Lataa pdf
Lataa pdf
Lataa pdf
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vielä lisätä noin 15 prosenttia, ja myös hallitusohjelma<br />
tukee tuntuvaa lisäystä. Ruotsissa hallitus<br />
on sen sijaan päättänyt, että vesivoimaa rakennetaan<br />
enää pienessä mittakaavassa. Lisärakentamisen ohella<br />
pyritään panostamaan jo olemassa olevien laitosten<br />
tehonnostohankkeisiin, joissa ympäristövaikutukset<br />
ovat huomattavan vähäiset.<br />
Mutta säätövoimana vesi on ylivoimainen. Pohjoismaiseen<br />
sähköverkkoon syötetään varsin tarkasti se<br />
määrä sähköä, joka kulutetaan, ja vesistöjä säännöstelemällä<br />
sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin<br />
aikoihin. Sähköä kun ei voi varastoida – mutta<br />
vettä voi. Lisäksi vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää,<br />
pysäyttää ja säätää nopeammin kuin muita voimalaitoksia,<br />
vaikka monilla laitoksilla ei ole lainkaan miehitystä.<br />
Automatiikka onkin lisännyt vesivoimalaitosten<br />
hyötysuhdetta entisestään. Niiden käyttö on jo lähtökohtaisesti<br />
edullista, koska vesi on ilmaista polttoainetta.<br />
Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen kuitenkin<br />
vaatii suuria investointeja siinä missä minkä<br />
tahansa energiantuotantomuodon käyttöönotto.<br />
Rakentaminen myös vaikuttaa ympäristöön. Muuten<br />
vesivoima on puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka<br />
käyttö ei aiheuta päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään.<br />
Laitoksessa virtaava vesi ei sekään saastu.<br />
Vaikka tekoaltaista voi päästä ilmakehään pieniä<br />
määriä metaania, rajoittuvat valmiin vesivoimalaitoksen<br />
ympäristövaikutukset käytännössä lähivesistöön.<br />
Padot estävät kaloja liikkumasta, ja vesialtaiden säännöstely<br />
vuoroin nostaa ja laskee pinnankorkeutta sekä<br />
muuttaa virtaamia, mikä vaikuttaa vesistön ekologiseen<br />
tasapainoon. Näitä paikallisia vaikutuksia voidaan<br />
kuitenkin tehokkaasti lieventää kunnostamalla vesistöjä,<br />
rakentamalla kalateitä sekä istuttamalla kaloja.<br />
Lähteet: Energiateollisuus ry ja Svensk Energi<br />
Historian solinaa<br />
Vesivoimankin<br />
voi museoida.<br />
Krångeden kylään Keski-<br />
Ruotsiin rakennettiin<br />
1930-luvulla yksi maan<br />
suurimmista vesivoimalaitoksista.<br />
Krångeden alue on yhä<br />
ainutlaatuinen: vanhasta laitospäällikön asunnosta on tehty museo vesivoimalan<br />
historiasta kertoville esineille.<br />
Kävijät, joita on useampi tuhat vuodessa, voivat kuunnella nauhalta voimalaitosalueella<br />
asuneiden ja työskennelleiden tarinoita, katsoa videofilmejä<br />
laitoksen rakentamisesta sekä tutustua valokuvanäyttelyyn ulkona pitkin virran<br />
vartta kulkevissa tukkikouruissa.<br />
– Nykyisin voimalaitos tehdään valmiin yhteisön infrastruktuuria hyödyntäen,<br />
mutta ennen vanhaan mentiin keskelle metsää rakentamaan ja työmaan<br />
ympärille pystytettiin sitten yhdyskunta kouluineen, hammaslääkäreineen ja<br />
poliisiasemineen, aluepäällikkö Jouko Maaranta selventää. Hän vastaa Fortumin<br />
vesivoimatuotannosta Suomessa, jossa vesivoiman historiaa on myös tallennettu.<br />
Fortumin Pyhäkosken voimalaitoksesta on varattu muutama sata neliömetriä<br />
laitoksen rakentamisajan, 1940–60-lukujen, kuvaamiseen.<br />
Pyhäkosken voimalaitosmuseoon voi tutustua ainoastaan pyynnöstä, koska<br />
se sijaitsee voimalaitoskiinteistön sisällä; vierailijoiden turvallisuutta valvotaan<br />
huolellisesti. Koululaisryhmät ovat museon suurin yksittäinen kävijäryhmä.<br />
– Tulijoita olisi enemmän kuin voimme ottaa vastaan. Suurin haasteemme<br />
on pohtia, miten kehittää museota, jotta mahdollisimman monet pääsisivät<br />
hyödyntämään aineistoamme, Maaranta tuumaa.<br />
– Kyse onkin siitä, mikä taho olisi luonteva toiminnan kehittämisen kannalta<br />
ja missä museon tulisi sijaita. Nykyinen toiminnallinen ja tekninen ympäristö<br />
ei museon ylläpitoa edistä.<br />
Krångeden vesivoimamuseo on sen sijaan auki kesäisin ja myös muina<br />
vuodenaikoina sopimuksen mukaan. Fortum Generationissa työskentelevä<br />
käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Torgny Backlund edustaa yhtiötä yhdistyksessä,<br />
joka vastaa museon toiminnasta. Oppia toimintaan on otettu muilta<br />
museoilta menestyksekkäästi:<br />
– Jokin aika sitten Krångeden vesivoimamuseo nimettiin radiossa yhdeksi<br />
Ruotsin kiinnostavimmista, Backlund sanoo.<br />
Kiinnostavuutta lisää Krångedessä kesäisin vietettävä juoksutuspäivä, jolloin<br />
padot avataan ja ihmiset näkevät konkreettisesti, mikä voima vedellä on.<br />
Krångeden vesivoimalaitos tuottaa vuodessa 1 650 gigawattituntia (GWh)<br />
sähköä, ja Pyhäkoskella energiaa syntyy 600 GWh:n verran.<br />
18 FORTE 4/2007
Change language