Artikkelisivut / Artikel - Rengas

More documents

Recommendations

Info

Taitava verkostoituja Pääkonsuli Erja Tikan sydämellä ovat naiset ja Itämeri Pääkonsuli Erja Tikka näkee kauas. Hänen toimistonsa ikkunasta avautuu upea näköala yli Hampurin Binnen- ja Außenalster-järvien. Laajakatseisuutta Erja Tikka on tarvinnut - ja osoittanut - tehtävässään kuluneiden neljän vuoden aikana. Ja nyt, pääkonsulaatin sulkemisen lähestyessä, hän on uudenlaisella näköalapaikalla. Pääkonsulin tehtävä on suuntautunut kahteen eri suuntaan: suomalaiseen siirtokuntaan ja saksalaiseen yhteiskuntaan. Saksalaisessa julkisuudessa Suomi-kuvaa luodessaan Erja Tikka kertoo mielellään naisten asemasta Suomessa. Kumppanuutta halki historian ”Vielä 20 vuotta sitten työssäkäyvät perheenäidit herättivät saksalaisissa keskustelukumppaneissa kysymyksen avioerotilastoista ja nuorten rikollisuudesta. Nyt kysymyksenasettelu on täälläkin muuttunut ja Suomeen katsotaan positiivisen kiinnostuneena”, Erja Tikka summaa kokemuksiaan, ja kertaa tilastotietoja aiheesta pitämästään esitelmästä. Vaikka presidenttinä Suomessa nyt onkin taas mies, on naisten osuus eduskunnassa ja hallituksessa reilusti yli 40 %. Suomessa 33 % yritysten johtoportaasta on naisia, mikä on korkein EU-maassa ilman Erja Tikka on Saksassa jo toisella diplomaattikomennuksella. 1987- 1990 hän toimi Bonnin suurlähetystön lehdistösihteerinä. SKTK:n vuosikokouksessa pääkonsuli johti puhetta varmalla kädellä. 10 | 06-07 • 2013 kiintiötä saavutettu määrä. Koko Euroopan vastaava luku on 5 %. Tikka näkee sukupuolten välisen tasa-arvon Suomessa historian jatkumona. Suomalaisten asuttaessa erämaita vaimo oli tärkeä työkumppani, ja maataloudessa naiset ovat aina tehneet työtä siinä missä miehetkin. Suomesta puuttui suuri porvarisluokka, jonka piirissä esim. Saksassa kotirouvakulttuuri syntyi. Toisen maailmansodan jälkeen nopeasti kasvavan teollisuuden tarvitsema lisätyövoima löytyi juuri jo sodan aikana kaikista töistä selvinneistä naisista. Tämän hetken Suomessa 67,5 % naisista on mukana työelämässä ja 82 %:lla työssäkäyvistä naisista on lapsia. Puu ja pää Koska Suomen ainoat luonnonvarat ovat ”puu ja pää”, alettiin jo 1800-luvulla painottaa koulutuksen merkitystä, ja sitä tarjottiin yhtä lailla tytöille kuin pojillekin. ”Koulutus nähtiin niin maaseudulla kuin työläispiireissä avaimena parempaan elämään ja sosiaalinen kierto onkin Suomessa viime vuosikymmeninä ollut huomattavasti laajempaa kuin vaikkapa Saksassa”, analysoi Tikka. Naisten kouluttautumisaste on Suomessa tällä hetkellä korkeampi kuin koko väestön yhteensä. (Korkeakoulututkinto on 30,8 %:lla naisista ja 27,8 %:lla koko väestöstä.) Ja juuri koulutuksen korostamisessa pääkonsuli näkee myös Suomen merkittävän teknologiakehityksen avaimen. Paitsi tasa-arvokysymyksistä ja hyvästä koulutuksesta Suomi tunnetaankin Erja Tikan kokemuksen mukaan Saksassa erityisesti innovaation ja muotoilun alueella: ”Suomalainen design kumpuaa käytännönläheisyydestä: Suomessa ei ollut aatelislinnoja, vaan talonpoikaisyhteiskunta synnytti kauniita, mutta käyttöön tarkoitettuja esineitä. Kuvaavaa onkin, että Helsinki designpääkaupunkinakin keskittyi nimenomaan tavalliseen arkeen liittyvään muotoiluun.” kuva/Foto: Ritva Prinz
avattavasta Hampurin kunniakonsulin alaisesta kansalaispalvelupisteestä. Näin Pohjois-Saksassa on mahdollisuus saada tärkeimmät viranomaispalvelut myös tulevaisuudessa. Loppukesästä Erja Tikka palaa Itämeren pohjoisrannalle - ulkoministeriöön Helsinkiin. Hän iloitsee siitä, että voi taas elää yhteistä arkea Suomessa asuvan miehensä ja muun sukunsa kanssa. Mutta niin katse kuin matkakin tulee varmasti vielä usein palaamaan Alsterin rannoille. Vorreiter für Gleichberechtigung Pääkonsuli kutsui SKTK:n vuosikokouksen osanottajat illanviettoon residenssiinsä. Lämmintunnelmaisen illan kruunasi jälkiruoka, joka oli koristeltu pääkonsulin itse poimimilla vadelmilla. kuva/Foto: Ritva Prinz Pitäkää Suomen lippua korkealla Itämeri-yhteistyö on erityisesti pääkonsulin sydämellä. Mutta myös esim. kulttuurin ja talousyhteyksien alueella Erja Tikka on kuluneiden vuosien aikana luonut Pohjois-Saksassa vahvat yhteistyöverkostot. Laajakatseisena hän on viimeisten kuukausien aikana jo valmistellut tulevaisuutta, joka toteutuu hänen lähdettyään. Luodut yhteistyöverkostot jäävät Suomea Saksassa virallisesti edustavien tahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden muodostaman ”Team Finnland” –joukkueen käsiin. Tähän yhteistyöhön Tikka sisällyttää tärkeänä osana myös suomalaiset seurakunnat ja kielikoulut. ”Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kylvetty siemen itää ja kantaa hedelmää”, hän toteaa ja vetoaa Saksan suomalaisiin: ”Teitä kaikkia tarvitaan nyt Suomen lipun korkealla pitämiseksi.” Erja Tikka tietää, kenen käsiin tällä kohtaa tulevaisuuden laskee. Hän on ollut Pohjois-Saksan suomalaisten keskuudessa pidetty ja usein nähty kasvo. Yhteistyötä Merimieskirkon kanssa hän kuvaa saumattomaksi ja viranomaistahon mahdollisuuksia täydentäväksi. Erityisesti sosiaalityön alalla Merimieskirkon panosta tullaankin jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän. Mutta pontta löytyy ”rivisuomalaisistakin”, sen osoitti kansalaisvetoomus, joka pantiin toimeen heti, kun tieto pääkonsulaatin sulkemisesta julkistettiin. Sen tuloksena syntyi päätös Merimieskirkon tiloihin Die finnische Generalkonsulin in Hamburg, Erja Tikka, spricht gern über die Situation von Frauen. In Sachen Gleichberechtigung hat Finnland eine Vorreiterrolle: Obwohl im Moment wieder sowohl Präsident als auch Premierminister männlich sind, haben Frauen im Parlament und in der Regierung einen Anteil von weit über 40 %. In der Chefetage von Unternehmen sind 33 % Frauen. Und das ganz ohne Quote – damit hat Finnland eine Spitzenstellung in Europa. Europaweit beträgt der entsprechende Frauenanteil 5 %. Die Generalkonsulin sieht die Gründe in der Geschichte: Finnland war sehr lange eine Agrargesellschaft, in der Frau und Mann Seite an Seite gearbeitet haben. Nach dem Zweiten Weltkrieg löste Finnland den Arbeitskräftemangel durch die Errichtung von Kindertagesstätten, damit Frauen arbeiten konnten. Ferner fehlte in Finnland die bürgerliche Mittelschicht, in der sich z. B. in Deutschland die Tradition von „Frau am Herd“ bildete. Heute sind 67,5 % der Finninnen berufstätig, die meisten ganztags. 82 % der berufstätigen Frauen haben Kinder. „Da Finnland neben Holz kaum Naturressourcen hat, spielte Bildung schon immer eine große Rolle. Sowohl auf dem Lande als auch in der städtischen Arbeiterklasse wurde gute Bildung als Sprungbrett in eine besseren Zukunft für die Kinder gesehen – und wurde gleichermaßen Töchtern und Söhnen zuteil”, analysiert Erja Tikka und sieht in der guten Bildung auch einen Schlüssel für die rasante Entwicklung Finnlands auf dem Gebiet der Technologie. Heute haben 30,7 % der fin- 06-07 • 2013 | 11
Page 1 and 2: saatesanat Puitteet kunnossa SKTK:n
Page 3 and 4: Ajankohtaista / Aktuelles Hyvä alk
Page 5 and 6: Välähdyksiä tutustumisviikonlopu
Page 7 and 8: Rippikoulu 2014 (ilmoittautuminen 3
Page 9: yleiskeskustelussa etsivän naapuri
Page 13 and 14: Neu und doch vertraut Wie ist es, a
Page 15 and 16: niin kotimaista kuin kansainvälist
Page 17 and 18: kertoo osaltaan rippikoululeirien s
Page 19 and 20: vyys, kun tutustuin leirin lopussa
Page 21 and 22: Palveluhakemisto / Dienstleistungen
Page 23 and 24: Manfred Johann on monien vuosien aj
Page 25 and 26: En saa saksalaisia koskaan kiinni P
Page 27 and 28: Vinkkejä ja vertaistukea - sosiaal
Page 29 and 30: Taisteluja monella tasolla Riikka A
Page 31 and 32: 100 ja on edelleen nousussa. Oppila
Page 33 and 34: Lepa nieminen (1932-2013) Lyhyen ja
Page 35: kirkolliset toimitukset KASTE Keira

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?