Vantaan aikuislukio antaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
Vantaan aikuislukio antaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
Vantaan aikuislukio antaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong><br />
<strong>Tikkurila</strong><br />
O P A S<br />
2004-05
AIKUISOPISKELIJALLE<br />
Tervetuloa opiskelemaan <strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong>on! Koulu pyrkii tarjoamaan sinulle sopivan<br />
opinto-ohjelman ja mahdollisuuden määrätietoiseen opiskeluun.<br />
Tämä opas sisältää lukuisia käytännön asioita oppikirjoista, työpäivistä, vastaanottoajoista,<br />
kokeista jne. Kurssien opiskeluun liittyviä käytännön asioita löytyy lisäksi lukuvuoden<br />
kurssijärjestyksestä, jaksojen lukujärjestyksistä ja kurssien kurssiohjelmista, joita saa<br />
opettajalta kurssin alkaessa. Näistä selviävät mm. oppituntien ajat, tilat, koejärjestelyt,<br />
kokeiden palautukset yms.<br />
Mikäli ongelmia ilmaantuu, älä jää epätietoiseksi - kysy! Saattaa olla, että opiskelutoverisi<br />
tietää, opettajalta voi aina kysyä, toimistossa tunnetaan käytännön asiat, vahtimestarikin<br />
voi neuvoa. Opinto-ohjaaja selvittelee vastaanotollaan kurssivalintoja, lukujärjestyksiä,<br />
aikaisempien opintojen vastaavuuksia ja jatko-opintojen suunnittelua.<br />
Oppituntien kellonajat iltakursseilla<br />
Jaksot 1 ja 2, syyslukukausi<br />
Oppitunnin pituus 65 min<br />
Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.05<br />
Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 18.15-19.20<br />
Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 19.30-20.35<br />
Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.05<br />
Kurssi tito1 tiistai ja torstai 18.15-19.20<br />
Kurssi tito1 tiistai ja torstai 19.30-20.35<br />
Jaksot 3-5, kevätlukukausi<br />
Oppitunnin pituus 80 min<br />
Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.20<br />
Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 18.35-19.55<br />
Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.20<br />
Kurssi tito1 tiistai ja torstai 18.35-19.55<br />
Oppituntien kellonajat etäkurssien lähiopetuksessa<br />
Opetus on suurimmalta osaltaan järjestetty perjantai-iltaisin, joko 40 minuutin tai 80<br />
minuutin mittaisina oppitunteina. Kullakin etäkurssilla on lähiopetusta neljä kertaa. Jakson<br />
alkaessa ja päättyessä on yksi tunti, niiden välisenä aikana kaksi pitempää kaksoistuntia.<br />
Lähiopetustuntien kellonajat ovat jakson alkaessa ja päättyessä perjantaina 17.00-17.40,<br />
17.50-18.30 ja 18.40-19.20. Kaksoistuntien ajat ovat klo 17.00-18.20 ja 18.35-19.55.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 2
Eri etäkurssien lähiopetustuntien sijoittelussa viidelle opetuspäivälle käytetään seuraavaa<br />
kaaviota:<br />
opetuskerta 1 2 3 4 5<br />
kurssit ABC AB CA BC ABC<br />
Opintosuunnitelmaa laadittaessa on huomattava, että kurssitaulukossa ovat<br />
samanaikaisesti opetettavat kurssit samalla vaakarivillä. Jakson lukujärjestykseen<br />
voi ottaa yhden kurssin kultakin vaakariviltä sekä iltakurssien että etäkurssien<br />
osalta.<br />
OPISKELU<br />
ILTAKOULUSSA<br />
Oppilaaksi ilmoittautuminen<br />
Kouluun ilmoittaudutaan koulun toimistossa täyttämällä henkilötietolomake. Ilmoittautuessa<br />
on hyvä olla mukana aikaisempien koulutodistusten jäljennökset. Lähes kaikki<br />
halukkaat lukion oppimäärän suorittajat on voitu ottaa oppilaiksi. Ennen lukukauden alkua<br />
järjestetään koululla tiedotustilaisuuksia uusille opiskelijoille. Opiskelupaikka varmistuu<br />
näihin tilaisuuksiin mennessä.<br />
Edellisenä lukuvuonna koulussa opiskelleiden ei tarvitse ilmoittautua uudelleen, mutta<br />
opiskelijan on täytettävä läsnäoloilmoituslomake.<br />
Opintosuunnitelma<br />
Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jossa<br />
sovitaan opiskeluaikataulu, valinnaiset oppiaineet ja -kurssit, lukioasteella osallistuminen<br />
päättökokeeseen jne. Tätä suunnitelmaa voidaan muuttaa opiskelun edistyessä. Lukion<br />
alusta aloittavien ohjelmassa ei valinnaisia kursseja ole kovinkaan paljoa ensimmäisen<br />
lukukauden aikana, mutta niiden, joilla on aikaisempia korvaavia opintoja, on syytä laatia<br />
opintosuunnitelma opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen.<br />
Aikaisemmat vastaavat opinnot otetaan huomioon, mutta vastaavuuksista on sovittava<br />
opinto-ohjaajan kanssa. Huomattava on, että saman numeroiset päivälukion kurssit<br />
eivät varsinkaan reaaliaineissa vastaa iltakoulun kursseja. Muutoinkin aiemmin<br />
suoritettujen kurssien vastaavuus on selvitettävä opintosuunnitelmaa laadittaessa, koska<br />
<strong>aikuislukio</strong>n opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt eivät kaikin osin ole samoja kuin<br />
päivälukioissa.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 3
Opiskeluaika<br />
Tavallinen opiskeluaikataulu perustuu kurssijärjestykseen, jonka mukaan lukio voidaan<br />
suorittaa noin kahden ja puolen vuoden aikana. Myös hitaampi tai nopeampi opiskeluvauhti<br />
on mahdollinen. Yli neljä vuotta kestäviin opintosuunnitelmiin on oltava rehtorin lupa.<br />
Aineopiskelijat<br />
Aineopiskelijoiksi sanotaan niitä, jotka opiskelevat vain tiettyjä oppiaineita, eivätkä suorita<br />
koko lukion oppimäärää. Aineopiskelijoiksi sanotaan myös niitä toisten, esimerkiksi<br />
ammatillisten oppilaitosten oppilaita, jotka opiskelevat <strong>aikuislukio</strong>ssa ylioppilastutkintoa<br />
varten tai täydentääkseen ainevalikoimaansa.<br />
Aineopiskelijan kurssimaksu on 74 euroa.<br />
Etälukio-opiskelu<br />
Aikuislukion kursseja järjestetään myös etäkursseina. Niillä osa oppitunneilla tapahtuvasta<br />
opiskelusta korvataan itsenäisesti suoritettavilla harjoitustehtävillä. Muutoin etälukiokurssit<br />
ovat samoja kuin muutkin <strong>aikuislukio</strong>n kurssit.<br />
OPETUSJÄRJESTELYT<br />
Jaksot<br />
Lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Jaksot 1. ja 2. sisältävät yhteensä 28 opetuspäivää,<br />
kuusi koepäivää ja palautuspäivän. Jaksot 3. - 5. sisältävät yhteensä 22-23 opetuspäivää,<br />
neljä koepäivää ja palautuspäivän. Kesällä (elokuussa tai kesäkuussa) on muita lyhyempi<br />
jakso ja sen aikana opiskellaan vain yksi kurssi tiiviissä aikataulussa.<br />
Kurssit on koulun "lukujärjestyksissä", siis kurssitaulukossa ja jaksokohtaisessa<br />
opetustilataulukossa sijoitettu jaksosta riippuen neljään tai kuuteen eri ajankohtaan, joita<br />
merkitään kirjaimilla make1, make2, make3, tito1, tito2 ja tito3. Jaksoilla 1. ja 2.<br />
opetustunnit pidetään 65 minuutin rupeamina. Maanantaina ja keskiviikkona tunnit ovat<br />
luonnollisesti make ja tiistaina ja torstaina tunnit tito.<br />
.<br />
Jaksoilla 3-5 toimitaan muutoin samalla tavalla, mutta oppitunnin pituus on 80 min.<br />
Perjantaisin on etäkurssien lähiopetustunteja, joilla on oma aikataulunsa.<br />
Koepäivinä ohjelmassa on vain kokeet, jotka alkavat klo 17.00.<br />
Palautuspäivänä pidetään yksi tunti kutakin kurssia järjestyksessä make1-make2 -<br />
(make3)-tito1-tito2-(tito3) lukujärjestyksestä ilmenevän aikataulun mukaan.<br />
Lukujärjestys ja opiskeltavat aineet vaihtuvat jakson vaihtuessa.<br />
Etäkurssien lähiopetus on yleensä perjantaisin erillisen aikataulun mukaisesti. Etäkurssien<br />
koepäivät ovat samoja kuin iltakurssienkin, samaten palautuspäivänä kokeiden palautukset<br />
on sijoitettu samaan aikatauluun.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 4
Kurssit<br />
Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka<br />
on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden jakson aikana. Kurssin opetukseen sisältyy 14 tai 11<br />
opetusrupeamaa, koe ja kokeen palautus. Kunkin aineen kurssit suoritetaan yleensä<br />
numerojärjestyksessä. Ainekohtaiseti tästä voidaan poiketa. Etäkursseilla on yleensä<br />
kolme lähiopetuskertaa ja joukko ohjeiden mukaan suoritettavia harjoitustehtäviä.<br />
Oppimäärän kurssien lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia kursseja. Ne<br />
voi siis halutessaan sisällyttää opinto-ohjelmaan.<br />
Eri aineiden oppimäärien kurssimäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä<br />
tässä oppaassa.<br />
OPPILAANOHJAUS<br />
Oppilaanohjausta järjestetään hajautetusti koko koulun käymisen aikana ohjaustuntien<br />
ja tiedotustilaisuuksien muodossa. Oppilaanohjaukseen sisältyy monenlaista asiaa:<br />
koulunkäyntiin liittyvät ja toisaalta tarvittaessa uransuunnitteluun ja jatko-opintomahdollisuuksiin<br />
liittyvät aihepiirit. Oppilaanohjauksen aiheista esimerkkeinä vaikkapa seuraavia:<br />
Opiskelu iltakoulussa, opetusjärjestelyt, arvostelu<br />
Opiskelutekniikkaa: miten luen, teen tehtäviä, valmistaudun kokeeseen jne.<br />
Ylioppilaskirjoitukset: ainevalinnat, järjestelyt, ilmoittautumiset<br />
Jatko-opiskelumahdollisuudet iltakoulun jälkeen, työvoimahallinnon palvelut<br />
Oppilaanohjaukseen sisältyy myös henkilökohtaisia vastaanottoja. Niihin on mahdollisuus<br />
pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa,<br />
vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi. Opintojen alussa täytyy kaikkien<br />
muissa kouluissa aiemmin vastaavia kursseja opiskelleiden sopia opintosuunnitelmastaan<br />
opinto-ohjaajan kanssa kurssien vastaavuuden ja lukujärjestyksen selvittämiseksi.<br />
Opinto-ohjaaja Reijo Grönthal on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaan.<br />
OPPILASKUNTA<br />
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee itselleen puheenjohtajan,<br />
sihteerin ja hallituksen.<br />
Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotus tai<br />
antaa lausunto koulun järjestyssäännöistä ja muista koulun toimintaa koskevista asioista.<br />
Oppilaskunta voi tehdä ehdotuksia ja lausuntoja esim. opetussuunnitelmasta ja työsuunnitelmasta,<br />
oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjastohankinnoista.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 5
LUKIOASTEEN OPETUSSUUNNITELMA<br />
Lukioasteen opetussuunnitelma sisältää monenlaisia kursseja. Ensimmäisen ja tärkeimmän<br />
ryhmän muodostavat pakolliset kurssit. Niihinkin sisältyy jonkin verran valinnaisuutta:<br />
matematiikassa on kaksi erilaajuista oppimäärää ja elämänkatsomustiedon voi valita uskonnon<br />
asemasta.<br />
Pakollisten lisäksi on useissa oppiaineissa myös valinnaisia kursseja. Näitä on kahdenlaisia.<br />
Osa valinnaisista kursseista on kertaavia, osin tukiopetuksen luonteisia. Osa<br />
valinnaisesta oppimäärästä taas koostuu jatkokursseista, joilla opiskellaan uusia asioita.<br />
Opetussuunnitelmassa on lisäksi kokonaan valinnaisia oppiaineita. Lukiossa alkava vieras<br />
kieli (B3-kieli: espanja, saksa, ranska, venäjä) on valinnainen aine, samaten psykologia.<br />
Vähimmäiskurssimäärä<br />
Lukion oppimäärän suorittamiseksi on opiskeltava kaikki yhteiset, siis pakolliset kurssit.<br />
Lisäksi on opiskeltava valinnaisia kursseja niin monta, että tulee suoritetuksi vähintään 44<br />
kurssia. Enemmänkin saa tietysti opiskella.<br />
Valinnaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia harkittaessa on pidettävä mielessä monenlaisia<br />
asiaan vaikuttavia seikkoja. Aiottuihin jatko-opintoihin tarvittavat aineet on tietysti syytä<br />
opiskella, ylioppilastutkinnon valinnaisuus sanelee tarpeita kielen ja matematiikan/reaaliaineiden<br />
kurssivalintoihin jne.<br />
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat korvata <strong>aikuislukio</strong>n kursseja. Esimerkiksi<br />
harjoitusaineiden (liikunta, musiikki, kuvaamataito jne.) kurssit voidaan tietyin<br />
edellytyksin lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuina; niitä ei yleensä järjestetä<br />
<strong>aikuislukio</strong>ssa.<br />
Kaikkiin opetussuunnitelmaa koskeviin kysymyksiin voi pyytää neuvoja opettajilta,<br />
opinto-ohjaajalta ja rehtorilta.<br />
Vähimmäiskurssimäärä alle 18 vuotiaina aloittaneille<br />
Niiden oppilaiden, jotka ovat aloittaneet lukion alle 18-vuotiaina, vähimmäiskurssimäärää<br />
on 48. Pakollisena lisänä on opinto-ohjelmaan sisällytettävä 2 kurssia taideaineita (musiikki<br />
ja/tai kuvaamataito) sekä 2 kurssia liikuntaa ja terveystietoa.<br />
Säännöstä sovelletaan kaikkiin lukion opinnot jossain oppilaitoksessa ennen 18 vuoden<br />
täyttämistä aloittaneisiin, ellei opinnoissa ole ollut yli vuoden mittaista taukoa.<br />
Koulua vaihtavan opiskelijan vähimmäiskurssimäärä<br />
Päivälukiosta <strong>aikuislukio</strong>on siirtyvän vähimmäiskurssimäärän täyttyminen lasketaan siten,<br />
että päivälukion 75 kurssista puuttuvasta määrästä on <strong>aikuislukio</strong>ssa suoritettava<br />
60%. Jos siis esimerkiksi päivälukiosssa on suoritettu 55 kurssia, puttuuva määrä on 20<br />
ja <strong>aikuislukio</strong>ssa on suoritettava 12 kurssia. Niihin on sisällytettävä kaikki <strong>aikuislukio</strong>n<br />
oppimäärän pakolliset kurssit.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 6
Lukioasteen tuntijako<br />
Oppiaineet pakolliset valinnaiset<br />
kurssit<br />
kurssit<br />
Pakolliset aineet<br />
Äidinkieli 4 1-<br />
Vieras kieli, A 6 3-<br />
Vieras kieli, B 5 2-<br />
Matematiikka, lyhyt 5 2-<br />
tai pitkä 11 3-<br />
Kuvamataito tai musiikki 2 **<br />
Liikunta ja terveystieto 2 **<br />
Yhteiskunnalliset ja katsomukselliset aineet<br />
Uskonto tai 1 2-<br />
elämänkatsomustieto<br />
Historia ja yhteiskuntaoppi 4 2-<br />
Filoso<strong>fi</strong>a 1 2-<br />
Luonnontieteelliset aineet<br />
Fysiikka 1 7-<br />
Kemia 1 2-<br />
Biologia 2 2-<br />
Maantieto 1 2-<br />
Psykologia 2-<br />
Muita aineita *)<br />
Vieras kieli, B3 6-<br />
Kuvaamataito 1-<br />
Musiikki 1-<br />
Liikunta 1-<br />
Tietotekniikka 2-<br />
Muu aine 0-<br />
Yhteensä vähintään 44/48 kursssia.<br />
Opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit ja valittava valinnaisista kursseista<br />
vähintään niin monta, että kokonaiskurssimäärä on 44.<br />
*) Muitten aineiden kursseja voivat korvata muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot.<br />
**) pakollisia vain alle 18 vuotiaina opinnot aloittaneille<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 7
KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITUSSÄÄNNÖT<br />
Kurssien suorittamisessa on kaksi tasoa.<br />
Kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas on ollut läsnä vähintään 2/3 pidetyistä<br />
oppitunneista ja osallistunut kurssikokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan<br />
(vähintään 5). Useilla kursseilla voi olla kokeen lisäksi erilaisia arvosteltavia kotitöitä, esseitä,<br />
aineita yms. Niiden hyväksytty suorittaminen kuuluu kurssin suorittamiseen. Kurssin<br />
arvosana muotoutuu opettajan määrittelemällä tavalla eri osa-alueista, joita voivat olla<br />
tuntiaktiivisuus, kotikokeet ja muut kotona suoritettavat tehtävät, sekä kurssikoe.<br />
Kurssi on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten,<br />
mutta oppilas on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan (4 tai huonompi). Todistuksessa<br />
kurssin kohdalla on tällöin merkintä 4. On syytä huomata, että tyhjän paperin tai tai täysin<br />
ala-arvoisesti tehtyjen vastausten jättäminen kurssikokeessa antaa merkinnän P, eli kurssia<br />
ei ole suoritettu.<br />
Kurssia ei ole suoritettu, jos oppilas ilman pätevää syytä on ollut poissa yli 1/3 tunneista,<br />
tai ei ole tehnyt kurssiin kuuluvia harjoitustöitä, tai ei ole ollut kurssikokeessa.<br />
Mikäli poissaoloja on enemmän kuin 1/3 pidetyistä oppitunneista, voi rehtori tai opettaja<br />
myöntää luvan kurssikokeeseen osallistumiseen, jos poissaoloille on hyväksyttävä syy.<br />
Mikäli perusteita poissaoloille ei ole, on kurssi käytävä uudelleen, ennenkuin oppilas saa<br />
osallistua kurssin kokeenseen. Säännön tarkoitus on kannustaa läsnäoloon; sen on vuosien<br />
mittaan todettu vaikuttavan myönteisesti opiskelun edistymiseen. Säännön tarkoitus ei ole<br />
vaikeuttaa opiskelua; sairauden, työesteiden tai vastaavan johdosta tenttiluvan yleensä saa.<br />
Yli sallitun määrän poissa olleille kurssin opettaja voi antaa korvaavia harjoitustehtäviä, jotka<br />
on palautettava arvioitaviksi.<br />
Tiedot osakokeista tai välikuulusteluista ym. kurssiin liittyvistä suorituksista annetaan<br />
yleensä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla jaettavassa kurssisuunnitelmassa.<br />
Etäkursseilla kurssin suorittamisen edellytyksenä on sen harjoitustehtävien suorittaminen<br />
kurssisuunnitelman mukaisesti ja kurssikokeen suoritus.<br />
Aineen oppimäärän<br />
suorittaminen edellyttää vähintään 2/3 oppimäärän pakollisten kurssien suorittamista<br />
hyväksytysti, kuitenkin siten, että kurssijärjestyksessä viimeisen pakollisen kurssin on<br />
oltava hyväksytysti suoritettu. Näin esimerkiksi lyhyessä matematiikassa hyväksytysti<br />
suoritettuja kursseja on oltava vähintään 4 ja pitkässä matematiikassa 7. Joissakin aineissa,<br />
esim. matematiikka ja fysiikka, ei kurssien järjestys ole olennainen tiettyjen peruskurssien<br />
suorittamisen jälkeen. Kurssit voidaan näissä aineissa toteuttaa eri vuosina eri järjestyksessä.<br />
Oppimäärään voi sisältyä myös valinnaisia kursseja. Opiskelijan oma opintosuunnitelma<br />
määrittelee silloin, kuinka monta kurssia oppimäärään sisältyy.<br />
Viereisen sivun kaaviosta selviää, miten kurssien suoritus määräytyy eri tilanteissa. Haarautuvissa<br />
vinoneliöissä haara E tarkoittaa, että laatikon ehto ei täyty.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 8
Oppilas aloittaa<br />
kurssin<br />
Kurssia ei suoritettu,<br />
merkintä E<br />
E<br />
Poissaoloja<br />
korkeintaan 1/3<br />
E<br />
Hyväksyttävä<br />
selitys<br />
opettajalle tai<br />
rehtorille<br />
Kurssiin<br />
liittyvät<br />
tehtävät tehty<br />
E<br />
Opettaja antaa<br />
lisätehtäviä<br />
Oppilas<br />
seuraavaksi<br />
järjestettävässä<br />
kurssikokeessa<br />
E<br />
Kurssia ei<br />
suoritettu,<br />
merkintä P<br />
Oppilas osallistuu<br />
uusintakokeeseen<br />
Kurssin<br />
arvosana 5<br />
tai parempi<br />
E<br />
Kurssiarvosanoja 4<br />
korkeintaan 1/3 aineen<br />
kurssien lukumäärästä ja<br />
ei viimeinen kurssi<br />
E<br />
E<br />
E<br />
Oppilas<br />
tyytyväinen<br />
arvosanaan<br />
Oppilas<br />
tyytyväinen<br />
arvosanaan<br />
4<br />
Kurssi suoritettu hyväksytysti,<br />
kurssiarvosana 5 tai parempi<br />
Kurssi suoritettu,<br />
arvosana 4<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 9
UUSINTAKUULUSTELUT<br />
Poissaolo kurssikokeesta<br />
Kurssin opetukseen osallistunut oppilas saa aina osallistua ko. kurssikokeeseen myöhemmin<br />
järjestettävän kurssin kokeen yhteydessä.<br />
Hyväksyttävästä syystä kokeesta poissa ollut saa suorittaa kurssin kokeen myös erikseen<br />
järjestettävässä uusintakuulustelussa. Hyväksyttäviä syitä ovat esim. työesteet, oma tai<br />
lapsen sairaus jne. Poissaolosta on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava opettajalle<br />
etukäteen, mikäli mahdollista.<br />
Poissaolon syystä on annettava ao. opettajalle tai rehtorille selvitys viimeistään uusintakuulusteluun<br />
ilmoittauduttaessa. Selvitykseksi käy lääkärintodistus, työnantajan todistus<br />
tai vastaava.<br />
Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava täyttämällä erityinen lomake ja jättämällä<br />
se ilmoitettuun määräaikaan mennessä kansliaan. Määräaika on tavallisesti edellisenä<br />
tiistaina, mikäliuusintakuulustelu on perjantaina tai lauantaina.<br />
Suoritetun, mutta ei hyväksytysti suoritetun kurssin uusintakuulustelu<br />
Oppilaalla, jonka kurssikoetta ei ole hyväksytty, on oikeus kerran osallistua erikseen<br />
järjestettävään uusintakuulusteluun seuraamatta kurssin opetusta. Korotussuorituksesta on<br />
syytä aina neuvotella asianomaisen opettajan kanssa.<br />
Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen<br />
Kunkin aineen kolme viimeksi käytyä hyväksyttyä kurssia saa aina käydä uudelleen tai<br />
opetusta seuraamatta osallistua kurssikokeeseen, kun se on opetusohjelmassa. Mikäli<br />
oppilaalla tällöin on kaksi kurssikoetta samana koepäivänä, on asiasta koejärjestelyjen<br />
vuoksi ilmoitettava ao. opettajille. Hyväksytysti suoritetun kurssin kurssikoetta ei saa<br />
suorittaa uudelleen uusintakuulustelujen yhteydessä.<br />
ARVOSTELU<br />
Kurssi<br />
Kukin kurssi arvostellaan aina erikseen ja muista kursseista riippumatta. Opetukseen<br />
osallistuminen on osa kurssin suorittamista. Kurssin lopussa on aina loppukoe. Opettaja<br />
merkitsee loppukokeen koepaperiin koearvosanan lisäksi myös kurssiarvosanan. Kurssiarvosanan<br />
riippuminen muista suorituksista kuin kurssikokeesta selvitetään yleensä kurssisuunnitelmassa.<br />
Oppimäärä<br />
Oppimäärä arvostellaan kustakin aineesta, kun se on suoritettu, siis kun kyseisen aineen<br />
viimeinen kurssi on suoritettu ja kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytyksi. Jos aineessa<br />
on sekä yhteisiä että valinnaisia kursseja, annetaan siitä yksi yhteinen arvosana. Oppimäärän<br />
arvosana lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvona. Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään<br />
0,5 aina ylöspäin. Kouluun muista kouluista (esim. päivälukiosta tai peruskoulusta)<br />
siirtyneille annetaan arvosanat yleensä iltakoulusuoritusten perusteella, mikäli niitä on<br />
riittävästi.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 10
Lukion päättötodistus<br />
Lukion päättötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien<br />
(vähintään 44 tai 48 kurssia) hyväksytty suorittaminen. Kaikki kurssit, jotka kuuluvat<br />
vähimmäiskurssimäärään, otetaan mukaan arvosteluun. Todistukseen merkitään arvosanan<br />
lisäksi aineessa opiskeltu kurssimäärä.<br />
TODISTUKSET<br />
Koulusta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista, todistuksia<br />
oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja perusasteen tai lukion päättötodistuksia.<br />
Suoritetuista opinnoista annettavaan todistukseen merkitään vain tässä koulussa suoritetut<br />
kurssit. Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän<br />
toimitusajalla.<br />
Päättötodistuksiin merkitään myös aiemmat iltakoulukursseja vastaavat opinnot. Sellaisia<br />
esim. päiväkoulussa opiskeltuja aineita, jotka eivät kuulu iltakoulun opetussuunnitelmaan,<br />
ei todistuksiin merkitä. Nämä opinnot voi halutessaan esim. keskiasteen yhteishaussa<br />
näyttää toteen liittämällä niistä saadun todistuksen iltakoulutodistuksen liitteeksi.<br />
AINEOPISKELU<br />
Iltakoulussa voi myös opiskella vain yhtä tai muutamaa oppiainetta.<br />
Aineopiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka jatko-opintosuunnitelmiensa tai ammattinsa<br />
vuoksi tarvitsee tietyn oppiaineen suorittamista.<br />
Aineopiskelijoiden suorituksia koskevat samat ohjeet ja säännöt kuin varsinaisten<br />
oppilaidenkin suorituksia. Aineopiskelijana suoritetut opinnot ovat samoja kuin varsinaisten<br />
oppilaidenkin opinnot, ja siirtyminen varsinaisesta oppilaasta aineopiskelijaksi tai<br />
päinvastoin on mahdollista.<br />
Kaikista suoritetuista kursseista kirjoitetaan pyynnöstä todistus. Huomattava on, että<br />
muita kuin päättötodistuksia ei esimerkiksi keväällä kirjoiteta automaattisesti, vaan pyydettäessä<br />
n. 2 koulupäivän toimitusajalla.<br />
TUKIOPETUS<br />
Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien voittamiseen. Esimerkiksi<br />
sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen saattaa ryhmän kiinni saaminen olla työlästä,<br />
jokin erityisen vaikea kohta vaatii lisäselvittelyä tms. Tarvittaessa voi tukiopetusta<br />
tiedustella asianomaisen aineen opettajalta tai rehtorilta.<br />
Tukiopetusta voidaan antaa kaiken suuruisille ryhmille, tarkoituksenmukaisuuden niin<br />
vaatiessa yhdelle oppilaalle tai koko kurssiryhmälle.<br />
Opettajana voi järjestelyjen vaatiessa toimia muukin kuin kyseisten kurssien opettaja.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 11
KESÄOPETUS<br />
Iltakoulun varsinaisen työajan lisäksi ovat kesällä ns. kesäjaksot kesä- ja elokuussa. Nämä<br />
ovat vapaaehtoisia. Kesäjaksoilla järjestetään useimmiten kertaavia kursseja, mutta<br />
riittäväksi katsottavan oppilasmäärän ilmoittautuessa voidaan ohjelmaan ottaa muitakin<br />
kursseja.<br />
Kesäjaksot ovat ajallisesti muita lyhyempiä. Näin ollen opiskelija voi yleensä osallistua<br />
vain yhteen tai kahteen kurssiin kerrallaan.<br />
YLIOPPILASTUTKINTO<br />
Osallistumisoikeus<br />
Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheessa, kun opintosuunnitelman mukaan<br />
tutkintoaineen pakolliset kurssit tulevat opiskelluiksi ennen kirjoituksia ja lukion oppimäärän<br />
vähimmäiskursimäärä tulee täyteen. Hajauttamisen huomioiden opintosuunnitelmaa<br />
tehdään tällöin melko pitkäksi ajaksi eteenpäin, ja on hyvä arvioida mahdollisuudet sen<br />
läpiviemiseen realistisesti. Tutkinto on suoritettava kolmen kirjoituskerran aikana, ja<br />
samassa ajassa on saatava lukion oppimäärä kokonaan suoritettua.<br />
Osallistuminen ja hajauttaminen<br />
Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä. Tutkinto on suoritettava<br />
kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, siis kevät-syksy-kevät tai syksy-kevätsyksy.<br />
Mahdollista on tietysti suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla.<br />
Kokeiden ajoitus<br />
Kokeisiin osana kuuluvat kuullun ymmärtämisen kokeet aloittavat kevään tutkinnon<br />
helmikuun alussa. Kirjoituskokeet ovat maalis-huhtikuussa. Syksyllä aikataulu on tiukempi,<br />
kuuntelukokeet sijoittuvat syksyllä kirjallisten kokeiden välipäiviksi. Kokeet ovat<br />
syyskuun jälkipuoliskolla.<br />
Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta,<br />
joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Koulun opettajat suorittavat vain<br />
alustavan arvostelun. Lopulliset tulokset ja arvosanat riippuvat kokeen vaikeusasteesta<br />
sikäli, että valtakunnalliset keskiarvot ja eri arvosanojen suhteelliset osuudet pyritään<br />
pitämään vuosittain vakiona. Ylioppilastutkintolautakunta voi myös jälkikäteen jossain<br />
määrin muuttaa esim. kielikokeiden pisteytystä. On siis huomattava, että ylioppilastutkinto<br />
on koulun toiminnasta täysin erillään oleva järjestely, josta vastaa yliooppilastutkintolautakunta.<br />
Kokeen rakenne<br />
Ylioppilastutkinnossa on suoritettava neljä pakollista koetta. Äidinkielen koe on kaikille<br />
pakollinen, lisäksi on suoritettava pakolliseksi kokeeksi valittuna kolme seuraavista:<br />
ruotsin kieli, vieras kieli, matematiikka, reaalikoe. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja<br />
matematiikassa on kaksi eri tasoista koetta. Vähintään yhdessä näistä on suoritettava<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 12
vaativampi koe. Lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisiä kokeita. Näitä voivat olla<br />
matematiikan koe, reaalikoe ja ylimääräiset vieraat kielet.<br />
Uusimismahdollisuudet<br />
Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Parempi suoritus otetaan huomioon. Reaalikokeen<br />
saa uusia kahdesti, jolloin paras suoritus huomioidaan. Uusimismahdollisuudet voi käyttää<br />
myös vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Ylioppilastutkinnossa hylätyn kokeen saa<br />
uusia kahdesti, aikaa on kolmen seuraavan tutkintokerran verran. Tutkintoa saa täydentää<br />
ilman aikarajoitusta sellaisella kokeella, mihin ei ole aikaisemmin osallistunut. Myös saman<br />
aineen laajemman kokeen suorittaminen täydentäjänä on mahdollista.<br />
Ilmoittautuminen<br />
Kevään kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 23.ll. mennessä. Tällöin on kaikkien siihenastisten<br />
opintojen kyseisessä aineessa oltava suoritettu, niin että jäljellä ovat vain ohjelmassa<br />
olevat kurssit. Syksyn kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 5.6. mennessä.<br />
Arviointi<br />
Arvostelusta, koetehtävistä, kompensaatiosta ym. tutkintoon liittyvistä asioista on<br />
yksityiskohtaisempaa tietoa abiturientin oppaissa, joita jaetaan kirjoituksiin osallistuville.<br />
Muidenkin nähtävillä ohjeita on ilmoitustauluilla ja kirjastossa ja lautakunnan<br />
verkkosivuilla http://www.minedu.<strong>fi</strong>/yo-tutkinto/index.html<br />
Yo-tutkinto ammatillisen koulutuksen pohjalta<br />
Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen tutkinnon suoritettuaan. Tällöin ei<br />
yleensä edellytetä pakollisia opintoja <strong>aikuislukio</strong>ssa, mutta kirjoitusaineiden opiskelu on<br />
käytännössä välttämätöntä kokeiden menestyksellisen suorittamisen kannalta.<br />
Tutkintotodistukset<br />
Lukiolainen/<strong>aikuislukio</strong>lainen saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen,<br />
mikäli lukion/<strong>aikuislukio</strong>n oppimäärä on kokonaan suoritettu. Varsinkin tutkintoa<br />
hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä, että<br />
kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun päätösajankohtaa.<br />
Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa esim. vähimmäiskurssimäärään luettavia<br />
kursseja koskevissa kysymyksissä. Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta, ei<br />
ylioppilastutkintotodistusta saa ennenkuin kaikki opinnot on saatettu loppuun.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 13
KURSSIT ja OPPIKIRJAT<br />
Äidinkieli<br />
Äidinkielen taidot edistävät oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuriin kasvamista.<br />
Äidinkielen opetus pyrkii monipuoliseen oman kielen hallitsemiseen ja yhteiskunnan<br />
vaatimukset täyttävään kielen taitamiseen. Äidinkieli on taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine.<br />
Kielitaidon, viestinnän, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kirjoittamisen taidot ovat sen<br />
sisältönä.<br />
Oppikirjat:<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
Kurssit 1 ja 2. Mikkola-Julin-Kauppinen-Koskela-Valkonen:<br />
Äidinkieli ja kirjallisuus käsikirja<br />
Kurssit 3, 4 ja 5. Kirstinä-Mörssäri: Aikuisopiskelijan äidinkieli<br />
Leino: Kielenhuollon opas<br />
(AI1) Kielitietoa<br />
Lukion opiskelutekniikasta: perusvalmiudet tiedon hankkimiseen ja<br />
välittämiseen; lukemisen ja kirjoittamisen taidot; mitä kieli on; kielemme<br />
ominaispiirteet (suomi suomalais-ugrilaisena kielenä, Suomi monikielisenä<br />
alueena, naapurikielien erilaisuus); aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.<br />
(AI2) Kirjallinen viestintä<br />
Oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely; tekstin rakenteeseen<br />
liittyvien strategioiden harjoittelua; omatoimisen, koko lukion ajan<br />
jatkuvan kielenhuollon aloittaminen; kirjallisuutta (saatavuuden mukaan);<br />
puheviestintään liittyviä harjoituksia ryhmäkoon sallimissa rajoissa.<br />
(AI3) Kieli vaikuttaa<br />
yylistä; asiatyylin lajeja; kielen vaikutuskeinoja; kirjallisuuden lajeja;<br />
kirjallisuuden lukemistapoja (kritiikki); novelli lukukokemuksena; novelli<br />
aineistokirjoitelman pohjana.<br />
(AI4) Kirjallisuus<br />
Taiteen tyylisuunnista; suomalaisen kirjallisuuden suuntia; Suomi ja<br />
sen kulttuuri osana Eurooppaa ja muuta maailmaa; kirjallisuus suomalaisen<br />
identiteetin kuvaajana.<br />
Valinnaiset kurssit<br />
kursi 5 (AI5) Tekstin rakentaminen<br />
Harjoitellaan monipuolista kirjoittamista lähtökohtana erilaiset tekstit,<br />
esim. ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset ja<br />
kulttuurikysymykset; kaunokirjallisen tekstin analysointi ja tulkinta.<br />
Harjoitellaan päättökoetyyppistä kirjoittamista, perinteinen aine,<br />
aineistopohjainen aine.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 14
Kirjallisuus<br />
Kirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen<br />
tarkastelua. Sekä suullisesti (esitellen, keskustellen jne) että kirjallisesti<br />
perehdytään sekä omaan että maailmankirjallisuuteen. Syvennetään<br />
tekstin tulkinnan ja analysoinnin taitoja. Mahdollisia ovat myös teatterikäynnit<br />
ja taiteilijavierailut.<br />
Puheviestintä<br />
Keskeistä on esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoitteleminen.<br />
Puheen ja kuuntelun vuorovaikutukseen perehdytään keskustelu-, neuvottelu-,<br />
kokous- ja väittelyharjoituksin. Suomalainen puhekulttuuri<br />
kansainvälisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta.<br />
Sukellus kielen rakenteisiin<br />
Äidinkielen kirjoittamisen ja vieraiden kielten rakenteiden hahmottamisen<br />
kannalta keskeisten suomen kielen rakenteiden kertausta.<br />
Historia ja yhteiskuntaoppi<br />
Kurssi 1<br />
Kurssi 2<br />
Kurssi 3<br />
(HY 1) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Kauppinen, Michelsen:<br />
Ihmisen ja ympäristön AIKAKIRJA<br />
Ihmiskunnan vaiheita kivikaudesta nykypäivään luonnon ja<br />
ympäristön vuorovaikutuksena. Kuinka luonto valloitettiin<br />
Ihmiskunnan taloudellinen ja väestöllinen kehitys. Kuinka yhteiskunta,<br />
ajattelutavat ja arkielämä muuttuivat vuosituhansien kuluessa<br />
(HY 2) Ahtiainen, Aromaa, Hentilä, Kauppinen: Kansainvälisten<br />
suhteiden AIKAKIRJA<br />
Kansainvälisten suhteiden muutokset 1900-luvun alusta nykypäivää.<br />
Ovatko sodat vain seurausta taitamattomasta diplomatiasta Ensimmäisen<br />
ja toisen maailmansodan syyt ja seuraukset. Kaksinapaisen<br />
maailmanjärjestyksen synty ja murtuminen. Kylmän sodan päättyminen<br />
ja Euroopan taloudellinen yhdentyminen.<br />
(HY 3) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppila: Suomen<br />
historian AIKAKIRJA<br />
Suomen historian käännekohtia 1800-luvulta nykypäivään. Autonomiasta<br />
itsenäisyyteen. Vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta<br />
hyvinvointivaltioksi. Suomen vaiheet ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan<br />
liittyen. Vaaran vuodet ja kriisit. Olisiko kehitys voinut<br />
mennä toiseenkin suuntaan<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 15
Kurssi 4<br />
Kurssi 5<br />
(HY 4) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola:<br />
Yhteiskunnan AIKAKIRJA<br />
Valtio-organisaation tarkastelua. Suomen erityispiirteet. Yksilön vaikutusmahdol-<br />
lisuudet yhteiskunnassa. Valtio-organisaation ja muiden<br />
julkisyhteisöjen rakenteet ja toimintaperiaatteet. Julkisen vallan toiminta.<br />
EU:n vaikutus Suomen valtarakenteisiin.<br />
(HY 5) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola:<br />
Eurooppalaisen ihmisen AIKAKIRJA<br />
Eurooppalaista aate- ja kulttuurihistoriaa antiikista nykypäivään.<br />
Osoitetaan, että eurooppalaisen ihmisen henkiset juuret ovat antiikin<br />
Kreikan ja Rooman kulttuurissa sekä juutalais-kristillisessä perinteessä.<br />
Lisäksi huomioidaan modernin luonnontieteen merkitys.<br />
Psykologia<br />
Kurssi 1<br />
Kurssi 2<br />
Kurssi 3<br />
Kurssi 4<br />
(PS 1) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Psykologian perusteet.<br />
Psykologia tieteenä. Ihmiskuvia ja psykologisia suuntauksia. Minäkäsitys<br />
ja itsetunto. Havaitseminen, muistaminen, ajattelu ja oppiminen.<br />
Tavoitteisiin pyrkiminen. Yksilö ryhmässä. Tutkimusmenetelmät ja<br />
tiedonkeruutavat.<br />
(PS 2) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Kehityspsykologia<br />
(Elämänkaaripsykologia)<br />
Kehityspsykologian keskeiset käsitteet ja teoriat, esim. Eriksonin ihmien<br />
psykososiaalinen kehitys, Mahlerin lapsen psykologinen syntymä.<br />
Ihmisen fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja psyykisen kehityksen<br />
sidonnaisuus. Kehityksen eri osa-alueet kaikissa ikäkausissa.<br />
(PS 3) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Kognitiivinen psykologia<br />
Ihminen tiedon käsittelijänä. Havaitseminen ja näkeminen. Tarkkaavaisuuden<br />
lajit. Muistijärjestelmät: sensoriset muistit, työmuisti ja säilömuisti.<br />
Kieli ja sen käyttö. Ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu. Älykkyys.<br />
Eksperttien tiedonkäsittelytavat.<br />
(PS4) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Neuropsykologia.<br />
Ihmisen toiminnan hermostollinen perusta. Biologiset perustoiminnot.<br />
Aistitiedon käsittely. Muistin hermostollinen perusta. Aivopuoliskojen<br />
toiminnalliset erot. Toiminnan toteutus ja ohjaus. Hermoston<br />
muotoutuvuus. Neuropsykologian tutkimusalueita: aivotutkimus,<br />
unitutkimus, tietoisuuden tutkimus, kliininen neuropsykologia.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 16
Biologia<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
(BI1) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 1, eliömaailma.<br />
Eliöt, niiden ryhmittely ja elämän edellytykset, solubiologia, kasvien ja<br />
eläinten rakenne ja elintoiminnot, ekologia.<br />
(BI2) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 2, perinnöllisyys ja evoluutio.<br />
Solujen ja yksilöiden lisääntyminen, perinnöllisyyden perusteet DNA:sta<br />
ominaisuuksien periytymiseen, evoluution periaatteet ja vaiheet.<br />
(BI3) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 3, ihminen.<br />
Ihmisen lisääntyminen ja yksilönkehitys, rakenne ja elintoiminnot, ravitsemus<br />
ja terveys.<br />
(BI4) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 4, solubiologia ja<br />
biotekniikka.<br />
Mikrobit, solut, kasvien ja eläinten jalostus, biotekniikka, ihmisen<br />
perimän tutkiminen, geenitekniikan mahdollisuuedet ja riskit.<br />
Maantieto<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
(GE1) Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus, toimiva maapallo,<br />
ihminen ja ympäristö.<br />
Maailmankaikkeus ja maapallo, maapallon ilmasto ja kasvillisuus,<br />
maanpinnan muutokset.<br />
(GE2): Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus, toimiva maapallo,<br />
ihminen ja ympäristö sekä Kakko ym.: Koulun maantieto,<br />
riskien ja mahdollisuuksien maailma<br />
Kaupungit, kulttuurien maailma, teollisuus- japalvelutuotanto, kehityksen<br />
ohjailu, kestävä kehitys, alueelliset rakenteet, ajankohtaisia<br />
ympäristöongelmia.<br />
(GE3) Aluemaantieteellinen tutkielma.<br />
Itsenäisesti suoritettava tutkielmakurssi, johon annetaan ohjeita kurssilla<br />
2. Kysy lisätietoja maantiedon opettajalta.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 17
Uskonto<br />
Oppimäärän tavoitteena on tutustua eri uskontoihin kulttuuria ja yhteiskuntaa muovaavina<br />
tekijöinä. Uskontoa tai elämänkatsomustietoa on opiskeltava vähintään yksi kurssi.<br />
kurssi 1 (UE1) Ketola, Kääriäinen ym.: Maailmanuskontojen arkki<br />
Filoso<strong>fi</strong>a<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
(FI1) Timo Airaksinen: Lukion <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>a, perusteet<br />
F<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an määrittely, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an osa-alueet, eurooppalaisen ajattelun<br />
perinne antiikin ajoista nykyaikaan, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an keskeisiä suuntauksia<br />
(FI2) Timo Airaksinen: Lukion <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>a, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>sen etiikan perusteet<br />
Arvot, velvollisuusetiikka, oikeudet, seurausetiikka, hyve-etiikka, rationaalinen<br />
ja vapaa yksilö, ihminen yhteiskunnan jäsenenä, soveltava<br />
etiikka<br />
Fysiikka<br />
Fysiikan kurssi 1 on kaikille pakollinen, muut ovat valinnaisia. Lukuvuonna 2003 - 2004<br />
vain kurssit FY1 ja mahdollisesti FY2 ovat ohjelmassa.<br />
kurssi 1<br />
(FY1) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Vuorovaikutus<br />
Syventävät kurssit<br />
kurssi 2 (FY2) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Fysiikka ihmisen käytössä<br />
Taskulaskin ja MAOL ry:n kustantama Matemaattisten aineiden taulukkokirja ovat<br />
kurssilla 1 hyödyllisiä apuvälineitä.<br />
Kemia<br />
Kemiasta suoritetaan yksi kaikille pakollinen kurssi. Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva<br />
kemiasta. Kurssilla valotetaan kemian historiaa, kemiaa tieteenä ja kemian keskeistä roolia<br />
niin luonnon prosesseissa kuin teollisuudessa. Päiväkoulun pakolliset kurssit 1 ja 2<br />
vastaavat <strong>aikuislukio</strong>n pakollista kemian kurssia. Ne oppilaat, jotka ovat päiväkoulussa<br />
suorittaneet vain pakollisen kurssin 1, voivat suorittaa <strong>aikuislukio</strong>n kemian kurssin joka<br />
normaalisti osallistumalla kurssille tai täydentämällä omatoimisesti puuttuvat aihealueet. Tästä<br />
on aina sovittava erikseen opettajan kanssa, joka myös antaa kotona suoritettavien tehtävien<br />
materiaalin.<br />
kurssi 1 (KE1) Haavisto ym. : Kemia kokeellinen luonnontiede 1<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 18
Matematiikka, lyhyt oppimäärä<br />
Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa sekä arkielämässään<br />
tarvitsemiaan matemaattisia tietoja ja taitoja että valmiudet jatkaa opintojaan lähinnä<br />
yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla. Lyhyen matematiikan opintojen alussa pyritään<br />
erityisesti huomioimaan se seikka, että monien opiskelijoiden matemaattiset perusvalmiudet<br />
ovat päässeet pahasti ruostumaan.<br />
Lyhyt matematiikka sisältää 5 pakollista kurssia. Niiden lisäksi oppilas voi valita yksi tai<br />
kaksi syventävää ja kertaavaa kurssia. Näitä suositellaan erityisesti niille oppilaille, jotka<br />
kirjoittavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa.<br />
Oppikirjat<br />
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jakkola: Variaabeli 1-6<br />
kurssi 1<br />
(MAB1) Matemaattinen ongelmanratkaisu<br />
kurssi 2<br />
(MAB2) Tilastot ja todennäköisyys<br />
kurssi 3<br />
(MAB3) Geometria ja trigonometria<br />
kurssi 4<br />
(MAB4) Matemaattisia malleja<br />
Syventävät kurssit<br />
kurssi 5<br />
kurssi 6<br />
kertauskurssi 1<br />
kertauskurssi 2<br />
(MAB5) Matemaattinen analyysi<br />
(MAB6) Matemaattisia tutkimusmenetelmiä<br />
(MABK1) Monistemateriaalia<br />
(MABK2) Monistemateriaalia<br />
Kursseista on huomattava, että kurssi 1 ja kurssi 2 käydään eri järjestyksessä kuin<br />
päivälukioissa yleensä. Myös oppikirjassa kurssi 2 on ennen kurssi 1:tä. Kurssit<br />
suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, mutta myös muunlaiset ratkaisut ovat<br />
mahdollisia. Poikkeavasta järjestyksestä on syytä kuitenkin sopia etukäteen.<br />
Kertauskursseilla on mahdollista suorittaa puuttuvia kursseja tai korottaa jo suoritettujen<br />
kurssien numeroita. Kertauskurssi 1:llä voi korvata jonkin kursseista 1-3 ja kertauskurssi<br />
2:llä jonkin kursseista 4-6. Kertauskursseilla suoritettavista korvaavista kursseista tai<br />
numeron korotuksista on aina sovittava etukäteen opettajan kanssa.<br />
Mikäli pitkää matematiikkaa opiskellut vaihtaa oppimäärän lyhyeen, korvaavat pitkän<br />
matematiikan kurssit lyhyen kursseja seuraavasti. Huomaa, että eri lukioiden kurssien<br />
numerointi poikkeaa, taulokossa on <strong>aikuislukio</strong>n numerointi.<br />
MAB1 = MAA2 MAB2 = MAA9 MAB3 = MAA3<br />
MAB4 = MAA1 MAB5 = MAA6 MAB6 = MAA8<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 19
Tietotekniikka<br />
kurssi 1 (AT1) Tietotekniikan peruskurssi 1<br />
Kurssi on valinnainen.<br />
Kurssin sisältöä:<br />
*tietotekniikan kokonaiskuva ja sen merkitys eri aloilla<br />
*tutustuminen tietokonelaitteistoon ja sen peruskäyttöön<br />
*käyttöjärjestelmä ja sen käyttö ohjelmien toimintaympäristönä<br />
*tekstinkäsittelyn alkeita: mm. tekstin kirjoittaminen, muokkaaminen,<br />
tulostaminen ja tallentaminen<br />
*taulukkolaskenta- ja piirto-ohjelman käyttöä sekä tiedon siirto asiakirjasta<br />
toiseen<br />
* internetin ja sähköpostin käyttöä<br />
Huom.! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kurssin sisällön<br />
vastaamaan ns. ajokorttikokeen ensimmäisen moduulin sisältöjä vastaavaksi<br />
kurssiksi.<br />
kurssi 2 (AT2) Tietotekniikan peruskurssi 2<br />
Kurssi on valinnainen.<br />
Kurssin sisältöä:<br />
*tekstikäsittelyn perusteet noudattaen osin ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn<br />
moduulin sisältöä<br />
*taulukkolaskennan perusteet osin ajokorttikokeen taulukkolaskennan<br />
moduulin sisältöä noudattaen<br />
Huom.! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kursin sisällön<br />
vastaamaan ns. ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan<br />
kurssien sisältöjä vastaaviksi kursseiksi.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 20
Ruotsin kieli, B1-kieli<br />
Pakolliset kurssit<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
kurssi 5<br />
(RUB1) Opiskelu ja vapaa-aika<br />
Kanal Ett, Kanal Grammatik<br />
Lukion työtapoihin perehdyttävä kurssi, jossa käsitellään perusrakenteista<br />
substantiivejä ja adjektiiveja. Aihepiireinä mm. vapaa- ajan vietto<br />
ja harrastukset.<br />
(RUB2) Nuorten arkielämää Pohjoismaissa<br />
Kanal Två, Kanal Grammatik<br />
Syvennetään substantiivi-, adjektiivi- ja verbioppia. Perehdytään eri<br />
sivulauseisiin ja niiden sanajärejstykseen. Aihepiireinä mm. pukeutuminen,<br />
asuminen ja perhesuhteet. Aloitetaan oman kirjallisen tuottamisen<br />
harjoittelu.<br />
(RUB3) Kotimaa<br />
Kanal Tre, Kanal Grammatik<br />
Rakenteista käsitellään pronominit, erisnimen suku, lukusanat, käskymuodot<br />
ja adverbit. Aihepiireinä mm. Suomen luonto, ihmiset, yhteiskunta,<br />
historia ja kulttuuri.<br />
(RUB4) Muuttuva maailma<br />
Kanal Fyra, Kanal Grammatik<br />
Verbiopissa käsitellään s-passiivi ja konditionaali; adjektiivit<br />
substantiivina, adverbien vertailu ja ryhmittely. Aiheet käsittelevät<br />
tietoyhteiskuntaa, ympäristökysymyksiä ja teknologiaa.<br />
(RUB5) Ihmisten väliset suhteet<br />
Kanal Fem, Kanal Grammatik<br />
Kieliopista käsitellään partisiipit ja passiivit, sananmuodostusta ja<br />
kertausta. Aihepiireinä mm. viestintävälineiden eettinen pohdinta ja<br />
ruotsin kieli Virossa.<br />
Syventävät kurssit<br />
kurssi 6<br />
kurssi 7<br />
(RUB6) Pohjoismaat<br />
Kanal Norden, Kanal Grammatik<br />
Kerrataan sanajärjestys, konjunktiot, substantiivit, adjektiivit ja verbit.<br />
tekstit kertovat eri Pohjoismaista.<br />
(RUB7) Kansainvälisyys<br />
Kanal Världen, Kanal Grammatik<br />
Kerrataan verbioppia, lukusanat, pronominit, adjektiivit ja prepositiot.<br />
Tutustutaan mm. yhteiskuntakriittisiin liikkeisiin ja radioamatöörien<br />
maailmaan.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 21
lisäkurssi K1<br />
lisäkurssi K2<br />
(RUBK1)<br />
Kerrataan kurssilla 1 opiskeltuja asioita. Kurssin suorittamisella voi<br />
korottaa kurssin 1 arvosanaa.<br />
(RUBK2)<br />
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoitusten kokeeseen valmentautuville.<br />
Kurssin suorituksella voi korottaa joko kurssin 6 tai 7 arvosanaa.<br />
Englannin kieli, A1-kieli<br />
Pakolliset kurssit<br />
Oppikirjat:<br />
Kurssit 1 – 3 : Culture Cafe 1 - 3 sekä kielioppikirja Grammar rules<br />
Kurssit 4 – 8 : Blue Planet 4 – 8 sekä kielioppikirja Laptop Grammar<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
(ENA1) MINÄ JA MUUT<br />
Culture Cafe 1<br />
Aihepiireinä kulttuurien kohtaaminen, nuorten maailma ja perhesuhteet.<br />
Kurssilla kerrataan perusrakenteita: aikamuodot, kysymyslauseet,<br />
ehtolauseet, jälkikysymykset ja pronomineja.<br />
(ENA2) VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA<br />
Culture Cafe 2<br />
Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika.<br />
Rakenteista käsitellään apuverbit, passiivi, sanajärjestys, it ja there.<br />
(ENA3) OPISKELU JA TYÖ<br />
Culture Cafe 3<br />
Kurssin aihepiirejä ovat koulutus, opiskelu- ja työelämä.<br />
Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuora kerronta, relatiivipronominit<br />
ja kansallisuussanat.<br />
(ENA4) IHMINEN JA YHTEISKUNTA<br />
Blue Planet 4<br />
Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt ja yksilön<br />
vaikutusmahdollisuudet.<br />
Keskeiset rakenteet ovat relatiivilauseet, artikkelit, substantiivit ja<br />
yhdisteverbit.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 22
kurssi 5<br />
kurssi 6<br />
(ENA5) TIEDE JA TEKNIIKKA<br />
Blue Planet 5A<br />
Aihepiirejä ovat luonnontieteiden ja tekniikan saavutukset.<br />
Keskeisiä rakenteita ovat ing-muoto, in<strong>fi</strong>nitiivit, pronominit ja<br />
lukusanat.<br />
(ENA6) KULTTUURI<br />
Blue Planet 6<br />
Aihepiirejä ovat teatteri, elokuva, ooppera, kirjallisuus ja muut<br />
kulttuurin osa-alueet.Rakenteet: konjunktiot, lauseenvastikkeet,<br />
prepositiot.<br />
Syventävät kurssit<br />
kurssi 7<br />
kurssi 8<br />
(ENA7) IHMINEN JA YMPÄRISTÖ<br />
Blue Planet 7<br />
Aihepiirejä ovat luonto, sen suojelu ja sitä uhkaavat tekijät.<br />
Rakennekertausta. Sananmuodostusta.<br />
(ENA8) KANSAINVÄLISTYVÄ MAAILMA<br />
Blue Planet 8<br />
Aihepiirejä ovat maailman nykytila ja tulevaisuuden näkymät.<br />
Rakenteita kerrataan. Verbi, substantiivi, adjektiivi + prepositio<br />
Lisäkurssit<br />
lisäkurssi 1<br />
lisäkurssi 2<br />
lisäkurssi 3<br />
(ENAK1)<br />
Kurssilla kerrataan kursseilla 1 – 3 opiskeltuja asioita.<br />
Kurssin suorittamisella voi korottaa yhtä kurssien 1 – 3 arvosanaa.<br />
(ENAK2)<br />
Kurssilla kerrataan kurssien 4 ja 5 keskeisiä asioita.<br />
Kurssin suorittamalla voi korottaa joko kurssin 4 tai 5 arvosanaa.<br />
(ENAK3)<br />
Kurssi on tarkoitettu valmentamaan opiskelijoita ylioppilaskokeeseen.<br />
Kurssilla voi korottaa joko kurssin 7 tai 8 arvosanaa.<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 23
Kevään 2004 ylioppilastutkinto<br />
Kuullunymmärtämiskokeet<br />
Kokeeseen osallistuvan tulee olla paikalla puoli tuntia ennen kokeen<br />
alkamisaikaa!<br />
ma 9.2.<br />
ti 10.2.<br />
ke 11.2.<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
englanti klo 8.30<br />
saksa klo 11<br />
ranska klo 13<br />
venäjä klo 15<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
ruotsi klo 8.30<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
saksa klo 8.30<br />
venäjä klo 11<br />
englanti klo 13<br />
ranska klo 14<br />
espanja/ italia klo 15.00<br />
Kirjalliset kokeet<br />
(Kokeeseen osallistuvan tulee olla paikalla klo 8.30)<br />
ma 15.3.<br />
ke 17.3.<br />
pe 19.3.<br />
ma 22.3.<br />
ke 24.3.<br />
pe 26.3.<br />
ma 29.3.<br />
äidinkieli I<br />
suomi toisena kielenä -koe<br />
reaalikoe<br />
matematiikka<br />
äidinkieli II, suomi ja ruotsi<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2004-05 sivu 24
YLEISIÄ TIETOJA JA OHJEITA<br />
Toimisto on avoinna päivittäin klo 16.00-19.30. Opinto-ohjaajan vastaanottoajat vaihtelevat<br />
jaksokohtaisesti ja löytyvät ilmoitustaululta. Rehtori on yleensä tavattavissa toimiston<br />
aukioloaikoina.<br />
Tupakointi ei ole sallittua koulualueella tupakkalain mukaisesti.<br />
Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla.<br />
Aineopiskelijoiden maksut laskutetaan jaksoittain kotiin lähetettävällä laskulla.<br />
Kurssimaksu on 74 euroa, kuitenkin enintään kolmelta aineen kurssilta, siis 222 euroa.<br />
Seuraavilla sivuilla on lukuvuoden työpäivien kalenteri,<br />
josta ilmenevät koulupäivien ohjelmat ja etukannen kaavion<br />
mukaisesti lukujärjestyksetkin.
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong>n <strong>Tikkurila</strong>n toimipaikka on Hiekkaharjussa<br />
<strong>Tikkurila</strong>n lukion kiinteistössä.<br />
Postiosoite on<br />
<strong>V<strong>antaan</strong></strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong><br />
Valkoisenlähteentie 53<br />
01370 Vantaa<br />
Kulku taloon tapahtuu iltaisin Kauratien puolelta,<br />
käyntiosoite on Kauratie 4.<br />
Puhelimet<br />
Toimisto 8392 3142<br />
Rehtori 8392 3164<br />
Opinto-ohjaaja 8392 3857<br />
Opettajat 8392 2847<br />
Vahtimestari 8392 2951<br />
Fax 8392 4116<br />
Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa<br />
etunimi.sukunimi@edu.vantaa.<strong>fi</strong><br />
Hallintohenkilöstöllä on myös @vantaa.<strong>fi</strong> -päätteisiä osoitteita:<br />
sakari.makela@vantaa.<strong>fi</strong><br />
reijo.gronthal@vantaa.<strong>fi</strong><br />
jarmo.kejonen@vantaa.<strong>fi</strong>
Change language