Etelä-Viro
Etelä-Viro
Etelä-Viro
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Etelä-<strong>Viro</strong><br />
Opas kulttuurista kiinnostuneille
OSLO<br />
925 km<br />
HELSINKI<br />
220 km<br />
PIETARI<br />
330 km<br />
KÖÖPENHAMINA<br />
900 km<br />
BERLIN<br />
1055 km<br />
TUKHOLMA<br />
510 km<br />
Lisätietoa:<br />
www.visittartu.com<br />
turism.valgamaa.ee<br />
www.polvamaa.ee<br />
eng.otepaa.ee<br />
www.visitvoru.ee<br />
www.viljandimaa.ee/turismiinfo<br />
www.visitjogeva.com<br />
www.visitsetomaa.ee<br />
www.visitpeipsi.com<br />
www.vortsjarv.ee<br />
www.visitestonia.com<br />
VILJANDIMAA<br />
TALLINNA<br />
180 km<br />
VALGAMAA<br />
VIRO<br />
RIIKA<br />
210 km<br />
VILNA<br />
430 km<br />
JÕGEVAMAA<br />
TARTTO<br />
TARTUMAA<br />
E T E L Ä - V I R O<br />
PÕLVAMAA<br />
VÕRUMAA<br />
Tervetuloa kaikki<br />
kulttuurista<br />
kiinnostuneet!<br />
Kutsumme sinut kulttuurimatkalle Etelä-<strong>Viro</strong>on! Jos<br />
etsit aitoa <strong>Viro</strong>a, Etelä-<strong>Viro</strong>n on juuri oikea paikka,<br />
jonne kannattaa tulla.<br />
<strong>Viro</strong> on kiehtova rajavaltio idän ja lännen välissä - paikka,<br />
jossa eri aikakaudet ja kulttuurit kohtaava. Etelä-<strong>Viro</strong>ssa<br />
elävät rinta rinnan nykyaika ja menneisyys. Kulttuurien<br />
ja historian kerrostumia esiintyy Etelä-<strong>Viro</strong>ssa yllin<br />
kyllin, eri aikakaudet ja kulttuurit ovat jättäneet<br />
mielenkiintoisia jälkiä rakennuksiin ja maisemaan,<br />
tapoihin, kieleen, muistiin, ihmisten sieluun ja arkiseen<br />
elämään. Millään muulla alueella <strong>Viro</strong>ssa ei esiinny niin<br />
paljon eri kulttuureja ja murteita, joille antavat erityisen<br />
leiman täkäläiset aidot ja vilpittömät ihmiset. Kaiken<br />
tämän voit kokea neljällä suuremmalla kulttuurialueella:<br />
Tartumaalla, Peipsijärven seudulla, Setumaalla ja<br />
Mulgimaalla – jokainen niistä on omalla tavallaan<br />
jännittävä, yllättävä ja rikas.<br />
Ja mikä parasta – Etelä-<strong>Viro</strong>n yhtenäisyydenn ansiosta<br />
lyhyeenkin, jopa parin päivän matkaan pystyy<br />
mahduttamaan uskomattoman paljon elämyksiä,<br />
jännittäviä nähtävyyksiä ja aitoja kulttuurielämyksiä.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong> odottaa Sinua!<br />
Lähimmät lentokentät:<br />
Tartto, Tallinna, Riika, Helsinki
Vanha yliopisto- ja<br />
hansakaupunki Tartto<br />
Aloita Etelä-<strong>Viro</strong>on tutustuminen eräästä Baltian<br />
vanhimpiin kuuluvasta kaupungista Tartosta ja sitä<br />
ympäröivästä maakunnasta! Vanha hansakaupunki<br />
Tartto, joka on mainittu ensimmäisen kerran kirjallisissa<br />
lähteissä 1030, on yliopisto- ja tiedekaupunki. Tarton<br />
vanhankaupungin helmiä ovat varhaisklassistinen<br />
raatihuone, Pohjois-Euroopan vanhimpiin kuuluva<br />
Tarton yliopisto (perustettu 1632) sekä yksi<br />
Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimmista V I L J A keskiaikaisista N D I<br />
kirkkorakennuksista – Johanneksen kirkko, joka on<br />
C O U N T Y<br />
erityisen arvokas ainutlaatuisten terrakottaveistosten<br />
ansiosta. Tarton keskikaupunki on kokonaisuutena<br />
valtiollinen suojelukohde, johon kuuluu lähes 400 eri<br />
kulttuurihistoriallista kohdetta.<br />
Suositeltavia vierailukohteita ovat Tarton lukuisat<br />
museot sekä Jaanin kulttuurikorttelissa sijaitseva<br />
Antoniuksen piha ja kilta, jonka lukuisissa työpajoissa<br />
ja ateljeissa pidetään kunniassa hansakaupungin<br />
käsityöperinteitä.<br />
Tiedekeskus AHHAA Antoniuksen kilta<br />
JÕGEVAMAA<br />
Tõravere Nõo<br />
ELVA<br />
Hellenurme<br />
Äksi<br />
TARTUMAA<br />
TARTU<br />
Kambja<br />
Võnnu<br />
PÕLVAMAA<br />
OTEPÄÄ<br />
Kannattaa käydä!<br />
Raatihuoneen edustalla oleva suihkulähde<br />
suutelevine opiskelijoineen kuvaa Tarttoa<br />
nuorekkaana ja romanttisena kaupunkina.<br />
Tarton yliopiston vuonna 1809 valmistunut<br />
päärakennus on <strong>Viro</strong>n uusklassisen rakennustyylin<br />
helmi, jonka kaunein tila on pelkistettyä<br />
klassista kauneutta ja yksinkertaisuutta edustava<br />
juhlasali.<br />
Tartossa sijaitsevassa <strong>Viro</strong>n kansallismuseossa<br />
tutkitaan ja tallennetaan virolaisen kulttuurin<br />
lisäksi muiden suomalais-ugrilaisten kansojen<br />
kansatieteellistä kulttuuria.<br />
Tiedekeskus AHHAA tekee Tartossa tiedettä<br />
tunnetuksi hauskalla tavalla ja tarjoaa kaiken<br />
ikäisille kiintoisaa tekemistä.<br />
Tarton maakunnassa sijaitseva Jääkausikeskus<br />
on ainutlaatuinen ja omaperäinen ympäristökasvatus-<br />
ja vierailukeskus, jossa yhdistyvät<br />
yleistajuinen jääkauden tulkinta ja ajanviete.<br />
Hellenurmessa on 132-vuotias Middendorffin<br />
kartanonherran rakennuttama vesimylly. Veden<br />
voimalla edelleen toimivan myllyn neljässä<br />
kerroksessa voi nähdä, kokeilla, tuntea ja maistaa,<br />
miten ja mitä viljasta valmistuu.<br />
Suosittelemme!<br />
Tarton tärkeä kulttuurimagneetti on ollut kautta<br />
aikain <strong>Viro</strong>n vanhin ammattiteatteri Vanemuine<br />
konserttitaloineen, joka tarjoaa teatteri-, musiikki<br />
ja balettiesityksiä. Tartossa järjestetään vuosittain yli<br />
4000 erilaista kulttuuritapahtumaa – elokuva-, tanssi-,<br />
musiikki- ja teatteriesityksiä ja -festivaaleja jokaiseen<br />
makuun. Tarton läpi virtaa Emajoki, joka on yksi <strong>Viro</strong>n<br />
kauneimmista joista. Kesäaikaan Emajoella liikkuvat<br />
viehättävät jokialukset sekä hansalotja.<br />
Perinteisillä hansapäivillä kaduilla ja aukioilla herää<br />
henkiin keskiaikainen Tartto. Kesän laulu- ja tanssijuhlat<br />
kutsuvat laulukentälle. Joulukuussa on mahdollista<br />
nauttia joulukaupunki Tarton jännittävästä<br />
ohjelmasta. Opiskelijakaupungissa voi kohdata myös<br />
Tarton hengen, mystisen olennon, jonka läheisyyden<br />
voi tuntea miljööltään arvokkaissa kaupunginosissa,<br />
viihtyisissä pienissä kahviloissa ja yliopistolla – lähes<br />
kaikkialla.<br />
Tarton vanhakaupunki<br />
Tarton lelumuseo<br />
Jääkausikeskus<br />
Tarton tähtitorni<br />
Tarton lelumuseossa voi eri aikakausien ja<br />
kansojen lelujen ihailun lisäksi kokeilla leikki- ja<br />
askarteluhuoneissa kaikkea itse. Lelumuseon<br />
naapurissa sijaitsevassa Teatterin kodissa<br />
voi katsella teatteriesityksiä ja tutustua<br />
teatterinukkeihin ympäri maailmaa.<br />
Tarton maakunnan kirkoista mielenkiintoisimpia<br />
ovat 1400-luvulta nykypäivään muuttumattomana<br />
säilynyt Nõon kirkko, kapeatorninen Kambjan<br />
kirkko ja komea Võnnun kirkko.<br />
Osallistu hauskan seurueen kanssa älykkäälle<br />
pubikierrokselle, paista ravintola Vildessä<br />
itse lihaa tai elvytä sokkoillallisella makuaisteja.<br />
1800-luvun alussa rakennettu Tarton tähtitorni<br />
kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon<br />
Struven kolmiomittausketjun yhtenä pisteenä.<br />
Tõraveressä sijaitsee Tarton observatorio.<br />
Tarton yliopiston aarrekammiossa esitellään<br />
yliopiston arvokkaimpia esineitä, jotka<br />
ovat arvokkaita historiansa, ikänsä, uudistusmielisyytensä<br />
tai kulttuurihistoriallisen taustansa<br />
johdosta.
Peipsijärven seutu ja<br />
vanhauskoiset<br />
Kun matkaatte Tartosta Euroopan suurimpiin kuuluvan<br />
järven Peipsin rannoille, teillä on harvinainen<br />
mahdollisuus kohdata erityinen kulttuuriyhteisö, jossa<br />
virolainen talonpoikais- ja rantakulttuuri, saksalaisten<br />
kartanonomistajien ja venäläisten vanhauskoisten<br />
kulttuuri ovat lomittuneet toisiinsa.<br />
Venäjän vanhauskoisia (starovertsit) saapui<br />
uskonpakolaisina <strong>Viro</strong>on pääosin 1700-luvulta lähtien.<br />
He olivat vastustaneet Venäjän ortodoksisen kirkon<br />
uudistuksia ja ovat kyenneet säilyttämään omat<br />
uskonnolliset tapansa muuttumattomina yli 300<br />
vuotta. Nykyään on sopivaa tarkastella vanhauskoisia<br />
etnis-konfessionaalisena kansanryhmänä, jolla on oma<br />
historiansa, kulttuuriperinteensä ja murteensa.<br />
Kalastus on ollut Peipsijärven rantakylissä yksi<br />
tärkeimmistä toimeentulon lähteistä ja useat vanhat<br />
kalastustavat<br />
V I L J A N D I<br />
ovat säilyneet tähän päivään saakka juuri<br />
Peipsin rannoilla. Vanhauskoisten C O U Nperuselinkeinona<br />
T Y<br />
on ollut myös vihannesten viljely, ennen kaikkea<br />
sipulin- ja kurkunviljely.<br />
Peipsijärven seudun erikoispiirre on raittikylät. Yhden<br />
päätien varrelle on muodostunut kilometrien mittaisia<br />
rivikyliä ja katumarkkinoita, joissa myydään tuoretta<br />
kalaa sekä vihanneksia ja hedelmiä. Peipsin jäällä voi<br />
nähdä talvella omaperäisiä omatekoisia ajoneuvoja –<br />
karakatitsoja.<br />
Samovaareja<br />
JÕGEVAMAA<br />
TARTUMAA<br />
MUSTVEE<br />
Raja<br />
KALLASTE<br />
Alatskivi<br />
Sipulitie<br />
Kolkja<br />
Kasepää<br />
TARTU<br />
COUNTY<br />
Varnja<br />
Järvselja<br />
PÕLVAMAA<br />
Peipsimaan<br />
vierailukeskus<br />
Alatskivin linna<br />
Peipsijärvi<br />
Mehikoorma<br />
Piirissaari<br />
RÄPINA<br />
Kannattaa käydä!<br />
Vanhauskoisten museoissa Kolkjassa, Varnjassa<br />
ja Mustveessä sekä samovaarimuseossa<br />
Kasepään kunnassa teidät toivotetaan lämpimästi<br />
tervetulleeksi ja teidän annetaan tutustua<br />
keittiöön ja olohuoneeseen sekä kurkistaa<br />
vaatekaappiin ja astiahyllylle.<br />
Koljaan avatussa Peipsimaan vierailukeskuksessa<br />
voi ostaa paikallisia matkamuistoja<br />
ja kokeilla esimerkiksi leimasinpainantaa tai<br />
kultaamista. Peipsijärveen, sen eliöstöön ja<br />
kaloihin voi tutustua Peipsijärven olohuoneessa<br />
Kasepäällä.<br />
Suosittelemme!<br />
Peipsijärven seudun markkinakausi alkaa<br />
toukokuussa ja kestää syyskuuhun – käytä<br />
mahdollisuutta hyväksesi ja maistele paikallisia<br />
ruokia äläkä unohda ostaa mukaan Peipsin kalaa<br />
ja sipuleita.<br />
Kilometrien pituisia raittikyliä on reiteillä<br />
Kasepää–Raja–Tiheda–Kükita ja Kolkja–Kasepää–<br />
Varnja. Peipsin rannalla mutkittelee Emajoen<br />
pohjoispuolelta Tarton takaa Kallastelle saakka<br />
Sipulitie, joka on ainutlaatuinen matkailualan<br />
yrittäjien verkosto.<br />
Peipsijärven seudulla kannattaa tutustua Rajan<br />
vanhauskoisten rukoushuoneen entisöityyn<br />
kellotorniin, Varnjan vanhauskoisten rukoushuoneeseen,<br />
jossa on <strong>Viro</strong>n runsasmuotoisin<br />
ikonostaasi sekä Mustveen pikkukaupunkiin,<br />
jossa on viisi eri kirkkoa.<br />
Kallasten hiekkakivitörmä kohoaa jopa<br />
9 metrin korkeuteen Peipsijärven vedenrajasta.<br />
Sieltä on kaunis näkymä järvelle. Törmän päällä,<br />
korkealla rannalla sijaitsee pieni vanhauskoisten<br />
hautausmaa.<br />
Baltiansaksalaisen kulttuurin perintönä ovat mahtavat<br />
puistot ja eri-ilmeiset kartanokokonaisuudet,<br />
esimerkiksi 1800-luvulta peräisin oleva uusgoottilaista<br />
tyyliä edustava Alatskivin linna, jossa on<br />
vahanukkehuone, säveltäjä Eduard Tubinan museo<br />
sekä ravintola.<br />
Kolkjan vanhauskoisten<br />
museo<br />
Markkinakausi
Kannattaa käydä!<br />
Setukaiset –<br />
ainutlaatuinen etninen<br />
yhteisö Venäjän rajalla<br />
Peipsin rannoilta etelään päin sijaitsee ainutlaatuinen<br />
kulttuurialue Setumaa, jossa asuu omalaatuinen<br />
kansansirpale – historiallisia Kaakkois-<strong>Viro</strong>n ja<br />
Luoteis-Venäjän alueita asuttaneet setukaiset.<br />
Setumaan historiallisen rajaseutuaseman vuoksi<br />
setukaisten ainutlaatuisessa kulttuurissa on vaikutteita<br />
sekä idästä että lännestä – jännittäviä merkkejä<br />
niistä löytyy setukaisten kielestä, tavoista, ruoista<br />
ja kansallispuvuista. <strong>Viro</strong>ssa asuu nykyään lähes<br />
13 000 setukaista, joista noin 4000 asuu perinteisillä<br />
asuinalueillaan.<br />
Ortodoksisen hengen mukaan lähes jokaisessa kodissa<br />
on ikoninurkkaus ja melkein joka kylässä on pieni pyhättö<br />
– tsasouna. Setukaisten pyhäköissä voi käydä kylän<br />
juhlapäivinä tai kirkollisina juhlapyhinä, jolloin setukaiset<br />
kokoontuvat kunnioittamaan esivanhempiensa henkiä.<br />
Aamujumalanpalveluksen jälkeen ristisaatto kiertää<br />
kirkon, käydään omaisten haudoilla ja syödään. Osa<br />
ruoasta jätetään usein poismenneiden sieluille.<br />
Erityistä huomiota ansaitsee setukaisten omalaatuinen<br />
runonlaulanta – leelo, joka on valittu Unescon<br />
aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Setukaisten<br />
arkaaista kansanlaulua esittävät esilaulaja ja kuoro.<br />
Kuuluisimmat esilaulajat ovat pystyneet laulamaan<br />
yhteen menoon lähes 20 000 säettä ja saaneet<br />
setukaisten lauluäidin arvon. Suuren elämyksen<br />
saa osallistumalla johonkin setukaisten juhlaan:<br />
kyläjuhliin (kirmask), Setukaisten kuningaskunnan<br />
päiville, Setukaisten laulupäiville tai pääsiäisjuhliin.<br />
Luhamaa<br />
TARTU COUNTY<br />
Piusan savipaja<br />
TARTUMAA<br />
PÕLVAMAA<br />
PÕLVA<br />
VÕRUMAA<br />
Setukaisten solki<br />
VÕRU<br />
Matkailutila Setomaa<br />
Turismitalo<br />
RÄPINA<br />
Võõpsu<br />
Värska<br />
Piusa<br />
Obinitsa<br />
Meremäe<br />
Setumaan matkailureitti<br />
Seto Külävüü<br />
Misso<br />
Setukaisten<br />
maatilamuseo<br />
Luhamaa<br />
VENÄJÄ<br />
Saatsen setukaismuseo<br />
Saatse<br />
Saatsen setukaismuseo (Saatse Seto Muuseum)<br />
– ensimmäinen erityisesti setukaiskulttuuria<br />
esittelevä, samalla kokoelmiltaan laajin museo,<br />
jossa painotetaan setukaismiesten kulttuuria.<br />
Setukaisten maatilamuseossa (Seto Talumuuseum)<br />
Värskassa voi tutustua 1800-luvun<br />
lopun ja 1900-luvun alun talonpoikaisarkkitehtuuriin,<br />
vanhoihin työkaluihin ja runsaslukuisiin<br />
käsitöihin. Värskassa voi kokeilla myös<br />
paikallisen Tsäimaja-ravintolan herkkuja,<br />
jotka ovat saaneet “Aito virolainen maku“-<br />
tunnustuksen.<br />
Obinitsan museo esittelee Obinitsan seudun<br />
setukaisperheen elämää ja tapoja vuosina 1920–<br />
1940. Obinitsan setukaisten seuraintalossa<br />
toimivassa kahvilassa Taarka Tarõ Köögikõnõ<br />
on yksi aidoimmista setukaisten keittiöistä.<br />
Setukaisten ateljee-galleria Obinitsassa antaa<br />
mahdollisuuden tutustua erilaisiin setukaisten<br />
taiteisiin.<br />
Suosittelemme!<br />
Eräs maailman ainutlaatuisimmista kuningaskunnista<br />
on Setumaan kuningaskunta. Joka<br />
elokuun ensimmäisenä lauantaina järjestetään<br />
Setumaan kuningaskunnan tärkein tapahtuma,<br />
jossa valitaan tulevaksi vuodeksi uusi setukaisten<br />
kuningas eli hedelmällisyyden jumalan Pekon<br />
sijainen, ylin käskynhaltija (sootska). Valitaan myös<br />
mestari jokaiselle taiteenalalle – runonlaulantaan,<br />
käsitöihin, ruoanvalmistukseen, soittamiseen,<br />
tanssiin. Suurtapahtuma järjestetään joka vuosi<br />
eri paikassa – vuonna 2013 se järjestetään<br />
Luhamaalla.<br />
Parhaan käsityksen Setumaan elämästä saa<br />
kulkemalla Seto Külävüü -reittiä pitkin Setumaan<br />
eri kylien läpi. Jännittävä reitti alkaa Võõpsusta ja<br />
päättyy Luhamaalle.<br />
Setomaa Turismitalo – matkailutilalla Meremäellä<br />
on mahdollisuus ruokailla ja pitää<br />
kahvitauko. Lapsille on tarjolla oma nurkkaus<br />
liukumäkineen, keinuineen, hiekkalaatikkoineen<br />
ja leluineen.<br />
Piusan savipajassa valmistetaan vieraiden<br />
silmien alla sekä perinteistä setukaisten keramiikkaa<br />
että ainutlaatuisia taide- ja käsityöesineitä.<br />
Teoksia voi ostaa mukaan ja myös tilata.
Mulgimaa ja Viljandi –<br />
<strong>Viro</strong>n perinnekulttuurin<br />
pääkaupunki<br />
Matkatessanne <strong>Viro</strong>n keski- ja eteläosassa olette<br />
kulttuurihistoriallisella Mulgimaalla, jonka asukkaat<br />
ovat mulgimaalaisia. Viljavien maiden ja 1800-luvulla<br />
lisääntyneen pellavanviljelyn ansiosta mulgimaalaiset<br />
olivat historiallisesti varakkaita ja vaikutusvaltaisia<br />
talonpoikia, jotka eivät kilpailleet rikkaudessa<br />
vain naapureidensa, vaan myös kartanonomistajien<br />
kanssa. Se oli myös syynä siihen, miksi neuvostoajan<br />
joukkokyyditykset koettelivat kovimmin juuri tämän<br />
seudun asukkaita, ja sen johdosta paikallinen murre<br />
säilyi vain ihmeen kaupalla.<br />
Nykyään mulgin kielen puhujia on vain pari tuhatta,<br />
mutta alueen itsetunto on palautumassa nopeasti. <strong>Viro</strong>n<br />
presidentti Toomas Hendrik Ilves pitää Mulgimaata<br />
kotiseutunaan. Juuriaan kunnioittaen hän pukeutuu<br />
virallisiin tilaisuuksiin usein perinteiseen Mulgimaan<br />
takkiin. Mulgimaalaisten tunnetuin anti virolaiseen<br />
ruokakulttuuriin on sianlihan kanssa haudutettu<br />
hapankaali (mulgikapsad), mannapuurotäytteiset pullat<br />
ja peruna-ryynipuuro (mulgipuder).<br />
Yleisimmän käsityksen mukaan Suur-Mulgimaa<br />
käsittää koko historiallisen Viljandimaan, jonka<br />
kulttuurikeskus on yli 700 vuotta vanha Viljandi.<br />
Se on <strong>Viro</strong>n kauneimpia kaupunkeja, joka lumoaa<br />
hiljaisuudellaan, vehreydellään ja arkkitehtuurillaan.<br />
Yksi Viljandin symboleista on ollut vuosia vanhalle<br />
linnanmäelle vievä riippusilta. Viljandin keskiaikaisen<br />
ritarilinnan raunioilta avautuvaa lumoavaa järvinäköalaa<br />
on verrattu Sveitsin maisemiin. Pikkukaupungin unista<br />
katukuvaa piristää omaperäinen kulttuuri-ilmasto sekä<br />
suuret punaiset betonimansikat.<br />
Viljandin perinnemusiikkifestivaali on maailmantason<br />
suurtapahtuma kansanmusiikin ystäville.<br />
Neljän päivän ajan aamusta iltaan kestävät konsertit<br />
houkuttelevat paikalle sekä esiintyjiä että vieraita eri<br />
puolilta maailmaa niin paljon, että Viljandin asukasluku<br />
kaksinkertaistuu kyseisenä aikana.<br />
Johanneksen (Jaani)<br />
kirkko<br />
Kondasin Keskus<br />
Võrtsjärvi<br />
SUURE-<br />
JAANI<br />
VILJANDI<br />
Heimtali<br />
V I L J A N D I -<br />
M A A<br />
Haliste<br />
Õisu<br />
KARKSI-<br />
NUIA<br />
Kaasiku<br />
Tõrvan loitsujuhla<br />
Helme<br />
TÕRVA<br />
Bonifatiuksen killan<br />
myymälä<br />
Heimtalin<br />
kartanokokonaisuus<br />
TARTU-<br />
MAA<br />
VALGAMAA<br />
Olustveren kartano<br />
Kannattaa käydä!<br />
Kondasen keskuksessa esitellään opettaja Paul<br />
Kondasen (1900–1985) maalauksia. Keskuksessa<br />
järjestetään lyhytaikaisia ammattilaistaiteen,<br />
naivismin ja outsider-taiteen näyttelyitä sekä<br />
työpajoja.<br />
Bonifatiuksen killassa pidetään hengissä vanhoja<br />
hansaperinteitä. Mestarit valmistavat kauniita<br />
käsitöitä.<br />
Kaikkeen edellä mainittuun on hyvä tutustua<br />
Viljandissa oppaan johdolla. Opastetut<br />
kävelykierrokset alkavat kesäisin päivittäin kello<br />
13.00 vapauden aukiolta.<br />
Heimtalin kartanon helmi on neljätorninen<br />
viinakeittiö. Paikallisen kotiseutumuseon on<br />
perustanut tekstiilitaiteilija professori Anu Raud.<br />
Satavuotiaan luokkahuoneen sisustuksen ohella on<br />
säilytetty suuri käsityökokoelma.<br />
Muinaisen Helmen ritarilinnan raunioiden<br />
luona olevan luolaston käytävien kerrotaan<br />
johtaneen aina Viljandin kaupunkiin saakka.<br />
Raunioiden alla olevassa laaksossa pulppuaa<br />
kirkasvetinen uhrilähde. Paikalliset kaunottaret<br />
hakevat edelleenkin kasvonpesuvetensä lähteestä,<br />
sillä veden kerrotaan tekevän ihon silkinpehmeäksi.<br />
Joka vuosi juhannuksen tienoilla järjestettävän<br />
Suure-Jaanin klassisen musiikin festivaalin<br />
päätapahtuma<br />
PÕLVA<br />
on auringonnousun aikaan<br />
COUNTY<br />
järjestettävä konsertti Kuresoon rämeessä.<br />
Suosittelemme!<br />
Viljandin kuuluisimpia nähtävyyksiä on myös<br />
vanha vesitorni.<br />
Joka vuoden elokuussa järjestettävä<br />
musiikkitapahtuma Tõrva Loits (tervaloitsu)<br />
tuo yleisön eteen aidot virolaiset muusikot,<br />
alkukantaisen luonnon ja ihmisen kanssakäymistä,<br />
sekä mystisiä tuli- ja tervaesityksiä. Konsertin<br />
lopuksi lausutaan kyseistä tapahtumaa varten luotu<br />
loitsu, jolla on ollut virolaisten uskossa ja mielissä<br />
ammoisista ajoista lähtien suojaava vaikutus.<br />
Hallisten kirkko on erityinen mustan kattonsa<br />
ja Jüri Arrakin alttarimaalauksen ansiosta, jossa<br />
Kristus kävelee ympäri <strong>Viro</strong>a.<br />
Olustveren kartano on eräs täydellisimmin<br />
säilyneitä kartanokokonaisuuksia <strong>Viro</strong>ssa. Sen<br />
eri rakennuksissa on esillä täytettyjä lintuja,<br />
puuhevosia sekä antiikkikalusteita. Rakennuksissa<br />
toimivat käsityö- ja villatupa, sepänpaja, savipaja ja<br />
viinanpolttimo.
Saunakulttuuri<br />
<strong>Viro</strong>laiset ovat kautta aikain olleet saunakansaa, mutta aivan<br />
erityinen suhde saunomiseen on Etelä-<strong>Viro</strong>ssa. Sekä suomalainen<br />
että virolainen sauna, maakuoppa- ja intiaanisauna, kylpytynnyri<br />
ja tynnyrisauna sekä saunalautta että kaikki muut jännittävät<br />
saunatyypit hoitavat kehoa ja mieltä.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>ssa on erityisen arvostettu muualla jo hyvin harvinainen<br />
savusauna, joka on Itämeren alueella vanhin tunnettu<br />
saunatyyppi. Savusaunaperinne liittyy runsaaseen henkiseen<br />
perinteeseen aina kansanlääkinnästä ja lihan savustamisesta<br />
erityisiin tietoihin ja taitoihin, käskyihin ja kieltoihin. Savusaunassa<br />
kylpeminen on ollut keskittymistä vaativa rituaali, samalla erittäin<br />
miellyttävä ja terveellinen. Savusaunan löyly on pehmeämpää<br />
kuin tavallisen saunan löyly. Samalla se puhdistaa ilmaa ja<br />
taistelee mikrobeja vastaan. Kuten Etelä-<strong>Viro</strong>ssa sanotaan:<br />
savusauna on maalaisen lääkäri ja apteekkari. Jokaisessa oikeassa<br />
savusaunassa on oma saunan henkensä – saunan henki voi<br />
säikäyttää saunojaa, jolla on pahoja ajatuksia ja jättää nokiset<br />
merkkinsä iholle moneksi päiväksi.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailutiloilla tarjottava aito savusaunaelämys<br />
virkistää kehoa ja sielua ja on mukavaa vaihtelua tekniikan<br />
saavutuksiin väsyneelle ihmiselle.<br />
Suosittelemme!<br />
Võrumaalla sijaitseva Saunamaa tarjoaa houkuttelevan<br />
mahdollisuuden kylpeä maakuoppasaunassa, savusaunassa,<br />
suomalaisessa saunassa, intiaanisaunassa ja virolaisessa<br />
saunassa. Nauti erilaisten saunojen lumosta, tutustu niiden<br />
historiaan ja tunne niiden erilaiset löylyt!<br />
Haanjamaalla järjestetään elokuun ensimmäisellä viikolla<br />
savusaunapäivät, jolloin vierailla on mahdollisuus lämmittää<br />
itse saunaa ja nauttia kylpemisestä.<br />
Männikun metsätilalla Viljandimaalla saa itse lämmittää<br />
saunan ja saunoa aidossa savusaunassa, kutoa mattoa<br />
kangaspuilla ja yöpyä talonpojan sviitissä.<br />
Kauniilla maalaispaikkakunnalla Valgamaalla sijaitseva Sokkan<br />
lomakeskus tarjoaa mahdollisuuden viettää aktiivista ja<br />
monipuolista lomaa sekä saunoa. Rentoutumisvaihtoehtoina<br />
ovat aito savusauna, jossa on luonnonkivikiuas, tynnyrisauna,<br />
saunalautta tai tavallinen sauna. Vilvoittelua varten on<br />
kylpytynnyri.<br />
<strong>Viro</strong>n talvipääkaupungissa Otepäällä järjestetään Euroopan<br />
saunamaraton “Kuuma sauna kuumassa talvipääkaupungissa<br />
Otepäällä“. Saunamaratoniin osallistuu 15 alueen saunaa.<br />
Kilpailijoilla on mahdollista kylpeä Otepään alueen erilaisissa<br />
saunoissa tavallisesta saunasta aina savusaunaan sekä pulahtaa<br />
avantoon.<br />
Ruokakulttuuri<br />
Ruoka on välttämätön osa jokaista matkaa ja samalla miellyttävä tapa<br />
tutustua paikalliseen kulttuuriin. Perinteinen etelävirolainen keittiö<br />
on sekoitus saksalaista ja venäläistä keittiötä. Siihen on<br />
luonnollisesti vaikuttanut myös rannikon ja metsien asukkaiden sekä<br />
maanviljelijöiden elintavat. Mulgimaalaisten tunnetuin anti<br />
virolaiseen ruokakulttuuriin on sianlihan kanssa haudutettu hapankaali<br />
(mulgikapsad) ja peruna-ryynipuuro (mulgipuder). Setumaalla taas<br />
kannattaa maistaa setukaisten kuuluisaa rahkajuustoa (sõir). Joulun aikaan<br />
ruokapöydässä on verimakkaroita ja lihaa, hapankaalia ja uuniperunoita,<br />
lisukkeena puolukkahilloa tai kurpitsasalaattia.<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailutiloilla tarjotaan kotoista peruna-ohraryyni-puuroa<br />
silavakastikkeen ja hapankurkkujen kera, suussa sulavaa leivinuunissa<br />
valmistettua rusinaleipää, makuaisteja hemmottelevaa kuminajuustoa<br />
ja savulihaa. Etelä-<strong>Viro</strong>ssa ruokaillessanne on tutustumisen ilo taattu.<br />
Voitte kokea ruoka- ja juomanautintoja aidosta maalaisruoasta aina<br />
eurooppalaisiin huippuherkkuihin.<br />
Soovitame!<br />
Alatskivin linnan ravintolassa tarjotaan linnan historian mukaisesti<br />
kolmea eri tyyliä olevia ruokia. Kartanokeittiö, virolainen keittiö ja<br />
skotlantilainen keittiö, joiden yhdistävänä piirteenä on talonpoikaisuus<br />
ja paikalliset raaka-aineet. Eniten puheen aihetta tarjoaa skotlantilaisten<br />
yllätysjälkiruoka.<br />
Värskassa sijaitsevassa Tsäimaja-ravintolassa ja Obinitsassa<br />
sijaitsevassa Taarka Tarõ Köögikõnõ -ravintolassa voit tutustua<br />
setukaisten paikallisiin herkkuihin.<br />
Võrumaan pientuottajien ruokatuotteita myydään kaupoissa UMA<br />
MEKK (oma maku) -merkillä varustettuna.<br />
Aitoja mulgimaalaisia ruokia voi kokeilla Abja-Paluojassa<br />
sijaitsevassa Mulgi Kõrts -kievarissa sekä Tõrvassa Musta Kõutsi Kõrts<br />
-kievarissa. Kopran tilan gourmet-illallinen (tilauksesta) tarjoaa nautintoja<br />
sekä mulgimaalaisia ruokia arvostaville että muillekin hyvän ruoan<br />
ystäville.<br />
Kansainvälinen raati on valinnut Sangasten ruisravintolan (Sangaste<br />
Rukkirestoran) ja Tammurin tilan ravintolan (Tammuri Talurestoran)<br />
<strong>Viro</strong>n 50 parhaan ravintolan joukkoon.<br />
Pyhäjärven kylpylän ja lomakeskuksen ravintola Valgamaalla<br />
on ensimmäinen luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain mukaisen<br />
virallisen tunnustuksen saanut luomuravintola.<br />
Tartossa sijaitsevan A. Le Coqin panimon olutmuseon kuudessä<br />
kerroksessa on esillä 2000 näyttelyesinettä sekä oluen että A. le Coqin<br />
tehtaan historiasta.<br />
Tarton ikivanhassa vallihaudassa sijaitseva Püssirohukelder<br />
(ruutikellari) on toiminut sekä ammusvarastona että juurikasvarastona.<br />
Nykyisin siellä sijaitsee olutravintola, jossa on maailman korkein sisäkatto.<br />
Põltsamaan viinikellarissa on mahdollisuus maistella paikallisia<br />
viinejä ja ostaa niitä mukaan.
Kartanokulttuuri<br />
Etelä-<strong>Viro</strong>n kartanokulttuuri pitää sisällään ylellisiä<br />
kartano-kokonaisuuksia, vuosisatoja vanhaa<br />
historiaa sekä mahdolli-suuden tutustua siihen itse. <strong>Viro</strong>on<br />
on rakennettu 1200-luvulta lähtien yli tuhat kartanoa.<br />
Vaikka niiden loistokausi on ohi, Etelä-<strong>Viro</strong>ssa on vieläkin<br />
mahdollista nauttia kuninkaallisesta loistosta, nähdä erilaisia<br />
rakennustyylejä, tutustua legendojen maailmaan tai jopa<br />
tavata jonkun paikallisista kummituksista.<br />
Useat kartanorakennukset ovat tuhoutuneet tai niistä on<br />
jäljellä vain rauniot, mutta useita on entisöity ja muutettu<br />
luksushotelleiksi, ja ne ovat nykyisin suosittuja nähtävyyksiä.<br />
Suosittelemme!<br />
1800-luvulta peräisin olevan uusgoottilaista tyyliä edustavan<br />
Alatskivin linnan esikuvana on Skotlannissa sijaitsevan<br />
Balmoralin kuninkaanlinna. Alatskivin linna tarjoaa myös<br />
majoituspalveluja sekä ruokailuja tunnustetussa ravintolassa.<br />
Historiallisen tyylin huomattavimpia esimerkkejä koko Baltiassa<br />
on Sangasten linna tekolampineen ja kartanonpuisto<br />
harvinaisine puulajeineen. Linnaa suunniteltaessa otettiin<br />
vaikutteita kuuluisasta englantilaisesta Windsorin linnasta.<br />
Viljandin pohjoispuolella Olustveressä on <strong>Viro</strong>n täydellisimmin<br />
säilynyt kartanokokonaisuus, jonka erilaiset<br />
työpajat tarjoavat toimintaa eri-ikäisille vieraille.<br />
Moosten kartano on yhtenäisimpänä säilyneitä<br />
sivurakennusten kokonaisuuksia, jonka ylpeydenaihe on<br />
lukuisat porttirakennelmat ja erityisen kaunis kellotorni, joka<br />
on saanut vaikutteita keskiaikaisesta linnoitusarkkitehtuurista.<br />
Võrumaalla kannattaa käydä Sännan kulttuurikartanossa,<br />
jossa on tarjolla erilaisia ateljeita, työhuoneita, koulutusta,<br />
esityksiä, elokuvailtoja ja juhlia. Rogosin kartanossa<br />
saattaa kohdata sinisessä leningissä kummittelevan naisen,<br />
jonka kerrotaan olleen nunna.<br />
Latvian rajalla sijaitseva romanttinen Taageperan linna<br />
on poikkeuksellinen sijaintinsa puolesta – sieltä alkavat<br />
salaperäiset aarniometsät ja tiheät korvet. Nykyisin hotellina<br />
toimivaa linnaa ympäröivä vapaamuotoinen puisto on Etelä-<br />
<strong>Viro</strong>n suurimpia ja runsaslajisimpia.<br />
Põltsamaan linnakokonaisuus on kiinnostava vierailukohde<br />
museoineen, käsityöpajoineen ja viinikellareineen ja<br />
kesäisine ulkotapahtumineen.<br />
Tutustu keskiaikaan Vana-Vastseliinan piispanlinnan<br />
raunioissa ja vierailukeskuksessa, jossa voit tutustua<br />
linnoituksen historiaan ja <strong>Viro</strong>n keskiaikaan sekä kokeilla<br />
haarniskaa tai osallistua käsityöpajoihin.<br />
Sininen musta ja<br />
valkoinen – <strong>Viro</strong>n<br />
lipun syntytarina<br />
<strong>Viro</strong>laiset ovat ylpeitä kauniista sinimustavalkoisesta<br />
lipustaan. Tunnetuimman runollisen selityksen mukaan<br />
sininen kuvaa <strong>Viro</strong>n taivaansineä, musta kotimaan multaa<br />
ja valkoinen toivoa ja valoisaa tulevaisuutta. <strong>Viro</strong>n lipun<br />
historia alkaa vuodesta 1870, jolloin luotiin perusta <strong>Viro</strong>n<br />
ensimmäiselle akateemiselle järjestölle, nykyisele <strong>Viro</strong>n<br />
ylioppilaiden seuralle (Eesti Üliõpilaste Selts). Seuralle<br />
valittiin tuonaikaisten tapojen mukaan myös tunnusvärit<br />
– sininen, musta ja valkoinen – ja otettiin käyttöön lippu,<br />
joka ommeltiin Põltsamaan pitäjänkoulun käsityötunnilla ja<br />
vihittiin käyttöön Otepään pappilassa 4. kesäkuuta 1884.<br />
Suosittelemme!<br />
Lipun syntytarinasta ja muotoutumisesta <strong>Viro</strong>n kansallis- ja<br />
valtionlipuksi saa hyvän perusteellisen käsityksen Otepään<br />
Maarjan seurakunnan pappilassa sijaitsevassa <strong>Viro</strong>n lipun<br />
museossa. Näyttelyn mielenkiintoisin esine on vihityn<br />
historiallisen lipun tarkka kopio. Lipun vihkimistä kuvaavat<br />
seinäreliefit sijaitsevat Otepään Maarjan kirkon julkisivussa.<br />
Kun kerran olette tulleet tänne asti, kannattaa käydä myös<br />
<strong>Viro</strong>n ja Latvian rajalla olevassa kaupungissa, jonka virolaiset<br />
tuntevat nimellä Valga ja jota latvialaiset kutsuvat Valkaksi.<br />
Syntyneet <strong>Viro</strong>n ja Latvian tasavallat eivät kyenneet aikanaan<br />
jakamaan keskenään yhtenäistä Liivinmaan kaupunkia.<br />
Rajariidan ratkaisi vuonna 1920 englantilainen eversti Tallents,<br />
joka löi miekalla kaupungin kahtia kartalla. Toinen puolisko<br />
jäi virolaisille ja toinen puolisko latvialaisille. Valgassa on<br />
mielenkiintoinen rajavartioston ja poliisin historiaa sekä<br />
sotahistoriaa esittelevä isänmaallinen museo. Entisessä<br />
teatteritalossa sijaitsee puolestaan Valgan museo.<br />
Omaperäinen kulttuuritapahtuma on kansainvälinen Valgan<br />
sotiahistoriallinen festivaali, joka tarjoaa kahden päivän<br />
aikana eri paikoissa Valgan kaupungissa ja maakunnassa<br />
toimintaa ja jännitystä koko perheelle – militaarialan<br />
markkinat, esitellään puolustusvoimia, järjestetään sotilaiden<br />
marssinta kaupungin halki ja esitetään toisen maailmansodan<br />
aikainen mallitaistelu.<br />
Võrussa pantiin alulle <strong>Viro</strong>n kansalliseepos Kalevipoeg,<br />
jonka kirjoitti kuuluisin võrulainen kautta aikain – lääkäri<br />
Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882), joka asui ja<br />
työskenteli Võrussa kaupunginlääkärinä vuosina 1833–<br />
1877. Kreutzwaldille kuuluneessa rakennuksessa sijaitsee<br />
nykyään Kreuzwaldin muistomuseo. Historiallisessa<br />
kaupunginpuistossa Tamulajärven rannalla sijaitsee lauluisäksi<br />
kutsutun kirjailijan vaikuttava muistopatsas.
Tapaamisiin Etelä-<strong>Viro</strong>ssa!<br />
Teksti: LIVE, Säätiö Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailu. Käännös: Minna Hamunen. Valokuvat: EAS:n<br />
kuvapankki, Tartumaa Turism SA:n kuvapankki, Valgamaankuvapankki,<br />
MTÜ Mulgimaa Arenduskoda, MTÜ Bonifatiuse Gild, MTÜ SetomaaTurism,<br />
Säätiö Valgan isänmaallisen kasvatuksen pysyvä näyttely, A. Le CoqTarton olutmuseo,<br />
MTÜ Peipsimaa Turism, J. Pääsuke, L. Kulpsoo, H.Hellenurm, A. Sooaru, J. Nilson, H.<br />
Koplikask, E. Veeroja, P. Palomets, U.Volmer, K. Lehepuu, K. Hanschmidt, A. Tamm.<br />
Ulkoasu: GBF Design. Paino: PAAR. Julkaisija: Säätiö Etelä-<strong>Viro</strong>n matkailu.
Change language