Artikkelisivut / Artikel - Rengas
Artikkelisivut / Artikel - Rengas
Artikkelisivut / Artikel - Rengas
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ten in 2 Sprachen<br />
ein Spiel zu erklären<br />
war anfangs eine<br />
große Herausforderung!)<br />
– und die eigene<br />
religiöse Sprache<br />
entwickeln, die Zeit als Gruppenleiterin war<br />
ein Intensivkurs in Persönlichkeitsbildung. Dazu<br />
kamen die intensiven Gruppenerfahrungen, Verliebtsein<br />
und Trennungsschmerz, Vorbild werden<br />
und Vorbilder finden. Besonders prägend war für<br />
mich die Begegnung mit Kaarina „Kati“ Viljanen:<br />
die damalige Pastorin von Hannover hat mich<br />
auf meinem Weg zum Theologiestudium begleitet.<br />
Als sie 1996 starb, habe ich ihr versprochen,<br />
unsere Sache weiterzuführen.<br />
1996-2007 (mit Unterbrechungen): Apari,<br />
Ope, nuorisosihteeri<br />
Sehr anders habe ich die Rolle der Lehrerin erlebt.<br />
Natürlich gab es da auch noch viele eigene<br />
Erfahrungen zu machen, besonders das Unterrichten<br />
kam als neue Herausforderung dazu.<br />
Als Lehrerin und Leiterin eines Konfilagers habe<br />
Koska ja missä olit Sasu-rippikoululeirillä<br />
”Parasta m u n ripa rilla<br />
oli, ett ä s ie llä oli oikei n<br />
kivaa kav e reid e n kanssa<br />
ja sa i tutustua toisii n<br />
i h misii n.“<br />
Re becca, Espoo 2012<br />
ich mich aber eher<br />
als Bereiterin von<br />
Erfahrungen für<br />
andere erlebt. Genauer<br />
gesagt war<br />
es meine Aufgabe als Leiterin, den<br />
Konfis und den GruppenleiterInnen so den Boden<br />
zu bereiten, dass sie darauf wachsen konnten:<br />
dass sie ihre deutsch-finnische und ihre religiöse<br />
Identität entwickeln und Freundschaften<br />
über Ländergrenzen hinweg knüpfen konnten.<br />
Für mich persönlich war der größte Moment meine<br />
Ordination zur Jugendpastorin/nuorisosihteeri<br />
am 19.3.2006 in einem<br />
deutsch-finnischen Gottesdienst<br />
bei der Jahreshauptversammlung<br />
des<br />
ZfkA. Hier schloss sich<br />
für mich der Kreis – und<br />
zugleich öffnete sich für<br />
mich das Berufsleben als<br />
Pastorin.<br />
Hanna Dallmeier<br />
Ystävät, identiteetti, usko<br />
Mitä Sasu-riparista jää käteen 1980-luvulla Sasu-riparin käyneet kertovat kokemuksistaan.<br />
Mari Kaarlenkaski: Olin Sasu-riparilla Vääksyn<br />
Heinäsaaressa 1989, järjestäjänä oli Keski-Lahden<br />
seurakunta. Lähdin suomalais-saksalaiselle<br />
riparille, koska sisko oli käynyt saman riparin<br />
vuonna 1985 ja kehunut sitä paljon. Tutustuin silloin<br />
myös Terhi-siskoni isoseen, Michaelaan, josta<br />
tuli myös oma ”saksalainen”<br />
isoseni.<br />
Mikä on jäänyt<br />
mieleesi parhaana<br />
kokemuksena leiriltä<br />
Perinteinen leirivastaus:<br />
yhteisöllisyys,<br />
uudet ystävät,<br />
isoset, iltaohjelma,<br />
Mari Kaarlenkasken mieleen jäivät yhteisöllisyys ja ystävät.<br />
18 | 06-07 • 2013<br />
hartaudet. Nyt mietittynä: kokemus hyväksyvästä<br />
ja rakastavasta Jumalasta sekä, siitä että on<br />
olemassa jotain suurempaa, jonka edessä olemme<br />
kaikki samanarvoisia ja meidät hyväksytään<br />
sellaisena kuin olemme.<br />
Mistä Sasu-riparilta saamistasi ”eväistä” on ollut<br />
hyötyä elämäsi varrella<br />
Toimin tällä hetkellä<br />
kirkon nuorisotyönohjaajana<br />
Järvenpään<br />
seurakunnassa, joten<br />
ripari antoi minulle<br />
sysäyksen isosuuteen<br />
ja sitä kautta<br />
lähteä opiskelemaan<br />
kirkon ammattiin. Lisäksi<br />
omalta riparilta<br />
alkoi elinikäinen ystä-<br />
kuvat/Fotos: Archiv des ZfkA, privat
Change language