Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
25.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ecredo.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VANHEMPIEN<br />

SANOMAT<br />

2<br />

09<br />

S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O • M A R I A N K A T U 2 8 B 5 , 0 0 1 7 0 H E L S I N K I • ( 0 9 ) 1 3 5 1 1 7 7<br />

Koulukuraattori<br />

Päivi Penttilä:<br />

”Yhteiskunnassamme<br />

ihanteet ja arkitodellisuus<br />

eivät kohtaa.”<br />

Kokki Sami Garam<br />

sarjakuvien äärellä:<br />

”Suomeen perustettava<br />

ruokakulttuuripainotteinen<br />

lukio.”<br />

SÄÄSTÖTOIMET<br />

SORTAVAT<br />

LAPSEN<br />

OIKEUKSIA<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 1

2/09<br />

Kannen kuva<br />

Viviana Garcia.<br />

<strong>Vanhempien</strong><br />

<strong>Sanomat</strong><br />

sai lukijoilta<br />

kiitosta<br />

Pyysimme lukijoilta verkkosivujen<br />

kautta palautetta<br />

<strong>Vanhempien</strong> Sanomien edellisestä<br />

numerosta 1/09. Suurin<br />

osa vastaajista piti lehteä<br />

ajankohtaisena, mielenkiintoisena<br />

ja tarpeellisena sekä hyödyllisenä<br />

välineenä vanhempaintoiminnassa.<br />

Useimmat<br />

vastaajat aikoivat säästää lehden<br />

myös myöhempää käyttöä<br />

varten. Osa toivoi enemmän<br />

vanhempainyhdistystoiminnan<br />

arjesta kertovia aiheita,<br />

eräs palautteen antaja piti lehteä<br />

liian virallisena ja etäisenä.<br />

Osa puolestaan kiitti lehden<br />

yhteiskunnallisia lasten hyvinvointia,<br />

koulun toimintaa ja<br />

tulevaisuutta käsitteleviä artikkeleita.<br />

Jutut, joille lukijat<br />

antoivat eniten ääniä, käsittelivät<br />

oppilashuoltoa ja lapsen<br />

oikeuksia.<br />

Lehden ulkoasu sai kiitosta<br />

lähes kaikilta vastaajilta. Lehteä<br />

pidettiin raikkaana ja lukemaan<br />

houkuttelevana.<br />

2 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong><br />

Vauhdikas<br />

välivuosi<br />

Pikku herra Artola, kolmantemme,<br />

syntyi juhannuksena<br />

2008. Kulunut äitiys- ja vanhempainvapaa<br />

on ollut puuhaa<br />

täynnä. Etukäteissuunnitelmista<br />

ei toteutunut yksikään:<br />

en lukenut yhtään kirjaa, en<br />

edistänyt talomme remonttia<br />

ja ikkunoistakin tuli pestyä<br />

vain osa. Sen sijaan voin tyytyväisenä<br />

todeta olleeni täysipainoisesti<br />

lastemme kanssa.<br />

Oli antoisaa keskustella kouluikäistemme<br />

ja heidän kavereidensa<br />

kanssa, auttaa läksyissä,<br />

olla mukana harrastuksissa<br />

ja muissa arkitouhuissa.<br />

Välillä elämä tuntui kulminoituvan<br />

astiapesukoneen ääreen.<br />

Pestävää riitti, ruokapöydässä<br />

kun istui harvemmin vain<br />

oma perhe. Pikkumieskin oppi<br />

nopeasti touhuamaan muiden<br />

lasten kanssa. Oman koulun<br />

vanhempainyhdistyksen toiminta<br />

tuli myös tutummaksi<br />

puheenjohtajan roolissa. Näistä<br />

aineksista on hyvä ammentaa<br />

ideoita ja energiaa järjestösihteerin<br />

tehtäviin, isän jäädessä<br />

vuorostaan hoitamaan kotia.<br />

Johanna<br />

Vanhempainliiton<br />

järjestösihteeri<br />

Johanna<br />

Artola palasi<br />

vanhempainvapaalta<br />

takaisin<br />

työpöydän ääreen<br />

elokuussa.<br />

Vahempainliiton<br />

toimintaa tukevat<br />

Raha-automaattiyhdistys<br />

ja Opetushallitus, sekä<br />

sosiaali- ja<br />

terveysministeriö<br />

Pääkirjoitus 3<br />

Sarjakuvakilpailun satoa 6<br />

Puheenjohtajan palsta 7<br />

Tanssien yläkouluun 8<br />

Suurten luokkien kalliit kustannukset 10<br />

Meksikossa tytöt eivät sylje 12<br />

Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta 15<br />

Vieraskynä, Pirkko Nurmi 17<br />

Tekijät esiin:<br />

Kuraattori on mainettaan parempi 18<br />

Onnellinen kalajuttu 24<br />

Linkkivinkit 27<br />

Yhdistykset toimivat 29<br />

Viime numerossa aloitimme juttusarjan, jossa<br />

esittelemme oppilashuollon työntekijöitä.<br />

Tässä lehdessä tapaamme koulukuraattorin.<br />

S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O<br />

Mariankatu 28 B 5, 00170 Helsinki<br />

09 135 1177<br />

JOHANNA ARTOLA, Järjestösihteeri<br />

09 135 1177 tai 050 301 1922<br />

johanna.artola@suomenvanhempainliitto.fi<br />

ANNE HAUTAMÄKI, projektikoordinaattori<br />

(Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke)<br />

040 566 5161<br />

anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi<br />

LEENA HERLEVI-VALTONEN, tiedottaja<br />

09 135 1177 tai 050 365 8925<br />

leena.herlevi-valtonen@suomenvanhempainliitto.fi<br />

OUTI HURME, kehittämispäällikkö<br />

09 135 1207 tai 050 540 6002<br />

outi.hurme@suomenvanhempainliitto.fi<br />

TUIJA METSO, erikoissuunnittelija<br />

09 135 1419 tai 040 718 9225<br />

tuija.metso@suomenvanhempainliitto.fi<br />

PIRJO SOMERKIVI, toiminnanjohtaja<br />

09 135 1317 tai 050 592 9472<br />

pirjo.somerkivi@suomenvanhempainliitto.fi<br />

MERVI VASARA, toimistonhoitaja<br />

• uusien yhteystietojen ilmoittaminen<br />

• materiaalitilaukset<br />

09 135 1177<br />

toimisto@suomenvanhempainliitto.fi<br />

Julkaisija: <strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong><br />

Päätoimittaja: Pirjo Somerkivi<br />

Toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen<br />

Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola

Neuvolatoiminta ja<br />

kouluterveydenhuolto uudistuu<br />

Kuten tunnettua, hyvät uutiset harvoin ylittävät<br />

uutiskynnystä. Kesällä (1.7.<strong>2009</strong>) astui kaikessa hiljaisuudessa<br />

voimaan Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja<br />

opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä<br />

suun terveydenhuollosta. Tämä asetus voi vihdoin<br />

parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada ehkäiseviä<br />

terveydenhuollon palveluja.<br />

Asetus määrittelee, mitkä terveysneuvonnat ja – tarkastukset<br />

sekä kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset kuntien<br />

on järjestettävä viimeistään vuonna 2011. Neuvoloille<br />

tulee uutena vastuuna lasta odottavien perheiden laaja terveystarkastus.<br />

Lisäksi esikoisen saavalle perheelle on järjestettävä<br />

kotikäynti ja perhevalmennusta, johon sisältyy myös<br />

vanhempainryhmätoimintaa. Raskausajan terveysneuvontaa<br />

on tarjottava molemmille vanhemmille – isät on siis<br />

otettava mukaan!<br />

Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen<br />

lisätään oppilaan erityisten tarpeiden arviointi<br />

ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä mahdollisesti<br />

tarvittavien tukitoimien suunnittelu. Syrjäytymistä<br />

pyritään ehkäisemään myös sillä, että neuvolan tai koulun<br />

terveystarkastuksista pois jääneiden perheiden tuen tarve<br />

selvitetään.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lainsäädäntöuudistuksen<br />

tavoitteena on varmistaa palveluiden suunnitelmallisuus,<br />

yhtenäisyys ja tarpeidenmukaisuus. Alueellista<br />

tasa-arvoa, terveyserojen kaventumista, varhaista tukea ja<br />

syrjäytymisen ehkäisyä korostetaan. Myös lapsen ja perheen<br />

osallistumisen mahdollistuminen nähdään tärkeänä.<br />

Palveluiden järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota<br />

koko perheen hyvinvointiin ja kehitysympäristöihin, ei<br />

vain lapsen yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviin<br />

tekijöihin. Kouluissa koko luokka- ja kouluyhteisön tila<br />

on arvioinnin kohteena. Joka kolmas vuosi on tarkastettava<br />

koulu- tai opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus<br />

moniammatillisena yhteistyönä. Tässä kohden mielestäni<br />

lasten huoltajat olisi pitänyt mainita koulun yhteistyökumppaneina<br />

ja voimavaroina. Ovathan juuri yksittäiset<br />

vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja<br />

koulujen johtokunnat tähänkin mennessä osoittaneet<br />

sellaista vaikuttamisen, vastuullisuuden<br />

ja kansalaistoiminnan voimaa, jota ei virkatyönä<br />

voi aikaansaada. Itse asiassa vanhempia helposti<br />

syytetään passiivisuudesta, jos eivät kovin<br />

ärhäkästi ole vaatimassa vaikkapa homekoulujen<br />

sulkemista.<br />

Pirjo Somerkivi<br />

Asetuksen puutteena pidän myös sitä, että siinä rajataan<br />

erikoistutkimukset koskemaan vain koululaisia ja vain näön<br />

tai kuulon erikoislääkärin, psykiatrin tai psykologin tutkimuksia.<br />

Jäävätkö siis alle kouluikäiset tai esimerkiksi neurologin<br />

tai keuhkotautien erikoislääkärin palveluita tarvitseva,<br />

lukumäärältään suuri lapsijoukko vaille varhaista tukea<br />

Esitykseen liittyvän muistion mukaan perheelle annetaan<br />

palautetta sen hyvinvoinnista, valmiuksista ja voimavaroista.<br />

Toivoa sopii, että perheiden osallisuuden nimissä myös<br />

perheille annetaan palautteen mahdollisuus omista näkemyksistään<br />

ja kokemuksistaan.<br />

Muistiossa todetaan, että terveydentilan, kasvun ja kehityksen<br />

seurantaan sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen<br />

lisäksi myös psykososiaalisen kehityksen, ihmissuhteiden ja<br />

mielenterveyden selvittäminen sekä kotona että kehitysympäristöissä.<br />

Sinänsä on kannatettavaa, että lapsen hyvinvointi<br />

nähdään näin kokonaisvaltaisesti. Epäilenpä vain, miten<br />

kaiken tämän asiantuntemuksen tarjoaminen perheille olisi<br />

eettisesti kestävin perustein mahdollista julkisen terveydenhuollon<br />

nykytilanteessa. On myös varottava sitä, ettei<br />

lasten terveydestä puhuttaessa syyllistytä liialliseen medikalisointiin,<br />

asiantuntijavaltaan ja ongelmakeskeisyyteen.<br />

Elämän synty, kasvaminen ja vanhemmuus eivät ole sairauksia<br />

(vaikka tunnistankin itsessäni juuri mummokuumeen<br />

nousevan korkeisiin lukemiin)!<br />

Vanhempainliiton liittokokouksessa on sovittu, että johtoajatuksenamme<br />

on hyvinvointia ja kasvua tukevaa yhteisö<br />

niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin lähiyhteisöissä.<br />

Tämä asetus antaa vanhempainyhdistyksille hyvän työkalun<br />

vaikuttaa, jotta se toteutuisi.<br />

Toivotan lukijoille hyvinvointia ja menestystä lukuvuodelle<br />

<strong>2009</strong> – 2010!<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 3

U U T I S I A<br />

Aamu- ja<br />

iltapäivätoiminnan<br />

ohjaajalla<br />

oltava<br />

kelpoisuus<br />

Aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />

ohjaajien kelpoisuusvaatimukset<br />

astuivat voimaan<br />

1.8.<strong>2009</strong>.<br />

Aamu- ja iltapäivätoiminta<br />

perustuu perusopetuslakiin.<br />

Laissa todetaan muun muassa,<br />

että toiminnassa tulee olla sen<br />

järjestämistapa huomioon ottaen<br />

riittävä määrä ammattitaitoisia<br />

ohjaajia. Tarkoitus on,<br />

että kullakin aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />

lapsiryhmällä tulee<br />

kaikessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa<br />

olla vähintään yksi<br />

ohjaaja, joka täyttää säädetyt<br />

kelpoisuusvaatimukset.<br />

Perusopetuslain mukainen<br />

koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta<br />

on tarkoitettu 1. ja<br />

2. vuosiluokan oppilaille sekä<br />

muiden vuosiluokkien erityisopetukseen<br />

otetuille tai siirretyille<br />

oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa<br />

on järjestetty<br />

perusopetuslain nojalla vuodesta<br />

2004 lähtien. Toimintaan<br />

osallistuvien lasten määrä<br />

on neljässä vuodessa kasvanut<br />

40 458 oppilaasta 44 756 oppilaaseen.<br />

Syyskuussa 2008<br />

toimintaan osallistui 48,0 %<br />

perusopetuksen ensimmäisen<br />

vuosiluokan oppilaista. Toisen<br />

vuosiluokan oppilaista toimintaan<br />

osallistui 27,3 %.<br />

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta<br />

vastaa kunta. Se voi järjestää<br />

aamu- ja iltapäivätoimintaa<br />

itse, yhdessä muiden kuntien<br />

kanssa tai se voi hankkia pal-<br />

Perusopetuksen<br />

laatukriteerit valmistuivat<br />

Opetusministeriö on valmistellut<br />

perusopetukseen laatukriteerit,<br />

joiden tavoitteena<br />

on opetuksen laadun ja monipuolisen<br />

tarjonnan turvaaminen<br />

sekä opetuksellisten ja<br />

sivistyksellisten perusoikeuksien<br />

takaaminen lapsille ja nuorille<br />

asuinpaikasta, kielestä, ja<br />

velut esimerkiksi eri järjestöiltä<br />

tai yhteisöiltä. Kunnilla ei<br />

kuitenkaan ole velvollisuutta<br />

tarjota toimintaa.<br />

Lisätietoja osoitteesta www.<br />

apip.fi tai opetusministeriön<br />

verkkosivuilta www.minedu.<br />

fi/OPM.<br />

taloudellisesta asemasta riippumatta.<br />

Laatukriteerit ovat<br />

suositusluonteisia ja ne tarjoavat<br />

kunnallisille päätöksentekijöille,<br />

opetuksen järjestäjille<br />

ja kouluille käytännöllisen<br />

työkalun arvioida koulutoimea<br />

ja sitä koskevien päätösten vaikutuksia.<br />

Laatukortit muodostettiin rakenteiden<br />

laadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia:<br />

• johtaminen<br />

• henkilöstö<br />

• taloudelliset resurssit<br />

• arviointi<br />

sekä oppilaan kohtaaman toiminnan<br />

laadusta, johon kuuluu kuusi laatukorttia:<br />

• opetussuunnitelman toteuttaminen<br />

• opetus ja opetusjärjestelyt<br />

• oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki<br />

• osallisuus ja vaikuttaminen<br />

• kodin ja koulun yhteistyö<br />

• oppimisympäristön turvallisuus.<br />

Perusopetuksen laatukriteerit löytyvät<br />

opetusministeriön verkkosivuilta:<br />

www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/<strong>2009</strong>/<br />

Perusopetuksen_laatukriteerit.html<br />

4 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Pysäytä mikrobien leviäminen<br />

• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla<br />

kun yskit<br />

tai aivastat<br />

• Jos sinulla ei ole nenäliinaa,<br />

yski tai aivasta puserosi hihan<br />

yläosaan, älä käsiisi<br />

• Laita käytetty nenäliina välittömästi<br />

roskiin<br />

• Puhdista kätesi heti yskimisen<br />

tai aivastamisen jälkeen<br />

• Pese kädet vedellä ja saippualla<br />

tai puhdista kädet desinfioivilla<br />

käsipyyhkeillä<br />

• Hakeutuessasi tutkimuksiin<br />

ja hoitoon terveydenhuollon<br />

laitokseen sinulle saatetaan<br />

laittaa paperinen suu–nenäsuojus<br />

suojamaan henkilökuntaa<br />

ja muita potilailta tartunnalta,<br />

jos yskit ja aivastelet<br />

Lähteet ja lisätietoja:<br />

Opetushallitus / www.oph.fi,<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />

/ www.thl.fi sekä opetus- ja<br />

sosiaali- ja terveysministeriö.<br />

Pysäytä<br />

mikrobien<br />

leviäminen<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

päätöksellä Suomessa siirryttiin<br />

27.7.<strong>2009</strong> A(H1N1) influenssaepidemian<br />

rajaamisvaiheesta<br />

lieventämisvaiheeseen.<br />

Lieventämisvaiheen tavoitteena<br />

on ehkäistä influenssan leviämistä<br />

sekä epidemian aiheuttamia<br />

vakavia sairauksia<br />

ja komplikaatioita. Kodeissa,<br />

kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan<br />

nyt erityistä tarkkaavaisuutta,<br />

toimivaa yhteistyötä ja<br />

huolellista hygieniaa.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

on antanut influenssaan<br />

liittyviä ohjeita kuntien viranomaisille.<br />

Erillisiä ohjeita on<br />

annettu myös päivähoidolle ja<br />

oppilaitoksille. Oppilaitosten<br />

on muun muassa huolehdittava<br />

siitä, että oppilailla ja henkilökunnalla<br />

on edellytykset riittävän<br />

käsi- ja yskimishygienian<br />

toteuttamiseen.<br />

Epidemian leviämisen ehkäisyssä<br />

on tärkeää, että sairastuneet<br />

eivät osallistu opetukseen<br />

tai opetustyöhön.<br />

Ohjeiden mukaan potilaan on<br />

syytä olla poissa kunnes hän on<br />

kuumeeton ja oireeton vähintään<br />

vuorokauden ajan.<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos on antanut kansalaisille<br />

yleiset hygieniaohjeet, joita<br />

noudattamalla virustartuntoja<br />

voidaan ennaltaehkäistä:<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 5

Sarjakuvakilpailun päätuomari Sami Garam:<br />

”Lapset mukaan<br />

suomalaisen<br />

ruokakulttuurin<br />

kehittämiseen”<br />

Vanhempainliiton keväällä järjestämään sarjakuvakilpailuun osallistui liki<br />

100 koululaista eri puolelta Suomea. Kilpailun päätuomari tsögemesu-stadintaja,<br />

eli keittiömestari ja kirjailija Sami Garam löysi kuvista hienoja<br />

oivalluksia, hyviä yksityiskohtia ja sarjakuvalle ominaisia efektejä. Sami<br />

valitsi kolme parasta, joiden kesken hän haluaa jakaa pääpalkinnon.<br />

Koulun ruokalassa tapahtuu<br />

-sarjakuvakilpailun päävoiton<br />

jakavat:<br />

Venla Viertola Viirinkankaan<br />

koulusta Rovaniemeltä,<br />

Nea Leino sekä Mariella Suoniemi<br />

Kirkonkylän koulusta<br />

Mäntsälästä. Kaikki voittaneet<br />

ovat piirustushetkellä olleet<br />

viidesluokkalaisia. Liiton<br />

kunniamaininnan saa 8-vuotias<br />

Petra Väänänen Kulhon<br />

koulusta. Petra oli sarjakuvassaan<br />

oivaltanut, että tarvittaessa<br />

vaikkapa isän voi kutsua<br />

kouluun auttamaan ongelmatilanteissa.<br />

Onnea voittajille!<br />

Pääpalkinnon voittaneille<br />

liitto lähettää Sami Garamin<br />

omistuskirjoituksella varustetun<br />

sarjakuvateoksen, jonka<br />

Sami on kääntänyt stadin<br />

slangiksi.<br />

”Tässä kuvassa on hieno<br />

oivallus ja kunnon loppuhuipentuma.<br />

Se on myös hauskalla<br />

tavalla fiktiivinen, mutta<br />

silti osittain totta. Vaihto-oppilaat<br />

ovat yleensä sitä mieltä,<br />

että suomalainen kouluruoka<br />

maistuu hyvälle, oli se sitten<br />

mitä tahansa.”<br />

”Manga-tyylinen, hienosti<br />

toteutettu kuva. Tarinan<br />

opetus, että ruokaa on<br />

syytä aina maistaa, on hyvä.<br />

Se, että maistaja pääsee<br />

Pariisiin, on hieno oivallus,<br />

onhan Ranska ruoan mekka”,<br />

arvioi Sami Garam.<br />

Sami kiinnitti Mariellan kuvassa<br />

erityisesti huomiota kelloon:<br />

” Aikaa ruokailuun kuluu<br />

alle 10 minuuttia, siis liian vähän.<br />

Ruoka kuitenkin maistuu ja<br />

liian suuren työtaakan alla oleva<br />

keittäjä on pulassa. Keittäjän<br />

myssy on erityisen hieno yksityiskohta.”<br />

6 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Sami Garamista<br />

ruokakulttuuripainotteisen<br />

lukion rehtori<br />

Kun ruokailuun on riittävästi<br />

aikaa, ruoan taso kohenee ja<br />

menekki kasvaa, uskoo keittiömestari<br />

ja kolmen kouluikäisen<br />

lapsen isä Sami Garam.<br />

Kouluissa, joissa patojen äärellä<br />

työskentelee oma keittäjä,<br />

ruoan valmistuksesta syntyy<br />

myös tuoksu, joka herättää<br />

ruokahalun paremmin kuin<br />

laitoskeittiöstä autolla kuljetettu<br />

ateria. Jos ruoka tulee valmiina,<br />

Sami toivoisi, että lapset<br />

saisivat käyttöönsä mausteita,<br />

joilla voisivat maustaa ateriansa<br />

vastaamaan omia makutottumuksiaan.<br />

”Meillä on paljon ruokaan<br />

liittyviä hienoja asioita, joista<br />

voimme olla ylpeitä”, Sami<br />

muistuttaa. ”Lapset pitäisi<br />

ottaa mukaan ruokakulttuurin<br />

edistämiseen. Silloin voisimme<br />

puhua pitkäjänteisestä<br />

kehityksestä. Lupaudun<br />

rehtoriksi heti kun Suomeen<br />

perustetaan ruokakulttuuripainotteinen<br />

lukio. Meillä on<br />

valtavasti eri taiteen ja tieteen<br />

aloille suuntautuneita yläkouluja<br />

ja lukioita, mutta ei yhtään<br />

sellaista, josta saisi hyvän pohjan<br />

kansainväliselle gourmetalalle,”<br />

tsögemesu vetoaa.<br />

Sarjakuvakilpailun satoa on<br />

julkaistu myös liiton verkkosivuilla<br />

www.suomenvanhempainliitto.fi/sarjakuvia.<br />

Kirjoittaja on<br />

<strong>Suomen</strong><br />

Vanhempainliiton<br />

puheenjohtaja<br />

Jarmo Leppiniemi<br />

Kouluhyvinvointi<br />

– yhteistyöprojekti<br />

H<br />

yvää alkavaa syksyä kesämuistojen<br />

keskeltä. Kesäni alkoi uusin tuulin; ristiäisillä<br />

(Eliot, 4 090 g, 53 cm). Esikoisestani<br />

tuli äiti ja minusta siis isoisä. Samaan<br />

aikaan juniorini pyrki lukioon ja valmistautuu<br />

aloittamaan vaihto-oppilasvuotta maailman<br />

äärissä. Vaikka oma osuuteni on enemmän<br />

katsomossa, tai enintään jossain määrin<br />

kassanhoitajana, tunsin olevani tapahtumien<br />

keskellä. Elinympäristössäni alkoi mullistus.<br />

Yksityiskohtien kertominen on myötäelämistä<br />

ja ylpeyttä. Pään pyörällä olo johtuu<br />

asioiden uutuudesta, ehkä pelostakin.<br />

Itse aikoinaan menin itsestään selvyytenä samaan<br />

lukioon, jossa olin käynyt keskikoulun.<br />

Nyt lukioiden tasoa, tarjontaa ja kilpailua<br />

vertaillaan. Onnekseni molemmat tyttäreni<br />

ovat päässeet minne halusivatkin. Eliot<br />

säästyy pyöritykseltä toistaiseksi; vielä ei<br />

tarvitse tehdä koko elämää uomittavia ratkaisuja.<br />

Pelottavan lähellä kuitenkin tärkeiden<br />

valintojen aika on. Kunpa osaisi olla avuksi,<br />

tai pitää suunsa kiinni. Uusi rooli vaatii<br />

uusia taitoja.<br />

Kun Suomi teki EU-sopimuksen, maailma<br />

muuttui – markkinat kasvoivat, hyvinvointi<br />

lisääntyi, ympäristö kansainvälistyi – sanotaan.<br />

Sanotaan myös lottovoitoksi syntyä suomalaiseksi,<br />

idän ja lännen sillalle. Tosiasiassa<br />

hämmästyttävän vähän on muuttunut. Ja<br />

mitä talouteen tulee, lottovoittajiksi painiskelemme<br />

hämmästyttävän suurten ongelmien<br />

kanssa. Ehkäpä sisäinen muutos on ollut<br />

riittämätön tai ainakin kovin hidas.<br />

Puunjalostus-, paperikone- ja puhelin-<br />

Suomi on nyt asiantuntija- ja insinööri-Suomi.<br />

Korkeaa asiantuntemusta ja insinöörejäkin<br />

tulevaisuuden Suomi tarvitsee, mutta<br />

nämä ominaisuudet eivät lukiolaisiimme ja<br />

eliotteihin hyvinkään istutettuna riitä. Tarvitaan<br />

korkeaa yleissivistystä, laajaa kielitaitoa<br />

ja niin edelleen. EU-Suomi on osa sirpaleista,<br />

monikulttuurista Eurooppaa ja maailmaa. Ilman<br />

laaja-alaisuutta siellä ei pärjää edes spesialisti,<br />

sellaiseksi pyrkivä ei ainakaan.<br />

Tapahtumien keskellä oleva sivustakatsoja<br />

on kaikesta hämmennyksestään huolimatta<br />

elänyt tänä kesänä huippuhetkiä ja arvelee<br />

meneillään olevien asioiden tarjoavan vielä<br />

uusia tehtäviäkin. Omastakin substanssista<br />

on hyötyä. Voin pohjalaisine juurineni<br />

luennoida Eliotin skotti-isälle laihialaisuudesta.<br />

Kun peruskoulun lopettava tyttäreni<br />

oli koulunsa taloustietokilpailun paras, aloin<br />

jo uskoa talousgeeneihin. Olemme juniorini<br />

kanssa kesähauskuuttaneet toisiamme taloustieto-<br />

ja laskutehtäväkilpailulla – vaikka<br />

juniori voittaisikin, niin kyllä isä vielä sen<br />

verran vastusta tarjoaa, että hänen kanssaan<br />

viitsii visailla.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 7

ss<br />

Tan ien<br />

Seitsemännen luokan<br />

aloittaminen on iso tapahtuma<br />

nuoren elämässä.<br />

Vanhemmatkin<br />

havahtuvat oman lapsen<br />

kasvamiseen viimeistään<br />

alakoulun vaihtuessa yläkouluksi.<br />

Teksti: Iida Rauhalammi<br />

Kuva: Anna Nuorteva<br />

Vera ja Susanna Winter tutustuivat yhdessä Kruunuhaan yläasteeseen<br />

jo ennen koulun alkua.<br />

Yläkouluun siirtyminen on<br />

suuri askel nuoren elämässä,<br />

mutta se pohdituttaa usein<br />

myös vanhempia. Pelottaviltakin<br />

tuntuvista elämänmuutoksista<br />

selvitäkseen nuori tarvitsee<br />

entistä enemmän tukea niin<br />

koulussa kuin kotona. Helsinkiläinen<br />

Vera Winter aloittaa<br />

syksyllä seitsemännen luokan<br />

Kruunuhaan yläasteella, jossa<br />

yhteistyö vanhempien kanssa<br />

koetaan erityisen tärkeäksi.<br />

Jo ennen syksyä alkanut yhteydenpito<br />

vanhempiin on rauhoittanut<br />

myös Veran äiti Susanna<br />

Winterin mieltä.<br />

Uusi koulu vie uuteen<br />

ympäristöön<br />

Vera Winter päätyi hakemaan<br />

tanssi- ja musiikkipainotteiseen<br />

kouluun tanssiharrastuksen<br />

innoittamana.<br />

”Tykkään tanssimisesta ja<br />

koulu vaikutti muutenkin rennolta<br />

paikalta”, selittää Vera<br />

hakuperusteitaan. Yläkoululta<br />

Vera odottaa entistä enemmän<br />

vastuuta ja vapautta.<br />

”Olen kuullut, että opiskelu<br />

on vapaampaa mutta päivät<br />

ovat pidempiä ja läksyjä tulee<br />

enemmän”, kertoo Vera.<br />

Uudessa koulussa ei ole<br />

monta entuudestaan tuttua<br />

oppilasta ja uusien kavereiden<br />

saaminen mietityttääkin<br />

Veraa eniten. Yläkoulussa eri<br />

aineissa on eri opetusryhmät<br />

ja kaikkia aineita ei opiskella<br />

oman luokan kanssa.<br />

”Toisaalta on kiva, että näkee<br />

paljon ihmisiä. Toisaalta<br />

jännittää, kun ei aina ole<br />

yhtä ryhmää. Ei välttämättä<br />

saa tiivistä kaveriporukkaa.”<br />

Vera pohtii.<br />

Vanhemman merkitys<br />

ei vähene<br />

Myös Veran äiti Susanna Winter<br />

pitää hyviä kaverisuhteita<br />

yhtenä tärkeimpänä yläkouluun<br />

siirtymiseen liittyvänä<br />

asiana. Hyvä yhteishenki koulussa<br />

vaikuttaa suoraan nuoren<br />

hyvinvointiin. Susannalle<br />

jäi tutustumispäivänä Kruunuhaan<br />

yläasteesta positiivinen<br />

kuva. Ilmapiiristä saattoi<br />

päätellä sen, että koulussa oppilaita<br />

tosissaan kuunnellaan<br />

ja arvostetaan. Opetuksen kannalta<br />

Susanna toivoo uudelta<br />

koululta erilaisten opetusmenetelmien<br />

käyttämistä.<br />

”Toivoisin, että esimerkiksi<br />

harrastuksia ja opetusta integroitaisiin.<br />

Oppimisen kannalta<br />

pidän erityisen tärkeänä omatoimisuuteen<br />

kannustamista.”<br />

selventää Susanna.<br />

<strong>Vanhempien</strong> jännittäminen<br />

tuntuu Verasta välillä hassulta.<br />

”Eihän ne itse kuitenkaan<br />

joudu kokeisiin. Varmaan niitä<br />

jännittää ajatus siitä, miten<br />

oma lapsi tulee pärjäämään.”<br />

Vera miettii ja lisää vielä, että<br />

yläkouluun siirtyessä vanhempien<br />

pitääkin olla enemmän<br />

kiinnostuneita koulunkäynnistä.<br />

”Asiat alkaa vaikuttaa enemmän<br />

tulevaisuuteen. Yläasteelle<br />

on vielä helppo muuttaa tapoja<br />

ja parantaa numeroita,<br />

joka taas mahdollistaa esimerkiksi<br />

lukioon pääsyn.” Vera perustelee.<br />

Avoin ilmapiiri lähtee<br />

koulusta<br />

Elämän muutosvaiheessa nuoren<br />

tärkein tuki ovat aidosti<br />

kiinnostuneet ja välittävät<br />

vanhemmat. Kotoa tulevan<br />

tuen lisäksi Susanna toivoo<br />

koululta viestien sujuvaa kulkemista.<br />

”Toivoisin, että viestimiseen<br />

olisi matala kynnys<br />

molemmin puolin ja hassuiltakin<br />

tuntuvat viestit otettaisiin<br />

koululla tosissaan”, hän<br />

8 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

yläkouluun<br />

sanoo. Kruunuhaan yläasteelle<br />

vanhempien huoleen suhtaudutaan<br />

vakavasti.<br />

”Meille on tuttua, että vanhemman<br />

näkökulmasta asiat<br />

saattavat näyttäytyä toisin<br />

kuin koulussa on tilanne nähty.<br />

Avoin ja aktiivinen yhteistyö<br />

auttaa tässäkin”, kertoo koulun<br />

rehtori Lassi Kilponen. Sähköpostin<br />

ja intranetin avulla yhteyttä<br />

otetaan nykyään aikaisempaa<br />

herkemmin. Kilponen<br />

kokee kynnyksen madaltumisen<br />

positiiviseksi ilmiöksi.<br />

”Tämän päivän maailmassa<br />

koulu ei voi toimia ilman<br />

aktiivista ja avointa yhteistyötä<br />

vanhempiin.” rehtori<br />

korostaa.<br />

Vanhemmat rohkeasti<br />

mukaan<br />

Seitsemännelle luokalle siirtyvä<br />

nuori saattaa tuntua jo isolta<br />

ihmiseltä, mutta tarvitsee vanhempia<br />

yhtä paljon kuin ennenkin.<br />

Kruunuhaan yläasteen<br />

rehtori Lassi Kilponen rohkaisee<br />

vanhempia olemaan yhteydessä<br />

kouluun aina kun siltä<br />

tuntuu.<br />

”Tervetuloa mukaan koulun<br />

yhteiseen elämään. Nuoret tar-<br />

Info<br />

Yläkouluun siirtyvä nuori tarvitsee tukea<br />

•Yläkouluun siirtyvää nuori kohtaa<br />

kehitysvaiheeseen liittyvien muutosten<br />

lisäksi siirtymän uuteen fyysiseen,<br />

pedagogiseen ja sosiaaliseen ympäristöön.<br />

• Nuori tarvitsee vanhempien aikaa ja<br />

läsnäoloa. Keskeistä on tukea nuoren<br />

vertaissuhteita.<br />

• Nuorten Akatemian Tukea seiskoille<br />

-materiaali tavoittaa elokuussa yli 40 000<br />

nuorta vanhempineen ja luokanvalvojineen.<br />

• Materiaali on saatavilla sähköisenä osoitteessa<br />

www.nuortenakatemia.fi.<br />

Lisätietoja<br />

projektipäällikkö Kaisa Pietilä p.020 7552675<br />

vitsevat edelleen huolenpitoa<br />

ja rajoja. Voi olla, että rooli<br />

muuttuu sivussakulkijan tehtävään,<br />

mutta sitäkin tärkeämmäksi.”<br />

kannustaa Lassi.<br />

Vera Winter arvostaa vanhempien<br />

huolenpitoa, mutta<br />

toivoo yhden asian muuttuvan<br />

yläkouluun siirtyessä. ”Ei<br />

tarvitse kysyä koko ajan, että<br />

ootko tehnyt läksyt.” opastaa<br />

Vera.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 9

Suurten<br />

luokkien<br />

kalliit<br />

kustannukset<br />

Enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin. Mutta vähemmistö,<br />

joka ei todellisuudessa ole kovinkaan vähäinen, kärsii erityisesti<br />

psykososiaalisista ongelmista. Näitä ongelmia - pelkoja, ahdistuneisuutta,<br />

yksinäisyyttä, kiusatuksi tulemista, syrjimistä, masennusta<br />

ja pahaa oloa on kouluikäisistä lapsista jopa 15–20 prosentilla.<br />

Teksti: Niina Junttila<br />

Luokan oppilasmäärän noustessa<br />

kolmeenkymmeneen tarkoittaa<br />

tämä käytännössä sitä,<br />

että jokaiselta luokalta löytyy<br />

keskimäärin neljästä kuuteen<br />

tuen tarpeessa olevaa lasta.<br />

Määrät tietysti vaihtelevat<br />

alueittain, kouluittain ja luokittain,<br />

jossakin tukea kaipaa<br />

vain yksi tai muutama oppilas,<br />

mutta jossakin heitä on enemmän<br />

kuin opettajalla sormia.<br />

Sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin<br />

ongelmat eivät ole<br />

”tarttuvia”, mutta kun opettajan<br />

aika menee heikoimpien ja<br />

ongelmallisimpien oppilaiden<br />

auttamiseen, voivat huomiotta<br />

jäävien lasten pienetkin ongelmat<br />

kasvaa lumipallon lailla<br />

suuremmiksi.<br />

Suurten luokkien<br />

yksinäiset lapset<br />

Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin<br />

ongelmilla on ikävä<br />

tapa paitsi säilyä ja syventyä,<br />

myös kasautua muihin, sekä<br />

psyykkisen terveyden että oppimisen<br />

ongelmiin. Vertailtaessa<br />

esimerkiksi kielellisesti ja<br />

matemaattisesti heikoimpaan<br />

ja taitavimpaan neljännekseen<br />

kuuluvien oppilaiden sosioemotionaalista<br />

hyvinvointia<br />

huomattiin, että heikoimmat<br />

oppilaat ovat opettajien<br />

mukaan luokassa eniten häiritseviä<br />

ja impulsiivisia sekä<br />

vähiten yhteistyökykyisiä ja<br />

empaattisia. Oppilaat itse kokivat<br />

muita enemmän sekä<br />

sosiaalista että emotionaalista<br />

yksinäisyyttä.<br />

Olisi helppoa ajatella, että<br />

suurilla luokilla jokaiselle löytyy<br />

kavereita, eikä kukaan jää<br />

yksin. Todellisuudessa kuitenkin<br />

juuri suurien luokkien<br />

oppilaat ovat pienten luokkien<br />

oppilaita yksinäisempiä. Tämä<br />

johtunee siitä, että pienillä luokilla<br />

jokainen tulee huomioiduksi,<br />

uskaltaa olla oma itsensä<br />

ja kokee toiset ”omaksi<br />

porukakseen”, jonka jäsenistä<br />

pidetään huolta. Suuremmilla<br />

luokilla on helpompaa jäädä<br />

syrjään, tulla unohdetuksi<br />

tai ulkopuoliseksi, jonka kanssa<br />

kukaan ei mielellään leiki<br />

tai jota huomionhakuisemmat<br />

luokkakaverit kiusaavat. Tutkimusten<br />

mukaan yksinäisyys<br />

on jo alakoululaisilla lapsilla<br />

varsin pysyvää ja siihen liittyy<br />

paitsi sosiaalisten suhteiden<br />

muita ongelmia, myös itsearvostuksen<br />

heikentymistä<br />

ja ahdistuneisuutta. Yläkouluiässä<br />

yksinäisyys vahvistuu en-<br />

10 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Yksinäisyys on jo alakoululaisilla<br />

lapsilla varsin pysyvää ja<br />

siihen liittyy paitsi sosiaalisten<br />

suhteiden muita ongelmia, myös<br />

itsearvostuksen heikentymistä ja<br />

”ahdistuneisuutta.<br />

tisestään ja mukaan tulee usein<br />

sosiaalisen ahdistuneisuuden,<br />

fobian ja masennuksen oireita<br />

sekä itsetuhoista riskikäyttäytymistä.<br />

Pienessä ryhmässä lapsi<br />

tulee huomioiduksi<br />

helpommin<br />

Koulutuksen arviointineuvoston<br />

selvityksen mukaan<br />

oppilashuollon palvelut koettiin<br />

sitä riittämättömimmiksi<br />

suhteessa tarpeeseen mitä suuremmasta<br />

koulusta oli kyse.<br />

Pienillä kouluilla näitä esimerkiksi<br />

kouluterveydenhoitajan,<br />

-lääkärin, -psykologin,<br />

-kuraattorin tai sosiaalityöntekijän<br />

palveluita ei välttämättä<br />

ole suuria kouluja enempää,<br />

mutta ne koetaan riittäviksi.<br />

Ehkä suuri koulu, tai erityisesti<br />

suuressa koulussa oleva<br />

suuri luokka kasvattaa oppilashuollon<br />

palveluiden tarvetta<br />

pientä luokkakokoa enemmän.<br />

Sama ilmiö esiintyi verrattaessa<br />

erityisopetuksen tarpeen ja<br />

resurssien vastaavuutta - pienemmissä<br />

yksiköissä tarve ja<br />

resurssit vastasivat paremmin<br />

toisiaan, suurissa yksiköissä<br />

erityisopetusta ei riittänyt<br />

kaikille sitä tarvitseville.<br />

Onko lasten hyvinvoinnista<br />

varaa säästää<br />

Sotien jälkeen yhteiskunnallamme<br />

oli varaa ja halua panostaa<br />

koululaisiin. Jokaisella<br />

pienellä kylällä oli oma koulunsa,<br />

jossa lapset saivat opetuksen<br />

ja oppimateriaalien lisäksi<br />

vallitsevaan tilanteeseen<br />

suhteutettuna ravintorikasta<br />

ruokaa, säännölliset terveystarkastukset<br />

ja tarvitsemansa<br />

hoidon. Lapset nähtiin tulevaisuuden<br />

voimavarana, joihin panostaminen<br />

oli yhteinen ja tärkeä<br />

tehtävä. Nyt, kun elämme<br />

rikkaammin kuin koskaan, ei<br />

meillä enää ole varaa panostaa<br />

lapsiin ja nuoriin, vaan koulutusjärjestelmästä,<br />

jolla maamme<br />

on nostettu oppimistulosten<br />

kärkeen, on karsittava ja<br />

säästettävä.<br />

Mikä meidän yhteiskunnassamme<br />

menee lasten hyvinvoinnin<br />

edelle Minkä kuvan<br />

arvoistamme ja tulevaisuudestamme<br />

antaa se, että meillä on<br />

varaa lämmittää jalkapallokenttien<br />

tekonurmea ja kävelykatujen<br />

asfalttia, mutta samal-<br />

la olemme niin varattomia, että<br />

lasten kouluterveydenhuollosta,<br />

oppilashuollon palveluista,<br />

kouluruoasta, oppikirjoista ja<br />

annetuista opetustunneista<br />

on jatkuvasti leikattava Panostaminen<br />

peruspalveluihin<br />

ja varhaiseen tukeen maksaisi<br />

itsensä moninkertaisesti takaisin<br />

nyt alati kasvavien huostaanottojen,<br />

psyykkisesti sairastuneiden<br />

lasten ja nuorten<br />

laitoshoidon sekä työkyvyttömyyden<br />

kustannuksissa. Hyvinvointiin<br />

panostaminen näkyisi<br />

myös iloisina, terveinä ja<br />

oppimisen motivaatiota täynnä<br />

olevina koulupäivinä.<br />

Kirjoittaja on Turun<br />

yliopiston opettajankoulutuslaitoksen<br />

ja Oppimistutkimuskeskuksen<br />

tutkija sekä<br />

Vanhempainliiton<br />

varapuheenjohtaja<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 11

Meksikossa tytöt eivät sylje<br />

Sampo Piipponen avioitui meksikolaisen Viviana Garcian kanssa vuonna 2006. Pian syntyi Sofia, ja<br />

suomalais-meksikolainen perheonni saattoi alkaa. Tänään Piipposten kahvipöydässä tarjoillaan Vivianan<br />

paistamaa omenatorttua ja kyytipojaksi tiivistelmä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Mitä<br />

ajatuksia sopimus herättää tuoreissa vanhemmissa, joista toinen on pienen <strong>Suomen</strong> kasvatti ja toisen<br />

juuret versovat maapallon toiselta puolelta, yli 100 miljoonan asukkaan maasta<br />

Teksti: Leena Herlevi-Valtonen<br />

Kuvat: Viviana Garcia ja Leena Herlevi-Valtonen<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

28 artikla, kohdat 1 ja 3.<br />

1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen<br />

lapsen oikeuden saada opetusta…<br />

3. Sopimusvaltiot edistävät ja kannustavat<br />

kansainvälistä yhteistyötä<br />

koulutukseen liittyvissä asioissa<br />

pyrkien erityisesti poistamaan<br />

tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden<br />

koko maailmasta ja helpottamaan<br />

tieteellisen ja teknisen<br />

tiedon sekä nykyaikaisten opetusmenetelmien<br />

hyödyntämistä.<br />

”Meksikossa iso osa kansalaisista ei osaa<br />

lainkaan lukea tai kirjoittaa. Siellä lapsella<br />

on sitä paremmat mahdollisuudet koulutukseen,<br />

mitä parempi tulotaso perheellä<br />

on. Yksityisessä koulussa, joihin vain rikkailla<br />

on varaa, opiskellaan muun muassa<br />

englannin ja ranskan kielillä, kun julkinen<br />

tarjoaa vain perustason koulutusta, eikä<br />

kielikoulutusta ole. Jos eläisin Meksikossa<br />

samassa elämäntilanteessa kuin nyt Suomessa,<br />

ulkomaalaisena ja toistaiseksi työtä<br />

vailla, lapseni olisi pakotettu käymään julkista<br />

koululaitosta, vaikka en pitäisikään<br />

sitä hyvänä asiana”, Viviana toteaa.<br />

”Täällä ihmiset näyttävät katukuvassakin<br />

hyvin samanlaisilta, eroa köyhän ja<br />

rikkaan välillä ei juuri huomaa. Meksikossa<br />

ero on räikeä. Etniset ryhmät ovat niin<br />

köyhiä, ettei heillä ole mitä syödä. Toista<br />

ihmistä kuitenkin kunnioitetaan siellä<br />

aina; lasta ja aikuista, köyhää tai rikasta.<br />

Vieraatkin ihmiset puhuvat tuttavallisesti<br />

toisilleen linja-autoissa, kaupassa ja toreilla,<br />

riippumatta siitä mikä toisen ihmisen<br />

tausta tai tarina on”, Viviana kuvailee<br />

synnyinmaansa kulttuuria.<br />

Viviana, Sofia ja Sampo viettävät<br />

arki-iltaa kotipihalla.<br />

Hyvien tapojen oppitunti<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

28 artikla, kohta 1<br />

Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä<br />

siitä, että lapsen koulutuksen tulee<br />

pyrkiä:<br />

c) kunnioituksen edistämiseen lapsen<br />

vanhempia, omaa sivistyksellistä<br />

identiteettiä, kieltä ja arvoja,<br />

lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia<br />

arvoja sekä hänen omastaan<br />

poikkeavia kulttuureita kohtaan;<br />

d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen<br />

elämään vapaassa yhteiskunnassa<br />

ymmärryksen, rauhan,<br />

suvaitsevaisuuden, sukupuolten<br />

välisen tasa-arvon ja kaikkien<br />

kansakuntien, etnisten, kansallisten<br />

ja uskonnollisten ryhmien<br />

sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien<br />

henkilöiden välisen ystävyyden<br />

hengessä;<br />

e) kunnioituksen edistämiseen<br />

elinympäristöä kohtaan.<br />

Vaikka kielikoulutusta ei ole, meksikolaisessa<br />

peruskoulutuksessa opetetaan<br />

lapsille hyviä käytöstapoja ja toisen ihmisen<br />

kunnioittamisen taitoja. Vivianan<br />

12 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

mielestä lapsella pitää olla oikeus hyviin<br />

tapoihin, jotta hänestä voi kasvaa järkevä<br />

aikuinen. Suomessa asuessaan Vivianalle<br />

on ollut järkytys, miten röyhkeästi jotkut<br />

suomalaiset nuoret käyttäytyvät.<br />

”Minua huolestuttaa erityisesti tytöt,<br />

jotka syljeskelevät, kiroilevat ja meluavat.<br />

Mitä tapahtuu niille suloisille, hymyileville<br />

ja onnellisille lapsille, joita tapaan<br />

suomalaisissa päiväkodeissa, kun heistä<br />

tulee teini-ikäisiä Tai mitä tapahtuu heidän<br />

vanhemmilleen, kun lapset yhtäkkiä<br />

lakkaavat kunnioittamasta heitä, Viviana<br />

miettii. ”Meksikossa sellainen käyttäytyminen<br />

olisi shokki. Siellä niin ei vain<br />

yksinkertaisesti voi käyttäytyä, ainakaan<br />

julkisesti. Hyviä tapoja opetellaan Meksikolaisessa<br />

koulussa omana oppiaineenaan.<br />

Jos lapsi käyttäytyy huonosti, häntä rangaistaan.<br />

Ikävä puoli on se, että lasta saatetaan<br />

myös lyödä, vaikka sen tiedetään<br />

olevan julmaa.”<br />

Sampo jää pohtimaan Vivianan huomiota.<br />

”Suomalaisessa koulussa kyllä valvotaan<br />

lasten ja nuorten käyttäytymistä ja<br />

tekemisiä, mutta yleisiä käytöstapoja ei<br />

varsinaisesti opeteta, ehkä ne integroituvat<br />

eri oppiaineisiin Toisaalta, missä on<br />

aikuisille tarjottava tapakoulutus”<br />

Kuka määrää kaapin paikan<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

12 artikla, kohta 1<br />

Sopimusvaltiot takaavat lapselle,<br />

joka kykenee muodostamaan omat<br />

näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista<br />

nämä näkemyksensä kaikissa<br />

lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset<br />

on otettava huomioon lapsen<br />

iän ja kehitystason mukaisesti.<br />

Sampo Piipponen suunnittelee työkseen<br />

julkisia tiloja ja ostoympäristöjä.<br />

Työssään hän joutuu pohtimaan usein samoja<br />

asioita, joita hän nyt miettii vaimonsa<br />

Vivianan kanssa; onko kohderyhmältä kysytty<br />

mielipidettä, vai tarjotaanko sellaista<br />

mitä kuvitellaan heidän tarvitsevan<br />

”Kyse on siitä, miten me tulkitsemme<br />

lapsen oikeuksia ja miten me niitä todellisuudessa<br />

toteutamme. Kun teemme päätöksiä<br />

tai suunnitelmia ihmisiä koskevis-<br />

Lapsen oikeuksien toteutumista voi<br />

arvioida tutkimalla ympäristöä lapsen<br />

näkökulmasta.<br />

sa asioissa, meillä voi olla hyvinkin vahva<br />

mielikuva tietystä ryhmästä. Laskemme<br />

keskiarvoja ja kuvittelemme tietävämme,<br />

mitä ihmiset oletettavasti odottavat tai<br />

ajattelevat. Mielikuva voi kuitenkin olla<br />

pielessä. Olemme ehkä unohtaneet kysyä<br />

asianosaisilta itseltään, mitä he todellisuudessa<br />

ajattelevat. Uskon myös, että annamme<br />

lapsille liikaa päätösvaltaa asioissa<br />

jotka kuuluvat aikuisille.”<br />

”Kyllä lapsia on kuunneltava”, Viviana<br />

sanoo. ”Saatamme automaattisesti ajatella<br />

että baletti kuuluu tytöille ja karate pojille.<br />

Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö.<br />

Hän haluaa miellyttää vanhempiaan, eikä<br />

ehkä uskalla käydä vastarintaan, vaikka<br />

ajattelisi toisin. Lasten on voitava saada<br />

ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omaan<br />

elinympäristöönsä, mutta samalla aikuisen<br />

on taattava hänen turvallinen ja terveellinen<br />

kasvunsa. Tässä kohtaa tarvitaan siis<br />

myös rajoja. Pikku Sofiakin osaa tehdä jo<br />

hienosti päätöksiä, jos tehtävä on riittävän<br />

yksinkertainen; otatko punaisen mekon<br />

vai vihreän”<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 13

Liian pieni aikuiseksi<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

Pikkuleipiä hopeatarjottimella<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

1 artikla<br />

Tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan<br />

jokaista alle 18-vuotiasta<br />

henkilöä, ellei lapseen soveltuvien<br />

lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta<br />

aikaisemmin.<br />

Vivianan silmiin syttyy erityinen lämpö,<br />

kun hän kuvailee kotimaansa perhekulttuuria.<br />

”Meksikolaiset ovat hyvin perhekeskeinen<br />

kansa. Lasten ja vanhempien<br />

välillä on tietty kunnioittava välimatka ja<br />

aikuisia teititellään siellä yhä. Perhe, ja<br />

erityisesti perheen äiti on elämän keskus<br />

eikä kodista lähetetä pois ketään, jotta hänet<br />

voitaisiin sitten pyytää käymään vaikkapa<br />

jouluna. Olemme tottuneet siihen,<br />

että nuori asuu kotona siihen asti kunnes<br />

menee naimisiin. Suomessa minusta vaikuttaa<br />

siltä, että jo 16-vuotiasta kannustetaan<br />

maailmalle, häntä pidetään jo isona<br />

ihmisenä. Minusta sen ikäinen ei ole<br />

valmis itsenäisyyteen, hän tarvitsee vielä<br />

paljon vanhempien tukea. Riski joutua<br />

vaikeuksiin on vielä niin suuri. Kaikki<br />

alle 18-vuotiaat ovat lapsia”, Viviana<br />

muistuttaa.<br />

”On totta, että me suomalaiset arvostamme<br />

varhaista itsenäistymistä ja samalla<br />

ruokimme itsekkyyttä”, Sampo vahvistaa.<br />

”Käymme jopa kursseja, jotta pärjäisimme<br />

yksin ja osaisimme kantaa vastuun omasta<br />

elämästämme. Tarvitsisimme kursseja,<br />

joissa opitaan vuorovaikutustaitoja, sitä<br />

miten tullaan toimeen toisten ihmisten<br />

kanssa. Tässä meillä olisi paljon opittavaa<br />

meksikolaisesta kulttuurista. Siellä apua<br />

ei tarvitse pyytää, sitä tarjotaan automaattisesti.<br />

Eikä apu tule valtion kassasta vaan<br />

toiselta ihmiseltä, joka kanssakulkijansa<br />

tavoin yrittää selviytyä arjesta. ”<br />

26 artikla, kohdat 1 ja 2<br />

1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen<br />

lapsen oikeuden nauttia sosiaaliturvasta,<br />

mukaan luettuna<br />

sosiaalivakuutus, ja ryhtyvät välttämättömiin<br />

toimiin tämän oikeuden<br />

täydeksi toteuttamiseksi kansallisen<br />

lainsäädäntönsä mukaisesti.<br />

2. Näitä etuuksia myönnettäessä<br />

olisi tarvittaessa otettava huomioon<br />

lapsen ja hänen elatuksestaan<br />

vastuussa olevien henkilöiden varallisuus<br />

ja olosuhteet, kuten myös<br />

muut lapsen esittämään tai hänen<br />

puolestaan esitettyyn hakemukseen<br />

vaikuttavat seikat.<br />

Sampon mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä<br />

on hyvä, mutta se tarjoaa<br />

tukea joskus liiankin heppoisin perustein.<br />

Samaan aikaan ihmetellään, mihin lähiverkostot<br />

ja perheen tai suvun tuki ovat<br />

kadonneet. Hänen mielestään lapsille pitää<br />

opettaa, ettei kaikki tule ilmaiseksi<br />

ja itsestään.<br />

”Omassa kodissani minua ohjattiin<br />

tekemään työtä unelmien eteen. Jouduin<br />

nuorena myymään vuosia keräämäni postimerkkikokoelman<br />

saadakseni uuden polkupyörän,<br />

josta haaveilin. Ratkaisu oli vaikea,<br />

mutta opin, että on tehtävä uhrauksia<br />

ja kompromisseja päästäkseen eteenpäin.<br />

Luulen, että osittain suomalaisten lasten<br />

ja nuorten vallakas käyttäytyminen johtuu<br />

siitä, että heille tarjoillaan asioita hopeatarjottimella.”<br />

”Täkäläinen sosiaaliturva hämmästytti<br />

minua, kun tulin Suomeen vuonna 2001”,<br />

Viviana muistelee. ”Kerroin opiskeluaikaiselle<br />

ystävälleni tilapäisestä rahapulasta,<br />

ja hän neuvoi minua menemään Kelaan.<br />

Playa la Boquilla, Oaxaca,<br />

maaliskuussa <strong>2009</strong>.<br />

Kotimaassani tällaista vaihtoehtoa ei ole.<br />

Meksikossa kokonainen perhe voi joutua<br />

hankkimaan elantonsa myymällä itse leivottuja<br />

pikkuleipiä kadulla. Ihmiset auttavat<br />

auliisti toinen toisiaan, koska muuta<br />

tukea ei ole. Arjen jakaminen toisten kanssa<br />

auttaa ihmisiä selviytymään elämästä<br />

sekä henkisesti että fyysisesti.”<br />

YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />

Info<br />

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen<br />

ovat allekirjoittaneet kahta lukuun<br />

ottamatta kaikki maailman maat.<br />

Suomi liittyi sopimukseen vuonna<br />

1991. Sopimus velvoittaa Suomessa<br />

valtiota, kuntia, lasten vanhempia<br />

ja muita aikuisia.<br />

Lapsen oikeuksien sopimukseen<br />

liittyy neljä yleistä periaatetta:<br />

1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia<br />

2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa<br />

päätöksenteossa<br />

3. Lapsella on oikeus hyvään elämään<br />

4. Lapsen näkemykset on otettava<br />

huomioon<br />

Lisää asiaa lapsen oikeuksista:<br />

www.lapsiasia.fi<br />

14 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Haaste vanhemmille:<br />

Lapsi ja lapsen oikeudet näkyviin<br />

omassa lähiyhteisössä<br />

Tavallisen suomalaisen lapsiperheen arjessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus voi<br />

tuntua etäiseltä; eikö kyse ole sellaisista aiheista kuin lapsityövoiman käyttö,<br />

lapsiprostituutio, lasten hyväksikäyttäminen sodankäynnissä ja lukutaidottomuus<br />

Globaalisti vastuu kaikista maailman lapsista on tietenkin yhteinen,<br />

mutta miten oikeuksia tulisi arvioida omassa lähiympäristössä ja arjessa<br />

Kehittämispäällikkö Outi<br />

Hurme Vanhempainliitosta<br />

kehottaa pohtimaan kenen<br />

ehdoilla asioita oikeasti suunnitellaan<br />

Onko lasta kuultu<br />

kun tehdään päätöksiä, ja miten<br />

tehdyt päätökset vaikuttavat<br />

lasten arkeen, kasvuun<br />

ja hyvinvointiin<br />

Outi ehdottaa, että vanhemmat<br />

pysähtyisivät tarkastelemaan<br />

sitä fyysistä lähiympäristöä,<br />

jossa lapset elävät, ja<br />

selvittämään miten tilat ja ulkoinen<br />

ympäristö lasten näkökulmasta<br />

toimii. Toteutuvatko<br />

lapsen oikeudet esimerkiksi<br />

myymälöissä, joissa pornografinen<br />

materiaali on lapsen katseen<br />

korkeudella Aiheuttavatko<br />

pensaat tai pysäköidyt<br />

autot näköesteitä lapsen koulutiellä<br />

Entä onko reitti kodin<br />

ja koulun välillä lapselle<br />

turvallinen myös henkisesti,<br />

vaikka fyysisesti kaikki olisikin<br />

kunnossa Voimme myös<br />

pohtia miltä meistä aikuisista<br />

tuntuisi kävellä tupruttavien<br />

pakoputkien tasolla tai työskennellä<br />

tiloissa, joissa juomapisteitä<br />

on puutteellisesti,<br />

käsien peseminen tai kuivaaminen<br />

on hankalaa ja niin edelleen<br />

Tai tiloissa, joissa voi altistua<br />

sairauksille Meidän<br />

aikuisten on muistettava kysyä<br />

lasten näkemyksiä ja ehdotuksia.<br />

Lasta tulee kuulla silloin,<br />

kun kyse on hänen elämästään<br />

ja arjestaan. Kuuleminen ei silti<br />

tarkoita, että valta siirretään<br />

lapselle. Vastuu lapsen hyvinvoinnista<br />

on vanhemmilla. Aikuisten<br />

on huolehdittava siitä,<br />

että lapsi tietää pelisäännöt ja<br />

oppii toimimaan yhteisössä.<br />

Ideoita juhlapäivän viettoon<br />

Lapsen oikeuksien sopimus<br />

täyttää 20.11.<strong>2009</strong> 20 vuotta.<br />

Juhlan kunniaksi liitto kannustaa<br />

vanhempainyhdistyksiä<br />

yhdessä kouluväen ja lähiyhteisössä<br />

toimivien kanssa tekemään<br />

päivää tunnetuksi.<br />

Kaveripäivä<br />

Lapsen oikeuksien päivänä voidaan<br />

vaikka joka vuosi viettää<br />

kaveripäivää. Päivälle rakennetaan<br />

tapahtumia ja teemoja, joiden<br />

avulla pohditaan ystävyyttä,<br />

yhdessä tekemistä ja toisen<br />

ihmisen kunnioittamista.<br />

Postikortteja maailmalle<br />

Lasten tekemät ja toimittamat<br />

tervehdykset oman lähiympäristön<br />

aikuisille saavat lapset<br />

liikkeelle ja aikuiset hereille.<br />

Lapset voivat aikuisten avustuksella<br />

kirjoittaa piirustukseen<br />

tai postikorttiin ”Hyvää<br />

lapsenoikeuksien päivää”, ja<br />

viedä sen henkilökohtaisesti<br />

mummille, kummille tai<br />

vaikkapa kunnanjohtajalle.<br />

Vaikka aikuinen on mukana<br />

viestiä viemässä, tärkeintä on,<br />

että lapsi tulee huomatuksi ja<br />

kuulluksi.<br />

Paras tapahtuma palkitaan<br />

Vanhempainyhdistykset voivat<br />

osallistua liiton järjestämään<br />

tapahtumakilpailuun.<br />

Liitto palkitsee kolme parasta<br />

tapahtumaa ja julkaisee niistä<br />

jutun <strong>Vanhempien</strong> Sanomissa.<br />

Yhdistysten tapahtumia ja<br />

ideoita esitellään myös liiton<br />

verkkosivuilla.<br />

Kilpailuun osallistuvat<br />

kaikki 5.1.2010 liittoon saapuneet<br />

kirjalliset kuvaukset<br />

syyskauden aikana toteutuneesta<br />

Lapsen oikeuksien sopimukseen<br />

liittyneestä tapah-<br />

tumasta sekä sen mahdollisesta<br />

jatkosuunnitelmasta. Tiedustelut<br />

ja vapaamuotoiset tapahtumakertomukset<br />

valokuvineen<br />

voi osoittaa <strong>Vanhempainliitto</strong>on<br />

Outi Hurmeelle.<br />

Keskustelua lapsen oikeuksista<br />

ja vanhempien velvollisuuksista<br />

käydään myös<br />

10.10.<strong>2009</strong> liiton järjestämässä<br />

seminaarissa Helsingissä,<br />

josta yhdistysväki saa<br />

mukaansa käyttökelpoisia toimintamalleja.<br />

LOS/Outi Hurme<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong><br />

Mariankatu 28 B5<br />

00170 Helsinki<br />

tai sähköpostitse outi.hurme@<br />

suomenvanhempainliitto.fi<br />

Info<br />

YK:n lapsen oikeuksien<br />

yleissopimus on maailman<br />

laajimmin ratifioitu<br />

ihmisoikeussopimus.<br />

Sopimus koskee kaikkia<br />

alle 18-vuotiaita lapsia.<br />

Lapsen oikeuksien sopimus<br />

täyttää 20 vuotta<br />

20.11.<strong>2009</strong>. Jokaisella<br />

lapsella on oikeus tietää<br />

sopimuksesta.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 15

K I R J A T<br />

Onni ja Oikku<br />

Kun perheeseen syntyy lapsi,<br />

kotiin astuu ONNI. Elämä<br />

tuntuu täydeltä ja todelta.<br />

Kun vauvankengät vaihtuvat<br />

43-numeron lenkkareihin ja<br />

uninalle napakoruun, on perheen<br />

arkeen tupsahtanut OIK-<br />

KU.<br />

Onni ja Oikku on puheenvuoro<br />

vanhemmuuden ja perheen<br />

puolesta. Se on Vanhempainliiton<br />

toteuttama julkaisu,<br />

joka toimii tukena ja työkaluna<br />

sekä keskustelunherättäjänä<br />

vanhempainilloissa ja esimerkiksi<br />

päihteiden vastaisissa<br />

projekteissa.<br />

Onni ja Oikku -vihkosta voi<br />

tiedustella liitosta sähköpostitse<br />

osoitteessa toimisto@suomenvanhempainliitto.fi.<br />

Luokkakuva<br />

Hämäläinen<br />

Karo – Simukka Salla<br />

Tammi, <strong>2009</strong><br />

Luokkakuva on nuorille suunnattu<br />

lyhytproosakokoelma,<br />

joka kertoo yläkoulu- ja lukioikäisten<br />

tyttöjen ja poikien elämästä<br />

säröineen ja selkkauksineen.<br />

Kirjan kirjoittajat ovat<br />

antaneet roolihenkilöilleen aidontuntuisen<br />

ja raikkaan äänen.<br />

Hahmot edustavat ihmistyyppejä<br />

laidasta laitaan;<br />

tavallisia ja niin erilaisia nuoria,<br />

yksilöitä joukossa. Yksi etsii<br />

räpiköiden sisartaan, toinen<br />

hamuilee ensirakkaudessa, ja<br />

kolmas tekee kriittistä analyysiä<br />

koko yhteiskunnasta.<br />

Kirja sopii tyyliltään varsin<br />

hyvin aikaan sillä yhtä ja samaa<br />

tyyliä ei ole. Kirjoittajat<br />

rikkovat rohkeasti perinteisen<br />

proosan rajoja; tarinoiden ja tilanteiden<br />

vaihtuessa myös kieli<br />

ja ääni muuttuvat verkkaisesta<br />

poljennosta hengästyttävään<br />

puheryöppyyn. Pikaviestimien<br />

vaikutus näkyy kerronnassa.<br />

Se, ovatko kuvaukset uskottavia<br />

jää lukijan arvioitavaksi.<br />

Yllättävät käänteet ja<br />

oivallukset kuitenkin houkuttelevat<br />

lukemaan kirjan loppuun.<br />

Joku hahmoista voi jäädä<br />

mieleen, ja muistuttaa ehkä<br />

erehdyttävästi lukijaa itseään,<br />

silloin joskus.<br />

Mikä ihmeen<br />

HOJKS<br />

Koulukielen<br />

sanasto avaa opetushallinnon<br />

termejä<br />

vanhemmille<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong> ja<br />

Opetusalan Ammattijärjestö<br />

OAJ ovat laatineet yhteistyössä<br />

koulukielen sanaston. Ensimmäisen<br />

kerran sanasto tehtiin<br />

vuonna 2000 ja nyt siitä<br />

on valmistunut neljäs päivitetty<br />

versio. Koulukielen sanasto<br />

avaa koululainsäädännön<br />

ja opetushallinnon termejä ja<br />

niiden merkityksiä koululaisten<br />

vanhemmille ja lisää näin<br />

osaltaan kotien, koulun ja opetushallinnon<br />

yhteistyötä sekä<br />

vanhempien osallisuutta kunnan<br />

koulutuspalvelujen kehittämisessä.<br />

Sanaston voi tulostaa<br />

<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />

verkkosivuilta vanhemmille<br />

jaettavaksi. Vanhempainyhdistykset<br />

ja koulut voivat<br />

myös laittaa linkin sanastoon<br />

omilta kotisivuiltaan ja tarjota<br />

näin koulukielen sanaston<br />

vanhempien käyttöön.<br />

16 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

V I E R A S K Y N Ä<br />

Peruskoulussa<br />

syrjäytyminen näkyy<br />

toisella asteella<br />

opintojen<br />

hidastumisena<br />

Pirkko Nurmi<br />

Pirkko Nurmi, FT, KL, THM, Lik,<br />

opinto-ohjaaja, liikunnan, terveystiedon<br />

ja sosiaalipsykologian<br />

opettaja, kouluttaja<br />

pirkko.k.nurmi@gmail.com<br />

T<br />

uoreessa sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksessani<br />

ilmeni, että opintojen hidastumisen<br />

tärkeimmät syyt olivat olleet näkyvissä<br />

jo peruskouluaikana. Opiskelija ei pääsääntöisesti<br />

ollut saanut tarpeeksi tukea, vaan hänet oli vain<br />

päästetty läpi, jätetty ”sivistyneesti heitteille” –<br />

usein sananmukaisesti koulun käytävälle.<br />

Mahtavat tulokset ovat pienestä kiinni<br />

Tiesin monien aikaisempien tutkimusten mukaan,<br />

että me opettajat osaamme olla masentavia,<br />

mutta halusin nähdä, osaako opettaja kannustaa.<br />

Tutkin opettajan kannustavuutta rakentamassani<br />

toimintatutkimuksessa, jossa osallisina<br />

oli 20 opiskelijaa ja kymmenen opettajaa.<br />

Oppilaiden mielestä paras opettaja, jota voisi<br />

kutsua asiakaslähtöiseksi opettajaksi, loi luokkaan<br />

kannustavan ilmapiirin, antoi tunnustusta,<br />

auttoi oppimaan, hymyili, kutsui nimeltä<br />

ja näki oppilaat ihmisinä. Asennemuutoksella<br />

oli suuri merkitys: 90 % opiskelijoista valmistui<br />

normiajassa.<br />

Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä<br />

Tutkimuksen perusteella voin suositella, että<br />

kouluissa otetaan käyttöön tutkimuksessa kehitelty<br />

dialoginen yhteistoimintamalli, joka ohjaa<br />

opettajat ongelmien varhaiseen puuttumiseen<br />

ja oppimisen tukemiseen yhdessä muiden koulun<br />

toimijoiden ja vanhempien kanssa. Koulujen<br />

hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on niiden<br />

kehittyminen nopeasti reagoiviksi ja vuorovaikutteisiksi<br />

yhteisöiksi, jotka pitävät huolen siitä,<br />

että kaikilla on hyvä olla koulussa.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 17

O P P I L A S H U O L L O N T E K I J Ä T E S I I N<br />

KURAATTORI<br />

ON MAINETTAAN PAREMPI<br />

Suurin osa lasten ja nuorten ongelmista koulussa<br />

liittyy normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja useimmiten<br />

asiat selviävät keskustelemalla. Aluekuraattori<br />

Päivi Penttilä kannustaa vanhempia ottamaan<br />

rohkeasti yhteyttä ja uskomaan omaan vanhemmuuteen.<br />

Nuorta ei pidä jättää yksin ottamaan<br />

elämästä selvää.<br />

Teksti: Leena Herlevi-Valtonen<br />

Kuraattori Päivi Penttilä<br />

toivoo, että meillä olisi<br />

enemmän aikaa seurata<br />

nuorten kasvamista.<br />

Joskus vanhemmat pelästyvät,<br />

kun koulusta ottaakin yhteyttä<br />

kuraattori. Mitä varten se<br />

nyt meidän asioihin sotkeutuu,<br />

moni ihmettelee. Taustalla piilee<br />

mielikuva siitä, että kuraattorin<br />

asiakkaita ovat vain<br />

häiriköt ja raggarit. Kauhukuvissa<br />

kuraattori passittaa työkseen<br />

lapsia erityiskouluihin tai<br />

lastenkotiin. Todellisuudessa<br />

koulukuraattori on mainettaan<br />

kiltimpi ihminen, jonka tehtävä<br />

on tarvittaessa selvitellä asiallisen<br />

ammatillisesti oppilaiden<br />

tilanteita. Hän on tärkeä<br />

osa oppilashuoltoryhmää, yksi<br />

aikuinen muiden joukossa tukemassa<br />

lapsia, nuoria ja heidän<br />

perheitään pienten ja suurten<br />

murheiden keskellä.<br />

”Meillä on jostain syystä<br />

kauhea maine”, nauraa aluekuraattori<br />

Päivi Penttilä Haagan<br />

peruskoulusta. ”Ensihämmennyksen<br />

jälkeen valtaosa lapsista<br />

ja vanhemmista kuitenkin kokee,<br />

että yhteistyöstä kuraattorin<br />

kanssa on apua. Kuraattorin<br />

läsnäolo ei aina tarkoita vakavia<br />

ongelmia, tai että jotain<br />

kauheaa on tapahtunut. Hän<br />

voi olla myös opettajan työparina,<br />

töitä on päätetty jakaa<br />

eri toimijoiden kesken”, Päivi<br />

kirkastaa kuvaa. ”Ilahduttavaa<br />

on, että yhä useammin<br />

vanhemmat ottavat yhteyttä<br />

suoraan ja toivovat kuraattoria<br />

mukaan yhteistyöhön.”<br />

Kuraattori työskentelee koko<br />

kouluyhteisön hyvinvoinnin<br />

puolesta.<br />

Mainetta vääristävä mielikuva<br />

voi johtua siitä, että kuraattorit<br />

työskentelevät paljon<br />

sellaisten lasten kanssa, joilla<br />

on koulussa näkyviä ongelmia,<br />

ja muut ovat niistä tietoisia.<br />

”Oppilailla on myös oikeus<br />

kertoa asioistaan omalta kannaltaan,<br />

tai tilanteet tulevat<br />

muuten näkyviksi koulussa.<br />

Selvittelyistä ja niiden etenemisestä<br />

emme voi kertoa muille,<br />

ja ehkä siksi näyttää joskus<br />

siltä että kuraattorikaan ei tee<br />

mitään. Sen kertominen, onko<br />

kuraattori ollut mukana hoitamassa<br />

jonkun oppilaan asioita,<br />

on mahdollista vain oppilaalle<br />

ja hänen perheelleen.” Kuraattorit<br />

kohtaavat arjessaan<br />

myös paljon lapsia, joiden ongelmat<br />

eivät tule mitenkään<br />

ilmi muille, ja koulutyö näyttää<br />

sujuvan normaalisti.<br />

Kun tulevaisuus pelottaa<br />

”Olemme kiinnostuneita arvioimaan<br />

lapsen tuen tarvetta<br />

kaikenlaisissa asioissa, emme<br />

vain akateemisen edistymisen<br />

kannalta. Toimenkuvaamme<br />

kuuluu myös erityistilanteet,<br />

kuten kriisityö. Silloin voimme<br />

joutua työskentelemään<br />

kenen kanssa tahansa, ilman<br />

että taustalla on mitään perusongelmia.<br />

Usein tällaisissa<br />

tilanteissa kuraattorin työn<br />

18 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

moninaisuus avautuu myös<br />

suuremmalle joukolle”, Päivi<br />

valaisee.<br />

Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä<br />

opettajien ja muiden<br />

oppilashuollon ammattilaisten<br />

kanssa. Kun koulupsykologi<br />

keskittyy tarkastelemaan lapsen<br />

psyyken ja kehityksen vaikutusta<br />

koulussa pärjäämiseen,<br />

kuraattori paneutuu enemmän<br />

arjen vuorovaikutustilanteisiin<br />

ja lapsen elämään kokonaisuutena.<br />

Lapset ovat esimerkiksi<br />

huolissaan siitä, kelpaavatko he<br />

joukkoon, saavatko he kavereita.<br />

Siirtymävaiheet ja tulevaisuus<br />

voivat olla joillekin nuorille<br />

pelottava ja vaikea asia,<br />

josta kuraattorin ja vanhempien<br />

kanssa yhdessä voidaan keskustella.<br />

”Yksilökeskustelujen<br />

lisäksi tämä edellyttää usein<br />

koululaisen ympärillä olevan<br />

muun verkoston etsimistä ja<br />

keskustelun käynnistämistä<br />

hänen asioistaan. Kuraattori<br />

on mukana hetken aikaa oppilaan<br />

elämänkulussa; sinä aikana<br />

on usein tärkeintä löytää<br />

hänen tulevaisuutensa kannalta<br />

tärkeät henkilöt ja elämässä<br />

eteenpäin vieviä polkuja, toimintamalleja.”<br />

Kannattaa uskaltaa<br />

olla aikuinen<br />

<strong>Vanhempien</strong> suuri yksinäisyyden<br />

kokemus kasvatustehtävässä<br />

mietityttää Päiviä.<br />

Vanhemmat ovat tehtävässään<br />

epävarmoja ja kokevat syyllisyyttä;<br />

useimmiten turhaan.<br />

Joillekin vanhemmille rajojen<br />

asettaminen tuntuu olevan<br />

vaikea, jopa vastenmielinen<br />

tehtävä.<br />

”Lapsen kompuroinnit ja<br />

kokeilut tulevat yllätyksenä<br />

meille vanhemmille. Hämmästymme,<br />

että miten se nyt<br />

tuolla tavalla tähän tuli Toivoisin,<br />

että meillä olisi enemmän<br />

aikaa ja väljyyttä arjessa,<br />

jotta voisimme paremmin<br />

seurata nuortemme kasvamista.<br />

On riski jättää kasvuiässä<br />

oleva lapsi yksin ottamaan<br />

selvää asioista. Sen sijaan kannattaa<br />

uskaltaa olla oikeasti<br />

aikuinen”, Päivi rohkaisee.<br />

”Useimmat lasten ja nuorten<br />

ongelmat ovat normaaliin kehitykseen<br />

ja arkeen kuuluvia,<br />

joskus kummallisiakin vaiheita,<br />

ja niistä selvitään kyllä yhdessä.<br />

Monen koulupulman<br />

taustalta paljastuu erilaisia<br />

väärinymmärryksiä ja aiempia<br />

kurjia kokemuksia. Parasta<br />

työssäni ovat hetket, jolloin<br />

huomaan olleeni mukana vaikuttamassa<br />

siihen, että asiakkaat<br />

ja me koulun väki löydämme<br />

yhdessä ratkaisuja ja<br />

saamme koulutyön ja arjen taas<br />

sujumaan.”<br />

Toiveena kuraattoreille<br />

kelpoisuus<br />

Jos Hyvä Haltijatar lupaisi toteuttaa<br />

Päivi Penttilän kolme<br />

toivomusta, hän toivoisi ensimmäisenä<br />

koulukuraattoreille<br />

yhteisen kelpoisuuden. Nyt<br />

joukko on kirjavaa ja koostuu<br />

monista erilaisen tutkinnon ja<br />

koulutuksen saaneista. Esimerkiksi<br />

sosiaalityöntekijän pätevyys<br />

vastaisi Päivin mukaan<br />

hyvin kuraattorin toimenkuvaa<br />

ja selkiyttäisi ammattikunnan<br />

kelpoisuutta.<br />

Toisena toiveena Päivi<br />

pyytäisi Haltijatarta kysymään<br />

päättäjiltä kuinka varmistamme<br />

että jokaiselle suomalaiselle<br />

lapselle on tarjolla<br />

sellainen ryhmä, jossa hän voi<br />

kokea olevansa arvostettu jäsen.<br />

Kolmanneksi Päivi pyytäisi<br />

oppilashuoltoon lisää resursseja.<br />

”Haluaisin vielä esittää<br />

neljännenkin toiveen. Meillä<br />

on paljon sellaisia oppilaita,<br />

joille nykyinen koulujärjestelmämme<br />

ei tuota onnistumisen<br />

kokemuksia. He eivät<br />

ole akateemisesti suuntautuneita,<br />

mutta heillä on valtavasti<br />

muita taitoja ja kykyjä,<br />

joita yhteiskunnassamme tarvitaan.<br />

Miten tietoyhteiskunnassamme<br />

huolehditaan siitä<br />

että tarjolla on myös monenlaisia<br />

arvostettuja koulutusväyliä<br />

ja ammattiuria Ylioppilasjuhlien<br />

rinnalle huomaan<br />

toivovani yhä useammin peruskoulun<br />

juhlallisia päättäjäisiä,<br />

jotka korostaisivat kaikille yhteisen<br />

peruskoulun merkitystä<br />

ja sen jälkeen tehtävien valintojen<br />

tasa-arvoisuutta.”<br />

”Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme<br />

ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole<br />

akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita<br />

”taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan.”<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 19

NUORET<br />

KAIPAAVAT<br />

YKSILÖLLISYYTTÄ JA VÄLJYYTTÄ<br />

Sami Myllyniemen tuore Aika vapaalla -nuorten vapaa-aikatutkimus <strong>2009</strong> osoittaa, että<br />

mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä tekijöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan<br />

nuorten vapaa-aikaa ja kansalaistoimintaa koskevat arvot ovat nopeassa muutoksessa. Esimerkiksi<br />

nuorten järjestötoimintaan osallistuminen on laskenut selvästi 2000-luvulla.<br />

Teksti: Anne Hautamäki<br />

”Kyseessä on nuorempi väkemme,<br />

joka on kasvanut suoraan<br />

kulutusyhteiskunnan nettikulttuuriin.<br />

Tutkimus tarjoaa<br />

tärkeää dokumentaatiota siitä<br />

miten kansalaisuuden idea on<br />

kovin vettynyt nuorimpiemme<br />

kohdalla. Parasta mitä heille on<br />

tarjota, lienee kuluttaminen”,<br />

kärjisti Nuorisotutkimusverkoston<br />

tutkimusjohtaja Tommi<br />

Hoikkala tutkimuksen<br />

julkistamistilaisuudessa kesäkuussa<br />

<strong>2009</strong>.<br />

Alle 15-vuotiaat ovat asenteiltaan<br />

kriittisimpiä ja he pitävät<br />

muita ikäryhmiä useammin<br />

järjestötoiminta vanhanaikaisena.<br />

Iso osa on sitä mieltä, että<br />

heidän asuinpaikkakunnallaan<br />

järjestetty toiminta ei ole kiinnostavaa.<br />

Järjestöjen ulkopuolella<br />

tapahtuvaan järjestettyyn<br />

vapaa-ajan toimintaan osallistuu<br />

noin kolmannes kaikista<br />

nuorista, järjestämättömiin<br />

harrastuksiin tai vapaa-aikaryhmiin<br />

noin 40 prosenttia.<br />

Kasvotusten kohtaaminen<br />

nuorille tärkeää<br />

Nuoret kokevat mahdollisuutensa<br />

osallistua vapaa-ajan<br />

suunnitteluun ja kehittämiseen<br />

hyvin heikoiksi.<br />

”Nuoret odottavat enemmän<br />

tilaa yksilöllisten toiveiden<br />

toteuttamiseen ja löyhän<br />

kiinnittymisen mahdollisuuksia.<br />

Toiminnan keskeisvire on<br />

viihtyminen, nopea tyydytys<br />

ja elämyksellisyys. Eivät nuoret<br />

ole yksinään näitä asioita<br />

keksineet tavoiteltaviksi arvoiksi.<br />

Ne jaetaan vanhempien<br />

kanssa”, kommentoi Tommi<br />

Hoikkala.<br />

Yhteenkuuluvuuden tunne<br />

vapaa-ajan yhteisöihin on ollut<br />

laskusuunnassa läpi 2000-luvun.<br />

Iän karttuessa sekä ystävien<br />

määrä että tapaamistahti<br />

pienenevät selvästi. Yhteydenpito<br />

verkossa ja puhelimen välityksellä<br />

on samaan aikaan<br />

tiivistynyt kaikenikäisillä nuorilla.<br />

Silti tutkimus osoittaa,<br />

että ystävien tapaaminen kasvokkain<br />

on nuorille tärkeämpää<br />

kuin virtuaaliset kohtaamiset.<br />

Myös vanhempiaan nuoret<br />

tapaavat tutkimustulosten<br />

mukaan harvemmin kuin<br />

vielä 1990-luvulla. Toisin kuin<br />

ystävien kohdalla, ei puhelinja<br />

nettiyhteydenpito vanhempiin<br />

ole kuitenkaan vastaavasti<br />

lisääntynyt.<br />

Perheiden yhteinen<br />

aika vähäistä<br />

Aika Vapaalla -tutkimuksen<br />

julkistamistilaisuudessa<br />

20 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

”<br />

Tommi Hoikkala: ”Nuorten toiminnan<br />

keskeisvire on viihtyminen,<br />

nopea tyydytys ja elämyksellisyys.”<br />

oikeusministeri Tuija Brax<br />

esitti huolensa muun muassa<br />

suomalaisperheissä vallitsevasta<br />

puhekulttuurista. Hänen<br />

mukaansa olemme EU:n<br />

tilastoissa pohjalla poliittisessa<br />

osallistumisessa. ”On järkyttävää,<br />

ettei Suomessa enää käydä<br />

kodeissa yhteiskunnallista<br />

keskustelua ruoan äärellä tai<br />

automatkoilla, vaan ollaan<br />

hiljaa. Brax myös esitti kysymyksen<br />

siitä, miten lapset ja<br />

nuoret saavat aktiivisen kansalaisen<br />

identiteetin ja kokevat<br />

kuuluvansa yhteiskuntaan ellei<br />

kodeissa puhuta positiivisesti<br />

vaikuttamisesta ja anneta lapselle<br />

ja nuorelle kokemus siitä,<br />

että tulee kuulluksi ja käydä<br />

esimerkiksi äänestämässä<br />

Tutkimusjohtaja Tommi<br />

Hoikkala pelkää että esimerkiksi<br />

perheiden yhteiset ateriat<br />

ovat historiaa. ”1970-luvulla<br />

voimissaan ollut perheiden<br />

tapa syödä yhdessä kello viiden<br />

arkiateria katosi kansallismaisemasta<br />

jo kymmenen vuotta<br />

sitten. Nykyään eri-ikäiset kuluttajakansalaiset<br />

tekevät omia<br />

juttujaan tuohon aikaan ja jos<br />

viikonloppuna syödään yhdessä,<br />

tarkoittaa se usein pizzan vetämistä<br />

nokkaan jonkin viihdepläjäyksen<br />

äärellä.”<br />

Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa<br />

puhelinhaastatteluun vastasi<br />

1200 10–29-vuotiasta nuorta.<br />

Tutkimus aiotaan tehdä tulevaisuudessa<br />

kolmen vuoden välein,<br />

seuraavan kerran vuona 2012.<br />

Julkaisutiedot:<br />

Sami Myllyniemi:<br />

Aika vapaalla.<br />

Nuorten vapaa-aikatutkimus<br />

<strong>2009</strong>. Opetusministeriö &<br />

Nuorisoasiain neuvottelukunta<br />

& Nuorisotutkimusseura/<br />

Nuorisotutkimusverkosto.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 21

Nuorten ruokavalio<br />

paranee pienillä muutoksilla<br />

Vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ajattelevat usein, etteivät voi vaikuttaa yläkouluikäisten<br />

ruokailutottumuksiin. Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihanke kuitenkin osoitti, että erityisesti ruokailuympäristöä<br />

parantamalla muutoksia saadaan aikaan. Nuoret itsekin ajattelevat, että aikuisilla on tärkeä<br />

rooli heidän ruokavalinnoissaan.<br />

Hankkeessa kerättiin tietoa<br />

nuorten ruokavalion nykytilasta<br />

ja etsittiin keinoja<br />

terveellisen ravitsemuksen<br />

edistämiseen erityisesti koulupäivän<br />

aikana. Jo vuoden aikana<br />

tutkimuskouluissa tapahtui<br />

myönteisiä muutoksia.<br />

Tarjonta kodeissa kuntoon<br />

Lähtötilanteessa seitsemäsluokkalaisten<br />

päivittäiseen<br />

ruokavalioon ei aina kuulunut<br />

kasviksia, hedelmiä tai ruisleipää:<br />

vain kolmannes ilmoitti<br />

syövänsä näitä päivittäin. Terveellisempien<br />

elintarvikkeiden<br />

sijaan sokeripitoiset välipalat<br />

ja juomat maistuivat.<br />

Nuorten ruokavalintoja ei<br />

voi juurikaan ihmetellä, jos<br />

tarjonta kotona ei tue terveellisiä<br />

valintoja. Vanhemmista<br />

kolme neljäsosaa ilmoitti, että<br />

hedelmiä on nuorille päivittäin<br />

tarjolla. Tuoreita kasviksia<br />

tarjottiin päivittäin vain alle<br />

puolessa kodeista. Kasviksia ja<br />

hedelmiä pitäisi olla saatavilla<br />

päivittäin. Nuoret ilmoittivat<br />

yleisesti pitävänsä sekä<br />

kasviksista että hedelmistä,<br />

mutta saattavat tarvita pientä<br />

kannustusta niiden syömiseen.<br />

Eikä runsaammasta hedelmäja<br />

kasvisvalikoimasta kotona<br />

olisi vanhemmillekaan haittaa,<br />

koko perhe hyötyy jääkaapin<br />

sisällön uudistamisesta.<br />

Enemmän koululounasta,<br />

vähemmän sokeria<br />

Kansanterveyslaitoksen Finravinto<br />

-tutkimukseen 2007<br />

verrattuna nuorten ravintoaineiden<br />

saanti on melko samanlaista<br />

kuin aikuisilla. Perheet<br />

syövätkin enimmäkseen samaa<br />

ruokaa. Sukupolvia kuitenkin<br />

erotti sokerin määrä: nuorten<br />

ruokavalio sisälsi enemmän sokeria<br />

kuin aikuisten ja huomattavasti<br />

enemmän kuin suositellaan.<br />

Kuitua saatiin vastaavasti<br />

aikuisia vähemmän. Naisten ja<br />

tyttöjen ruokavalio oli ylipäätään<br />

terveellisempi kuin miehillä<br />

ja pojilla.<br />

Koululounas oli ravitsemukselliselta<br />

laadultaan nuorten<br />

paras ateria koulupäivinä<br />

siitä huolimatta, että harvat<br />

ilmoittivat syövänsä yleensä<br />

aterian kaikki osat eli sekä<br />

pääruokaa, salaattia, leipää<br />

että maitoa. Koululounasta<br />

syötiinkin liian vähän ja siitä<br />

saatiin keskimäärin viidennes<br />

päivittäisestä energiasta<br />

suositellun kolmanneksen<br />

sijaan, mutta ruoan laatu oli<br />

kunnossa. Nuorten merkittävin<br />

energianlähde puolestaan<br />

olivat välipalat, joiden laatu oli<br />

aterioista heikoin. Välipaloista<br />

saatiin noin 40 % päivittäisestä<br />

energiasta ja runsaasti sokeria,<br />

mutta vähän tarpeellisia ravintoaineita.<br />

Nuoret jättivät aterioita<br />

myös kokonaan väliin,<br />

mikä osaltaan lisää välipalojen<br />

merkitystä ruokavaliossa.<br />

Neljännes ei syönyt päivittäin<br />

aamiaista, samoin neljännes<br />

ilmoitti, ettei syö koululounasta<br />

tai päivällistä joka päivä.<br />

Perheiden yhteiset ateriat<br />

ovat nuorelle tärkeä ruokailun<br />

malli. Tulosten mukaan perheateriatkin<br />

jäivät kuitenkin<br />

helposti väliin: yhdessä ja erikseen<br />

päivällistä syöviä perheitä<br />

oli suunnilleen yhtä paljon<br />

(45 %).<br />

Ympäristö kuntoon ja<br />

kouluruokaa vanhemmille<br />

Tutkimusta seuraavan lukuvuoden<br />

aikana puolet kouluista<br />

toteutti kouluruokailun ja<br />

ruokaympäristön kehittämiseen<br />

tähtääviä toimenpiteitä.<br />

Lähtökohtana oli, että aikuisten<br />

tulee tarjota nuorille ympäristö,<br />

jossa terveellisten valintojen<br />

tekeminen on helppoa.<br />

Kouluilta poistettiin esimerkiksi<br />

makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit<br />

ja tilalle tuli<br />

terveellisen välipalan myyntiä.<br />

Tarjonnan merkityksen valinnoille<br />

sisäistävät myös nuoret<br />

22 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

itse. Vain noin neljännes uskoi<br />

pystyvänsä syömään terveellisesti,<br />

kun tarjolla on myös houkuttelevia<br />

epäterveellisiä vaihtoehtoja.<br />

Ruokailuympäristön parantamisen<br />

ohella hankkeessa lisättiin<br />

myös nuorten tietoja ja<br />

taitoja. Nimenomaan terveelliseen<br />

syömiseen liittyvät taidot<br />

ovat monella hukassa, vaikka<br />

tietoa saattaa olla paljonkin.<br />

Erityisen haastavaa on saada<br />

nuoret omaksumaan terveelliset<br />

elintavat osaksi päivittäistä<br />

arkea – niitä pidetään usein<br />

ohimenevänä projektina.<br />

Suosituin vanhemmille<br />

suunnattu toimenpide oli<br />

ruokailta, jossa vanhemmat<br />

kutsuttiin koululle syömään<br />

ja samalla tapaamaan ruoan<br />

tekijöitä. Vanhemmat olivat<br />

tyytyväisiä ja yleensä positiivisesti<br />

yllättyneitä saatuaan<br />

maistaa kouluruokaa. Opettajat<br />

ja keittiöhenkilökunta<br />

puolestaan kiittelivät ruokailun<br />

tuovan rennompaa tunnelmaa<br />

vanhempainiltaan ja<br />

avaavan keskustelua ihmisten<br />

välille.<br />

Muutokset ovat<br />

mahdollisia<br />

Kun nuoret tutkittiin uudelleen<br />

kahdeksasluokkalaisina,<br />

muutoksia oli tapahtunut. Tärkein<br />

tavoite toteutui hienosti<br />

eli sokerin osuus energiasta<br />

väheni suosituksen tasolle.<br />

Toimenpidekouluissa koululounaasta<br />

saatiin myös aiempaa<br />

suurempi osuus päivittäisestä<br />

energiasta ja välipalojen<br />

osuus energiasta väheni, mikä<br />

osaltaan vaikutti sokerin määrään<br />

ruokavaliossa.<br />

Yleisesti ottaen nuorten ruokavalio<br />

näytti kehittyvän huonompaan<br />

suuntaan iän myötä.<br />

Vertailukouluissa esimerkiksi<br />

hedelmien ja marjojen käyttö<br />

väheni ja pojat joivat useammin<br />

sokeroituja virvoitusjuomia.<br />

Näitäkin muutoksia<br />

saatiin toimenpiteiden avulla<br />

estettyä: toimenpidekouluissa<br />

sekä hedelmien että juomien<br />

käyttö pysyi ennallaan. Myös<br />

nuorten asenteet muuttuivat,<br />

esimerkiksi koululounas maistui<br />

aiempaa useampien mielestä<br />

hyvältä.<br />

Nuorten ruokavaliossa tarvitaan<br />

vain melko yksinkertaisia<br />

muutoksia. Ensinnäkin tulisi<br />

varmistaa riittävä kasvisten<br />

ja hedelmien käyttö, vähintään<br />

suositellut 400 grammaa päivässä,<br />

sekä täysjyväleivän syöminen.<br />

Sokerin saannin vähentämiseksi<br />

tärkein yksittäinen<br />

tekijä ovat juomat, joten janojuomaksi<br />

tulisi vakiinnuttaa<br />

Info<br />

Yläkoululaisten ravitsemus- ja<br />

hyvinvointitutkimus 2008 toteutettiin<br />

12 koulussa 3 paikkakunnalla.<br />

Lähtötilannetutkimuksen<br />

jälkeen puolet<br />

kouluista toteutti kouluaikaisen<br />

ruokailun kehittämiseen<br />

tähtääviä toimenpiteitä, joiden<br />

vaikutusta tutkittiin lukuvuoden<br />

jälkeen. Tutkimuksesta<br />

vastasi Kansanterveyslaitos<br />

(nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos) ja kehittämistoimenpiteistä<br />

Leipätiedotus.<br />

vesi. Myös makeisten ja muiden<br />

sokeristen välipalojen<br />

käyttö oli melko yleistä, mutta<br />

sokerin lähteistä jatkuvimmassa<br />

käytössä olivat mehut ja<br />

virvoitusjuomat. Näin ne olivat<br />

haitallisimpia myös hampaille.<br />

Ruokailu on yhteinen asia<br />

Koti ja koulu jakavat vastuun<br />

nuoren ruokailusta. Lapsuus- ja<br />

nuoruusiällä omaksuttujen tottumusten<br />

on osoitettu säilyvän<br />

aikuisuuteen asti, joten perusta<br />

hyvälle terveydelle luodaan<br />

jo varhain. Koulun on mahdollistettava<br />

terveyttä edistävä<br />

koulupäivä, mutta koulu<br />

ei tietenkään vastaa nuoren ravitsemuskasvatuksesta<br />

yksin.<br />

Vaikka kaikkia karkkipusseja<br />

ei käytävältä saataisi kitkettyä,<br />

terveellisiä valintoja tarjoava<br />

koulu ohjaa oikeaan suuntaan.<br />

Kotona terveellinen välipalavalikoima<br />

ja perheen yhteinen<br />

ateria antavat nuorelle helppoja<br />

mahdollisuuksia valita paremmin.<br />

Eikä yhteisen aterian<br />

tarvitse aina olla päivällinen,<br />

perhe voi kokoontua myös iltapalan<br />

ääreen.<br />

Kirjoittajat: Jenni Lehtisalo,<br />

Ulla Hoppu ja Pirjo Pietinen.<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />

(ent. Kansanterveyslaitos),<br />

ravitsemusyksikkö.<br />

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tukema ”Hyvän<br />

mielen ruoka” - hanke tuo terveellisen ruokavalion tietoutta vanhemmille<br />

herkullisten ja toiminnallisten vanhempainiltojen muodossa. Maa- ja<br />

kotitalousnaisten Keskuksen, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja Vanhempainliiton<br />

yhteisen hankkeen myötä vanhempainyhdistyksillä on mahdollisuus saada<br />

kotitalousneuvojan ohjaama vanhempainilta koululle ensi vuonna.<br />

Lisätietoa loppusyksyn jäsenkirjeessä.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 23

Onnellinen<br />

kalajuttu<br />

Mielenterveysongelmat ovat olleet<br />

kasvussa koko 2000-luvun ajan.<br />

Masennuslääkkeiden kokonaiskulutus<br />

yhdeksänkertaistui vuosina<br />

1990–2007. Ongelma ei koske<br />

vain aikuisia. Keskimäärin joka<br />

kuudes nuori kärsii jonkinasteisista<br />

mielenterveysongelmista. Etelä-<br />

Savossa haasteeseen vastataan<br />

lähtemällä luontoon.<br />

Tekstit: Aki Hirvonen<br />

Kuvat: Aki Hirvonen ja Jussi Valtonen<br />

Usko luonnon tarjoamiin<br />

mahdollisuuksiin ja terapeuttiseen<br />

voimaan on valitettavasti<br />

jäänyt ihmisen hyvinvoinnin<br />

edistämisessä sangen vähäiseksi.<br />

Kokemukset nuotion äärellä<br />

vietetyn hetkestä, raitis ilma<br />

ja liikkuminen luonnossa ovat<br />

kuitenkin terapiamuotona yksi<br />

parhaita. Tuli rauhoittaa, taustalla<br />

kuuluvat luonnon äänet<br />

ja raitis ilma saavat aikaan<br />

muutoksia ihmismielessä, lähes<br />

poikkeuksetta positiivisesti.<br />

Kiire ja stressi jäävät takaalalle.<br />

Tällaisiin kokemuksiin<br />

perustuu tänä vuonna käynnistetty<br />

mielenterveyttä edistävä<br />

hanke Oma Kalaämpäri.<br />

Oma Kalaämpäri on EU:n<br />

rahoittama pilottihanke Etelä-<br />

Savossa, Veej`jakaja leader<br />

-toimintaryhmän alueella.<br />

Veej`jakaja ry on Etelä-Savossa<br />

toimiva maaseudun kehittämisyhdistys,<br />

joka rahoittaa<br />

paikallisia yleishyödyllisiä<br />

maaseudun kehittämishankkeita.<br />

Hanketta toteuttaa<br />

<strong>Suomen</strong> Vapaa-ajankalastajien<br />

Keskusjärjestö yhteistyössä<br />

Mielenterveyden Keskusliiton<br />

Oma kalaämpäri<br />

-hanke hyödyntää<br />

luonnon ehtymättömiä<br />

voimavaroja<br />

henkiseen hyvinvointiin.<br />

24 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Kirjoittaja on<br />

Oma Kalaämpäri<br />

– hankkeen vetäjä ja<br />

kalastuksen ohjaaja.<br />

Kalaämpäri -hankkeen<br />

osallistujat oppivat myös<br />

valmistamaan kalastusvälineitä<br />

itse.<br />

www.omakalaampari.fi<br />

www.vapaa-ajankalastaja.fi<br />

alueellisten paikallisyhdistysten<br />

kanssa. Toimintaa koordinoi<br />

hankkeelle palkattu kalastuksenohjaaja.<br />

Ohjaajalla on<br />

apunaan kymmenkunta kalakummia,<br />

jotka auttavat tapahtumien<br />

valmistelussa ja toteutuksessa.<br />

Kaikki kalakummit<br />

ovat vapaaehtoisia työntekijöitä<br />

tai talkoolaisia.<br />

Räätälöityä ohjausta<br />

kaikenikäisille<br />

Oma kalaämpäri -hankkeen<br />

toimintamallia tehdään tänä<br />

vuonna Ristiinassa. Malli koostuu<br />

monipuolisesti erilaisista<br />

luontoon, erityisesti kalaan ja<br />

kalastukseen liittyvistä osista,<br />

kuten kalastusvälineiden<br />

askartelu ja rakentaminen,<br />

erilaiset kalastuksen muodot<br />

ja tavat sekä teemaan sopivat<br />

tutustumisretket ja luennot.<br />

Myös kalan käsittely ja kala<br />

ravintona sekä lähiluonnosta<br />

saatava sato ja luonnon antimet<br />

kuuluvat tärkeänä osana<br />

hankkeeseen.<br />

Hankkeessa on kaksi tärkeää<br />

kohderyhmää; aikuiset<br />

mielenterveyskuntoutujat ja<br />

nuoret. Malli tarjoaa kohderyhmille<br />

laajan kattauksen lähiluonnosta<br />

asiantuntevan ja<br />

ikäryhmälle sopivan ohjauksen<br />

johdolla. Ohjelma sisältää<br />

ryhmätyöskentelyä ja tarvittaessa<br />

yksilöllistä ohjausta.<br />

Vaikka hankkeen toteutus<br />

on rajattu tiettyihin tukea<br />

tarvitseviin kohderyhmiin, sen<br />

puitteissa tehdään myös ennaltaehkäisevää<br />

mielenterveystyötä.<br />

Pienryhmätyötä on jo kokeiltu<br />

kahdessa lastenkodissa,<br />

esiopetusryhmissä ja koulujen<br />

kanssa. Kokemukset keväältä<br />

<strong>2009</strong> ovat olleet positiivisia ja<br />

kannustavia.<br />

Kalastajan paremmat<br />

yöunet<br />

Nuorten kanssa hankkeessa pyritään<br />

kehittämään vahvaa yhteen<br />

hiileen puhaltamisen meininkiä<br />

ja vahvistetaan ajatuksia<br />

kaverin tukemisesta.<br />

Tavoitteena on luoda pysyvä,<br />

kalastusta ja luontoa harrastava<br />

joukko, joka toimii yhdessä<br />

aloitetulla linjalla toinen<br />

toisiaan tukien.<br />

Vaikka hanke on vasta alussa,<br />

merkkejä tuloksista on jo<br />

näkyvissä. Mielenterveyskuntoutujien<br />

keskuudessa tehdyn<br />

kyselyn perustella palaute on<br />

pääosin kannustaa. Hyviä vaikutuksia<br />

hankkeella on ollut<br />

muun muassa yöunen laadun<br />

paraneminen ja mielialan kohentuminen.<br />

Erään kuntoutujan<br />

kertoman mukaan mieli on<br />

rauhoittunut kun on asettunut<br />

kalastamaan. Hankkeen myötä<br />

harrastukseen on syntynyt kipinä<br />

kun on saanut mahdollisuuden<br />

kokeilla erilaisia kalastusmuotoja<br />

ja lajeja. Niin<br />

ikään yhteiset kalastusvälineiden<br />

rakentelu- ja askartelutuokiot<br />

ovat saaneet hyvän<br />

vastaanoton niin nuorten kuin<br />

aikuistenkin keskuudessa.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 25

Liiton<br />

graafinen<br />

ilme uudistuu<br />

Vanhempainyhdistyksille oma tunnus jäsenyydestä<br />

Liiton uusi logo korostaa aikuisen<br />

luomaa turvallisuutta<br />

kotona, koulussa ja koko lähiyhteisössä.<br />

Vanhempainliiton graafinen<br />

ilme uudistuu. Liiton uusi logo<br />

ja graafiset ohjeet otetaan käyttöön<br />

syksyn <strong>2009</strong> aikana. Jäsenyhdistyksilleen<br />

liitto on<br />

suunnitellut nyt myös oman<br />

tunnuksen, jota yhdistykset<br />

voivat käyttää omassa viestinnässään.<br />

Jäsentunnus kertoo<br />

yhdistyksen osallisuudesta yli<br />

1300 rekisteröityneen yhdistyksen<br />

valtakunnalliseen vanhempainverkostoon.<br />

Liiton uudella tunnuksella<br />

halutaan kertoa vanhemman<br />

turvallisesta läsnäolosta sekä<br />

yksittäisen lapsen että koko<br />

kouluyhteisön tukena. Tunnus<br />

korostaa myös tasa-arvoista ja<br />

tulevaisuuteen tähtäävää kasvatuskumppanuutta<br />

kaikkien<br />

lapsen elämän varrelle osuvien<br />

aikuisten kesken, kodissa, koulussa<br />

ja koko lähiyhteisössä.<br />

Tunnuksia ja niiden käyttöohjeita<br />

voi tiedustella liitosta<br />

sähköpostilla tiedotus@suomenvanhempainliitto.fi.<br />

Liitto<br />

lähettää lisää tietoa graafisesta<br />

uudistuksesta myös syksyn jäsenkirjeissä.<br />

Kahdeksan<br />

vanhempaintoiminnan<br />

tukijaa palkittu<br />

kunniakirjoin<br />

<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />

johtokunta on vuoden <strong>2009</strong><br />

elokuuhun mennessä myöntänyt<br />

yhteensä kahdeksan kunniakirjaa.<br />

Kunniakirjahakemuksia<br />

tuli yhteensä neljältä<br />

vanhempainyhdistykseltä. Iisalmessa<br />

Iivarit ry:n haun perusteella<br />

tunnustuksen saivat<br />

sivistystoimenjohtaja Seppo<br />

Lyyra, vapaa-aikajohtaja Arto<br />

Niemelä, rehtori Sirkka Kettunen,<br />

komisario Arto Elomaa<br />

sekä suunnittelupäällikkö Jyrki<br />

Könttä. Kiteen Onkamossa<br />

kunniakirja myönnettiin koulunjohtaja<br />

Sami Purmoselle.<br />

Tunnustusta haki Onkamon<br />

koulun Vanhempainyhdistys<br />

ry. Vanhempainyhdistys<br />

TUKEVAT ry ojensi liiton<br />

kunniakirjan Perhossa opinto-ohjaaja<br />

Leena Jukantuvalle<br />

ja Sipoossa rehtori Jorma<br />

Jokikorpela sai tunnustuksen<br />

Etelä-Sipoon koulun vanhempainyhdistykseltä.<br />

26 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Apua lukemisen<br />

ja matematiikan<br />

oppimisvaikeuksiin<br />

www.lukimat.fi<br />

LukiMat tarjoaa sekä tietoa lukemisen<br />

ja matematiikan oppimisesta<br />

että menetelmiä ja<br />

tukea taitojen harjoitteluun<br />

päiväkodissa, koulussa ja kotona.<br />

Sivusto on suunnattu<br />

erityisesti esiopetukseen sekä<br />

peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokille.<br />

Vanhemmille on sivustossa<br />

oma osionsa, jossa avataan<br />

oppimiseen liittyvää termistöä,<br />

annetaan ohjeita oppimisen<br />

arviointiin sekä käytännön<br />

vinkkejä siihen, miten lapsen<br />

oppimista voidaan tukea ja<br />

vauhdittaa. Sivuston vinkkien<br />

avulla lapsen oppimista<br />

voidaan tukea yksinkertaisilla<br />

menetelmillä tavallisen arjen<br />

keskellä; kodin askareissa, automatkoilla<br />

sekä yhdessä leikkien<br />

ja pelaten. Sivuston keskustelupalstalla<br />

vanhemmat ja<br />

kasvattajat voivat jakaa kokemuksiaan<br />

oppimiseen liittyvistä<br />

asioista.<br />

LukiMat hanke on Niilo<br />

Mäki Instituutin ja Jyväskylän<br />

yliopiston yhteinen, ja sitä<br />

rahoittaa opetusministeriö.<br />

Saako musiikkia ladata<br />

verkosta ilmaiseksi<br />

ec.europa.eu/information_<br />

society/eyouguide/<br />

Euroopan komissio on avannut<br />

eYouGuide-nimisen nettisivun,<br />

josta kuluttajat saavat<br />

tietoa mm. verkon käyttöön<br />

liittyvistä oikeuksista, jotka<br />

heillä EU-säännösten nojalla<br />

VIIHDY, VIISASTU JA<br />

VAIKUTA VERKOSSA<br />

on. Palvelu tarjoaa kuluttajille<br />

tietoa esimerkiksi verkkoostosten<br />

tekemisestä, musiikin<br />

lataamisesta ja henkilötietojen<br />

suojaamisesta verkossa ja sosiaalisissa<br />

verkkoyhteisöissä. Sivusto<br />

on englanninkielinen.<br />

Vanhemmille tietoa<br />

peleistä ja pelaamisesta<br />

www.peliraati.fi<br />

Monet vanhemmat ovat kertoneet,<br />

että heillä on vaikeuksia<br />

löytää konkreettista tietoa<br />

pelien ikärajoista, niiden sisällöistä<br />

tai ostopäätöstä helpottavista<br />

peliarvosteluista.<br />

Nyt vanhemmille on tarjolla<br />

kootusti tietoa lasten tietokonepeleistä<br />

uusitulla Peliraati.<br />

fi -sivustolla. Usean tahon yhteistyönä<br />

tuotetut sivut antavat<br />

vanhemmille kättä pidempää<br />

lastensa pelimaailman ymmärtämiseksi<br />

ja järkevän pelaamisen<br />

edistämiseksi. Keskustelupalstalla<br />

vanhemmat voivat<br />

vaihtaa ajatuksiaan peleistä ja<br />

pelaamisesta.<br />

Peliraati-yhteistyössä on<br />

nyt mukana 11 tahoa. Liikenne-<br />

ja viestintäministeriön lisäksi<br />

mukana ovat <strong>Suomen</strong><br />

Poikien ja Tyttöjen Keskus<br />

PTK ry, Valtion elokuvatarkastamo,<br />

<strong>Suomen</strong> peliohjelmistoja<br />

multimediayhdistys FIGMA<br />

ry, <strong>Suomen</strong> kirjastoseura, Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto,<br />

Mediakasvatusseura, <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Vanhempainliitto</strong>, Kuluttajavirasto,<br />

Teleforum ry sekä TeliaSonera<br />

Oyj.<br />

Lapsella<br />

on oikeus<br />

tulla kuulluksi<br />

YK:n lapsen oikeudet 20 vuotta,<br />

toimintaseminaari vanhemmille ja lapsille<br />

Aika: Lauantaina 10.10.<strong>2009</strong><br />

kello 10.30 – 15.00<br />

Paikka: Annantalo, Annankatu 30, Helsinki<br />

Tarjoilu: kahvi ja lounas<br />

Tilaisuudesta saa:<br />

• Ideoita, toimintamalleja ja välineitä yhdistystoimintaan<br />

sekä oman lapsen oikeudet<br />

20v –tapahtuman järjestämiseen.<br />

• Lapsille oma työpaja ja diplomi<br />

osallistumisesta.<br />

Tilaisuuden tarkoitus:<br />

• Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden ja<br />

toimijuuden vahvistaminen.<br />

• Vanhempainyhdistyksen toimintamuotojen<br />

kehittäminen.<br />

Laulamassa Reippaat Äidit<br />

Soppaa hämmentämässä Sami Garam<br />

Päivän puheenvuoroja mm.<br />

• Pääsihteeri Kalevi Virtanen: Miten lapset<br />

otetaan yhteiskunnan arkipäivässä huomioon<br />

• Filosofian tohtori Pirkko Nurmi:<br />

Aikuiset lapsen hyvinvointia kehittämässä<br />

Lue lisää www.suomenvanhempainliitto.fi tai<br />

soita Outi Hurmeelle 09 135 1177.<br />

Ilmoittaudu sähköpostilla<br />

johanna.artola@suomenvanhempainliitto.fi<br />

Tervetuloa!<br />

Huom. Paikkoja on rajoitetusti!<br />

Jos et itse pääse mukaan, kerro tilaisuudesta<br />

muille yhdistystoimijoille.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 27

Usein esitettyjä<br />

kysymyksiä<br />

vanhempainyhdistystoiminnasta<br />

1<br />

Onko hallituksen kokous päätösvaltainen, jos<br />

hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei<br />

ole paikalla<br />

Jos yhdistyksen sääntöjen mukaan hallituksen kokouksen<br />

päätösvaltaisuuteen kuuluu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan<br />

läsnäolo, päätösvaltaisuus edellyttää<br />

hänen läsnäoloaan. Jos säännöissä ei mainita puheenjohtajan<br />

tai varapuheenjohtajan paikallaolosta, sovelletaan<br />

yleistä sääntöä, jonka mukaan kokous on päätösvaltainen<br />

kun puolet jäsenistä on paikalla.<br />

3<br />

Olemme ajatelleet järjestää arpajaiset koulun<br />

tapahtumassa. Pitääkö arpajaisia varten hakea<br />

lupa<br />

www.intermin.fi/poliisi/home.nsf -sivustolta löytyy<br />

tietoa mm. arpajais- ja rahankeräysluvista sekä yleisötilaisuuden<br />

järjestämisestä yleensä. Tässä suora lainaus<br />

pienarpajaisiin liittyen:<br />

Arpajaislain mukaan yleishyödyllinen yhteisö tai<br />

säätiö saa toimeenpanna ilman lupaa tavara-arpajaiset,<br />

joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään<br />

2000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako<br />

tapahtuu samassa tilaisuudessa (pienarpajaiset).<br />

Koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi opiskelun<br />

tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi<br />

toimeenpanna pienarpajaiset, jos arpajaisten<br />

toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen<br />

henkilö. Pien- ja miniatyyriarpajaisissa voittojen<br />

yhteenlasketun arvon on oltava vähintään 35 % arpojen<br />

yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton<br />

on oltava vähintään yhtä suuri, kuin arvan hinta. Osasta<br />

pienarpajaisia on tehtävä tilitys.<br />

2<br />

Millainen vakuutus vanhempainyhdistyksellä tulisi<br />

olla Saako Liiton kautta vakuutusta<br />

Vakuutuksen tarve vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa<br />

kaikki päiväkodin/koulun tiloissa oleva toiminta on<br />

vakuutettua, näin ollen myös vanhempainyhdistyksen<br />

siellä järjestämät tapahtumat. Joissakin kunnissa taas vain<br />

kaikki päiväkodin/ koulun vuosisuunnitelmassa olevat<br />

tapahtumat on vakuutettu. Tällöin on varmistettava etukäteen,<br />

että vanhempainyhdistyksenkin tapahtuma on<br />

kirjattu vuosisuunnitelmaan, jotta vakuutusturva olisi<br />

voimassa. Toisissa kunnissa vain kunnan oma toiminta<br />

on vakuutettua.<br />

<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton kautta ei valitettavasti saa<br />

vakuutuksia. Vakuutusasioissa kannattaa olla yhteydessä<br />

suoraan vakuutusyhtiöön.<br />

Tilaa Aikuiset<br />

välittää -T-paita<br />

Vanhempainliiton kolmevuotisen<br />

Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -projektin<br />

T-paitoja voi tilata suoraan projektikoordinaattori<br />

Anne Hautamäeltä<br />

puh. 040 566 5161 tai<br />

anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi.<br />

Paita on musta perusmalli, jossa oranssi teksti.<br />

Paitoja on myynnissä rajoitettu erä<br />

hintaan 6,00 euroa / kpl + toimituskulut.<br />

Saatavilla on koot S-XL.<br />

28 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Ehkäisevää<br />

päihdetyötä<br />

kouluissa ja<br />

oppilaitoksissa<br />

Ehkäisevää päihdetyötä<br />

tekevät Suomessa lukuisat<br />

eri järjestöt ja tahot, yhdessä<br />

ja erikseen. Ehkäisevä<br />

päihdetyö on tärkeä<br />

ja mielekäs tapa toimia<br />

myös vanhempainyhdistyksissä.<br />

Ideoita ja apua<br />

voi pyytää oman paikkakunnan<br />

järjestötoimijoilta<br />

tai valtakunnallisista<br />

toimistoista. Helppo<br />

tapa aloittaa on osallistua<br />

vuosittain järjestettäviin<br />

kampanjoihin ja tapahtumiin,<br />

joista esimerkkinä<br />

Ehkäisevän päihdetyön<br />

viikko, Kännikapina,<br />

Anna lapselle raitis joulu<br />

ja Selvinpäin kesään<br />

-kampanjat.<br />

<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />

Päihteettömyyttä<br />

edistävä lähiyhteisö<br />

–hanke päättyy tämän<br />

vuoden lopussa. Hankkeen<br />

myötä liitto on tuottanut<br />

aineistoa ja malleja<br />

vanhempainyhdistysten<br />

käyttöön. Liitosta voit tiedustella<br />

esimerkiksi K-18<br />

kampanjasta. Katso myös<br />

Onni ja Oikku –julkaisu<br />

liiton verkkosivuilla ja tulosta<br />

mukaan vanhempainiltoihin.<br />

Lue lisää päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö<br />

-hankkeesta osoitteessa<br />

www.suomenvanhempainliitto.fi/pake<br />

Muita ehkäisevän päihdetyön toimijoita:<br />

• Aseman Lapset ry, Friends-ohjelman koulutukset opettajille<br />

ja oppilashuoltohenkilöstölle, vanhempainillat sekä luennot<br />

koululaisille, Walkers-toiminta.<br />

www.asemanlapset.fi<br />

• Elämä On Parasta Huumetta ry, päihteet kokonaisuutena<br />

ryhmästä riippuen, koulutusta myös ammattilaisille. Ahaateatterin<br />

kanssa yhteistyöprojektina Helppoo Rahaa –näytelmä,<br />

joka myös kiertää maakunnissa.<br />

www.elamaonparastahuumetta.fi<br />

• Irti Huumeista ry, perustietoa päihteistä ja huumausaineista<br />

vanhempainilloissa ja keskustelutilaisuuksissa. Vanhemmille<br />

myös palveleva puhelin.<br />

www.irtiuumeista.fi<br />

• Koulutus Elämään säätiö, interaktiivinen, lapsia osallistava,<br />

itsetuntoa ja oman kehon ainutlaatuisuutta korostava<br />

pedagogiikka, mm. draamaharjoitukset.<br />

www.koulutuselamaan.fi<br />

• Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), toiminnallisia ja<br />

osallistavia menetelmiä.<br />

www.mll.fi/paihdekasvatusaineistot<br />

• Raittiuden ystävät ry, Kännikapina –tapahtuma ja siihen liittyvä<br />

alkoholirata, luentoja päihteistä koulun tilaisuuksissa.<br />

www.raitis.fi<br />

www.kannikapina.fi<br />

• Terveys ry, elämyksellisiä ja osallistavia teematapahtumia<br />

yleensä vanhempainiltojen yhteydessä. Teemoina esimerkiksi<br />

Smokefree –toiminta tai päihteet liikenteessä.<br />

www.terveysry.fi<br />

www.smokefree.fi<br />

www.lopettaja.fi<br />

Kiusaaminen<br />

jatkuu netissä<br />

Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />

keväällä <strong>2009</strong><br />

julkaisemien kyselytulosten<br />

mukaan koulukiusaaminen<br />

jatkuu usein netin<br />

tai kännykän välityksellä,<br />

vaikka se koulussa olisi jo<br />

loppunut. Osa kiusaajista<br />

esiintyy netissä nimimerkillä,<br />

niin ettei kiusattu<br />

itsekään aina tiedä, ovatko<br />

kyseessä samat kiusaajat<br />

kuin koulussa. Silti netissä<br />

kiusatuista selvästi yli<br />

puolet tiesi kiusaajien olevan<br />

oman koulunsa oppilaita.<br />

Nuoret eivät kerro kiusaamisesta<br />

aikuiselle, koska<br />

eivät usko että siitä on<br />

hyötyä. Nuorista osa jopa<br />

kokee, että puhuminen on<br />

vain pahentanut tilannetta.<br />

MLL kartoitti kyselyssä<br />

12–19-vuotiaiden nuorten<br />

ajatuksia kouluhyvinvoinnista<br />

ja kiusaamisesta. Internetissä<br />

tehtyyn kyselyyn<br />

vastasi yli 15 000 nuorta,<br />

joista 75 % oli tyttöjä.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 29

Y H D I S T Y K S I S S Ä T AP A H T U U<br />

Vuoden koulussa luova<br />

hulluus on toivottavaa<br />

”Koulussa on todella hyvä<br />

henki. Meidät vanhemmat otetaan<br />

vastaan luontevana osana<br />

koulun arkea, tänne on helppo<br />

tulla”, kiittelevät yhdistyksen<br />

puheenjohtaja Pekka Vallin<br />

ja sihteeri Piia Tilsala. ”Vanhempia<br />

pidetään täällä hyvin<br />

ajan tasalla ja mielipiteitämme<br />

kuullaan. Rehtori tukee ja<br />

avustaa yhdistystä viestinnässä<br />

ja kannustaa vanhempia mukaan<br />

toimintaan. Koulu tarjoaa<br />

yhdistykselle kokouskahvitkin.<br />

Se voi kuulostaa pieneltä<br />

asialta, mutta merkitsee meille<br />

sitä, että työtämme todella<br />

arvostetaan”, Pekka Vallin<br />

sanoo.<br />

”Olemme saaneet kannatusmaksuja<br />

ja myyntituloja kohtuullisen<br />

helposti, sillä rehtorin<br />

ja henkilökunnan tuella<br />

viesti toiminnastamme on kulkenut<br />

hyvin koteihin. Ystävänpäivänä<br />

myönsimme koululle<br />

ystäväntonnin, jonka käytöstä<br />

oppilaat ja opettajat saivat yhdessä<br />

äänestää. Varoilla sitten<br />

hankimme välituntikäyttöön<br />

Vuoden kouluksi <strong>2009</strong> on valittu mäntsäläläinen<br />

Riihenmäen koulu, toinen paikkakunnan kahdesta<br />

yläkoulusta. Koulussa aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys<br />

iloitsee palkinnosta ja kiittää samalla<br />

yhdistyksen saamasta huomiosta. Rehtori myönsi<br />

vanhempainyhdistykselle stipendin erinomaisesta<br />

toiminnasta koulun hyväksi.<br />

muun muassa tanssimaton”,<br />

Piia Tilsala lisää.<br />

Koulun rehtori Lasse Herrala<br />

pitää myönteisen palautteen<br />

antamista kaikkiin suuntiin<br />

tärkeänä. Jos ja kun huolia<br />

esiintyy, niihin tartutaan silloin<br />

kun ongelma on vielä pieni.<br />

Yleensä kaikesta on selvitty<br />

puhumalla ja luottamuksellisella<br />

yhteistyöllä.<br />

Yksilön kohtaaminen<br />

kuuluu koulun arkeen<br />

”Työskentelytapamme perustuu<br />

luovaan hulluuteen.<br />

Nuorille on annettava tekemistä,<br />

kaikkea ei pidä tarjota<br />

valmiina. Meillä monenlaista<br />

saa kokeilla ja mielikuvitusta<br />

käyttää, tietenkin aina hyvien<br />

tapojen mukaisesti. Jokainen<br />

on yksilö ja se otetaan täällä<br />

huomioon.”<br />

Rehtori itse toimii tässä yhtenä<br />

esimerkkinä. Hän on koulun<br />

pääovella oppilaita vastassa<br />

jokaisena arkiaamuna, ja tervehtii<br />

mahdollisuuksien mukaan<br />

jokaista henkilökohtaisesti.<br />

”On tärkeää, että joku<br />

aikuinen kohtaa nuoren silmätysten<br />

päivittäin ja huomioi<br />

hänet. Eräs poika tuli kovin<br />

punasilmäisenä aamulla kou-<br />

luun. Kun tiedustelin asiaa,<br />

hän kertoi kärsivänsä pahasta<br />

allergiasta. Jos kukaan ei olisi<br />

välittänyt kysyä, poika olisi<br />

voinut jäädä pitkäksi aikaa ilman<br />

hoitoa. Ei nämä niin suuria<br />

ja vaikeita asioita ole”, Herrala<br />

hymyilee.<br />

Modernia ajattelua<br />

opetukseen<br />

”Pyrimme käyttämään luovuutta<br />

myös opetusmetodeissa.<br />

Hankimme hiljattain kouluun<br />

sohvaryhmän opetustilaksi.<br />

Katsomme, että nuoret tarvitsevat<br />

dialogia, keskustelevaa<br />

oppimista kasvotusten toinen<br />

toistensa kanssa. Modernissa<br />

maailmassa lapset käyvät virtuaalista<br />

keskustelua muiden<br />

kanssa yli maiden rajojen. Ei<br />

ole enää nykyaikaista vain istua<br />

päivät pitkät jonossa toisen<br />

niskaa tuijottaen. Olisittepa<br />

nähneet oppilaiden ilmeet,<br />

kun sohvia kannettiin sisään!”,<br />

Rehtori iloitsee.<br />

Juhlahumun keskellä häntä<br />

myös suututtaa. ”Luova<br />

hulluus on meille myös tapa<br />

selviytyä ja uskoa tulevaan.<br />

Nyt tarvitsemme metodiamme<br />

enemmän kuin koskaan.<br />

Ihmettelen, onko yhteiskuntamme<br />

todella näin köyhä, että<br />

säästämme väärästä paikasta ja<br />

uhkaamme lasten turvallisuutta<br />

Ei ole!”, hän vastaa ponnekkaasti.<br />

Vuoden koulu valittiin nyt<br />

yhdeksännentoista kerran. Valinnan<br />

tekee Opettajalehti ja<br />

Opetusalan ammattijärjestö<br />

OAJ.<br />

Piia Tilsala ja Pekka Vallin kannustavat vanhempia osallistumaan<br />

aktiivisesti koulun toimintaan myös yläkoulussa.<br />

”Nuori saattaa sanoa, ettei vanhempia kaivata<br />

joka paikkaan touhuamaan. Todellisuudessa he ovat<br />

kuitenkin ylpeitä ja arvostavat vanhempien työtä nuorten<br />

hyväksi”, Tilsala kannustaa.<br />

30 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

Askolan vanhemmat potkivat<br />

lapsia lempeästi yläkouluun<br />

Stella Polariksesta juhlaan kutsuttu juontajapari ei<br />

jätä yleisöä kylmäksi. Heti illan aluksi verrytellään<br />

poskilihakset juhlakuntoon. Askolan alakoulujen<br />

kuudesluokkalaiset, heidän sisaruksensa, vanhemmat<br />

ja isovanhemmat nauravat katketakseen jo<br />

ennen kuin juhla on päässyt kunnolla alkuun.<br />

Stella Polariksen näyttelijät<br />

Elina Stirkkinen ja<br />

Simo Routarinne juonsivat<br />

tunnelman korkeaksi<br />

heti tilaisuuden ensimetreillä.<br />

Right Side –bändin<br />

jäsenet toivovat, että<br />

harrastus voi jatkua<br />

myös yläasteella. Topi<br />

Nurmi soittaa bändissä<br />

rumpuja ja kitaraa.<br />

kin luokka nousee lavalle esittämään<br />

itse suunnittelemansa<br />

ohjelmanumeron. Esitysten<br />

päätteeksi kaikki 70 kuudesluokkaista<br />

ja heidän opettajansa<br />

kukitetaan yhteisen taipaleen<br />

kunniaksi.<br />

Topi, Joonas, Joni, Aarne<br />

ja Jasper ovat vuoden verran<br />

soitelleet kimpassa. Right Side<br />

nimen saanut yhtye koettelee<br />

komeasti Jukolan vanhoja hirsiseiniä<br />

ja yleisön rock-kestävyyttä.<br />

Topi soittaa rumpuja<br />

ja kitaraa. ”Ei mua jännitä<br />

yläkouluun meno. Äitiä varmaan<br />

vähän jännittää”, Topi<br />

toteaa, mutta ei oikein tiedä<br />

miksi. ”Ehkä se, että nyt lapsi<br />

on enemmän omillaan”, Tiina<br />

myöntää.<br />

Potkiaisia vietetään vuorovuosina<br />

Askolan seudun monista<br />

seurojentaloista. Tapahtuma<br />

on kokonaisuudessaan<br />

vanhempien organisoima ja tal-<br />

Kyseessä on Askolan alakoulujen<br />

vanhempainyhdistysten<br />

yhteinen satsaus, kuudesluokkalaisille<br />

vuosittain järjestettävät<br />

Potkiaiset.<br />

”Riittävien tilojen puuttuessa<br />

kaikki koulut eivät pysty<br />

järjestämään kevätjuhlaa, jonne<br />

kaikki vanhemmat mahtuisivat.<br />

Lapset ovat myös toivoneet<br />

enemmän tilaisuuksia,<br />

joissa voivat esiintyä; soittaa,<br />

tanssia ja laulaa. Juhlan tarkoitus<br />

on samalla koota tulevat<br />

seiskaluokkalaiset ja heidän<br />

perheensä yhteen. Näin<br />

nuorten on helpompi kohdata<br />

toisensa siirtyessään uuteen<br />

yläkouluun ja vanhemmatkin<br />

tulevat tutuiksi keskenään”,<br />

kertoo kuudesluokkalaisen<br />

Topin äiti Tiina Nurmi.<br />

Näyttelijät Elina Stirkkinen<br />

ja Simo Routarinne toimivat<br />

illan juontajina, mutta<br />

illan päätähtiä ovat lapset. Kukoovoimin<br />

toteutettu. Opettajat<br />

saavat osallistua juhlaan<br />

kutsuvieraina. Kustannuksia<br />

syntyy lähinnä esiintyjien<br />

palkkiosta ja kahvitarjoilusta.<br />

Avustusta kuluihin vanhempainverkosto<br />

on saanut paikallisesta<br />

Lions Clubilta.<br />

Askolan yläkoulussa vanhempainyhdistystä<br />

ei vielä ole,<br />

mutta mikäli nuoret saisivat<br />

päättää, sellainen perustetaan.<br />

Right Side tahtoo vastaavia tilaisuuksia<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

Jos koulun resurssit<br />

eivät riitä tarjoamaan esiintymismahdollisuuksia<br />

bändille,<br />

katseet kohdistetaan vanhempiin.<br />

Tiina Nurmi myöntää,<br />

että Topin yläkouluun<br />

siirtyminen vähän jännittää.<br />

”Lapsi on siellä<br />

niin omillaan”, hän<br />

miettii syitä.<br />

<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 31

32 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!