vapaaehtoistoiminta palliatiivisessa- ja ... - Kansalaisareena
vapaaehtoistoiminta palliatiivisessa- ja ... - Kansalaisareena
vapaaehtoistoiminta palliatiivisessa- ja ... - Kansalaisareena
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VAPAAEHTOISTOIMINTA PALLIATIIVISESSA- JA SAATTOHOIDOSSA<br />
– TUKIMATERIAALI HOITO- JA HOIVAYKSIKÖILLE<br />
”Silta toiselle rannalle” –saattohoidon asiantunti<strong>ja</strong>verkosto 2011-2012
2/34<br />
Sisällysluettelo<br />
Lähtökohtia 3<br />
Saattohoidon eettiset perusteet 4<br />
Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset 5<br />
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet 6<br />
Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä 8<br />
Vapaaehtoistoiminnan rahoitus 9<br />
Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa 9<br />
Hakuprosessi <strong>ja</strong> valinnat 9<br />
Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa 10<br />
Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait <strong>ja</strong> asetukset 13<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuutta 14<br />
Materiaalityöryhmä<br />
työryhmän vetäjä: Tiina Hämäläinen<br />
työryhmän jäsenet: Heiskanen Ei<strong>ja</strong>, Koskela Ilari, Repo Ei<strong>ja</strong>, Malinen Tapani, Naakka<br />
Tei<strong>ja</strong>, Natunen Rauno, Pohjolainen Terttu, Seppälä-Mäkinen Mer<strong>ja</strong>, Simolin Tiina, Sipilä<br />
Ei<strong>ja</strong>,<br />
Hankkeen oh<strong>ja</strong>usryhmä: Helen Jouni, Hokkanen Erkki, Huusari Hannu, Lampi Lea,<br />
Luoma Mervi, Malinen Tapani, Natunen Rauno, Mäkelä Tiina, Pohjolainen Terttu,<br />
Rautiainen Ismo, Sakomaa Jouni, Siivonen Teuvo, West Riitta<br />
Hankkeen projektiryhmä: Anonen Mai<strong>ja</strong>stina, Hämäläinen Tiina, Hänninen Martti,<br />
Kamppari Jaana, Kaukonen Kirsi, Kuokkanen Laura, Malinen Tapani, Natunen Rauno,<br />
Pohjolainen Terttu, Ra<strong>ja</strong>vuori Tui<strong>ja</strong>, Rehn Jani, Sevgili Mer<strong>ja</strong>, Utela Kirsi<br />
Erityiskiitos Pirkanmaan hoitokodille kaikesta siitä tuesta, jonka annoitte<br />
projektillemme.
3/34<br />
Lähtökohtia<br />
Vapaaehtoistoiminta on tullut osaksi palliatiivista- <strong>ja</strong> saattohoitoa.<br />
Ihminen kaipaa toista ihmistä rinnalleen elämänsä viimeisinä aikoina <strong>ja</strong><br />
päivinä. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>t voivat olla potilaan <strong>ja</strong> hänen läheisensä<br />
tukena kuoleman <strong>ja</strong> surun kohtaamisessa. Suomessa kuolee vuosittain<br />
noin 50 000 ihmistä. Päijät-Hämeessä kuolee yli 2000 ihmistä vuosittain.<br />
Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on tuotettu ”Silta toiselle rannalle”<br />
palliatiivisen- <strong>ja</strong> saattohoidon asiantunti<strong>ja</strong>verkoston hankkeessa vuosina<br />
2011 – 2012 Päijät-Hämeessä. Tukimateriaalin tarkoituksena on auttaa<br />
vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amista kotihoidossa,<br />
kunnallisissa <strong>ja</strong> yksityisissä hoito- <strong>ja</strong> hoivayksiköissä Päijät-Hämeessä. Se<br />
on tarkoitettu tueksi erityisesti niihin työyhteisöihin, joissa ollaan<br />
aloittamassa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä <strong>palliatiivisessa</strong>- <strong>ja</strong><br />
saattohoidossa.<br />
Tukimateriaali antaa välineitä vapaaehtoisten kouluttamiseen kuolevien<br />
ihmisten <strong>ja</strong> heidän läheistensä rinnalla kulkijoiksi. Koulutus vahvistaa<br />
vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia kuolevan ihmisen <strong>ja</strong> hänen lähipiirinsä<br />
tukemiseen. Tukimateriaali auttaa myös pohtimaan elämän päättymiseen<br />
liittyviä kysymyksiä <strong>ja</strong> tuntemuksia.<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> on kuolevan ihmisen lähellä oleva, kuunteleva <strong>ja</strong><br />
läsnä oleva ihminen. Vapaaehtoinen voi auttaa kuolevaa kokemaan<br />
eletyn elämänsä merkittävänä <strong>ja</strong> ainutlaatuisena. Hänen läsnäolonsa voi<br />
tuoda kuolevalle lohdutusta <strong>ja</strong> toivoa. Parhaimmillaan vapaaehtoinen voi<br />
auttaa kuolevaa ihmistä hänen kuolemaansa valmistautumisessa <strong>ja</strong> sen<br />
hyväksymisessä. Lisäksi hän voi olla arvokkaana tukena sureville omaisille<br />
<strong>ja</strong> läheisille. Vapaaehtoinen toimii pitkäjänteisesti <strong>ja</strong> tavoitteellisesti <strong>ja</strong><br />
tuo vastavuoroista iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> noudattaa<br />
kuolevien <strong>ja</strong> surevien rinnalla kulkiessaan samo<strong>ja</strong> eettisiä <strong>ja</strong> toiminnallisia<br />
periaatteita kuin muussakin vapaaehtoistoiminnassa.<br />
Vapaaehtoistoiminnan tukimateriaali on syntynyt saattohoidon<br />
ammattihenkilöstön <strong>ja</strong> vapaaehtoistoimijoiden yhteistyönä.<br />
Vapaaehtoistoiminta on erillään saattohoidon ammattityöstä.<br />
Vapaaehtoistoimintaan ei kuulu lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia<br />
tehtäviä.<br />
Saattohoidon oikeudellinen perusta löytyy perustuslain (731/1999)<br />
perusoikeuksista <strong>ja</strong> terveydenhuollon perussäännöksistä. Euroopan<br />
neuvoston ihmisoikeuksia <strong>ja</strong> biolääketiedettä koskeva yleissopimus (ETS<br />
164) täydentää näitä <strong>ja</strong> auttaa säännösten tulkinnassa.
4/34<br />
Saattohoidon eettiset perusteet<br />
IHMISARVON LOUKKAAMATTOMUUS<br />
Saattohoidossa ihmisarvon kunnioittaminen merkitsee hyvän hoidon<br />
antamista, kuolevan ihmisen kunnioittamista sekä hänen mielipiteidensä<br />
<strong>ja</strong> toiveidensa arvostamista. Ihmisarvon kunnioittaminen ei pääty<br />
henkilön kuolemaan.<br />
YHDENVERTAISUUS<br />
Yhdenvertaisuus merkitsee ihmisten samanlaista kohtelua samanlaisissa<br />
tilanteissa. Terveydenhuollossa tämä periaate merkitsee jokaisen<br />
potilaan hyvää kohtelua riippumatta sukupuolesta, iästä,<br />
terveydentilasta, vammaisuudesta, uskonnosta tai muista henkilöön<br />
liittyvistä seikoista.<br />
YKSILÖN OIKEUS ELÄMÄÄN<br />
Oikeudella elämään tarkoitetaan elämän vähimmäisedellytyksien<br />
turvaamista.<br />
HENKILÖKOHTAINEN VAPAUS<br />
Henkilökohtaisen vapauden suo<strong>ja</strong> merkitsee hoidon kohdalla kuolevan<br />
ihmisen hoitamista yhteisymmärryksessä kuolemaan saakka.<br />
KOSKEMATTOMUUS<br />
Potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista annetun lain (785/1992, myöhemmin<br />
potilaslaki) mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus <strong>ja</strong> oikeus hyvään<br />
terveyden- <strong>ja</strong> sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. 1 Lain mukaan<br />
potilaan on saatava ymmärrettävä tieto hoidosta tai tutkimuksesta ennen<br />
sen aloittamista.<br />
YKSITYISYYDEN SUOJA<br />
Terveyden- <strong>ja</strong> sairaanhoidossa sovelletaan potilaslakia sekä julkisella että<br />
yksityisellä sektorilla. Kaikessa hoidossa <strong>ja</strong> tutkimuksessa pitää potilaan<br />
yksityisyyteen, yksityiselämään <strong>ja</strong> niiden tarpeisiin suhtautua<br />
kunnioituksella.<br />
Kuoleva potilas on samassa asemassa kuin muutkin potilaat. Kuolevan<br />
potilaan hoidossa on kuitenkin erityispiirteitä, joihin tulee kiinnittää<br />
huomiota. 2 Maailman Lääkäriliiton Lissabonin yleiskokouksen julistukseen<br />
perustuen on tuotu esiin myös muita tärkeitä periaatteita kuolevan<br />
potilaan hoidossa, kuten<br />
potilaan itsemääräämisoikeus<br />
1 Laki potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista 17.8.1992/785<br />
2 Saattohoito – Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio,<br />
Etene-julkaisu<strong>ja</strong> 8, sivu 8.
5/34<br />
<br />
<br />
<br />
hoitotahto<br />
hoidon aloittamatta jättäminen <strong>ja</strong> aloitetun hoidon lopettaminen<br />
saattohoitopäätös <strong>ja</strong> saattohoidon toteutus.<br />
Hyvä saattohoito Suomessa - saattohoitosuositukset<br />
1. Saattohoidon perustana on potilaan ihmisarvon <strong>ja</strong><br />
itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.<br />
2. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava<br />
sairaus. Saattohoito aloitetaan, kun ihminen on lähellä kuolemaa.<br />
Hoitolin<strong>ja</strong>uksista keskustellaan potilaan <strong>ja</strong>, mikäli potilas sallii, hänen<br />
omaistensa kanssa. Sovitut asiat kir<strong>ja</strong>taan potilaan hoitosuunnitelmaan.<br />
3. Hoitopäätöksistä vastaa hoitava lääkäri. Nimetään myös ne henkilöt,<br />
jotka vastaavat saattohoidosta vuorokauden eri aikoina. Hoidon<br />
<strong>ja</strong>tkuvuus varmistetaan <strong>ja</strong> hoitoa arvioidaan <strong>ja</strong>tkuvasti. Hoitopäätökset<br />
perustuvat lääke- <strong>ja</strong> hoitotieteelliseen näyttöön sekä potilaan <strong>ja</strong> omaisten<br />
toiveisiin <strong>ja</strong> tarpeisiin. Saattohoito toteutetaan potilaan, omaisten <strong>ja</strong><br />
moniammatillisen työryhmän yhteistyönä.<br />
4. Lääkärit <strong>ja</strong> hoita<strong>ja</strong>t on saattohoitoon koulutettu <strong>ja</strong> heiltä saa eri<br />
vuorokauden aikoina konsultaatiota <strong>ja</strong> muuta tarvittavaa apua. Muu<br />
henkilökunta <strong>ja</strong> vapaaehtoiset työntekijät täydentävät osaltaan<br />
moniammatillista työryhmää. Työryhmälle tarjotaan saattohoitoon<br />
liittyvää säännöllistä täydennyskoulutusta, työnoh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> tarvittaessa<br />
jälkikäteen keskustelua saattohoitotilanteista..<br />
5. Osaamisen alueet saattohoidossa ovat kyky arvioida, hoitaa <strong>ja</strong> soveltaa<br />
tietoa systemaattisesti <strong>ja</strong> riittävällä taidolla: kärsimykseen <strong>ja</strong> sitä<br />
aiheuttavien oireiden hoitamiseen, psyko-sosiaalisiin, fyysisiin, henkisiin,<br />
hengellisiin, eksistentiaalisiin <strong>ja</strong> kulttuurisiin tarpeisiin <strong>ja</strong> toiveisiin, niiden<br />
ymmärtämiseen <strong>ja</strong> huomioimiseen hoidon suunnittelussa <strong>ja</strong><br />
toteutuksessa, lähestyvän kuoleman merkkeihin <strong>ja</strong> kuoleman hetkeen <strong>ja</strong><br />
omaisten tukemiseen potilaan kuoleman jälkeen.<br />
6. Saattohoitoa järjestävä hoitolaitos sitoutuu potilaan tarpeisiin <strong>ja</strong><br />
toiveisiin, toiminnan hyvään laatuun <strong>ja</strong> Käypä hoito -suositusten<br />
noudattamiseen.<br />
7. Saattohoitoa toteutetaan potilaan tarpeiden <strong>ja</strong> toiveiden mukaisesti<br />
kotona, palvelutaloissa, vanhainkodeissa <strong>ja</strong> muissa asumisyksiköissä,<br />
terveyskeskusten <strong>ja</strong> sairaaloiden vuodeosastoilla sekä<br />
saattohoitokodeissa. Lasten saattohoito on erikoissairaanhoidon<br />
vastuulla.
6/34<br />
8. Sairaanhoitopiirit <strong>ja</strong> terveyskeskukset ovat vastuussa<br />
saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta organisoimisesta <strong>ja</strong><br />
toteuttamisesta. Saattohoitopotilaalle tarjotaan saattohoitopalvelut<br />
mahdollisuuksien mukaan siellä, missä hän on hoidossa tai asuu <strong>ja</strong> elää.<br />
Turvataan omaisten <strong>ja</strong> läheisten mahdollisuus osallistua loppuvaiheen<br />
hoitoon potilaan toivomalla tavalla.<br />
9. Saattohoitotyötä tekevän hoitohenkilökunnan työhyvinvointi on<br />
herkkyyden <strong>ja</strong> intuition säilymisen edellytys. Näitä ominaisuuksia tulee<br />
tukea <strong>ja</strong> kehittää.<br />
10. Suosituksien toteutumista edistetään käynnistämällä keskustelua<br />
hyvän saattohoidon merkityksestä ihmisen kuoleman lähestyessä. 3<br />
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet<br />
Vapaaehtoistoimintaa oh<strong>ja</strong>avat yleiset periaatteet, lait <strong>ja</strong> säännöt.<br />
Toimintaan osallistuvien on hyvä pohtia, mitä ne käytännössä<br />
merkitsevät <strong>ja</strong> miten niitä voi itse noudattaa, yhdessä muiden<br />
vapaaehtoisten kanssa.<br />
VAPAAEHTOISUUS<br />
Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää toisien ihmisen<br />
auttamista <strong>ja</strong> tukemista. Apua voi antaa kerran, tilapäisesti, satunnaisesti<br />
tai säännöllisesti. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lla on oikeus valita tehtävänsä <strong>ja</strong><br />
sitoutua siihen itselle parhaiten sopivaksi a<strong>ja</strong>ksi. Hänellä on myös oikeus<br />
kieltäytyä tehtävästä tai lopettaa auttaminen, jos se ei enää sovi hänelle.<br />
TAVALLISENA IHMISENÄ<br />
Vapaaehtoinen toimii tavallisen ihmisen tiedoin <strong>ja</strong> taidoin. Hän on<br />
mukana omana itsenään, omine elämänkokemuksineen. Vaikka hänellä<br />
olisi ammatillista koulutusta, vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> ei koskaan korvaa<br />
ammattilaisia. Hän ei tee sairaanhoidon tehtäviä eikä lomita hoita<strong>ja</strong>a.<br />
AUTETTAVAN EHDOILLA<br />
Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tukea <strong>ja</strong> edesauttaa lähimmäisten<br />
hyvinvointia sekä arjessa selviytymistä avuntarvitsi<strong>ja</strong>n ehdoin.<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> parantaa autettavan elämänlaatua. Samalla hän<br />
kunnioittaa autettavan itsemääräämisoikeutta <strong>ja</strong> valinto<strong>ja</strong>.<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> ei tee päätöksiä autettavan puolesta. Avuntarvitsi<strong>ja</strong>lla<br />
on oikeus valita vapaaehtoisekseen kenet haluaa <strong>ja</strong> oikeus halutessaan<br />
lopettaa suhde.<br />
3<br />
Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantunti<strong>ja</strong>kuulemiseen perustuvat<br />
saattohoitosuositukset. Etene –julkaisu<strong>ja</strong> 2010:6.
7/34<br />
TASA-ARVOISUUS<br />
Vapaaehtoistoiminta on vuorovaikutusta, jossa keskeistä on ihmisten<br />
välinen kunnioitus. Sekä autta<strong>ja</strong> että autettava ovat tasa-arvoisia<br />
keskenään. Kaikki autta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> autettavat ovat ihmisinä yhtä arvokkaita.<br />
LUOTTAMUKSELLISUUS<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> on vaitiolovelvollinen. Hän ei saa kertoa toisten<br />
asioita ulkopuoliselle ilman asianomaisen suostumusta. Vaikeissa<br />
tilanteissa vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> voi kuitenkin kääntyä ammattilaisten<br />
puoleen <strong>ja</strong> pyytää heiltä apua tilanteen selvittämiseen<br />
vaitiolovelvollisuutta noudattaen.<br />
LUOTETTAVUUS<br />
Vapaaehtoisuudesta huolimatta toiminta edellyttää sitoutumista <strong>ja</strong><br />
pitkäjänteisyyttä. Tehdään se, mitä on sovittu <strong>ja</strong> niin hyvin kuin osataan.<br />
Omat voimat on arvioitava niin, ettei tule luvanneeksi enempää kuin<br />
mihin aika riittää <strong>ja</strong> voimat yltävät. Aluksi on hyvä luvata vähemmän,<br />
jotta voi varmasti pitää lupaamansa.<br />
PALKATTOMUUS<br />
Vapaaehtoinen ei saa toiminnastaan rahallista tai muuta aineellista<br />
korvausta.<br />
OIKEUS TUKEEN JA OHJAUKSEEN<br />
Vapaaehtoisia tulee tukea <strong>ja</strong> rohkaista tärkeässä toiminnassa <strong>ja</strong> antaa<br />
heille kiitosta.<br />
Eettisissä ohjeissa todetaan, että kun hoiva- tai hoitoyksikkö on<br />
sitoutunut <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an tai muuhun palvelutoimintaan, sen<br />
tulee tukea sitä tekeviä. 4<br />
SUVAITSEVAISUUS<br />
Vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin kuuluu myös suvaitsevaisuus<br />
autettavia <strong>ja</strong> heidän mielipiteitään kohtaan. Mikäli kuoleva ihminen tai<br />
omaiset haluavat keskustella uskoon, vakaumukseen,<br />
elämänkatsomukseen tai uskontoon liittyvistä asioista, se tapahtuu aina<br />
autettavan ihmisen ehdoilla. Keskustelu tulee aina perustua tuettavan<br />
henkilön tarpeisiin. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n oma vakaumus ei saa olla<br />
keskustelun <strong>ja</strong> kohtaamisen lähtökohtana. Kaiken kaikkiaan<br />
vapaaehtoisten on hyvä toimia yhteisymmärryksessä autettavan<br />
omaisten kanssa.<br />
4<br />
Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.). Läsnä <strong>ja</strong> lähellä − Opas kuolemaa <strong>ja</strong> surua<br />
kohtaaville vapaaehtoisille, 2010.
8/34<br />
VAITIOLOVELVOLLISUUS<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n tulee muistaa, että hän on vaitiolovelvollinen. eikä<br />
saa kertoa autettavan asioista ulkopuolisille ilman asianomaisen<br />
suostumusta. Tämä vaitiolovelvollisuus <strong>ja</strong>tkuu myös tuettavan kuoleman<br />
jälkeen.<br />
SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN<br />
Pelisääntöjen tarkoituksena on suojella vapaaehtoista <strong>ja</strong> turvata hänen<br />
<strong>ja</strong>ksamisensa haastavissa tilanteissa. Uupunut vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> ei voi<br />
auttaa muita, siksi vapaaehtoisen tulee pitää oma <strong>ja</strong>ksamisensa mielessä.<br />
Vapaaehtoisuuden periaatteisiin voi vedota esimerkiksi tilanteissa, joissa<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lta pyydetään sellaista, mitä hän ei itse halua tehdä <strong>ja</strong><br />
mikä ei kuulu vapaaehtoiselle. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa kysyä<br />
neuvoa vastuuhenkilöltä tai ammatti-ihmiseltä vaitiolovelvollisuutta<br />
kunnioittaen.<br />
Vapaaehtoistoiminnan aloittaminen työyhteisössä<br />
Vapaaehtoistoiminta tarvitsee onnistuakseen työyhteisön tuen. Hyvissä<br />
ajoin ennen vapaaehtoistoiminnan aloittamista on tärkeää yhdessä<br />
pohtia <strong>ja</strong> keskustella, mitä <strong>vapaaehtoistoiminta</strong> juuri siinä yksikössä voisi<br />
olla, <strong>ja</strong> mitä rakenteita <strong>ja</strong> käytäntöjä se vaatisi. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n rooli<br />
tulee selvittää. Mikä kuuluu <strong>ja</strong> mikä ei kuulu vapaaehtoisen<br />
tehtävänkuvaan Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n tehtävät on hyvä kir<strong>ja</strong>ta<br />
muistioon. Vapaaehtoistoiminnan käytäntöjen edetessä <strong>ja</strong> kokemuksen<br />
karttuessa vapaaehtoisen tehtävät voivat muuttua <strong>ja</strong> monipuolistua.<br />
Vapaaehtoistoiminta ei suju itsekseen ”siinä sivussa” <strong>ja</strong> muun työn<br />
ohessa, vaan siihen pitää nimetä vastuuhenkilö. Hänellä on oltava<br />
riittävästi aikaa organisoida, ylläpitää <strong>ja</strong> kehittää toimintaa.<br />
Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen, perehdyttäminen, oh<strong>ja</strong>aminen <strong>ja</strong><br />
tukeminen, säännöllinen yhteydenpito sekä vapaaehtoisten että<br />
työntekijöiden kesken vaatii oman aikansa.<br />
Tiedon kulku <strong>ja</strong> tietojen välittäminen vaatii omat rakenteensa. Miten<br />
tieto kulkee <strong>ja</strong> kokemukset vapaaehtoistoiminnasta tulevat kuulluiksi eri<br />
tahoilta, potilailta, vapaaehtoisilta, työntekijöiltä <strong>ja</strong> omaisilta<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>t ovat vaitiolovelvollisia <strong>ja</strong> tarvitsevat toimiessaan<br />
riittävästi tietoa kohtaamastaan potilaasta. Miten tämä tieto kulkee<br />
Miten toimintaa kehitetään Miten sitä rahoitetaan Miten tuetaan<br />
vapaaehtoistoimijoiden <strong>ja</strong>ksamista <strong>ja</strong> motivointia Näitä kysymyksiä on<br />
hyvä jo etukäteen yhdessä pohtia.<br />
Vapaaehtoistoimintaa helpottaa se, että vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />
työntekijät tulevat tutuiksi keskenään. Miten tätä voitaisiin tukea omassa<br />
yksikössä Työntekijöille on tärkeää selventää, ettei <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>
9/34<br />
korvaa tehtävää ammattityötä, vaan se on arvokas tuki <strong>ja</strong> lisä koko<br />
yksikön toimintaan <strong>ja</strong> erityisesti kuolevalle ihmiselle itselleen.<br />
Tervehtiminen, kiitoksen <strong>ja</strong> palautteen antaminen, ystävällinen käytös<br />
sekä kuulumisten kyseleminen auttaa vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong>ksamaan<br />
hänen haastavassa tehtävässään.<br />
Vapaaehtoistoiminnan rahoitus<br />
Vaikka vapaaehtoiset toimivat palkatta, <strong>vapaaehtoistoiminta</strong> ei ole<br />
ilmaista. Varo<strong>ja</strong> tarvitaan toiminnan aloittamiseen, ylläpitämiseen <strong>ja</strong><br />
kehittämiseen. On selvitettävä <strong>ja</strong> päätettävä, miten vapaaehtoisten<br />
koulutuksesta <strong>ja</strong> toiminnasta tiedotetaan Mistä saadaan kokoontumisille<br />
tilat <strong>ja</strong> materiaalit Ketkä toimivat kouluttajina Toiminnan<br />
organisoiminen <strong>ja</strong> kehittäminen vaatii työpanosta. On hyvä miettiä, onko<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> oikeutettu aamupalaan, lounaaseen tai päivälliseen 4-<br />
8 tunnin työvuoron aikana. Muita pohdittavia asioita ovat mm.<br />
kopiokoneen käyttöoikeudet, työliivien tai nimikylttien käyttöönotto,<br />
pukukoppien <strong>ja</strong> sosiaalisten tilojen käyttöoikeus sekä mahdollisuus auton<br />
parkkipaikkaan. Vapaaehtoistoimijoiden vakuutukset,<br />
matkakustannukset, työnoh<strong>ja</strong>us <strong>ja</strong> virkistyspäivät vaativat myös varo<strong>ja</strong>.<br />
Tavoitteena on, että <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a organisoi osa-aikaisesti tai<br />
kokopäivätoimisesti henkilökuntaan kuuluva koordinaattori. Toiminnan<br />
taustalla oleva vakiintunut organisaatio, hoitoyksikkö tai hoivaosasto<br />
takaa toiminnan <strong>ja</strong>tkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun<br />
kannattaa jo käyttää palkattua ammattilaista. Vapaaehtoistoiminnan<br />
budjettiin voidaan hakea julkisia varo<strong>ja</strong> koulutusta, tutustumiskäyntejä tai<br />
virkistysmatkan kulu<strong>ja</strong> varten.<br />
Vapaaehtoistoiminnan koulutus saattohoidossa<br />
Hakuprosessi <strong>ja</strong> valinnat<br />
Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa tullaan koulutuksen kautta.<br />
Koulutukseen liittyvä hakuprosessi kannattaa käynnistää keväällä.<br />
Prosessiin on varattava riittävästi aikaa. Paras koulutuksen a<strong>ja</strong>nkohta on<br />
syksyllä, jolloin varsinainen toiminta päästään aloittamaan keskeytyksettä<br />
heti koulutuksen jälkeen.<br />
Ennen hakuprosessia on mietittävä, kuinka monta henkilöä koulutukseen<br />
valitaan, miten koulutuksesta ilmoitetaan (radio, lehdet, ilmoitustaulut,<br />
yhteistyötahot) <strong>ja</strong> miten koulutus aikataulutetaan. Voidaanko<br />
koulutuksessa kenties tehdä yhteistyötä jonkin muun<br />
vapaaehtoistoiminnan järjestön tai organisaation kanssa
10/34<br />
Hakuilmoituksessa <strong>ja</strong> tiedottamisessa tulee antaa selkeä kuva<br />
vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa. Tiedotteesta tulee selvitä, miten<br />
koulutukseen hakeudutaan tai siihen ilmoittaudutaan (lomake, s-posti,<br />
kir<strong>ja</strong>llinen hakemus, puhelinnumero). Milloin <strong>ja</strong> missä koulutus<br />
toteutetaan Mitkä ovat koulutuksen tarkoitus <strong>ja</strong> tavoitteet 5<br />
Saattohoidon haasteellisuudesta johtuen on tärkeää luoda <strong>ja</strong> sopia<br />
etukäteen vapaaehtoistoimijoiden valintakriteeristöstä. Jos<br />
vapaaehtoiseksi hakeutuvalla on oma, akuutti suruaika tai hänen omat<br />
voimavaransa ovat sillä hetkellä vähäiset esimerkiksi perhe- tai<br />
työtilanteesta johtuen, hän ei ole sopiva toimintaan. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n<br />
tulee saada realistinen kuva saattohoidon arjesta. Haastattelussa on<br />
tärkeä keskustella vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n fyysisistä, hengellisistä <strong>ja</strong><br />
henkisistä voimavaroista, kuolleen ihmisen näkemisen kokemuksista,<br />
omista kokemuksista kuoleman kohtaamisessa sekä hänen motiivistaan<br />
lähteä <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an. Vapaaehtoisen olemus ei saisi olla liian<br />
huomiota herättävä. Käytöstavat, toisen ihmisten näkemysten<br />
kunnioittaminen <strong>ja</strong> sitoutuneisuus ovat tärkeitä asioita<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>a valittaessa.<br />
Haastattelutilanteessa on hyvä olla vähintään kaksi henkilöä, jolloin<br />
toinen haastattelee <strong>ja</strong> toinen havainnoi. Aikaa varataan noin 1,5<br />
h/haastattelu. Valituille vapaaehtoistoimijoille ilmoitetaan, missä <strong>ja</strong><br />
milloin koulutus alkaa <strong>ja</strong> miten prosessissa edetään. Ei-valittu<strong>ja</strong><br />
informoidaan kirjeitse. Siinä perustellaan, miksi henkilö ei ole nyt tullut<br />
valituksi <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an saattohoidossa.<br />
Koulutuksen jälkeen vapaaehtoistoimijoille on oikeus hyvään<br />
perehdytykseen saattohoidossa. Mikäli mahdollista,<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lle voidaan järjestää oma ”vapaaehtoiskummi”.<br />
Vapaaehtoistoiminnassa käytetään yleisesti 3-4 kuukauden koeaikaa.<br />
Koea<strong>ja</strong>n jälkeen on tärkeää käydä palautekeskustelu vastuullisen<br />
työntekijän <strong>ja</strong> vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n välillä. 6<br />
Vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen sisältöjä saattohoidossa<br />
Jokainen organisaatio laatii omia tarpeitaan vastaavan<br />
vapaaehtoistoiminnan koulutussisällön <strong>ja</strong> hankkii kouluttajia.<br />
Vapaaehtoisten koulutus, perehdytys <strong>ja</strong> tukeminen auttavat osaltaan<br />
vapaaehtoistoimijoita <strong>ja</strong> koko työyhteisöä tukemaan kuolevia ihmisiä <strong>ja</strong><br />
heidän läheisiään kokonaisvaltaisesti. Kouluttajina voi toimia esimerkiksi<br />
pappi, diakonissa, hoita<strong>ja</strong>, psykologi, lääkäri, potilas, omainen <strong>ja</strong>/tai<br />
kokenut vapaaehtoinen. Jos mahdollista, kouluttajien joukkoon on hyvä<br />
5 LIITE 1. Hakemus koulutukseen <strong>ja</strong> vapaaehtoiseksi toimi<strong>ja</strong>ksi saattohoidossa<br />
6 LIITE 2. UUSI VAPAAEHTOINEN TOIMIJA SAATTOHOIDOSSA – Palautekeskustelun<br />
sisältö 3-4 kuukauden koea<strong>ja</strong>n jälkeen.
11/34<br />
kuulua oman yksikön työntekijöitä (esimerkiksi lääkäri, hoita<strong>ja</strong>). Heillä on<br />
tietoa oman organisaation <strong>ja</strong> työyksikön erityispiirteistä <strong>ja</strong> käytännöistä.<br />
Heidän mukanaolonsa koulutuksessa osaltaan myös sitouttaa koko<br />
<strong>vapaaehtoistoiminta</strong>a osaksi työyhteisöä.<br />
Seuraavassa esitellään ehdotuksia vapaaehtoistoiminnan koulutuksen<br />
teemoiksi <strong>ja</strong> sisällöiksi saattohoidossa. Näistä kukin työyksikkö voi<br />
muodostaa vapaaehtoisten koulutuksen teoreettisen <strong>ja</strong> käytännöllisen<br />
sisällön.<br />
1. Vapaaehtoistoiminnan yleiset periaatteet<br />
vapaaehtoisuus <strong>ja</strong> palkattomuus<br />
tavallisen ihmisen taidoin toimiminen<br />
luottamuksellisuus <strong>ja</strong> vaitiolovelvollisuus<br />
autettavan ehdoilla toimiminen<br />
suvaitsevaisuus<br />
tasa-arvoisuus<br />
luotettavuus<br />
sitoutuminen<br />
sääntöjen noudattaminen<br />
vapaaehtoisen oikeus tukeen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ukseen<br />
2. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na työyhteisössä<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> työryhmän jäsenenä<br />
Työntekijän <strong>ja</strong> vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n yhteistyö (työpari)<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> työntekijän roolit on tärkeä eritellä,<br />
esitellä <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ta. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n tehtävä on tukea<br />
autettavia, mutta itse hoitotyö kuuluu ammattilaisille.<br />
Kukin toimipiste määrittelee itse vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n<br />
tehtävänkuvauksen. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n tärkeimmät tehtävät<br />
ovat kuuntelu, keskustelu <strong>ja</strong> rohkaisu. Jos vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> on<br />
apuna esimerkiksi kuolevan ihmisen syöttämisessä, hänen tulee<br />
saada siihen perehdytys. 7<br />
Vapaaehtoistoimijoiden perehdyttäminen tulee kuulua osana<br />
koko työyhteisön toimintaan. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lle on tärkeää<br />
esitellä toimipisteen tilat, laitteet, apuvälineet <strong>ja</strong> niiden käyttö,<br />
päivän rytmi, henkilöstö <strong>ja</strong> toimenkuvat. 8<br />
Vapaaehtoistoiminnassa pitää kantaa huolta <strong>ja</strong> vastuuta<br />
vapaaehtoistoimijoiden <strong>ja</strong>ksamisesta <strong>ja</strong> tukemisesta sekä<br />
kannustaa heitä myös omien rajojen tiedostamiseen <strong>ja</strong><br />
asettamiseen. Tutustuminen toisiin koulutuksessa oleviin<br />
vapaaehtoisiin tuo vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lle vertaistukea <strong>ja</strong> tukee<br />
hänen <strong>ja</strong>ksamistaan. 9<br />
7 LIITE 3. Potilaiden, omaisten <strong>ja</strong> (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n tehtäviksi<br />
saattohoidossa<br />
8 LIITE 4. Uuden vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n perehdytyslomake<br />
9 LIITE 5. Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>ksamisen tukeminen saattohoidossa
12/34<br />
3. Saattohoidon eettiset perusteet <strong>ja</strong> suositukset<br />
ihmisarvon loukkaamattomuus<br />
yhdenvertaisuus<br />
yksilön oikeus elämään<br />
henkilökohtainen vapaus<br />
koskemattomuus<br />
yksityisyyden suo<strong>ja</strong><br />
itsemääräämisoikeus<br />
ETENE:n suositukset<br />
4. Saattohoidon moninaisuus<br />
käsitteet saattohoidossa (ks. alla)<br />
saattohoidon moninaisuus (kuoleman yksilöllisyys, erilaiset<br />
kuolemat, eri-ikäisten saattohoidon kysymyksiä, eri sairauksia<br />
sairastavien saattohoidon kysymyksiä)<br />
kotisaattohoito<br />
5. Kuolema <strong>ja</strong> suru<br />
kuolemaa lähestyvän ihmisen oireet<br />
mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman hetkellä<br />
käytännön asiat, kun kuolema on kohdannut (yhteys omaisiin,<br />
työyhteisön toimintatavat, hauta<strong>ja</strong>iset, muistaminen,<br />
yhteydenotot myöhemmin)<br />
trauman vaiheet (shokki, reaktio, työstäminen, uudelleen<br />
suuntautuminen)<br />
suru, surun kulku <strong>ja</strong> surevan kohtaaminen 10 <strong>ja</strong> 11<br />
6. Kuolevan ihmisen <strong>ja</strong> hänen läheistensä kohtaaminen<br />
vuorovaikutus kuolevan ihmisen kanssa 12<br />
vaikeiden tunteiden kohtaaminen<br />
ihmisen hengelliset, uskonnolliset <strong>ja</strong> elämän merkitystä koskevat<br />
kysymykset<br />
uskon merkitys sairaudessa <strong>ja</strong> kuolemassa<br />
vakaumuksen kunnioittaminen<br />
eri kirkkokuntien, kristillisten yhteisöjen sekä eri kulttuurien <strong>ja</strong><br />
uskontojen käytäntöjä kuoleman kohdatessa 13<br />
kuoleman kohtaaminen kuolevan ihmisen ehdoilla<br />
kuolevan ihmisen omaisten <strong>ja</strong> läheisten tukeminen<br />
7. Laadun kehittäminen <strong>ja</strong> vapaaehtoistoiminnasta luopuminen<br />
Säännöllinen palautteen antaminen <strong>ja</strong> vastaanottaminen<br />
vapaaehtoistoiminnasta saattohoidossa 14<br />
10 LIITE 10: Suru, suruhoito, surevan kohtaaminen, työntekijän oma suru<br />
11 LIITE 11: Er<strong>ja</strong>nti, Paunonen-Ilmonen: Suru <strong>ja</strong> surevat, surevien hoitotyön perusteet<br />
12 LIITE 12: Kuolevan oikeuksien julistus (YK 1975)<br />
13 LIITE 13: Uskonnollisten <strong>ja</strong> vastaavien yhdistysten nimikkeitä
13/34<br />
Tiedon kulku vapaaehtoistoiminnassa saattohoidossa<br />
Vertaistuki vapaaehtoistoiminnassa<br />
Vapaaehtoistoimijoiden yhteistoiminta <strong>ja</strong> koulutus<br />
Vapaaehtoistoimijoiden työnoh<strong>ja</strong>us saattohoidossa<br />
Vapaaehtoistoiminnasta luopuminen. 15<br />
Vapaaehtoistoimintaan saattohoidossa vaikuttavat lait <strong>ja</strong> asetukset<br />
Suomen perustuslaki:<br />
”Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen,<br />
koskemattomuuteen, turvallisuuteen, sananvapauteen, sosiaaliturvaan,<br />
omaan kieleen <strong>ja</strong> kulttuuriin. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava.”<br />
Laki potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista:<br />
”Oikeus hyvään terveyden- <strong>ja</strong> sairaanhoitoon sekä kohteluun. Oikeus<br />
päästä tarvitsemaansa hoitoon. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta,<br />
yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita, äidinkieltä <strong>ja</strong> kulttuuria on<br />
kunnioitettava hoidossa. Hänellä on oikeus saada tietoa omasta<br />
terveydentilastaan, hoidon merkityksestä <strong>ja</strong> eri hoitovaihtoehdoista.<br />
Ihmismääräämisoikeutta on kunnioitettava <strong>ja</strong> hätä on hoidettava yhteisymmärryksessä<br />
hänen kanssaan.”<br />
Muut lait <strong>ja</strong> asetukset 16<br />
Vapaaehtoisella on oma rooli <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>t sekä laki joiden mukaan hän tukee<br />
auttaviaan. Heitä koskevat terveydenhuollon yleiset<br />
salassapitomääräykset. Vapaaehtoinen on tekemisissä paitsi autettavan<br />
myös tämän läheisten sekä autettavaa ammatikseen hoitavien kanssa.<br />
Vapaehtoisen rooli on kuitenkin erilainen kuin autettavan läheisillä, sillä<br />
hänellä ei ole samaa huolenpitovastuuta kuin omaisilla. Vapaaehtoisen<br />
roolia ra<strong>ja</strong>a kaikkein selvimmin <strong>ja</strong>ko ammattityöhön <strong>ja</strong><br />
<strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an. Vapaaehtoinen ei ole hoita<strong>ja</strong>; hoitotyö jätetään<br />
ammattilaisille, tämä ra<strong>ja</strong>us tehdään osaltaan jo vastuukysymysten<br />
vuoksi.<br />
Vapaaehtoinen auttaa <strong>ja</strong> tukee siten, että autettavilla itsellään säilyvät<br />
elämänoh<strong>ja</strong>kset omissa käsissään. Samalla kunnioitetaan tuettavien<br />
itsemääräämisoikeutta. Kuuntelu, keskustelu <strong>ja</strong> rohkaisu ovat<br />
vapaaehtoisten tärkeimmät tehtävät. Niissä yhdistyvät sekä sosiaalinen<br />
että henkinen tuki. Tuen, rohkaisun <strong>ja</strong> keskustelujen avulla voidaan<br />
auttaa autettavia selventämään elämän haasteita <strong>ja</strong> solmukohtia.<br />
14 LIITE 14: Palaute omaisilta, potilailta, toisilta vapaaehtoisilta <strong>ja</strong> henkilökunnalta<br />
15 LIITE 15: Kyselylomake vapaaehtoistoiminnasta luopuvalle<br />
16 Ridanpää, Soile: Kuolevan hoitotyötä koskevat kir<strong>ja</strong>lliset ohjeet. Pro gradu -tutkielma<br />
2006
14/34<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuutta<br />
Saattohoidon käsitteitä <strong>ja</strong> lisätieto<strong>ja</strong>:<br />
HYVÄ SAATTOHOITO SUOMESSA. Asiantunti<strong>ja</strong>kuulemiseen perustuvat<br />
saattohoitosuositukset. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Helsinki 2010,<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriön julkaisu<strong>ja</strong> 2010:6.<br />
Palliatiivinen hoito <strong>ja</strong> saattohoito Suomessa (ks. Käypähoito; Kuolevan<br />
potilaan oireiden hoito, 2008). (Ks. linkki:<br />
http://www.terveysportti.fi/stk/shk/koti p_haku = saattohoito.)<br />
Saattohoitopäätös:<br />
Hoitotahto (ks. linkki:<br />
http://eee.terveysportti.fi/dtk/shk/kotip_haku=saattohoito)<br />
Muita linkkejä:<br />
http://www.sairaanhoita<strong>ja</strong>liitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sair<br />
aanhoita<strong>ja</strong>-lehti/6-7 2005/muut artikkelit/uusi_suruteoria_surevien<br />
_auttaminen/)<br />
Ahdistuksen kohtaaminen <strong>ja</strong> potilaan luopumisprosessi<br />
(ks.http://www.sairaanhoita<strong>ja</strong>liitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/<br />
sairanhoita<strong>ja</strong>lehti/9_2008/muut_artikkelit/eksistentiaalisen_ahdistuksen_ko/).<br />
www.pirkanmaanhoitokoti.fi/julk_02.html<br />
Kohtaaminen (Kohtasinko kuolevan Lääkärilehti 1998, Ks. Liite 4.)<br />
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/D9D1164E7920B6EDC225773D0029FA4<br />
1/$FILE/Mina_kuolen_apua-opas.pdf<br />
Saattohoito. Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen<br />
neuvottelukunnan<br />
(ETENE) muistio. (2003)<br />
Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. ETENE -<br />
julkaisu<strong>ja</strong> 4,<br />
Sosiaali- <strong>ja</strong> terveysministeriö (2002)
Läsnä <strong>ja</strong> lähellä − Opas kuolemaa <strong>ja</strong> surua kohtaaville vapaaehtoisille<br />
2010. Katariina Engblom & Elisa Lehtonen (kirj.).<br />
Hänninen Juha, Saattohoito, Potilaan <strong>ja</strong> omaisen opas, 11. uudistettu<br />
painos 2011.<br />
Hänninen Juha, Saattohoito Therapia Fennica.<br />
http://therapiafennica.fi/wiki/index.phptitle=Saattohoito<br />
15/34<br />
Kotisaattohoito – Mahdollisuus kuoleman kohtaamiseen kotona,<br />
Sairaanhoita<strong>ja</strong>liitto,<br />
http://www.sairaanhoita<strong>ja</strong>liitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sair<br />
aanhoita<strong>ja</strong>lehti... 22.2.2012<br />
Hyvän saattohoidon suositukset, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.<br />
Esitteitä 2011:3<br />
Kuolevan potilaan oireiden hoito, Käypä hoito 28.1.2008.<br />
Palliatiivisen hoitotyön asiantuntijuuden kriteerit, Suomen Palliatiivisen<br />
Hoidon Yhdistys ry /2011
16/34<br />
LIITE 1<br />
HAKEMUS KOULUTUKSEEN JA VAPAAEHTOISTOIMIJAKSI<br />
SAATTOHOIDOSSA<br />
Nimi:<br />
_____________________________________________<br />
Syntymäaika: ____________ Ikä:_____________________<br />
Osoite:<br />
_____________________________________________<br />
Puhelinnumerot: _____________________________________________<br />
Sähköposti:<br />
Perhesuhteet:<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Terveydentila:<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Koulutus:<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Keskeinen työkokemus<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Harrastukset<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Miksi haluaisit vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>ksi saattohoidossa<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________
17/34<br />
Minkälaisia kokemuksia sinulla on vaikeasti sairaan ihmisen lähellä<br />
olemisesta<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Mitä merkittäviä muutoksia sinun elämässäsi on tapahtunut viimeisten<br />
kahden vuoden aikana<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Millaiset voimavarat (mm. a<strong>ja</strong>lliset, henkiset, fyysiset) sinulla on<br />
mielestäsi toimia vapaaehtoisena saattohoidossa<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Mitä muuta haluaisit lisäksi kertoa itsestäsi<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
_____________________________________________<br />
Päivämäärä<br />
_____________________________________________<br />
Allekirjoitus<br />
_____________________________________________<br />
Nimen selvennys _____________________________________________
18/34<br />
LIITE 2<br />
Uuden vapaaehtoistyöntekijän perehdytyslomake<br />
Vapaaehtoistyöntekijän nimi<br />
____________________________________<br />
Vapaaehtoistoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n nimi<br />
____________________________________<br />
Kummina toimivan vapaaehtoistyöntekijän nimi<br />
____________________________________<br />
Vapaaehtoistoiminnan aloituspäivä<br />
____________________________________<br />
Asiasisältö<br />
Moniammatillisen tiimin kanssa<br />
Hoitokodin <strong>ja</strong> vapaaehtoistoiminnan esittelyilta<br />
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet<br />
Hoitokoti organisaationa <strong>ja</strong> henkilökuntarakenne<br />
Tutustuminen hoitokodin tärkeisiin paikkoihin<br />
Vuodeosastosaattohoito<br />
Kotisaattohoito<br />
Omaisten tukeminen<br />
Oireenmukainen hoito<br />
Puhtaanapidon <strong>ja</strong> ravinnon merkitys saattohoidossa<br />
Hengelliset asiat saattohoidossa<br />
Potilaan avustamisen niksit <strong>ja</strong> käytännön harjoittelua<br />
Vapaaehtoistoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa<br />
Toimenkuvan luominen<br />
Kir<strong>ja</strong>llisten ohjeiden saaminen työtehtävistä<br />
Ensimmäisestä työvuorosta <strong>ja</strong> sen järjestelyistä sopiminen<br />
Kummin järjestäminen<br />
Info koea<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> perehdytyksen sisällöstä<br />
Info työnoh<strong>ja</strong>uskäytännöistä<br />
Info vertaistukiryhmästä<br />
Kummin kanssa<br />
Tilojen esittely<br />
Työasun <strong>ja</strong> tunnistemerkkien käyttö<br />
Työtehtävät, joissa vapaaehtoistyöntekijä toimii<br />
Potilaiden <strong>ja</strong> omaisten kohtaaminen eri tilanteissa<br />
Työvuoroon kuuluvat rutiinit<br />
Yhteydenpidosta sopiminen<br />
Emotionaalinen sisältö<br />
Palautekeskustelu ensimmäisestä työvuorosta<br />
Välipalautekeskustelut<br />
Työnoh<strong>ja</strong>ukselliset keskustelut<br />
Keskustelu vertaistukihenkilön kanssa<br />
Yhden kuukauden keskustelu<br />
Kolmen kuukauden keskustelu<br />
Vuosittainen kehityskeskustelu<br />
Vapaaehtoistyöntekijöiden yhteiset illat <strong>ja</strong> koulutukset<br />
Varsinaiseen työnoh<strong>ja</strong>ukseen osallistuminen<br />
Suorituspäivä<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
______<br />
Toivoisin lisäperehdytystä seuraavista asioista:<br />
Lomake palautetaan täytettynä vapaaehtoistoiminnan oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle
19/34<br />
LIITE 3<br />
UUSI VAPAAEHTOISTOIMIJA SAATTOHOIDOSSA –<br />
Palautekeskustelun sisältö 3-4 kuukauden koea<strong>ja</strong>n jälkeen.<br />
Keskustelun aika<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n nimi<br />
”Vapaaehtoiskummi”<br />
Työyhteisön edusta<strong>ja</strong>/oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> (nimi <strong>ja</strong> tehtävä)<br />
Liite 4.<br />
1. Miltä toimintasi vapaaehtoisena saattohoidossa on tuntunut<br />
2. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan myönteisiä puolia<br />
3. Mitkä ovat mielestäsi olleet vapaaehtoistoiminnan kielteisiä puolia<br />
4. Miltä sinusta tuntuisi <strong>ja</strong>tkaa vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na saattohoidossa<br />
sinulle kertyneiden kokemusten jälkeen<br />
5. Missä asioissa erityisesti olet kokenut onnistuneesi<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na saattohoidossa<br />
6. Mitkä asiat ovat mielestäsi erityiset vahvuutesi vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na<br />
saattohoidossa Mitkä asiat ovat työyhteisön edusta<strong>ja</strong>n mielestä<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n erityiset vahvuudet saattohoidossa<br />
7. Mitkä asiat ovat mielestäsi tuntuneet vaikeilta tai hankalilta<br />
toimiessasi vapaaehtoisena saattohoidossa<br />
8. Missä asioissa sinulla on omasta mielestään vielä kehittymisen varaa<br />
saattohoidossa Missä asioissa työyhteisön edusta<strong>ja</strong>n mielestä<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lla on vielä kehittymisen varaa<br />
9. Minkälainen näkemys sinulla on mahdollisuuksistasi <strong>ja</strong>tkaa<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na saattohoidossa edellä pohdittujen asioiden<br />
poh<strong>ja</strong>lta Minkälainen näkemys työyhteisön edusta<strong>ja</strong>lla on<br />
vapaaehtoisen mahdollisuudesta <strong>ja</strong>tkaa toimintaansa saattohoidossa<br />
10. Miten haluaisit muuttaa tehtävänkuvaasi tai tehtäviäsi<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na koea<strong>ja</strong>n jälkeen<br />
11. Miten koet ”vapaaehtoiskummin” työskentelyn suhteessa omaan<br />
toimintaasi vapaaehtoisena<br />
12. Mitä odotat ”vapaaehtoiskummilta” <strong>ja</strong>tkossa<br />
13. Miten koet työyhteisön/työyhteisön edusta<strong>ja</strong>n/vapaaehtoistoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n toiminnan suhteessa omaan toimintaasi<br />
14. Mitä <strong>ja</strong>tkossa odotat suhteessa omaan toimintaasi<br />
työyhteisöltä/työyhteisön edusta<strong>ja</strong>lta /vapaaehtoistoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta<br />
15. Minkälaisia tulevaisuuden tavoitteita asetat itsellesi<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na saattohoidossa<br />
16. Mitä työyhteisö/ työyhteisön edusta<strong>ja</strong> /vapaaehtoistoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tai ”vapaaehtoiskummi” odottaa vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>lta<br />
<strong>ja</strong>tkossa<br />
17. Millä mielin vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkaa / ei <strong>ja</strong>tka saattohoidossa tästä<br />
eteenpäin
20/34<br />
Potilaiden, omaisten <strong>ja</strong> (oma)hoitajien toiveita vapaaehtoisen toimi<strong>ja</strong>n tehtäviksi<br />
saattohoidossa<br />
Vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> haluaa, kuten usein kuka tahansa ihminen, niin<br />
mielellään olla toiselle avuksi <strong>ja</strong> hyödyksi. Kuoleva ihminen tarvitsee<br />
enemmänkin vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>n aikaa kuin mitään erityistä tekemistä <strong>ja</strong><br />
avuksi olemista. Potilaat, omaiset tai omahoita<strong>ja</strong>t ovat nimenneet joitakin<br />
asioita, missä vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong> voi olla kuolevan ihmisen, omaisen tai<br />
henkilökunnan avuksi. Kun mitään ei enää voi tehdä, vielä voi tehdä<br />
paljon. Tärkeää on, että joku toinen ihminen on kuolevan ihmisen lähellä<br />
<strong>ja</strong> läsnä.<br />
Seuraavia asioita on toivottu:<br />
juttuseuraa kuolevalle ihmiselle <strong>ja</strong> keskustelua hänen kanssaan<br />
juttuseuraa omaisille <strong>ja</strong> keskustelua heidän kanssaan<br />
ulkoiluseuraa ilman apuvälineitä<br />
ulkoiluapua rollaattorin kanssa<br />
ulkoiluapua pyörätuolin kanssa<br />
ulkoiluapua geriatrisen tuolin kanssa<br />
ulkoiluapua vuoteessa olevalle kuolevalle ihmiselle<br />
kävelyttämistä<br />
kuolevan ihmisen avustamista mukaan tapahtumiin tai<br />
ohjelmatuokioihin<br />
apua tupakalle pääsemiseksi<br />
<strong>ja</strong>lkojen kevyttä hieromista pyydettäessä<br />
hartioiden kevyttä hieromista pyydettäessä<br />
apua hiusten kampaamisessa tai laittamisessa<br />
apua silmälasien puhdistamiseksi<br />
apua parran a<strong>ja</strong>miseksi<br />
apua kynsien lakkaamiseksi<br />
lehtien lukemista<br />
kirjojen tai muuta lukemista<br />
apua musiikin kuuntelemiseksi<br />
askartelua tai muuta käsillä tekemistä<br />
ruoan tarjoamista ilman vaatimusta syödä<br />
kahvin tai juoman tarjoamista<br />
tyynyn kohentamista pyydettäessä<br />
koskettamista, kädestä pitämistä tai silittämistä kuolevan ihmisen<br />
toivomuksen mukaan<br />
läsnäoloa<br />
ohjelmatuokion järjestämistä<br />
muistelukahvituksen järjestämistä<br />
potilashuoneen kaappien järjestämistä<br />
liinavaatevaraston järjestämistä<br />
Kaikissa käytännön tehtävissä tulee muistaa hyvä <strong>ja</strong> tarkka<br />
käsihygienia.
21/34<br />
Liite 5<br />
Suru<br />
Surutyö läheisen kuoleman jälkeen<br />
kuolema tulee aina yllätyksenä<br />
Surutyön tarkoitus: ”Surematon suru on elämän <strong>ja</strong>rru”<br />
Suremisen neljä keskeistä tehtävää:<br />
1. Hyväksyä menetyksen realiteetit<br />
2. Tunnekokemusten läpikäynti (lupa kokea tuskaa)<br />
3. Sopeutua elämään <strong>ja</strong> ympäristöön, jossa kuollutta ei enää ole<br />
4. Tunnetasolla siirtää kuollut ”uuteen paikkaan” omassa<br />
elämässään<br />
Surutyön keskeisiä piirteitä<br />
läheisen kuoleman jälkeen ihminen on shokin kaltaisessa tilassa<br />
surutyö alkaa vähitellen – ei selkeää aikataulua<br />
surutyö voi ilmetä fyysisinä ongelmina<br />
surutyö voi muuttaa muotoaan<br />
vähitellen suru kaikkoaa<br />
Surutyön kesto vaihtelee yksilöllisesti<br />
kokemukset aiemmista menetyksistä vaikuttavat<br />
Surun kulku<br />
1. Shokki <strong>ja</strong> yllätys<br />
2. Tunnepitoinen vapautuminen<br />
3. Alakuloisuus yksinäisyys<br />
4. Fyysiset oireet <strong>ja</strong> ahdistuneisuus<br />
5. Pakokauhu <strong>ja</strong> ennakoiva suru<br />
6. Syyllisyys<br />
7. Vihan tunne<br />
8. Väsymys<br />
9. Vähittainen surun voittaminen<br />
10. Surun antama kypsyys<br />
Normaale<strong>ja</strong> surureakstioita<br />
Kieltäminen<br />
Voimakkaan surun, tyhjyyden, elämän tarkoituksen<br />
menettäminen, yms tunteet.<br />
”Päämäärätöntä vaeltelua”, vaikeus keskittyä<br />
Idealisoituneet muistot<br />
Voimakas tarve muistella, elää uudestaan, kertoa <strong>ja</strong> puhua<br />
Vaikeus nukkua<br />
Syömisvaikeus<br />
Kyvyttömyys kontolloida tunteita, itkun purskahdukset<br />
Tarve suojella toisia surulta
22/34<br />
Suruhoito<br />
<br />
Kokemus kuolleen henkilön läsnäolosta<br />
Autta<strong>ja</strong>n tehtävät ovat rinnasteisia surevan kanssa<br />
1. vahvista menetyksen todellisuutta<br />
2. auta käsittelemään sekä ilmaistu<strong>ja</strong> että latentte<strong>ja</strong> tunteita<br />
3. auta voittamaan erilaisia uudelleensopeutumisen esteitä<br />
menetyksen jälkeen<br />
4. rohkaise jättään jäähyväiset tarkoituksenmukaisella tavalla <strong>ja</strong><br />
tutnemaan, että on mukavaa ryhtyä jälleen tekemään<br />
”satsauksia” elämään (myöhemmin)<br />
Surutyön tukeminen<br />
- hoita<strong>ja</strong> voi jo etukäteen valmentautua läheisten surureaktioihin<br />
- kuolleen näkeminen konkretisoi tapahtuneen<br />
- sureva tarvitsee aikaa <strong>ja</strong> toisen ihmisen läsnäoloa<br />
- tunteiden <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tusten ilmaisu helpottaa surua<br />
- tieto surutyöstä helpottaa hoita<strong>ja</strong>a<br />
Epätäydellinen surutyö<br />
- ihminen voi kieltäytyä suremasta<br />
- suru voi jäädä myös pysyväksi<br />
- joskus tulee syytetyksi toisia tapahtuneesta<br />
- suru voi viivästyä<br />
- joskus ihminen ei osaa ilmaista suruaan<br />
- tarvitseeko sureva ammattiapua<br />
SUREVAN KOHTAAMINEN<br />
Sinä et kuuntele, kun...<br />
- sanot ymmärtäväsi, vaikka sinulla ei ole samaa kokemusta<br />
- sinulla on vastaus ongelmiini jo ennen kuin olen kertonut, mikä<br />
ongelmani on<br />
- keskeytät minut, ennen kuin olen lopettanut, tai lopetat lauseen<br />
puolestani<br />
- tuskin maltat odottaa voidaksesi kertoa minulle jotain<br />
- kerrot omista kokemuksistasi saaden minun kokemukseni<br />
näyttämään mitättömiltä<br />
- mielenkiintosi on jossain toisaalla<br />
- kieltäydyt kiitoksistani sanomalla, että ethän sinä mitään ole tehnyt<br />
Sinä osoitat kuuntelevasi, kun...<br />
- todella yrität ymmärtää minua, vaikka en oikein osaisi kertoa<br />
- hyväksyt minun näkemykseni, vaikka se olisi omaasi vastaan<br />
- kunnioitat päätöksiäni, vaikka ne olisivat mielestäsi vääriä<br />
- et ota minun ongelmia omiksesi, vaan tuet <strong>ja</strong> annat minun selviytyä<br />
niistä itse omalla tavallani<br />
- et ehdota minulle uskonnollista apua, jos en ole siihen valmis<br />
- annat minulle riittävästi tilaa, jotta itse näen, mitä on tapahtunut <strong>ja</strong><br />
tapahtumassa
23/34<br />
- hyväksyt kiitokseni, esim. toteamalla että on mukava kun on voinut<br />
olla avuksi<br />
- saavut kunnioittaen minun maailmaani <strong>ja</strong> annat minun olla MINA!<br />
TYÖNTEKIJÄN OMA SURU<br />
- Kuolevien <strong>ja</strong> surevien parissa työskenteleminen tekee meidät tietoisiksi<br />
omasta<br />
kuolevaisuudestanime<br />
- Autta<strong>ja</strong>n omat pelätyt menetykset<br />
- Eksistentiaalinen ahdistus <strong>ja</strong> oma persoonallinen kuolematietoisuus<br />
Tunne omat rajoituksesi<br />
Anna itsellesi lupa tuntea<br />
Läpikäy omat menetyksesi<br />
Ole tietoinen, mistä saat itse apua <strong>ja</strong> tukea<br />
Tunne oma suruhistoriasi
24/34<br />
Liite 6<br />
Helena Er<strong>ja</strong>nti & Marita Paunonen-Ilmonen: Suru <strong>ja</strong> surevat: surevien hoitotyön<br />
perusteet<br />
Surevan kohtaamisessa on tärkeää<br />
- näyttää surevalle, että hänen surunsa otetaan vastaan<br />
- antaa tilaa surevan tunteille, a<strong>ja</strong>tuksille <strong>ja</strong> reaktioille <strong>ja</strong> tunnistaa tunnemyrskyn<br />
kaikki<br />
- ulottuvuudet: kaaos, kahden todellisuuden elämä, yliluonnolliset kokemukset,<br />
rajut tunteet, alakulo, halu elämästä luopumiseen <strong>ja</strong> surun ilo<br />
- kunnioittaa surevan surua<br />
- ottaa surevan suru vastaan sellaisenaan <strong>ja</strong> olla omimatta <strong>ja</strong> analysoimatta sitä<br />
liian ammattimaisesti<br />
- kohdata sureva ihmisenä, vaikka hänen ominaispiirteisiinsä on yhtenä uutena<br />
piirteenä kytkeytynyt suru<br />
- suostua surevalle “peiliksi”, josta sureva voi hei<strong>ja</strong>staa omaa olemustaan <strong>ja</strong><br />
toimintaansa<br />
- muistaa, että surun yksilöllisyyden <strong>ja</strong> ainutkertaisuuden vuoksi ihminen ei<br />
koskaan voi surra väärin<br />
- olla läsnä <strong>ja</strong> käytettävissä riittävän kauan <strong>ja</strong> kiireettömästi<br />
- olla aito, avoin <strong>ja</strong> kuunteleva<br />
Vuorovaikutuksessa on keskeistä<br />
- osoittaa surevalle myötätuntoa koskettamalla esimerkiksi hänen kättään tai<br />
olkapäätään tai ottamalla hänet syliin<br />
- kunnioittaa sekä oman intimiteettinsä että surevan intimiteetin rajo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
muistaa, että miehet eivät yleensä halua niin paljon läheisyyttä kuin naiset<br />
- välttää fraase<strong>ja</strong>, koska ne yleensä vain suututtavat <strong>ja</strong> loukkaavat surevaa<br />
- käyttää sellaisia ilmauksia kuin “Tämä tuntuu teistä varmasti pahalta”,<br />
“A<strong>ja</strong>ttelen teitä” tai “Olen pahoillani”<br />
- kuunnella surevan kertomuksia<br />
- luopua katteettomista lupauksista, kritisoinnista <strong>ja</strong> käskyjen antamisesta<br />
- sanoa asiat yksinkertaisesti <strong>ja</strong> selkeästi, sillä sureva elää tunnemyrskyn<br />
kaaoksessa<br />
- olla asiallinen <strong>ja</strong> keskittyä olennaisiin asioihin, sillä sureva kokee elävänsä<br />
epätodellisessa maailmassa<br />
- luopua surkuttelusta tai säälistä, sillä sureva ei kaipaa niitä<br />
- rohkaista surevaa ilmaisemaan tunteitaan sanomalla esim. “On luonnollista,<br />
että tunnette tässä tilanteessa noin” tai “Antakaa itkun tulla”<br />
- ottaa vakavasti surevan ilmaukset peloista, epäilyistä <strong>ja</strong> myrskyisistä tunteista<br />
- muistaa omat ra<strong>ja</strong>nsa eli olla menettämättä itseään surun läheisyydessä<br />
- hyväksyä surevan kokemus surun <strong>ja</strong>kamisen mahdottomuudesta <strong>ja</strong> olla<br />
osoittamatta teennäistä ymmärtämystä<br />
- suojella surevaa lisätuskalta<br />
- muistaa, että sureva ei halua joutua sairauskertomusten kuuli<strong>ja</strong>ksi<br />
- muistaa, että vuorovaikutussuhteessa sureva on tuen saa<strong>ja</strong> eikä tuen anta<strong>ja</strong>
25/34<br />
Apua tarjottaessa on keskeistä<br />
- kysyä: “Onko teillä ketään, jonka kanssa voitte puhua näistä asioista”<br />
- välttää jättämästä surevaa yksin, tunnistaa sureva tukiverkosto <strong>ja</strong> suhteiden määrä <strong>ja</strong><br />
laatu <strong>ja</strong> vahvistaa <strong>ja</strong> rakentaa surevan tukiverkostoa<br />
- tehdä avoin tarjous “Voinko auttaa” tai “Mitä voin tehdä”, jotta sureva voi ilmaista<br />
avun tarpeensa<br />
- antaa paperinenäliina, vesilasi <strong>ja</strong> tuoli sekä luoda kohtaamiseen rauhallinen, meluton<br />
tila, jossa hil<strong>ja</strong>inen taustamusiikki voi rauhoittaa surevaa<br />
- käydä läpi yhdessä päiväkirjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> muita muisto<strong>ja</strong> tai katsella valokuvia <strong>ja</strong> videoita, sillä<br />
surevalle niiden läpikäyminen on tärkeää<br />
- lähteä mukaan surevalle tärkeisiin paikkoihin <strong>ja</strong> ottaa huomioon surun maantiede<br />
- ottaa surevan ilmaisemat elimistön kapinaan kytkeytyvät fyysiset <strong>ja</strong> psykosomaattiset<br />
tuntemukset vakavasti<br />
- varmistaa, että sureva on <strong>ja</strong>ksanut syödä <strong>ja</strong> juoda<br />
Vaina<strong>ja</strong>a katsottaessa on tärkeää<br />
- suositella surevalle ruumiin katsomista, mutta antaa hänen itse päättää, katsooko<br />
ruumista vai ei<br />
- kertoa hänelle, että hän voi tällöin jättää hyvästit läheiselleen<br />
- tuoda esiin, että vaina<strong>ja</strong>n katsominen vaikuttaa surevaan myönteisesti: vaina<strong>ja</strong>n<br />
näkeminen käynnistää suru- <strong>ja</strong> luopumistyön, auttaa hyväksymään kuoleman<br />
lopullisuuden, tekee menetyksestä todellisen <strong>ja</strong> auttaa hahmottamaan oman<br />
todellisuuden muutosta<br />
- valmentaa surevaa ruumiin katsomiseen kertomalla, miltä vaina<strong>ja</strong> tulee näyttämään <strong>ja</strong><br />
millainen katsomispaikka on<br />
- kertoa, että sureva voi etukäteen suunnitella, haluaako hän esimerkiksi asetella kukkia<br />
vaina<strong>ja</strong>n rinnalle<br />
- kertoa, että sureva voi koskettaa vaina<strong>ja</strong>a, kosketus tekee epätodellisesta totta<br />
- tukea surevaa ilmaisemaan tunteensa, sillä itku <strong>ja</strong> huutaminen ovat osa luopumista<br />
- antaa surevan viipyä vaina<strong>ja</strong>n luona niin kauan, että voimakkaimmat tunteet laantuvat<br />
Surevaa rohkaistaessa on tärkeää<br />
- Kannustaa surusta elpyvää tarttumaan vähittäin haasteisiin, sillä liian suuret<br />
muutokset voivat estää luopumista <strong>ja</strong> sureva saattaa katua niitä myöhemmin<br />
- ottaa huomioon surevan a<strong>ja</strong>ttelun murroksen mahdollistama terveyden vaalimisen<br />
- herkkyyskausi <strong>ja</strong> rohkaista surevaa hoitamaan itseään<br />
- tukea elpyvän surevan persoonallista kasvua metamorfoosissa <strong>ja</strong> kannustaa surevaa<br />
luomaan<br />
- rohkeasti uutta identiteettiään<br />
- tukea surevan itsetutkiskelua, a<strong>ja</strong>ttelun murrosta <strong>ja</strong> persoonallisuuden hahmottamista<br />
niin, että kehitys on positiivista <strong>ja</strong> luopumistyö voi edetä<br />
- kannustaa surevaa löytämään omat voimavaransa <strong>ja</strong> tukea sopivien selviytymistapojen<br />
käyttöönottoa<br />
- tunnistaa surevan käyttämät <strong>ja</strong> hänelle ominaiset surusta selviämisen strategiat <strong>ja</strong><br />
tukea niitä<br />
- tunnistaa suruun liittyvä itsesäätely <strong>ja</strong> tukea surevan omaehtoista itsesäätelyä <strong>ja</strong><br />
surusta selviytymistä sekä itsehoitoa<br />
- tunnistaa elpymisen sisältö <strong>ja</strong> auttaa surevaa elpymisen etenemisessä sekä vähentää<br />
surun poistumattomuudesta aiheutuvia paineita<br />
- Kannustaa aviopuolisoita keskustelemaan etukäteen leskeydestä, koska surevan<br />
sisäinen vaatimus <strong>ja</strong> meneillään oleva raju surun aika sivuuttavat usein surevan<br />
tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita
26/34<br />
Liite 7<br />
Saattohoidon vapaaehtoistyöntekijän <strong>ja</strong>ksamisen tukeminen<br />
Vapaaehtoistyöntekijän hyvinvoinnista <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamisesta ovat vastuussa<br />
sekä saattohoitoa toteuttava yhteisö että vapaaehtoinen itse.<br />
Hoitoyhteisön vastuulla on järjestää vapaaehtoisille<br />
- koulutusta<br />
- työnoh<strong>ja</strong>usta<br />
- kehityskeskustelu<strong>ja</strong><br />
- vertaistuellisia tapaamisia, joissa voi <strong>ja</strong>kaa kokemuksia vapaaehtoisten<br />
kesken<br />
- virkistystä esim. retket <strong>ja</strong> illanvietot<br />
Työyhteisön tulee antaa vapaaehtoiselle palautetta <strong>ja</strong> kiitosta tämän<br />
toiminnasta sekä välittää myös mahdolliset omaisten kiitokset. Yliinnokkaille<br />
vapaaehtoisille tulee asettaa ra<strong>ja</strong>t, että<br />
työtuntimäärät pysyvät kohtuullisina.<br />
Vapaaehtoisen vastuulla on<br />
- vaalia läsnä olemisen kykyään<br />
- huolehtia omasta <strong>ja</strong>ksamisestaan (“lepää ennen kuin väsyt”)<br />
- muistaa olevansa riittävä omana itsenään<br />
- kuulostella omaa tilaansa, voimavaro<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> motiive<strong>ja</strong>an<br />
- tiedostaa omat ra<strong>ja</strong>nsa <strong>ja</strong> osata käyttää ei-sanaa<br />
- <strong>ja</strong>kaa onnistumisen, epäonnistumisen <strong>ja</strong> turhautumisen tunteitaan<br />
-osallistua hoitoyhteisön järjestämään vapaaehtoisten <strong>ja</strong>ksamista<br />
tukevaan toimintaan
27/34<br />
Liite 8<br />
Uskonnollisten <strong>ja</strong> vastaavien yhdistysten nimikkeitä<br />
Suomen evankelisluterilainen kirkko<br />
www.evl.fi<br />
Suomen ortodoksinen kirkko<br />
www.ort.fi<br />
Venäjän ortodoksinen kirkko (Hgissä)<br />
Pyhän Nikolauksen srk<br />
www.svt-nikolai.fortunecitv.net<br />
Pokrovan seurakunta<br />
Roomalaiskatolinen kirkko<br />
ww.catholic.fi<br />
Katolinen kirkko Suomessa<br />
www.katolinen.net<br />
Helluntaiherätys<br />
www.suomenhelluntaikirkko.fi<br />
Lähetysseurakunta<br />
www.lahetysseurakunta.fi<br />
Vapaakirkko<br />
www.svk.fi<br />
Adventtikirkko<br />
www.adventtikirkko.fi<br />
Suomen Adventtikirkko<br />
Adventtiseurakunnat<br />
Baptistit<br />
www.baptisti.fi<br />
Baptistikirkko<br />
(Baptistförsamling)<br />
Romanit Romano Missio ry, www.romanomissio. fl<br />
Inkeriläiset<br />
Juutalaiset Helsingin juutalainen seurakunta www.jchelsinki.fi<br />
Islam<br />
Suomen Islam-seurakunta<br />
Suomen Islamilainen Yhdyskunta<br />
Suomen Islam-Keskus,<br />
www.hki-islamkeskus.fi<br />
Buddhalaiset<br />
www.buddhalaisuus.fi<br />
Jehovan todista<strong>ja</strong>t<br />
www.watchtower.org<br />
Mormonit<br />
www.mormonit.fi<br />
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen<br />
Kirkko<br />
Bahái<br />
www.bahai.org<br />
Krishna-liike<br />
www.harekrishna.fi<br />
Scientologia Suomen Scientologia-yhdistys ry<br />
Kristillinen tiede<br />
Vapaa-a<strong>ja</strong>tteli<strong>ja</strong>t<br />
www.vapaa-a<strong>ja</strong>tteli<strong>ja</strong>t.fi<br />
Vapaa-a<strong>ja</strong>ttelijoiden liitto ry
28/34
29/34
30/34<br />
Liite 9 Palautelomakkeita
31/34<br />
Palaute omaisilta tai potilailta<br />
Nimi:<br />
Miten tyytyväinen olette<br />
<strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an<br />
Erittäin tyytyväinen<br />
Melko tyytyväinen<br />
En osaa sanoa<br />
Melko tyytymätön<br />
Erittäin tyytymätön<br />
Miten tyytyväinen olette järjestettyihin<br />
virkistystuokioihin<br />
Erittäin tyytyväinen<br />
Melko tyytyväinen<br />
En osaa sanoa<br />
Melko tyytymätön<br />
Erittäin tyytymätön<br />
Mitä odotatte vapaaehtoistoiminnalta/ vapaaehtoistyöntekijöiltä<br />
Mitä muuta haluaisitte vapaaehtoistoiminnasta vielä sanoa<br />
Palaute vapaaehtoistyöntekijältä<br />
Nimi:<br />
Miten tyytyväinen olet<br />
<strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an<br />
Erittäin tyytyväinen<br />
Melko tyytyväinen<br />
En osaa sanoa<br />
Melko tyytymätön<br />
Erittäin tyytymätön<br />
Miten tyytyväinen olet<br />
vapaaehtoistyöntekijälle järjestettyihin<br />
tukimuotoihin<br />
Erittäin tyytyväinen<br />
Melko tyytyväinen<br />
En osaa sanoa<br />
Melko tyytymätön<br />
Erittäin tyytymätön<br />
Mitä odotatte vapaaehtoistoiminnalta/ henkilökunnalta/ vapaaehtoistoiminnan<br />
oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta<br />
Mitä muuta haluaisit vielä sanoa
32/34<br />
Palaute henkilökunnalta<br />
Nimi:<br />
Miten tyytyväinen olette <strong>vapaaehtoistoiminta</strong>an<br />
Erittäin tyytyväinen<br />
Melko tyytyväinen<br />
En osaa sanoa<br />
Melko tyytymätön<br />
Erittäin tyytymätön<br />
Mitä odotat vapaaehtoistoiminnalta/ vapaaehtoistyöntekijöiltä<br />
Mitä muuta haluaisit vapaaehtoistoiminnasta vielä sanoa
33/34<br />
Liite 10<br />
Kyselylomake vapaaehtoistyöstä luopuvalle<br />
Miksi luovut vapaaehtoistoiminnasta<br />
Miten olet kokenut toimiessasi vapaaehtoisena saattohoidossa<br />
Miten mielestäsi olet saanut tukea toimiessasi vapaaehtoisena<br />
saattohoidossa<br />
Minkälaisia myönteisiä kokemuksia sinulle on jäänyt<br />
vapaaehtoistoimi<strong>ja</strong>na saattohoidossa<br />
Minkälaisia kehitettäviä asioita olet havainnut työyhteisösi<br />
vapaaehtoistoiminnassa saattohoidossa<br />
Mitä kehitettävää olet havainnut vapaaehtoistoiminnan oh<strong>ja</strong>amisessa<br />
saattohoidossa<br />
Mitä muuta haluat vielä sanoa luopuessasi vapaaehtoistoiminnasta<br />
saattohoidossa<br />
Päivämäärä<br />
Allekirjoitus<br />
Nimen selvennys
34/34<br />
Liite 11<br />
Kuolevan oikeuksien julistus<br />
· Minua on oikeus tulla kohdelluksi elävänä ihmisenä kuolemaani asti.<br />
· Minulla on oikeus toivon ylläpitämiseen riippumatta siitä muuttuuko sen<br />
tavoite.<br />
· Minulla on oikeus saada hoitoa <strong>ja</strong> huolenpitoa toivoani ylläpitäviltä vaikka<br />
toivo muuttuisi.<br />
· Minun on oikeus ilmaista omalla tavallani tulevaa kuolemaani koskevat<br />
tunteeni.<br />
· Minulla on oikeus osallistua hoitoani koskeviin päätöksiin<br />
· Minulla on oikeus <strong>ja</strong>tkuvaan hoitoon, vaikka tavoitteena ei enää ole<br />
paraneminen vaan hyvä olo.<br />
· Minulla on oikeus siihen, etten kuollessani ole yksin.<br />
· Minulla on oikeus olla kärsimättä kipua.<br />
· Minulla on oikeus saada rehelliset vastaukset kysymyksiini.<br />
· Minulla on oikeus tiedonsaantiin.<br />
· Minulla on oikeus saada apua perheeltäni <strong>ja</strong> perheelleni kuolemani<br />
hyväksymiseksi.<br />
· Minulla on oikeus rauhalliseen <strong>ja</strong> arvokkaaseen kuolemaan.<br />
· Minulla on oikeus säilyttää yksilöllisyyteni, eikä ratkaisu<strong>ja</strong>ni saa tuomita vaikka<br />
ne olisivat vastoin muiden näkemyksiä.<br />
· Minulla on oikeus keskustella <strong>ja</strong> kertoa uskonnollisista <strong>ja</strong>/tai henkisistä<br />
elämyksistäni riippumatta siitä, mitä ne merkitsevät muille.<br />
· Minulla on oikeus ruumiini loukkaamattomuuteen kuoleman jälkeen.<br />
· Minulla on oikeus huolehtivaisten, myötätuntoisten <strong>ja</strong> osaavien ihmisten<br />
antamaan hoitoon, jotka pyrkivät parhaansa mukaan ymmärtämään tarpeeni<br />
<strong>ja</strong> jotka auttaessaan minua kohtaamaan kuolemani kokevat oman tehtävänsä<br />
antoisaksi.
Change language