Selvitys ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (pdf) - Carea
Selvitys ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (pdf) - Carea
Selvitys ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista (pdf) - Carea
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIITE 3<br />
<strong>Selvitys</strong> Kotkan Hyvinvointipuiston <strong>ihmisiin</strong> <strong>kohdistuvista</strong> <strong>vaikutuksista</strong> (IVA)<br />
10.1.2010<br />
Mirka Härkönen ja Lotta<br />
Junnilainen, Sito Oy
1. TYÖN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET<br />
Kotkassa suunnitellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämistä. Tarkoituksena on sosiaali- ja<br />
terveyspalvelujen (sisältäen myös mielenterveyspalvelut ja kuntoutuksen) sekä Kymenlaakson<br />
keskussairaalan toimintojen yhdistäminen ja sijoittaminen keskussairaalan alueelle. Hankkeelle on<br />
annettu nimeksi Hyvinvointipuisto. Tavoitteena on, että keskittämisen myötä toimintojen tehokkuutta<br />
ja asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa. Kymenlaakson keskussairaalan alue on tarkoitus muuttaa<br />
toimivaksi uudenaikaiseksi terveydenhuollon palvelukeskukseksi, jossa asiakas saa kaikki palvelut<br />
keskitettyinä samasta paikasta.<br />
Tämän selvityksen tavoitteena oli löytää Hyvinvointipuisto-hankkeen keskeiset <strong>ihmisiin</strong> kohdistuvat<br />
vaikutukset (IVA). Pääpaino työssä on ollut palvelujen saavutettavuudessa. Vaikutusten tarkastelu on<br />
tapahtunut väestöryhmittäin ja pääpaino on ollut erityistä huomiota tarvitsevissa ryhmissä. Tällä<br />
tarkoitetaan esimerkiksi ikääntyneitä, liikunta- ja toimintaesteisiä, syrjäytyneitä, vähävaraisia,<br />
mielenterveyspotilaita, maahanmuuttajia ja lapsiperheitä, jotka saattavat tarvita erityistä huomiota kun<br />
terveyspalveluita suunnitellaan ja toteutetaan. Työn tarkoituksena on myös ollut keinojen etsiminen<br />
positiivisten vaikutusten vahvistamiseksi sekä negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi ja<br />
ehkäisemiseksi. <strong>Selvitys</strong> nostaa esiin asioita, jotka on huomioitava hankkeen suunnittelussa.<br />
Näkökulmana työssä on asiakkaan näkökulma. Kunnan, palveluorganisaation ja henkilöstön<br />
näkökulmat eivät sisälly työhön. <strong>Selvitys</strong> on tehty konsultoiden samanaikaisesti käynnissä olevaa<br />
alueen liikennesuunnittelua.<br />
Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunginarkkitehti Leila Hietala,<br />
kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, ylihoitaja Riitta Johannala-Kemppainen, ylilääkäri Tiina Walldén,<br />
ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala ja projektipäällikkö (ympäristö) Pia Outinen. Työ on laadittu Sito<br />
Oy:ssä, jossa siitä on vastannut VTM (sosiologi) Mirka Härkönen työparinaan VTK Lotta Junnilainen.<br />
2. TYÖN TOTEUTUS<br />
Työ on toteutettu asiantuntija-arviona. Työssä tehtiin puhelinhaastattelut (2 kpl) ikääntyneiden ja<br />
liikunta- ja toimintaesteisten edustajille sekä kysely asiakkaiden matkoista sosiaali- ja<br />
terveyspalvelujen palvelupisteissä. Lisäksi tehtiin kartta- ja väestötarkasteluja mm. väestötiedoista,<br />
väestöryhmien sijoittumisesta ja joukkoliikennetarjonnasta.<br />
Puhelinhaastattelut tehtiin 22.11.2010 Kotkan seudun invalidit ry:n puheenjohtaja Matti Paavolalle ja<br />
23.11.2010 vanhusneuvoston puheenjohtaja Riitta Haikoselle. Haastatteluilla selvitettiin ikääntyneiden<br />
sekä liikunta- ja toimintaesteisten, näkö- ja kuulovammaisten sekä muiden vammaisten liikkumisen<br />
nykytilannetta, terveyspalveluiden käyttöä ja niihin kulkemista, liikkumisen turvallisuutta, miten<br />
liikkumista voisi helpottaa, Hyvinvointipuiston vaikutuksia palveluihin ja niiden saavutettavuuteen,<br />
Hyvinvointipuiston uhkia ja mahdollisuuksia, terveyspalveluiden sijainnin merkitystä, mitkä palvelut<br />
pitäisi olla lähipalveluina, haitallisten vaikutusten ehkäisyä, palvelujen viihtyisyyden ja turvallisuuden<br />
merkitystä sekä minkälaisia asioita Hyvinvointipuiston suunnittelussa tulisi huomioida näiden ryhmien<br />
näkökulmasta. Haastattelujen tulokset on analysoitu vaikutustaulukkoon ja -kartalle.<br />
Kysely asiakkaiden matkoista terveyspalveluihin toteutettiin marras–joulukuussa 2010 Kotkansaaren,<br />
Karhulan ja Karhuvuoren terveysasemilla, Kotkansaaren, Karhuvuoren ja Toivelinnan (Karhula)<br />
neuvoloissa sekä Kotkansaaren sosiaalitoimistossa. Kyselyn toteuttivat vastaanottovirkailijat, jotka<br />
merkitsivät ”tukkimiehen kirjanpidolla” tiedot valmiiseen lomakkeeseen. Asiakkailta kysyttiin millä he<br />
tulivat palveluun ja kuinka pitkä matka heillä oli. Lisäksi merkittiin vastaajan sukupuoli ja ikäluokka.<br />
Selvitykseen saatiin yhteensä 1316 asiakkaan tiedot. Vastaajat jakautuivat palvelupisteisiin<br />
seuraavasti: Kotkansaaren terveysasema 110, Karhulan terveysasema 408, Karhuvuoren<br />
terveysasema 362, Kotkansaaren neuvola 90, Karhuvuoren neuvola 35, Toivelinnan neuvola 152 ja<br />
Kotkansaaren sosiaalitoimisto 159. Kyselyjen tulokset on analysoitu vaikutustaulukkoon ja -kartalle.<br />
Tuloksia tarkasteltaessa huomioitiin, että kysely toteutettiin talvella, mikä todennäköisesti vaikutti<br />
jonkin verran vastaajien kulkumuodon valintaan.
3. TYÖN TULOKSET<br />
Hankkeella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Koska palvelut saadaan jatkossa keskitetysti yhdestä<br />
paikasta, käyntien määrä vähenee. Lisäksi Hyvinvointipuistosta on mahdollisuus kehittää<br />
”kokoontumispaikka”, jossa esimerkiksi ikääntyneet voivat tavata toisiaan.<br />
Hankkeen kielteisinä vaikutuksina voidaan todeta matkojen piteneminen, kun päiväaikaiset palvelut<br />
siirtyvät aluekeskuksista Hyvinvointipuistoon. Yöaikaiset palvelut ovat jo tällä hetkellä<br />
keskussairaalassa. Suurin vaikutus aiheutuu niille, jotka tällä hetkellä kulkevat palveluihin jalkaisin tai<br />
pyörällä sekä tiheästi palveluja käyttäville. Kotkassa sosiaali- ja terveyspalveluihin kuljetaan<br />
suurimmaksi osaksi autolla. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden siirtyessä Hyvinvointipuistoon<br />
niiden saavutettavuus ei merkittävästi heikkene, koska autolla kuljettaessa matkan vähäinen<br />
piteneminen ei ole merkittävä haitta.<br />
Tällä hetkellä ainoastaan Karhuvuoressa, jossa matkat palveluihin ovat melko lyhyet, palveluihin<br />
kuljetaan merkittävässä määrin myös kävellen tai pyörällä (n. 50 % asiakkaista). Täällä palveluiden<br />
saavutettavuus heikkenee, koska joudutaan käyttämään kevyen liikenteen sijaan autoa tai bussia.<br />
Matkan voi tehdä edelleen myös pyörällä. Karhuvuoressakin puolet asiakkaista kulkee palveluihin<br />
nykytilanteessa autolla, eli heille ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia.<br />
Taksilla kuljetaan tällä hetkellä palveluihin vain vähän, lukuun ottamatta Kotkansaaren terveysasemaa<br />
(9 % kävijöistä tuli taksilla) ja Karhulan terveysasemaa (5 % kävijöistä tuli taksilla). Taksin käyttäjille<br />
palvelujen siirtymisellä ei ole suurta merkitystä, koska matka ei huomattavasti pitene. Taksin käyttö<br />
saattaa jonkin verran lisääntyä Hyvinvointipuistoon siirryttäessä.<br />
Pidentyvästä matkasta aiheutuvia haittoja voidaan lieventää varmistamalla asukkaille hyvät ja<br />
kohtuuhintaiset joukkoliikenneyhteydet Hyvinvointipuistoon. Voidaan myös jättää osa palveluista<br />
aluekeskuksiin ja kehittää uudenlaisia palveluja.<br />
Hyvinvointipuiston ympärillä (Kyminlinna–Metsola-alue) matkat terveyspalveluihin lyhenevät<br />
nykyisestä.<br />
Hyvinvointipuisto-hanke tarjoaa mahdollisuuden kannustaa asukkaita siirtymään auton käytöstä<br />
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttäjiksi. Tähän voidaan päästä joukkoliikenteen ja kevyen<br />
liikenteen olosuhteiden parantamisella, henkilöautoiluun kohdistuvilla ohjauskeinoilla ja hyvällä<br />
tiedottamisella. Keskussairaalalle on melko toimivat bussiyhteydet aluekeskuksista ja etelä–pohjoissuuntainen<br />
ratayhteys. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteillä voidaan joukkoliikenteestä tehdä<br />
nykyistä houkuttelevampaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi matalalattiabussit,<br />
pysäkkikatokset, pysäkkikohtaiset aikataulut, reaaliaikaiset aikataulut odotustiloihin, alennuslippu<br />
keskussairaalalle, palvelulinjojen kehittäminen ja hyvä tiedottaminen parannustoimenpiteistä.<br />
Keskussairaalalle on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Karhuvuoresta ja Kotkansaaresta. Karhulan ja<br />
keskussairaalan välistä kevyen liikenteen yhteyttä tulisi kehittää.<br />
Haasteena on, että koska autoilukulttuuri on Kotkassa vahva, asukkaita ei ole helppo saada<br />
luopumaan autoilusta, vaikka joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita parannettaisiin.<br />
Kotkassa on kuitenkin tavoitteena saada asukkaita siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi.<br />
Hyvinvointipuiston aiheuttamana mahdollisena uhkana on, että muutos sekä vieraat paikat ja ihmiset<br />
aiheuttavat turvattomuutta ja keskitetyt palvelut synnyttävät ”kasvottomuuden tunteen”. Palvelut<br />
voidaan myös kokea ”liian hienoiksi”. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että käyntejä jätetään<br />
väliin. Tämä koskee pääasiassa erityistä huomiota tarvitsevia väestöryhmiä (esim. syrjäytyneet,<br />
mielenterveyspotilaat, vähävaraiset). Näitä vaikutuksia voidaan lieventää mm. suunnitteluratkaisuilla<br />
ja hyvällä tiedottamisella.<br />
Työn tulokset on esitetty tarkemmin vaikutustaulukossa ja -kartalla. Vaikutustaulukossa on kuvattu<br />
hankkeen vaikutukset väestöryhmittäin. Lisäksi taulukossa on kuvattu nykytilanne eri väestöryhmien<br />
kannalta sekä hankkeen mahdollisuudet ja uhat eri ryhmille. Taulukossa on myös esitetty<br />
toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tai ehkäisemiseksi sekä nostettu esiin
suunnittelussa huomioitavia asioita. Vaikutuskartalla on esitetty ne alueet, mistä kutakin aluekeskusta<br />
nykytilanteessa käytetään sekä paikkaan kohdistuvat asiat nykytilanteesta, hankkeen <strong>vaikutuksista</strong> ja<br />
kehitysehdotuksista.<br />
4. EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI<br />
Työ on toteutettu tiiviillä aikataululla, joten siinä on voitu keskittyä vain hankkeen merkittävimpiin<br />
vaikutuksiin. Ehdotamme, että vaikutusselvitystä jatketaan hankkeen edetessä. Keskeisiä vielä<br />
selvitettäviä asioita ovat näkemyksemme mukaan seuraavat:<br />
• Hankkeen vaikutukset henkilöstölle (työmatkat, viihtyvyys jne.)<br />
• Rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset (rakennuksen käyttöikä, materiaalivalinnat,<br />
tilojen muunneltavuus jne.)<br />
• Hankkeen muut ympäristö- ja maisemavaikutukset sekä rakentamisen aikaiset<br />
vaikutukset (melu, tärinä, pöly, liikenne, turvallisuus, pohjavedet, luonto)<br />
• Liikenteen muutosten ympäristövaikutukset (asiakkaiden käyntimäärien muutokset,<br />
henkilökunnan aiheuttama liikenne, jätehuollon, ruokahuollon ja pesulapalveluiden aiheuttama<br />
liikenne)<br />
• Seurantatutkimus käyntimäärien muutoksista (esim. jättävätkö syrjäytyneet käymättä<br />
palveluissa, jos he kokevat muutoksen vaikeaksi ja uudet tilat ”liian hienoiksi”)<br />
• Kysely kulkumuodon valintaan liittyvistä asenteista ja siitä, mikä saisi ihmiset siirtymään<br />
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttäjäksi. Tämä olisi tärkeä toteuttaa, jos tavoitteena<br />
on, että ihmiset käyttävät jatkossa enemmän joukko- ja kevyttä liikennettä kulkiessaan<br />
terveyspalveluihin.<br />
Lisäksi ehdotamme seuraavaa:<br />
• Käyttäjäryhmien mukaan ottaminen suunnitteluun esim. työpajatyöskentelyllä.<br />
Työskentelyyn tulisi ottaa mukaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan edustajat.<br />
Asiakasryhmistä mukaan olisi syytä kutsua mm. seuraavien ryhmien edustajat:<br />
vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, mielenterveyspotilaat, tiheästi terveyspalveluja käyttävät<br />
(esim. Marevan-lääkitystä käyttävät) ja lapsiperheet.<br />
• Viestintäsuunnitelman laatiminen hankkeesta.
Kotkan Hyvinvointipuiston IVA-selvitys LIITE 3<br />
Vaikutustaulukko<br />
Seuraavassa taulukossa on kuvattu Hyvinvointipuisto-hankkeen vaikutukset väestöryhmittäin. Jos vaikutukset koskevat kaikkia väestöryhmiä, ne on kuvattu vain kohdassa ”Kaikki”. ”Kaikki”-kohdassa on esitetty myös ne asiat,<br />
jotka eivät kohdistu erityisesti mihinkään taulukossa esitettyyn väestöryhmään. Taulukossa on myös kuvattu nykytilanne eri väestöryhmien kannalta sekä hankkeen mahdollisuudet ja uhat. Lisäksi on esitetty toimenpiteitä<br />
haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tai ehkäisemiseksi sekä nostettu esiin suunnittelussa huomioitavia asioita.<br />
Nykytilan kuvaus Hankkeen vaikutukset Mahdollisuudet Uhat Haitallisten vaikutusten<br />
lieventäminen tai<br />
ehkäiseminen<br />
Suunnittelussa huomioitavia<br />
asioita<br />
Kaikki Kotkassa on asukkaita 54 775<br />
vuonna 2010 (Tilastokeskus 2010).<br />
Väestön ennustetaan hitaasti<br />
kasvavan. Vuodelle 2030<br />
väestöennuste on 56 521 ja vuodelle<br />
2040 56 664 (Tilastokeskus 2010).<br />
Kotkan alueella väestö on keskittynyt<br />
keskustaan Kotkansaareen sekä<br />
Karhuvuoren ja Karhulan<br />
aluekeskuksiin. Näillä alueilla,<br />
kohtuullisten bussiyhteyksien<br />
varrella, asuu 85 % Kotkan<br />
väestöstä.<br />
Kotkassa yleisin kulkutapa<br />
terveyspalveluihin on auto. Tämä<br />
korostuu erityisesti Karhulassa (70 %<br />
kulkee autolla). Osittain tämä selittyy<br />
sillä, että alue on laajempi ja matkat<br />
pidemmät. Kuitenkin myös<br />
lyhyemmät etäisyyden päästä<br />
kuljetaan autolla.<br />
Karhuvuoressa palveluihin kuljetaan<br />
muita alueita enemmän jalkaisin tai<br />
pyörällä (50 % asiakkaista). Tämän<br />
selittää alueen pienempi koko eli<br />
lyhyemmät matkat. Kuitenkin puolet<br />
asiakkaista kulkee Karhuvuoressakin<br />
autolla.<br />
Kotkansaarelle kuljetaan muita<br />
alueita useammin bussilla (10–40 %<br />
asiakkaista, riippuen palvelusta). 30<br />
% asiakkaista kulkee jalan tai<br />
pyörällä. Kotkansaarellekin puolet<br />
asiakkaista tulee autolla.<br />
Kotkansaaren lukuja selittävät hyvät<br />
bussiyhteydet ja lyhyet matkat osalla<br />
asiakkaista.<br />
(Lähde edellisiin: selvitys sosiaali- ja<br />
terveyspalvelupisteissä 11–12/10).<br />
Tulevaan Hyvinvointipuistoon on<br />
melko hyvät bussiyhteydet kaikista<br />
aluekeskuksista.<br />
Joukkoliikenteen käyttöaste<br />
keskussairaalan alueella on tällä<br />
Palvelut saadaan keskitetysti samasta<br />
paikasta, mikä mahdollistaa<br />
useamman asian hoitamisen samalla<br />
käynnillä ja vähentää käyntejä. Tämä<br />
helpottaa sosiaali- ja<br />
terveyspalveluiden käyttöä.<br />
Palvelut siirtyvät isolla osalla väestöä<br />
nykyistä kauemmas, jolloin kulkeminen<br />
palveluihin vaikeutuu (tämä koskee<br />
päiväaikaan tapahtuvia palveluita,<br />
yöaikaiset ovat jo keskussairaalassa).<br />
Kuitenkin nykytilanteessa iso osa<br />
asiakkaista kulkee palveluihin autolla.<br />
Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden<br />
saavutettavuus ei merkittävästi<br />
heikkene, koska autolla kuljettaessa<br />
matkan vähäinen piteneminen ei ole<br />
merkittävä haitta.<br />
Lisäksi Hyvinvointipuistoon on melko<br />
hyvät joukkoliikenneyhteydet<br />
aluekeskuksista, eli asiakkaat voisivat<br />
siittyä joukkoliikenteen käyttäjiksi.<br />
Kyminlinna–Metsola-alueella matkat<br />
palveluihin lyhenevät.<br />
Jos tiedottaminen ja opastaminen on<br />
riittävää, kulkuyhteydet uusiin<br />
palveluihin ovat hyvät ja uudet palvelut<br />
ovat entisiä paremmat, sopeutuminen<br />
todennäköisesti onnistuu hyvin.<br />
Palvelujen laadun<br />
kehittäminen entisestään.<br />
Nopeampi hoitoon pääsy.<br />
Konsultointimahdollisuus<br />
Viihtyisämpi ympäristö<br />
Yhteisöllisyyden<br />
lisääntyminen,<br />
Hyvinvointipuistosta uusi<br />
kohtaamispaikka<br />
Joukkoliikenteen ja kevyen<br />
liikenteen olosuhteiden<br />
kehittämisellä sekä<br />
ajoneuvoliikenteen<br />
ohjauskeinoilla (rajallinen<br />
määrä pysäköintipaikkoja,<br />
pysäköinnin maksullisuus)<br />
saadaan ihmisiä siirtymään<br />
joukkoliikenteen ja kevyen<br />
liikenteen käyttäjäksi.<br />
Muutos sekä vieraat paikat ja<br />
ihmiset aiheuttavat<br />
turvattomuutta.<br />
Keskitetyt palvelut<br />
synnyttävät<br />
”kasvottomuuden” tunteen<br />
lähipalvelujen sijaan.<br />
Erityistä huomiota tarvitsevat<br />
ryhmät voivat kokea uudet<br />
tilat ”liian hienoiksi” eivätkä<br />
uskalla tulla palveluihin.<br />
Ihmiset eivät sopeudu<br />
Hyvinvointipuistoon, jos<br />
tiedottaminen ja neuvonta on<br />
huonoa.<br />
Vaikka Hyvinvointipuistoon<br />
on melko hyvät<br />
bussiyhteydet, ja<br />
joukkoliikenteen ja kevyen<br />
liikenteen olosuhteita vielä<br />
parannettaisiin, ihmiset eivät<br />
siirry niiden käyttäjäksi ja<br />
autoilun määrä pysyy<br />
ennallaan tai lisääntyy<br />
Hyvinvointipuiston myötä.<br />
Hankkeesta tiedottaminen laajasti<br />
ja monipuolisesti (miksi hanke on<br />
toteutettu, mitkä palvelut muuttuvat,<br />
mitkä ovat kulkuyhteydet<br />
palveluihin, mistä saa lisätietoa<br />
jne.).<br />
Viestintäsuunnitelman laatiminen<br />
Käyttäjäryhmien kuuleminen<br />
suunnittelussa (esim.<br />
työpajatyöskentely).<br />
Toimivien joukkoliikenneyhteyksien<br />
turvaaminen kaikille väestöryhmille.<br />
Tämä voi pitää sisällään seuraavia<br />
asioita:<br />
Bussiyhteyksien parantaminen<br />
• Riittävän vuorotiheyden<br />
varmistaminen<br />
• Matalalattiabussit<br />
• Pysäkkien lisääminen<br />
• Pysäkit sairaalan kohdalle<br />
• Pysäkkikatokset<br />
• Pysäkkikohtaiset aikataulut<br />
(pysäkeille, aikataulukirjoihin,<br />
internetiin)<br />
• Hinnoittelu (esim. alennuslippu<br />
keskussairaalalle,<br />
alennusryhmät, kausikortit,<br />
kaupungin tuki)<br />
Palvelulinjojen kehittäminen<br />
• Reittien lisääminen<br />
• Vuorotiheyden lisääminen<br />
• Kutsuliikenteen lisääminen<br />
• Pysäkkien lisääminen<br />
Junayhteyden hyödyntäminen<br />
(tulevaisuuden suunnitelmissa<br />
katettu käytävä asemalta<br />
Hyvinvointipuistoon).<br />
Lähipalveluiden ja uudenlaisten<br />
palvelujen kehittäminen, esim.:<br />
• Terveydenhuoltohenkilöstön<br />
liikkuminen potilaiden luo, esim.<br />
terveysbussit koulujen<br />
hammastarkastuksiin,<br />
kotikäynnit<br />
• Terveyskioskit esim.<br />
kauppakeskuksiin<br />
• Verkkoasiointi<br />
Alueella on oltava kaikki tarvittavat<br />
palvelut (esim. apteekki).<br />
Alueen viihtyisyys (sekä sisä- että<br />
ulkotilat).<br />
• Viheralueet, kasvillisuus, kukat<br />
• Yhteisöllisyys<br />
• Valaistus<br />
• Musiikki<br />
• Taide<br />
• Vesielementit<br />
• Sisustus<br />
• Värit.<br />
Kahvilat ja lounasravintolat voisivat<br />
sijoittua odotustilojen ja aulojen<br />
läheisyyteen/yhteyteen.<br />
Alueelle voisi luoda yhteisiä julkisia<br />
kokoontumistiloja.<br />
Potilaille ja omaisille tiloja, joissa voi<br />
syödä omia eväitä (tulee olla mikro<br />
jne.).<br />
Tiloja, joissa voi levätä (mukavat<br />
tuolit), koska potilaat voivat joutua<br />
odottelemaan (jos useamman asian<br />
hoito kerralla).<br />
Kahvioissa ja odotustiloissa voisi olla<br />
reaaliaikaiset bussiaikataulut.<br />
Pyöräparkit pääovien läheisyyteen.<br />
Taksiasema pääoven läheisyyteen.<br />
Jos tupakointi on sallittua sairaalan<br />
pihalla, tupakointipaikkojen<br />
osoittaminen kauas ulko-ovelta<br />
(tupakointipaikat ulko-ovien vieressä<br />
heikentävät viihtyisyyttä).
Nykytilan kuvaus Hankkeen vaikutukset Mahdollisuudet Uhat Haitallisten vaikutusten<br />
lieventäminen tai<br />
ehkäiseminen<br />
hetkellä 2 % (lähde: Trafix).<br />
Pysäköintimahdollisuudet nykyisten<br />
palveluiden ympärillä ovat melko<br />
huonot Kotkansaarella ja Karhulassa.<br />
• Tekstiviestien käyttö<br />
• Itsehoito<br />
Yhteiskyydit sellaisille ryhmille, joilla<br />
on hoito samaan aikaan (toimii<br />
nykyisin ainakin dialyysipotilaiden<br />
kohdalla).<br />
Suunnittelussa huomioitavia<br />
asioita<br />
Lapsiperheet<br />
Kotkalaisista alle 15-vuotiaita on tällä<br />
hetkellä noin 15 % väestöstä. Alle 6-<br />
vuotiaita on noin 7 % väestöstä (v.<br />
2009, lähde: Tilastokeskus).<br />
Lapsiperheet jakaantuvat melko<br />
tasaisesti Kotkan eri alueille (7–10 %<br />
väestöstä kaikissa kaupunginosissa).<br />
Lapsiperheet käyttävät erityisesti<br />
terveyskeskus-,<br />
terveyskeskuspäivystys-, neuvola- ja<br />
hammashoitopalveluita.<br />
Neuvolat ja terveysasemat ovat tällä<br />
hetkellä Kotkansaarella, Karhulassa<br />
ja Länsi-Kotkassa.<br />
Terveyskeskuspäivystys on<br />
keskussairaalassa.<br />
Neuvolat mielletään perinteisesti<br />
lähellä kotia sijaitsevaksi<br />
lähipalveluksi. Neuvoloihin kuljetaan<br />
usein lastenvaunujen kanssa.<br />
Neuvoloissa tehdyn selvityksen<br />
mukaan etäisyydet kotoa neuvolaan<br />
vaihtelevat paljon. Osalla asiakkaista<br />
(n. 30–40 %) etäisyys kotoa on alle 2<br />
km. Suurella osalla (30–50 %)<br />
etäisyys on 2–5 km. Yli 5 km:n matka<br />
on noin 20–30 %:lla asiakkaista.<br />
Etäisyys neuvoloihin kasvaa isolla<br />
osalla väestöä. Kulkeminen ei<br />
kuitenkaan merkittävästi muutu, koska<br />
neuvolaan kuljetaan tälläkin hetkellä<br />
pääosin autolla.<br />
Poikkeuksena edellisestä on<br />
Karhuvuori, jossa 50 % kävijöistä tulee<br />
kävellen/pyörällä. He joutuvat<br />
käyttämään jatkossa autoa tai bussia<br />
neuvolaan pääsemiseksi. Matkan (n. 4<br />
km) voi edelleen tehdä myös pyörällä.<br />
Kyminlinna–Metsola-alueella matkat<br />
neuvolaan lyhenevät.<br />
Kotkan pohjoisosissa sekä Hirssaari-<br />
Takakylä-alueella asuvilla matka ei<br />
käytännössä muutu, koska tälläkin<br />
hetkellä kuljetaan pääosin autolla, eikä<br />
matka suhteessa paljon pitene.<br />
Neuvoloihin kuljetaan usein<br />
lastenvaunujen kanssa, mikä asettaa<br />
vaatimuksia bussitarjonnalle.<br />
Mahdollisuus kulkea<br />
palveluihin auton sijaan<br />
bussilla.<br />
Koska neuvolat mielletään<br />
lähipalveluksi, voi niiden<br />
siirtyminen keskussairaalaan<br />
aiheuttaa kielteisiä tunteita<br />
(”kasvottomuuden tunne”).<br />
Bussien ylikuormittuminen<br />
lastenvaunujen osalta<br />
(busseihin ei mahdu monia<br />
lastenvaunuja yhtä aikaa).<br />
Matalalattiabussit, jotta bussiin<br />
pääsee lastenvaunujen kanssa.<br />
Neuvola-aikojen porrastaminen,<br />
viimeisten aikojen siirtyminen<br />
myöhemmälle.<br />
Neuvolapalveluiden hyvä suunnittelu<br />
ja sijoittuminen, jotta ei synny<br />
”kasvottomuuden tunnetta”.<br />
Neuvoloihin kuljetaan tällä hetkellä<br />
pääosin autolla. Kotkansaaren<br />
neuvolaan 70 % ja Karhulan<br />
neuvolaan yli 80 % asiakkaista<br />
kulkee omalla autolla. Karhuvuoren<br />
neuvolaan 50 % tulee omalla autolla<br />
ja 50 % jalan tai pyörällä. Ainoastaan<br />
Kotkansaaren neuvolaan kuljetaan<br />
myös bussilla (10 %). (Lähde:<br />
selvitys sosiaali- ja<br />
terveyspalvelupisteissä 10–12/10).<br />
Ikääntyneet<br />
Kotkassa asuu paljon ikääntyneitä, ja<br />
heidän määränsä tulee kasvamaan<br />
tulevaisuudessa. Tällä hetkellä noin<br />
20 % kotkalaisista on yli 65-vuotiaita<br />
ja noin 2 % yli 85-vuotiaita.<br />
Matkat palveluihin pitenevät ja<br />
vaikeutuvat (ikääntyneitä paljon esim.<br />
Kotkansaarella). Vaikutus on erityisen<br />
suuri tiheästi terveyspalveluita<br />
käyttäville. Monet kulkevat kuitenkin<br />
Voidaan luoda ikääntyneille<br />
kohdistettuja palveluita, joita<br />
he käyttävät<br />
perusterveydenhuollon sijaan<br />
(”vanhusneuvolat”, vanhuksiin<br />
Saattajia ja kyytejä on<br />
vaikeampi saada, kun<br />
etäisyydet kasvavat.<br />
Pienituloiset voivat kokea<br />
Palvelulinjojen kehittäminen ja hyvä<br />
tiedottaminen palvelulinjasta<br />
• Riittävän reitistön<br />
varmistaminen<br />
• Riittävän vuorotiheyden<br />
Alueelle voisi tehdä vanhusten<br />
palvelukeskuksen.<br />
Esteettömyys<br />
• Ei mäkiä, portaita, kadunreunoja,
Nykytilan kuvaus Hankkeen vaikutukset Mahdollisuudet Uhat Haitallisten vaikutusten<br />
lieventäminen tai<br />
ehkäiseminen<br />
Väestöennusteen mukaan vuonna<br />
2030 30 % kotkalaisista on yli 65-<br />
vuotiaita ja 5 % yli 85-vuotiaita.<br />
(Lähde: Tilastokeskus)<br />
Liikkumisen ja muun toimintakyvyn<br />
rajoitukset yleistyvät väestön<br />
ikääntyessä. Yli 65-vuotiaista ikäihmisistä<br />
reilusti yli puolet ilmoittaa<br />
liikkumisen olevan vaikeaa. (Lähde:<br />
Invalidiliitto ry).<br />
Ikääntyneitä asuu tällä hetkellä<br />
eniten Kotkansaarella (27 %<br />
väestöstä). Myös Kotkan<br />
maaseudulla asuu paljon<br />
ikääntyneitä. Monet ikääntyneet ovat<br />
kuitenkin muuttaneet Kotkan<br />
keskustaan, jossa sijaitsee pieniä<br />
asuntoja ja vanhusten palvelutaloja,<br />
ja jossa liikkuminen lähipalveluihin on<br />
helppoa.<br />
Ikääntyneet liikkuvat<br />
terveyspalveluihin kävellen, jos<br />
etäisyys ei ole kovin pitkä.<br />
Kauemmaksi liikutaan bussilla ja<br />
tarvittaessa taksilla tai omaisten<br />
kyydillä.<br />
tälläkin hetkellä autolla eikä heille<br />
vaikutus ole merkittävä.<br />
Kävelyn sijaan joudutaan käyttämään<br />
muita kulkutapoja. Hyötyliikunta<br />
vähenee.<br />
Kulkeminen palveluihin kallistuu, jos<br />
joudutaan matkustamaan bussilla<br />
kävelyn sijaan.<br />
Pääsy palveluihin vaikeutuu erityisesti,<br />
jos liikkuminen on hankalaa, eikä<br />
läheisiltä ole saatavissa apua.<br />
Hyväkuntoisille ikääntyneille<br />
vaikutukset ovat pääosin myönteisiä,<br />
koska palvelut saadaan jatkossa<br />
yhdestä paikasta, eikä tarvitse tehdä<br />
monia käyntejä.<br />
Kielteiset vaikutukset kohdistuvat<br />
huonokuntoisiin ikääntyneisiin, kun<br />
välimatkat palveluihin kasvavat.<br />
Huonokuntoiset eivät välttämättä jaksa<br />
hoitaa monta asiaa kerralla, jolloin he<br />
eivät hyödy palveluiden<br />
keskittämisestä.<br />
erikoistunut henkilökunta).<br />
Ikääntyneiden listautuminen<br />
tietylle lääkärille (tätä<br />
pohditaan parhaillaan, ei liity<br />
Hyvinvointipuistohankkeeseen).<br />
Hyvinvointipuistosta voi tulla<br />
kohtaamis- ja ajanviettopaikka,<br />
ajanvietettä ja sosiaalisia<br />
kontakteja.<br />
Ikääntyneet toivoneet<br />
keskustelukumppaneita.<br />
Kehitysvammaisille voisi<br />
järjestää työtä ikääntyneiden<br />
avustajana ja<br />
keskustelukumppanina. Tästä<br />
hyötyisivät molemmat<br />
osapuolet.<br />
palveluihin kulkemisen liian<br />
kalliiksi ja käyntejä voidaan<br />
jättää väliin.<br />
Kaikkien palveluiden<br />
saaminen samalla kertaa voi<br />
olla ikääntyneille raskasta<br />
(pitkä päivä, odottelut).<br />
Muutos sekä vieraat paikat ja<br />
ihmiset voivat aiheuttaa<br />
turvattomuuden tunnetta.<br />
Muistisairaiden on vaikea<br />
oppia uusi paikka.<br />
varmistaminen<br />
• Kutsuliikenteen lisääminen<br />
• Pysäkkien lisääminen<br />
Rollaattorin kanssa matkustaville<br />
bussimatka ilmaiseksi.<br />
Joidenkin palveluiden jättäminen<br />
Kotkansaareen, Karhulaan ja<br />
Karhuvuoreen (esim. verinäytteiden<br />
otto, verenpaineen mittaus).<br />
Vastaanottopisteet<br />
vanhustentaloihin ja<br />
palvelukeskuksiin (myös muut<br />
ikääntyneet kuin paikassa asuvat<br />
voisivat käydä).<br />
Tiedottamisessa on huomioitava<br />
ikääntyneet ja muut erityistä<br />
huomiota tarvitsevat ryhmät.<br />
Suunnittelussa huomioitavia<br />
asioita<br />
kynnyksiä<br />
• Kaiteet<br />
• Valaistus<br />
• Rollaattorilla liikkuminen kaikkialla<br />
mahdollista<br />
Penkit levähdystä varten<br />
Liukuovet<br />
Hyvät opasteet ja viitoitus<br />
Talvikunnossapito (auraus ja<br />
hiekoitus) (tarpeeksi aikaisin)<br />
Kuulovammaisten silmukka<br />
Infopiste ikääntyneille<br />
Avarat tilat luovat turvallisuuden<br />
tunnetta (ei tunneleita)<br />
Bussilla on vaikea kulkea rollaattorin<br />
kanssa (kulku keskiovesta ja lipun<br />
maksu etuosassa).<br />
Osa ikääntyneistä tarvitsee<br />
terveyspalveluja tiheästi.<br />
Kuntoutuspalveluita on tällä hetkellä<br />
Kotkansaarella ja Karhulassa.<br />
Liikuntaesteiset<br />
Arvioidaan, että toimimis- ja<br />
liikuntaesteisiä ihmisiä on Suomen<br />
väestöstä noin 10 %. (Lähde:<br />
Invalidiliitto ry) Pyörätuolin käyttäjiä<br />
on noin 0,5 % väestöstä. (Lähde:<br />
HLJ 2011 SOVA)<br />
Suurin osa liikuntaesteisistä liikkuu<br />
terveyspalveluihin omalla autolla,<br />
invataksilla tai jonkun kyydillä.<br />
Bussilla liikkuminen on osalle<br />
hankalaa.<br />
Kotkassa on tehty esteettömyystyötä,<br />
mutta edelleen on paikkoja, joissa<br />
liikuntaesteisten on vaikea kulkea.<br />
Vammaispalvelutoimistot sijaitsevat<br />
tällä hetkellä Hovinsaarella ja<br />
Suuri osa kulkee palveluihin autolla,<br />
joten palveluiden siirtymisellä ei ole<br />
merkittäviä vaikutuksia.<br />
Palveluihin kulkeminen vaikeutuu, jos<br />
joudutaan kulkemaan kevyen<br />
liikenteen sijaan bussilla (esim.<br />
rollaattorin käyttäjät).<br />
Liikkuminen on helpompaa ja<br />
miellyttävämpää hyvin<br />
suunnitellussa ympäristössä.<br />
Saattajia ja kyytejä on<br />
vaikeampi saada, kun<br />
etäisyydet kasvavat<br />
Osan kuntoutuksesta siirtäminen<br />
kotiin (laitteet lainaksi, opastus).<br />
Hyvä tiedottaminen ja opastaminen<br />
Esteettömyys<br />
• Ei mäkiä, portaita, kadunreunoja,<br />
kynnyksiä<br />
• Kaiteet<br />
• Valaistus<br />
• Rollaattorilla liikkuminen kaikkialla<br />
mahdollista<br />
Penkit levähdystä varten<br />
Liukuovet<br />
Talvikunnossapito (auraus ja<br />
hiekoitus) (tarpeeksi aikaisin)<br />
Vammaispysäköintipaikat<br />
• riittävä määrä<br />
• lähellä sisäänkäyntiä<br />
• riittävän leveitä
Nykytilan kuvaus Hankkeen vaikutukset Mahdollisuudet Uhat Haitallisten vaikutusten<br />
lieventäminen tai<br />
ehkäiseminen<br />
Suunnittelussa huomioitavia<br />
asioita<br />
Karhuvuoressa. • tasaisella maalla<br />
• valvonta, ettei käytetä ilman lupaa<br />
• valvontakamera (avun saamiseksi<br />
ja paikkojen valvomiseksi)<br />
Hyvä opastus (ettei tule ylimääräistä<br />
kulkemista)<br />
Näkövammaiset Suomessa on arviolta 80 000<br />
näkövammaista (noin 1,5 %<br />
väestöstä). Heistä sokeita on noin<br />
10 000. Näkövammaisista valtaosa<br />
eli noin 80 % on yli 65-vuotiaita.<br />
(Lähde: Näkövammaisten keskusliitto<br />
ry)<br />
Kotkassa on tehty esteettömyystyötä,<br />
mutta edelleen on paikkoja, joissa<br />
näkövammaisen on vaikea kulkea.<br />
Vammaispalvelutoimistot sijaitsevat<br />
tällä hetkellä Hovinsaarella ja<br />
Karhuvuoressa.<br />
Joudutaan opettelemaan uudet reitit<br />
(vanhat osataan ulkoa).<br />
Liikkuminen on helpompaa<br />
hyvin suunnitellussa<br />
ympäristössä.<br />
Saattajia ja kyytejä on<br />
vaikeampi saada, kun<br />
etäisyydet kasvavat<br />
Hyvä tiedottaminen ja opastaminen<br />
Esteettömyys<br />
• Ei mäkiä, portaita, kadunreunoja,<br />
kynnyksiä<br />
• Kaiteet<br />
• Valaistus ja väritys<br />
(näkövammaisille suunniteltu)<br />
• Ei vaarallisia paikkoja (reunan yli<br />
putoaminen)<br />
Hyvät opasteet ja viitoitus, isot ja<br />
selkeät kuvat, pistekirjoituksen käyttö,<br />
opasteiden sijoittelu niin ettei niistä<br />
synny estettä.<br />
Kuulovammaiset<br />
Suomen väestöstä noin 700 000:lla<br />
on jonkinasteinen kuulovamma.<br />
(Lähde: HLJ 2011 SOVA).<br />
Liikkuminen on helpompaa<br />
hyvin suunnitellussa<br />
ympäristössä.<br />
Hyvä tiedottaminen ja opastaminen<br />
Kuulovammaisten silmukka<br />
Vammaispalvelutoimistot sijaitsevat<br />
tällä hetkellä Hovinsaarella ja<br />
Karhuvuoressa.<br />
Mielenterveyspotilaat<br />
Mielenterveyspalvelut sijaitsevat tällä<br />
hetkellä Karhulassa. Tilat ovat<br />
ahtaat.<br />
Mielenterveyskuntoutujien<br />
asumispalveluyksikkö on<br />
Kotkansaarella.<br />
Tilat paranevat nykyisestä.<br />
Kotkansaaressa ja Karhuvuoressa<br />
asuville matka helpottuu, koska<br />
Hyvinvointipuistoon on lyhyempi matka<br />
ja paremmat bussiyhteydet kuin<br />
Karhulaan. Karhulassa asuvilla matka<br />
pitenee.<br />
Viihtyisä ympäristö voi<br />
madaltaa kynnystä tulla<br />
palveluihin ja lisätä<br />
asiakastyytyväisyyttä.<br />
Muutos sekä vieraat paikat ja<br />
ihmiset aiheuttavat<br />
turvattomuutta.<br />
Jos muutos koetaan<br />
vaikeaksi, käyntejä voidaan<br />
jättää tekemättä.<br />
Hyvä tiedottaminen ja opastaminen<br />
Mielenterveyspalveluiden suunnittelu<br />
viihtyisiksi ja turvallisuuden tunnetta<br />
luoviksi.<br />
Etniset<br />
vähemmistöt ja<br />
maahanmuuttajat<br />
Kotkalaisista on ulkomaiden<br />
kansalaisia 4,3 % väestöstä. Lähes<br />
puolet heistä on venäläisiä ja noin 10<br />
% virolaisia. Lisäksi on paljon eri<br />
maiden kansallisuuksia (eniten<br />
Myanmarista, Sudanista ja Turkista).<br />
(Lähde: Tilastokeskus, Kotkan<br />
kaupunki)<br />
Maahanmuuttajia asuu pääasiassa<br />
Karhulassa ja Karhuvuoressa.<br />
Yhteisöllisyyttä ja<br />
monikulttuurisuutta tukevat<br />
ratkaisut, jos hyvinvointipuistoa<br />
suunnitellaan<br />
kohtaamispaikkana.<br />
Liikkuminen saattaa<br />
vaikeutua, jos tiedotus ja<br />
opastus on riittämätöntä.<br />
Pääsy palveluihin vaikeutuu,<br />
jos joudutaan kävelyn sijaan<br />
kulkemaan bussilla, eikä<br />
liikkuminen<br />
joukkoliikennevälineillä ole<br />
tuttua. Koettu turvallisuus<br />
saattaa heikentyä.<br />
Huomioidaan eri kulttuurien tarpeet<br />
ja näkemykset osana suunnittelua<br />
Tiedottamisessa on huomioitava<br />
etniset vähemmistöt ja<br />
kielivähemmistöt.<br />
Opasteisiin tekstin lisäksi selkeät, isot<br />
kuvat.<br />
Opastus ja palvelut mahdollisuuksien<br />
mukaan tarvittavilla kielillä.
Nykytilan kuvaus Hankkeen vaikutukset Mahdollisuudet Uhat Haitallisten vaikutusten<br />
lieventäminen tai<br />
ehkäiseminen<br />
Suunnittelussa huomioitavia<br />
asioita<br />
Tiheästi palveluja<br />
tarvitsevat<br />
Osa potilasryhmistä käyttää<br />
terveyspalveluja tiheästi (esim.<br />
Marevan-potilaat). Tiheästi tarvitaan<br />
esim. laboratoriopalveluja.<br />
Myös osa ikääntyneistä tarvitsee<br />
terveyspalveluja tiheästi.<br />
Vaikutukset ovat suuret, kun matka<br />
pitenee. Matkaan käytetty aika sekä<br />
kustannukset kasvavat. Matkaa ei voi<br />
tehdä enää jalkaisin.<br />
Mahdollisuus saada kaikki<br />
palvelut kerralla voi<br />
kompensoida kasvaneita<br />
etäisyyksiä.<br />
Käyntejä voidaan jättää<br />
tekemättä.<br />
Osan palveluista jättäminen<br />
aluekeskuksiin.<br />
Omahoidon ja korvaavien<br />
menetelmien kehittäminen.<br />
Yhteiskyydit<br />
Rakennuksen sisällä helppo<br />
kulkeminen tiheästi käytettäviin<br />
palveluihin.<br />
Karhulaan jää laboratorio, eli siellä<br />
tilanne ei laboratoriopalveluiden<br />
suhteen muutu.<br />
Pienituloiset<br />
Kotkassa tulotaso on maan<br />
keskitason alapuolella.<br />
Sosiaalitoimistot sijaitsevat<br />
Karhulassa ja Kotkansaarella. Näissä<br />
on eri palvelut, joten Karhulasta<br />
joudutaan käymään myös<br />
Kotkansaarella ja päinvastoin.<br />
Sosiaalihuollon taloustoimisto<br />
sijaitsee Hovinsaarella.<br />
Kotkansaaren sosiaalitoimiston<br />
asiakkaista 40 % kulkee bussilla ja<br />
40 % jalkaisin tai pyörällä.<br />
Asiakkaista 80 % tulee Karhulasta ja<br />
Karhuvuoresta. Suurimmalla osalla<br />
(70 %) etäisyys kotoa on 5–10 km.<br />
25 %:lla on alle 5 km:n etäisyys.<br />
(Lähde: selvitys sosiaali- ja<br />
terveyspalvelupisteissä 11–12/10).<br />
Kulkeminen kallistuu niillä, jotka<br />
joutuvat siirtymään jalkaisin<br />
kulkemisesta bussin tai auton<br />
käyttäjäksi. Suurin osa asukkaista<br />
kulkee kuitenkin jo nyt palveluihin<br />
autolla, eikä matkan pidentyminen<br />
aiheuta merkittävää vaikutusta.<br />
Matka sosiaalitoimistoon lyhenee<br />
Karhuvuoresta. Matka lyhenee myös<br />
osalla asiakkaista Karhulassa ja<br />
Kotkansaarella.<br />
Palveluihin kulkeminen<br />
voidaan kokea liian kalliiksi ja<br />
käyntejä voidaan jättää väliin.<br />
Toimivien ja kohtuuhintaisten<br />
bussiyhteyksien turvaaminen.<br />
Pysäköinnin maksullisuutta<br />
harkittaessa muistettava<br />
pienituloiset (esim. osa paikoista<br />
ilmaisiksi, maksujärjestelmään<br />
alennusryhmät).
Kotkan hyvinvointipuiston IVA-selvitys<br />
Vaikutuskartta<br />
|<br />
Melko paljon ikääntyneitä (21 %)<br />
Linja-autoyhteyksissä kehittämisen tarvetta<br />
Lapsia kuljetetaan taksilla erityiskouluihin<br />
Voisiko kyyteihin yhdistää Hyvinvointipuistoon<br />
kulkevia<br />
Palveluiden saavutettavuus Kotkan maaseudulta<br />
ei muutu, koska jo nykytilanteessa liikutaan autolla,<br />
eikä matka olennaisesti pitene.<br />
Melko paljon ikääntyneitä (19 %)<br />
Linja-autoyhteyksissä kehittämisen tarvetta<br />
Melko paljon ikääntyneitä (19 %)<br />
Linja-autoyhteyksissä kehittämisen tarvetta<br />
Melko paljon ikääntyneitä (21 %)<br />
Linja-autoyhteyksissä kehittämisen tarvetta<br />
Karhuvuoren terveyspalvelut<br />
Asiakkaista 50 % tulee terveysasemalle<br />
omalla autolla tai jonkun kyydillä ja 50 %<br />
jalan tai pyörällä.<br />
Palveluiden saavutettavuus heikkenee,<br />
koska ne eivät ole enää<br />
kävelyetäisyyden päässä. Autolla<br />
kulkevilla tilanne ei kuitenkaan<br />
merkittävästi muutu.<br />
Matkat terveyspalveluihin<br />
lyhenevät Kyminlinna-<br />
Metsola-alueella.<br />
Kevyen liikenteen<br />
yhteyksien parantaminen<br />
Karhulasta<br />
Hyvinvointipuistoon<br />
Karhulan terveyspalvelut<br />
Suurin osa asiakkaista (70-80 %) tulee terveysasemalle<br />
omalla autolla tai jonkun kyydillä.<br />
Loput 20 % tulevat jalan tai pyörällä.<br />
Palveluiden saavutettavuus ei merkittävästi<br />
muutu, vaikka matkat pitenevät, sillä jo<br />
nykytilanteessa suurin osa asiakkaista<br />
kulkee autolla.<br />
Maahanmuuttajia<br />
Melko paljon ikääntyneitä (21 %)<br />
Maahanmuuttajia<br />
Munsaaressa paljon ikääntyneitä (28 %)<br />
Linja-autoyhteyksissä kehittämisen tarvetta<br />
Karhulan palveluita käyttävät<br />
Karhuvuoren palveluita käyttävät<br />
Kotkansaaren palveluita käyttävät<br />
Palveluiden saavutettavuus<br />
ei muutu, koska<br />
matkat eivät olennaisesti<br />
pitene.<br />
Kotkansaaren terveyspalvelut<br />
Asiakkaista 60-70 % tulee terveysasemalle<br />
omalla autolla tai jonkun kyydillä, 10 % bussilla<br />
ja 20-30 % jalan tai pyörällä.<br />
Palveluiden saavutettavuus ei merkittävästi<br />
muutu, vaikka matkat pitenevät, sillä jo<br />
nykytilanteessa suurin osa asiakkaista<br />
kulkee autolla.<br />
Paljon ikääntyneitä (27 %)<br />
Palveluiden saavutettavuus paranee,<br />
koska matkat lyhenevät ja palvelut<br />
ovat hyvien bussiyhteyksien päässä.<br />
Havaintoja nykytilanteesta<br />
Hyvinvointipuiston vaikutus<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluihin kulkeminen<br />
nykytilanteessa (Lähde: <strong>Selvitys</strong><br />
sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä<br />
11-12/2010)<br />
Kehitysehdotukset<br />
Kotkansaaren sosiaalitoimisto<br />
Asiakkaista 40 % tulee terveysasemalle jalan tai pyörällä,<br />
40 % bussilla ja loput omalla autolla. Suurin osa asiakkaista<br />
tulee Karhulasta tai Karhuvuoresta.<br />
Matka sosiaalitoimistoon lyhenee Karhuvuoresta<br />
sekä osalle asiakkaista Karhulasta ja Kotkansaaresta<br />
m<br />
0 1 000 2 000 4 000 6 000
Change language