pdf-tiedostona - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

More documents

Recommendations

Info

6 KyAMK KyAMK:ssa on kolme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymää. Osaamiskeskittymät toimivat avoimina oppimisympäristöinä, ja niiden toimintaan kuuluvat TKI-työ, maksullinen palvelutoiminta sekä opetuslaboratoriot. TKI-osaamiskeskittymät kokoavat KyAMK:n henkilökunnan ja opiskelijat sekä yhteistyökumppanit yhteen. Koulutuksen, TKI-toiminnan ja työelämän tiivis yhteistyö kasvattaa opiskelijoiden asiantuntijuutta, lisää innovatiivisuutta, tukee maakunnan kehittymistä ja mahdollistaa uuden yritystoiminnan syntymisen. KYMP ja KymiTechnology - tekninen tutkapari Kymen Puhelimella on käytössään teknologisia ratkaisuja, jotka on räätälöity juuri heidän tarpeitaan vastaaviksi. Räätälinä toimii KymiTechnology. Ilkka Huhtala hteistyö KYMP:n ja KymiTech- Y nologyn välillä alkoi vuosituhannen vaihteessa projektilla, jossa insinööriopiskelijat loivat teknologisia ratkaisuja ja laitteita Kymen Puhelimen arvioitavaksi. Sittemmin toiminta on jalostunut projektien sarjaksi. – Oppilaitoksessa kyetään simuloimaan verkko- ja palvelukokonaisuutta, jota me tuotamme. Se toimii TKI-osaamiskeskittymät ovat • sosiaali- ja terveysalan KymiCare, • kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin KymiDesign & Business, • tekniikan ja liikenteen KymiTechnology. TKI-osaamiskeskittymät hyödyntävät KyAMK:n laatupalkittua LCCE ® - toimintatapaa (Learning and Competence Creating Exosystem). LCCE ® eli Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi on monimuotoista työskentelyä, jossa opiskelijat toimivat aidoissa työelämän tilanteissa yhteistyössä yritysten kanssa. Lue lisää www.kyamk.fi/LCCE. ikään kuin testipenkkinä. Lisäksi, kun tarvitsemme osaavia henkilöitä suunnittelemaan ja rakentamaan tekniikkaa, voimme kääntyä KyAMK:n puoleen, kertoo KYMP:n verkkoliiketoiminnan johtaja Harri Himanen. Kattava ja kahteen suuntaan toimiva kehittämisohjelma kulkee tehtävänsä mukaisesti nimellä Simunet. Se tarjoaa huippuluokan kehittymisalustan niin opiskelijoille kuin työelämän edustajallekin. Eikä kehittyminen ole ainoa etu. – Olemme tällä alalla alueen suurin työllistäjä, Himanen kertoo. Kestävää kehitystä ja uusia innovaatioita Simunet-projektista vastaava KYMP:n tuotantopäällikkö Vesa Kankare osallistuu KyAMK:n tekniikan osaamis- alan projektiopintotunneille, joissa ideoita ja ehdotuksia heitellään puolin ja toisin. – Siten esimerkiksi opinnäytetyöaiheita on syntynyt useita, Kankare kertoo. Tällainen toiminta tuo työelämälähtöisyyden opiskelijoiden toimintaan, hän jatkaa. Himanen kertoo opinnäytetöiden palvelevan hyvin sekä opiskelijoiden että KYMP:n tarpeita. – Valmistumaisillaan olevat kyvykkäät insinöörit ovat saaneet meiltä mielekkäitä opinnäytetyöaiheita ja sitä kautta mekin saamme valmiiksi pureskeltua materiaalia, hän toteaa. Myös uusia mahdollisuuksia on pulpahdellut pintaan. Esimerkiksi visio tietoliikennetekniikan tuottaman hukkalämmön hyödyntämiseksi energiateknologiassa kuulostaa sopivan futuristiselta, mutta silti realistiselta tapahtuakseen jo lähitulevaisuudessa. Yhteistyö KyAMK:n kanssa on tuonut esiin aivan uusia mahdollisuuksia, toteavat Harri Himanen (vas.) ja Vesa Kankare. KymiCare tuottaa räätälöityjä hyvinvoinnin ratkaisuja • asiakkaidensa ja • heidän asiakkaidensa ongelmiin. Keskeisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita • opiskelijat, kunnat, yritykset, 3. sektori, tutkimus- ja koulutuslaitokset, valtionhallinto Menetelmänä • koulutus, tutkimus, kehittäminen,yhteistoiminta Koordinoiva tutkimusjohtaja Juhani Pekkola www.kyamk.fi/kymicare KymiTechnology tuottaa käytännön ratkaisuja tuotteiden, palveluiden, prosessien ja liiketoimintojen kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämispalvelut • asiantuntijapalvelut • opetuslaboratoriot • projektitoiminta Oppimisympäristöt • Insinööritoimisto KyAMK • Kymi Composites • Kotka Maritime Centre • Logistiikan virtuaalitehdas • Ohjelmistoakatemia • SimuNet-laboratorio Koordinoiva tutkimusjohtaja Juhani Talvela Kehitysinsinööri Arja Sinkko www.kyamk.fi/kymitechnology KymiDesign & Business Kouvolan Lääkäriaseman moottorina KymiDesign & Business edistää laaja-alaisesti muun muassa Kouvolan Lääkäriaseman yritysviestintää. Ilkka Huhtala KymiDesign & Busineksessä KyAMK:n opiskelijat, henkilökunta ja yritykset tuottavat yhdessä konkreettisia ja monipuolisia ratkaisuja yritysten liiketoimintaan, viestintään tai muotoiluun liittyviin tarpeisiin. Kouvolan Lääkäriasema on nauttinut tästä asetelmasta yli kymmenen yhteisen työvuoden ajan. Lääkäriaseman toimitusjohtaja ja työterveyslääkäri Jouko Leppänen kertoo yksittäisten hankkeiden kehittyneen lopulta kokonaisuudeksi. – Tapaan kerran kuukaudessa KymiDesignin edustajan ja tarkastelemme projektien edistymistä. Samalla mietimme mahdollisuuksia uusille hankkeille. Leppänen toteaa yhteistyön kasvaneen ja kehittyneen vuosien varrella joka suuntaan. – Tämäntyyppisessä toiminnassa vain taivas on rajana. Markkinointija sisustussuunnitelma, internetsivustot sekä Kouvolan Sanomien liitteiden suunnittelu ja toteuttaminen ovat KyAMK:n opiskelijoiden käsialaa, vain muutamia mainitakseni. Kokonaisvaltainen yritysilmeen muokkaaminen ja ammattimaisuus ovat tuoneet meille vahvuutta, hän summaa. Sitoutuminen kannattaa Vastavetona Lääkäriasema tarjoaa työharjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, sekä projekteja muun muassa viestinnän, muotoilun ja liiketalouden opiskelijoille. Leppänen pitää KymiDesign & Business:n ja Kouvolan Lääkäriaseman symbioosia oivana mallina työelämän ja koulutuksen saumattomasta sitoutumisesta toisiinsa. – Lääkäripalvelut ei varmasti ole tyypillisin bisnes yhdistettäväksi tällaiseen toimintaan, joten uskoisin yhteistyön olevan ehdoton ratkaisu yrityksen toimialasta riippumatta, toteaa Jouko Leppänen. KymiDesign & Business toimii linkkinä koulutusalansa opiskelijoiden ja työelämän välillä ja tuottaa syntyneen yhteistyön kautta ratkaisuja yritysten bisnes-, muotoilu-, viestintä-, tutkimus- ja tuotekehitystarpeisiin. Tavoitteena on projektien kokonaishallinta, erikoisosaaminen, joustavat toimintatavat ja innovatiiviset työmenetelmät. Koordinoiva tutkimusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala Yritysyhteistyösuunnittelija Heta Vilén www.kyamk.fi/ kymidesign&business
KymiCare KAKSPY ry:n kulmakivenä KyAMK 7 KymiCare on toiminut kotkalaisen mielenterveysyhdistyksen taustavoimana yli 12 vuotta. Ilkka Huhtala aakkois-Suomen sosiaalipsy- K kiatrisen yhdistyksen KAKSPY ry:n toiminta perustuu visiolle, jossa yhdistys ja seudun sosiaalialan oppilaitokset valjastavat toistensa osaamisen ja tarpeet yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kotkassa vuonna 1998 perustetun yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja osallistua uusien kuntouttavien toimintamuotojen kehittämiseen. Niinpä yhteistyö KyAMK:n sosiaali- ja terveysalan TKI-osaamiskeskittymän KymiCaren kanssa kantaa hedelmää vuodesta toiseen. Vuorovaikutus kehityksen avaimena KAKSPY ry:n kehittämisjohtaja Markku Kärmeniemen mukaan huomattava osa yhdistyksen nykyisestä 75 työntekijästä on löytänyt tiensä yhdistykseen KymiCaren kautta. Tahojen välisestä vuorovaikutuksesta pyritään ottamaan kaikki irti. – Tietoa vaihdetaan niin oppilaiden, opettajien kuin kuntoutettavienkin kesken, joten kehitystä tapahtuu joka rintamalla, Kärmeniemi kertoo. Hänen mukaansa työntekijöiden ja opiskelijoiden välillä vallitsee tasa-arvo, joka tarjoaa jokaiselle paikan samalla askelmalla. Ote työntekoon on realistinen ja vastuu painaa yhtä paljon jokaisella. Opiskelijat ovat myös kuntoutettavien mieleen, koska harjoittelijalla voi olla enemmän aikaa jaettavaksi. Kohti isompia kokonaisuuksia – Opiskelijoita otetaan mukaan käytännössä kaikkeen toimintaan KAKS- PYn yhdessätoista eri toimipisteessä, Kärmeniemi kertoo. Aina kuitenkaan ei ole mahdollista irrottaa vanhempaa kollegaa opastamaan nuorempia työssään. Kärmeniemi toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin ottaa opiskelijoita tekemään isompia projekteja ja kokonaisuuksia sosiaaliohjaajan perustöiden lisäksi. – Tämän mahdollistaminen vaatii kuitenkin resursseja sekä henkilökuntaa, hän muistuttaa. KAKSPY ry tekee tiiviisti työtä konseptin laajemman lanseeraamisen eteen. Yhdistyksellä on jo palvelutuotantoa <strong>Kymenlaakson</strong> lisäksi Etelä-Karjalassa. Lisäksi KAKSPYn edustajat antavat asiantuntija-apua aina Itä-Eurooppaa myöten. Opiskelijat ovat mukana lähes kaikessa KAKSPY:n toiminnassa, toteaa kehittämisjohtaja Markku Kärmeniemi Mentorointi – oikotie opiskelijasta ammattilaiseksi Henkilökohtainen ohjaus- ja tukitoiminta eli mentorointi luo ymmärrystä opiskelijan ja alan ammattilaisen välille. KyAMK:n koulutus- ja työelämäpalvelut käynnisti hankkeen mentoroinnin edistämiseksi. Koulutus- ja työelämäpalvelut tuottaa monipuolista lisä- ja täydennyskoulutusta, esim. yrityskohtaisia koulutuspalveluja eri aloille, avointa AMK-opetusta, kielitutkintoja ja -koulutuksia, työvoimapoliittista koulutusta, korkea-asteen oppisopimustyyppistä koulutusta sekä eri koulutusalojen erikoistumisopintoja. Lisäksi KT-palvelut suunnittelee ja järjestää erilaisia yritystapahtumia ja seminaareja sekä toteuttaa koulutuksen kehittämishankkeita. Ura- ja rekrytointipalvelu toimii linkkinä työnantajien ja opiskelijoiden välillä. Se on joustava rekrytointikanava työnantajille sekä tukee opiskelijoiden työllistymistä ja urasuunnittelua. www.kyamk.fi/kt-palvelut www.kyamk.fi/rekry Ilkka Huhtala yksyllä 2008 KyAMK:ssa pionee- S riluonteisesti käynnistynyt mentorointihanke osoittautui toimivaksi ja se muutettiin viralliseksi opintokokonaisuudeksi vuodenvaihteessa 2010. Mentoroinnin tavoitteena on edistää työelämän ammattiosaajan ja alalle erikoistuvan opiskelijan välistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta. Yhteistyötä kaikkien eduksi Mentorointi ei ole työharjoittelua, vaan inhimillistä, käytännönläheistä oleellisten asioiden käsittelyä nykyisen ja tulevaisuuden osaamisen ytimessä. KyAMK:ssa puitteet mentoroinnille järjestää koulutus- ja työelämäpalvelut. Hanketta koordinoivan Saara Ahtiaisen mukaan kuukausittainen tapaaminen tarjoaa mentorille eli työelämän edustajalle mahdollisuuden kartoittaa opiskelijan tietotaitoa, erikoisosaamista ja valmiuksia kiinnittyä työelämään. Koulutuksen sisällön ja ulottuvuuksien käsittely yhdessä opiskelijan kanssa luo vankan perustan molemminpuoliselle, kestävälle kehitykselle. Opiskelija puolestaan saa ensikäden täsmätietoa ja ohjausta toimenkuvasta, johon hän itseään kouluttaa. Eräs KT-palvelujen tärkeimmistä tehtävistä onkin Ahtiaisen mukaan löytää opiskelijalle täydellinen partneri työelämän puolelta. Palautteen perusteella myös KyAMK pystyy kehittämään toimintaansa edelleen. KyAMK:ssa työskentelee n. 400 eri alojen ammattilaista. Heistä viisi kertoi, mitä kaikkea työpäivään sisältyykään. Gallupissa kysyttiin: 1. Mitä vahvuuksiasi hyödynnät KyAMK:ssa 2. Vietkö töitä kotiin 3. Mistä puhut ruokatauolla työkavereiden kanssa Kyamkilaiset kertovat Heta Vilén, kv-liiketoiminta ja kulttuuri, yritystoiminnan yhteistyösuunnittelija, KyAMK:ssa vuodesta 2003 1. Sosiaalisia taitoja, koordinointikykyä ja organisaation osaamisen tuntemista ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän hyödyksi. 2. Kyllä, valitettavasti. Välillä työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy esimerkiksi asiakastapaamisten muodossa. 3. Ruokatunnit ovat mukavia hetkiä. Työasioista puhutaan paljonkin, mutta myös muista mukavista asioista. Henrikki Hoikkala, kiinteistönhoitaja, KyAMK:ssa vuodesta 2003 1. Monitaitoisuutta. 2. Pidän mielelläni työn ja vapaa-ajan täysin erillään toisistaan. Eikä töiden kotiinviemiselle ole juuri ollut tarvettakaan. 3. ”Äijäporukassa” kun melkeinpä ollaan, väistämättä jututkin ovat miesten juttuja. Ja kyllä tietysti töistäkin puhutaan. Niin, ja säästä. Miia Heikkinen, sosiaalialan lehtori ja opinto-ohjaaja, KyAMK:ssa vuodesta 1997 1. Toiveammattini on ollut opettaja jo alakoulusta asti. Tykkään suunnittelu- ja ohjaustyöstä sekä yksin että porukalla. Ajan hermolla pysyminen luo sopivasti paineita uusien metkujen opettelemiseksi. 2. Saatan arvioida opiskelijoiden tehtäviä ja opinnäytetöitä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Joskus joudun etsimään tietoa tai suunnitelemaan opetusta yömyöhään. Ainoastaan kesälomalla työt jää kokonaan unholaan. 3. Puheenaiheet liikkuvat aika usein työasioissa, etenkin kun yhteistä aikaa ei ole koskaan tarpeeksi. Välillä tuuletetaan tunteita, mutta huumori kukkii sopivasti. Myös lemmikit, lapsenlapset ja muut elämänmakuiset asiat ovat puheenaiheina. Raija Salo, merenkulun ja logistiikan osaamisalapäällikkö, KyAMK:ssa vuodesta 2008 1. Tuntuu, että näissä tehtävissä joudun hyödyntämään lähes kaikkia taitoja, joita työuran varrella on takkiin tarttunut: esimiestaitoja, opetuskokemusta, erikoisosaamista logistiikasta. Hyville hermoillekin on käyttöä. 2. Valitettavasti hyvin usein. Kirjalliset, keskittymistä vaativat työt on helpoin tehdä kotona, jos töissä ei ole omaa rauhaa.Tavoitteena on jatkossa pääsääntöisesti päivätyö. 3. Aiheet vaihtelevat kotiasioista työasioihin. Ja jostain kumman syystä kiireenkin keskellä, saamme useimmiten nauraa... itsellemme. Juhani Pekkola, koordinoiva tutkimusjohtaja, sosiaali- ja terveysala, KyAMK:ssa vuodesta 2009 1. Luovuus ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Ongelmanratkaisukyky. 2. Kyllä. Lisäksi teen töitä matkoilla ja asiakkaan tiloissa. Nuorempana saattoi työajatukset katkaista kesäloman ajaksi, nyt se on hankalaa. Jos ajatus tulee, niin on parempi kirjata se muistiin koska tahansa. 3. Käyn harvoin ruokatunnilla, koska ruokatunti on iltaihmiselle liian aikainen. Viimeksi lounaalla puhuttiin atk-asioista ja ilmaston muutoksesta.
Page 1 and 2: KyAMK Kymenlaakson ammattikorkeakou
Page 3 and 4: KyAMK 3 Duunistartti 24.2. KyAMK, M
Page 5: KyAMK 5 Alumnitoiminta yhdistää K

pdf-tiedostona - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?