Vantaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
Vantaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
Vantaan aikuislukio Tikkurila - Nikkemedia.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong><br />
<strong>Tikkurila</strong><br />
OPAS<br />
2002-03
OPISKELU<br />
ILTAKOULUSSA<br />
Oppilaaksi ilmoittautuminen<br />
Kouluun ilmoittaudutaan koulun toimistossa täyttämällä henkilötietolomake Ilmoittautuessa<br />
on hyvä olla mukana aikaisempien koulutodistusten jäljennökset Lähes kaikki halukkaat<br />
lukion oppimäärän suorittajat on voitu ottaa oppilaiksi Ennen lukukauden alkua järjestetään<br />
koululla tiedotustilaisuuksia uusille opiskelijoille Opiskelupaikka varmistuu näihin<br />
tilaisuuksiin mennessä<br />
Opintosuunnitelma<br />
Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jossa<br />
sovitaan opiskeluaikataulu, valinnaiset oppiaineet ja -kurssit, lukioasteella osallistuminen<br />
päättökokeeseen jne Tätä suunnitelmaa voidaan muuttaa opiskelun edistyessä Lukion<br />
alusta aloittavien ohjelmassa ei valinnaisia kursseja ole kovinkaan paljoa ensimmäisen<br />
lukukauden aikana, mutta niiden, joilla on aikaisempia korvaavia opintoja, on syytä laatia<br />
opintosuunnitelma opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen<br />
Aikaisemmat vastaavat opinnot otetaan yleensä huomioon, mutta vastaavuuksista on<br />
sovittava opinto-ohjaajan kanssa Huomattava on, että saman numeroiset päivälukion<br />
kurssit eivät varsinkaan reaaliaineissa vastaa iltakoulun kursseja Muutoinkin<br />
aiemmin suoritettujen kurssien vastaavuus on selvitettävä opintosuunnitelmaa laadittaessa,<br />
koska aikusilukion opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt eivät kaikin osin ole<br />
samoja kuin aikaisemmin<br />
Opiskeluaika<br />
Tavallinen opiskeluaikataulu perustuu kurssijärjestykseen, jonka mukaan lukio voidaan<br />
suorittaa noin kahden ja puolen vuoden aikana Myös hitaampi tai nopeampi opiskeluvauhti<br />
on mahdollinen Yli neljä vuotta kestäviin opintosuunnitelmiin on oltava rehtorin lupa<br />
Aineopiskelijat<br />
Aineopiskelijoiksi sanotaan niitä, jotka opiskelevat vain tiettyjä oppiaineita, eivätkä suorita<br />
koko lukion oppimäärää Aineopiskelijoiksi sanotaan myös niitä toisten, esimerkiksi<br />
ammatillisten oppilaitosten oppilaita, jotka opiskelevat <strong>aikuislukio</strong>ssa ylioppilastutkintoa<br />
varten tai täydentääkseen ainevalikoimaansa<br />
Aineopiskelijoilta peritään 70 € kurssimaksu<br />
Etälukio-opiskelu<br />
Aikuislukion kursseja järjestetään myös etäkursseina Niillä osa oppitunneilla tapahtuvasta<br />
opiskelusta korvataan itsenäisesti suoritettavilla harjoitustehtävillä Muutoin etälukiokurssit<br />
ovat samoja kuin muutkin <strong>aikuislukio</strong>n kurssit<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 2
Yksityisoppilaat<br />
Ns yksityisoppilaita, jotka eivät osallistu oppitunneille, vaan pelkästään kuulusteluihin,<br />
otetaan hyvin rajoitetusti Yksityisopiskelu on vaativaa, koska oppituntien antama apu<br />
puuttuu, ja onnistuukin yleensä paremmin, mikäli opiskelijalla on aikaisempaa opiskelukokemusta<br />
enemmän kuin kansa- tai peruskouluopinnot<br />
Yksityisoppilas suunnittelee opiskelunsa aikataulun rehtorin avustuksella<br />
ilmoittautumisen yhteydessä Kuulustelun sisällöstä ja toteutuksesta hän neuvottelee<br />
asianomaisen opettajan kanssa<br />
Yksityisopiskelun asemasta suositellaan erityisesti etälukiokursseja, joilla saatava<br />
ohjaus parantaa huomattavasti mahdollisuuksia menestyksekkääseen opiskeluun<br />
OPETUSJÄRJESTELYT<br />
Jaksot<br />
Lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon Jaksot 1 ja 2 sisältävät yhteensä 28 opetuspäivää,<br />
kuusi koepäivää ja palautuspäivän Jaksot 3 - 5 sisältävät yhteensä 22-23 opetuspäivää,<br />
neljä koepäivää ja palautuspäivän Kesällä (elokuussa tai kesäkuussa) on muita lyhyempi<br />
jakso ja sen aikana opiskellaan vain yksi kurssi tiiviissä aikataulussa<br />
Kurssit on koulun "lukujärjestyksissä", siis kurssitaulukossa ja jaksokohtaisessa<br />
opetustilataulukossa sijoitettu jaksosta riippuen neljään tai kuuteen eri ajankohtaan, joita<br />
merkitään kirjaimilla make1, make2, make3, tito1, tito2 ja tito3 Jaksoilla 1 ja 2<br />
opetustunnit pidetään 65 minuutin rupeamina Maanantaina ja keskiviikkona tunnit ovat<br />
luonnollisesti make ja tiistaina ja torstaina tunnit tito<br />
3 - 5 jakson opetuspäivinä tunnit pidetään yhteensä 80 minuutin rupeamina siten, että<br />
maanantaina ja keskiviikkona on kurssien make1 ja make2 kaksoistunnit, tiistaisin ja<br />
torstaisin taas kurssien tito1 ja tito2 kaksoistunnit<br />
Perjantaisin voi olla valinnaisten kurssien pe-tunteja, joiden ajankohta on 1710 - 2010<br />
Koepäivinä ohjelmassa on vain kokeet, jotka alkavat klo 1700<br />
Palautuspäivänä pidetään yksi tunti kutakin kurssia järjestyksessä make1-make2 -<br />
(make3)-tito1-tito2-(tito3) lukujärjestyksestä ilmenevän aikataulun mukaan<br />
Lukujärjestys ja opiskeltavat aineet vaihtuvat jakson vaihtuessa<br />
Kurssit<br />
Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka<br />
on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden jakson aikana Kurssin opetukseen sisältyy 14 tai 11<br />
opetusrupeamaa, koe ja kokeen palautus Kunkin aineen kurssit suoritetaan yleensä<br />
numerojärjestyksessä Ainekohtaiseti tästä voidaan poiketa<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 3
Oppimäärän kurssien lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia kursseja Ne<br />
voi siis halutessaan sisällyttää opinto-ohjelmaan<br />
Eri aineiden oppimäärien kurssimäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä<br />
tässä oppaassa<br />
Oppitunnit<br />
Oppitunnin pituus on syyslukukudella 65 ja kevätlukukaudella 40 minuuttia Kaksoistuntien<br />
keskelle on varattu 5 min tauko, kaksoistuntien välillä on 10 min tauko Kurssien oppitunnit<br />
ovat yleensä maanantaista torstaihin, mutta varsinkin kertaavia kursseja järjestetään myös<br />
perjantaisin Jaksoilla, joille sattuu ns arkipyhiä, voi olla myös peruskurssien oppitunteja<br />
perjantaisin Näiden tunnit ilmoitetaan kurssisuunnitelmissa ja jaksokohtaisissa<br />
lukujärjestyksissä<br />
OPPILAANOHJAUS<br />
Oppilaanohjausta järjestetään hajautetusti koko koulun käymisen aikana ohjaustuntien<br />
ja tiedotustilaisuuksien muodossa Oppilaanohjaukseen sisältyy monenlaista asiaa:<br />
koulunkäyntiin liittyvät ja toisaalta tarvittaessa uransuunnitteluun ja jatko-opintomahdollisuuksiin<br />
liittyvät aihepiirit Oppilaanohjauksen aiheista esimerkkeinä vaikkapa seuraavia:<br />
Opiskelu iltalukiossa<br />
Opiskelutekniikkaa: miten luen, teen tehtäviä, valmistaudun kokeeseen jne<br />
Opetusjärjestelyt, arvostelu<br />
Lukioasteella ylioppilaskirjoitukset: ainevalinnat, järjestelyt, ilmoittautumiset<br />
Jatko-opiskelumahdollisuudet iltakoulun jälkeen<br />
Työvoimahallinnon palvelut<br />
Oppilaanohjaukseen sisältyy myös henkilökohtaisia vastaanottoja Niihin on mahdollisuus<br />
pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa,<br />
vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi Opintojen alussa täytyy kaikkien<br />
muissa kouluissa aiemmin vastaavia kursseja opiskelleiden sopia opintosuunnitelmastaan<br />
opinto-ohjaajan kanssa kurssien vastaavuuden ja lukujärjestyksen selvittämiseksi<br />
Opinto-ohjaaja Reijo Grönthal on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaan<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 4
OPPILASKUNTA<br />
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat Oppilaskunta valitsee itselleen puheenjohtajan,<br />
sihteerin ja hallituksen<br />
Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotus<br />
tai antaa lausunto koulun järjestyssäännöistä ja muista koulun toimintaa koskevista<br />
asioista Oppilaskunta voi tehdä ehdotuksia ja lausuntoja esim opetussuunnitelmasta ja<br />
työsuunnitelmasta, oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjastohankinnoista<br />
LUKIOASTEEN<br />
OPETUSSUUNNITELMA<br />
Lukioasteen opetussuunnitelma sisältää monenlaisia kursseja Ensimmäisen ja tärkeimmän<br />
ryhmän muodostavat pakolliset kurssit Niihinkin sisältyy jonkin verran valinnaisuutta:<br />
matematiikassa on kaksi erilaajuista oppimäärää ja elämänkatsomustiedon voi valita uskonnon<br />
asemasta<br />
Pakollisten lisäksi on useissa oppiaineissa myös valinnaisia kursseja Näitä on<br />
kahdenlaisia Osa valinnaisista kursseista on kertaavia, osin tukiopetuksen luonteisia Osa<br />
valinnaisesta oppimäärästä taas koostuu jatkokursseistja, joilla opiskellaan uusia asioita<br />
Opetussuunnitelmassa on lisäksi kokonaan valinnaisia oppiaineita Lukiossa alkava<br />
vieras kieli (B3-kieli: espanja, saksa, ranska, venäjä) on valinnainen aine, samaten<br />
psykologia<br />
Vähimmäiskurssimäärä<br />
Lukion oppimäärän suorittamiseksi on opiskeltava kaikki yhteiset, siis pakolliset<br />
kurssit Lisäksi on opiskeltava valinnaisia kursseja niin monta, että tulee suoritetuksi<br />
vähintään 44 kurssia Enemmänkin saa tietysti opiskella<br />
Valinnaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia harkittaessa on pidettävä mielessä monenlaisia<br />
asiaan vaikuttavia seikkoja Aiottuihin jatko-opintoihin tarvittavat aineet on tietysti<br />
syytä opiskella, ylioppilastutkinnon valinnaisuus sanelee tarpeita kielen ja matematiikan/<br />
reaaliaineiden kurssivalintoihin jne<br />
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat korvata <strong>aikuislukio</strong>n kursseja Esimerkiksi<br />
harjoitusaineiden (liikunta, musiikki, kuvaamataito jne) kurssit voidaan tietyin<br />
edellytyksin lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuina; niitä ei yleensä järjestetä<br />
<strong>aikuislukio</strong>ssa<br />
Kaikkiin opetussuunnitelmaa koskeviin kysymyksiin voi pyytää neuvoja opettajilta,<br />
opinto-ohjaajalta ja rehtorilta<br />
Vähimmäiskurssimäärä alle 18 vuotiaina aloittaneille<br />
Niiden oppilaiden, jotka ovat aloittaneet lukion alle 18-vuotiaina, vähimmäiskurssimäärää<br />
on 48 Pakollisena lisänä on opinto-ohjelmaan sisällytettävä 2 kurssia taideaineita<br />
(musiikki ja/tai kuvaamataito) sekä 2 kurssia liikuntaa ja terveystietoa<br />
Säännöstä sovelletaan kaikkiin lukion opinnot jossain oppilaitoksessa ennen 18 vuoden<br />
täyttämistä aloittaneisiin, ellei opinnoissa ole ollut yli vuoden mittaista taukoa<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 5
Lukioasteen tuntijako<br />
Oppiaineet pakolliset valinnaiset<br />
kurssit<br />
kurssit<br />
Pakolliset aineet<br />
Äidinkieli 4 1-<br />
Vieras kieli, A6 3-<br />
Vieras kieli, B 5 2-<br />
Matematiikka, lyhyt 5 2-<br />
tai pitkä 11 3-<br />
Kuvamataito tai musiikki 2 **<br />
Liikunta ja terveystieto 2 **<br />
Yhteiskunnalliset ja katsomukselliset aineet<br />
Uskonto tai 1 2-<br />
elämänkatsomustieto<br />
Historia ja yhteiskuntaoppi 4 2-<br />
Filoso<strong>fi</strong>a 1 2-<br />
Luonnontieteelliset aineet<br />
Fysiikka 1 7-<br />
Kemia 1 2-<br />
Biologia 2 2-<br />
Maantieto 1 2-<br />
Psykologia 2-<br />
Muita aineita *)<br />
Vieras kieli, B3 6-<br />
Kuvaamataito 1-<br />
Musiikki 1-<br />
Liikunta 1-<br />
Tietotekniikka 2-<br />
Muu aine 0-<br />
Yhteensä vähintään 44/48 kursssia<br />
Opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit ja valittava valinnaisista kursseista<br />
vähintään niin monta, että kokonaiskurssimäärä on 44 tai 48 (alle 18 v aloittaneilla)<br />
*) Muitten aineiden kursseja voivat korvata muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot<br />
**) pakollisia vain alle 18 vuotiaina opinnot aloittaneille<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 6
KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITUSSÄÄNNÖT<br />
Kurssien suorittamisessa on kaksi tasoa<br />
Kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas on ollut läsnä vähintään 2/3 pidetyistä<br />
oppitunneista ja osallistunut kurssikokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan<br />
(vähintään 5) Useilla kursseilla voi olla kokeen lisäksi erilaisia arvosteltavia kotitöitä,<br />
esseitä, aineita yms Niiden hyväksytty suorittaminen kuuluu kurssin suorittamiseen<br />
Kurssin arvosana muotoutuu opettajan määrittelemällä tavalla eri osa-alueista, joita voivat<br />
olla tuntiaktiivisuus, kotikokeet ja muut kotona suoritettavat tehtävät, sekä kurssikoe<br />
Kurssi on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten,<br />
mutta oppilas on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan (4 tai huonompi) Todistuksessa<br />
kurssin kohdalla on tällöin merkintä 4 On syytä huomata, että tyhjän paperin tai tai täysin<br />
ala-arvoisesti tehtyjen vastausten jättäminen kurssikokeessa antaa merkinnän P, eli kurssia<br />
ei ole suoritettu<br />
Kurssia ei ole suoritettu, jos oppilas ilman pätevää syytä on ollut poissa yli 1/3 tunneista,<br />
tai ei ole tehnyt kurssiin kuuluvia harjoitustöitä, tai ei ole ollut kurssikokeessa<br />
Mikäli poissaoloja on enemmän kuin 1/3 pidetyistä oppitunneista, voi rehtori tai opettaja<br />
myöntää luvan kurssikokeeseen osallistumiseen, jos poissaoloille on hyväksyttävä syy<br />
Mikäli perusteita poissaoloille ei ole, on kurssi käytävä uudelleen, ennenkuin oppilas saa<br />
osallistua kurssin kokeenseen Säännön tarkoitus on kannustaa läsnäoloon; sen on vuosien<br />
mittaan todettu vaikuttavan myönteisesti opiskelun edistymiseen Säännön tarkoitus ei<br />
ole vaikeuttaa opiskelua; sairauden, työesteiden tai vastaavan johdosta tenttiluvan yleensä<br />
saa Yli sallitun määrän poissa olleille kurssin opettaja voi antaa korvaavia harjoitustehtäviä,<br />
jotka on palautettava arvioitaviksi<br />
Tiedot osakokeista tai välikuulusteluista ym kurssiin liittyvistä suorituksista annetaan<br />
yleensä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla jaettavassa kurssisuunnitelmassa<br />
Aineen oppimäärän<br />
suorittaminen edellyttää vähintään 2/3 oppimäärän pakollisten kurssien suorittamista<br />
hyväksytysti, kuitenkin siten, että kurssijärjestyksessä viimeisen pakollisen kurssin on<br />
oltava hyväksytysti suoritettu Näin esimerkiksi lyhyessä matematiikassa hyväksytysti<br />
suoritettuja kursseja on oltava vähintään 4 ja pitkässä matematiikassa 7 Joissakin aineissa,<br />
esim matematiikka ja fysiikka, ei kurssien järjestys ole olennainen tiettyjen peruskurssien<br />
suorittamisen jälkeen Kurssit voidaan näissä aineissa toteuttaa eri vuosina eri järjestyksessä<br />
Oppimäärään voi sisältyä myös valinnaisia kursseja Opiskelijan oma opintosuunnitelma<br />
määrittelee silloin, kuinka monta kurssia oppimäärään sisältyy<br />
Viereisen sivun kaaviosta selviää, miten kurssien suoritus määräytyy eri tilanteissa<br />
Haarautuvissa vinoneliöissä haara E tarkoittaa, että laatikon ehto ei täyty<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 7
Oppilas aloittaa<br />
kurssin<br />
Kurssia ei suoritettu,<br />
merkintäÃ(<br />
(<br />
Poissaoloja<br />
korkeintaan 1/3<br />
(<br />
Hyväksyttävä<br />
selitys<br />
opettajalle tai<br />
rehtorille<br />
Kurssiin<br />
liittyvät<br />
tehtävät tehty<br />
(<br />
Opettaja antaa<br />
lisätehtäviä<br />
Oppilas<br />
seuraavaksi<br />
järjestettävässä<br />
kurssikokeessa<br />
(<br />
Kurssia ei<br />
suoritettu,<br />
merkintä3<br />
Oppilas osallistuu<br />
uusintakokeeseen<br />
Kurssin<br />
arvosana 5<br />
tai parempi<br />
(<br />
Kurssiarvosanoja 4<br />
korkeintaan 1/3 aineen<br />
kurssien lukumäärästä ja<br />
ei viimeinen kurssi<br />
(<br />
(<br />
(<br />
Oppilas<br />
tyytyväinen<br />
arvosanaan<br />
Oppilas<br />
tyytyväinen<br />
arvosanaan<br />
4<br />
Kurssi suoritettu hyväksytysti,<br />
kurssiarvosana tai parempi<br />
Kurssi suoritettu,<br />
arvosana <br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 8
UUSINTAKUULUSTELUT<br />
Poissaolo kurssikokeesta<br />
Kurssin opetukseen osallistunut oppilas saa aina osallistua ko kurssikokeeseen myöhemmin<br />
järjestettävän kurssin yhteydessä<br />
Hyväksyttävästä syystä kokeesta poissa ollut saa suorittaa kurssin kokeen myös<br />
erikseen järjestettävässä uusintakuulustelussa Hyväksyttäviä syitä ovat esim työesteet,<br />
oma tai lapsen sairaus jne Poissaolosta on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava opettajalle<br />
etukäteen, mikäli mahdollista<br />
Poissaolon syystä on annettava ao opettajalle tai rehtorille selvitys viimeistään<br />
uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa Selvitykseksi käy lääkärintodistus, työnantajan<br />
todistus tai vastaava<br />
Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava täyttämällä erityinen lomake ja jättämällä<br />
se ilmoitettuun määräaikaan mennessä kansliaan<br />
Suoritetun, mutta ei hyväksytysti suoritetun kurssin uusintakuulustelu<br />
Oppilaalla, jonka kurssikoetta ei ole hyväksytty, on oikeus kerran osallistua erikseen<br />
järjestettävään uusintakuulusteluun seuraamatta kurssin opetusta Korotussuorituksesta on<br />
syytä aina neuvotella asianomaisen opettajan kanssa<br />
Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen<br />
Kunkin aineen kolme viimeksi käytyä hyväksyttyä kurssia saa aina käydä uudelleen tai<br />
opetusta seuraamatta osallistua kurssikokeeseen, kun se on opetusohjelmassa Mikäli<br />
oppilaalla tällöin on kaksi kurssikoetta samana koepäivänä, on asiasta koejärjestelyjen<br />
vuoksi ilmoitettava ao opettajille Hyväksytysti suoritetun kurssin kurssikoetta ei saa<br />
suorittaa uudelleen uusintakuulustelujen yhteydessä<br />
ARVOSTELU<br />
Kurssi<br />
Kukin kurssi arvostellaan aina erikseen ja muista kursseista riippumatta Opetukseen<br />
osallistuminen on osa kurssin suorittamista Kurssin lopussa on aina loppukoe Opettaja<br />
merkitsee loppukokeen koepaperiin koearvosanan lisäksi myös kurssiarvosanan Kurssiarvosanan<br />
riippuminen muista suorituksista kuin kurssikokeesta selvitetään yleensä kurssisuunnitelmassa<br />
Oppimäärä<br />
Oppimäärä arvostellaan kustakin aineesta, kun se on suoritettu, siis kun kyseisen aineen<br />
viimeinen kurssi on suoritettu ja kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytyksi Jos aineessa<br />
on sekä yhteisiä että valinnaisia kursseja, annetaan siitä yksi yhteinen arvosana Oppimäärän<br />
arvosana lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvona Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään<br />
0,5 aina ylöspäin Kouluun muista kouluista (esim päivälukiosta tai peruskoulusta)<br />
siirtyneille annetaan arvosanat yleensä iltakoulusuoritusten perusteella, mikäli niitä on<br />
riittävästi<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 9
Lukion päästötodistus<br />
Lukion päästötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien<br />
(vähintään 44 tai 48 kurssia) hyväksytty suorittaminen Kaikki kurssit, jotka kuuluvat<br />
vähimmäiskurssimäärään, otetaan mukaan arvosteluun Todistukseen merkitään arvosanan<br />
lisäksi aineessa opiskeltu kurssimäärä<br />
TODISTUKSET<br />
Koulusta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista, todistuksia<br />
oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja perusasteen tai lukion päästötodistuksia<br />
Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän toimitusajalla<br />
Päästötodistuksiin merkitään myös aiemmat iltakoulukursseja vastaavat opinnot Sellaisia<br />
esim päiväkoulussa opiskeltuja aineita, jotka eivät kuulu iltakoulun opetussuunnitelmaan,<br />
ei todistuksiin merkitä Nämä opinnot voi halutessaan esim keskiasteen<br />
yhteishaussa näyttää toteen liittämällä niistä saadun todistuksen iltakoulutodistuksen<br />
liitteeksi<br />
AINEOPISKELU<br />
Iltakoulussa voi myös opiskella vain yhtä tai muutamaa oppiainetta<br />
Aineopiskelijaksi voidaan sekä perus- että lukioasteelle ottaa henkilö, joka jatkoopintosuunnitelmiensa<br />
tai ammattinsa vuoksi tarvitsee tietyn oppiaineen suorittamista<br />
Aineopiskelijoiden suorituksia koskevat samat ohjeet ja säännöt kuin varsinaisten<br />
oppilaidenkin suorituksia Aineopiskelijana suoritetut opinnot ovat samoja kuin varsinaisten<br />
oppilaidenkin opinnot, ja siirtyminen varsinaisesta oppilaasta aineopiskelijaksi tai<br />
päinvastoin on mahdollista<br />
Kaikista suoritetuista kursseista kirjoitetaan pyynnöstä todistus Huomattava on, että<br />
muita kuin päästötodistuksia ei esimerkiksi keväällä kirjoiteta automaattisesti, vaan pyydettäessä<br />
n 2 koulupäivän toimitusajalla<br />
TUKIOPETUS<br />
Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien voittamiseen Esimerkiksi<br />
sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen saattaa ryhmän kiinni saaminen olla työlästä,<br />
jokin erityisen vaikea kohta vaatii lisäselvittelyä tms Tarvittaessa voi tukiopetusta<br />
tiedustella asianomaisen aineen opettajalta tai rehtorilta<br />
Tukiopetusta voidaan antaa kaiken suuruisille ryhmille, tarkoituksenmukaisuuden niin<br />
vaatiessa yhdelle oppilaalle tai koko kurssiryhmälle<br />
Opettajana voi järjestelyjen vaatiessa toimia muukin kuin kyseisten kurssien opettaja<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 10
KESÄOPETUS<br />
Iltakoulun varsinaisen työajan lisäksi ovat kesällä ns kesäjaksot kesä- ja elokuussa<br />
Nämä ovat vapaaehtoisia Kesäjaksoilla järjestetään useimmiten kertaavia kursseja, mutta<br />
riittäväksi katsottavan oppilasmäärän ilmoittautuessa voidaan ohjelmaan ottaa muitakin<br />
kursseja<br />
Kesäjaksot ovat ajallisesti muita lyhyempiä Näin ollen opiskelija voi yleensä osallistua<br />
vain kahteen kurssiin kerrallaan<br />
YLIOPPILASTUTKINTO<br />
Osallistumisoikeus<br />
Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheesa, kun opintosuunnitelman mukaan<br />
tutkintoaineen pakolliset kurssit tulevat opiskelluiksi ennen kirjoituksia ja lukion oppimäärän<br />
vähimmäiskursimäärä tulee täyteen Hajauttamisen huomioiden opintosuunnitelmaa<br />
tehdään tällöin melko pitkäksi ajaksi eteenpäin, ja on hyvä arvioida mahdollisuudet sen<br />
läpiviemiseen realistisesti Tutkinto on suoritettava kolmen kirjoituskerran aikana, ja<br />
samassa ajassa on saatava lukion oppimäärä kokonaan suoritetua<br />
Osallistuminen ja hajauttaminen<br />
Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä Tutkinto on suoritettava<br />
kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, siis kevät-syksy-kevät tai syksy-kevätsyksy<br />
Mahdollista on tietysti suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla<br />
Kokeiden ajoitus<br />
Kokeisiin osana kuuluvat kuullun ymmärtämisen kokeet aloittavat kevään tutkinnon<br />
helmikuun alussa Kirjoituskokeet ovat maalis-huhtikuussa Syksyllä kokeet ovat syyskuussa<br />
Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta,<br />
joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset Koulun opettajat suorittavat vain<br />
alustavan arvostelun Lopulliset tulokset ja arvosanat riippuvat kokeen vaikeusasteesta<br />
sikäli, että valtakunnalliset keskiarvot ja eri arvosanojen suhteelliset osuudet pyritään<br />
pitämään vuosittain vakiona Ylioppilastutkintolautakunta voi myös jälkikäteen jossain<br />
määrin muuttaa esim kielikokeiden pisteytystä On siis huomattava, että ylioppilastutkinto<br />
on koulun toiminnasta täysin erillään oleva järjestely, josta vastaa ylioopilastutkintolautakunta<br />
Kokeen rakenne<br />
Ylioppilastutkinnossa on suoritettava neljä pakollista koetta: äidinkieli, ruotsin kieli,<br />
vieras kieli sekä joko matematiikan koe tai reaalikoe Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä<br />
ja matematiikassa on kaksi eri tasoista koetta Vähintään yhdessä näistä on suoritettava<br />
vaativampi koe<br />
Lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisiä kokeita Näitä voivat olla matematiikan tai<br />
reaalikoe ja ylimääräiset vieraat kielet<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 11
Uusimismahdollisuudet<br />
Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran Parempi suoritus otetaan huomioon Reaalikokeen<br />
saa uusia kahdesti, jolloin paras suoritus huomioidaan Uusimismahdollisuudet voi käyttää<br />
myös vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin Ylioppilastutkinnossa hylätyn kokeen saa<br />
uusia kahdesti, aikaa on kolmen seuraavan tutkintokerran verran Tutkintoa saa täydentää<br />
ilman aikarajoitusta sellaisella kokeella, mihin ei ole aikaisemmin osallistunut Myös saman<br />
aineen laajemman kokeen suorittaminen täydentäjänä on mahdollista<br />
Ilmoittautuminen<br />
Kevään kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 23ll mennessä Tällöin on kaikkien<br />
siihenastisten opintojen kyseisessä aineessa oltava suoritettu, niin että jäljellä ovat vain<br />
ohjelmassa olevat kurssit Syksyn kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 56 mennessä<br />
Arviointi<br />
Arvostelusta, koetehtävistä, kompensaatiosta ym tutkintoon liittyvistä asioista on<br />
yksityiskohtaisempaa tietoa abiturientin oppaissa, joita jaetaan kirjoituksiin osallistuville<br />
Muiden nähtävillä ohjeita on ilmoitustauluilla ja kirjastossa ja lautakunnan<br />
verkkosivuilla http://wwwminedu<strong>fi</strong>/yo-tutkinto/indexhtml<br />
Yo-tutkinto ammatillisen koulutuksen pohjalta<br />
Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen tutkinnon suoritettuaan Tällöin<br />
ei yleensä edellytetä pakollisia opintoja <strong>aikuislukio</strong>ssa, mutta kirjoitusaineiden opiskelu<br />
on käytännössä välttämätöntä kokeiden menestyksellisen suorittamisen kannalta<br />
Tutkintotodistukset<br />
Lukiolainen/<strong>aikuislukio</strong>lainen saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen,<br />
mikäli lukion/<strong>aikuislukio</strong>n oppimäärä on kokonaan suoritettu Varsinkin<br />
tutkintoa hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä,<br />
että kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun<br />
päätösajankohtaa Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa esim vähimmäiskurssimäärään<br />
luettavia kursseja koskevissa kysymyksissä Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta,<br />
ei ylioppilastutkintotodistusta saa ennenkuin kaikki opinnot on saatettu loppuun<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 12
KURSSIT ja OPPIKIRJAT / LUKIOASTE<br />
Äidinkieli<br />
Äidinkielen taidot edistävät oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuriin kasvamista<br />
Äidinkielen opetus pyrkii monipuoliseen oman kielen hallitsemiseen ja yhteiskunnan<br />
vaatimukset täyttävään kielen taitamiseen Äidinkieli on taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine<br />
Kielitaidon, viestinnän, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kirjoittamisen taidot ovat sen<br />
sisältönä<br />
Oppikirjat:<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
Kurssit 1 - 5 Mikkola-Julin-Kauppinen-Koskela-Valkonen:<br />
Äidinkieli ja kirjallisuus käsikirja<br />
Leino: Kielenhuollon opas<br />
(AI1) Kielitietoa<br />
Lukion opiskelutekniikasta: perusvalmiudet tiedon hankkimiseen<br />
ja välittämiseen; lukemisen ja kirjoittamisen taidot; mitä kieli on;<br />
kielemme ominaispiirteet (suomi suomalais-ugrilaisena kielenä, Suomi<br />
monikielisenä alueena, naapurikielien erilaisuus); aiheeseen liittyvää<br />
kirjallisuutta<br />
(AI2) Kirjallinen viestintä<br />
Oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely; tekstin rakenteeseen<br />
liittyvien strategioiden harjoittelua; omatoimisen, koko lukion<br />
ajan jatkuvan kielenhuollon aloittaminen; kirjallisuutta (saatavuuden<br />
mukaan); puheviestintään liittyviä harjoituksia ryhmäkoon sallimissa<br />
rajoissa<br />
(AI3) Kieli vaikuttaa<br />
Tyylistä; asiatyylin lajeja; kielen vaikutuskeinoja; kirjallisuuden<br />
lajeja; kirjallisuuden lukemistapoja (kritiikki); novelli lukukokemuksena;<br />
novelli aineistokirjoitelman pohjana<br />
(AI4) Kirjallisuus<br />
Taiteen tyylisuunnista; suomalaisen kirjallisuuden suuntia; Suomi<br />
ja sen kulttuuri osana Eurooppaa ja muuta maailmaa; kirjallisuus<br />
suomalaisen identiteetin kuvaajana<br />
Valinnaiset kurssit<br />
kursi 5<br />
(AI5) Tekstin rakentaminen<br />
Harjoitellaan monipuolista kirjoittamista lähtökohtana erilaiset tekstit,<br />
esim ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset ja<br />
kulttuurikysymykset; kaunokirjallisen tekstin analysointi ja tulkinta<br />
Harjoitellaan päättökoetyyppistä kirjoittamista, perinteinen aine,<br />
aineistopohjainen aine<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 13
Kirjallisuus<br />
Kirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen<br />
tarkastelua Sekä suullisesti (esitellen, keskustellen jne) että kirjallisesti<br />
perehdytään sekä omaan että maailmankirjallisuuteen Syvennetään<br />
tekstin tulkinnan ja analysoinnin taitoja Mahdollisia ovat myös teatterikäynnit<br />
ja taiteilijavierailut<br />
Puheviestintä<br />
Keskeistä on esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoitteleminen<br />
Puheen ja kuuntelun vuorovaikutukseen perehdytään keskustelu-, neuvottelu-,<br />
kokous- ja väittelyharjoituksin Suomalainen puhekulttuuri<br />
kansainvälisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta<br />
Sukellus kielen rakenteisiin<br />
Äidinkielen kirjoittamisen ja vieraiden kielten rakenteiden hahmottamisen<br />
kannalta keskeisten suomen kielen rakenteiden kertausta<br />
Historia ja yhteiskuntaoppi<br />
Kurssi 1<br />
Kurssi 2<br />
Kurssi 3<br />
(HY 1) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Kauppinen, Michelsen:<br />
Ihmisen ja ympäristön AIKAKIRJA<br />
Ihmiskunnan vaiheita kivikaudesta nykypäivään luonnon ja<br />
ympäristön vuorovaikutuksena Kuinka luonto valloitettiin<br />
Ihmiskunnan taloudellinen ja väestöllinen kehitys Kuinka yhteiskunta,<br />
ajattelutavat ja arkielämä muuttuivat vuosituhansien kuluessa<br />
(HY 2) Ahtiainen, Aromaa, Hentilä, Kauppinen: Kansainvälisten<br />
suhteiden AIKAKIRJA<br />
Kansainvälisten suhteiden muutokset 1900-luvun alusta nykypäivää<br />
Ovatko sodat vain seurausta taitamattomasta diplomatiasta Ensimmäisen<br />
ja toisen maailmansodan syyt ja seuraukset Kaksinapaisen<br />
maailmanjärjestyksen synty ja murtuminen Kylmän sodan päättyminen<br />
ja Euroopan taloudellinen yhdentyminen<br />
(HY 3) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppila: Suomen<br />
historian AIKAKIRJA<br />
Suomen historian käännekohtia 1800-luvulta nykypäivään Autonomiasta<br />
itsenäisyyteen Vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta<br />
hyvinvointivaltioksi Suomen vaiheet ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan<br />
liittyen Vaaran vuodet ja kriisit Olisiko kehitys voinut<br />
mennä toiseenkin suuntaan<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 14
Kurssi 4<br />
Kurssi 5<br />
(HY 4) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola:<br />
Yhteiskunnan AIKAKIRJA<br />
Valtio-organisaation tarkastelua Suomen erityispiirteet Yksilön vaikutusmahdollisuudet<br />
yhteiskunnassa Valtio-organisaation ja muiden julkisyhteisöjen<br />
rakenteet ja toimintaperiaatteet Julkisen vallan toiminta<br />
EU:n vaikutus Suomen valtarakenteisiin<br />
(HY 5) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola:<br />
Eurooppalaisen ihmisen AIKAKIRJA<br />
Eurooppalaista aate- ja kulttuurihistoriaa antiikista nykypäivään<br />
Osoitetaan, että eurooppalaisen ihmisen henkiset juuret ovat antiikin<br />
Kreikan ja Rooman kulttuurissa sekä juutalais-kristillisessä perinteessä<br />
Lisäksi huomioidaan modernin luonnontieteen merkitys<br />
Psykologia<br />
Kurssi 1<br />
Kurssi 2<br />
Kurssi 3<br />
Kurssi 4<br />
(PS 1) Eronen, Kalakoski, Kanninen, Katainen, Laarni, Paavilainen,<br />
Pakaslahti ym: Persoona Psykologian perusteet<br />
Psykologia tieteenä Psykologian ihmiskuvia ja psykologisia suuntauksia<br />
Minäkäsitys ja itsetunto Havaitseminen, muistaminen, ajattelu ja<br />
oppiminen Tavoitteisiin pyrkiminen Yksilö ryhmässä Tutkimusmenetelmät<br />
ja tiedonkeruutavat<br />
(PS 2) Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki,<br />
Oksala, Penttilä: Persoona Kehityspsykologia (Elämänkaaripsykologia)<br />
Kehityspsykologian keskeiset käsitteet ja teoriat, esim Eriksonin ihmisen<br />
psykososiaalinen kehitys, Mahlerin lapsen psykologinen syntymä<br />
Ihmisen fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja psyykkisen kehityksen<br />
sidonnaisuus Kehityksen eri osa-alueet kaikissa ikäkausissa<br />
(PS 3) Kalakoski, Laarni, Paavilainen, Kallio, Oksala, Penttilä:<br />
Persoona Kognitiivinen psykologia<br />
Ihminen tiedon käsittelijänä Havaitseminen ja näkeminen tarkkavaisuuden<br />
lajit Muistijärjestelmät: sensoriset muistit, työmuisti ja säilömuistiu<br />
Kieli ja sen käyttö Ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu<br />
Älykkyys Eksperttien tiedonkäsittelytavat<br />
(PS 4) Paavilainen, Oksala, Penttilä: Persoona Neuropsykologia<br />
Ihmisen toiminnan hermostollinen perusta Biologiset perustoiminnot<br />
Aistitiedon käsittely Muistin hermostollinen perusta Aivopuoliskojen<br />
toiminnalliset erot Toiminnan toteutus ja ohjaus Hermoston<br />
muotoutuvuus Neuropsykologian tutkimusalueita: aivotutkimus,<br />
unitutkimus, tietoisuuden tutkimus, kliininen neuropsykologia<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 15
Biologia<br />
kurssi 1 (BI1) Tast ym: Koulun biologia, lukio 1, eliömaailma<br />
Eliöt, niiden ryhmittely ja elämän edellytykset, solubiologia, kasvien ja<br />
eläinten rakenne ja elintoiminnot, ekologia<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
(BI2) Tast ym: Koulun biologia, lukio 2, perinnöllisyys ja<br />
evoluutio<br />
Solujen ja yksilöiden lisääntyminen, perinnöllisyyden perusteet<br />
DNA:sta ominaisuuksien periytymiseen, evoluution periaatteet ja<br />
vaiheet<br />
(BI3) Tast ym: Koulun biologia, lukio 3, ihminen<br />
Ihmisen lisääntyminen ja yksilönkehitys, rakenne ja elintoiminnot,<br />
ravitsemus ja terveys<br />
(BI4): Tast ym: Koulun biologia, lukio 4, solubiologia ja<br />
biotekniikka<br />
Solut, mikrobit, kasvi- ja eläinjalostus, biotekniikka, ihmisen perimän<br />
tutkiminen, geenitekniikan mahdollisuudet ja riskit<br />
Maantieto<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
(GE1): Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus, toimiva maapallo,<br />
ihminen ja ympäristö<br />
Maailmankaikkeus ja maapallo, maapallon ilmasto ja kasvillisuus,<br />
maanpinnan muutokset, väestö, luonnonvarat<br />
(GE2): Ervasti ym: Globus, toimiva maapallo, ihminen ja<br />
ympäristö sekä Kakko ym: Koulun maantieto, riskien ja<br />
mahdollisuuksien maailma<br />
Kaupungit, kulttuurien maailma, teollisuus- ja palvelutuotanto,<br />
kehityksen ohjailu, kestävä kehitys, alueelliset rakenteet, ajankohtaisia<br />
ymäristöongelmia<br />
kurssi 3 (GE3) Aluemaantieteellinen tutkielma<br />
Itsenäisesti suoritettava tutkielmakurssi, johon annetaan ohjeita<br />
kurssilla 2 Kysy lisätietoja maantiedon opettajalta<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 16
Filoso<strong>fi</strong>a<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
(FI1) Airaksinen: Lukion <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>a, perusteet<br />
Filoso<strong>fi</strong>an määrittely, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an osa-alueet, eurooppalaisen ajattelun<br />
perinne antiikin ajoista nykyaikaan, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an keskeisiä suuntauksia<br />
(FI2) Airaksinen: Lukion <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>a, <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>sen etiikan perusteet<br />
Arvot, velvollisuusetiikka, oikeudet, seurausetiikka, hyve-etiikka,<br />
rationaalinen ja vapaa yksilö, ihminen yhteiskunnan jäsenenä,<br />
soveltava etiikka<br />
Uskonto ja elämänkatsomustieto<br />
kurssi 1 (UE1) Ketola, Kääriäinen ym Maailmanuskontojen arkki<br />
Fysiikka<br />
Fysiikan kurssi 1 on kaikille pakollinen, kurssit 2-8 ovat valinnaisia Lukuvuonna 2002 -<br />
2003 vain kurssit FY1 ja FY2 ovat ohjelmassa Muiden kurssien suorituksista esim<br />
tenttimällä voi sopia opettajan kanssa<br />
kurssi 1 (FY1) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Vuorovaikutus<br />
kurssi 2 (FY2) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Fysiikka ihmisen käytössä<br />
kurssi 3 (FY3) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Voima ja liike 1<br />
kurssi 4 (FY4) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Voima ja liike 2<br />
kurssi 5 (FY5) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Lämpö ja aallot<br />
kurssi 6 (FY6) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Sähkö ja magnetismi 1<br />
kurssi 7 (FY7) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Sähkö ja magnetismi 2<br />
kurssi 8 (FY8) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Moderni fysiikka<br />
Taskulaskin ja MAOL ry:n kustantama Matemaattisten aineiden taulukkokirja ovat<br />
hyödyllisiä apuvälineitä<br />
Kemia<br />
Kemiassa on yksi kaikille pakollinen kurssi Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva kemiasta<br />
Kurssilla valotetaan kemian historiaa, kemiaa tieteenä ja kemian keskeistä roolia niin<br />
luonnon prosesseissa kuin teollisuudessa Päivälukion pakolliset kurssit 1 ja 2 vastaavat<br />
<strong>aikuislukio</strong>n pakollista kemian kurssia Ne oppilaat, jotka ovat päiväkoulussa suorittaneet vain<br />
kurssin 1, voivat suorittaa <strong>aikuislukio</strong>n kemian kurssin joka normaalisti osallistumalla kurssille<br />
tai täydentämällä omatoimisesti puuttuvat aihealueet Tästä on sovittava erikseen opettajan<br />
kanssa, joka myös antaa kotona suoritettavien tehtävien materiaalin Jatkokurssien mahdollisuuksista<br />
voi tiedustella opettajalta<br />
kurssi 1 (KE1) Haavisto ym : Kemia kokeellinen luonnontiede 1<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 17
Matematiikka, lyhyt oppimäärä<br />
Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa sekä arkielämässään<br />
tarvitsemiaan matemaattisia tietoja ja taitoja että valmiudet jatkaa opintojaan lähinnä<br />
yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla Lyhyen matematiikan opintojen alussa pyritään<br />
erityisesti huomioimaan se seikka, että monien opiskelijoiden matemaattiset perusvalmiudet<br />
ovat päässeet pahasti ruostumaan<br />
Lyhyt matematiikka sisältää 5 pakollista kurssia Niiden lisäksi oppilas voi valita 1-3<br />
syventävää ja kertaavaa kurssia Näitä suositellaan erityisesti niille oppilaille, jotka<br />
kirjoittavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa<br />
Oppikirjat<br />
Mäkinen-Sivonen-Rahikka: Lukion lyhyt matematiikka, kirjat 1 ja 2<br />
Pakolliset kurssit<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
kurssi 5<br />
Valinnaiset kurssit<br />
kurssi 6<br />
kertauskurssi 1<br />
kertauskurssi 2<br />
(MAB1) Matemaattinen ongelmanratkaisu<br />
(MAB2) Tilastot ja todennäköisyys<br />
(MAB3) Geometria ja trigonometria<br />
(MAB4) Matemaattisia malleja<br />
(MAB5) Matemaattinen analyysi<br />
(MAB6) Matemaattisia tutkimusmenetelmiä<br />
(MAB7) Monistemateriaalia<br />
(MAB8) Monistemateriaalia<br />
Funktiolaskin on pakollinen apuväline matematiikan kursseilla Jos oppilaalla ei ennen<br />
kurssien alkua ole laskinta, on suotavaa keskustella opettajan kanssa sopivasta mallista<br />
ennen laskimen ostamista MAOL ry:n Matematiikan taulukot on hyödyllinen, mutta ei<br />
pakollinen lisäkirja<br />
Kursseista on huomattava, että kurssi 1 ja kurssi 2 käydään eri järjestyksessä kuin<br />
päivälukioissa yleensä Myös oppikirjassa kurssi 2 on ennen kurssi 1:tä Kurssit<br />
suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, mutta myös muunlaiset ratkaisut ovat<br />
mahdollisia Poikkeavasta järjestyksestä on syytä kuitenkin sopia etukäteen opettajan<br />
kanssa<br />
Kertauskursseilla on mahdollista suorittaa puuttuvia kursseja tai korottaa jo suoritettujen<br />
kurssien numeroita Kertauskurssi 1:llä voi korvata jonkin kursseista 1-3 ja kertauskurssi<br />
2:llä jonkin kursseista 4-5 Kertauskursseilla suoritettavista korvaavista kursseista tai<br />
numeron korotuksista on aina sovittava etukäteen opettajan kanssa<br />
Mikäli pitkää matematiikkaa opiskellut vaihtaa oppimäärän lyhyeen, korvaavat pitkän<br />
matematiikan kurssit lyhyen kursseja seuraavasti<br />
MAB1 = MAA2 MAB2 = MAA9 MAB3 = MAA3<br />
MAB4 = MAA1 MAB5 = MAA6 MAB6 = MAA8<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 18
Matematiikka, pitkä oppimäärä<br />
Oppimäärän hyvä suorittaminen edellyttää opiskelijalta kiinnostusta matematiikkaan,<br />
pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelytaitoa Koska useimmat opiskelijat tähtäävät<br />
ylioppilastutkinnon suorittamiseen, vastaa oppimäärän laajuus valtakunnallista pitkän<br />
matematiikan oppimäärää Kurssien asiat opiskellaan tiiviimmin kuin päivälukiossa<br />
Oppimäärän suorittajille on tarjolla runsaasti jatko-opiskelumahdollisuuksia, koska<br />
matematiikan taitajista on vajausta eri oppilaitoksissa<br />
Oppimäärästä ja yksittäisistä kursseista hyötyvät mm kaupallisilla,teknisillä ja ATKaloilla<br />
opiskelevat Kertaavista kursseista suositellaan kertauskurssi 1 niille opiskelijoille,<br />
joiden peruskoulun oppimäärän taidot ovat puutteelliset Kertauskurssi 3 on tarkoitettu<br />
erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville<br />
Oppikirja: Kirjasarja Kangasaho, Mäkinen, ym /WSOY, Pitkä matematiikka<br />
Pakolliset kurssit:<br />
MAA1: Funktiot ja yhtälöt 1<br />
Sisältöä: Prosenttilaskut, verrannollisuus, potenssilaskuja sisältäen murtolukueksponentin,<br />
yleinen juuri, eksponentti- ja logaritmifunktiot kuvaajineen sekä käytännön<br />
sovellutuksia mm yhtälöihin<br />
MAA2 : Funktiot ja yhtälöt 2<br />
Sisältöä: Kurssilla käsitellään mm itseisarvoja, polynomilaskuja, ensimmäisen- ja toisen<br />
asteen yhtälöitä sekä epäyhtälöitä, murtolausekkeiden laskutoimituksia sekä murtoyhtälöitä<br />
ja -epäyhtälöitä Tietoja sovelletaan yhtälöihin ja probleemoihin Kurssilla opitaan paljon<br />
perustietoja, joita tarvitaan myöhemmillä kursseilla Kurssin 1 tietoja tarvitaan jonkin<br />
verran pohjatiedoiksi<br />
MAA3 : Geometria<br />
Sisältöä: Kulmien ominaisuuksia, yhdenmuotoiset kuviot ja kappaleet, trigonometrian<br />
perusteet laajentaen tylpille kulmille, Pythagoraan lause, yhdenmuotoisuus ja geometrinen<br />
todistaminen, sini- ja kosinilause , peruskuviot tasossa , kulma avaruudessa, pallo, lieriö,<br />
kartiot sovellutuksin sekä geometrista piirtämistä<br />
MAA4 : Analyyttinen geometria<br />
Sisältöä: 1-, 2- ja 3-ulotteinen koordinaatisto, suoran yhtälöt ja kulmakerroin sovellutuksin,<br />
yhtälöryhmät ja lineaarinen optimointi, ympyrä ja ympyrän yhtälöt sovellutuksin,<br />
paraabelit, ellipsi sekä hyperbeli Tietoja sovelletaan monipuolisesti Kurssi antaa<br />
perustietoja analyyttisen geometrian sovellutusmahdollisuuksista monille aloille ja on<br />
tärkeä myöhempiä kursseja ajatellen Tietokoneen gra<strong>fi</strong>ikkaohjelmoijat hyötyvät kurssin<br />
asioista<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 19
MAA5 : Vektorit ja trigonometria<br />
Sisältöä: Vektorit taso- ja avaruuskoordinaatistossa sekä niiden sovelluksia mm<br />
geometriaan, pistetulo, kulmakäsitteen (radiaani) ja trigonometristen funktioiden yleistys,<br />
trigonometrisia yhtälöitä ja niiden sovellutuksia Kurssi antaa tärkeitä pohjatietoja mm<br />
fysiikkaan (mekaniikka ja aaltoliikeoppi) Kurssin sisältö on laaja ja monille opiskelijoille<br />
ehkä uuden tyyppistä asiaa<br />
MAA6 : Differentiaalilaskenta 1<br />
Sisältöä: Funktio , funktion raja-arvo, jatkuvat funktiot ja niiden ominaisuudet, funktion<br />
kasvu ja derivaatta, derivoinnin perusteet ja sovellukset funktion kuvaajan tutkimiseen ja<br />
ääriarvotehtäviin (etupäässä polynomi- ja rationaalifunktiot) Kurssi antaa perusteet<br />
funktion jatkuvuuskäsitteestä sekä derivaatasta ja sen soveltamismahdollisuuksista<br />
kaupallisille, teknisille ja tietenkin luonnontieteellisille aloille Monia kurssin asioita voi<br />
havainnollistaa tietokoneohjelmilla ja graa<strong>fi</strong>silla laskimilla<br />
MAA7 : Differentiaalilaskenta 2<br />
Sisältöä: Derivoinnin yleistys potenssi-, juuri-, eksponentti-, logaritmi-, trigonometrisille<br />
ja yhdistetyille funktioille sekä funktion käänteisfunktiolle Sovellutuksia on mm funktion<br />
kulkuun, ääriarvotehtäviin ja yhtälöiden sekä epäyhtälöiden tutkimiseen Kurssi on melko<br />
vaativa ja edellyttää kursien 5 ja 6 tietoja Kurssin tietoja voi soveltaa kaupallisilla ja<br />
erityisesti teknisillä sekä luonnontieteiden aloilla Se on tärkeä kurssi myös integraalilaskennan<br />
kurssin pohjatiedoiksi<br />
MAA8 : Lukujonot ja sarjat<br />
Sisältöä: Lukujoukkoja ja niiden ominaisuuksia, aritmeettiset, geometriset ja rekursiiviset<br />
lukujonot ja niiden ominaisuudet Jonon kasvaminen, väheneminen ja raja-arvo sovelluksin<br />
ja todistustehtävin Induktiotodistus sekä sarjateoriaa etupäässä aritmeettisille ja geometrisille<br />
sarjoille Kurssin voi suorittaa ilman kursien 6 ja 7 pohjatietoja Kurssin tietoja voivat<br />
hyödyntää mm luonnontieteilijät, ATK- ja kaupallisia aloja opiskelevat<br />
MAA9: Todennäköisyyslaskenta ja tilastot<br />
Todennäköisyyskäsite ja sen sovellutukset binomijakaumiin, normaalijakaumiin ja<br />
muihin jatkuviin jakaumiin, kombinaatio-oppia, todennäköisyysjakaumista ja niiden<br />
tunnusluvuista sekä tilastotieteen perusteita Kurssin pohjatiedoiksi riittää pääosin<br />
perusmatematiikan hallinta Kurssi soveltuu kaupallisille ja luonnontieteellisille aloille sekä<br />
mm yhteiskuntatieteitä harrastaville Todennäköisyyslaskenta antaa uusia mielenkiintoisia<br />
näkökulmia monien asioiden käsittelyyn<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 20
MAA10: Integraalilaskenta<br />
Integraalifunktion määritys aiemmin käsitellyille funktiolle, määrätty integraali ja sen<br />
sovellutukset mm käyrien rajoittamiin pinta-aloihin ja kappaleiden tilavuuksiin Sisältö<br />
edellyttää erityisesti kurssien 5, 6 ja 7 tietoja Monet tietokoneohjelmat sekä graa<strong>fi</strong>set<br />
laskimet ovat hyviä apuvälineitä kurssin opiskelussa Kurssin tietoja tarvitaan laajasti mm<br />
luonnontieteissä, tekniikassa ja taloudellisilla aloilla<br />
MAAK3: Kertauskurssi 3<br />
Lukion oppimäärän keskeiset sisällöt, joista sovitaan vielä tarkemmin opetusryhmän<br />
kanssa<br />
Valinnaiset kurssit<br />
MAAK1: Kertauskurssi 1<br />
Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulun oppimäärän keskeiset sisällöt<br />
MAAK2: Kertauskurssi 2<br />
Kurssilla kerrataan ja täydennetään kurssien MAA1 - MAA4 keskeisiä sisältöjä<br />
Opiskelija voi kokeen yhteydessä suorittaa jonkin puutuvan kurssin tai korottaa jonkin<br />
aikaisemman kurssin arvosanaa<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 21
Tietotekniikka<br />
kurssi 1 (ATK1) Tietotekniikan peruskurssi 1<br />
Kurssi o n valinnainen<br />
Kurssin sisältöä: tietotekniikan kokonaiskuva ja sen merkitys eri aloilla,<br />
tutustutaan tietokonelaitteistoon ja sen peruskäyttöön<br />
*käyttöjärjestelmä ja sen käyttö ohjelmien toimintaympäristönä<br />
*tekstinkäsittelyn alkeita: mm tekstin kirjoittaminen, muokkaaminen,<br />
tulostaminen ja tallentaminen<br />
*taulukkolaskenta- ja piirto-ohjelman käyttöä sekä tiedon siirto asiakirjasta<br />
toiseen<br />
*ajan salliessa jonkin tietosanakirjan tai muun yleisohjelman , internetin<br />
ja sähköpostin käyttöä<br />
Huom! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kursin sisällön<br />
vastaamaan ns ajokorttikokeen kahden ensimmäisen moduulin sisältöjä<br />
vastaaviksi kursseiksi<br />
kurssi 2 (ATK2) Tietotekniikan peruskurssi 2<br />
Kurssi on valinnainen<br />
Kurssin sisältöä:<br />
*tekstikäsittelyn perusteet noudattaen osin ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn<br />
moduulin sisältöä<br />
*taulukkolaskennan perusteet osin ajokorttikokeen taulukkolaskennan<br />
moduulin sisältöä noudattaen<br />
Huom! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kursin sisällön<br />
vastaamaan ns ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan<br />
kurssien sisältöjä vastaaviksi kursseiksi<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 22
Ruotsin kieli, B1-kieli<br />
Pakolliset kurssit<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
kurssi 5<br />
(RUB1) Opiskelu ja vapaa-aika<br />
Kanal Ett, Kanal Grammatik<br />
Lukion työtapoihin perehdyttävä kurssi, jossa käsitellään<br />
perusrakenteista substantiivejä ja adjektiiveja Aihepiireinä mm vapaa<br />
ajan vietto ja harrastukset<br />
(RUB2) Nuorten arkielämää Pohjoismaissa<br />
Kanal Två, Kanal Grammatik<br />
Syvennetään substantiivi-, adjektiivi- ja verbioppia Perehdytään eri<br />
sivulauseisiin ja niiden sanajärjestykseen Aihepiireinä mm pukeutuminen,<br />
asuminen ja perhesuhteet Aloitetaan oman kirjallisen tuottamisen<br />
harjoittelu<br />
(RUB3) Kotimaa<br />
Kanal Tre, Kanal Grammatik<br />
Rakenteista käsitellään pronominit, erisnimen suku, lukusanat, käskymuodot<br />
ja adverbit Aihepiireinä mm Suomen luonto, ihmiset, yhteiskunta,<br />
historia ja kulttuuri<br />
(RUB4) Muuttuva maailma<br />
Kanal Fyra, Kanal Grammatik<br />
Verbiopissa käsitellään s-passiivi ja konditionaali; adjektiivit<br />
substantiivina; adverbien vertailu ja ryhmittely Aiheet käsittelevät<br />
tietoyhteiskuntaa, ympäristökysymyksiä ja teknologiaa<br />
(RUB5) Ihmisten väliset suhteet<br />
Kanal Fem, Kanal Grammatik<br />
Kieliopista käsitellään partisiipit, vara- ja bli- pasiivit, sananmuodostusoppia,<br />
kertausta Aihepiireinä mm viestintävälineiden eettinen pohdinta<br />
ja ruotsin kieli Virossa<br />
Valinnaiset kurssit<br />
kurssi 6<br />
kurssi 7<br />
(RUB6) Pohjoismaat<br />
Kanal Norden, Kanal Grammatik<br />
Kerrataan sanajärjestys, konjunktiot, substantiivit, adjektiivit ja verbit<br />
Tekstit kertovat eri Pohjoismaista<br />
(RUB7) Kansainvälisyys<br />
Kanal Världen, Kanal Grammatik<br />
Kerrataan verbioppia, lukusanat, pronominit, adjektiivit, prepositiot<br />
Tutustutaan mm yhteiskuntakriittisiin liikkeisiin ja radioamatöörien<br />
maailmaan<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 23
lisäkurssi K1<br />
lisäkurssi K2<br />
(RUBK1)<br />
Kerrataan kursseilla 1-2 opiskeltuja asioita kurssin suorittamisella voi<br />
korottaa joko kurssin 1 tai 2 arvosanaa<br />
(RUBK2)<br />
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoitusten kokeeseen valmentautuville<br />
Kurssin suorituksella voi korottaa joko kurssin 6 tai 7 arvosanaa<br />
Englannin kieli, A1-kieli<br />
Oppikirjat:<br />
Kurssit 1 - 8 : Blue Planet 1 - 8 sekä kielioppikirja Laptop Grammar<br />
Pakolliset kurssit<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
kurssi 5<br />
(ENA1) KULTTUURIEN KOHTAAMINEN<br />
Blue Planet 1<br />
Aihepiireinä kulttuurien kohtaaminen ja nuorten maailma<br />
Kurssilla kerrataan perusrakenteita; aikamuodot, ehtolauseet, jälkikysymykset<br />
ja pronomineja<br />
(ENA2) VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA<br />
Blue Planet 2<br />
Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika<br />
Rakenteista käsitellään adverbit, passiivi, sanajärjestys, it ja there,<br />
kansallisuussanat<br />
(ENA3) OPISKELU JA TYÖ<br />
Blue Planet 3<br />
Kurssin aihepiirejä ovat koulutus, opiskelu- ja työelämä<br />
Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuora kerronta<br />
(ENA4) IHMINEN JA YHTEISKUNTA<br />
Blue Planet 4<br />
Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt ja yksilön vaikutusmahdollisuudet<br />
Keskeiset rakenteet ovat relatiivilauseet, artikkelit ja substantiivit ja<br />
yhdisteverbit<br />
(ENA5) TIEDE JA TEKNIIKKA<br />
Blue Planet 5<br />
Kurssin aihepiirejä ovat luonnontieteiden ja tekniikan saavutukset<br />
Keskeisiä rakenteita ovat ing-muoto, in<strong>fi</strong>nitiivit, pronominit ja lukusanat<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 24
kurssi 6<br />
(ENA6) KULTTUURI<br />
Blue Planet 6<br />
Kurssin aihepiirejä ovat teatteri, elokuva, ooppera, kirjallisuus ja muut<br />
kulttuurin osa-alueet Rakenteet: konjuktiot, lauseenvastikkeet, prepositiot<br />
Valinnaiset kurssit<br />
kurssi 7<br />
kurssi 8<br />
lisäkurssi 1<br />
lisäkurssi 2<br />
lisäkurssi 3<br />
(ENA7) IHMINEN JA YMPÄRISTÖ<br />
Blue Planet 7<br />
Kurssin aihepiirejä ovat luonto, sen suojelu ja sitä uhkaavat tekijät<br />
Rakennekertausta<br />
(ENA8) KANSAINVÄLISTYVÄ MAAILMA<br />
Blue Planet 8<br />
Kurssin aihepiirejä ovat maailman nykytila ja tulevaisuuden näkymät<br />
Rakenteita kerrataan Verbi, substantiivi, adjehtiivi+prepositio<br />
(ENAK1)<br />
Kurssilla kerrataan kursseilla 1 - 3 opiskeltuja asioita<br />
Kurssin suorittamisella voi korottaa yhtä kurssien 1 - 3 arvosanaa<br />
(ENAK2)<br />
Kurssilla kerrataan kurssien 4 ja 5 keskeisiä asioita<br />
Kurssin suorittamalla voi korottaa joko kurssin 4 tai 5 arvosanaa<br />
(ENAK3)<br />
Kurssi on tarkoitettu valmentamaan opiskelijoita ylioppilaskokeeseen<br />
Kurssilla voi korottaa joko kurssin 7 tai 8 arvosanaa<br />
Saksan kieli, B3-kieli<br />
kurssi 1<br />
kurssi 2<br />
Kurssi 1 (SAD1) Viestintätilanteita<br />
Kurz und gut 1-3 (Otava)<br />
Luvut 1-7 Arkielämän perustilanteita, tervehtimiset, esittelyt jne,<br />
ääntämisen ja intonaation perusteet, rakenteista verbien preesenstaivutus,<br />
lukusanat, artikkelin käyttö, apuverbejä sekä sanajärjestys päälauseissa<br />
Kurssi 2 (SAD2) Matkoilla ja ostoksilla<br />
Kurz und gut 1-3 (Otava)<br />
Luvut 8-14 Kommunikaatiota matkailuun ja kaupankäyntiin liittyvissä<br />
tilanteissa Rakenteista eriävät yhdysverbit, refleksiiviverbit,<br />
omistuspronominit, akkusatiivi, teitittelymuodon imperatiivi<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 25
kurssi 3<br />
kurssi 4<br />
kurssi 5<br />
kurssi 6<br />
kurssi 7<br />
kurssi 8<br />
Kurssi 3 (SAD3) Koti ja perhe<br />
Kurz und gut 1-3 (Otava)<br />
Luvut 15-21 Jokapäiväiseen elämään liittyviä viestintätilanteita,<br />
esim tunteiden ja päivän toimien kuvailua<br />
Rakenteista perfekti, sivulauseet, datiivi<br />
(SAD4) Kaupungissa ja maalla<br />
Kurz und gut 4-6 (Otava)<br />
Luvut 1-7 Käsitellään elämää suurkaupungissa ja maalla Rakenteista<br />
kerrataan aikaisemmin opittuja, syvennetään prepositioita, adjektiivin<br />
taivutus sekä genetiivi<br />
(SAD5) Tarua vai totta<br />
Kurz und gut 4-6 (Otava)<br />
Luvut 8-14 Aihepiireinä mm tietokoneet, kulttuurihenkilön esittely,<br />
eläinsuojelu Rakenteissa käsitellään imperfekti, konditionaali, adjektiivin<br />
vertailu, epäsuorat kysymykset, konjunktio sivulauseet<br />
(SAD6) Vapaa-aika<br />
Kurz und gut 4-6 (Otava)<br />
Luvut 15-21 Aihepiireinä harrastukset, tunteiden kuvaus,<br />
päätöksenteko Rakenteissa in<strong>fi</strong>nitiivin, imperatiivi, relatiivipronominit,<br />
kertausta<br />
(SAD7) Saksalaisuus<br />
Martikainen-Florath: Kein Problem 7-8 luvut 1-8 Saksalaisen<br />
elämänmuodon tarkastelua ja esim saksalaisen taiteen esittelyä<br />
Rakenteista käsitellään passiivi ja laajennetaan pronominioppia<br />
(SAD8) Muuttuva maailma<br />
Martikainen-Florath: Kein Problem 7-8 luvut 9-17 Käsitellään<br />
yhteiskunnan eri toimintoja, liikenneongelmia, nykylääketieteen saavutuksia<br />
ym Kerrataan rakenteita ja käsitellään maantieteelliset nimet<br />
Ranskan kieli, B3-kieli<br />
Oppikirja: Bärlund-Mallein-Toiviainen: Sur le vif Textes 1<br />
ja harjoituskirja Sur le vif Exercises 1<br />
kurssi 1 (RAD1)Bonjour! Salut!<br />
Kirjan kpl 1-8 ja vastaavat kohdat harjoituskirjasta<br />
Ranskankielen ääntämistä ja intonaatiota, arkielämän perustilanteita<br />
Substantiivien ja verbien perusmuotoja<br />
kurssi 2 (RAD2) Matkaan!<br />
Oppikirjan kappaleet 9-15 ja vastaavat kohdat harjoituskirjasta<br />
Kommunikaatiota matkustamiseen liittyvissä tilanteissa Verbien<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 26
taivutusta, lukusanoja, adjektiivejä ja pronomineja<br />
kurssi 3 (RAD3) Jokapäiväinen elämä<br />
Kirjan kappaleet 16-22 ja vastaavat kohdat harjoituskirjasta<br />
Jokapäiväiseen elämään liittyviä asioimistilanteita Verbien ja persoonapronominin<br />
muotoja, partitiivi<br />
kurssi 4 (RAD4) Päivä Pariisissa<br />
Kirjan loppuosa kpl 23 lähtien Kurssilla keskitytään erityisesti<br />
suorasanaisen tekstin ymmärtämiseen erääseen rikokseen liittyvän jatkokertomuksen<br />
avulla Relatiivipronominit, refleksiiviverbit ja menneen<br />
ajan aikamuodoista passé composé<br />
Oppikirja: Sur le vif 2A Textes et exercises<br />
kurssi 5 (RAD5) Ranskalaista elämää<br />
Kurssilla tutustutaan ranskalaisen elämänmuodon eri alueisiin Kpl<br />
1-9 valikoiden Menneen ajan aikamuodoista imperfekti ja pluskvamperfekti<br />
Passé composén ja imperfektin ero, gerundi<br />
Oppikirja: Sur le vif 2B Textes et exercises<br />
kurssi 6 (RAD6) Suomalaista elämää<br />
Aihepiireinä Suomi, suomalaisuus ja ranskalaisten suomikuva Kpl<br />
1-10 valikoiden Adjektiivien vertailumuodot, subjunktiivi, pronomineja<br />
Oppikirjojen lisäksi käytettävästä materiaalista ilmoitetaan eri aineiden kurssisuunnitelmissa<br />
Ne jaetaan yleensä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 27
Syksyn 2002 ylioppilastutkinto<br />
Kuullunymmärtämiskokeet<br />
Koepaikalla on oltava 20 minuuttia ennen kokeen alkua Alla olevat ajat ovat<br />
kuuntelun nauhoitteen alkamisaikoja<br />
ma 99<br />
ti 109<br />
ke 119<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
englanti klo 830<br />
saksa klo 11<br />
ranska klo 13<br />
venäjä klo 15<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
ruotsi klo 830<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
saksa klo 830<br />
englanti klo 11<br />
ranska klo 13<br />
venäjä klo 14<br />
espanja /italia klo 1500 - 1530<br />
Kirjalliset kokeet<br />
(Kokeessa oltava paikalla klo 830)<br />
ma 169<br />
ke 189<br />
pe 209<br />
ma 239<br />
ke 259<br />
pe 289<br />
ma 110<br />
äidinkieli I<br />
suomi toisena kielenä -koe<br />
reaalikoe<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
äidinkieli II<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
matematiikka<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 28
Kevään 2003 ylioppilastutkinto<br />
Kuullunymmärtämiskokeet<br />
Koepaikalla on oltava 20 minuuttia ennen kokeen alkua Alla olevat ajat ovat<br />
kuuntelun nauhoitteen alkamisaikoja<br />
ma 102<br />
ti 112<br />
ke 122<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
ruotsi klo 830<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
englanti klo 830<br />
saksa klo 11<br />
venäjä klo 13<br />
ranska klo 15<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
saksa klo 830<br />
ranska klo 11<br />
venäjä klo 13<br />
englanti klo 14<br />
espanja/ italia klo 1500 - 1530<br />
Kirjalliset kokeet<br />
(Kokeessa paikalla klo 830)<br />
ma 173<br />
ke 193<br />
pe213<br />
ma 243<br />
ke 263<br />
pe 283<br />
m 313<br />
äidinkieli I<br />
suomi toisena kielenä -koe<br />
reaalikoe<br />
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä<br />
äidinkieli II<br />
matematiikka<br />
vieras kieli, pitkä oppimäärä<br />
vieras kieli, lyhyt oppimäärä<br />
Seuraavilla sivuilla on lukuvuoden työpäivien kalenteri,<br />
josta ilmenevät koulupäivien ohjelmat ja lukujärjestykset<br />
etukannen kaavion mukaisesti<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 29
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong>n <strong>Tikkurila</strong>n toimipaikka<br />
Hiekkaharjussa <strong>Tikkurila</strong>n lukion kiinteistössä<br />
Postiosoite<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong><br />
Valkoisenlähteentie 53<br />
01370 Vantaa<br />
Käyntiosoite<br />
Kauratie 4<br />
toimisto 839 23142<br />
rehtori 8392 3164<br />
opinto-ohjaaja 839 23857<br />
opettajat 839 22847<br />
vahtimestari 839 22951<br />
fax 839 24116<br />
email pirjopalomaki@vantaa<strong>fi</strong><br />
http://wwwnikkemedia<strong>fi</strong>/ivailu/<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>aikuislukio</strong> <strong>Tikkurila</strong> Opas 2002-03 sivu 30
Change language