Lataa pdf

Sähkön hinta nousee. Pääsyynä ei olekaan päästökauppa,
energiaverot tai tukijärjestelmät uusiutuvan energian tuottamiseksi
– vaan poliittinen päätös, jolla ilmasto pyritään pelastamaan.
on taas
TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY
Hintaan, jolla sähköenergiaa pohjoismaisessa sähköpörssissä tarjotaan,
vaikuttavat karkeasti jaoteltuna vesivarastojen runsaus, käytetyt
tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinta.
Vesivoima on edullisempaa kuin esimerkiksi hiililauhteella tuotettu energia,
jolle päästökauppa toi vielä lisäkustannuksen.
Koska tänä vuonna on satanut paljon, vesivoimaa on voitu ajaa keskivertovuotta
enemmän ja vastaavasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan
hiililauhdetuotantoon on turvauduttu tavallista harvemmin. Ja kun päästöoikeuksia
on muutenkin ollut yli tarpeiden, on hiilidioksidin hinta painunut
halvimmillaan alle 10 senttiin tonnilta.
Käytännössä päästöoikeudet ovat nyt olleet arvottomia, mutta vuoden
2008 alussa alkavalla Kioto-kaudella tahti muuttuu. Euroopan unionin
komissio on jakanut päästöoikeuksia niukasti: jo jäsenmaiden ehdotukset
olivat edelliskautta alemmat, mutta komissio leikkasi niistä vielä 5–10
prosenttia.
Tukkuhinnasta kaksinkertainen
Päästöoikeudelle on muodostunut arvo, mikä heijastuu myös sähkön hintaan.
– Muutos on ilman muuta kova. Forward-hinnoissa puhutaan nyt yli
20 eurosta per hiilidioksiditonni, ja hurjimman esitetyn skenaarion mukaan
hinta voisi kohota jopa 175 euroon tonnilta. Toimivilla markkinoilla,
joilla oikeuksista on pulaa, päästökaupan kaltaiset ohjausvaikutukset menevät
läpi myös sähkön pörssihintaan, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja
Juha Naukkarinen sanoo.
Se, kuinka päästöoikeuden hinta näkyy sähkön tukkuhinnassa, riippuu
PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS 2005–2010
€/t CO 2
35
30
25
20
15
10
5
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010
käytetyistä tuotantomuodoista. Jos sataa vähän ja päästöoikeuksia
joudutaan käyttämään keskivertovuotta
reippaammin, sähkön tukkuhinta voi nousta reippaastikin.
– Päästökauppaa ohjausmekanismina on silti turha
syyttää sähkön hinnan noususta, sillä kyse on poliittisesta
ratkaisusta: CO 2
-päästöjä on vähennettävä. Se
edellyttää myös siirtymistä uusiin energiantuotantomuotoihin,
joissa hintataso on joka tapauksessa korkeampi
kuin mihin olemme tottuneet, Naukkarinen
jatkaa.
”Energiaveroilla ei vaikutusta ilmastopäästöihin”
Päästökauppa on ensimmäisellä kaudellaan saanut
sekä ruusuja että risuja. Järjestelmän hahmottamista
on hankaloittanut erityisesti verkkainen raportointitahti:
toimijat ovat saaneet tietää toteutuneet päästöt
kerran vuodessa ja viiveellä.
Vääristymiä on sanottu aiheutuneen myös siitä,
että päästökauppaa toteutetaan toistaiseksi vain Euroopan
unionin alueella ja sen piiriin kuuluvat ainoastaan
yli 20 megawatin voimalaitosten sekä joidenkin
teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten prosessien
hiilidioksidipäästöt.
Kriittistä keskustelua on käyty niin ikään energiaveroista,
joiden nostamisesta on puhuttu sekä Suomessa
että Ruotsissa. Suomessa sähköä verotetaan kulutusvaiheessa.
Ruotsissa verotetaan myös tuotantopäätä,
mutta yhteinen piirre naapurimaissa käydyissä keskusteluissa
on ollut veronkorotusten perusteleminen
ympäristönäkökohdalla. Naukkarisen mukaan veroilla
ei kuitenkaan ole mitään merkitystä päästöjen kokonaismäärään
Euroopassa, koska päästökauppa määrää
päästökaton.
– Jos päästöoikeuksia on jollain sektorilla, kuten
sähköntuotannolla, enemmän kuin tarvitaan, ne myydään
muille toiminnoille tai alueille. Jos oikeuksia taas
on vähemmän, niitä ostetaan muualta, jossa ne jäävät
siis käyttämättä. Veroilla voi olla merkitystä kansallisella
tasolla, mutta kokonaisilmastopäästöihin ne eivät
vaikuta, Naukkarinen pohtii ja lisää:
– Vaikka veronkorotusten vaikutus kuluttajan mak­
20 FORTE 4/2007