Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

More documents

Recommendations

Info

Suurten luokkien kalliit kustannukset Enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin. Mutta vähemmistö, joka ei todellisuudessa ole kovinkaan vähäinen, kärsii erityisesti psykososiaalisista ongelmista. Näitä ongelmia - pelkoja, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, kiusatuksi tulemista, syrjimistä, masennusta ja pahaa oloa on kouluikäisistä lapsista jopa 15–20 prosentilla. Teksti: Niina Junttila Luokan oppilasmäärän noustessa kolmeenkymmeneen tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että jokaiselta luokalta löytyy keskimäärin neljästä kuuteen tuen tarpeessa olevaa lasta. Määrät tietysti vaihtelevat alueittain, kouluittain ja luokittain, jossakin tukea kaipaa vain yksi tai muutama oppilas, mutta jossakin heitä on enemmän kuin opettajalla sormia. Sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin ongelmat eivät ole ”tarttuvia”, mutta kun opettajan aika menee heikoimpien ja ongelmallisimpien oppilaiden auttamiseen, voivat huomiotta jäävien lasten pienetkin ongelmat kasvaa lumipallon lailla suuremmiksi. Suurten luokkien yksinäiset lapset Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin ongelmilla on ikävä tapa paitsi säilyä ja syventyä, myös kasautua muihin, sekä psyykkisen terveyden että oppimisen ongelmiin. Vertailtaessa esimerkiksi kielellisesti ja matemaattisesti heikoimpaan ja taitavimpaan neljännekseen kuuluvien oppilaiden sosioemotionaalista hyvinvointia huomattiin, että heikoimmat oppilaat ovat opettajien mukaan luokassa eniten häiritseviä ja impulsiivisia sekä vähiten yhteistyökykyisiä ja empaattisia. Oppilaat itse kokivat muita enemmän sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä. Olisi helppoa ajatella, että suurilla luokilla jokaiselle löytyy kavereita, eikä kukaan jää yksin. Todellisuudessa kuitenkin juuri suurien luokkien oppilaat ovat pienten luokkien oppilaita yksinäisempiä. Tämä johtunee siitä, että pienillä luokilla jokainen tulee huomioiduksi, uskaltaa olla oma itsensä ja kokee toiset ”omaksi porukakseen”, jonka jäsenistä pidetään huolta. Suuremmilla luokilla on helpompaa jäädä syrjään, tulla unohdetuksi tai ulkopuoliseksi, jonka kanssa kukaan ei mielellään leiki tai jota huomionhakuisemmat luokkakaverit kiusaavat. Tutkimusten mukaan yksinäisyys on jo alakoululaisilla lapsilla varsin pysyvää ja siihen liittyy paitsi sosiaalisten suhteiden muita ongelmia, myös itsearvostuksen heikentymistä ja ahdistuneisuutta. Yläkouluiässä yksinäisyys vahvistuu en- 10 • Vanhempien Sanomat
Yksinäisyys on jo alakoululaisilla lapsilla varsin pysyvää ja siihen liittyy paitsi sosiaalisten suhteiden muita ongelmia, myös itsearvostuksen heikentymistä ja ”ahdistuneisuutta. tisestään ja mukaan tulee usein sosiaalisen ahdistuneisuuden, fobian ja masennuksen oireita sekä itsetuhoista riskikäyttäytymistä. Pienessä ryhmässä lapsi tulee huomioiduksi helpommin Koulutuksen arviointineuvoston selvityksen mukaan oppilashuollon palvelut koettiin sitä riittämättömimmiksi suhteessa tarpeeseen mitä suuremmasta koulusta oli kyse. Pienillä kouluilla näitä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -psykologin, -kuraattorin tai sosiaalityöntekijän palveluita ei välttämättä ole suuria kouluja enempää, mutta ne koetaan riittäviksi. Ehkä suuri koulu, tai erityisesti suuressa koulussa oleva suuri luokka kasvattaa oppilashuollon palveluiden tarvetta pientä luokkakokoa enemmän. Sama ilmiö esiintyi verrattaessa erityisopetuksen tarpeen ja resurssien vastaavuutta - pienemmissä yksiköissä tarve ja resurssit vastasivat paremmin toisiaan, suurissa yksiköissä erityisopetusta ei riittänyt kaikille sitä tarvitseville. Onko lasten hyvinvoinnista varaa säästää Sotien jälkeen yhteiskunnallamme oli varaa ja halua panostaa koululaisiin. Jokaisella pienellä kylällä oli oma koulunsa, jossa lapset saivat opetuksen ja oppimateriaalien lisäksi vallitsevaan tilanteeseen suhteutettuna ravintorikasta ruokaa, säännölliset terveystarkastukset ja tarvitsemansa hoidon. Lapset nähtiin tulevaisuuden voimavarana, joihin panostaminen oli yhteinen ja tärkeä tehtävä. Nyt, kun elämme rikkaammin kuin koskaan, ei meillä enää ole varaa panostaa lapsiin ja nuoriin, vaan koulutusjärjestelmästä, jolla maamme on nostettu oppimistulosten kärkeen, on karsittava ja säästettävä. Mikä meidän yhteiskunnassamme menee lasten hyvinvoinnin edelle Minkä kuvan arvoistamme ja tulevaisuudestamme antaa se, että meillä on varaa lämmittää jalkapallokenttien tekonurmea ja kävelykatujen asfalttia, mutta samal- la olemme niin varattomia, että lasten kouluterveydenhuollosta, oppilashuollon palveluista, kouluruoasta, oppikirjoista ja annetuista opetustunneista on jatkuvasti leikattava Panostaminen peruspalveluihin ja varhaiseen tukeen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin nyt alati kasvavien huostaanottojen, psyykkisesti sairastuneiden lasten ja nuorten laitoshoidon sekä työkyvyttömyyden kustannuksissa. Hyvinvointiin panostaminen näkyisi myös iloisina, terveinä ja oppimisen motivaatiota täynnä olevina koulupäivinä. Kirjoittaja on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Oppimistutkimuskeskuksen tutkija sekä Vanhempainliiton varapuheenjohtaja Vanhempien Sanomat • 11
Page 1 and 2: VANHEMPIEN SANOMAT 2 09 S U O M E N
Page 3 and 4: Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhu
Page 5 and 6: Pysäytä mikrobien leviäminen •
Page 7 and 8: Sami Garamista ruokakulttuuripainot
Page 9: yläkouluun sanoo. Kruunuhaan yläa
Page 13 and 14: mielestä lapsella pitää olla oik
Page 15 and 16: Haaste vanhemmille: Lapsi ja lapsen
Page 17 and 18: V I E R A S K Y N Ä Peruskoulussa
Page 19 and 20: moninaisuus avautuu myös suuremmal
Page 21 and 22: ” Tommi Hoikkala: ”Nuorten toim
Page 23 and 24: itse. Vain noin neljännes uskoi py
Page 25 and 26: Kirjoittaja on Oma Kalaämpäri - h
Page 27 and 28: Apua lukemisen ja matematiikan oppi
Page 29 and 30: Ehkäisevää päihdetyötä koului
Page 31 and 32: Askolan vanhemmat potkivat lapsia l

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?