Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

More documents

Recommendations

Info

O P P I L A S H U O L L O N T E K I J Ä T E S I I N KURAATTORI ON MAINETTAAN PAREMPI Suurin osa lasten ja nuorten ongelmista koulussa liittyy normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja useimmiten asiat selviävät keskustelemalla. Aluekuraattori Päivi Penttilä kannustaa vanhempia ottamaan rohkeasti yhteyttä ja uskomaan omaan vanhemmuuteen. Nuorta ei pidä jättää yksin ottamaan elämästä selvää. Teksti: Leena Herlevi-Valtonen Kuraattori Päivi Penttilä toivoo, että meillä olisi enemmän aikaa seurata nuorten kasvamista. Joskus vanhemmat pelästyvät, kun koulusta ottaakin yhteyttä kuraattori. Mitä varten se nyt meidän asioihin sotkeutuu, moni ihmettelee. Taustalla piilee mielikuva siitä, että kuraattorin asiakkaita ovat vain häiriköt ja raggarit. Kauhukuvissa kuraattori passittaa työkseen lapsia erityiskouluihin tai lastenkotiin. Todellisuudessa koulukuraattori on mainettaan kiltimpi ihminen, jonka tehtävä on tarvittaessa selvitellä asiallisen ammatillisesti oppilaiden tilanteita. Hän on tärkeä osa oppilashuoltoryhmää, yksi aikuinen muiden joukossa tukemassa lapsia, nuoria ja heidän perheitään pienten ja suurten murheiden keskellä. ”Meillä on jostain syystä kauhea maine”, nauraa aluekuraattori Päivi Penttilä Haagan peruskoulusta. ”Ensihämmennyksen jälkeen valtaosa lapsista ja vanhemmista kuitenkin kokee, että yhteistyöstä kuraattorin kanssa on apua. Kuraattorin läsnäolo ei aina tarkoita vakavia ongelmia, tai että jotain kauheaa on tapahtunut. Hän voi olla myös opettajan työparina, töitä on päätetty jakaa eri toimijoiden kesken”, Päivi kirkastaa kuvaa. ”Ilahduttavaa on, että yhä useammin vanhemmat ottavat yhteyttä suoraan ja toivovat kuraattoria mukaan yhteistyöhön.” Kuraattori työskentelee koko kouluyhteisön hyvinvoinnin puolesta. Mainetta vääristävä mielikuva voi johtua siitä, että kuraattorit työskentelevät paljon sellaisten lasten kanssa, joilla on koulussa näkyviä ongelmia, ja muut ovat niistä tietoisia. ”Oppilailla on myös oikeus kertoa asioistaan omalta kannaltaan, tai tilanteet tulevat muuten näkyviksi koulussa. Selvittelyistä ja niiden etenemisestä emme voi kertoa muille, ja ehkä siksi näyttää joskus siltä että kuraattorikaan ei tee mitään. Sen kertominen, onko kuraattori ollut mukana hoitamassa jonkun oppilaan asioita, on mahdollista vain oppilaalle ja hänen perheelleen.” Kuraattorit kohtaavat arjessaan myös paljon lapsia, joiden ongelmat eivät tule mitenkään ilmi muille, ja koulutyö näyttää sujuvan normaalisti. Kun tulevaisuus pelottaa ”Olemme kiinnostuneita arvioimaan lapsen tuen tarvetta kaikenlaisissa asioissa, emme vain akateemisen edistymisen kannalta. Toimenkuvaamme kuuluu myös erityistilanteet, kuten kriisityö. Silloin voimme joutua työskentelemään kenen kanssa tahansa, ilman että taustalla on mitään perusongelmia. Usein tällaisissa tilanteissa kuraattorin työn 18 • Vanhempien Sanomat
moninaisuus avautuu myös suuremmalle joukolle”, Päivi valaisee. Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja muiden oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Kun koulupsykologi keskittyy tarkastelemaan lapsen psyyken ja kehityksen vaikutusta koulussa pärjäämiseen, kuraattori paneutuu enemmän arjen vuorovaikutustilanteisiin ja lapsen elämään kokonaisuutena. Lapset ovat esimerkiksi huolissaan siitä, kelpaavatko he joukkoon, saavatko he kavereita. Siirtymävaiheet ja tulevaisuus voivat olla joillekin nuorille pelottava ja vaikea asia, josta kuraattorin ja vanhempien kanssa yhdessä voidaan keskustella. ”Yksilökeskustelujen lisäksi tämä edellyttää usein koululaisen ympärillä olevan muun verkoston etsimistä ja keskustelun käynnistämistä hänen asioistaan. Kuraattori on mukana hetken aikaa oppilaan elämänkulussa; sinä aikana on usein tärkeintä löytää hänen tulevaisuutensa kannalta tärkeät henkilöt ja elämässä eteenpäin vieviä polkuja, toimintamalleja.” Kannattaa uskaltaa olla aikuinen Vanhempien suuri yksinäisyyden kokemus kasvatustehtävässä mietityttää Päiviä. Vanhemmat ovat tehtävässään epävarmoja ja kokevat syyllisyyttä; useimmiten turhaan. Joillekin vanhemmille rajojen asettaminen tuntuu olevan vaikea, jopa vastenmielinen tehtävä. ”Lapsen kompuroinnit ja kokeilut tulevat yllätyksenä meille vanhemmille. Hämmästymme, että miten se nyt tuolla tavalla tähän tuli Toivoisin, että meillä olisi enemmän aikaa ja väljyyttä arjessa, jotta voisimme paremmin seurata nuortemme kasvamista. On riski jättää kasvuiässä oleva lapsi yksin ottamaan selvää asioista. Sen sijaan kannattaa uskaltaa olla oikeasti aikuinen”, Päivi rohkaisee. ”Useimmat lasten ja nuorten ongelmat ovat normaaliin kehitykseen ja arkeen kuuluvia, joskus kummallisiakin vaiheita, ja niistä selvitään kyllä yhdessä. Monen koulupulman taustalta paljastuu erilaisia väärinymmärryksiä ja aiempia kurjia kokemuksia. Parasta työssäni ovat hetket, jolloin huomaan olleeni mukana vaikuttamassa siihen, että asiakkaat ja me koulun väki löydämme yhdessä ratkaisuja ja saamme koulutyön ja arjen taas sujumaan.” Toiveena kuraattoreille kelpoisuus Jos Hyvä Haltijatar lupaisi toteuttaa Päivi Penttilän kolme toivomusta, hän toivoisi ensimmäisenä koulukuraattoreille yhteisen kelpoisuuden. Nyt joukko on kirjavaa ja koostuu monista erilaisen tutkinnon ja koulutuksen saaneista. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyys vastaisi Päivin mukaan hyvin kuraattorin toimenkuvaa ja selkiyttäisi ammattikunnan kelpoisuutta. Toisena toiveena Päivi pyytäisi Haltijatarta kysymään päättäjiltä kuinka varmistamme että jokaiselle suomalaiselle lapselle on tarjolla sellainen ryhmä, jossa hän voi kokea olevansa arvostettu jäsen. Kolmanneksi Päivi pyytäisi oppilashuoltoon lisää resursseja. ”Haluaisin vielä esittää neljännenkin toiveen. Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan. Miten tietoyhteiskunnassamme huolehditaan siitä että tarjolla on myös monenlaisia arvostettuja koulutusväyliä ja ammattiuria Ylioppilasjuhlien rinnalle huomaan toivovani yhä useammin peruskoulun juhlallisia päättäjäisiä, jotka korostaisivat kaikille yhteisen peruskoulun merkitystä ja sen jälkeen tehtävien valintojen tasa-arvoisuutta.” ”Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita ”taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan.” Vanhempien Sanomat • 19
Page 1 and 2: VANHEMPIEN SANOMAT 2 09 S U O M E N
Page 3 and 4: Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhu
Page 5 and 6: Pysäytä mikrobien leviäminen •
Page 7 and 8: Sami Garamista ruokakulttuuripainot
Page 9 and 10: yläkouluun sanoo. Kruunuhaan yläa
Page 11 and 12: Yksinäisyys on jo alakoululaisilla
Page 13 and 14: mielestä lapsella pitää olla oik
Page 15 and 16: Haaste vanhemmille: Lapsi ja lapsen
Page 17: V I E R A S K Y N Ä Peruskoulussa
Page 21 and 22: ” Tommi Hoikkala: ”Nuorten toim
Page 23 and 24: itse. Vain noin neljännes uskoi py
Page 25 and 26: Kirjoittaja on Oma Kalaämpäri - h
Page 27 and 28: Apua lukemisen ja matematiikan oppi
Page 29 and 30: Ehkäisevää päihdetyötä koului
Page 31 and 32: Askolan vanhemmat potkivat lapsia l

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?