<br />
koolle nelisenkymmentä ulkomaalaista alan tutkijaa.<br />
Pohjoismaisten kliinisen opetuksen yksikköjen välistä<br />
yhteistyötä käynnistettiin osastollamme järjestetyssä<br />
Nova-seminaarissa. Tapaamiseen osallistui seitsemän<br />
alan professoria Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Osastolla<br />
vieraili myös ulkomaalaisia luennoitsijoita mm.<br />
Leipzigin yliopistosta.<br />
Uusi tutkijakoulu; Aniwel. Opetusministeriön<br />
rahoittama ANIWEL -tohtoriohjelma aloitti<br />
ensimmäisen nelivuotiskautensa 1.1.<strong>2010</strong>. Tämä on<br />
merkittävä askel kliinisen tutkimuksen rahoittamiseksi<br />
yhteiskunnan varoista. Ohjelmasta saatiin tutkimuskuukausia<br />
viidelle kliinisen alan tutkijalle. Tohtoriohjemaa<br />
johtaa osaston farmakologian ja toksikologian<br />
professori Outi Vainio. Eläinlääketieteellisen tutkimuksen<br />
tukisäätiö myönsi juhlavuotenaan 10 000 euron<br />
tuen tohtoriohjelmalle. Raha käytetään opiskelijoiden<br />
kansainvälistymisen edistämiseen.<br />
Uraauurtavaa työtä. Eläinlääketieteellisen<br />
diagnostisen kuvantamisen professori Marjatta<br />
Snellman jäi eläkkeelle marraskuun alusta. Alansa<br />
ensimmäinen professori tiedekunnassamme teki<br />
uraauurtavaa työtä kehittäessään diagnostisen kuvantamisen<br />
tutkimusmenetelmien eläinlääketieteellistä<br />
käyttöä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena koirien<br />
hyvinvoinnin puolustajana ja jalostuksen seurauksena<br />
syntyneiden sairauksien tutkijana. Jäähyväisluentoa oli<br />
kuuntelemassa salin täysi kollegoita, yhteistyökumppaneita<br />
sekä nykyistä että entistä henkilökuntaa tiedekunnasta.<br />
Professori Marjatta Snellmania tilaisuudessa<br />
muistaneiden yhteisöjen ja yhteistyötahojen määrä kertoi<br />
osaltaan hänen aktiivisesta toiminnastaan eläinten,<br />
erityisesti koirien, hyväksi.<br />
Kliininen kesäkoulu. Kliinisen tutkimuksen<br />
aiheet ovat edelleen suosittuja lisensiaattitöissä. Kesällä<br />
<strong>2010</strong> toteutettiin ensimmäisen kerran kliinisen tutkimuksen<br />
kesätutkijakoulu tarkoituksena antaa opiskelijoille<br />
mahdollisuus lisensiaattityön tekemiseen kesän<br />
aikana. Siten heillä on tilaisuus tutustua kliiniseen tutkimukseen<br />
jo perusopintojen yhteydessä. Kaikkiaan 23<br />
ilmoittautuneesta opiskelijasta 13 sijoittui tarjolla olleisiin<br />
projekteihin. Hankkeen tarmokkaana vetäjänä<br />
toimi tutkijatohtori, ELT Anna Hielm- Björkman.<br />
Myönteisten kokemusten ja opiskelijoiden kiinnostuksen<br />
innostamana kesäkoulun toiminta on päätetty vakiinnuttaa<br />
jokavuotiseksi.<br />
10
Kliininen tutkimus jatkui ja vahvistui osastolla pitkään<br />
vireillä olleista aiheista. Tutkimusalueilla syntyi useita<br />
uusia tutkimusprojekteja, joihin liittyviä väitöskirjasuunnitelmia<br />
hyväksyttiin yhteensä 10. Koiran nivelrikkoa,<br />
syöpätauteja, perinnöllisten sairauksien esiintymistä<br />
ja syntymekanismeja selviteltiin vuoden aikana.<br />
Hevostutkimus keskittyi kliinisiin tutkimusprojekteihin,<br />
esimerkkeinä kaviokuume, mahahaavatutkimus,<br />
suoliston imeytymistutkimus ja niveltulehduksen hoito.<br />
Pieneläinten sisätautien tutkimus jatkui gastroenterologiaa,<br />
kardiologiaa ja hengitystiesairauksia käsittelevissä<br />
tutkimushankkeissa. Farmakologian ja toksikologian<br />
oppiaineessa tutkittiin alfa-2-lääkeaineiden ja molekyylien<br />
tehoa ja vaikutusta eläinten kivunlievityksessä.<br />
Kivun tutkimukseen liittyi myös lämpökameran käyttö<br />
eläimen kivun paikantamisessa. Tutkimustyön tuloksena<br />
todettiin, että alfa-2-antagonistipohjaisten rauhoitusten<br />
ja anestesioiden turvallisuutta voidaan parantaa<br />
perifeerisesti vaikuttavilla alfa—2-antagonisteilla.<br />
Koiran mieli –hanke puolestaan tutkii koiran kognitiivisia<br />
kykyjä ja pyrkii erityisesti todentamaan kipukokemukseen<br />
liittyvää tunnekomponenttia. Ensimmäisenä<br />
maailmassa osoitettiin, mitä koirat katsovat tietokonekuvissa.<br />
Vetformula–hanke kissoille maistuvan lääkepohjan<br />
kehittämiseksi alkoi yhteistyössä farmasian<br />
tiedekunnan teollisuusfarmasian osaston kanssa.<br />
Hankkeen rahoittaa TEKES.<br />
Laboratoriopalvelut laajenivat. Keskuslaboratoriossa<br />
aloitettiin helmikuussa mikrobiologisten<br />
näytteiden analysointi ELT Merja Rantalan<br />
johdolla. Tutkimusvalikoima täydentyi vuoden aikana<br />
kattamaan lähes kaikki potilastyössä tarvittavat tutkimukset.<br />
Näytteitä kertyi lupaavasti ja niitä analysoitiin<br />
vuoden aikana lähes 2000 kappaletta.<br />
Mitä uutta tutkimuksen saralla Helsingin<br />
yliopisto sai lahjoituksena anestesian ja kivunhoidon<br />
professuurin eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an<br />
professori Riitta-Mari Tulamon toimiessa<br />
aktiivisesti hankkeen vetäjänä. Lahjoittajina olivat Yliopiston<br />
Apteekki, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö,<br />
Suomen eläinlääketieteen säätiö ja Vetcare Oy.<br />
Alan professuuri tukee ja edistää osastolla pitkään jatkunutta<br />
eläinten kivun hallintaan liittyvää tutkimustyötä.<br />
Lisäksi farmakologian ja toksikologian oppiaine<br />
sai GogniDOG- hankkeelle vuosiksi 2011- 2014 Suomen<br />
Akatemian rahoituksen., mikä tukee merkittävällä tavalla<br />
oppiaineen tutkimusta.<br />
Tohtoriopiskelija, ELL Henna Heikkilä dosentti<br />
Minna Rajamäen tutkimusryhmästä sai arvokasta<br />
tunnustusta väitöstyötään koskevasta esityksestä Annual<br />
Symposium of the Veterinary Comparative Respiratory<br />
Society –kongressissa, joka pidettiin syyskuussa<br />
Yhdysvalloissa. Hennan menestys kannustaa myös<br />
osastomme muita nuoria tutkijoita työssään.<br />
Tulevaisuudennäkymät. Kliininen eläinlääketiede<br />
hyväksyttiin osana kliinistä tutkimusta Helsingin<br />
yliopiston keskeisiin tutkimuksen painoaloihin,<br />
joiden valintaperusteina ovat mm. alan tutkimuksen<br />
kansainvälisesti arvioitu korkea laatu ja yhteiskunnallinen<br />
merkitys. Tämä on huomattava tunnustus kliinisen<br />
eläinlääketieteen tutkimukselle.<br />
Ponnistelut tutkimusrahoituksen ja kliinisen tutkimuksen<br />
näkyvyyden lisäämiseksi jatkuvat. Tavoitteena<br />
on saada lisää ulkopuolista rahoitusta osaston tutkijoiden<br />
hallinnoimiin hankkeisiin. Onnistuminen<br />
edellyttää kuitenkin panostusta hakemusten laatuun<br />
ja kilpailukykyyn. Kliininen tutkimus tarvitsee myös<br />
eläinten omistajien ja kasvattajien tukea. Alan tutkimuksen<br />
esitteleminen edelleen tehostetusti sidosryhmille<br />
ja suoraan eläinten omistajille tekee tunnetuksi<br />
eläinten hyvinvoinnin hyväksi tekemäämme työtä. Tutkimushankkeiden<br />
onnistumisen kannalta on tärkeää<br />
saada mukaan tutkimukseen myönteisesti suhtautuvia<br />
ja sitoutuneita eläinten omistajia. Kiitämme lämpimästi<br />
kaikkia vapaaehtoisia, jotka ovat osallistuneet tutkimushankkeisiimme.<br />
Satu Sankari<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja<br />
11
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
POSITIIVISEN KEHITYKSEN VUOSI<br />
Vuonna <strong>2010</strong> Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston<br />
henkilöstön koko oli noin 30 henkilöä, joista professoreita<br />
on 7 henkeä.<br />
Yliopistouudistuksen myötä tiedekunnan organisaatiota<br />
muutettiin ja laitokset muutettiin osastoiksi. Muuten<br />
osaston nimi ja oppiaineiden lukumäärä pysyivät samana.<br />
Kahden oppiaineen nimi muuttui, joten oppiaineet<br />
ovat nykyisin Kotieläinten pito ja hyvinvointi (entinen<br />
Kotieläinhygienia), Kotieläinten lisääntyminen (entinen<br />
Kotieläinten lisääntymistiede) ja Tuotantoeläinten<br />
terveyden- ja sairaanhoito. Muuten organisaatiomuutos<br />
ei kovin paljon tuntunut osaston jokapäiväisessä<br />
työssä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä laitoksen<br />
pitkäaikainen johtaja professori Terttu Katila lopetti<br />
tehtävässään laitosjohtajana. Hän jatkaa edelleen ’kotieläinten<br />
lisääntyminen’ -oppiaineen vastuuhenkilönä.<br />
Osaston uutena johtajana aloitti vuoden <strong>2010</strong> alusta<br />
professori Timo Soveri.<br />
Uusia professoreita. Osastolle nimitettiin<br />
kaksi uutta professoria. Entinen kotieläinhygienian<br />
professuuri on muutettu sikojen terveyden- ja sairaanhoidon<br />
professuuriksi ja siihen nimitettiin dosentti,<br />
ELT Mari Heinonen. Kotieläinten lisääntymistieteen<br />
kliinisen opettajan tehtävä muutettiin kotieläinten<br />
lisääntymistieteen professuuriksi ja siihen valittiin<br />
dosentti, ELT Olli Peltoniemi. Molemmat professorit<br />
ovat toimineet osastolla jo aikaisemmin ja he pitivät<br />
juhlaluentonsa joulukuussa.<br />
Tutkimus jatkui tuottoisana. Osastolta<br />
valmistui viisi väitöskirjaa. Tuhkapilven aiheuttaman<br />
lentokiellon vuoksi yksi väitöstilaisuuksista jouduttiin<br />
järjestämään osittain videoyhteyden avulla, joka pienistä<br />
epäilyistä huolimatta onnistui erinomaisesti. Ulkopuolisen<br />
rahoituksen hankinta jatkui menestyksellisenä<br />
ja mm. Suomen Akatemian rahoittaman kliinisen<br />
eläinlääketieteen ja eläinten hyvinvoinnin ANIWEL-<br />
12
tutkijakoulun antama lisäresursointi näkyi positiivisena<br />
vaikutuksena osaston tutkimukselle. Useita<br />
osaston jatko-opiskelijoita toimii tämän tutkijakoulun<br />
puitteissa.<br />
Eläinten hyvinvointi fokuksessa. Myös<br />
eläinten hyvinvointiin liittyvä tutkimustoiminta jatkui<br />
aktiivisena, muun muassa ANIWEL- tutkijakoulun<br />
kautta. Vuonna <strong>2010</strong> eläinten hyvinvoinnin tilatason<br />
arviointiin liittyvä tutkimus pääsi kunnolla käyntiin.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö myönsi rahoitusta professori<br />
Anna Valrosin johtamalle suurelle sikojen hyvinvoinnin<br />
arviointijärjestelmän (Welfare Quality®)<br />
soveltuvuutta Suomeen tutkivalle hankkeelle. Eläinten<br />
hyvinvointikeskuksen johtajaksi nimitettiin vuoden<br />
<strong>2010</strong> alusta FT Satu Raussi ja hänen avukseen palkattiin<br />
syksyllä <strong>2010</strong> tiedottaja, FM Tiina Kauppinen.<br />
Eläinten hyvinvointikeskuksen keskeisin tehtävä<br />
vuonna <strong>2010</strong> on ollut ensimmäisen kansallisen eläinten<br />
hyvinvointiraportin suunnittelu ja laatiminen. Raportti<br />
julkaistaan keväällä 2011.<br />
Topi Salmi – tiedepalkinto. Walter Ehrströmin<br />
–säätiön rahoittama arvostettu Topi Salmi –tiedepalkinto<br />
myönnettiin toisen kerran. Sen vastaanotti<br />
Eläinlääkäripäivillä maitohygienian professori Satu<br />
Pyörälä, joka piti palkinnon vastaanottotilaisuudessa<br />
aiheeseen liittyvän luennon. Palkinto myönnettiin tunnustuksena<br />
kansainvälisesti arvostetusta eläinlääketieteellisestä<br />
tutkimuksesta, jolla on ollut yhteiskunnallista<br />
vaikuttavuutta.<br />
Opetuksen mahdollisuudet ja haasteet.<br />
Osaston opetus on perinteisesti saanut erinomaista<br />
palautetta säännöllisissä opiskelijapalautteissa<br />
ja osaston opettajat ovat saaneet useita Vuoden opettaja-palkintoja<br />
opiskelijoilta. Tulevien suurten kurssien<br />
kliininen opetus asettaa kuitenkin haasteita opetuksen<br />
sisällölle ja käytännön järjestelyille. Tämä valmistautuminen<br />
on aloitettu ja suunnittelu jatkuu. Kaiken perustana<br />
on määritellä ne tiedot ja taidot, jotka jokaisen<br />
vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee hallita ja toisaalta<br />
ne asiat, jotka voidaan tarjota vaihtoehtoisissa opinnoissa.<br />
Valinnaisuuden lisääminen kliinisissä opinnoissa<br />
on myös yksi lähitulevaisuuden kehittämiskohteista.<br />
NOVA–kursseja. Osasto järjesti useiden vaihtoehtoisten<br />
kurssien lisäksi kaksi ns. NOVA–kurssia: mehiläissairauksien<br />
kurssin Lammin biologisella asemalla<br />
ja kotieläinten lisääntymiskurssin Saarella. Jälkimmäisellä<br />
kurssilla luennoi 15 alan asiantuntijaa, joista 9 ulkomaalaista,<br />
Yhdysvalloista, Irlannista, Englannista,<br />
Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista. Kurssit olivat pohjoismaisen<br />
NOVA-organisaation rahoittamia, ja ne ovat ensisijaisesti<br />
suunnattu pohjoismaisille alan opiskelijoille.<br />
Timo Soveri<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja<br />
13
YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA<br />
TOIMINNAN TASON VAKIINTUMISEN VUOSI<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan vuosi <strong>2010</strong> oli muutaman<br />
voimakkaan kasvun vuoden jälkeen toiminnan tasaantumisen<br />
vuosi. Potilasmäärissä pieneläinsairaalassa,<br />
17 125 potilasta, ja hevossairaalassa, 2 779 potilasta, pysyttiin<br />
edellisen vuoden tasolla. Tuotantoeläinsairaalassa<br />
potilasmäärissä oli jonkin verran kasvua 4,3 %.<br />
Eläinsairaalan henkilöstön koko oli noin 140 henkilötyövuotta.<br />
Eläinsairaalan yhteydessä työskentelee myös<br />
kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston henkilöstöä.<br />
TALOUDELLINEN TULOS. Eläinsairaalan liikevaihto<br />
pysyi edellisen vuoden tasolla (noin 5,9 Meur).<br />
Erityisesti sairaalan aineiden ja tarvikkeiden kohonneet<br />
kustannukset aiheuttivat budjetissa pysymisessä<br />
paineita. Jatkossa tätä kustannuserän kasvua on tarkoitus<br />
hillitä mm. tehokkaalla kilpailuttamisella.<br />
POTILASTYÖ JATKUI TAVALLISEEN TAPAAN.<br />
Yliopisto- ja <strong>tiedekunta</strong>hallinnon muutokset vuoden<br />
<strong>2010</strong> alussa eivät vaikuttaneet eläinsairaalan potilastyöhön<br />
ja toimintaan. Perustutkinto-opiskelijoiden,<br />
erikoistumiskoulutusta suorittavien eläinlääkärien<br />
ja kliinisten osastojen henkilöstön työskentely sairaalassa<br />
jatkui entisen kaltaisena. Kuuma kesä ja runsaslukuiset<br />
varsapotilaat toivat omat haasteensa<br />
eläinsairaalan korkealuokkaisen potilashygienian ylläpitämisessä<br />
erityisesti hevossairaalan kohdalla. Potilashygieniaan<br />
kiinnitettiin muutenkin entistä enemmän<br />
huomiota sairaalainfektioiden estämiseksi, ja tämän<br />
ansiosta eläinsairaalan infektiotilanne saatiin hyvään<br />
hallintaan. Erityiskiitos tästä kuuluu kliininen opettaja<br />
Merja Rantalalle, joka johti toimintaa sairaalainfektioiden<br />
eliminoimiseksi.<br />
ARVOKASTA APUA KUMPPANEILTA. Yhteistyö<br />
kumppaneiden kanssa toi jälleen vuonna <strong>2010</strong> lisäpanoksen<br />
eläinsairaalan toimintaan. Yhteistyökumppaneina<br />
eläinsairaalan kanssa toimivat Berner, joka<br />
toimitti potilasruoat sekä tuki koirien ja kissojen veripankkitoimintaa<br />
ja Inchcape / Land Rover, jonka omistamaa<br />
autoa eläinsairaalalla on mahdollisuus käyttää<br />
esimerkiksi kiertävän hevospraktikon työssä. Eläintenhoitajien<br />
koulutusyhteistyö jatkui hyvällä menestyksellä<br />
Amiedun kanssa.<br />
ELÄINSAIRAALAN UUSI JOHTOKUNTA<br />
ALOITTI. Työskentely aloitettiin syksyllä <strong>2010</strong>. Johtokunnassa<br />
ovat edustettuina eläinsairaalan henkilöstö,<br />
tiedekunnan opiskelijat ja akateeminen henkilöstö.<br />
Johtokunta käsitteli kokouksissaan Eläinsairaalan strategiseen<br />
toimintaan liittyviä asioita ja jatkaa samoilla<br />
linjoilla myös 2011.<br />
Veli-Pekka Heiskanen,<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja<br />
(määräaikainen 1.10.<strong>2010</strong> – 31.3.2011)<br />
Eläinsairaalan vuosi <strong>2010</strong> numeroina<br />
(suluissa vuoden 2009 lukemat):<br />
● Pieneläinpotilaita 17 125 ( 17 315)<br />
● Hevospotilaita 2 779 (2 756)<br />
● Tuotantoeläinsairaalan potilaita 8 698 (8 338)<br />
─ josta sairaalaosastolla tai poliklinikalla 1 924 (2 112)<br />
─ ja näistä pieneläimiä 1 508 (1 638)<br />
● Liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla noin 5,9 Meur<br />
15
Henkilöstön kuulumisia<br />
Mitkä asiat nousivat esiin työssäsi vuonna <strong>2010</strong><br />
Myönteistä oli havaita, että aiemmat tutkimusraporttimme herättivät<br />
kovasti muiden tutkijoiden kiinnostusta. Edellisvuonna julkaisemani<br />
artikkeli uusista AH-reseptorin suhteen transgeenisistä hiirikannoista<br />
pääsi toksikologian ehkä arvostetuimman lehden, ’Toxicology<br />
and Applied Pharmacologyn’ niin sanotulle ”Hot Papers” -listalle, ja<br />
aiempi yhteistyöjulkaisumme kanadalaiskollegoideni kanssa valittiin<br />
Thomson Reutersin ns. Emerging Front Paperiksi farmakologian ja<br />
toksikologian alalla. Otin tunnustuksena myös sen, että suuri amerikkalainen<br />
tietokirjakustantaja Wiley & Sons pyysi minua tuottamaan<br />
kirjan AH-reseptorista antaen vapaat kädet sen formaatin suhteen.<br />
Niinpä kokosin mielestäni tämän alan tutkijoiden globaalin ”Dream<br />
Teamin”, jonka ehdokkaista ilokseni miltei jokainen suostui mukaan.<br />
Sitten laadin kirjan runkoehdotuksen, joka kävi kuudella riippumattomalla<br />
asiantuntijalla ja sai kaikilta innostuneen vastaanoton. Kun<br />
myös Wileyn kaupallinen osasto arvioi hankkeen toteuttamiskelpoiseksi,<br />
se käynnistettiin ja on parhaillaan loppusuoralla.<br />
Kuka olet, mitä teet ja kuinka kauan olet työskennellyt<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Olen Raimo Pohjanvirta, ja työskentelen toksikologian professorina<br />
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla, ja olen<br />
ollut nykyisessä toimessani vuoden 2008 alusta. Aloitin kuitenkin<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa dosenttina jo v. 1994, ja vuonna<br />
2000 minut kutsuttiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnan ja<br />
EVIRAn yhteisesti kustantamaan professuuriin. Hoidin toksikologian<br />
opetusta myös vuosina 2002–2007 ollessani Suomen Akatemian<br />
akatemiatutkija.<br />
Mikä on parhainta työssäsi<br />
Itsenäisyys ja vapaus tutkimusstrategioiden ja pitkälti työaikataulujenkin<br />
laadinnassa. Myös se, ettei työ ole paikkaan sidottu. Koska perheeni<br />
asuu kaukana Helsingistä, joudun matkustamaan paljon, ja olen<br />
oppinut käyttämään matka-ajat junassa tehokkaasti hyväkseni.<br />
Mitkä ovat suunnitelmasi vuodelle 2011<br />
Vuonna 2011 on tavoitteenani saada edellä mainitsemani, kansainvälisen<br />
yhteistyön tuotoksena syntyvä kirja AH-reseptorista julkaistuksi.<br />
Kaksi ohjauksessani olevaa tohtorikoulutettavaa saa oletettavasti tänä<br />
vuonna väitöskirjansa valmiiksi (yksi Helsingin ja toinen Itä-Suomen<br />
yliopistoon). Vastaavasti ryhmässäni on pari viikkoa sitten aloittanut<br />
kaksi uutta väitöskirjantekijää, yksi Intiasta ja toinen Italiasta. Heille<br />
yritän hankkia jatkorahoitusta, sillä nykyinen Akatemian nelivuotinen<br />
tutkimusapurahakauteni päättyy tämän vuoden lopussa.<br />
Kuka olet, mitä teet ja kuinka kauan olet työskennellyt<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Olen Merja Rantala, ja työskentelen eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
kliinisenä opettajana opetusalueena kliininen mikrobiologia.<br />
Tehtäviini kuuluu keskuslaboratorion yhteydessä olevan mikrobiologian<br />
laboratorion toiminnan vetäminen sekä alan opetus ja<br />
tutkimus. Laboratoriossa tutkitaan Yliopistollisen eläinsairaalan potilasnäytteitä<br />
sekä jonkin verran talon ulkopuolelta lähetettyjä näytteitä.<br />
Opetan mm. yleisen bakteriologian, spesi<strong>fi</strong>sen bakteriologian,<br />
epidemiologian ja farmakologian oppiaineissa asioita, jotka liittyvät<br />
bakteriologiaan sekä mikrobilääkkeisiin. Lisäksi tarvittaessa selvitän<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan sairaalaepidemioita ja ohjeistan sairaalahygieniaan<br />
liittyvissä asioissa. Tutkimustyöni liittyy mikrobilääkeresistenssiin<br />
ja resistenssin epidemiologiaan.<br />
Mikä asia nousi esiin työssäsi vuonna <strong>2010</strong><br />
Vuosi <strong>2010</strong> oli erittäin työntäyteinen mutta antoisa vuosi. Tärkeimpänä<br />
asiana mikrobiologian laboratorion perustaminen ja toiminnan<br />
käynnistäminen. Laboratorio aloitti näytteiden vastaanoton helmikuussa<br />
<strong>2010</strong>. Toiminta käynnistyi reippaasti, sillä vuoden loppuun<br />
mennessä olimme tutkineet jo lähes 2000 näytettä.<br />
Mikä on parhainta työssäsi<br />
Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja vaihteleva työ, joka on täynnä<br />
haasteita. Mukavat työkaverit ja työilmapiiri sekä keskustelut kliinikoiden<br />
kanssa bakteriologiaan ja mikrobilääkkeisiin liittyvissä asioissa.<br />
Mitkä ovat suunnitelmasi vuodelle 2011<br />
Aion jatkaa mikrobiologian laboratorion toiminnan ja kliinisen mikrobiologian<br />
opetuksen kehittämistä. Keskittyä tutkimustyöhön siten,<br />
että saisi ulos pari käsikirjoitusta. MRSP-epidemian selättäminen olisi<br />
myös toivelistalla. Jos vielä muistaisi silloin tällöin irrottautua työstä<br />
ja pitää huolta omasta jaksamisesta.<br />
16
Mikä asia nousi esiin työssäsi vuonna <strong>2010</strong><br />
Eräs merkittävä asia vuonna <strong>2010</strong> oli Saaren yksikön rakennusprojektin<br />
suunnittelu. Koen sen myönteisenä ja iloisena asiana tulevaisuutta<br />
ajatellen. Tämä suunnittelu antaa meille mahdollisuuden muokata<br />
työympäristöä entistä laadukkaampien palvelujen tuottamista varten.<br />
Mielenkiinnolla odotan tämän rakennusprojektin lopullista valmistumista.<br />
Mikä on parhainta työssäsi<br />
Parhainta työssäni on vaihtelevat työpäivät, jotka voivat sisältää esim.<br />
eläinlääkärin avustamista erilaisissa toimenpiteissä tai vaikkapa eläimen<br />
hakua klinikalle joltakin alueemme tilalta. Jonakin päivänä teen<br />
hallinnollisia tehtäviä ja toisinaan taas osaston toimintaan liittyviä<br />
tehtäviä. Aika harvoin tulee kahta täysin samanlaista työpäivää peräkkäin.<br />
Myös työskentely eläinten parissa on minusta aina ollut mukava<br />
asia. Lisäksi on vielä se, että minulla on erittäin hyvät työkaverit ja<br />
meillä on täällä hyvä työilmapiiri.<br />
Kuka olet, mitä teet ja kuinka kauan olet työskennellyt<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Olen Reijo Jokivuori. Työskentelen osastonhoitajana Saaren tuotantoeläinsairaalassa.<br />
Olen ollut eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
vuodesta 1997 vuoteen 2005 ja taas vuodesta 2007 eteenpäin.<br />
Mitkä ovat suunnitelmasi vuodelle 2011<br />
Tässä työssä on minusta vaikea luoda pitkän tähtäimen suunnitelmia,<br />
koska jokainen päivä on erilainen. Pyrin kuitenkin omalta osaltani<br />
vaikuttamaan siihen, että Saarella on edelleen mukava olla töissä.<br />
Mitkä asiat nousivat esiin työssäsi vuonna <strong>2010</strong><br />
Yksi trendi oli selkeästi yliopiston viralliseksi ykkösoppimisympäristöksi<br />
vakiintuneen Moodlen lisääntynyt käyttöönotto tiedekunnassamme<br />
ja sitä myötä kasvanut Moodle-tuen tarve. Moodlen ominaisuuksien<br />
sovittamisessa opettajien toivomuksiin on välillä omat<br />
haasteensa, eikä sitä välttämättä haluta käyttää vain normaalina<br />
kurssialustana vaan se otettiin esim. käyttöön kypsyysnäytteiden palauttamisessa<br />
kielentarkastusta varten. Syksyllä kävin myös Yliopistopedagogiikka<br />
I -kurssilla jotta oma toimintani olisi enemmän linjassa<br />
sen kanssa miten kyseisellä kurssilla opettajien ajatusmaailmaa<br />
muovataan, ja tietenkin myös saadakseni sieltä pedagogisia kikkoja<br />
omaan toimintaan.<br />
Kuka olet, mitä teet ja kuinka kauan olet työskennellyt<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Olen Kristian Lindqvist, verkko-opetuksen suunnittelija eli pääasiallisesti<br />
hoidan opetukseen liittyvien tietojärjestelmien tuki- ja kehittämistehtäviä<br />
tiedekunnassa. Avustan opettajia valitsemaan teknisesti<br />
ja pedagogisesti sopivia verkkotyökaluja opetuksen tueksi ja olen<br />
mukana järjestämässä tarvittavia koulutuksia Viikin kampukselle (ja<br />
miksei Saarellekin!). Autan myös kädestä pitäen verkkokurssialueiden<br />
rakentamisessa ja niiden ylläpitoon liittyvissä asioissa. Lisäksi<br />
toimin muiden kollegoideni kanssa yliopiston Opetusteknologiakeskuksen<br />
koordinoimassa verkko-opetuksen tukihenkilöverkostossa<br />
ja yritän napata vaikutteita opetusteknologian uusista tuulista tiedekunnan<br />
tarpeita silmälläpitäen. Varsinaisten tietotekniikkatukihenkilöiden<br />
siirryttyä omaan tietotekniikkakeskukseensa olen myös perinyt<br />
heiltä käyttölupiin yms. tietotekniikka-asioihin liittyviä tehtäviä<br />
sekä avustan tiedottajaa verkkoviestinnässä, etenkin teknisen puolen<br />
osalta. Aloitin marraskuussa 2005 kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osastolla (laitos-nimekkeellä silloin), joten ehdin viettää myös<br />
puoli vuotta Hämeentien historiallisessa ympäristössä.<br />
Mikä on parhainta työssäsi<br />
Parasta on se, kun jollain on ongelma tai idea johon minulla on ratkaisu<br />
ja pystymme sovittamaan ne yhteen niin että kaikille tulee hyvä<br />
mieli. Toisin sanoen nautin ongelmienratkomisesta ja ihmisten auttamisesta.<br />
Lisäpontta tähän saa siitä, että tietää yliopiston ihanteiden<br />
olevan lähempänä omiaan kuin vaikkapa jonkin kaupallisen yrityksen.<br />
Tuntuu mielekkäältä olla mukana yhteisössä joka kouluttaa yhteiskunnalle<br />
hyödyllisiä eläinlääkäreitä ja tekee jatkuvasti mielenkiintoisampaa<br />
ja mielenkiintoisampaa tutkimusta.<br />
Mitkä ovat suunnitelmasi vuodelle 2011<br />
Palvelua voi ja pitää aina parantaa – kasvava määrä ”vakioasiakkaita”<br />
työllistävät minut jo erittäin hyvin, kiitos heille, mutta toimintani<br />
kaipaa nyt parempaa verkkonäkyvyyttä ja yhteydenottokanavaa niille,<br />
jotka välttämättä eivät ole kauhean tietoisia verkko-opetuksen tukipalveluista<br />
tiedekunnassamme ja yliopistossa ylipäätään – tiedonkulku<br />
on aina suurimpia haasteita tämän kokoisessa organisaatiossa.<br />
Aion myös olla enemmän vaikuttamassa kulissien takana siihen, miten<br />
opetusta tukevat verkkopalvelut saataisiin toimivammaksi koko<br />
yliopiston mittakaavassa. Ensimmäisenä on vuorossa atk-yhdyshenkilön<br />
tehtävän kehittäminen ja siihen liittyvän byrokratian yksinkertaistaminen<br />
Helpdeskin ja tiedekunnan välillä jotta käyttöluvat<br />
uusille työntekijöille esimerkiksi hoituisivat nykyistä paljon sutjakkaammin.<br />
17
Eläinlääketieteen tutkimuksen tukijoita<br />
Yhteiskunnan kilpaillun tutkimusrahoituksen lisäksi<br />
eläinlääketiedettä lähellä olevien säätiöiden tuki on<br />
tärkeässä roolissa tutkimuksen edistämisessä. Säätiöt<br />
jotka ovat tukeneet erityisesti eläinlääketiedettä vuonna<br />
<strong>2010</strong> ovat: Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö,<br />
Walter Ehrströmin säätiö ja Suomen eläinlääketieteen<br />
säätiö. Lisäksi Koirien terveystutkimusrahasto on<br />
aloittanut toimintansa vuonna 2009, ja kertyneet varat<br />
ohjataan tulevaisuudessa Helsingin yliopiston koiratutkimukseen.<br />
Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö<br />
(ETTS) tukee eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
tutkimusta ja erityisesti tohtoriopiskelijoita.<br />
Säätiö on jakanut vuosittain tutkimus- ja matka-apurahaa<br />
130000-225000 euroa eläinlääketieteen alalla toimiville<br />
tutkijoille. Tuki kohdistuu pääasiassa kliiniseen<br />
eläinlääketieteelliseen tutkimukseen; eläinten sairauksiin,<br />
terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin keskittyvään<br />
tutkimukseen. Lisäksi tukea myönnetään pieneläinklinikan<br />
toiminnan tukemiseen ja henkilökunnan täydennyskoulutukseen.<br />
Säätiö on myös tukenut merkittävästi<br />
kahden lahjoitusprofessuurin perustamista <strong>tiedekunta</strong>an<br />
vuosina 2007; husdjurens välfard eli kotieläinten<br />
hyvinvointi ja <strong>2010</strong>; eläinlääketieteellinen anestesia ja<br />
kivunhoito.<br />
Säätiö on perustettu 1995. ETTSin 15-vuotista taivalta<br />
juhlistettiin 13.12.<strong>2010</strong> juhlaseminaarin merkeissä Helsingin<br />
yliopistolla. Tilaisuudessa lahjoitettiin 10 000<br />
euroa Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoululle. Lahjoitusta<br />
oli luovuttamassa säätiön puheenjohtaja, professori<br />
Terttu Katila ja sen vastaanotti Eläinten hyvinvoinnin<br />
tutkijakoulun johtaja, professori Outi Vainio.<br />
Lisätietoja: www.etts.<strong>fi</strong><br />
18
Topi Salmi -tutkijapalkinnon <strong>2010</strong> sai professori Satu Pyörälä.<br />
Walter Ehrströmin säätiö tukee toiminnallaan<br />
elintarvikehygienian, erityisesti maitohygienian<br />
edistämistä. Säätiö on lahjoittanut Helsingin yliopistolle<br />
2,4 miljoonaa euroa maidon hygienian sekä<br />
maidon teollisen hygienian professuureja varten vuosina<br />
2000 ja 2006. Säätiö on myös osallistunut 70 000<br />
eurolla ruotsinkielisen kotieläinten hyvinvoinnin professuurin<br />
perustamiseen. Joulukuussa <strong>2010</strong> Helsingin<br />
yliopisto vastaanotti 145 000 euron lahjoituksen Walter<br />
Ehrströmin säätiöltä.<br />
Säätiö on perustettu vuonna 1958. Maidontuottajat ja<br />
maidontarkastusviranomaiset perustivat sen kunnioittaakseen<br />
pysyvällä tavalla tohtori Walter Ehrströmin<br />
uraauurtavaa työtä suomalaisen maito- ja elintarvikehygienian<br />
hyväksi. Säätiön puheenjohtaja on Elintarviketurvallisuusviraston<br />
pääjohtaja Jaana Husu-Kallio.<br />
Lisätietoja: http://www.maitohygienialiitto.<strong>fi</strong>/<br />
walter_ehrstrom_alku.html<br />
Suomen eläinlääketieteen säätiö jakoi<br />
vuonna <strong>2010</strong> tutkimus- ja matka-apurahoja yhteensä<br />
n. 130 000 euroa. Säätiö on perustettu vuonna 1966<br />
tukemaan alan tutkimusta ja kehitystä; eläinlääketieteellisen<br />
tutkimustyön, käytännön; eläinlääkinnän ja<br />
eläinlääkärien suorittaman kansanterveystyön tukeminen<br />
ja kehittäminen Suomessa. Säätiön puheenjohtaja<br />
oli vuonna <strong>2010</strong> Elintarviketurvallisuusviraston osastonjohtaja<br />
Tuula Honkanen-Buzalski.<br />
Topi Salmi -palkinto. Suomen Eläinlääkäriliiton<br />
ja Suomen eläinlääketieteen säätiön yhteistyössä<br />
perustama Topi Salmi -palkinto jaetaan<br />
joka kolmas vuosi ja sen suuruus on 10 000 euroa.<br />
Palkinto voidaan myöntää suomalaiselle eläinlääkärille<br />
tunnustuksena kansainvälisesti arvostetusta eläinlääketieteellisestä<br />
tutkimustyöstä. Tutkimuksella tulee<br />
olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkijan osallistuminen<br />
nuorten tutkijoiden koulutukseen katsotaan<br />
eduksi.<br />
Ensimmäinen Topi Salmi -tutkijapalkinto jaettiin<br />
vuonna 2007 elintarvikehygienian professori Hannu<br />
Korkealalle. Toisen Topi Salmi -tutkijapalkinnon<br />
<strong>2010</strong> sai professori Satu Pyörälä.<br />
Lisätietoja Topi Salmi – palkinnosta löytyy Eläinläkäriliiton<br />
sivujen kautta: http://www.sell.<strong>fi</strong>/<br />
Koirien terveystutkimusrahasto<br />
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
ja Suomen Kennelliitto ovat perustivat Koirien terveystutkimusrahaston<br />
vuonna 2009. Koirien terveystutkimusrahaston<br />
tarkoituksena on edistää Helsingin<br />
yliopistossa tai sen kanssa yhteistyössä tehtävää koirien<br />
terveystutkimusta, erityisesti koirien kliinistä ja<br />
geenitutkimusta. Helsingin yliopisto hoitaa keskitetysti<br />
Koirien terveystutkimusrahastoa, ja yliopisto maksaa<br />
rahastolle kiinteän 5-7 % vuotuisen tuoton. Rahaston<br />
varojen käytöstä päättää sen hoitokunta, joka muodostuu<br />
Helsingin yliopiston ja Suomen Kennelliiton<br />
edustajista. Hoitokunnan puheenjohtaja on eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan dekaani Antti Sukura.<br />
19
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys<br />
EKY<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY on eläinlääketieteen<br />
opiskelijoiden ainejärjestö. EKY valvoo jäsenistönsä<br />
etuja ja järjestää monipuolista toimintaa opiskelujen<br />
vastapainoksi.<br />
Juhlia läpi vuoden. EKY järjesti vuonna <strong>2010</strong><br />
lukuisa erilaisia juhlia sekä illanviettoja. EKY:n 64. vuosijuhlaa<br />
juhlittiin trooppisissa tunnelmissa Viikin Gardeniassa.<br />
Vapun juhlinta aloitettiin tutuksi tulleesssa<br />
PreWapussa, jonne kokoontui suuri joukko opiskelijoita<br />
eri tiedekunnista. Vappuaattona ekyläiset osallistuivat<br />
liiton järjestämille Vappukokkareille, josta ekyläisten<br />
tie vei Havis Amandalle heti tamma-varsapatsan pintelöinnin<br />
jälkeen. Seuraavana aamuna kokoonnuttiin<br />
vielä Ullanlinnanmäelle EKYn järjestämälle silliaamiaiselle.<br />
Syksyllä uudet ykköset järjestivät legendariset<br />
A-tarjous-bileet. Myös pari vuotta sitten aloitettua sitsikulttuurin<br />
elvyttämistä jatkettiin niin fuksisitsien kuin<br />
yhteissitsienkin merkeissä yhteistyössä muiden ainejärjestöjen<br />
kanssa. Jäsenistölle järjestettiin myös akateemista<br />
tapakoulutusta.<br />
Monipuolista harrastustoimintaa.<br />
Suosittuja EKY-iltoja järjestettiin noin kerran kuussa.<br />
Aiheina olivat muun muassa opiskelijoiden kesätyömahdollisuudet,<br />
koirien käsittely, työelämään liittyvät<br />
asiat ja sikojen hyvinvointi. Viikoittaiset sählyvuorot pitivät<br />
opiskelijat liikkeessä, ja EKYn kerhot hevoskerho<br />
Eqvet, koirakerho K9 ja herrasmieskerho EHK järjestivät<br />
myös erilaista toimintaa, kuten hevosfysioterapiaa,<br />
agilitykoulutusta ja illanviettoja.<br />
Liikuntatoimintana EKY järjesti muun muassa perinteisen<br />
viikoittaisen sählyvuoron sekä vuosittaisen<br />
yleisurheiluturnausmatkan tänä vuonna Norjaan. Lautapeli-iltoja<br />
järjestettiin noin kerran kuussa. Kulttuuritapahtumia<br />
järjestettiin myös noin kerran kuussa muun<br />
muassa balettiin ja opperaan.<br />
Vaikuttamista ja lausuntoja. Edunvalvontasektorilla<br />
EKY:ä työllistivät erityisesti tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
ja tarkastuseläinlääkärioikeuksien<br />
poisto sekä kannanotot eläinlääkäreiden<br />
määrästä ja koulutustarpeesta sekä opiskelijoiden väliaikaisista<br />
ammatinharjoittamisoikeuksista. Myös ns.<br />
Lehikoisen raporttiin perehdyttiin ja laadittiin lausunto.<br />
EKY keskittyi myös tiedekunnan tenttikäytäntöjen<br />
yhtenäistämiseen sekä kurssien palautteen keräämisen<br />
ja antamisen kehittämiseen. Myös eläinsairaalassa ilmeneviin<br />
ongelmiin puututtiin, esimerkiksi opiskelijoiden<br />
päivystysajan nukkumiskieltoon ja Saaren asuntolan<br />
homeongelmaan.<br />
Uusi toimitila. Syksyllä <strong>2010</strong> EKY sai käyttöönsä<br />
Suomen eläinlääkäriliiton kanssa yhteisen tilan<br />
liiton uusien toimistotilojen kellarikerrokseen. Uudet<br />
tilat lisäävät erilaisten tapahtumien järjestämismahdollisuuksia<br />
ja toimitilan yhteydessä olevia saunatiloja<br />
tullaan varmasti hyödyntämään EKY:n toiminnassa.<br />
EKY:n ja Eläinlääkäriliiton yhteistyö on perinteisesti ollut<br />
läheistä, ja yhteiset tilat tulevatkin varmasti tiivistämään<br />
yhteistyötämme entisestään.<br />
EKY:n toiminta vuoden <strong>2010</strong> aikana oli siis jälleen aktiivista<br />
ja monipuolista. Toimintaa on uudistettu, mutta<br />
jäsenillemme rakkaista perinteistä on silti pidetty kiinni.<br />
Aktiivinen ja innokas jäsenistö sekä hyvä asenne ja<br />
yhteistyöhenki pitävät EKY:n toiminnan vireänä myös<br />
vuonna 2011.<br />
Bilgin Ismail<br />
EKY:n hallituksen puheenjohtaja<br />
20
Vuoden <strong>2010</strong><br />
väitökset<br />
ELL Taina Niskanen<br />
Diagnostics and epidemiology of Yersinia pseudotuberculosis<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä dosentti Kaisa Granfors (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)<br />
ELL Sauli Laaksonen<br />
Setaria tundra, an emerging parasite of reindeer, and an outbreak it caused in Finland in 2003-2006<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
Vastaväittäjänä Carl Hård af Segerstad (Statens Veterinärmedicinska Anstalt, Uppsala)<br />
ELL Maria Sjöman<br />
The use of serotyping and PFGE-typing of Listeria monocytogenes in food processing contamination studies and human foodborne infections<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Pentti Huovinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)<br />
ELL Minna Kujala<br />
Laminitis-related lesions and lameness detection in dairy cattle in Finland<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä Dörte Döpfer DVM, Msc, PhD (University of Wisconsin–Madison)<br />
FM Minna Hannula<br />
Mechanisms and development of antimicrobial resistance in Campylobacter with special reference to ciprofloxacin<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä dosentti Antti Hakanen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)<br />
DVM Pilar Martinez<br />
Prevalence of Enteropathogenic Yersinia in Pigs from Different European Countries and Contamination in the Pork Production Chain<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä professor Miguel Prieto (University of Leon)<br />
DVM Claudio Oliviero<br />
Successful farrowing in sows<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä professori Dominiek Maes (Ghent University)<br />
ELL Riikka Laukkanen<br />
Enteropathogenic Yersinia in pork production<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä dosentti Jorma Hirn (Helsingin yliopisto)<br />
ELL Leena Suojala<br />
Bovine mastitis caused by Escherichia coli – clinical, bacteriological and therapeutic aspects<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä Associate Professor Päivi Rajala-Schultz (The Ohio State University)<br />
ELL Paula Hyvönen<br />
Lactoferrin in bovine intramammary infection<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä professori Hannu J.T. Korhonen (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)<br />
DVM Juan Cuervo-Arango Lecina<br />
The effect of cloprostenol on follicular development, ovulation, anovulation and pregnancy rate in the mare<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä professori Tom Stout (Utrecht University)<br />
DVM Aivars Bērzinš<br />
Molecular epidemiology and heat resistance of Listeria monocytogenes in meat products and meat-processing plants and listeriosis in Latvia<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä Associate Professor Wilhelm Tham (Örebro Universitet)<br />
MMM Marjaana Hakkinen<br />
Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
Vastaväittäjänä PhD, tutkija Wilma Jacobs-Reitsma (The National Institute of Public Health and the Environment, RIVM).<br />
FM Agneta Lindholm<br />
Factors affecting secretion and surface display of heterologous proteins in Lactococcus lactis<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
Vastaväittäjänä professori Per Saris (Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos)<br />
FM Emilia Varhimo<br />
Inducible mutagenesis and bio<strong>fi</strong>lm formation in Streptococcus uberis<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
Vastaväittäjänä Dr. Jan-Willem Veening (University of Groningen)<br />
ELL Katariina Thomson<br />
Species-speci<strong>fi</strong>c and Indication-based Use of Antimicrobials in Dogs, Cats, Cattle and Horses in Finland<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
Vastaväittäjänä DVM, PhD Vibeke Jensen (Technical Univeristy of Danmark, National Food Institute)
www.VETMED.HELSINKI.FI<br />
eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
pl 66<br />
00014 Helsingin yliopisto<br />
yliopistollinen eläinsairaala<br />
pl 57<br />
00014 helsingin yliopisto<br />
tuotantoeläinsairaala<br />
paroninkuja 20<br />
04920 saarentaus<br />
käyntiosoitteet:<br />
eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
agnes sjöbergin katu 2<br />
viikin kampus, helsinki<br />
tuotantoeläinsairaala<br />
leissantie 41<br />
04920 saarentaus<br />
pieneläinsairaala<br />
koetilantie 2<br />
viikin kampus, helsinki<br />
hevossairaala<br />
koetilankuja 1<br />
viikin kampus, helsinki<br />
Helsingin yliopisto<br />
helsingfors Universitet<br />
University of <strong>Helsinki</strong>
Change language