25.01.2015 Views

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Yksinäisyys on jo alakoululaisilla<br />

lapsilla varsin pysyvää ja<br />

siihen liittyy paitsi sosiaalisten<br />

suhteiden muita ongelmia, myös<br />

itsearvostuksen heikentymistä ja<br />

”ahdistuneisuutta.<br />

tisestään ja mukaan tulee usein<br />

sosiaalisen ahdistuneisuuden,<br />

fobian ja masennuksen oireita<br />

sekä itsetuhoista riskikäyttäytymistä.<br />

Pienessä ryhmässä lapsi<br />

tulee huomioiduksi<br />

helpommin<br />

Koulutuksen arviointineuvoston<br />

selvityksen mukaan<br />

oppilashuollon palvelut koettiin<br />

sitä riittämättömimmiksi<br />

suhteessa tarpeeseen mitä suuremmasta<br />

koulusta oli kyse.<br />

Pienillä kouluilla näitä esimerkiksi<br />

kouluterveydenhoitajan,<br />

-lääkärin, -psykologin,<br />

-kuraattorin tai sosiaalityöntekijän<br />

palveluita ei välttämättä<br />

ole suuria kouluja enempää,<br />

mutta ne koetaan riittäviksi.<br />

Ehkä suuri koulu, tai erityisesti<br />

suuressa koulussa oleva<br />

suuri luokka kasvattaa oppilashuollon<br />

palveluiden tarvetta<br />

pientä luokkakokoa enemmän.<br />

Sama ilmiö esiintyi verrattaessa<br />

erityisopetuksen tarpeen ja<br />

resurssien vastaavuutta - pienemmissä<br />

yksiköissä tarve ja<br />

resurssit vastasivat paremmin<br />

toisiaan, suurissa yksiköissä<br />

erityisopetusta ei riittänyt<br />

kaikille sitä tarvitseville.<br />

Onko lasten hyvinvoinnista<br />

varaa säästää<br />

Sotien jälkeen yhteiskunnallamme<br />

oli varaa ja halua panostaa<br />

koululaisiin. Jokaisella<br />

pienellä kylällä oli oma koulunsa,<br />

jossa lapset saivat opetuksen<br />

ja oppimateriaalien lisäksi<br />

vallitsevaan tilanteeseen<br />

suhteutettuna ravintorikasta<br />

ruokaa, säännölliset terveystarkastukset<br />

ja tarvitsemansa<br />

hoidon. Lapset nähtiin tulevaisuuden<br />

voimavarana, joihin panostaminen<br />

oli yhteinen ja tärkeä<br />

tehtävä. Nyt, kun elämme<br />

rikkaammin kuin koskaan, ei<br />

meillä enää ole varaa panostaa<br />

lapsiin ja nuoriin, vaan koulutusjärjestelmästä,<br />

jolla maamme<br />

on nostettu oppimistulosten<br />

kärkeen, on karsittava ja<br />

säästettävä.<br />

Mikä meidän yhteiskunnassamme<br />

menee lasten hyvinvoinnin<br />

edelle Minkä kuvan<br />

arvoistamme ja tulevaisuudestamme<br />

antaa se, että meillä on<br />

varaa lämmittää jalkapallokenttien<br />

tekonurmea ja kävelykatujen<br />

asfalttia, mutta samal-<br />

la olemme niin varattomia, että<br />

lasten kouluterveydenhuollosta,<br />

oppilashuollon palveluista,<br />

kouluruoasta, oppikirjoista ja<br />

annetuista opetustunneista<br />

on jatkuvasti leikattava Panostaminen<br />

peruspalveluihin<br />

ja varhaiseen tukeen maksaisi<br />

itsensä moninkertaisesti takaisin<br />

nyt alati kasvavien huostaanottojen,<br />

psyykkisesti sairastuneiden<br />

lasten ja nuorten<br />

laitoshoidon sekä työkyvyttömyyden<br />

kustannuksissa. Hyvinvointiin<br />

panostaminen näkyisi<br />

myös iloisina, terveinä ja<br />

oppimisen motivaatiota täynnä<br />

olevina koulupäivinä.<br />

Kirjoittaja on Turun<br />

yliopiston opettajankoulutuslaitoksen<br />

ja Oppimistutkimuskeskuksen<br />

tutkija sekä<br />

Vanhempainliiton<br />

varapuheenjohtaja<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 11

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!