Etelä-Viro
Etelä-Viro
Etelä-Viro
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kartanokulttuuri<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n kartanokulttuuri pitää sisällään ylellisiä<br />
kartano-kokonaisuuksia, vuosisatoja vanhaa<br />
historiaa sekä mahdolli-suuden tutustua siihen itse. <strong>Viro</strong>on<br />
on rakennettu 1200-luvulta lähtien yli tuhat kartanoa.<br />
Vaikka niiden loistokausi on ohi, Etelä-<strong>Viro</strong>ssa on vieläkin<br />
mahdollista nauttia kuninkaallisesta loistosta, nähdä erilaisia<br />
rakennustyylejä, tutustua legendojen maailmaan tai jopa<br />
tavata jonkun paikallisista kummituksista.<br />
Useat kartanorakennukset ovat tuhoutuneet tai niistä on<br />
jäljellä vain rauniot, mutta useita on entisöity ja muutettu<br />
luksushotelleiksi, ja ne ovat nykyisin suosittuja nähtävyyksiä.<br />
Suosittelemme!<br />
1800-luvulta peräisin olevan uusgoottilaista tyyliä edustavan<br />
Alatskivin linnan esikuvana on Skotlannissa sijaitsevan<br />
Balmoralin kuninkaanlinna. Alatskivin linna tarjoaa myös<br />
majoituspalveluja sekä ruokailuja tunnustetussa ravintolassa.<br />
Historiallisen tyylin huomattavimpia esimerkkejä koko Baltiassa<br />
on Sangasten linna tekolampineen ja kartanonpuisto<br />
harvinaisine puulajeineen. Linnaa suunniteltaessa otettiin<br />
vaikutteita kuuluisasta englantilaisesta Windsorin linnasta.<br />
Viljandin pohjoispuolella Olustveressä on <strong>Viro</strong>n täydellisimmin<br />
säilynyt kartanokokonaisuus, jonka erilaiset<br />
työpajat tarjoavat toimintaa eri-ikäisille vieraille.<br />
Moosten kartano on yhtenäisimpänä säilyneitä<br />
sivurakennusten kokonaisuuksia, jonka ylpeydenaihe on<br />
lukuisat porttirakennelmat ja erityisen kaunis kellotorni, joka<br />
on saanut vaikutteita keskiaikaisesta linnoitusarkkitehtuurista.<br />
Võrumaalla kannattaa käydä Sännan kulttuurikartanossa,<br />
jossa on tarjolla erilaisia ateljeita, työhuoneita, koulutusta,<br />
esityksiä, elokuvailtoja ja juhlia. Rogosin kartanossa<br />
saattaa kohdata sinisessä leningissä kummittelevan naisen,<br />
jonka kerrotaan olleen nunna.<br />
Latvian rajalla sijaitseva romanttinen Taageperan linna<br />
on poikkeuksellinen sijaintinsa puolesta – sieltä alkavat<br />
salaperäiset aarniometsät ja tiheät korvet. Nykyisin hotellina<br />
toimivaa linnaa ympäröivä vapaamuotoinen puisto on Etelä-<br />
<strong>Viro</strong>n suurimpia ja runsaslajisimpia.<br />
Põltsamaan linnakokonaisuus on kiinnostava vierailukohde<br />
museoineen, käsityöpajoineen ja viinikellareineen ja<br />
kesäisine ulkotapahtumineen.<br />
Tutustu keskiaikaan Vana-Vastseliinan piispanlinnan<br />
raunioissa ja vierailukeskuksessa, jossa voit tutustua<br />
linnoituksen historiaan ja <strong>Viro</strong>n keskiaikaan sekä kokeilla<br />
haarniskaa tai osallistua käsityöpajoihin.<br />
Sininen musta ja<br />
valkoinen – <strong>Viro</strong>n<br />
lipun syntytarina<br />
<strong>Viro</strong>laiset ovat ylpeitä kauniista sinimustavalkoisesta<br />
lipustaan. Tunnetuimman runollisen selityksen mukaan<br />
sininen kuvaa <strong>Viro</strong>n taivaansineä, musta kotimaan multaa<br />
ja valkoinen toivoa ja valoisaa tulevaisuutta. <strong>Viro</strong>n lipun<br />
historia alkaa vuodesta 1870, jolloin luotiin perusta <strong>Viro</strong>n<br />
ensimmäiselle akateemiselle järjestölle, nykyisele <strong>Viro</strong>n<br />
ylioppilaiden seuralle (Eesti Üliõpilaste Selts). Seuralle<br />
valittiin tuonaikaisten tapojen mukaan myös tunnusvärit<br />
– sininen, musta ja valkoinen – ja otettiin käyttöön lippu,<br />
joka ommeltiin Põltsamaan pitäjänkoulun käsityötunnilla ja<br />
vihittiin käyttöön Otepään pappilassa 4. kesäkuuta 1884.<br />
Suosittelemme!<br />
Lipun syntytarinasta ja muotoutumisesta <strong>Viro</strong>n kansallis- ja<br />
valtionlipuksi saa hyvän perusteellisen käsityksen Otepään<br />
Maarjan seurakunnan pappilassa sijaitsevassa <strong>Viro</strong>n lipun<br />
museossa. Näyttelyn mielenkiintoisin esine on vihityn<br />
historiallisen lipun tarkka kopio. Lipun vihkimistä kuvaavat<br />
seinäreliefit sijaitsevat Otepään Maarjan kirkon julkisivussa.<br />
Kun kerran olette tulleet tänne asti, kannattaa käydä myös<br />
<strong>Viro</strong>n ja Latvian rajalla olevassa kaupungissa, jonka virolaiset<br />
tuntevat nimellä Valga ja jota latvialaiset kutsuvat Valkaksi.<br />
Syntyneet <strong>Viro</strong>n ja Latvian tasavallat eivät kyenneet aikanaan<br />
jakamaan keskenään yhtenäistä Liivinmaan kaupunkia.<br />
Rajariidan ratkaisi vuonna 1920 englantilainen eversti Tallents,<br />
joka löi miekalla kaupungin kahtia kartalla. Toinen puolisko<br />
jäi virolaisille ja toinen puolisko latvialaisille. Valgassa on<br />
mielenkiintoinen rajavartioston ja poliisin historiaa sekä<br />
sotahistoriaa esittelevä isänmaallinen museo. Entisessä<br />
teatteritalossa sijaitsee puolestaan Valgan museo.<br />
Omaperäinen kulttuuritapahtuma on kansainvälinen Valgan<br />
sotiahistoriallinen festivaali, joka tarjoaa kahden päivän<br />
aikana eri paikoissa Valgan kaupungissa ja maakunnassa<br />
toimintaa ja jännitystä koko perheelle – militaarialan<br />
markkinat, esitellään puolustusvoimia, järjestetään sotilaiden<br />
marssinta kaupungin halki ja esitetään toisen maailmansodan<br />
aikainen mallitaistelu.<br />
Võrussa pantiin alulle <strong>Viro</strong>n kansalliseepos Kalevipoeg,<br />
jonka kirjoitti kuuluisin võrulainen kautta aikain – lääkäri<br />
Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882), joka asui ja<br />
työskenteli Võrussa kaupunginlääkärinä vuosina 1833–<br />
1877. Kreutzwaldille kuuluneessa rakennuksessa sijaitsee<br />
nykyään Kreuzwaldin muistomuseo. Historiallisessa<br />
kaupunginpuistossa Tamulajärven rannalla sijaitsee lauluisäksi<br />
kutsutun kirjailijan vaikuttava muistopatsas.
Change language