Lataa pdf
27.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf

Lataa pdf

Lataa pdf

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
verkkojulkaisu.viivamedia.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Päästöoikeus<br />

on taas arvossaan<br />

Fortum 4 | 2007<br />

Venäjän<br />

markkinoilla tapahtuu<br />

Kulttuuritekoja<br />

ja brändiasiaa

4<br />

16<br />

26<br />

Kulttuurikokemuksesta energiaa<br />

Helsingin Taidehallin näyttely on yksi<br />

Fortumin kautta aikojen suurimmista<br />

kulttuuripanostuksista. Fortumin<br />

Taidesäätiö työskenteli uutterasti näyttelyn<br />

toteuttamiseksi. Säätiön ansiosta<br />

Fortum sai kulttuurilliset kasvot, joista<br />

jokainen fortumlainen voi olla ylpeä.<br />

Ottamalla askeleen kulttuuriareenalle<br />

Fortum on kaatanut muureja.<br />

Fortumin Taidesäätiö perustettiin<br />

vuonna 2005, jolloin sen ensisijainen tavoite oli kartoittaa<br />

yhtiön omistamat taideaarteet ja huolehtia mittavan kokoelman<br />

säilymisestä jälkipolville. Säätiön taideaarteista vain kolmasosa<br />

asetettiin näytteille, mutta teokset valittiin huolellisesti ja<br />

ajatuksella. Ne edustavat hyvin Taidesäätiön hallitsemaa taidekokoelmaa.<br />

Fortum on nyt ja jatkossa yhtiö, joka tuottaa, myy ja jakelee<br />

sähköä ja lämpöä – hyvällä menestyksellä, kuten viimeisin osavuosikatsaus<br />

jälleen kerran osoitti. Monille yhtiö edustaa kovia<br />

liikemaailman arvoja. Sen vuoksi taidenäyttelyllä on suuri merkitys<br />

– varjelemme taideaarteitamme ja haluamme jakaa kulttuurikokemuksen<br />

kaikkien kanssa. Näyttely on tästä hyvä osoitus.<br />

Kuvataiteesta ei kuitenkaan koskaan tule tavaramerkkiämme,<br />

mutta näyttely on varmasti vaikuttanut asenteisiin. ”Kun yritys<br />

viestii brändin ohjaamana, se näyttäytyy johdonmukaisena eri<br />

sidosryhmille”, sanotaan yhdessä tämän lehden artikkelissa.<br />

16<br />

Se<br />

on varmasti totta. Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys kaikessa<br />

toiminnassa kantavat pitkällä aikavälillä hedelmää. Näin on<br />

myös tämän päivän ja tulevaisuuden Fortumissa; suojelemme<br />

ympäristöä, suhtaudumme ilmastouhkaan vakavasti ja olemme<br />

kestävän kehityksen puolestapuhujia. Tämä ei ole estänyt meitä<br />

astumasta kulttuurikerrokseen. Fortum on päässyt vaikuttamaan<br />

kulttuurikokemuksen syntymiseen, mikä on varmasti tärkeää<br />

monille asiakkaille.<br />

Jonkun mielestä kulttuuri on pakoa todellisuudesta. Toisen mielestä<br />

se on henkireikä. Kolmannen mielestä kulttuuri on itsestäänselvyys.<br />

Taulu, konsertti, teatteri, elokuva, ooppera, kirja<br />

– kulttuuri on kaikissa muodoissaan tukemisen arvoista. Mitä<br />

kulttuuri antaa yksittäiselle kulttuurinkuluttajalle, on subjektiivista<br />

ja jokaisen oma asia. Mutta harvoin kulttuuri jättää ketään<br />

kylmäksi.<br />

Mikä parasta – hyvästä kulttuurikokemuksesta saa aina energiaa!<br />

Maria Romantschuk<br />

viestintäjohtaja<br />

FORTE 4/2007

TÄSSÄ NUMEROSSA<br />

Ajankohtaista........................................................................... 4<br />

Brändin asialla......................................................................... 8<br />

Yrityksen matkaa voi tulkita taideteosten kautta.........11<br />

Fortumin kasvot -sarjassa Ilona Salokangas..................12<br />

Nordiska Museet on todellinen megakeräilijä...............14<br />

Vedessä on kirjaimellisesti virtaa.....................................16<br />

Historian solinaa vesivoimamuseoissa............................18<br />

Norpalla hyytävä tulevaisuus...........................................19<br />

Päästöoikeus on taas arvossaan.........................................20<br />

Sähköä kuluu – mutta vähemmän....................................21<br />

12<br />

Asiakas kysyy, Fortum vastaa.............................................22<br />

Sähköä Venäjän markkinoilla............................................23<br />

Palvelunavaus venäläisille voimalaitoksille...................24<br />

Kannatettavaa toimintaa viheriön reunalla...................26<br />

14<br />

8<br />

Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia<br />

energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme<br />

sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja<br />

kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä<br />

palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry.<br />

Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin<br />

tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja<br />

lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi<br />

Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.<br />

Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.<br />

4/2007<br />

Forte on Fortumin sidosryhmälehti.<br />

Päätoimittaja: Maria Romantschuk<br />

Toimituspäällikkö: Eija Johansson<br />

Toimitus: Compositor Oy<br />

Ulkoasu: Neutron Design<br />

Julkaisija: Fortum Oyj, puh. 010 4511, fax 010 452 4447<br />

PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi<br />

Paino: Libris Oy<br />

Kannen kuva: Tomi Parkkonen<br />

Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri<br />

Osoitteenmuutokset: fortum@micromedia.fi<br />

Puh. 09-7598 2215, fax 09-7598 2321<br />

ISSN 1459-2371<br />

Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa<br />

tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.<br />

Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa www.fortum.fi/feedback.asp<br />

FORTE 4/2007

AJANKOHTAISTA<br />

Matalajärvi elpyy<br />

Kasvistoltaan ja linnustoltaan ainutlaatuista Espoon Matalajärveä on kunnostettu jo<br />

kahden ja puolen vuoden ajan Matalajärven suojeluyhdistyksen sekä Uudenmaan<br />

ja Espoon ympäristökeskusten voimin. Fortum on ollut mukana sponsoroimassa<br />

kunnostustyötä.<br />

Alkusysäyksen suojelutyölle antoivat järven ja ympäröivän luonnon huonontunut<br />

tila sekä halu tarjota lähiseudun asukkaille parempia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia.<br />

Virkistyskäyttöä uhkasi muun muassa laajalle levinnyt karvalehti, joka<br />

aiheutti typpi- ja fosforimäärien kasvua vesialueella.<br />

Alueella pesii runsas ranta- ja vesilinnusto, ja sen kasvistoon kuuluvat harvinainen<br />

hentonäkinruoho ja jouhivita. Linnuston harvinaisuuksia ovat luhtahuitti, kurki,<br />

pikkulepinkäinen ja peltosirkku sekä uhanalaiset liejukana ja pikkutikka. Järvi on<br />

myös merkittävä vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka.<br />

Tukivarojen avulla järveä on hapetettu ja karvalehteä poistettu. Vesistön<br />

tervehtymistä estävää roskakalakantaa on pienennetty istuttamalla roskakaloja<br />

syöviä haukia veteen. Suojelutyötä on suunniteltu yhdessä alueen maanomistajien<br />

ja yrittäjien kanssa, ja sen on kaavailtu jatkuvan vuoteen 2009 saakka, jolloin myös<br />

suunnitelmissa olevat kahden puron laskeutumisaltaat olisivat valmiit.<br />

Matalajärvi-hanke on ollut osa Fortumin yritysvastuuohjelmaa.<br />

ENSIO AURA<br />

Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä<br />

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on esittänyt energiateollisuudelle<br />

pyynnön saada alalta vaihtoehtoja uusiutuvan energian käytön<br />

merkittäväksi lisäämiseksi.<br />

Ministeriön mukaan uusiutuvan energian lisäystä voidaan vauhdittaa kolmella<br />

pääkeinolla: verottamalla päästöllisiä energiamuotoja nykyistä enemmän<br />

ja poistamalla joillakin uusiutuvilla energiamuodoilla jäljellä olevat verot,<br />

moninkertaistamalla valtion uusiutuvan energian investointeihin myöntämä<br />

tuki ja ottamalla Suomessakin käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffit tai<br />

vihreät sertifikaatit.<br />

Energiateollisuus ry on luvannut toimittaa ministeriölle ehdotuksensa jouluun<br />

mennessä.<br />

Valoa viheriölle<br />

Veikkausliigan espoolaisjoukkue FC Hongan kotistadionilla<br />

vietettiin syyskuussa Fortum Nightia.<br />

Fortum lahjoitti FC Hongalle neljä valopylvästä,<br />

jotka pystytettiin Tapiolan urheilupuiston laidoille.<br />

Fortum on FC Hongan pääsponsori – yhteistyösopimus<br />

on voimassa vuoteen 2008 saakka.<br />

TOMI PARKKONEN<br />

VUOKKO HIETALA<br />

Fortum tanssittaa vanhuksia<br />

Espoolaisissa vanhainkodeissa on tanssittu koko syksyn ajan. Fortumin ja<br />

Espoon kaupungin sosiaalitoimen järjestämissä tanssi-iltapäivissä ohjelmasta<br />

vastaa Jokke Syrjälä Trio, joka kiertää vanhainkodeissa soittamassa kaikille<br />

tuttua tanssimusiikkia tiistai-iltapäivisin aina tammikuun lopulle saakka.<br />

FORTE 4/2007

Led valaisee ja puhdistaa vettä<br />

Professori Shuji Nakamura vieraili syksyllä Fortumin pääkonttorissa Keilaniemessä. Kirkkaan<br />

sinisen, vihreän ja valkoisen led-valon sekä sinisen laservalon kehittänyt Nakamura palkittiin<br />

viime vuonna miljoonan euron arvoisella Millennium-palkinnolla, jonka suomalainen Millenniumpalkintosäätiö<br />

myöntää joka toinen vuosi ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia parantavasta<br />

keksinnöstä.<br />

Led-valot ovat pitkäikäisiä ja kuluttavat vähemmän energiaa kuin hehkulamput. Yksi keksinnön<br />

merkittävimmistä tulevaisuuden sovelluksista on juomaveden sterilointi; ultravioletilla<br />

led-valolla veden puhdistuksesta tulee aiempaa tehokkaampaa ja edullisempaa.<br />

Nakamuran esitystä oli kuuntelemassa muun muassa useampi kymmenen nuorta tutkijanalkua<br />

Teknillisestä korkeakoulusta.<br />

Hyvästit hiilidioksidille<br />

Norjassa<br />

Fortum on lanseerannut Norjassa CO2FRIympäristötuotteen.<br />

CO2FRI-merkittyä<br />

sähköä ostava yksityis- tai yritysasiakas voi<br />

olla varma siitä, ettei hänen kuluttamansa<br />

sähkö aiheuta hiilidioksidipäästöjä.<br />

Samalla alkuperämerkinnän hankkinut<br />

sähkönkuluttaja kannustaa energiantuottajia<br />

hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä<br />

aiempaa paremmin ja kehittämään<br />

uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa.<br />

Fortum uusi paikkansa<br />

DJSI-indeksissä<br />

Fortum on lunastanut jo viidennen kerran paikkansa<br />

Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. DJSI<br />

World -indeksiin kuuluu yli 300 yritystä – Fortum on<br />

indeksin ainoa pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö.<br />

– Yhtiömme on sitoutunut edistämään kestävää<br />

kehitystä toimintansa kaikilla osa-alueilla. Tämän<br />

vuoksi kestävä kehitys on otettu yhä vahvemmin<br />

mukaan myös toimintaamme ohjaavaan<br />

visioon, Fortumin kestävän kehityksen<br />

johtaja Carola Teir-Lehtinen sanoo.<br />

TOMI PARKKONEN<br />

Hyvä energia<br />

kiertää SPR:n<br />

kautta<br />

Fortum lahjoittaa perinteisesti<br />

joulutervehdysvaransa hyväntekeväisyyteen.<br />

Viime jouluna<br />

lahjoituksen saivat Fortumin<br />

työntekijöiden toivomuksesta<br />

omaishoitajat, joita tuetaan<br />

Suomen Punaisen Ristin kautta.<br />

– Omaishoitajat tekevät<br />

raskasta työtä usein vuorokauden<br />

ympäri, ja lomittajia on vaikea<br />

saada, kertoo omaishoidon koordinaattori<br />

Sisko Aalto Suomen<br />

Punaisesta Rististä.<br />

– Fortumin työntekijöiden<br />

toivomuksesta olemmekin kohdentaneet<br />

lahjoitusvarat erityisesti<br />

lomittajien palkkaamiseen. Näin<br />

voimme tukea omaishoitajien<br />

elämänlaatua ja jaksamista varsin<br />

konkreettisesti.<br />

Lomittaja palkattiin auttamaan<br />

kuutta perhettä Posiolla, viittä<br />

Joensuussa ja kolmea Espoossa.<br />

– Posiolla palkkasimme lomittajaksi<br />

henkilön, joka juuri sillä<br />

hetkellä oli työtön. Hanke sai paikkakunnalla<br />

myönteistä julkisuutta,<br />

ja ehkä osin tästä syystä hän<br />

on nyt saanut työpaikan Posion<br />

kunnalta – hyvä energia on siis<br />

kiertänyt myös tällä tavalla.<br />

Lisäksi järjestö on tarjonnut<br />

lomituspalveluita omaishoitajille,<br />

jotka eivät muuten olisi päässeet<br />

SPR:n järjestämiin, omaishoitajille<br />

suunnattuihin tapahtumiin, kuten<br />

”Henkisen hyvinvoinnin päivät” ja<br />

”Omaishoitajien virkistyspäivä”.<br />

Virkistyspäiville – jotka myös<br />

järjestettiin lahjoituksen turvin<br />

– osallistui yhteensä 65 omaishoitajaa.<br />

FORTE 4/2007

AJANKOHTAISTA<br />

Kirjastokortilla<br />

kulutuksenmittaukseen<br />

30 kunnankirjastoa lainaa yhteistyössä<br />

Fortumin kanssa mittareita sisätiloissa<br />

olevien kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksen mittausta<br />

varten. Helppokäyttöisen mittarin saa käyttöönsä<br />

kirjastokortilla viikoksi kerrallaan. Kodeissa noin puolet<br />

energiasta menee lämmitykseen, viidesosa veden lämmitykseen<br />

ja loput sähkölaitteisiin. Kodinkoneiden energiasyöpöt<br />

löytyvät helposti tarkistamalla niiden kulutus<br />

mittarin avulla.<br />

Erikoiskirjastovirkailija Heidi Först espoolaisesta<br />

Kirjasto Omenasta kertoo, että heidän kaksi mittariaan<br />

ovat jatkuvasti lainassa. Laina-aika on tuntunut riittävän<br />

ainakin Kirjasto Omenan asiakkaille – viikossa on ehditty<br />

hyvin testata kaikki kodin laitteet. Palautetta on tullut<br />

mittauksen hyödyllisyydestä; monessa kodissa on esimerkiksi<br />

todettu, ettei tietokonetta kannata pitää<br />

auki yön yli.<br />

Projektissa mukana olevat kirjastot löytyvät<br />

osoitteesta www.fortum.fi > Yksityisasiakkaat ><br />

Tiesitkö energiasta<br />

Osakkuus aaltovoimayhtiöstä<br />

Fortum on ostanut 8,4 prosentin osuuden suomalaisesta<br />

aaltovoimateknologiaa kehittävästä AW-Energy Oy:stä.<br />

AW-Energyn kehittämä WaveRoller on patentoitu laite, jolla<br />

tuotetaan sähköä meren aalloista. Suurin osa aaltovoimaratkaisuista<br />

hyödyntää meren pinnan liikettä, mutta WaveRoller<br />

on ensimmäinen ratkaisu, joka valjastaa rannikoilla esiintyvät<br />

pohja-aallot sähköntuotantoon. Muihin aaltovoimalaitteisiin<br />

verrattuna pohja-aaltoteknologiassa on huomattavasti<br />

parempi myrskynkestävyys. Lisäksi se on äänetön eikä aiheuta<br />

maisemahaittoja.<br />

– On arvioitu, että aaltovoimalla on mahdollisuus kattaa<br />

jopa 10 prosenttia maailman energiantarpeesta – täysin ilman<br />

hiilidioksidipäästöjä. WaveRollerin hyödyntämät rannikkovesien<br />

pohja-aallot ovat eri puolilla maailmaa esiintyvä ehtymätön<br />

luonnonvara, ja mahdollisia sijoituspaikkoja on kaikilla<br />

mantereilla, sanoo AW-Energyn toimitusjohtaja Tuomo Hyysalo.<br />

Kärkisija pohjoismaisessa<br />

yrityssivuvertailussa<br />

Eurooppalaiset analyytikot, sijoittajat ja taloustoimittajat ovat valinneet<br />

Fortumin yrityssivut Pohjoismaiden parhaimmiksi. Ruotsalaisen<br />

sijoittajaviestinnän konsulttitoimisto Hallvarsson & Halvarssonin<br />

yhdettätoista kertaa toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin yhteensä<br />

50 suomalaisen ja 197 pohjoismaisen pörssiyhtiön yrityssivut.<br />

– Fortumin visiossa – olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja<br />

kestävän kehityksen edelläkävijä – kiteytyy myös tapamme viestiä<br />

verkkosivuillamme. Tämä huomionosoitus on tunnustus siitä, että<br />

pyrimme jatkuvasti kehittämään sivujamme. Olemme ylpeitä päästyämme<br />

tässä vertailuissa kolmatta kertaa viiden parhaan joukkoon,<br />

sanoo uusmediajohtaja Viveka Leksell.<br />

Fortumin sijoittaviestintäjohtaja Mika Palorannan mukaan<br />

tutkimustulos ei yllättänyt, sillä Fortum tapaa säännöllisesti sijoittajia ja<br />

kehittää sivustoa jatkuvasti sekä sijoittajien että muiden kohderyhmien<br />

tarpeet ja toiveet huomioiden.<br />

Markkinatoimijat kiinnostuneita<br />

sähkön siirtokapasiteetista Venäjältä<br />

Kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkömarkkinaosapuolille tarjoama siirtokapasiteetti<br />

Venäjän yhteyksille on herättänyt kiinnostusta. Varauspyyntöjä<br />

saapui määräaikaan eli syyskuun loppuun mennessä 4 000–5 500 megawattia<br />

(MW), joka on selvästi yli tarjolla olevan kaupallisen siirtokapasiteetin<br />

1300 MW.<br />

Fingrid tarjoaa Venäjän siirtoyhteyksien kapasiteettia sähkön tuontia<br />

varten sähkökaupan osapuolten käyttöön yhtäläisin, tasapuolisin ja julkisin<br />

periaattein. Siirtokapasiteettivarauksia jättivät mm. Fortum Power and Heat<br />

Oy (400 MW), E.ON Energihandel Nordic AB (800 MW), Vattenfall AB (300<br />

MW) ja Norsk Hydro ASA (300 MW).<br />

Fingrid vahvistaa siirtovaraukset saatuaan Venäjän kantaverkkoyhtiöltä<br />

selvityksen vastaavista varauksista Venäjän puoleisella siirtoyhteydellä.<br />

Best in Class<br />

Syyskuun lopulla julkistetussa Carbon Disclosure Projectin (CDP)<br />

raportissa Fortum on valittu parhaimpaan Best in Class -luokkaan<br />

ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden hallinnassa. CDP<br />

kartoittaa yritysten kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä riskejä ja<br />

niiden vaikutuksia mm. yritysten kilpailutilanteeseen, talouteen ja<br />

yrityskuvaan.<br />

Raportissa Fortum on otettu ensimmäistä kertaa mukaan<br />

maailmanlaajuiseen Climate Disclosure Leadership Indexiin (CDLI).<br />

Indeksin yritykset ovat sitoutuneet alallaan parhaiten ilmastonmuutoksen<br />

hillintään ja ilmastoasioista raportointiin. Fortumin<br />

kokonaispistemäärä on 95/100, jolla Fortum sijoittuu energiayhtiöiden<br />

joukossa sijalle kaksi.<br />

Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen mukaan Fortumin pääsy<br />

CDLI:hin on osoitus yhtiön pitkäjänteisestä työstä ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi. Fortumin tavoitteena on alentaa<br />

sähköntuotannossa hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden<br />

keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohti vuoteen 2020<br />

mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa<br />

päästöjä vähintään 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.<br />

FORTE 4/2007

STEFAN SJÖDIN<br />

Yritysmaailman<br />

vaikuttajat<br />

ilmastoseminaareissa<br />

Fortum järjesti syys–lokakuussa sekä Suomessa<br />

että Ruotsissa seminaarin, johon oli kutsuttu yli<br />

satapäinen joukko yrityselämän vaikuttajia. Seminaarien<br />

teemoja olivat talouden kasvu, tulevaisuus<br />

ja ilmastonmuutos.<br />

– Energia aiheuttaa valtaosan maailman<br />

kasvihuonekaasupäästöistä. Olemme Fortumissa<br />

koko sydämellämme mukana ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemisessä investoimalla niin kestävään<br />

energiantuotantoon kuin uusiin innovaatioihinkin.<br />

Taataksemme pohjoismaiselle teollisuudelle<br />

jatkuvan kilpailukyvyn meidän on varmistettava<br />

ympäristömyötäisen energian riittävä saatavuus<br />

nyt ja tulevaisuudessa, sanoi Fortumin toimitusjohtaja<br />

Mikael Lilius.<br />

Suomessa seminaarin muita puhujia olivat<br />

Björn Wahlroos Sampo Oyj:stä, Eija Ailasmaa<br />

Sanoma Magazines BV:stä, Esko Aho Sitrasta,<br />

Sakari Tamminen Ruukista ja Juha Laaksonen<br />

Fortum Oyj:stä. Ruotsin seminaarin pääpuhuja<br />

oli Yhdysvaltain Ruotsin suurlähettiläs Michael<br />

M Wood. Lisäksi keskustelupaneeleihin osallistui<br />

johtotason henkilöstöä suurista teollisuuskonserneista,<br />

lehtitaloista, yliopistoista sekä paikallisesta<br />

luonnonsuojeluliitosta.<br />

Sähkömarkkinatietoa<br />

kaikkien saataville<br />

Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Puolan<br />

sähkömarkkinaviranomaiset ovat sitoutuneet harmonisoimaan<br />

ja parantamaan sähkömarkkinatiedon<br />

saatavuutta syyskuun lopulla julkaisemassaan<br />

raportissa. Sähkömarkkinaviranomaisten eurooppalainen<br />

yhteistyöorganisaatio (ERGEG) perusti<br />

vuonna 2006 seitsemän alueellista hanketta, joiden<br />

tavoitteena on sähkömarkkinoiden alueellinen kehittäminen<br />

osana eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita.<br />

Käytännön työtä on tehty vuosien 2006 ja<br />

2007 aikana sähkömarkkinatiedon läpinäkyvyyden<br />

parantamiseksi ja julkaistavan tiedon yhdenmukaistamiseksi.<br />

Valaistuksella<br />

Tukholma<br />

turvallisemmaksi<br />

Fortum ja Tukholman kaupunki ovat käynnistäneet<br />

valaistusprojektin Tukholman viihtyisyyden<br />

ja turvallisuuden parantamiseksi. Hiljattain<br />

tehdyn tutkimuksen tulokset kertovat, että<br />

erityisesti nuoret naiset ovat tunteneet turvattomuutta<br />

etenkin Lappkärrsbergetin alueella.<br />

Joka neljäs nuori nainen on joskus jättänyt kävelemättä<br />

ulkona iltaisin väkivallanpelon vuoksi.<br />

Lähes jokainen tutkimukseen osallistunut sanoi,<br />

että ulkovalaistus vaikuttaa turvallisuudentunteeseen.<br />

Lappkärrsbergetin alueen kävelyteille ja<br />

tunneleihin on nyt vaihdettu 81 valopylvästä.<br />

Valaistusta on myös lisätty yhdellä uudella pylväällä<br />

ja seitsemällä uudella valonheittimellä.<br />

Panostus tuo kaupunkiin valoa ja lisää turvallisuutta,<br />

mutta se on myös ympäristöystävällinen.<br />

Uudistettu valaistus on energiaa säästävä,<br />

ja valoissa on aiempaa vähemmän ympäristöä<br />

kuormittavia aineita.<br />

Lisätietoja Fortumin ja Tukholman kaupungin<br />

valaistusyhteistyöstä: www.fortum.se/<br />

belysningsprojektet<br />

FORTE 4/2007

Tässä jutussa mainitaan sana<br />

brändi noin 40 kertaa. Joku voisi<br />

vaihtelun vuoksi ehdottaa sille<br />

synonyymiksi tuotemerkkiä.<br />

Tässä jutussa ei kuitenkaan<br />

puhuta tuotemerkistä – vaan<br />

brändistä. Siis mistä<br />

TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVAT: TOMI PARKKONEN<br />

FORTE 4/2007

Coca-Cola on maailman arvokkain<br />

brändi. Jalkapalloilija<br />

David Beckham<br />

ja poptähtivaimonsa<br />

Victoria ovat brändänneet<br />

itsensä. Brändistä ja brändäämisestä<br />

puhutaan kuin arkisimmastakin<br />

asiasta. Mutta.<br />

– Brändi ymmärretään uskomattoman<br />

monella tavalla, eikä ole<br />

lainkaan tavatonta, että yrityksessä<br />

kokoustetaan brändiasioista ja kokouksen<br />

jälkeen osallistujat eivät<br />

osaa sanoa, mitä brändillä tarkoitetaan,<br />

projektijohtaja Nando<br />

Malmelin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta<br />

lataa.<br />

Brändi on siis moniaineksinen<br />

soppa, joka kuitenkin liian usein<br />

keitetään yhden raaka-aineen varaan:<br />

brändi ei ole vain liikemerkki,<br />

logo tai tuotelinja.<br />

– Brändi on organisaation<br />

visio, jonka kautta liiketoiminta­<br />

brändijohtamisen malli. Sen mukaan<br />

brändin on ohjattava koko organisaation<br />

toimintaa ja viestintää.<br />

Kun organisaatio viestii brändin<br />

ohjaamana, se näyttäytyy johdonmukaisena<br />

eri sidosryhmille. Koska<br />

mielikuvat brändistä ja sen tulevaisuudesta<br />

muodostuvat kaikista<br />

niistä kohtaamisista, joita kuluttajilla<br />

ja sidosryhmien edustajilla on<br />

brändin kanssa, ei yrityksen viestintää<br />

voida enää pitää pelkkänä<br />

tukitoimintona. Sen sijaan kaikki<br />

yrityksen toiminta on viestintää<br />

ja brändi on jokaisen työntekijän<br />

asia, sillä toiminnan ja viestinnän<br />

välinen ristiriita leviäisi laajalle.<br />

Itse asiassa myös kuluttajat osallistuvat<br />

bränditarinaan sosiaalisessa<br />

mediassa.<br />

– Jos toimitusjohtaja jäätyy televisiossa,<br />

se puitiin ennen kahvipöytäkeskusteluissa<br />

ja unohdettiin,<br />

mutta nyt tilanne leviää maailmal­<br />

prosessia. Liikkeenjohdolta edellytetään<br />

intuitiivista ja rohkeaa<br />

toimintaa. Potentiaaliset vaarat<br />

brändille on osattava ennakoida,<br />

vaikka faktatietoa ei olisikaan, Hakala<br />

sanoo.<br />

– Brändin rakentaminen ei ole<br />

hanke, projekti eikä tempaus. Se<br />

on loputonta brändijohtamista,<br />

tulevaisuuden miettimistä ja askel<br />

edellä olemista – ei reagointia<br />

markkinoilla jo tapahtuneisiin<br />

muutoksiin. Ennen puhuttiin<br />

brändin vartijoista. Koko termi on<br />

hassu. Eihän brändiä voi suojella.<br />

Brändin on kyettävä dialogiin ympäröivän<br />

yhteiskunnan kanssa. Julkisuus<br />

on riskien ja mahdollisuuksien<br />

dynamiikkaa, Malmelin jatkaa.<br />

Siinä missä suomalaiset ovat<br />

markkinointiin kielteisesti suhtautuvaa<br />

insinöörikansaa, ruotsalaiset<br />

ovat markkinoijakansaa. Ruotsista<br />

Hakala ja Malmelin löytävätkin jo<br />

TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN<br />

”Brändiä ei voi suojella. Brändin on kyettävä<br />

dialogiin yhteiskunnan kanssa.”<br />

ratkaisuja pitäisi peilata, sanoo<br />

Malmelin, joka haluaa radikalisoida<br />

brändiajattelun. Yhdessä toisen<br />

radikaalin, suhdetoimisto Taivaan<br />

suunnittelujohtaja Jukka Hakalan<br />

kanssa kirjoitettu kirja Radikaali<br />

brändi pistää 1960-luvulta periytyneet<br />

brändikäsitykset uusiksi.<br />

– Useiden markkinointikirjojen<br />

sanastoissa brändi määritellään<br />

yhä siten kuin yhdysvaltalainen<br />

mainonta-alan järjestö on sen aikanaan<br />

kuvannut. Olisihan se erikoista,<br />

jos sama määritelmä yhä pätisi,<br />

miehet huomauttavat.<br />

Kirjassa esitellään radikaali<br />

– Otanko kirjan kuvaan vai onko<br />

se liian päälleliimattua Nando<br />

Malmelin (oik.) nauraa.<br />

le YouTubessa, Hakala ja Malmelin<br />

kärjistävät.<br />

Niinpä. Miten hallitsematonta<br />

voi hallita<br />

Maaottelu, jossa Ruotsi vie Suomea<br />

Malmelin, valtiotieteiden tohtori<br />

itsekin, sanoo brändikirjallisuuden<br />

laahanneen käytäntöä jäljessä, koska<br />

tutkijankellareista ei näe, miten<br />

nopeasti kuluttajien käyttäytyminen<br />

ja teknologiat muuttuvat. Sen<br />

sijaan johtamisen teoriat ovat olleet<br />

edellä käytäntöjä. Ja nyt brändi<br />

ja johtaminen siis lyövät kättä.<br />

Vastaus hallitsemattoman hallintaan<br />

on yllättävän helppo.<br />

– Radikaalissa brändijohtamisessa<br />

kaikkien liiketoimintapäätösten<br />

mielikuvavaikutukset otetaan<br />

huomioon jo osana päätöksenteko­<br />

esimerkkejä hyvästä brändijohtamisesta.<br />

– Ikea ja H&M ovat lupaukseen<br />

pohjautuvia brändejä, jotka oikeasti<br />

ohjaavat yritysten toimintaa.<br />

Kun kävelet Ikeaan, vastassa on<br />

heti kyltti, joka kertoo, miksi joudut<br />

kokoamaan huonekalut itse:<br />

suunnittelemme ensin hintalapun.<br />

Suomalaisista brändeistä maailmalla<br />

tunnetuin on Nokia. Toiseksi<br />

tunnetuin – ainakin nuorten<br />

ikäryhmässä – on Habbo. Vuonna<br />

2000 perustetussa virtuaaliyhteisössä<br />

nuoret voivat luoda itselleen<br />

hahmon, jonka avulla virtuaalimaailmassa<br />

liikutaan ja jutellaan.<br />

Tarvitaan vain tietokone ja<br />

internetyhteys.<br />

Nokia ja Habbo ovat kaksi erilaista<br />

esimerkkiä siitä, millä<br />

FORTE 4/2007

vauhdilla brändi voidaan luoda.<br />

– Nokian brändiä on rakennettu<br />

hyvin pitkällä aikavälillä. Ensin<br />

luotiin perusta ja tunnettuus, sitten<br />

alettiin lisätä attribuutteja ja vasta<br />

sen jälkeen alabrändejä. Mutta internetin<br />

ansiosta globaalin brändin<br />

voi luoda nopeastikin, kuten Habbo<br />

on osoittanut, Hakala kertoo.<br />

– Brändistrategioiden täytyy<br />

olla erilaisia. Manuaalia menestyvän<br />

brändin rakentamiseksi ei voida tehdä,<br />

koska eihän ohjekirjan mukaan<br />

tehty brändi olisi erottuva!<br />

Pari (varoituksen) sanaa<br />

sponsoroinnista<br />

Erottautumisesta päästään sponsorointiin.<br />

– Jalkapallon MM-kilpailuissa<br />

oli Niken maat, oli Adidaksen<br />

maat ja sitten oli Jamaican iloinen<br />

ja taitava Puma-ryhmä, Malmelin<br />

muistaa.<br />

– Puma paini eri ”scenessä” ja<br />

erottautui.<br />

Sponsoroinnissa Malmelin ja<br />

Hakala tunnistavat ison muutoksen.<br />

Sponsorirahat suunnataan yhä<br />

harvemmin yksittäisille ihmisille ja<br />

panostetaan sen sijaan yhteistyöhön<br />

yrityksen omiin arvoihin sopivan<br />

kumppanin kanssa. Hankkeissa mukana<br />

olosta kerrotaan myös entistä<br />

aktiivisemmin sisäisessä viestinnässä.<br />

Jälkijunassa ei sovi taaskaan<br />

tulla. Sponsorointikohteiden valinta<br />

edellyttää luotaamista kauas<br />

tulevaisuuteen.<br />

– Mikä tahansa viestintätoimenpide<br />

on sekä mahdollisuus<br />

että riski. Ylilyönti mainonnassa<br />

herättää huomiota, ja vielä toistaiseksi<br />

se koetaan useimmiten<br />

tärkeämmäksi kuin ylilyöntiä seuraava<br />

vastalauseiden vyöry. Mutta<br />

kaukana ei olla siitä, että huonosta<br />

”Ohjekirjan mukaan rakennettu<br />

brändi ei erottuisi!”<br />

mainoskampanjasta koituu enemmän<br />

haittaa kuin hyötyä. Kuluttaja<br />

seuraa tapahtumia yhä tarkemmin,<br />

ja väärä, epäeettinen tai päälleliimattu<br />

viesti on todellinen riski,<br />

Malmelin analysoi.<br />

“Any publicity” ei siis olekaan<br />

– Epäeettinen tai<br />

päälleliimattu<br />

viesti on todellinen<br />

riski, sanoo Nando<br />

Malmelin.<br />

enää “good publicity”. Vanhat sloganit<br />

ja näkemykset on radikalisoitu.<br />

Miten tästä eteenpäin, käytännössä<br />

– Viestinnällinen ajattelu ja<br />

osaaminen on tärkeää juurruttaa<br />

osaksi koko organisaatiota. Keskeisiä<br />

kohderyhmiä on kolme: yrityksen<br />

viestinnän ja markkinoinnin<br />

asiantuntijat, joiden saumaton<br />

yhteistyö on edellytys yrityksestä<br />

syntyvien käsitysten yhdenmukaisuudelle,<br />

yrityksen henkilöstö,<br />

jonka kautta yrityksen asiat välittyvät<br />

ulkoisille sidosryhmille, sekä<br />

yrityksen ylin johto, jonka kaikki<br />

merkittävät päätökset vaikuttavat<br />

myös yrityksen brändiin, Hakala ja<br />

Malmelin konkretisoivat.<br />

TÄRKEINTÄ ON PITÄÄ, MINKÄ LUPAA<br />

– Kampanjoihin voi laittaa<br />

miljoonia ja yrittää sitä kautta<br />

saada viestiä läpi. Mutta miljoonat<br />

menevät hukkaan yhdessä yössä,<br />

jollei lupauksiin vastata, Fortumin<br />

brändijohtaja Susanna<br />

Serlachius-Pressler sanoo.<br />

Fortumin bränditavoite on lupaus<br />

asiakkaille: olla aidosti asiakaslähtöinen<br />

edelläkävijä kaikilla<br />

osa-alueilla. Mutta miten lupaus<br />

lunastetaan Erityisesti Suomen<br />

mediassa Fortum on kohdannut<br />

voimakastakin vastatuulta.<br />

– Ne ovat olleet meille oppimisen<br />

paikkoja, Serlachius-Pressler<br />

myöntää. Hän sanoo olevansa<br />

Jukka Hakalan ja Nando Malmelinin<br />

kanssa samaa mieltä siitä,<br />

että brändi on otettava mukaan<br />

kaikkiin prosesseihin ja päätökset<br />

on tehtävä brändin valossa.<br />

– Mutta tärkeintä on, että<br />

kaikki yli 8 000 fortumlaista<br />

ymmärtävät, mikä merkitys<br />

brändillämme on, hän jatkaa ja<br />

allekirjoittaa siten näkemyksen<br />

brändistä jokaisen työntekijän<br />

asiana.<br />

Asiakaslähtöinen edelläkävijyys<br />

tarkoittaa muun muassa kannustamista<br />

energiansäästöön ja<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemiseen<br />

– siis asioita, joista on hyötyä<br />

ihan jokaiselle.<br />

– Meillä on työntekijöitä, jotka<br />

ovat oman työnsä ohessa kouluttautuneet<br />

energiansäästöeksperteiksi.<br />

He opastavat ihmisiä<br />

energiavalinnoissa ja saavat<br />

samalla omalle tekemiselleen<br />

mahdollisimman konkreettisen<br />

merkityksen, Serlachius-Pressler<br />

havainnollistaa.<br />

Yksi näkyvimmistä brändin<br />

ohjaamista prosesseista on sponsorointikohteiden<br />

valinta.<br />

– Tukemamme kohteet, muun<br />

muassa alppihiihtäjät, yleisurheilu<br />

ja Folkoperan, ovat identiteeteiltään<br />

dynaamisia ja moderneja<br />

kansansuosikkeja. Lisäksi<br />

haluamme vaikuttaa ympäristöön<br />

ja ilmastoon ja olla hyviä yrityskansalaisia.<br />

Meillä on esimerkiksi<br />

Espoon ja Tukholman kaupunkien<br />

kanssa valaisuprojekteja, joissa<br />

pelottavia ja pimeitä paikkoja<br />

tehdään turvallisemmiksi, ja koululaisia<br />

opastamme ilmastoasioissa<br />

yhteistyössä WWF:n kanssa.<br />

Itse asiassa myös alppinistit ovat<br />

ilmastolähettiläitämme – heille<br />

ilmaston lämpeneminen ja lumettomat<br />

talvet ovat kouriintuntuvia<br />

tosiasioita.<br />

10 FORTE 4/2007

Yrityksen matkaa<br />

tähän päivään<br />

voi tulkita<br />

taideteosten<br />

kautta.<br />

Kulttuuriteko<br />

pitkälle tulevaisuuteen<br />

TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN<br />

Fortumin Taidesäätiö perustettiin<br />

vuonna 2005<br />

vaalimaan Fortumin ja<br />

sen edeltäjäyhtiöiden taideteoksia.<br />

Säätiön hallintaan<br />

annettiin yhtiön noin 1 600<br />

teoksesta 300. Lisäksi yhtiökokouksen<br />

päätöksen mukaisesti<br />

Fortum lahjoitti säätiölle<br />

500 000 euron peruspääoman.<br />

Säätiön kokoelman valintakriteerinä<br />

oli, että teosten<br />

pitää täyttää hyvän museotaiteen<br />

laatuvaatimukset. Taidehistorioitsija<br />

Tuija Tervo,<br />

onko kriteeri täyttynyt<br />

– Kyllä. Ehdottomasti näin<br />

voi sanoa, Tervo vastaa asiantuntijan<br />

varmuudella, sillä<br />

hän on perehtynyt kokoelmaan<br />

perusteellisesti kirjoittaessaan<br />

teoksia esittelevää<br />

kirjaa: Taiteen valo – juuret<br />

perinteessä, katse tulevassa.<br />

Perinteitä ja avarakatseisuutta<br />

Säätiön kokoelman taiteilijalista<br />

tekee vaikutuksen taiteeseen<br />

vähemmänkin perehtyneeseen<br />

henkilöön: Edelfelt,<br />

Gallen-Kallela, Järnefelt…<br />

Silti Tuija Tervo kehottaa kiinnittämään<br />

huomion tekijöiden<br />

sijasta heidän töihinsä.<br />

– Kokoelmassa ei ole painotettu<br />

määrää. Ei esimerkiksi<br />

ole tavoiteltu mahdollisimman<br />

montaa teosta joltakin nimekkäältä<br />

taiteilijalta. Oleellisempaa<br />

on ollut, mikä yksittäinen<br />

teos taiteilijalta on valittu.<br />

Mitä Fortumin Taidesäätiön<br />

kokoelma kertoo yrityksestä<br />

ja niistä henkilöistä,<br />

jotka teoksia ovat valinneet<br />

– Teoksista heijastuvat<br />

perinteiset arvot ja varsin<br />

klassinen taidemaku. Rakkaus<br />

luontoon on läsnä aina<br />

vanhimmista teoksista aivan<br />

uusimpiin asti. Valinnoista<br />

ilmenee perhearvojen ja yksilöllisten<br />

arvojen kunnioitus.<br />

Teoksissa annetaan tilaa myös<br />

taiteilijoiden näkemyksille ja<br />

kommenteille, Tervo sanoo.<br />

– Valitsijat ovat olleet avarakatseisia,<br />

sillä joukossa on<br />

esimerkiksi abstraktia taidetta,<br />

jonka hankinnoissa on oltu<br />

uuden ajan aallonharjalla. Lisäksi<br />

kokoelmassa on tekstiilitaidetta<br />

ja keramiikkaa. Juuret<br />

perinteessä, mutta katse tulevassa,<br />

aivan kuten kokoelmaa<br />

käsittelevän kirjan nimessä<br />

todetaan, Tervo luonnehtii<br />

valintoja.<br />

Taide historiikkina<br />

Enemmän kuin yksittäisiä<br />

teoksia, Tervo haluaa korostaa<br />

kokoelman muodostamaa<br />

kokonaisuutta. Taideteokset<br />

vievät hänen mukaansa mielenkiintoiselle<br />

matkalle siihen<br />

maailmaan, josta juontuvat<br />

juuret nykyisen Fortumin toiminnalle<br />

ja olemassaololle.<br />

Hän näkee pitkän linjan<br />

myös siinä, kuinka yksityiset<br />

henkilöt ja yritykset ovat<br />

tärkeässä roolissa taidetta tukevina<br />

mesenaatteina. Ilman<br />

tällaista tukea monet mestariteokset<br />

olisivat jääneet tekemättä.<br />

Fortumin Taidesäätiön<br />

toiminnan hän näkee linjakkaana<br />

kulttuuritekona. Säätiöittämisen<br />

ansiosta kokoelma<br />

pysyy kokonaisuutena, teosten<br />

kunnosta huolehditaan ja taideteokset<br />

pysyvät jatkossakin<br />

yleisön nähtävänä.<br />

Taide ja<br />

pörssiyritys<br />

– Joukossa on abstraktia taidetta, jonka hankinnoissa on oltu<br />

uuden ajan aallonharjalla, Tuija Tervo pohtii.<br />

Pörssiyhtiöissä on muodostunut<br />

lähes hokemaksi keskittyminen<br />

ydinbisnekseen, ja<br />

toiminnan rönsyistä on pyritty<br />

pääsemään eroon. Fortumin<br />

toimitusjohtaja Mikael Lilius,<br />

miten Fortumin Taidesäätiön<br />

toiminta sijoittuu yhtälöön.<br />

– Se sijoittuu siihen oikein<br />

hyvin. Tämä on osaltaan<br />

hyvää yrityskansalaisuutta.<br />

Yritysten toiminta ja usein<br />

muotokin muuttuvat ajan<br />

myötä. Siirtämällä merkittäviä<br />

taideteoksia Fortumin Taidesäätiön<br />

hallintaan voimme<br />

varmistaa, että riippumatta<br />

siitä, mitä yritykselle tapahtuu<br />

pitkälläkin ajanjaksolla, nämä<br />

merkittävät taideteokset säilyvät<br />

suomalaisessa hallinnassa<br />

yleisön nähtävinä.<br />

FORTE 4/2007 11

FORTUMIN KASVOT<br />

TAIDENAUTINTOJA<br />

työpaikalla<br />

TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN<br />

Ilona Salokangas kokee olevansa etuoikeutettu,<br />

kun pääsee työskentelemään taiteen<br />

mestariteosten parissa.<br />

Ilona Salokangas tunnustaa olevansa<br />

iloinen ja onnellinen. Syy<br />

tunnetilaan selittyy sillä, että<br />

Fortumin Taidesäätiön kokoelmasta<br />

sata taideteosta on saatu esille<br />

Helsingin Taidehalliin.<br />

– Aivan upeaa, että meillä on<br />

ollut mahdollisuus tuoda teokset<br />

näin hienosti näytteille. Nyt laajalla<br />

yleisöllä on mahdollisuus tutustua<br />

kokoelmaan, Salokangas riemuitsee.<br />

Suuri ansio näyttelyn järjestymiseen<br />

on Ilona Salokankaalla<br />

itsellään, joka Fortumin Taidesäätiön<br />

sihteerinä on ennen näyttelyä<br />

elänyt työntäyteisiä aikoja. Kokoelmaan<br />

kuuluvista teoksista julkaistiin<br />

myös kirja, jonka työstämisessä<br />

Salokangas oli apuna.<br />

Taidesäätiön sihteerin töitä<br />

Salokangas tekee oman toimensa<br />

ohessa; varsinainen tehtävä on<br />

toimia Fortumin viestintäjohtaja<br />

Maria Romantschukin assistenttina.<br />

Rikasta työelämää<br />

Ilona Salokangas kertoo, että hänelle<br />

työ taiteen parissa tuli ikään<br />

kuin bonuksena.<br />

– Kun tulin parikymmentä<br />

vuotta sitten Nesteelle Jaakko<br />

Ihamuotilan assistentiksi, perin<br />

samalla nämä taidepuolen tehtävät<br />

edeltäjältäni.<br />

Tehtävänkuvan laajennus oli<br />

mieluinen Salokankaalle, joka<br />

kertoo aina olleensa kiinnostunut<br />

taiteesta.<br />

– Taiteeseen liittyvät työtehtävät<br />

rikastuttavat toimenkuvaani<br />

valtavasti. Kun liike-elämässä työskennellään<br />

yleensä tiukalla faktalinjalla,<br />

Taidesäätiön sihteerinä<br />

kohtaan pehmeämmän ja monisäikeisemmän<br />

puolen maailmasta.<br />

Paitsi töihin, kulttuuri liittyy<br />

myös Ilona Salokankaan vapaa-aikaan.<br />

Hän kertoo käyvänsä taidenäyttelyissä<br />

ja harrastavansa taidehistoriaa.<br />

Kotoa häneltä löytyy<br />

niin perittyjä vanhoja taideteoksia<br />

kuin modernia grafiikkaakin. Entä<br />

löytyykö laajasta taiteen kentästä<br />

alueita, joista hän ei pidä<br />

– On myönnettävä, etten vielä<br />

ole päässyt sisään performanssitaiteeseen,<br />

hän muotoilee.<br />

Taidesäätiön sihteerin tehtäviin<br />

kuuluu esimerkiksi taideteosten<br />

esillepano, teosrekisterin<br />

ylläpito sekä mittavasta konservointiohjelmasta<br />

vastaaminen.<br />

Salokangas kertoo olevansa kauppakorkeakoulun<br />

kasvatteja, joten<br />

hän käyttää taiteellisissa asioissa<br />

asiantuntijoita apunaan.<br />

Hän tietää kertoa taidehankin­<br />

”Taidetta ei<br />

ole olemassa<br />

ilman<br />

kommunikaatiota.”<br />

noista muun muassa sellaisen tarinan, että Nesteen<br />

toimitusjohtaja Uolevi Raade halusi kotimaisen taiteen<br />

välityksellä viestiä ulkomaisille vieraille Suomen<br />

historiasta sekä kulttuuriperinteestä ja näin murtaa<br />

mahdollisia virheellisiä käsityksiä.<br />

Oman suosikkiteoksen nimeäminen Taidesäätiön<br />

kokoelmasta ei ole Salokankaalle aivan yksinkertainen<br />

tehtävä, sillä se vaihtelee aika ajoin.<br />

– Tällä hetkellä se on suomalaisen naistaiteilija<br />

Elin Danielsson-Gambogin Kalastajaveneitä. Siinä<br />

taiteilija on onnistunut<br />

tuomaan tauluun Välimeren<br />

valon. Kun teosta<br />

katsottuani suljen silmäni,<br />

oikein tunnen sen<br />

lämmön, mikä teoksesta<br />

välittyy.<br />

Laajalle yleisölle<br />

Kun Salokankaalta kysyy,<br />

sisältyykö hänen<br />

työhönsä joitakin negatiivisia<br />

asioita, ensireaktiona<br />

hän kieltää niitä<br />

olevan, mutta miettii tovin.<br />

– Oikeastaan se harmittaa, että kaikki taide ei voi<br />

olla esillä ihmisten nähtävillä, vaan toimitilojen rajoitukset<br />

pakottavat siihen, että osa kokoelmasta säilytetään<br />

varastossa.<br />

Salokangas antautuu filosofiseen pohdintaan, onko<br />

taide ylipäätään olemassa ilman, että se on ihmisten<br />

nautittavissa. Eivätkö vasta vastaanottajan tuntemukset<br />

teoksesta aikaansaa taidekokemuksen<br />

– Taidetta ei ole olemassa ilman kommunikaatiota.<br />

Taiteen pitäisi olla esillä voidakseen synnyttää positiivisen<br />

reaktion, hän vastaa.<br />

Salokangas onkin ilahtunut siitä, että Fortumin Taidesäätiö<br />

on liittynyt tänä syksynä perustettuun suomalaisten<br />

taidesäätiöiden yhdistykseen, jonka kautta teoksia<br />

pyritään saamaan laajemmin ihmisten nähtäville.<br />

TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN<br />

12 FORTE 4/2007

Fortumin<br />

Taidesäätiö<br />

Fortumin Taidesäätiön tehtävänä<br />

on huolehtia 300 taideteoksen<br />

kokoelman ylläpidosta ja<br />

esillepanosta sekä kunnostusta<br />

vaativien töiden restauroinnista.<br />

Kokoelman vanhin teos on<br />

1840-luvulta, ja viimeisin on<br />

ostettu vuonna 2000. Suurin osa<br />

teoksista on peräisin Fortumin<br />

edeltäjäyhtiöiden ajoilta. Kokoelman<br />

taiteilijoita ovat mm. Albert Edelfelt,<br />

Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt,<br />

Reidar Särestöniemi, Sam Vanni ja<br />

Ulla Rantanen.<br />

Teoksia on ollut nähtävillä Fortumin<br />

toimitiloissa ja niitä on myös lainattu<br />

taidenäyttelyihin. Ensimmäistä<br />

kertaa teoksia oli laajemmin<br />

julkisesti nähtävillä Helsingin<br />

Taidehallissa Ennen Näkemätöntä!<br />

-näyttelyssä tänä syksynä.<br />

FORTE 4/2007 13

ASIAKKAAN ÄÄNI<br />

Megakeräilijä<br />

”Opi tuntemaan itsesi”, oli Tukholman Nordiska Museetin perustajan<br />

Artur Hazeliuksen motto. Kun tuntee juurensa ja historiansa, on<br />

helpompi ymmärtää aikaa, jossa nyt elämme.<br />

TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: BOSSE KINNÅS<br />

Kesäkuussa 100-vuotisjuhliaan viettänyt Nordiska<br />

Museetin uljas rakennus ja sen muurit ja tornit<br />

tekevät vaikutuksen. Suuri halli on 126,5 metriä<br />

pitkä ja 24 metriä korkea ja on edelleen Ruotsin suurin<br />

ei-kirkollinen tila Globenin jäähallin jälkeen. Museon<br />

rakentaminen kesti 19 vuotta; rahapula jarrutti rakennusprosessia.<br />

Kaikki sai alkunsa Artur Hazeliuksen alettua<br />

kerätä vanhoja esineitä. Kokoelma kasvoi nopeaan tahtiin<br />

ja pian museon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi.<br />

– Matkatessaan Taalainmaalla vuonna 1872 Hazelius<br />

huomasi, että vanhat esineet katoavat ja että on<br />

tärkeää saada säilytettyä niitä tuleville sukupolville.<br />

Hän tajusi esineiden kulttuurihistoriallisen arvon ja<br />

sen, että vanhojen tavaroiden avulla on helpompi ymmärtää<br />

nykyaikaa ja sitä, miten tapahtumat ovat kytköksissä<br />

toisiinsa, kertoo Nordiska Museetin viestintäjohtaja<br />

Åsa Zäll.<br />

– Keräilyinnostus on nykyään valtava. Museossa on<br />

juuri käynnissä kolme näyttelyä: Iso keräilijä, Pikkukeräilijä<br />

ja Megakeräilijä. Iso keräilijä -näyttelyyn on<br />

koottu aikuisten tuomia esineitä, Pikkukeräilijä esittelee<br />

lasten keräilykokoelmia ja Megakeräilijä pitää sisällään<br />

museoiden kokoelmia.<br />

Keräily jatkuu<br />

Nordiska Museet kuuluu megakeräilijöihin; sen kokoelmissa<br />

on noin 1,5 miljoonaa esinettä aina 1520-luvulta<br />

14 FORTE 4/2007

Kaukolämpöä Södra Djurgårdeniin<br />

Fortum on rakentanut Tukholman Södra<br />

Djurgårdeniin kaukolämpöputken. Ensimmäinen<br />

asiakas oli Nordiska Museet, ja myös<br />

muut museot ja valtion laitokset aikovat<br />

liittyä uuden lämpöputken käyttäjiksi.<br />

Nordiska Museetin kiinteistöpäällikkö<br />

Kjell Simonsson on tyytyväinen, kun reilut<br />

sata vuotta Kungliga Djurgårdenin puistossa<br />

sijainneeseen museorakennukseen saadaan<br />

nyt kaukolämpöä.<br />

– Tästä on puhuttu jo vuosia, mutta<br />

tähän asti meille on kerrottu, että Södra<br />

Djurgården -puiston poikki kaukolämpöä<br />

on mahdotonta saada, Simonsson sanoo.<br />

Tilanne muuttui, kun Fortum Värme ilmoitti<br />

rakentavansa kaukolämpöputken Djurgårdeniin.<br />

Museossa tehtiin selvitys, jonka mukaan<br />

kaukolämpö on edullinen lämmitysvaihtoehto.<br />

Valinnan ratkaisivat lämmön turvattu<br />

saatavuus pitkällä aikavälillä sekä öljylämmitykseen<br />

verrattuna pienet hinnanvaihtelut.<br />

– Lisäksi lämmitysmuodon vaihto oli yksi<br />

ympäristöjohtamisjärjestelmämme tavoitteista,<br />

Kjell Simonsson huomauttaa.<br />

lähtien, kaikkea nuppineuloista paloautoon. Perusnäyttelyssä<br />

on esillä muun muassa kansantaidetta, huonekaluja,<br />

vaatteita ja posliinia. Ja keräily jatkuu.<br />

– Keräämme jatkuvasti esineitä tulevien sukupolvien<br />

ihmeteltäväksi. Olemme keräilleet muun muassa<br />

paperilautasia, IKEAn huonekaluja ja vaahtomuovipatjoja.<br />

Meillä on hurja määrä esineitä varastoissa ympäri<br />

Ruotsia. Tärkeintä meille ei ole itse esine, vaan sen<br />

historia: mistä se on peräisin, kuka sen on omistanut,<br />

mitä sillä on tehty, kertoo Åsa Zäll.<br />

Museolla on myös kahdeksan miljoonan valokuvan<br />

arkisto sekä suuri kirjasto, jossa on 250 000 teosta – todellinen<br />

kultakaivos historiasta kiinnostuneille.<br />

– Arkistossa on uniikkikokoelmia ja muun muassa<br />

kirjailija August Strindbergin Neiti Julie -näytelmän<br />

käsikirjoitus. Kirjasto on avoinna kaikille, pääasiassa<br />

sitä käyttävät opiskelijat ja tutkijat. Kirjastossa järjestetään<br />

myös esitelmiä ja kursseja.<br />

Nordiska Museetin rakentaminen<br />

kesti 19 vuotta – rahapula<br />

hidasti rakennusprosessia.<br />

Alkuperäisten suunnitelmien<br />

mukaan rakennuksesta piti tulla<br />

neljä kertaa nykyistä suurempi.<br />

Hyvä ilma on tärkeä<br />

Vanhat esineet asettavat suuria vaatimuksia tilojen valaistukselle<br />

ja lämpötilalle. Rakennus kytkettiin hiljattain<br />

Fortumin kaukolämpöverkkoon.<br />

– Tämähän on vanha ja vetoinen talo. Esineet vaativat<br />

tasaisen lämpötilan. Myös vierailijoille on tärkeää,<br />

että rakennuksessa on miellyttävä ilmanala. Olemme<br />

nyt todella tyytyväisiä kaukolämpöön: paremman ilman<br />

lisäksi olemme saaneet nauttia huomattavasti entistä<br />

matalammista<br />

lämmityskuluista.<br />

Aiemmin lämmitykseen<br />

käytettiin<br />

öljyä ja sitä ennen<br />

koksia, Åsa Zäll sanoo.<br />

– Gustav Vasan patsas suuren hallin keskellä on<br />

Nordiska Museetin tunnetuin esine. Kokoelmissa<br />

on 1,5 miljoonaa esinettä, ja keräileminen<br />

jatkuu, kertoo viestintäjohtaja Åsa Zäll.<br />

FORTE 4/2007 15

vir<br />

VEDESSÄ ON KIRJAIMELLISESTI<br />

Vesivoima on ikivanha<br />

keksintö, mutta uusiutuvana<br />

energialähteenä entistä<br />

ajankohtaisempi.<br />

TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVAT: TOPI SAARI, STEFAN SJÖDIN<br />

Vesi on vanhin teollisesti käytetty energiamuoto.<br />

Esimerkiksi Suomesta löytyy 1300-luvulta<br />

historiankirjoja, jotka kertovat koskioikeuksista<br />

käydyistä taisteluista; kosken ymmärrettiin<br />

jo varhain olevan arvokasta omaisuutta.<br />

Keskiaikainen vesivoima merkitsi koskeen<br />

asennettua ratasta, joka tuotti suoraa käyttövoimaa<br />

esimerkiksi myllylle tai sahalle. Moderneissa<br />

vesivoimalaitoksissa tuotetaan sähköä, mutta tuotantoperiaate<br />

ei ole muuttunut miksikään.<br />

Turbiini on nykypäivän ratas<br />

Vesivoima perustuu kahden eri vesitason väliseen<br />

korkeuseroon. Virtaavalla vedellä on nimittäin potentiaalienergiaa.<br />

Vesivoimalaitoksessa vesi johdetaan ensin turbiiniin,<br />

joka muuttaa potentiaalienergian liikeenergiaksi.<br />

Turbiini alkaa pyörittää generaattoria,<br />

joka puolestaan muuntaa liike-energian sähköksi.<br />

Koska tuotantoon ei liity pitkää polttoaineketjua,<br />

mahdollisia vikakohteita on vähän ja vesivoiman<br />

käyttövarmuus on hyvä. Isoissa vesivoimalaitoksissa<br />

on lisäksi useita turbiineja ja<br />

generaattoreita, joten koko tuotanto ei seisahdu<br />

yhdessä ”rattaassa” havaittuun vikaan.<br />

Tällä hetkellä, ennen kuin Kiinan Jangtse-jokeen<br />

rakennettava Kolmen solan pato valmistuu, maailman<br />

suurin vesivoimalaitos on Itaipú Paraguayn ja<br />

Brasilian rajalla. Sen padon korkeus on 196 metriä<br />

ja laitoksen teho 14 000 megawattia (MW) – eli hieman<br />

vähemmän kuin koko Suomen kulutushuippu,<br />

jonka on arvioitu olevan tulevana talvena noin<br />

15 000 MW. Suomessa rakennetun vesivoiman teho<br />

on yhteensä 3 000 MW, mistä syntyy vuositasolla<br />

noin 13 terawattituntia (TWh) sähköä. Ruotsissa<br />

luvut ovat moninkertaiset: keskivertovesivuonna<br />

vesivoimalla tuotetaan 65 TWh sähköä ja voimalaitosten<br />

yhteenlaskettu teho on 16 200 MW.<br />

Vesivuodesta riippuen vesivoiman osuus Suo-<br />

16 FORTE 4/2007

taa<br />

men koko energiantuotannosta on 10–20 prosenttia,<br />

Ruotsissa liikutaan päälle 40 prosentin<br />

lukemissa, ja Norjassa sähkö tuotetaan lähes sataprosenttisesti<br />

vesivoimalla.<br />

Ylivoimaista säätövoimaa<br />

Aivan ongelmatonta vesivoima ei ole. Jos vettä ja<br />

lunta sataa niukasti, laitoksilta loppuu ”polttoaine”.<br />

Jos ilmasto taas lämpenee ja sadetta alkaa<br />

tulla yli äyräiden, nousevat pinnalle tulva-asiat.<br />

Tulva-altaiden ja uusien vesivoimaloiden rakentaminen<br />

herättää usein vastustusta, koska ympäristö<br />

ja luonto halutaan säilyttää koskemattomina. Suomen<br />

vesivoimantuotantoa voidaan kuitenkin<br />

Avestaforsenissa<br />

kuohuu!<br />

Avestan kunta Keski-Ruotsissa<br />

tunnetaan ruostumattoman<br />

teräksen valmistajana ja maailman<br />

suurimman, 13 metriä korkean,<br />

taalainmaanhevosen kotipaikkana.<br />

Nyt Avestassa on myös entistä<br />

tehokkaampi vesivoimalaitos:<br />

Fortumin Avestaforsen on tulos<br />

kolmen vuoden rakennustyöstä.<br />

Avestaforsenin teho on 25<br />

megawattia ja se tuottaa sähköä<br />

170 gigawattituntia, mikä riittää<br />

34 000 asunnon tarpeisiin.<br />

Uusi laitos korvasi vuonna<br />

1931 rakennetun Månsbon<br />

vesivoimalan. Koska Avestaforsenissa<br />

vesi pystytään<br />

hyödyntämään tehokkaammin,<br />

tuotanto on kasvanut 20<br />

prosenttia. Tämä tuotannonlisäys<br />

vastaa maailmanlaajuisesti 35<br />

miljoonan hiilidioksiditonnin<br />

päästövähennyksiä vuodessa.<br />

Vesivoiman osuus Fortumin<br />

tuotannosta vaihtelee vuosittain<br />

vesitilanteen mukaan. Vuonna<br />

2006 yhtiö tuotti pohjoismaisesta<br />

sähköstään 37 prosenttia<br />

vesivoimalla.<br />

FORTE 4/2007 17

vielä lisätä noin 15 prosenttia, ja myös hallitusohjelma<br />

tukee tuntuvaa lisäystä. Ruotsissa hallitus<br />

on sen sijaan päättänyt, että vesivoimaa rakennetaan<br />

enää pienessä mittakaavassa. Lisärakentamisen ohella<br />

pyritään panostamaan jo olemassa olevien laitosten<br />

tehonnostohankkeisiin, joissa ympäristövaikutukset<br />

ovat huomattavan vähäiset.<br />

Mutta säätövoimana vesi on ylivoimainen. Pohjoismaiseen<br />

sähköverkkoon syötetään varsin tarkasti se<br />

määrä sähköä, joka kulutetaan, ja vesistöjä säännöstelemällä<br />

sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin<br />

aikoihin. Sähköä kun ei voi varastoida – mutta<br />

vettä voi. Lisäksi vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää,<br />

pysäyttää ja säätää nopeammin kuin muita voimalaitoksia,<br />

vaikka monilla laitoksilla ei ole lainkaan miehitystä.<br />

Automatiikka onkin lisännyt vesivoimalaitosten<br />

hyötysuhdetta entisestään. Niiden käyttö on jo lähtökohtaisesti<br />

edullista, koska vesi on ilmaista polttoainetta.<br />

Uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen kuitenkin<br />

vaatii suuria investointeja siinä missä minkä<br />

tahansa energiantuotantomuodon käyttöönotto.<br />

Rakentaminen myös vaikuttaa ympäristöön. Muuten<br />

vesivoima on puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka<br />

käyttö ei aiheuta päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään.<br />

Laitoksessa virtaava vesi ei sekään saastu.<br />

Vaikka tekoaltaista voi päästä ilmakehään pieniä<br />

määriä metaania, rajoittuvat valmiin vesivoimalaitoksen<br />

ympäristövaikutukset käytännössä lähivesistöön.<br />

Padot estävät kaloja liikkumasta, ja vesialtaiden säännöstely<br />

vuoroin nostaa ja laskee pinnankorkeutta sekä<br />

muuttaa virtaamia, mikä vaikuttaa vesistön ekologiseen<br />

tasapainoon. Näitä paikallisia vaikutuksia voidaan<br />

kuitenkin tehokkaasti lieventää kunnostamalla vesistöjä,<br />

rakentamalla kalateitä sekä istuttamalla kaloja.<br />

Lähteet: Energiateollisuus ry ja Svensk Energi<br />

Historian solinaa<br />

Vesivoimankin<br />

voi museoida.<br />

Krångeden kylään Keski-<br />

Ruotsiin rakennettiin<br />

1930-luvulla yksi maan<br />

suurimmista vesivoimalaitoksista.<br />

Krångeden alue on yhä<br />

ainutlaatuinen: vanhasta laitospäällikön asunnosta on tehty museo vesivoimalan<br />

historiasta kertoville esineille.<br />

Kävijät, joita on useampi tuhat vuodessa, voivat kuunnella nauhalta voimalaitosalueella<br />

asuneiden ja työskennelleiden tarinoita, katsoa videofilmejä<br />

laitoksen rakentamisesta sekä tutustua valokuvanäyttelyyn ulkona pitkin virran<br />

vartta kulkevissa tukkikouruissa.<br />

– Nykyisin voimalaitos tehdään valmiin yhteisön infrastruktuuria hyödyntäen,<br />

mutta ennen vanhaan mentiin keskelle metsää rakentamaan ja työmaan<br />

ympärille pystytettiin sitten yhdyskunta kouluineen, hammaslääkäreineen ja<br />

poliisiasemineen, aluepäällikkö Jouko Maaranta selventää. Hän vastaa Fortumin<br />

vesivoimatuotannosta Suomessa, jossa vesivoiman historiaa on myös tallennettu.<br />

Fortumin Pyhäkosken voimalaitoksesta on varattu muutama sata neliömetriä<br />

laitoksen rakentamisajan, 1940–60-lukujen, kuvaamiseen.<br />

Pyhäkosken voimalaitosmuseoon voi tutustua ainoastaan pyynnöstä, koska<br />

se sijaitsee voimalaitoskiinteistön sisällä; vierailijoiden turvallisuutta valvotaan<br />

huolellisesti. Koululaisryhmät ovat museon suurin yksittäinen kävijäryhmä.<br />

– Tulijoita olisi enemmän kuin voimme ottaa vastaan. Suurin haasteemme<br />

on pohtia, miten kehittää museota, jotta mahdollisimman monet pääsisivät<br />

hyödyntämään aineistoamme, Maaranta tuumaa.<br />

– Kyse onkin siitä, mikä taho olisi luonteva toiminnan kehittämisen kannalta<br />

ja missä museon tulisi sijaita. Nykyinen toiminnallinen ja tekninen ympäristö<br />

ei museon ylläpitoa edistä.<br />

Krångeden vesivoimamuseo on sen sijaan auki kesäisin ja myös muina<br />

vuodenaikoina sopimuksen mukaan. Fortum Generationissa työskentelevä<br />

käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Torgny Backlund edustaa yhtiötä yhdistyksessä,<br />

joka vastaa museon toiminnasta. Oppia toimintaan on otettu muilta<br />

museoilta menestyksekkäästi:<br />

– Jokin aika sitten Krångeden vesivoimamuseo nimettiin radiossa yhdeksi<br />

Ruotsin kiinnostavimmista, Backlund sanoo.<br />

Kiinnostavuutta lisää Krångedessä kesäisin vietettävä juoksutuspäivä, jolloin<br />

padot avataan ja ihmiset näkevät konkreettisesti, mikä voima vedellä on.<br />

Krångeden vesivoimalaitos tuottaa vuodessa 1 650 gigawattituntia (GWh)<br />

sähköä, ja Pyhäkoskella energiaa syntyy 600 GWh:n verran.<br />

18 FORTE 4/2007

Juha tarjoaa arvokasta tutkimustietoa nuorten<br />

norppien elämästä ja liikkumisesta kesä- ja<br />

talviaikaan.<br />

TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVAT: JOY/SUOMEN SAIMAANNORPPATUTKIMUS JA LUONNONKUVA-ARKISTO<br />

Fortum tukee Joensuun<br />

yliopistossa tehtävää norppatutkimusta,<br />

jossa gps- ja<br />

gsm-teknologiaan perustuvalla<br />

radiolähettimellä saadaan uutta<br />

tietoa norpan käyttäytymisestä<br />

ja liikkumaetäisyyksistä aivan uudella<br />

tarkkuudella. Fortumin nimikkonorpan Kesto-<br />

Juhan puuhia on seurattu keväästä lähtien.<br />

Lisänimi viittaa Fortumin Kesto-sopimukseen, joka on<br />

Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa Norppa-sähköä.<br />

Norppien talviaikainen käyttäytyminen ja siihen vaikuttavat<br />

tekijät ovat olleet Joensuun yliopiston biologian laitoksen<br />

tutkijan Marja Niemen tutkimuskohteita jo vuosien ajan.<br />

Tutkimuksen kohteena on nyt nimenomaan norppien<br />

selviytyminen talvella, mutta myös kesäajasta saatava tieto<br />

on arvokasta.<br />

– On tärkeää selvittää, mihin tekijöihin norppien suojelutyössä<br />

pitäisi keskittyä, kertoo Niemi.<br />

– Suurin kuolleisuuden aiheuttaja on edelleenkin kalastus.<br />

Norppien pesintää haittaa myös muun muassa rantarakentaminen.<br />

Talvien lämpenemisen myötä pienpedot,<br />

kuten kettu ja supikoira voivat muodostua uhaksi kuuteille.<br />

Pahinta on lumeton talvi, jolloin pesänrakennus ei onnistu ja<br />

poikaset syntyvät avojäälle.<br />

Norppien liikkumisen seuranta kuuluu osana tutkimukseen.<br />

Siksi saimaannorppa Juhan selkäkarvoihin liimattiin<br />

radiolähetin viime toukokuussa. Sen avulla norpan liikkeitä<br />

voidaan seurata 24 tuntia vuorokaudessa.<br />

Radiolähetin edustaa uutta teknologiaa, joka tuottaa<br />

reaaliaikaista tietoa suoraan tietokoneelle. Tieto välittyy<br />

norpan lähettimestä<br />

tekstiviestinä suoraan<br />

tutkijan tietokoneelle. Lähetin<br />

kestää hyvin jään alla ja poistuu<br />

luonnollisesti karvanvaihtokauden<br />

alkaessa viimeistään ensi keväänä.<br />

Norpan sijainnista saadaan 5–30 paikkatietoa<br />

vuorokaudessa.<br />

– Juha on liikkunut ennätyksellisiä 40 kilometrin<br />

päivämatkoja ja on ensimmäinen tutkimusyksilö,<br />

jonka on havaittu liikkuvan Saimaalla vesistöalueelta toiseen.<br />

Lähettimen antama muu tieto liittyy sukeltamiseen ja<br />

lepoaikaan, jota norppa viettää lähes päivittäin köllötellen<br />

kivillä pimeän aikaan. Maksimi sukellussyvyys on ollut tähän<br />

asti 46 metriä ja sukellusten pituus keskimäärin seitsemän<br />

minuuttia.<br />

– Myös vedenpaine- ja lämpötilatietoa saadaan aivan<br />

eri tavalla nyt uuden<br />

lähettimen kautta.<br />

Odotamme kuluvan<br />

talven tuovan vielä<br />

paljon lisää hyödyllistä<br />

tutkimustietoa käyttöömme,<br />

Niemi toteaa<br />

ja kertoo halutuinta<br />

tietoa olevan norpan<br />

pesintäkäyttäytyminen,<br />

talvielämä ja se,<br />

miten nuoret yksilöt<br />

liikkuvat.<br />

Fortum tukee WWF:n<br />

ympäristökasvatustyötä<br />

WWF ja Fortum vierailivat<br />

lokakuussa Joensuun alueen<br />

kouluissa kertomassa energian<br />

säästämisestä ja siitä, miten<br />

kaikki yhdessä voivat auttaa<br />

uhanalaista saimaannorppaa.<br />

Kiertueen tavoitteena oli tukea<br />

kouluja ympäristökasvatuksen<br />

toteuttamisessa, lisätä tietoutta<br />

ilmastonmuutoksesta ja sen<br />

vaikutuksista sekä herätellä<br />

oppilaita toimimaan arkipäivässään<br />

energiatehokkaasti.<br />

Norpalla<br />

hyytävä tulevaisuus<br />

Saimaannorppien tulevaisuus huolestuttaa. Ilmaston lämpeneminen on uhka erityisesti norpan<br />

lisääntymiselle. Leudot ja kosteat talvet estävät lumipeitteen synnyn, ja ilman lumipeitettä ei<br />

pakkaselta ja pedoilta suojaavan pesän rakentaminen onnistu. Lisäksi heikot jäät saattavat<br />

romahtaa ja tuhota pesän ennen kuin kuutit ovat tarpeeksi vahvoja elämään omillaan.<br />

FORTE 4/2007 19

Sähkön hinta nousee. Pääsyynä ei olekaan päästökauppa,<br />

energiaverot tai tukijärjestelmät uusiutuvan energian tuottamiseksi<br />

– vaan poliittinen päätös, jolla ilmasto pyritään pelastamaan.<br />

on taas<br />

TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY<br />

Hintaan, jolla sähköenergiaa pohjoismaisessa sähköpörssissä tarjotaan,<br />

vaikuttavat karkeasti jaoteltuna vesivarastojen runsaus, käytetyt<br />

tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinta.<br />

Vesivoima on edullisempaa kuin esimerkiksi hiililauhteella tuotettu energia,<br />

jolle päästökauppa toi vielä lisäkustannuksen.<br />

Koska tänä vuonna on satanut paljon, vesivoimaa on voitu ajaa keskivertovuotta<br />

enemmän ja vastaavasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan<br />

hiililauhdetuotantoon on turvauduttu tavallista harvemmin. Ja kun päästöoikeuksia<br />

on muutenkin ollut yli tarpeiden, on hiilidioksidin hinta painunut<br />

halvimmillaan alle 10 senttiin tonnilta.<br />

Käytännössä päästöoikeudet ovat nyt olleet arvottomia, mutta vuoden<br />

2008 alussa alkavalla Kioto-kaudella tahti muuttuu. Euroopan unionin<br />

komissio on jakanut päästöoikeuksia niukasti: jo jäsenmaiden ehdotukset<br />

olivat edelliskautta alemmat, mutta komissio leikkasi niistä vielä 5–10<br />

prosenttia.<br />

Tukkuhinnasta kaksinkertainen<br />

Päästöoikeudelle on muodostunut arvo, mikä heijastuu myös sähkön hintaan.<br />

– Muutos on ilman muuta kova. Forward-hinnoissa puhutaan nyt yli<br />

20 eurosta per hiilidioksiditonni, ja hurjimman esitetyn skenaarion mukaan<br />

hinta voisi kohota jopa 175 euroon tonnilta. Toimivilla markkinoilla,<br />

joilla oikeuksista on pulaa, päästökaupan kaltaiset ohjausvaikutukset menevät<br />

läpi myös sähkön pörssihintaan, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja<br />

Juha Naukkarinen sanoo.<br />

Se, kuinka päästöoikeuden hinta näkyy sähkön tukkuhinnassa, riippuu<br />

PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS 2005–2010<br />

€/t CO 2<br />

35<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

2005 2006 2007 2008 2009 2010<br />

käytetyistä tuotantomuodoista. Jos sataa vähän ja päästöoikeuksia<br />

joudutaan käyttämään keskivertovuotta<br />

reippaammin, sähkön tukkuhinta voi nousta reippaastikin.<br />

– Päästökauppaa ohjausmekanismina on silti turha<br />

syyttää sähkön hinnan noususta, sillä kyse on poliittisesta<br />

ratkaisusta: CO 2<br />

-päästöjä on vähennettävä. Se<br />

edellyttää myös siirtymistä uusiin energiantuotantomuotoihin,<br />

joissa hintataso on joka tapauksessa korkeampi<br />

kuin mihin olemme tottuneet, Naukkarinen<br />

jatkaa.<br />

”Energiaveroilla ei vaikutusta ilmastopäästöihin”<br />

Päästökauppa on ensimmäisellä kaudellaan saanut<br />

sekä ruusuja että risuja. Järjestelmän hahmottamista<br />

on hankaloittanut erityisesti verkkainen raportointitahti:<br />

toimijat ovat saaneet tietää toteutuneet päästöt<br />

kerran vuodessa ja viiveellä.<br />

Vääristymiä on sanottu aiheutuneen myös siitä,<br />

että päästökauppaa toteutetaan toistaiseksi vain Euroopan<br />

unionin alueella ja sen piiriin kuuluvat ainoastaan<br />

yli 20 megawatin voimalaitosten sekä joidenkin<br />

teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten prosessien<br />

hiilidioksidipäästöt.<br />

Kriittistä keskustelua on käyty niin ikään energiaveroista,<br />

joiden nostamisesta on puhuttu sekä Suomessa<br />

että Ruotsissa. Suomessa sähköä verotetaan kulutusvaiheessa.<br />

Ruotsissa verotetaan myös tuotantopäätä,<br />

mutta yhteinen piirre naapurimaissa käydyissä keskusteluissa<br />

on ollut veronkorotusten perusteleminen<br />

ympäristönäkökohdalla. Naukkarisen mukaan veroilla<br />

ei kuitenkaan ole mitään merkitystä päästöjen kokonaismäärään<br />

Euroopassa, koska päästökauppa määrää<br />

päästökaton.<br />

– Jos päästöoikeuksia on jollain sektorilla, kuten<br />

sähköntuotannolla, enemmän kuin tarvitaan, ne myydään<br />

muille toiminnoille tai alueille. Jos oikeuksia taas<br />

on vähemmän, niitä ostetaan muualta, jossa ne jäävät<br />

siis käyttämättä. Veroilla voi olla merkitystä kansallisella<br />

tasolla, mutta kokonaisilmastopäästöihin ne eivät<br />

vaikuta, Naukkarinen pohtii ja lisää:<br />

– Vaikka veronkorotusten vaikutus kuluttajan mak­<br />

20 FORTE 4/2007

arvossaan<br />

samaan sähkön hintaan ei ole kovin suuri, ajatus verojen<br />

nostamisesta osoittaa, mitä päättäjät ajattelevat:<br />

koska ilmastokysymyksen ratkaisu kuitenkin maksaa,<br />

sähköenergiaa ollaan valmiita rasittamaan. Sähkö ei<br />

kuitenkaan saa maksaa mitä tahansa, ostovoima lisää<br />

kansalaisten hyvinvointia ja elinkeinoelämän on säilytettävä<br />

kilpailukykynsä.<br />

Tulevaisuudessa sähkön hinnalle saattavat aiheuttaa<br />

nostopainetta myös uusiutuvia energianlähteitä<br />

hyödyntävien tuotantomuotojen tukemiseksi tarvittavat<br />

järjestelmät.<br />

– On mahdollista, ettei EU:n tavoitetta uusiutuvien<br />

energialähteiden osuuden kasvattamisesta 20 prosenttiin<br />

ja tästä Pohjoismaille tulevaa osuutta pystytä täyttämään<br />

ilman lisätukijärjestelmiä. Joka tapauksessa<br />

mm. tuulivoimalla ja biopolttoaineilla tuotettua energiaa<br />

pitäisi pystyä lisäämään, Naukkarinen päättää.<br />

KIOTO-KAUDEN VAIKUTUS<br />

FORTUMIN HINTOIHIN<br />

Hiilidioksiditonnin hinnannousu korottaa sähkön tukkuhintaa. Se, miten<br />

tukkuhinnan nousu heijastuu yksityiskuluttajan sähkölaskuun, riippuu<br />

asiakkaan valitsemasta tuotteesta.<br />

Fortum Kesto -sopimuksessa sähkön hinta reagoi niin pörssihintojen<br />

laskuun kuin nousuunkin vähitellen. Edellinen hinnanmuutos huhtikuussa<br />

2007 laski Fortum Keston hintaa, seuraava muutos joulukuun<br />

alussa puolestaan nostaa hintaa. Nyt toteutettava hinnanmuutos<br />

korottaa asiakkaan laskun loppusummaa tyypillisessä kerrostalohuoneistossa<br />

euron verran, omakotitalossa noin kaksi euroa ja sähkölämmitteisessä<br />

omakotitalossa kahdeksan euroa kuukaudessa. Kestosopimuksella<br />

ostettu sähkö on tuotettu sataprosenttisesti uusiutuvilla<br />

energialähteillä.<br />

Fortum Tarkka on suoraan tukkuhintaan sidottu: tänä vuonna tuote<br />

on ollut edullinen, mutta jos pörssihinnat nousevat, myös Fortum<br />

Tarkka nousee.<br />

Fortum Takuu on kiinteähintainen sopimus, jossa hinta pysyy aina<br />

kaksi vuotta samana kuin sopimuksentekohetkellä.<br />

Myös yritysasiakas, jonka sähkön vuosikulutus on alle 100 000 kilowattituntia,<br />

voi ostaa Kesto-sähköä. Yrityksen käytettävissä ovat myös<br />

Takuu-, Tarkka- ja Aktiivi-tuotteet. Jälkimmäisessä hinta on kolmen<br />

kuukauden ajan kiinteä ja se tarkastetaan vuosineljänneksittäin.<br />

Fortumin suurasiakasmyynti palvelee keskisuurille ja sitä isommille<br />

yrityksille sopivissa Pro-, Smart-, Fixed- ja Balance Plus -tuotteissa.<br />

SÄHKÖÄ KULUU<br />

– MUTTA<br />

VÄHEMMÄN<br />

Sähkönkulutuksesta kertovat tilastot osoittavat,<br />

että sähköenergiaa ostetaan vähemmän.<br />

Ruotsissa kulutustrendi on jo laskeva, osittain<br />

lämpöpumppujen ansiosta.<br />

Ruotsin tilastokeskus Statistiska centralbyrån julkaisee<br />

kuukausien tarkkuudella tietoja kotitalouksien<br />

sähkönkulutuksesta. Tilastoissa lämpötilavaikutukset<br />

on huomioitu, ja trendi on selvä: vuoden<br />

2000 jälkeen kulutus on kääntynyt lievään laskuun.<br />

Norjassa kotitalouksien sähkönkulutus on pysynyt<br />

vakaana 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja Suomessakin<br />

kulutuksen kasvu on enää prosentin vuosiluokkaa.<br />

Tällainen kehitys houkuttelee ajattelemaan, että<br />

ruohonjuuritasolla tehtyjen energiansäästötoimenpiteiden<br />

vaikutukset<br />

näkyvät jo.<br />

Sähkön kulutusta<br />

voi pienentää<br />

laitteella, joka<br />

toimii sähköllä.<br />

Mutta onko johtopäätös<br />

liian yksioikoinen<br />

– Kyllä kasvanut<br />

energiatehokkuus,<br />

mukaan lukien<br />

erityisesti Ruotsissa<br />

yleistynyt<br />

lämpöpumppujen<br />

käyttö, on yksi tärkeimmistä syistä ruotsalaisten kotitalouksien<br />

sähkönkulutuksen tasaantumiseen, analyytikko<br />

Björn Klasman Fortumilta vahvistaa.<br />

Lämpöpumppu on sähköllä toimiva laite, joka siirtää<br />

lämpöä paikasta toiseen. Kuulostaa epäloogiselta<br />

– sähkön kulutusta voi siis pienentää laitteella, joka<br />

toimii sähköllä<br />

– Lämpöpumppu tuottaa enemmän lämpöä suhteessa<br />

syötettyyn sähköenergiaan kuin puhdas sähkölämmitys,<br />

selvittää Fortumille sähkömarkkina­<br />

FORTE 4/2007 21<br />

TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVA: STOCKXPERT

akenteesta diplomityötään<br />

valmisteleva Erik Gullberg.<br />

Tätä suhdetta kuvataan lämpökertoimella,<br />

joka on tyypillisesti<br />

yhden suhde kolmeen: tietyllä<br />

määrällä sähköä saadaan kolminkertainen<br />

määrä<br />

lämpöä. Kerroin<br />

on sitä suurempi<br />

mitä pienempi<br />

on lämpötilaero<br />

lämmönlähteen<br />

ja lämmitettävän<br />

tilan välillä.<br />

Tavallisimmat<br />

pumput joko<br />

ottavat lämpöä<br />

ulkoilmasta ja lämmittävät sillä<br />

Sähkönkulutus<br />

noudattaa<br />

tarkasti<br />

yhteiskunnan<br />

rytmiä.<br />

sisäilman, tai jos talossa on ilmastointijärjestelmä,<br />

pumppu voi ottaa<br />

lämmön poistoilmasta ja kierrättää<br />

sen uudelleen sisätilassa.<br />

– Lisäksi on kallio-, järvi- ja<br />

maalämpöpumppuja. Esimerkiksi<br />

kallioperä on hyvä ja turvattu läm­<br />

mönlähde, koska sen lämpötila on<br />

lähes muuttumaton vuoden ympäri,<br />

Gullberg kertoo.<br />

Ruotsissa lämpöpumpun asentaminen<br />

omakotitaloon on hyvin<br />

yleistä. Viimeisten kolmen vuoden<br />

aikana pumppuja on<br />

myyty lähes 300 000.<br />

Lämpöpumppuja<br />

käytetään myös<br />

teollisuuden prosesseissa.<br />

Esimerkiksi<br />

Fortum hyödyntää<br />

niitä sekä kaukolämmön-<br />

että kaukokylmäntuotannossaan.<br />

Teollisuuden ja kotitalouksien<br />

käyttämät pumput eroavat<br />

ainoastaan kokonsa puolesta:<br />

omakotitalon lämpöpumpun teho<br />

on 3–12 kilowattia, teollisuuden<br />

pumppujen teho lasketaan megawateissa.<br />

Tilastot paljastavat, miten sähkönkulutus on<br />

kehittynyt, mutta millä perusteilla sähkön tulevaa<br />

kulutusta mallinnetaan Analyytikko Antti<br />

Laukkanen Fortumilta vastaa.<br />

– Pohjoismaissa lämpötila on ratkaiseva, ja se, kuinka yksi aste<br />

vaikuttaa, riippuu vuodenajasta. Vaikutus on suurin talvella<br />

ja pienin kesällä. Sääoloista sähkönkulutukseen vaikuttavat<br />

lämpötilan ohella paikallisesti tuulisuus ja pilvisyys. Ilmaston<br />

lämpenemisen myötä kulutus Pohjoismaissa todennäköisesti<br />

vähän laskee, mutta jo Keski-Euroopan korkeudella lämmityksessä<br />

säästyvä sähkö kulutetaan jäähdytykseen.<br />

Parhaiten kulutusta voidaan ennustaa kalenterin ja<br />

ajankohdan perusteella: teollisuutta ajetaan eniten arkena ja<br />

vähemmän juhlapäivinä ja viikonloppuisin sekä kesälomakaudella.<br />

Sähkönkulutus noudattaa tarkasti yhteiskunnan rytmiä.<br />

Aamuyöllä kuorma on alhaisimmillaan, kello 8–10 tulee aamupiikki,<br />

ja sitten kulutus laskee keskipäiväksi ennen iltapiikkiä,<br />

kun vapaa-ajan aktiviteetit, esimerkiksi televisionkatselu, nostavat<br />

kulutusta. Talvisin aamupiikki on korkeampi kuin keväällä<br />

tai kesällä, muun muassa niinkin yksinkertaisesta syystä, että<br />

ihmiset sytyttävät valot herätessään. Teollisuus voi puolestaan<br />

harjoittaa hintajoustoa: jos sähkön pörssihinta hyppää korkealle,<br />

prosessit voidaan ajoittaa myöhempään ajankohtaan eli<br />

jättää odottamaan edullisempia hintoja.<br />

Pitkän aikavälin kulutuksessa bruttokansantuote (BKT) on<br />

hyvä indikaattori. Jos talouskasvu on vahvaa, kulutus yleensä<br />

nousee.<br />

VALOA<br />

PIMEYTEEN<br />

Asiakas KYSYY:<br />

Suunnitelmissani on<br />

viritellä kotipihan pensaisiin<br />

ulkovaloja tuomaan<br />

piristystä vuoden pimeimpiin<br />

kuukausiin. Mitä on syytä<br />

ottaa huomioon valosarjoja<br />

valittaessa ja käytettäessä<br />

FORTUM VASTAA:<br />

On tärkeää varmistaa, että sekä<br />

valosarja että muuntaja on hyväksytty<br />

ulkokäyttöön. IP 44 ja IP 64 -merkinnät<br />

muuntajassa tarkoittavat, että sen<br />

saa sijoittaa ulos, kylmään tilaan tai<br />

katoksen alle. IP 20 ja IP 22 -merkinnällä<br />

varustetut muuntajat ovat turvallisia<br />

vain lämpimissä sisätiloissa.<br />

Valosarjapakkauksesta tulisi löytyä<br />

myös FI- tai S-merkintä, joka tarkoittaa,<br />

että valosarjatyyppi on testattu ja<br />

hyväksytty Suomen ja Ruotsin oloja<br />

vastaavissa sää- tai sisätilaolosuhteissa.<br />

Valosarjaa ostettaessa kannattaa<br />

ottaa selvää, onko vaihdettaviin<br />

valosarjoihin myytävänä varalamppuja<br />

tai -ledejä. Eri valosarjoille on yleensä<br />

omat varalampputyyppinsä. Mikäli<br />

valosarjan käyttöohjeessa sanotaan, että<br />

palanut lamppu täytyy vaihtaa heti sen<br />

sammuttua, se on vaihdettava ennen<br />

kuin sarja kytketään päälle seuraavan<br />

kerran. Muuten on mahdollista,<br />

että kaikki muutkin lamput palavat.<br />

Muistathan myös irrottaa valosarjan<br />

sähköverkosta lamppuja vaihtaessasi!<br />

Sähkönkulutukseen kannattaa<br />

myös kiinnittää huomiota valosarjoja<br />

hankittaessa, etenkin jos sarjoja<br />

hankitaan useita ja niitä on tarkoitus<br />

pitää päällä vaikkapa kolme kuukautta<br />

peräjälkeen yötä päivää (2 160 tuntia).<br />

Esimerkiksi 60 valopistettä käsittävän<br />

led-valosarjan sähkönkulutus on kolmen<br />

kuukauden aikana 0,0024 kilowattituntia<br />

(kWh) ja kustannukseksi muodostuu<br />

noin 50 senttiä. Jos pitää vastaavan ajan<br />

pihapuussa päällä 9-metristä valoköyttä,<br />

kulutus on 0,04 kWh ja hinta noin 8,6<br />

euroa.<br />

22 FORTE 4/2007

TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI<br />

SÄHKÖÄ<br />

VENÄJÄN<br />

MARKKINOILLA<br />

Venäjän sähkömarkkinoiden<br />

vapauttaminen on monitahoinen<br />

prosessi, joka antaa ulkomaisille<br />

yrityksille mittavia mahdollisuuksia<br />

liiketoimintojen kasvattamiseen.<br />

Tie ei kuitenkaan ole tasainen.<br />

Kysyimme kahdelta analyytikolta<br />

heidän näkemyksiään markkinoiden<br />

mahdollisuuksista ja uhista.<br />

1. Millaisia muutoksia Venäjän sähkömarkkinoilla on odotettavissa muutaman lähivuoden aikana<br />

2. Millaisia mahdollisuuksia markkinat tarjoavat ulkomaisille yrityksille<br />

3. Mitkä tekijät aiheuttavat eniten epävarmuutta<br />

4. Mitä ulkomaisilta yrityksiltä edellytetään, jotta ne menestyisivät Venäjän sähkömarkkinoilla<br />

5. Mitkä ovat ulkomaisten toimijoiden suurimmat riskit<br />

Karen Kostanian<br />

Russian Utilities Analyst, Merrill Lynch<br />

1.<br />

Venäjällä ollaan siirtymässä erittäin tiukoista tariffisäännöksistä<br />

vapaille markkinoille. OGK5:n listautumisanti on tuonut Venäjän<br />

sähkösektorille enemmän investointeja kuin viimeisen 10 vuoden aikana<br />

tehdyt investoinnit. Venäläiset sähköntuotantoyhtiöt astuvat markkinoille<br />

yksi toisensa jälkeen ja nostavat kunnianhimoisen investointiohjelman<br />

pääomaa, mikä tarkoittaisi noin 25 gigawattia uutta kapasiteettia vuosiin<br />

2010–2011 mennessä. Uskomme hintojen Venäjän sähkömarkkinoilla<br />

nousevan samaa tahtia polttoainehintojen kanssa. Markkinoiden merkittävin<br />

kehityssuunta on sähkön hintojen kasvava vapauttaminen. Jo nyt noin<br />

10–15 prosenttia sähkökaupasta käydään vapailla ”day-ahead”-markkinoilla,<br />

jotka heijastavat taloudellisia realiteetteja, sääolosuhteita ja muita<br />

sähkönkulutukseen vaikuttavia tekijöitä.<br />

2.<br />

Venäjän sähkömarkkinat ovat maailman neljänneksi suurimmat.<br />

Sähkön kysynnän kasvu oli 4,2 prosenttia vuonna 2006, ja hinnat<br />

nousevat varmasti. Tällainen kasvuvauhti tarjoaa ulkomaisille sähköyhtiöille<br />

erinomaisen mahdollisuuden laajentaa toimintaansa markkinoilla.<br />

3.<br />

Suurin epävarmuus on edelleen hinnanmuodostus. Tällä hetkellä vain<br />

pieni osa markkinoista on vapautettu. Sähköntoimittajien ja kuluttajien<br />

välille ei ole solmittu pitkäaikaisia sopimuksia, mikä aiheuttaa edelleen<br />

epävarmuutta ja hintojen epävakautta. Sähkömarkkinoiden epävarmuutta<br />

voidaan lieventää lähivuosina kasvattamalla kapasiteettia ja futuurimarkkinoita.<br />

Venäjän sähkösektorin sääntelyrakenne on myös melko heikko, ja<br />

vahva monopolien vastainen sääntely on ratkaiseva tekijä reilun kilpailun<br />

takaamiseksi.<br />

4.<br />

Venäjän sähkösektorille tehty investointi ei realisoidu yhdessä yössä.<br />

Ulkomaisten sijoittajien täytyy olla valmiita sitouttamaan suuria<br />

summia pitkäksi aikaa ja kohtaamaan sääntely sekä hintojen ja poliittisten<br />

olosuhteiden epävarmuus.<br />

5.<br />

Suurimpia riskejä ovat hintojen ja sääntelyn epävakaus sekä venäläisiä<br />

strategiasijoittaja suosiva käytäntö.<br />

Sergey Beyden<br />

VP, Russian Utility Research, Dresdner Kleinwort<br />

1.<br />

Uskomme, että markkinat vapautuvat hallituksen asettaman<br />

aikataulun mukaisesti, eli että vuonna 2011 sähkön ja tuotantokapasiteetin<br />

kauppa käydään kokonaan kilpailluilla markkinoilla. Odotamme,<br />

että kapasiteettimarkkinat on pantu täytäntöön ensi vuoden alussa<br />

eikä tämän vuoden lopussa, kuten alun perin oli suunniteltu. Lisäpalvelumarkkinat,<br />

sähköjohdannaiset ja mahdolliset FTR-instrumentit voidaan<br />

ottaa käyttöön seuraavana vuonna tai alkuvuodesta 2009.<br />

2.<br />

Sähkömarkkinat vapautetaan hyvin tiukan aikataulun mukaisesti,<br />

ja lisäksi Venäjän sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Tämän seurauksena<br />

odotetaan merkittävää kasvua yritysten talouteen ja rahoitusta alan<br />

mittavaan investointiohjelmaan. Meneillään olevan yksityistämisen ansiosta<br />

yrityksillä on nyt poikkeuksellinen mahdollisuus päästä lupaavasti<br />

kasvaville sähkömarkkinoille.<br />

3.<br />

Suurimmat epävarmuudet liittyvät markkinoiden vapauttamisen<br />

vauhtiin ja yritysten investointiohjelmiin. Kaasun hinnan nousu on<br />

mukautettu sähkömarkkinoiden vapauttamisaikatauluun, ja sisämarkkinoiden<br />

kaasun hinnan pitäisi nousta vientiin menevän kaasun hinnan<br />

tasolle vuoteen 2011 mennessä.<br />

4.<br />

Ulkomaiset yritykset ovat hyvissä asemissa menestyäkseen Venäjällä<br />

– erityisesti siksi, että niillä on kokemusta avoimilla markkinoilla<br />

toimimisesta. Lisäksi ne pystyvät hyödyntämään uusinta teknologiaa ja<br />

parhaita johtamiskäytäntöjä.<br />

5.<br />

Ulkomaisten yritysten riskit ovat samat kuin venäläisilläkin. Ne<br />

liittyvät pääosin markkinoiden vapauttamisen nopeuteen ja<br />

kapasiteettisopimusten mukaisiin investointisitoumuksiin. Määräajat<br />

uusien kapasiteettien osalta voivat olla hyvin tiukat, ja jos niitä ei pidetä,<br />

investoijille saattaa koitua merkittäviä velvoitteita. Lisäriskin investoijille<br />

tuovat turbiinien ja muiden sähkölaitteiden kova kysyntä Venäjällä ja koko<br />

maailmassa. Yksi riski on myös se, miten polttoainetoimitukset turvataan<br />

pitkällä aikavälillä nykyisille ja tuleville voimalaitoksille.<br />

FORTE 4/2007 23

TUTKIMUS JA KEHITYS<br />

Fortum avasi Pietariin keskuksen,<br />

jossa analysoidaan eri puolilla maata<br />

sijaitsevien voimalaitosten toimintaa<br />

prosessitietojen perusteella.<br />

Palvelunavaus<br />

venäläisille<br />

voimalaitoksille<br />

TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI<br />

Performance Centre -toimintamallin<br />

avulla Fortumin osaaminen<br />

on saatu laajasti eri<br />

voimalaitosten käyttöön. Palvelusta<br />

Fortumissa vastaava yksikön<br />

päällikkö Kari Lahti kertoo,<br />

kuinka tietoverkkoja hyödyntävä<br />

etäseuranta antaa monipuolisia<br />

palvelumahdollisuuksia.<br />

– Lämpöteknisen suorituskyvyn<br />

valvontaan liittyy hyötysuhteen<br />

optimointi. Myös laitteiston<br />

mekaaninen kunnonvalvonta on<br />

mahdollista, ja esimerkiksi turbiinien<br />

värähtelytietojen perusteella<br />

huoltotarvetta voidaan ennakoida.<br />

Lisäksi etävalvonnalla voidaan<br />

huolehtia höyryvoimalaitoksen toiminnalle<br />

keskeisestä vesikemiasta,<br />

Kari Lahti listaa.<br />

Fortum on etämonitoroinnin<br />

edelläkävijä. Performance Centre<br />

-toimintatapa on ollut käytössä jo<br />

kymmenen vuoden ajan, ja lukuisten<br />

yhtiön operoimien voimalaitosten<br />

tietojärjestelmät eri puolilta<br />

maailmaa on kytketty Keilaniemessä<br />

sijaitsevaan keskukseen.<br />

Tänä vuonna Pietarin toimistossa<br />

avattu Performance Centre<br />

on ensimmäinen laatuaan Venäjällä.<br />

Keskuksen palveluja tarjotaan<br />

sekä Fortumin osakkuusyhtiölle<br />

että muille palvelun tarvitsijoille.<br />

– Sen lisäksi, että yksikkömme<br />

monitoroi voimalaitoksia, se toimii<br />

myös keskuksena, jonka kautta asiakas<br />

saa linkin kaikkiin Fortumin<br />

käytön ja kunnossapidon asiantuntijapalveluihin.<br />

Toimintamalliin<br />

kuuluu myös voimalaitosten henkilökunnan<br />

koulutusta, Lahti kertoo.<br />

Hän näkee toimintamallilla olevan<br />

useita etuja. Kun Performance<br />

Centressä palvellaan kustannustehokkaasti<br />

useita voimalaitoksia,<br />

tieto lisääntyy ja kehittää asiantuntijoiden<br />

ammattitaitoa ja osaamista.<br />

– Iso hyöty tulee siitä, että<br />

kaikki tieto on yhdessä paikassa.<br />

Asiantuntijat pystyvät esimerkiksi<br />

ongelmanratkaisutilanteissa hyödyntämään<br />

muualta kertyneitä<br />

kokemuksia.<br />

Tiedon keskipisteessä<br />

Maailman verkottuminen konkretisoituu<br />

Keilaniemen Performance<br />

Centressä, jossa niin Saksasta, Malesiasta,<br />

Dubaista kuin muualtakin<br />

tietoverkkoja pitkin tuleva voimalaitosinformaatio<br />

tuodaan ammattilaisten<br />

tarkasteltavaksi.<br />

Kun ympäri maapalloa tullutta<br />

informaatiota voidaan tulkita oikeastaan<br />

missä tahansa, miksi uuden<br />

Performance Centren perustaminen<br />

Venäjälle koettiin tärkeäksi<br />

– Näimme, että Venäjän markki­<br />

24 FORTE 4/2007

sekä seurantatyötä tehdään voimalaitoksilla.<br />

Länsimaissa on<br />

pienemmät käyttöorganisaatiot,<br />

ja asiantuntija-apua ostetaan asiantuntijakeskuksesta<br />

tarpeen mukaan.<br />

Performance Centren avulla<br />

pyrimme viemään hyväksi koettua<br />

toimintamallia Venäjälle.<br />

noilla asiakkaiden pitää saada palvelu<br />

paikallisesti omalla kielellään,<br />

Lahti perustelee ja kertoo, että Pietarin<br />

ja Keilaniemen Performance<br />

Centret on kytketty toisiinsa, joten<br />

koko Fortumin asiantuntemus on<br />

asiakkaiden käytettävissä.<br />

Toiminnon perustaminen<br />

Pietariin on osoitus Venäjän<br />

markkinoihin suunnatuista kasvuodotuksista.<br />

Panostus tuo mahdollisuuksia<br />

palvelubisneksen laajentamiseen.<br />

– Eikä Performance Centren<br />

vaikutus koske pelkästään Servicepuolta,<br />

vaan lisäksi se tukee tuotantoliiketoimintaa.<br />

Etävalvonnan<br />

ansiosta myös mahdollisten uusien<br />

yksiköiden ohjaaminen Fortumin<br />

toimintamalliin helpottuu.<br />

Voimalaitosten saaristo<br />

Läsnäolon tarvetta Venäjän markkinoilla<br />

Lahti perustelee kulttuurien<br />

erilaisuudella. Hän sai<br />

ensikäden tietoa itäisestä toimintamallista<br />

osallistuessaan Fortumin<br />

tiimissä erään alueellisen tuotantoyhtiön<br />

sähkö- ja lämmöntuotantolaitosten<br />

auditointiin. Ryhmä kävi<br />

läpi noin 20 kaasu- ja hiilikäyttöistä<br />

voimalaitosta ja teki niihin kehitys-<br />

ja investointisuunnitelmat.<br />

Kokemus oli avartava, ja Lahti<br />

toteaa, että uuden kapasiteetin<br />

lisäksi perusparannusinvestointeihin<br />

on huomattavaa tarvetta<br />

maassa, jonka energiankulutus on<br />

voimakkaassa kasvussa.<br />

– Investoinnit lisääntyvät, ja<br />

laitosten toimintaa tehostavien uudistusten<br />

kysyntä kasvaa. Esimerkiksi<br />

hyötysuhteen parantamisessa<br />

sekä yleisessä toiminnankehittämisessä<br />

on paljon potentiaalia. Myös<br />

markkinoiden nopea muutos ja<br />

yksityisten yritysten mukaantulo<br />

aiheuttavat paineita toiminnan kehittämiseen<br />

kilpailun lisääntyessä.<br />

Uusi aika edellyttää uusia<br />

Ympäristönäkökantojen<br />

huomioiminen lisää<br />

palvelujen kysyntää.<br />

käytäntöjä. Vielä venäläinen tapa<br />

toimia eroaa selkeästi siitä, mihin<br />

Suomessa ja Ruotsissa on totuttu.<br />

– Venäjällä toimitaan isoissa<br />

organisaatioissa ja analysointia<br />

Tehokkuus vähentää päästöjä<br />

Performance Centre -toimintamallin<br />

menestyminen edellyttää, että<br />

palvelun laatuun ja asiaosaamiseen<br />

luotetaan markkinoilla. Lahden kokemuksen<br />

mukaan Fortumin asema<br />

venäläisten silmissä on hyvä.<br />

– Siinä mielessä kaikki näyttää<br />

hyvältä, että Fortumiin suhtaudutaan<br />

myönteisesti, osaamista<br />

arvostetaan ja yhtiöön luotetaan<br />

voimalaitosten käyttäjänä.<br />

Entäpä venäläisten ammattitaito<br />

länsimaisesta näkövinkkelistä<br />

tarkasteltuna<br />

– Luonnontieteiden osaaminen<br />

ja asioiden hallinta on Venäjällä<br />

hyvää. Ammattilaiset ovat kokeneita<br />

ja alan aitoja asiantuntijoita.<br />

Kulttuurieroista ja erilaisista<br />

taustoistaan huolimatta voimalaitosasiantuntijat<br />

löytävät nopeasti<br />

yhteisen kielen ja ovat samalla<br />

aaltopituudella.<br />

Kari Lahti huomauttaa, että<br />

ympäristönäkökulmien parempi<br />

huomioiminen tuo lisäkysyntää<br />

Fortumin voimalaitososaamiselle<br />

Venäjällä.<br />

– Kyllä ympäristönäkökantojen<br />

parempi huomioiminen on yksi<br />

draiveri, joka kustannussäästöjen<br />

ohella lisää palvelujemme kysyntää.<br />

Toki Venäjän ympäristölainsäädäntö<br />

poikkeaa vielä hyvin<br />

paljon EU-alueen<br />

lainsäädännöstä, ja<br />

päästöt ovat suuremmat.<br />

Venäjä on<br />

kuitenkin ratifioinut<br />

Kioton sopimuksen,<br />

ja maassa tehdään<br />

töitä päästöjen vähentämiseksi.<br />

Ja voimalaitosten<br />

hyötysuhteen<br />

parantaminenhan merkitsee<br />

suoraan vähempiä päästöjä, joten<br />

tarve energiatehokkuuden kasvattamiseen<br />

on ilmeinen.<br />

FORTE 4/2007 25

”Sattuu vai,<br />

mut niinhän se<br />

venyttelyssä vähän<br />

pitääkin.”<br />

”No toi oli kyl aika<br />

mahoton.”<br />

Kannatettavaa to<br />

Fortum tukee FC Hongan toimintaa aina nuorimmista junioreista<br />

erityisryhmien jalkapalloilijoihin ja miesten ja naisten edustusjoukkueiden<br />

huippu-urheilijoihin asti.<br />

TEKSTI: sami laakso, COMPOSITOR OY kuvat: timo pulkkinen ja stockxpert<br />

FC faktoja perustellessaan,<br />

Hongan toimitusjohtaja<br />

Jouko Pakarinen käyttää<br />

miksi jalkapallo on entistä houkuttelevampi<br />

sponsorointikohde yrityksille.<br />

– Lajin näkyvyys Suomessa<br />

on vuodessa kasvanut painetussa<br />

mediassa 60 prosenttia ja televisiossa<br />

45 prosenttia. Tästä yleisön<br />

kiinnostuksen kasvusta ja lajin lisääntyneestä<br />

näkyvyydestä koituu<br />

jalkapalloseurojen yhteistyökumppaneille<br />

iso hyöty, Pakarinen tähdentää.<br />

Näkyvyys on toki kaiken sponsoroinnin<br />

ytimessä, mutta yhteistyötä<br />

harkittaessa vaakakupissa painavat<br />

myös lukuisat muut asiat.<br />

Yhteishenki *)<br />

Jalkapallo on 450 000 pelaajalla mitattuna<br />

Suomen harrastetuin urheilulaji, ja myös<br />

FC Honka on saanut laajat joukot liikkeelle.<br />

Seuran toiminnassa on tällä hetkellä<br />

mukana 1 800 pelaajaa 2000-luvulla syntyneistä<br />

nappulapelaajista edustusjoukkueissa<br />

pelaaviin aikuisiin saakka.<br />

Jalkapallosta sanotaan, että laji yhdistää<br />

kansoja, mutta saman se tekee myös<br />

perheille. Jouko Pakarinen laajentaakin<br />

Hongan merkityksen pohtimista ynnäämällä<br />

junioreiden lisäksi seuran vaikutuspiiriin<br />

myös perheenjäsenet, jotka kuljettavat<br />

pienimpiä harjoituksiin, toimivat<br />

turnauksissa kahvikojunpitäjinä ja muodostavat<br />

katsomoiden kiihkeät kannustusjoukot.<br />

Vaikka toiminnan pyörittäminen junioritasolla<br />

perustuu pitkälti yhteishenkeen<br />

ja vapaaehtoistyöhön, se vaatii silti rahaa.<br />

Yritysten tuki keventää osaltaan vanhempien<br />

maksutaakkaa. Miesten edustusjoukkue<br />

puolestaan toimii liiketaloudellisin<br />

periaattein, ja sen rahoitus koostuu ottelutapahtumien<br />

tuloista, yritysyhteistyöstä<br />

sekä pelaajakaupoista.<br />

Joukkueeseen ja sen kehittymiseen on<br />

FC Hongassa satsattu, ja Pakarisen mukaan<br />

panostuksia osataan pelaajien keskuudessa<br />

arvostaa.<br />

– Veikkausliigassa FC Honka on joukkue,<br />

jossa monet pelaajat haluaisivat<br />

pelata. FC Hongassa pelaajilla on mahdollisuus<br />

kehittyä ja heitä arvostetaan myös<br />

yksilöinä. Jos kentän laidalla kuuntelee<br />

oikein tarkkaan, niin kuulee, kun meidän<br />

pelaajat kehrää, Pakarinen nauraa.<br />

Eettisyys<br />

Jalkapallon suosio harrastuksena perustuu<br />

osaltaan siihen, että laji sopii lähes<br />

26 FORTE 4/2007

”Hähää – se meni<br />

längistä.”<br />

Lainaukset ovat<br />

2001 ja 2002<br />

syntyneiden<br />

jalkapallojunioreiden<br />

harjoituksissa<br />

kuultuja<br />

huudahduksia.<br />

Asiakaspalvelun<br />

yhteystietoja<br />

Yksityisasiakkaat<br />

0800 1 9900 (arkisin 8-18),<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

asiakaspalvelu@fortum.com<br />

imintaa<br />

kaikille eikä vaadi suurta rekvisiittaa.<br />

– Jalkapallo on yksi ekologisimmista<br />

urheilulajeista. Se ei vaadi ihmeitä, ei<br />

halleja, ei kalliita välineitä, vain pallon ja<br />

palan maata, Pakarinen pelkistää.<br />

Kun harrastajamäärät ovat suuria,<br />

kaikista ei ole tarkoitus valmentaa huippuurheilijoita,<br />

vaan oleellista on nuorten<br />

viihtyminen joukkueissa.<br />

– Kaikilla pitää olla mahdollisuus kokea<br />

elämyksiä pelikentällä. Mutta vaikka<br />

olisi liikkeellä puhtaasti harrastusmielessä<br />

ilman urheilullisia tavoitteita, silti harjoituksissa<br />

on mielekkäämpää olla, kun<br />

valmennus on ammattitaitoista. Silloin<br />

jalkapallo antaa nuorten elämälle sekä<br />

fyysisiä että sosiaalisia taitoja.<br />

Luovuus ja uudistumisen halu<br />

Vuonna 1975 perustettu FC Honka otti<br />

ison harppauksen kaksi vuotta sitten, kun<br />

Jouko Pakarinen tuli yhdessä Jouko<br />

Harjunpään kanssa edustusjoukkueen<br />

omistajaksi. Miehet halusivat olla luomassa<br />

uutta kotimaista jalkapallokulttuuria.<br />

Tavoitteen toteuttamiseen he valitsivat<br />

mukaan samanhenkiset valmentajat:<br />

Mika Lehkosuon ja Kari Martosen.<br />

– Valmentajamme haluavat kehittää<br />

sekä yksilöitä että joukkuetta ja kokeilla<br />

uusia ideoita. Haluamme, että FC Hongan<br />

peli on viihdyttävää ja rohkeaa, sallimme<br />

yksilöiden taiturimaisuudet ja omien<br />

vahvuuksien korostamisen. Kaikki hyötyvät,<br />

sillä pelaajat haluavat pelata tällä pelityylillä<br />

ja se miellyttää myös katsojia.<br />

Ja se myös näkyy kentän laidalla.<br />

FC Hongalla on innokas fanijoukko<br />

Hongankolistajat, joka voitti viime<br />

vuonna Veikkausliigan suvaitsevaisuuspalkinnon.<br />

– Se ei ole mikään pubista revitty kannattajajoukko,<br />

vaan mukana on paljon<br />

junioreita. He hyppivät ja pomppivat ja<br />

pitävät monella tavalla tunnelmaa yllä,<br />

Pakarinen kertoo kotiotteluista, joissa<br />

on ollut tällä kaudella keskimäärin 4 600<br />

katsojaa.<br />

Tuloksellisuus<br />

Uuden FC Hongan alku on ollut vahva. Ensimmäisellä<br />

kaudella joukkue nousi ylimmälle<br />

sarjatasolle, ja sen jälkeen joukkue<br />

on heti taistellut väkevästi mitaleista. Pakarinen<br />

ei toimintaa arvioidessaan kuitenkaan<br />

tuijota pelkkään sarjataulukkoon.<br />

– Menestystä mitataan edustusjoukkueen<br />

sijoituksen lisäksi myös sillä, miten<br />

merkittävä FC Honka voi olla täällä<br />

Espoossa, ja kuinka voimme toimia arvojemme<br />

mukaisesti nuorisokasvatuksessa,<br />

miten yksilöt kehittyvät seurassamme, ja<br />

paljonko otteluissamme käy katsojia.<br />

Edustusjoukkueen menestyksellä on<br />

kuitenkin merkitystä myös siinä mielessä,<br />

että se kannustaa lisää lapsia seuran<br />

toimintaan. Ja positiivinen kierre on<br />

valmis, kun omista junioreista pyritään<br />

kasvattamaan huippuja kotimaiselle sarjatasolle<br />

ja pidemmällekin, sillä Hongassa<br />

katsotaan kauemmas. Seuran visiona<br />

on oma 15 000 hengen stadion, jossa FC<br />

Honka pelaa vuonna 2012 kansainvälisiä<br />

pelejä, jopa Mestarien liigaa.<br />

– Meillä on unelma menestyksestä<br />

kansainvälisillä kentillä. Tässä unelmassa<br />

on mukana myös Fortum, joka on omalla<br />

toiminnallaan jo näyttänyt, että se on<br />

suomalaisille mahdollista.<br />

*) Artikkelin väliotsikot ovat Fortumin<br />

toimintaa ohjaavia arvoja.<br />

Yritysasiakkaat<br />

0800 1 9001 (arkisin 8–17),<br />

faksi 010 452 8224 tai<br />

sahko.yritys@fortum.com<br />

Sähkönsiirron<br />

vikailmoitusnumero<br />

0800 1 95011 (24 h)<br />

Kaukolämmön<br />

vikailmoitusnumerot<br />

020 520 5400<br />

(Espoo, Kauniainen ja<br />

Kirkkonummi)<br />

020 520 4751 (Joensuu)<br />

010 45 24500 (muu Suomi)<br />

www.fortum.fi<br />

Internet-palvelumme<br />

ovat käytössä 24 tuntia<br />

vuorokaudessa osoitteessa<br />

www.fortum.fi. Täällä<br />

voit mm. maksaa ja<br />

selata laskujasi, antaa<br />

mittarilukemat, selata<br />

kulutustietojasi sekä tehdä<br />

muuttoilmoituksen ja<br />

sähkösopimuksen.<br />

FORTE 4/2007 27

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!