Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VANHEMPIEN<br />
SANOMAT<br />
2<br />
09<br />
S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O • M A R I A N K A T U 2 8 B 5 , 0 0 1 7 0 H E L S I N K I • ( 0 9 ) 1 3 5 1 1 7 7<br />
Koulukuraattori<br />
Päivi Penttilä:<br />
”Yhteiskunnassamme<br />
ihanteet ja arkitodellisuus<br />
eivät kohtaa.”<br />
Kokki Sami Garam<br />
sarjakuvien äärellä:<br />
”Suomeen perustettava<br />
ruokakulttuuripainotteinen<br />
lukio.”<br />
SÄÄSTÖTOIMET<br />
SORTAVAT<br />
LAPSEN<br />
OIKEUKSIA<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 1
2/09<br />
Kannen kuva<br />
Viviana Garcia.<br />
<strong>Vanhempien</strong><br />
<strong>Sanomat</strong><br />
sai lukijoilta<br />
kiitosta<br />
Pyysimme lukijoilta verkkosivujen<br />
kautta palautetta<br />
<strong>Vanhempien</strong> Sanomien edellisestä<br />
numerosta 1/09. Suurin<br />
osa vastaajista piti lehteä<br />
ajankohtaisena, mielenkiintoisena<br />
ja tarpeellisena sekä hyödyllisenä<br />
välineenä vanhempaintoiminnassa.<br />
Useimmat<br />
vastaajat aikoivat säästää lehden<br />
myös myöhempää käyttöä<br />
varten. Osa toivoi enemmän<br />
vanhempainyhdistystoiminnan<br />
arjesta kertovia aiheita,<br />
eräs palautteen antaja piti lehteä<br />
liian virallisena ja etäisenä.<br />
Osa puolestaan kiitti lehden<br />
yhteiskunnallisia lasten hyvinvointia,<br />
koulun toimintaa ja<br />
tulevaisuutta käsitteleviä artikkeleita.<br />
Jutut, joille lukijat<br />
antoivat eniten ääniä, käsittelivät<br />
oppilashuoltoa ja lapsen<br />
oikeuksia.<br />
Lehden ulkoasu sai kiitosta<br />
lähes kaikilta vastaajilta. Lehteä<br />
pidettiin raikkaana ja lukemaan<br />
houkuttelevana.<br />
2 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong><br />
Vauhdikas<br />
välivuosi<br />
Pikku herra Artola, kolmantemme,<br />
syntyi juhannuksena<br />
2008. Kulunut äitiys- ja vanhempainvapaa<br />
on ollut puuhaa<br />
täynnä. Etukäteissuunnitelmista<br />
ei toteutunut yksikään:<br />
en lukenut yhtään kirjaa, en<br />
edistänyt talomme remonttia<br />
ja ikkunoistakin tuli pestyä<br />
vain osa. Sen sijaan voin tyytyväisenä<br />
todeta olleeni täysipainoisesti<br />
lastemme kanssa.<br />
Oli antoisaa keskustella kouluikäistemme<br />
ja heidän kavereidensa<br />
kanssa, auttaa läksyissä,<br />
olla mukana harrastuksissa<br />
ja muissa arkitouhuissa.<br />
Välillä elämä tuntui kulminoituvan<br />
astiapesukoneen ääreen.<br />
Pestävää riitti, ruokapöydässä<br />
kun istui harvemmin vain<br />
oma perhe. Pikkumieskin oppi<br />
nopeasti touhuamaan muiden<br />
lasten kanssa. Oman koulun<br />
vanhempainyhdistyksen toiminta<br />
tuli myös tutummaksi<br />
puheenjohtajan roolissa. Näistä<br />
aineksista on hyvä ammentaa<br />
ideoita ja energiaa järjestösihteerin<br />
tehtäviin, isän jäädessä<br />
vuorostaan hoitamaan kotia.<br />
Johanna<br />
Vanhempainliiton<br />
järjestösihteeri<br />
Johanna<br />
Artola palasi<br />
vanhempainvapaalta<br />
takaisin<br />
työpöydän ääreen<br />
elokuussa.<br />
Vahempainliiton<br />
toimintaa tukevat<br />
Raha-automaattiyhdistys<br />
ja Opetushallitus, sekä<br />
sosiaali- ja<br />
terveysministeriö<br />
Pääkirjoitus 3<br />
Sarjakuvakilpailun satoa 6<br />
Puheenjohtajan palsta 7<br />
Tanssien yläkouluun 8<br />
Suurten luokkien kalliit kustannukset 10<br />
Meksikossa tytöt eivät sylje 12<br />
Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta 15<br />
Vieraskynä, Pirkko Nurmi 17<br />
Tekijät esiin:<br />
Kuraattori on mainettaan parempi 18<br />
Onnellinen kalajuttu 24<br />
Linkkivinkit 27<br />
Yhdistykset toimivat 29<br />
Viime numerossa aloitimme juttusarjan, jossa<br />
esittelemme oppilashuollon työntekijöitä.<br />
Tässä lehdessä tapaamme koulukuraattorin.<br />
S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O<br />
Mariankatu 28 B 5, 00170 Helsinki<br />
09 135 1177<br />
JOHANNA ARTOLA, Järjestösihteeri<br />
09 135 1177 tai 050 301 1922<br />
johanna.artola@suomenvanhempainliitto.fi<br />
ANNE HAUTAMÄKI, projektikoordinaattori<br />
(Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke)<br />
040 566 5161<br />
anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi<br />
LEENA HERLEVI-VALTONEN, tiedottaja<br />
09 135 1177 tai 050 365 8925<br />
leena.herlevi-valtonen@suomenvanhempainliitto.fi<br />
OUTI HURME, kehittämispäällikkö<br />
09 135 1207 tai 050 540 6002<br />
outi.hurme@suomenvanhempainliitto.fi<br />
TUIJA METSO, erikoissuunnittelija<br />
09 135 1419 tai 040 718 9225<br />
tuija.metso@suomenvanhempainliitto.fi<br />
PIRJO SOMERKIVI, toiminnanjohtaja<br />
09 135 1317 tai 050 592 9472<br />
pirjo.somerkivi@suomenvanhempainliitto.fi<br />
MERVI VASARA, toimistonhoitaja<br />
• uusien yhteystietojen ilmoittaminen<br />
• materiaalitilaukset<br />
09 135 1177<br />
toimisto@suomenvanhempainliitto.fi<br />
Julkaisija: <strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong><br />
Päätoimittaja: Pirjo Somerkivi<br />
Toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen<br />
Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola
Neuvolatoiminta ja<br />
kouluterveydenhuolto uudistuu<br />
Kuten tunnettua, hyvät uutiset harvoin ylittävät<br />
uutiskynnystä. Kesällä (1.7.<strong>2009</strong>) astui kaikessa hiljaisuudessa<br />
voimaan Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja<br />
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä<br />
suun terveydenhuollosta. Tämä asetus voi vihdoin<br />
parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada ehkäiseviä<br />
terveydenhuollon palveluja.<br />
Asetus määrittelee, mitkä terveysneuvonnat ja – tarkastukset<br />
sekä kouluterveydenhuollon erikoistutkimukset kuntien<br />
on järjestettävä viimeistään vuonna 2011. Neuvoloille<br />
tulee uutena vastuuna lasta odottavien perheiden laaja terveystarkastus.<br />
Lisäksi esikoisen saavalle perheelle on järjestettävä<br />
kotikäynti ja perhevalmennusta, johon sisältyy myös<br />
vanhempainryhmätoimintaa. Raskausajan terveysneuvontaa<br />
on tarjottava molemmille vanhemmille – isät on siis<br />
otettava mukaan!<br />
Peruskoulun kahdeksasluokkalaisten laajaan terveystarkastukseen<br />
lisätään oppilaan erityisten tarpeiden arviointi<br />
ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä mahdollisesti<br />
tarvittavien tukitoimien suunnittelu. Syrjäytymistä<br />
pyritään ehkäisemään myös sillä, että neuvolan tai koulun<br />
terveystarkastuksista pois jääneiden perheiden tuen tarve<br />
selvitetään.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lainsäädäntöuudistuksen<br />
tavoitteena on varmistaa palveluiden suunnitelmallisuus,<br />
yhtenäisyys ja tarpeidenmukaisuus. Alueellista<br />
tasa-arvoa, terveyserojen kaventumista, varhaista tukea ja<br />
syrjäytymisen ehkäisyä korostetaan. Myös lapsen ja perheen<br />
osallistumisen mahdollistuminen nähdään tärkeänä.<br />
Palveluiden järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota<br />
koko perheen hyvinvointiin ja kehitysympäristöihin, ei<br />
vain lapsen yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviin<br />
tekijöihin. Kouluissa koko luokka- ja kouluyhteisön tila<br />
on arvioinnin kohteena. Joka kolmas vuosi on tarkastettava<br />
koulu- tai opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus<br />
moniammatillisena yhteistyönä. Tässä kohden mielestäni<br />
lasten huoltajat olisi pitänyt mainita koulun yhteistyökumppaneina<br />
ja voimavaroina. Ovathan juuri yksittäiset<br />
vanhemmat, vanhempainyhdistykset ja<br />
koulujen johtokunnat tähänkin mennessä osoittaneet<br />
sellaista vaikuttamisen, vastuullisuuden<br />
ja kansalaistoiminnan voimaa, jota ei virkatyönä<br />
voi aikaansaada. Itse asiassa vanhempia helposti<br />
syytetään passiivisuudesta, jos eivät kovin<br />
ärhäkästi ole vaatimassa vaikkapa homekoulujen<br />
sulkemista.<br />
Pirjo Somerkivi<br />
Asetuksen puutteena pidän myös sitä, että siinä rajataan<br />
erikoistutkimukset koskemaan vain koululaisia ja vain näön<br />
tai kuulon erikoislääkärin, psykiatrin tai psykologin tutkimuksia.<br />
Jäävätkö siis alle kouluikäiset tai esimerkiksi neurologin<br />
tai keuhkotautien erikoislääkärin palveluita tarvitseva,<br />
lukumäärältään suuri lapsijoukko vaille varhaista tukea<br />
Esitykseen liittyvän muistion mukaan perheelle annetaan<br />
palautetta sen hyvinvoinnista, valmiuksista ja voimavaroista.<br />
Toivoa sopii, että perheiden osallisuuden nimissä myös<br />
perheille annetaan palautteen mahdollisuus omista näkemyksistään<br />
ja kokemuksistaan.<br />
Muistiossa todetaan, että terveydentilan, kasvun ja kehityksen<br />
seurantaan sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen<br />
lisäksi myös psykososiaalisen kehityksen, ihmissuhteiden ja<br />
mielenterveyden selvittäminen sekä kotona että kehitysympäristöissä.<br />
Sinänsä on kannatettavaa, että lapsen hyvinvointi<br />
nähdään näin kokonaisvaltaisesti. Epäilenpä vain, miten<br />
kaiken tämän asiantuntemuksen tarjoaminen perheille olisi<br />
eettisesti kestävin perustein mahdollista julkisen terveydenhuollon<br />
nykytilanteessa. On myös varottava sitä, ettei<br />
lasten terveydestä puhuttaessa syyllistytä liialliseen medikalisointiin,<br />
asiantuntijavaltaan ja ongelmakeskeisyyteen.<br />
Elämän synty, kasvaminen ja vanhemmuus eivät ole sairauksia<br />
(vaikka tunnistankin itsessäni juuri mummokuumeen<br />
nousevan korkeisiin lukemiin)!<br />
Vanhempainliiton liittokokouksessa on sovittu, että johtoajatuksenamme<br />
on hyvinvointia ja kasvua tukevaa yhteisö<br />
niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin lähiyhteisöissä.<br />
Tämä asetus antaa vanhempainyhdistyksille hyvän työkalun<br />
vaikuttaa, jotta se toteutuisi.<br />
Toivotan lukijoille hyvinvointia ja menestystä lukuvuodelle<br />
<strong>2009</strong> – 2010!<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 3
U U T I S I A<br />
Aamu- ja<br />
iltapäivätoiminnan<br />
ohjaajalla<br />
oltava<br />
kelpoisuus<br />
Aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />
ohjaajien kelpoisuusvaatimukset<br />
astuivat voimaan<br />
1.8.<strong>2009</strong>.<br />
Aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
perustuu perusopetuslakiin.<br />
Laissa todetaan muun muassa,<br />
että toiminnassa tulee olla sen<br />
järjestämistapa huomioon ottaen<br />
riittävä määrä ammattitaitoisia<br />
ohjaajia. Tarkoitus on,<br />
että kullakin aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />
lapsiryhmällä tulee<br />
kaikessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa<br />
olla vähintään yksi<br />
ohjaaja, joka täyttää säädetyt<br />
kelpoisuusvaatimukset.<br />
Perusopetuslain mukainen<br />
koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
on tarkoitettu 1. ja<br />
2. vuosiluokan oppilaille sekä<br />
muiden vuosiluokkien erityisopetukseen<br />
otetuille tai siirretyille<br />
oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa<br />
on järjestetty<br />
perusopetuslain nojalla vuodesta<br />
2004 lähtien. Toimintaan<br />
osallistuvien lasten määrä<br />
on neljässä vuodessa kasvanut<br />
40 458 oppilaasta 44 756 oppilaaseen.<br />
Syyskuussa 2008<br />
toimintaan osallistui 48,0 %<br />
perusopetuksen ensimmäisen<br />
vuosiluokan oppilaista. Toisen<br />
vuosiluokan oppilaista toimintaan<br />
osallistui 27,3 %.<br />
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta<br />
vastaa kunta. Se voi järjestää<br />
aamu- ja iltapäivätoimintaa<br />
itse, yhdessä muiden kuntien<br />
kanssa tai se voi hankkia pal-<br />
Perusopetuksen<br />
laatukriteerit valmistuivat<br />
Opetusministeriö on valmistellut<br />
perusopetukseen laatukriteerit,<br />
joiden tavoitteena<br />
on opetuksen laadun ja monipuolisen<br />
tarjonnan turvaaminen<br />
sekä opetuksellisten ja<br />
sivistyksellisten perusoikeuksien<br />
takaaminen lapsille ja nuorille<br />
asuinpaikasta, kielestä, ja<br />
velut esimerkiksi eri järjestöiltä<br />
tai yhteisöiltä. Kunnilla ei<br />
kuitenkaan ole velvollisuutta<br />
tarjota toimintaa.<br />
Lisätietoja osoitteesta www.<br />
apip.fi tai opetusministeriön<br />
verkkosivuilta www.minedu.<br />
fi/OPM.<br />
taloudellisesta asemasta riippumatta.<br />
Laatukriteerit ovat<br />
suositusluonteisia ja ne tarjoavat<br />
kunnallisille päätöksentekijöille,<br />
opetuksen järjestäjille<br />
ja kouluille käytännöllisen<br />
työkalun arvioida koulutoimea<br />
ja sitä koskevien päätösten vaikutuksia.<br />
Laatukortit muodostettiin rakenteiden<br />
laadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia:<br />
• johtaminen<br />
• henkilöstö<br />
• taloudelliset resurssit<br />
• arviointi<br />
sekä oppilaan kohtaaman toiminnan<br />
laadusta, johon kuuluu kuusi laatukorttia:<br />
• opetussuunnitelman toteuttaminen<br />
• opetus ja opetusjärjestelyt<br />
• oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki<br />
• osallisuus ja vaikuttaminen<br />
• kodin ja koulun yhteistyö<br />
• oppimisympäristön turvallisuus.<br />
Perusopetuksen laatukriteerit löytyvät<br />
opetusministeriön verkkosivuilta:<br />
www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/<strong>2009</strong>/<br />
Perusopetuksen_laatukriteerit.html<br />
4 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Pysäytä mikrobien leviäminen<br />
• Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla<br />
kun yskit<br />
tai aivastat<br />
• Jos sinulla ei ole nenäliinaa,<br />
yski tai aivasta puserosi hihan<br />
yläosaan, älä käsiisi<br />
• Laita käytetty nenäliina välittömästi<br />
roskiin<br />
• Puhdista kätesi heti yskimisen<br />
tai aivastamisen jälkeen<br />
• Pese kädet vedellä ja saippualla<br />
tai puhdista kädet desinfioivilla<br />
käsipyyhkeillä<br />
• Hakeutuessasi tutkimuksiin<br />
ja hoitoon terveydenhuollon<br />
laitokseen sinulle saatetaan<br />
laittaa paperinen suu–nenäsuojus<br />
suojamaan henkilökuntaa<br />
ja muita potilailta tartunnalta,<br />
jos yskit ja aivastelet<br />
Lähteet ja lisätietoja:<br />
Opetushallitus / www.oph.fi,<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />
/ www.thl.fi sekä opetus- ja<br />
sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Pysäytä<br />
mikrobien<br />
leviäminen<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
päätöksellä Suomessa siirryttiin<br />
27.7.<strong>2009</strong> A(H1N1) influenssaepidemian<br />
rajaamisvaiheesta<br />
lieventämisvaiheeseen.<br />
Lieventämisvaiheen tavoitteena<br />
on ehkäistä influenssan leviämistä<br />
sekä epidemian aiheuttamia<br />
vakavia sairauksia<br />
ja komplikaatioita. Kodeissa,<br />
kouluissa ja työpaikoilla tarvitaan<br />
nyt erityistä tarkkaavaisuutta,<br />
toimivaa yhteistyötä ja<br />
huolellista hygieniaa.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
on antanut influenssaan<br />
liittyviä ohjeita kuntien viranomaisille.<br />
Erillisiä ohjeita on<br />
annettu myös päivähoidolle ja<br />
oppilaitoksille. Oppilaitosten<br />
on muun muassa huolehdittava<br />
siitä, että oppilailla ja henkilökunnalla<br />
on edellytykset riittävän<br />
käsi- ja yskimishygienian<br />
toteuttamiseen.<br />
Epidemian leviämisen ehkäisyssä<br />
on tärkeää, että sairastuneet<br />
eivät osallistu opetukseen<br />
tai opetustyöhön.<br />
Ohjeiden mukaan potilaan on<br />
syytä olla poissa kunnes hän on<br />
kuumeeton ja oireeton vähintään<br />
vuorokauden ajan.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos on antanut kansalaisille<br />
yleiset hygieniaohjeet, joita<br />
noudattamalla virustartuntoja<br />
voidaan ennaltaehkäistä:<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 5
Sarjakuvakilpailun päätuomari Sami Garam:<br />
”Lapset mukaan<br />
suomalaisen<br />
ruokakulttuurin<br />
kehittämiseen”<br />
Vanhempainliiton keväällä järjestämään sarjakuvakilpailuun osallistui liki<br />
100 koululaista eri puolelta Suomea. Kilpailun päätuomari tsögemesu-stadintaja,<br />
eli keittiömestari ja kirjailija Sami Garam löysi kuvista hienoja<br />
oivalluksia, hyviä yksityiskohtia ja sarjakuvalle ominaisia efektejä. Sami<br />
valitsi kolme parasta, joiden kesken hän haluaa jakaa pääpalkinnon.<br />
Koulun ruokalassa tapahtuu<br />
-sarjakuvakilpailun päävoiton<br />
jakavat:<br />
Venla Viertola Viirinkankaan<br />
koulusta Rovaniemeltä,<br />
Nea Leino sekä Mariella Suoniemi<br />
Kirkonkylän koulusta<br />
Mäntsälästä. Kaikki voittaneet<br />
ovat piirustushetkellä olleet<br />
viidesluokkalaisia. Liiton<br />
kunniamaininnan saa 8-vuotias<br />
Petra Väänänen Kulhon<br />
koulusta. Petra oli sarjakuvassaan<br />
oivaltanut, että tarvittaessa<br />
vaikkapa isän voi kutsua<br />
kouluun auttamaan ongelmatilanteissa.<br />
Onnea voittajille!<br />
Pääpalkinnon voittaneille<br />
liitto lähettää Sami Garamin<br />
omistuskirjoituksella varustetun<br />
sarjakuvateoksen, jonka<br />
Sami on kääntänyt stadin<br />
slangiksi.<br />
”Tässä kuvassa on hieno<br />
oivallus ja kunnon loppuhuipentuma.<br />
Se on myös hauskalla<br />
tavalla fiktiivinen, mutta<br />
silti osittain totta. Vaihto-oppilaat<br />
ovat yleensä sitä mieltä,<br />
että suomalainen kouluruoka<br />
maistuu hyvälle, oli se sitten<br />
mitä tahansa.”<br />
”Manga-tyylinen, hienosti<br />
toteutettu kuva. Tarinan<br />
opetus, että ruokaa on<br />
syytä aina maistaa, on hyvä.<br />
Se, että maistaja pääsee<br />
Pariisiin, on hieno oivallus,<br />
onhan Ranska ruoan mekka”,<br />
arvioi Sami Garam.<br />
Sami kiinnitti Mariellan kuvassa<br />
erityisesti huomiota kelloon:<br />
” Aikaa ruokailuun kuluu<br />
alle 10 minuuttia, siis liian vähän.<br />
Ruoka kuitenkin maistuu ja<br />
liian suuren työtaakan alla oleva<br />
keittäjä on pulassa. Keittäjän<br />
myssy on erityisen hieno yksityiskohta.”<br />
6 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Sami Garamista<br />
ruokakulttuuripainotteisen<br />
lukion rehtori<br />
Kun ruokailuun on riittävästi<br />
aikaa, ruoan taso kohenee ja<br />
menekki kasvaa, uskoo keittiömestari<br />
ja kolmen kouluikäisen<br />
lapsen isä Sami Garam.<br />
Kouluissa, joissa patojen äärellä<br />
työskentelee oma keittäjä,<br />
ruoan valmistuksesta syntyy<br />
myös tuoksu, joka herättää<br />
ruokahalun paremmin kuin<br />
laitoskeittiöstä autolla kuljetettu<br />
ateria. Jos ruoka tulee valmiina,<br />
Sami toivoisi, että lapset<br />
saisivat käyttöönsä mausteita,<br />
joilla voisivat maustaa ateriansa<br />
vastaamaan omia makutottumuksiaan.<br />
”Meillä on paljon ruokaan<br />
liittyviä hienoja asioita, joista<br />
voimme olla ylpeitä”, Sami<br />
muistuttaa. ”Lapset pitäisi<br />
ottaa mukaan ruokakulttuurin<br />
edistämiseen. Silloin voisimme<br />
puhua pitkäjänteisestä<br />
kehityksestä. Lupaudun<br />
rehtoriksi heti kun Suomeen<br />
perustetaan ruokakulttuuripainotteinen<br />
lukio. Meillä on<br />
valtavasti eri taiteen ja tieteen<br />
aloille suuntautuneita yläkouluja<br />
ja lukioita, mutta ei yhtään<br />
sellaista, josta saisi hyvän pohjan<br />
kansainväliselle gourmetalalle,”<br />
tsögemesu vetoaa.<br />
Sarjakuvakilpailun satoa on<br />
julkaistu myös liiton verkkosivuilla<br />
www.suomenvanhempainliitto.fi/sarjakuvia.<br />
Kirjoittaja on<br />
<strong>Suomen</strong><br />
Vanhempainliiton<br />
puheenjohtaja<br />
Jarmo Leppiniemi<br />
Kouluhyvinvointi<br />
– yhteistyöprojekti<br />
H<br />
yvää alkavaa syksyä kesämuistojen<br />
keskeltä. Kesäni alkoi uusin tuulin; ristiäisillä<br />
(Eliot, 4 090 g, 53 cm). Esikoisestani<br />
tuli äiti ja minusta siis isoisä. Samaan<br />
aikaan juniorini pyrki lukioon ja valmistautuu<br />
aloittamaan vaihto-oppilasvuotta maailman<br />
äärissä. Vaikka oma osuuteni on enemmän<br />
katsomossa, tai enintään jossain määrin<br />
kassanhoitajana, tunsin olevani tapahtumien<br />
keskellä. Elinympäristössäni alkoi mullistus.<br />
Yksityiskohtien kertominen on myötäelämistä<br />
ja ylpeyttä. Pään pyörällä olo johtuu<br />
asioiden uutuudesta, ehkä pelostakin.<br />
Itse aikoinaan menin itsestään selvyytenä samaan<br />
lukioon, jossa olin käynyt keskikoulun.<br />
Nyt lukioiden tasoa, tarjontaa ja kilpailua<br />
vertaillaan. Onnekseni molemmat tyttäreni<br />
ovat päässeet minne halusivatkin. Eliot<br />
säästyy pyöritykseltä toistaiseksi; vielä ei<br />
tarvitse tehdä koko elämää uomittavia ratkaisuja.<br />
Pelottavan lähellä kuitenkin tärkeiden<br />
valintojen aika on. Kunpa osaisi olla avuksi,<br />
tai pitää suunsa kiinni. Uusi rooli vaatii<br />
uusia taitoja.<br />
Kun Suomi teki EU-sopimuksen, maailma<br />
muuttui – markkinat kasvoivat, hyvinvointi<br />
lisääntyi, ympäristö kansainvälistyi – sanotaan.<br />
Sanotaan myös lottovoitoksi syntyä suomalaiseksi,<br />
idän ja lännen sillalle. Tosiasiassa<br />
hämmästyttävän vähän on muuttunut. Ja<br />
mitä talouteen tulee, lottovoittajiksi painiskelemme<br />
hämmästyttävän suurten ongelmien<br />
kanssa. Ehkäpä sisäinen muutos on ollut<br />
riittämätön tai ainakin kovin hidas.<br />
Puunjalostus-, paperikone- ja puhelin-<br />
Suomi on nyt asiantuntija- ja insinööri-Suomi.<br />
Korkeaa asiantuntemusta ja insinöörejäkin<br />
tulevaisuuden Suomi tarvitsee, mutta<br />
nämä ominaisuudet eivät lukiolaisiimme ja<br />
eliotteihin hyvinkään istutettuna riitä. Tarvitaan<br />
korkeaa yleissivistystä, laajaa kielitaitoa<br />
ja niin edelleen. EU-Suomi on osa sirpaleista,<br />
monikulttuurista Eurooppaa ja maailmaa. Ilman<br />
laaja-alaisuutta siellä ei pärjää edes spesialisti,<br />
sellaiseksi pyrkivä ei ainakaan.<br />
Tapahtumien keskellä oleva sivustakatsoja<br />
on kaikesta hämmennyksestään huolimatta<br />
elänyt tänä kesänä huippuhetkiä ja arvelee<br />
meneillään olevien asioiden tarjoavan vielä<br />
uusia tehtäviäkin. Omastakin substanssista<br />
on hyötyä. Voin pohjalaisine juurineni<br />
luennoida Eliotin skotti-isälle laihialaisuudesta.<br />
Kun peruskoulun lopettava tyttäreni<br />
oli koulunsa taloustietokilpailun paras, aloin<br />
jo uskoa talousgeeneihin. Olemme juniorini<br />
kanssa kesähauskuuttaneet toisiamme taloustieto-<br />
ja laskutehtäväkilpailulla – vaikka<br />
juniori voittaisikin, niin kyllä isä vielä sen<br />
verran vastusta tarjoaa, että hänen kanssaan<br />
viitsii visailla.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 7
ss<br />
Tan ien<br />
Seitsemännen luokan<br />
aloittaminen on iso tapahtuma<br />
nuoren elämässä.<br />
Vanhemmatkin<br />
havahtuvat oman lapsen<br />
kasvamiseen viimeistään<br />
alakoulun vaihtuessa yläkouluksi.<br />
Teksti: Iida Rauhalammi<br />
Kuva: Anna Nuorteva<br />
Vera ja Susanna Winter tutustuivat yhdessä Kruunuhaan yläasteeseen<br />
jo ennen koulun alkua.<br />
Yläkouluun siirtyminen on<br />
suuri askel nuoren elämässä,<br />
mutta se pohdituttaa usein<br />
myös vanhempia. Pelottaviltakin<br />
tuntuvista elämänmuutoksista<br />
selvitäkseen nuori tarvitsee<br />
entistä enemmän tukea niin<br />
koulussa kuin kotona. Helsinkiläinen<br />
Vera Winter aloittaa<br />
syksyllä seitsemännen luokan<br />
Kruunuhaan yläasteella, jossa<br />
yhteistyö vanhempien kanssa<br />
koetaan erityisen tärkeäksi.<br />
Jo ennen syksyä alkanut yhteydenpito<br />
vanhempiin on rauhoittanut<br />
myös Veran äiti Susanna<br />
Winterin mieltä.<br />
Uusi koulu vie uuteen<br />
ympäristöön<br />
Vera Winter päätyi hakemaan<br />
tanssi- ja musiikkipainotteiseen<br />
kouluun tanssiharrastuksen<br />
innoittamana.<br />
”Tykkään tanssimisesta ja<br />
koulu vaikutti muutenkin rennolta<br />
paikalta”, selittää Vera<br />
hakuperusteitaan. Yläkoululta<br />
Vera odottaa entistä enemmän<br />
vastuuta ja vapautta.<br />
”Olen kuullut, että opiskelu<br />
on vapaampaa mutta päivät<br />
ovat pidempiä ja läksyjä tulee<br />
enemmän”, kertoo Vera.<br />
Uudessa koulussa ei ole<br />
monta entuudestaan tuttua<br />
oppilasta ja uusien kavereiden<br />
saaminen mietityttääkin<br />
Veraa eniten. Yläkoulussa eri<br />
aineissa on eri opetusryhmät<br />
ja kaikkia aineita ei opiskella<br />
oman luokan kanssa.<br />
”Toisaalta on kiva, että näkee<br />
paljon ihmisiä. Toisaalta<br />
jännittää, kun ei aina ole<br />
yhtä ryhmää. Ei välttämättä<br />
saa tiivistä kaveriporukkaa.”<br />
Vera pohtii.<br />
Vanhemman merkitys<br />
ei vähene<br />
Myös Veran äiti Susanna Winter<br />
pitää hyviä kaverisuhteita<br />
yhtenä tärkeimpänä yläkouluun<br />
siirtymiseen liittyvänä<br />
asiana. Hyvä yhteishenki koulussa<br />
vaikuttaa suoraan nuoren<br />
hyvinvointiin. Susannalle<br />
jäi tutustumispäivänä Kruunuhaan<br />
yläasteesta positiivinen<br />
kuva. Ilmapiiristä saattoi<br />
päätellä sen, että koulussa oppilaita<br />
tosissaan kuunnellaan<br />
ja arvostetaan. Opetuksen kannalta<br />
Susanna toivoo uudelta<br />
koululta erilaisten opetusmenetelmien<br />
käyttämistä.<br />
”Toivoisin, että esimerkiksi<br />
harrastuksia ja opetusta integroitaisiin.<br />
Oppimisen kannalta<br />
pidän erityisen tärkeänä omatoimisuuteen<br />
kannustamista.”<br />
selventää Susanna.<br />
<strong>Vanhempien</strong> jännittäminen<br />
tuntuu Verasta välillä hassulta.<br />
”Eihän ne itse kuitenkaan<br />
joudu kokeisiin. Varmaan niitä<br />
jännittää ajatus siitä, miten<br />
oma lapsi tulee pärjäämään.”<br />
Vera miettii ja lisää vielä, että<br />
yläkouluun siirtyessä vanhempien<br />
pitääkin olla enemmän<br />
kiinnostuneita koulunkäynnistä.<br />
”Asiat alkaa vaikuttaa enemmän<br />
tulevaisuuteen. Yläasteelle<br />
on vielä helppo muuttaa tapoja<br />
ja parantaa numeroita,<br />
joka taas mahdollistaa esimerkiksi<br />
lukioon pääsyn.” Vera perustelee.<br />
Avoin ilmapiiri lähtee<br />
koulusta<br />
Elämän muutosvaiheessa nuoren<br />
tärkein tuki ovat aidosti<br />
kiinnostuneet ja välittävät<br />
vanhemmat. Kotoa tulevan<br />
tuen lisäksi Susanna toivoo<br />
koululta viestien sujuvaa kulkemista.<br />
”Toivoisin, että viestimiseen<br />
olisi matala kynnys<br />
molemmin puolin ja hassuiltakin<br />
tuntuvat viestit otettaisiin<br />
koululla tosissaan”, hän<br />
8 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
yläkouluun<br />
sanoo. Kruunuhaan yläasteelle<br />
vanhempien huoleen suhtaudutaan<br />
vakavasti.<br />
”Meille on tuttua, että vanhemman<br />
näkökulmasta asiat<br />
saattavat näyttäytyä toisin<br />
kuin koulussa on tilanne nähty.<br />
Avoin ja aktiivinen yhteistyö<br />
auttaa tässäkin”, kertoo koulun<br />
rehtori Lassi Kilponen. Sähköpostin<br />
ja intranetin avulla yhteyttä<br />
otetaan nykyään aikaisempaa<br />
herkemmin. Kilponen<br />
kokee kynnyksen madaltumisen<br />
positiiviseksi ilmiöksi.<br />
”Tämän päivän maailmassa<br />
koulu ei voi toimia ilman<br />
aktiivista ja avointa yhteistyötä<br />
vanhempiin.” rehtori<br />
korostaa.<br />
Vanhemmat rohkeasti<br />
mukaan<br />
Seitsemännelle luokalle siirtyvä<br />
nuori saattaa tuntua jo isolta<br />
ihmiseltä, mutta tarvitsee vanhempia<br />
yhtä paljon kuin ennenkin.<br />
Kruunuhaan yläasteen<br />
rehtori Lassi Kilponen rohkaisee<br />
vanhempia olemaan yhteydessä<br />
kouluun aina kun siltä<br />
tuntuu.<br />
”Tervetuloa mukaan koulun<br />
yhteiseen elämään. Nuoret tar-<br />
Info<br />
Yläkouluun siirtyvä nuori tarvitsee tukea<br />
•Yläkouluun siirtyvää nuori kohtaa<br />
kehitysvaiheeseen liittyvien muutosten<br />
lisäksi siirtymän uuteen fyysiseen,<br />
pedagogiseen ja sosiaaliseen ympäristöön.<br />
• Nuori tarvitsee vanhempien aikaa ja<br />
läsnäoloa. Keskeistä on tukea nuoren<br />
vertaissuhteita.<br />
• Nuorten Akatemian Tukea seiskoille<br />
-materiaali tavoittaa elokuussa yli 40 000<br />
nuorta vanhempineen ja luokanvalvojineen.<br />
• Materiaali on saatavilla sähköisenä osoitteessa<br />
www.nuortenakatemia.fi.<br />
Lisätietoja<br />
projektipäällikkö Kaisa Pietilä p.020 7552675<br />
vitsevat edelleen huolenpitoa<br />
ja rajoja. Voi olla, että rooli<br />
muuttuu sivussakulkijan tehtävään,<br />
mutta sitäkin tärkeämmäksi.”<br />
kannustaa Lassi.<br />
Vera Winter arvostaa vanhempien<br />
huolenpitoa, mutta<br />
toivoo yhden asian muuttuvan<br />
yläkouluun siirtyessä. ”Ei<br />
tarvitse kysyä koko ajan, että<br />
ootko tehnyt läksyt.” opastaa<br />
Vera.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 9
Suurten<br />
luokkien<br />
kalliit<br />
kustannukset<br />
Enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin. Mutta vähemmistö,<br />
joka ei todellisuudessa ole kovinkaan vähäinen, kärsii erityisesti<br />
psykososiaalisista ongelmista. Näitä ongelmia - pelkoja, ahdistuneisuutta,<br />
yksinäisyyttä, kiusatuksi tulemista, syrjimistä, masennusta<br />
ja pahaa oloa on kouluikäisistä lapsista jopa 15–20 prosentilla.<br />
Teksti: Niina Junttila<br />
Luokan oppilasmäärän noustessa<br />
kolmeenkymmeneen tarkoittaa<br />
tämä käytännössä sitä,<br />
että jokaiselta luokalta löytyy<br />
keskimäärin neljästä kuuteen<br />
tuen tarpeessa olevaa lasta.<br />
Määrät tietysti vaihtelevat<br />
alueittain, kouluittain ja luokittain,<br />
jossakin tukea kaipaa<br />
vain yksi tai muutama oppilas,<br />
mutta jossakin heitä on enemmän<br />
kuin opettajalla sormia.<br />
Sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin<br />
ongelmat eivät ole<br />
”tarttuvia”, mutta kun opettajan<br />
aika menee heikoimpien ja<br />
ongelmallisimpien oppilaiden<br />
auttamiseen, voivat huomiotta<br />
jäävien lasten pienetkin ongelmat<br />
kasvaa lumipallon lailla<br />
suuremmiksi.<br />
Suurten luokkien<br />
yksinäiset lapset<br />
Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin<br />
ongelmilla on ikävä<br />
tapa paitsi säilyä ja syventyä,<br />
myös kasautua muihin, sekä<br />
psyykkisen terveyden että oppimisen<br />
ongelmiin. Vertailtaessa<br />
esimerkiksi kielellisesti ja<br />
matemaattisesti heikoimpaan<br />
ja taitavimpaan neljännekseen<br />
kuuluvien oppilaiden sosioemotionaalista<br />
hyvinvointia<br />
huomattiin, että heikoimmat<br />
oppilaat ovat opettajien<br />
mukaan luokassa eniten häiritseviä<br />
ja impulsiivisia sekä<br />
vähiten yhteistyökykyisiä ja<br />
empaattisia. Oppilaat itse kokivat<br />
muita enemmän sekä<br />
sosiaalista että emotionaalista<br />
yksinäisyyttä.<br />
Olisi helppoa ajatella, että<br />
suurilla luokilla jokaiselle löytyy<br />
kavereita, eikä kukaan jää<br />
yksin. Todellisuudessa kuitenkin<br />
juuri suurien luokkien<br />
oppilaat ovat pienten luokkien<br />
oppilaita yksinäisempiä. Tämä<br />
johtunee siitä, että pienillä luokilla<br />
jokainen tulee huomioiduksi,<br />
uskaltaa olla oma itsensä<br />
ja kokee toiset ”omaksi<br />
porukakseen”, jonka jäsenistä<br />
pidetään huolta. Suuremmilla<br />
luokilla on helpompaa jäädä<br />
syrjään, tulla unohdetuksi<br />
tai ulkopuoliseksi, jonka kanssa<br />
kukaan ei mielellään leiki<br />
tai jota huomionhakuisemmat<br />
luokkakaverit kiusaavat. Tutkimusten<br />
mukaan yksinäisyys<br />
on jo alakoululaisilla lapsilla<br />
varsin pysyvää ja siihen liittyy<br />
paitsi sosiaalisten suhteiden<br />
muita ongelmia, myös itsearvostuksen<br />
heikentymistä<br />
ja ahdistuneisuutta. Yläkouluiässä<br />
yksinäisyys vahvistuu en-<br />
10 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Yksinäisyys on jo alakoululaisilla<br />
lapsilla varsin pysyvää ja<br />
siihen liittyy paitsi sosiaalisten<br />
suhteiden muita ongelmia, myös<br />
itsearvostuksen heikentymistä ja<br />
”ahdistuneisuutta.<br />
tisestään ja mukaan tulee usein<br />
sosiaalisen ahdistuneisuuden,<br />
fobian ja masennuksen oireita<br />
sekä itsetuhoista riskikäyttäytymistä.<br />
Pienessä ryhmässä lapsi<br />
tulee huomioiduksi<br />
helpommin<br />
Koulutuksen arviointineuvoston<br />
selvityksen mukaan<br />
oppilashuollon palvelut koettiin<br />
sitä riittämättömimmiksi<br />
suhteessa tarpeeseen mitä suuremmasta<br />
koulusta oli kyse.<br />
Pienillä kouluilla näitä esimerkiksi<br />
kouluterveydenhoitajan,<br />
-lääkärin, -psykologin,<br />
-kuraattorin tai sosiaalityöntekijän<br />
palveluita ei välttämättä<br />
ole suuria kouluja enempää,<br />
mutta ne koetaan riittäviksi.<br />
Ehkä suuri koulu, tai erityisesti<br />
suuressa koulussa oleva<br />
suuri luokka kasvattaa oppilashuollon<br />
palveluiden tarvetta<br />
pientä luokkakokoa enemmän.<br />
Sama ilmiö esiintyi verrattaessa<br />
erityisopetuksen tarpeen ja<br />
resurssien vastaavuutta - pienemmissä<br />
yksiköissä tarve ja<br />
resurssit vastasivat paremmin<br />
toisiaan, suurissa yksiköissä<br />
erityisopetusta ei riittänyt<br />
kaikille sitä tarvitseville.<br />
Onko lasten hyvinvoinnista<br />
varaa säästää<br />
Sotien jälkeen yhteiskunnallamme<br />
oli varaa ja halua panostaa<br />
koululaisiin. Jokaisella<br />
pienellä kylällä oli oma koulunsa,<br />
jossa lapset saivat opetuksen<br />
ja oppimateriaalien lisäksi<br />
vallitsevaan tilanteeseen<br />
suhteutettuna ravintorikasta<br />
ruokaa, säännölliset terveystarkastukset<br />
ja tarvitsemansa<br />
hoidon. Lapset nähtiin tulevaisuuden<br />
voimavarana, joihin panostaminen<br />
oli yhteinen ja tärkeä<br />
tehtävä. Nyt, kun elämme<br />
rikkaammin kuin koskaan, ei<br />
meillä enää ole varaa panostaa<br />
lapsiin ja nuoriin, vaan koulutusjärjestelmästä,<br />
jolla maamme<br />
on nostettu oppimistulosten<br />
kärkeen, on karsittava ja<br />
säästettävä.<br />
Mikä meidän yhteiskunnassamme<br />
menee lasten hyvinvoinnin<br />
edelle Minkä kuvan<br />
arvoistamme ja tulevaisuudestamme<br />
antaa se, että meillä on<br />
varaa lämmittää jalkapallokenttien<br />
tekonurmea ja kävelykatujen<br />
asfalttia, mutta samal-<br />
la olemme niin varattomia, että<br />
lasten kouluterveydenhuollosta,<br />
oppilashuollon palveluista,<br />
kouluruoasta, oppikirjoista ja<br />
annetuista opetustunneista<br />
on jatkuvasti leikattava Panostaminen<br />
peruspalveluihin<br />
ja varhaiseen tukeen maksaisi<br />
itsensä moninkertaisesti takaisin<br />
nyt alati kasvavien huostaanottojen,<br />
psyykkisesti sairastuneiden<br />
lasten ja nuorten<br />
laitoshoidon sekä työkyvyttömyyden<br />
kustannuksissa. Hyvinvointiin<br />
panostaminen näkyisi<br />
myös iloisina, terveinä ja<br />
oppimisen motivaatiota täynnä<br />
olevina koulupäivinä.<br />
Kirjoittaja on Turun<br />
yliopiston opettajankoulutuslaitoksen<br />
ja Oppimistutkimuskeskuksen<br />
tutkija sekä<br />
Vanhempainliiton<br />
varapuheenjohtaja<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 11
Meksikossa tytöt eivät sylje<br />
Sampo Piipponen avioitui meksikolaisen Viviana Garcian kanssa vuonna 2006. Pian syntyi Sofia, ja<br />
suomalais-meksikolainen perheonni saattoi alkaa. Tänään Piipposten kahvipöydässä tarjoillaan Vivianan<br />
paistamaa omenatorttua ja kyytipojaksi tiivistelmä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Mitä<br />
ajatuksia sopimus herättää tuoreissa vanhemmissa, joista toinen on pienen <strong>Suomen</strong> kasvatti ja toisen<br />
juuret versovat maapallon toiselta puolelta, yli 100 miljoonan asukkaan maasta<br />
Teksti: Leena Herlevi-Valtonen<br />
Kuvat: Viviana Garcia ja Leena Herlevi-Valtonen<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
28 artikla, kohdat 1 ja 3.<br />
1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen<br />
lapsen oikeuden saada opetusta…<br />
3. Sopimusvaltiot edistävät ja kannustavat<br />
kansainvälistä yhteistyötä<br />
koulutukseen liittyvissä asioissa<br />
pyrkien erityisesti poistamaan<br />
tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden<br />
koko maailmasta ja helpottamaan<br />
tieteellisen ja teknisen<br />
tiedon sekä nykyaikaisten opetusmenetelmien<br />
hyödyntämistä.<br />
”Meksikossa iso osa kansalaisista ei osaa<br />
lainkaan lukea tai kirjoittaa. Siellä lapsella<br />
on sitä paremmat mahdollisuudet koulutukseen,<br />
mitä parempi tulotaso perheellä<br />
on. Yksityisessä koulussa, joihin vain rikkailla<br />
on varaa, opiskellaan muun muassa<br />
englannin ja ranskan kielillä, kun julkinen<br />
tarjoaa vain perustason koulutusta, eikä<br />
kielikoulutusta ole. Jos eläisin Meksikossa<br />
samassa elämäntilanteessa kuin nyt Suomessa,<br />
ulkomaalaisena ja toistaiseksi työtä<br />
vailla, lapseni olisi pakotettu käymään julkista<br />
koululaitosta, vaikka en pitäisikään<br />
sitä hyvänä asiana”, Viviana toteaa.<br />
”Täällä ihmiset näyttävät katukuvassakin<br />
hyvin samanlaisilta, eroa köyhän ja<br />
rikkaan välillä ei juuri huomaa. Meksikossa<br />
ero on räikeä. Etniset ryhmät ovat niin<br />
köyhiä, ettei heillä ole mitä syödä. Toista<br />
ihmistä kuitenkin kunnioitetaan siellä<br />
aina; lasta ja aikuista, köyhää tai rikasta.<br />
Vieraatkin ihmiset puhuvat tuttavallisesti<br />
toisilleen linja-autoissa, kaupassa ja toreilla,<br />
riippumatta siitä mikä toisen ihmisen<br />
tausta tai tarina on”, Viviana kuvailee<br />
synnyinmaansa kulttuuria.<br />
Viviana, Sofia ja Sampo viettävät<br />
arki-iltaa kotipihalla.<br />
Hyvien tapojen oppitunti<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
28 artikla, kohta 1<br />
Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä<br />
siitä, että lapsen koulutuksen tulee<br />
pyrkiä:<br />
c) kunnioituksen edistämiseen lapsen<br />
vanhempia, omaa sivistyksellistä<br />
identiteettiä, kieltä ja arvoja,<br />
lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia<br />
arvoja sekä hänen omastaan<br />
poikkeavia kulttuureita kohtaan;<br />
d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen<br />
elämään vapaassa yhteiskunnassa<br />
ymmärryksen, rauhan,<br />
suvaitsevaisuuden, sukupuolten<br />
välisen tasa-arvon ja kaikkien<br />
kansakuntien, etnisten, kansallisten<br />
ja uskonnollisten ryhmien<br />
sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien<br />
henkilöiden välisen ystävyyden<br />
hengessä;<br />
e) kunnioituksen edistämiseen<br />
elinympäristöä kohtaan.<br />
Vaikka kielikoulutusta ei ole, meksikolaisessa<br />
peruskoulutuksessa opetetaan<br />
lapsille hyviä käytöstapoja ja toisen ihmisen<br />
kunnioittamisen taitoja. Vivianan<br />
12 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
mielestä lapsella pitää olla oikeus hyviin<br />
tapoihin, jotta hänestä voi kasvaa järkevä<br />
aikuinen. Suomessa asuessaan Vivianalle<br />
on ollut järkytys, miten röyhkeästi jotkut<br />
suomalaiset nuoret käyttäytyvät.<br />
”Minua huolestuttaa erityisesti tytöt,<br />
jotka syljeskelevät, kiroilevat ja meluavat.<br />
Mitä tapahtuu niille suloisille, hymyileville<br />
ja onnellisille lapsille, joita tapaan<br />
suomalaisissa päiväkodeissa, kun heistä<br />
tulee teini-ikäisiä Tai mitä tapahtuu heidän<br />
vanhemmilleen, kun lapset yhtäkkiä<br />
lakkaavat kunnioittamasta heitä, Viviana<br />
miettii. ”Meksikossa sellainen käyttäytyminen<br />
olisi shokki. Siellä niin ei vain<br />
yksinkertaisesti voi käyttäytyä, ainakaan<br />
julkisesti. Hyviä tapoja opetellaan Meksikolaisessa<br />
koulussa omana oppiaineenaan.<br />
Jos lapsi käyttäytyy huonosti, häntä rangaistaan.<br />
Ikävä puoli on se, että lasta saatetaan<br />
myös lyödä, vaikka sen tiedetään<br />
olevan julmaa.”<br />
Sampo jää pohtimaan Vivianan huomiota.<br />
”Suomalaisessa koulussa kyllä valvotaan<br />
lasten ja nuorten käyttäytymistä ja<br />
tekemisiä, mutta yleisiä käytöstapoja ei<br />
varsinaisesti opeteta, ehkä ne integroituvat<br />
eri oppiaineisiin Toisaalta, missä on<br />
aikuisille tarjottava tapakoulutus”<br />
Kuka määrää kaapin paikan<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
12 artikla, kohta 1<br />
Sopimusvaltiot takaavat lapselle,<br />
joka kykenee muodostamaan omat<br />
näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista<br />
nämä näkemyksensä kaikissa<br />
lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset<br />
on otettava huomioon lapsen<br />
iän ja kehitystason mukaisesti.<br />
Sampo Piipponen suunnittelee työkseen<br />
julkisia tiloja ja ostoympäristöjä.<br />
Työssään hän joutuu pohtimaan usein samoja<br />
asioita, joita hän nyt miettii vaimonsa<br />
Vivianan kanssa; onko kohderyhmältä kysytty<br />
mielipidettä, vai tarjotaanko sellaista<br />
mitä kuvitellaan heidän tarvitsevan<br />
”Kyse on siitä, miten me tulkitsemme<br />
lapsen oikeuksia ja miten me niitä todellisuudessa<br />
toteutamme. Kun teemme päätöksiä<br />
tai suunnitelmia ihmisiä koskevis-<br />
Lapsen oikeuksien toteutumista voi<br />
arvioida tutkimalla ympäristöä lapsen<br />
näkökulmasta.<br />
sa asioissa, meillä voi olla hyvinkin vahva<br />
mielikuva tietystä ryhmästä. Laskemme<br />
keskiarvoja ja kuvittelemme tietävämme,<br />
mitä ihmiset oletettavasti odottavat tai<br />
ajattelevat. Mielikuva voi kuitenkin olla<br />
pielessä. Olemme ehkä unohtaneet kysyä<br />
asianosaisilta itseltään, mitä he todellisuudessa<br />
ajattelevat. Uskon myös, että annamme<br />
lapsille liikaa päätösvaltaa asioissa<br />
jotka kuuluvat aikuisille.”<br />
”Kyllä lapsia on kuunneltava”, Viviana<br />
sanoo. ”Saatamme automaattisesti ajatella<br />
että baletti kuuluu tytöille ja karate pojille.<br />
Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö.<br />
Hän haluaa miellyttää vanhempiaan, eikä<br />
ehkä uskalla käydä vastarintaan, vaikka<br />
ajattelisi toisin. Lasten on voitava saada<br />
ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omaan<br />
elinympäristöönsä, mutta samalla aikuisen<br />
on taattava hänen turvallinen ja terveellinen<br />
kasvunsa. Tässä kohtaa tarvitaan siis<br />
myös rajoja. Pikku Sofiakin osaa tehdä jo<br />
hienosti päätöksiä, jos tehtävä on riittävän<br />
yksinkertainen; otatko punaisen mekon<br />
vai vihreän”<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 13
Liian pieni aikuiseksi<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
Pikkuleipiä hopeatarjottimella<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
1 artikla<br />
Tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan<br />
jokaista alle 18-vuotiasta<br />
henkilöä, ellei lapseen soveltuvien<br />
lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta<br />
aikaisemmin.<br />
Vivianan silmiin syttyy erityinen lämpö,<br />
kun hän kuvailee kotimaansa perhekulttuuria.<br />
”Meksikolaiset ovat hyvin perhekeskeinen<br />
kansa. Lasten ja vanhempien<br />
välillä on tietty kunnioittava välimatka ja<br />
aikuisia teititellään siellä yhä. Perhe, ja<br />
erityisesti perheen äiti on elämän keskus<br />
eikä kodista lähetetä pois ketään, jotta hänet<br />
voitaisiin sitten pyytää käymään vaikkapa<br />
jouluna. Olemme tottuneet siihen,<br />
että nuori asuu kotona siihen asti kunnes<br />
menee naimisiin. Suomessa minusta vaikuttaa<br />
siltä, että jo 16-vuotiasta kannustetaan<br />
maailmalle, häntä pidetään jo isona<br />
ihmisenä. Minusta sen ikäinen ei ole<br />
valmis itsenäisyyteen, hän tarvitsee vielä<br />
paljon vanhempien tukea. Riski joutua<br />
vaikeuksiin on vielä niin suuri. Kaikki<br />
alle 18-vuotiaat ovat lapsia”, Viviana<br />
muistuttaa.<br />
”On totta, että me suomalaiset arvostamme<br />
varhaista itsenäistymistä ja samalla<br />
ruokimme itsekkyyttä”, Sampo vahvistaa.<br />
”Käymme jopa kursseja, jotta pärjäisimme<br />
yksin ja osaisimme kantaa vastuun omasta<br />
elämästämme. Tarvitsisimme kursseja,<br />
joissa opitaan vuorovaikutustaitoja, sitä<br />
miten tullaan toimeen toisten ihmisten<br />
kanssa. Tässä meillä olisi paljon opittavaa<br />
meksikolaisesta kulttuurista. Siellä apua<br />
ei tarvitse pyytää, sitä tarjotaan automaattisesti.<br />
Eikä apu tule valtion kassasta vaan<br />
toiselta ihmiseltä, joka kanssakulkijansa<br />
tavoin yrittää selviytyä arjesta. ”<br />
26 artikla, kohdat 1 ja 2<br />
1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen<br />
lapsen oikeuden nauttia sosiaaliturvasta,<br />
mukaan luettuna<br />
sosiaalivakuutus, ja ryhtyvät välttämättömiin<br />
toimiin tämän oikeuden<br />
täydeksi toteuttamiseksi kansallisen<br />
lainsäädäntönsä mukaisesti.<br />
2. Näitä etuuksia myönnettäessä<br />
olisi tarvittaessa otettava huomioon<br />
lapsen ja hänen elatuksestaan<br />
vastuussa olevien henkilöiden varallisuus<br />
ja olosuhteet, kuten myös<br />
muut lapsen esittämään tai hänen<br />
puolestaan esitettyyn hakemukseen<br />
vaikuttavat seikat.<br />
Sampon mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä<br />
on hyvä, mutta se tarjoaa<br />
tukea joskus liiankin heppoisin perustein.<br />
Samaan aikaan ihmetellään, mihin lähiverkostot<br />
ja perheen tai suvun tuki ovat<br />
kadonneet. Hänen mielestään lapsille pitää<br />
opettaa, ettei kaikki tule ilmaiseksi<br />
ja itsestään.<br />
”Omassa kodissani minua ohjattiin<br />
tekemään työtä unelmien eteen. Jouduin<br />
nuorena myymään vuosia keräämäni postimerkkikokoelman<br />
saadakseni uuden polkupyörän,<br />
josta haaveilin. Ratkaisu oli vaikea,<br />
mutta opin, että on tehtävä uhrauksia<br />
ja kompromisseja päästäkseen eteenpäin.<br />
Luulen, että osittain suomalaisten lasten<br />
ja nuorten vallakas käyttäytyminen johtuu<br />
siitä, että heille tarjoillaan asioita hopeatarjottimella.”<br />
”Täkäläinen sosiaaliturva hämmästytti<br />
minua, kun tulin Suomeen vuonna 2001”,<br />
Viviana muistelee. ”Kerroin opiskeluaikaiselle<br />
ystävälleni tilapäisestä rahapulasta,<br />
ja hän neuvoi minua menemään Kelaan.<br />
Playa la Boquilla, Oaxaca,<br />
maaliskuussa <strong>2009</strong>.<br />
Kotimaassani tällaista vaihtoehtoa ei ole.<br />
Meksikossa kokonainen perhe voi joutua<br />
hankkimaan elantonsa myymällä itse leivottuja<br />
pikkuleipiä kadulla. Ihmiset auttavat<br />
auliisti toinen toisiaan, koska muuta<br />
tukea ei ole. Arjen jakaminen toisten kanssa<br />
auttaa ihmisiä selviytymään elämästä<br />
sekä henkisesti että fyysisesti.”<br />
YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS<br />
Info<br />
Lapsen oikeuksien yleissopimuksen<br />
ovat allekirjoittaneet kahta lukuun<br />
ottamatta kaikki maailman maat.<br />
Suomi liittyi sopimukseen vuonna<br />
1991. Sopimus velvoittaa Suomessa<br />
valtiota, kuntia, lasten vanhempia<br />
ja muita aikuisia.<br />
Lapsen oikeuksien sopimukseen<br />
liittyy neljä yleistä periaatetta:<br />
1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia<br />
2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa<br />
päätöksenteossa<br />
3. Lapsella on oikeus hyvään elämään<br />
4. Lapsen näkemykset on otettava<br />
huomioon<br />
Lisää asiaa lapsen oikeuksista:<br />
www.lapsiasia.fi<br />
14 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Haaste vanhemmille:<br />
Lapsi ja lapsen oikeudet näkyviin<br />
omassa lähiyhteisössä<br />
Tavallisen suomalaisen lapsiperheen arjessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus voi<br />
tuntua etäiseltä; eikö kyse ole sellaisista aiheista kuin lapsityövoiman käyttö,<br />
lapsiprostituutio, lasten hyväksikäyttäminen sodankäynnissä ja lukutaidottomuus<br />
Globaalisti vastuu kaikista maailman lapsista on tietenkin yhteinen,<br />
mutta miten oikeuksia tulisi arvioida omassa lähiympäristössä ja arjessa<br />
Kehittämispäällikkö Outi<br />
Hurme Vanhempainliitosta<br />
kehottaa pohtimaan kenen<br />
ehdoilla asioita oikeasti suunnitellaan<br />
Onko lasta kuultu<br />
kun tehdään päätöksiä, ja miten<br />
tehdyt päätökset vaikuttavat<br />
lasten arkeen, kasvuun<br />
ja hyvinvointiin<br />
Outi ehdottaa, että vanhemmat<br />
pysähtyisivät tarkastelemaan<br />
sitä fyysistä lähiympäristöä,<br />
jossa lapset elävät, ja<br />
selvittämään miten tilat ja ulkoinen<br />
ympäristö lasten näkökulmasta<br />
toimii. Toteutuvatko<br />
lapsen oikeudet esimerkiksi<br />
myymälöissä, joissa pornografinen<br />
materiaali on lapsen katseen<br />
korkeudella Aiheuttavatko<br />
pensaat tai pysäköidyt<br />
autot näköesteitä lapsen koulutiellä<br />
Entä onko reitti kodin<br />
ja koulun välillä lapselle<br />
turvallinen myös henkisesti,<br />
vaikka fyysisesti kaikki olisikin<br />
kunnossa Voimme myös<br />
pohtia miltä meistä aikuisista<br />
tuntuisi kävellä tupruttavien<br />
pakoputkien tasolla tai työskennellä<br />
tiloissa, joissa juomapisteitä<br />
on puutteellisesti,<br />
käsien peseminen tai kuivaaminen<br />
on hankalaa ja niin edelleen<br />
Tai tiloissa, joissa voi altistua<br />
sairauksille Meidän<br />
aikuisten on muistettava kysyä<br />
lasten näkemyksiä ja ehdotuksia.<br />
Lasta tulee kuulla silloin,<br />
kun kyse on hänen elämästään<br />
ja arjestaan. Kuuleminen ei silti<br />
tarkoita, että valta siirretään<br />
lapselle. Vastuu lapsen hyvinvoinnista<br />
on vanhemmilla. Aikuisten<br />
on huolehdittava siitä,<br />
että lapsi tietää pelisäännöt ja<br />
oppii toimimaan yhteisössä.<br />
Ideoita juhlapäivän viettoon<br />
Lapsen oikeuksien sopimus<br />
täyttää 20.11.<strong>2009</strong> 20 vuotta.<br />
Juhlan kunniaksi liitto kannustaa<br />
vanhempainyhdistyksiä<br />
yhdessä kouluväen ja lähiyhteisössä<br />
toimivien kanssa tekemään<br />
päivää tunnetuksi.<br />
Kaveripäivä<br />
Lapsen oikeuksien päivänä voidaan<br />
vaikka joka vuosi viettää<br />
kaveripäivää. Päivälle rakennetaan<br />
tapahtumia ja teemoja, joiden<br />
avulla pohditaan ystävyyttä,<br />
yhdessä tekemistä ja toisen<br />
ihmisen kunnioittamista.<br />
Postikortteja maailmalle<br />
Lasten tekemät ja toimittamat<br />
tervehdykset oman lähiympäristön<br />
aikuisille saavat lapset<br />
liikkeelle ja aikuiset hereille.<br />
Lapset voivat aikuisten avustuksella<br />
kirjoittaa piirustukseen<br />
tai postikorttiin ”Hyvää<br />
lapsenoikeuksien päivää”, ja<br />
viedä sen henkilökohtaisesti<br />
mummille, kummille tai<br />
vaikkapa kunnanjohtajalle.<br />
Vaikka aikuinen on mukana<br />
viestiä viemässä, tärkeintä on,<br />
että lapsi tulee huomatuksi ja<br />
kuulluksi.<br />
Paras tapahtuma palkitaan<br />
Vanhempainyhdistykset voivat<br />
osallistua liiton järjestämään<br />
tapahtumakilpailuun.<br />
Liitto palkitsee kolme parasta<br />
tapahtumaa ja julkaisee niistä<br />
jutun <strong>Vanhempien</strong> Sanomissa.<br />
Yhdistysten tapahtumia ja<br />
ideoita esitellään myös liiton<br />
verkkosivuilla.<br />
Kilpailuun osallistuvat<br />
kaikki 5.1.2010 liittoon saapuneet<br />
kirjalliset kuvaukset<br />
syyskauden aikana toteutuneesta<br />
Lapsen oikeuksien sopimukseen<br />
liittyneestä tapah-<br />
tumasta sekä sen mahdollisesta<br />
jatkosuunnitelmasta. Tiedustelut<br />
ja vapaamuotoiset tapahtumakertomukset<br />
valokuvineen<br />
voi osoittaa <strong>Vanhempainliitto</strong>on<br />
Outi Hurmeelle.<br />
Keskustelua lapsen oikeuksista<br />
ja vanhempien velvollisuuksista<br />
käydään myös<br />
10.10.<strong>2009</strong> liiton järjestämässä<br />
seminaarissa Helsingissä,<br />
josta yhdistysväki saa<br />
mukaansa käyttökelpoisia toimintamalleja.<br />
LOS/Outi Hurme<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong><br />
Mariankatu 28 B5<br />
00170 Helsinki<br />
tai sähköpostitse outi.hurme@<br />
suomenvanhempainliitto.fi<br />
Info<br />
YK:n lapsen oikeuksien<br />
yleissopimus on maailman<br />
laajimmin ratifioitu<br />
ihmisoikeussopimus.<br />
Sopimus koskee kaikkia<br />
alle 18-vuotiaita lapsia.<br />
Lapsen oikeuksien sopimus<br />
täyttää 20 vuotta<br />
20.11.<strong>2009</strong>. Jokaisella<br />
lapsella on oikeus tietää<br />
sopimuksesta.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 15
K I R J A T<br />
Onni ja Oikku<br />
Kun perheeseen syntyy lapsi,<br />
kotiin astuu ONNI. Elämä<br />
tuntuu täydeltä ja todelta.<br />
Kun vauvankengät vaihtuvat<br />
43-numeron lenkkareihin ja<br />
uninalle napakoruun, on perheen<br />
arkeen tupsahtanut OIK-<br />
KU.<br />
Onni ja Oikku on puheenvuoro<br />
vanhemmuuden ja perheen<br />
puolesta. Se on Vanhempainliiton<br />
toteuttama julkaisu,<br />
joka toimii tukena ja työkaluna<br />
sekä keskustelunherättäjänä<br />
vanhempainilloissa ja esimerkiksi<br />
päihteiden vastaisissa<br />
projekteissa.<br />
Onni ja Oikku -vihkosta voi<br />
tiedustella liitosta sähköpostitse<br />
osoitteessa toimisto@suomenvanhempainliitto.fi.<br />
Luokkakuva<br />
Hämäläinen<br />
Karo – Simukka Salla<br />
Tammi, <strong>2009</strong><br />
Luokkakuva on nuorille suunnattu<br />
lyhytproosakokoelma,<br />
joka kertoo yläkoulu- ja lukioikäisten<br />
tyttöjen ja poikien elämästä<br />
säröineen ja selkkauksineen.<br />
Kirjan kirjoittajat ovat<br />
antaneet roolihenkilöilleen aidontuntuisen<br />
ja raikkaan äänen.<br />
Hahmot edustavat ihmistyyppejä<br />
laidasta laitaan;<br />
tavallisia ja niin erilaisia nuoria,<br />
yksilöitä joukossa. Yksi etsii<br />
räpiköiden sisartaan, toinen<br />
hamuilee ensirakkaudessa, ja<br />
kolmas tekee kriittistä analyysiä<br />
koko yhteiskunnasta.<br />
Kirja sopii tyyliltään varsin<br />
hyvin aikaan sillä yhtä ja samaa<br />
tyyliä ei ole. Kirjoittajat<br />
rikkovat rohkeasti perinteisen<br />
proosan rajoja; tarinoiden ja tilanteiden<br />
vaihtuessa myös kieli<br />
ja ääni muuttuvat verkkaisesta<br />
poljennosta hengästyttävään<br />
puheryöppyyn. Pikaviestimien<br />
vaikutus näkyy kerronnassa.<br />
Se, ovatko kuvaukset uskottavia<br />
jää lukijan arvioitavaksi.<br />
Yllättävät käänteet ja<br />
oivallukset kuitenkin houkuttelevat<br />
lukemaan kirjan loppuun.<br />
Joku hahmoista voi jäädä<br />
mieleen, ja muistuttaa ehkä<br />
erehdyttävästi lukijaa itseään,<br />
silloin joskus.<br />
Mikä ihmeen<br />
HOJKS<br />
Koulukielen<br />
sanasto avaa opetushallinnon<br />
termejä<br />
vanhemmille<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Vanhempainliitto</strong> ja<br />
Opetusalan Ammattijärjestö<br />
OAJ ovat laatineet yhteistyössä<br />
koulukielen sanaston. Ensimmäisen<br />
kerran sanasto tehtiin<br />
vuonna 2000 ja nyt siitä<br />
on valmistunut neljäs päivitetty<br />
versio. Koulukielen sanasto<br />
avaa koululainsäädännön<br />
ja opetushallinnon termejä ja<br />
niiden merkityksiä koululaisten<br />
vanhemmille ja lisää näin<br />
osaltaan kotien, koulun ja opetushallinnon<br />
yhteistyötä sekä<br />
vanhempien osallisuutta kunnan<br />
koulutuspalvelujen kehittämisessä.<br />
Sanaston voi tulostaa<br />
<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />
verkkosivuilta vanhemmille<br />
jaettavaksi. Vanhempainyhdistykset<br />
ja koulut voivat<br />
myös laittaa linkin sanastoon<br />
omilta kotisivuiltaan ja tarjota<br />
näin koulukielen sanaston<br />
vanhempien käyttöön.<br />
16 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
V I E R A S K Y N Ä<br />
Peruskoulussa<br />
syrjäytyminen näkyy<br />
toisella asteella<br />
opintojen<br />
hidastumisena<br />
Pirkko Nurmi<br />
Pirkko Nurmi, FT, KL, THM, Lik,<br />
opinto-ohjaaja, liikunnan, terveystiedon<br />
ja sosiaalipsykologian<br />
opettaja, kouluttaja<br />
pirkko.k.nurmi@gmail.com<br />
T<br />
uoreessa sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksessani<br />
ilmeni, että opintojen hidastumisen<br />
tärkeimmät syyt olivat olleet näkyvissä<br />
jo peruskouluaikana. Opiskelija ei pääsääntöisesti<br />
ollut saanut tarpeeksi tukea, vaan hänet oli vain<br />
päästetty läpi, jätetty ”sivistyneesti heitteille” –<br />
usein sananmukaisesti koulun käytävälle.<br />
Mahtavat tulokset ovat pienestä kiinni<br />
Tiesin monien aikaisempien tutkimusten mukaan,<br />
että me opettajat osaamme olla masentavia,<br />
mutta halusin nähdä, osaako opettaja kannustaa.<br />
Tutkin opettajan kannustavuutta rakentamassani<br />
toimintatutkimuksessa, jossa osallisina<br />
oli 20 opiskelijaa ja kymmenen opettajaa.<br />
Oppilaiden mielestä paras opettaja, jota voisi<br />
kutsua asiakaslähtöiseksi opettajaksi, loi luokkaan<br />
kannustavan ilmapiirin, antoi tunnustusta,<br />
auttoi oppimaan, hymyili, kutsui nimeltä<br />
ja näki oppilaat ihmisinä. Asennemuutoksella<br />
oli suuri merkitys: 90 % opiskelijoista valmistui<br />
normiajassa.<br />
Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä<br />
Tutkimuksen perusteella voin suositella, että<br />
kouluissa otetaan käyttöön tutkimuksessa kehitelty<br />
dialoginen yhteistoimintamalli, joka ohjaa<br />
opettajat ongelmien varhaiseen puuttumiseen<br />
ja oppimisen tukemiseen yhdessä muiden koulun<br />
toimijoiden ja vanhempien kanssa. Koulujen<br />
hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on niiden<br />
kehittyminen nopeasti reagoiviksi ja vuorovaikutteisiksi<br />
yhteisöiksi, jotka pitävät huolen siitä,<br />
että kaikilla on hyvä olla koulussa.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 17
O P P I L A S H U O L L O N T E K I J Ä T E S I I N<br />
KURAATTORI<br />
ON MAINETTAAN PAREMPI<br />
Suurin osa lasten ja nuorten ongelmista koulussa<br />
liittyy normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja useimmiten<br />
asiat selviävät keskustelemalla. Aluekuraattori<br />
Päivi Penttilä kannustaa vanhempia ottamaan<br />
rohkeasti yhteyttä ja uskomaan omaan vanhemmuuteen.<br />
Nuorta ei pidä jättää yksin ottamaan<br />
elämästä selvää.<br />
Teksti: Leena Herlevi-Valtonen<br />
Kuraattori Päivi Penttilä<br />
toivoo, että meillä olisi<br />
enemmän aikaa seurata<br />
nuorten kasvamista.<br />
Joskus vanhemmat pelästyvät,<br />
kun koulusta ottaakin yhteyttä<br />
kuraattori. Mitä varten se<br />
nyt meidän asioihin sotkeutuu,<br />
moni ihmettelee. Taustalla piilee<br />
mielikuva siitä, että kuraattorin<br />
asiakkaita ovat vain<br />
häiriköt ja raggarit. Kauhukuvissa<br />
kuraattori passittaa työkseen<br />
lapsia erityiskouluihin tai<br />
lastenkotiin. Todellisuudessa<br />
koulukuraattori on mainettaan<br />
kiltimpi ihminen, jonka tehtävä<br />
on tarvittaessa selvitellä asiallisen<br />
ammatillisesti oppilaiden<br />
tilanteita. Hän on tärkeä<br />
osa oppilashuoltoryhmää, yksi<br />
aikuinen muiden joukossa tukemassa<br />
lapsia, nuoria ja heidän<br />
perheitään pienten ja suurten<br />
murheiden keskellä.<br />
”Meillä on jostain syystä<br />
kauhea maine”, nauraa aluekuraattori<br />
Päivi Penttilä Haagan<br />
peruskoulusta. ”Ensihämmennyksen<br />
jälkeen valtaosa lapsista<br />
ja vanhemmista kuitenkin kokee,<br />
että yhteistyöstä kuraattorin<br />
kanssa on apua. Kuraattorin<br />
läsnäolo ei aina tarkoita vakavia<br />
ongelmia, tai että jotain<br />
kauheaa on tapahtunut. Hän<br />
voi olla myös opettajan työparina,<br />
töitä on päätetty jakaa<br />
eri toimijoiden kesken”, Päivi<br />
kirkastaa kuvaa. ”Ilahduttavaa<br />
on, että yhä useammin<br />
vanhemmat ottavat yhteyttä<br />
suoraan ja toivovat kuraattoria<br />
mukaan yhteistyöhön.”<br />
Kuraattori työskentelee koko<br />
kouluyhteisön hyvinvoinnin<br />
puolesta.<br />
Mainetta vääristävä mielikuva<br />
voi johtua siitä, että kuraattorit<br />
työskentelevät paljon<br />
sellaisten lasten kanssa, joilla<br />
on koulussa näkyviä ongelmia,<br />
ja muut ovat niistä tietoisia.<br />
”Oppilailla on myös oikeus<br />
kertoa asioistaan omalta kannaltaan,<br />
tai tilanteet tulevat<br />
muuten näkyviksi koulussa.<br />
Selvittelyistä ja niiden etenemisestä<br />
emme voi kertoa muille,<br />
ja ehkä siksi näyttää joskus<br />
siltä että kuraattorikaan ei tee<br />
mitään. Sen kertominen, onko<br />
kuraattori ollut mukana hoitamassa<br />
jonkun oppilaan asioita,<br />
on mahdollista vain oppilaalle<br />
ja hänen perheelleen.” Kuraattorit<br />
kohtaavat arjessaan<br />
myös paljon lapsia, joiden ongelmat<br />
eivät tule mitenkään<br />
ilmi muille, ja koulutyö näyttää<br />
sujuvan normaalisti.<br />
Kun tulevaisuus pelottaa<br />
”Olemme kiinnostuneita arvioimaan<br />
lapsen tuen tarvetta<br />
kaikenlaisissa asioissa, emme<br />
vain akateemisen edistymisen<br />
kannalta. Toimenkuvaamme<br />
kuuluu myös erityistilanteet,<br />
kuten kriisityö. Silloin voimme<br />
joutua työskentelemään<br />
kenen kanssa tahansa, ilman<br />
että taustalla on mitään perusongelmia.<br />
Usein tällaisissa<br />
tilanteissa kuraattorin työn<br />
18 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
moninaisuus avautuu myös<br />
suuremmalle joukolle”, Päivi<br />
valaisee.<br />
Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä<br />
opettajien ja muiden<br />
oppilashuollon ammattilaisten<br />
kanssa. Kun koulupsykologi<br />
keskittyy tarkastelemaan lapsen<br />
psyyken ja kehityksen vaikutusta<br />
koulussa pärjäämiseen,<br />
kuraattori paneutuu enemmän<br />
arjen vuorovaikutustilanteisiin<br />
ja lapsen elämään kokonaisuutena.<br />
Lapset ovat esimerkiksi<br />
huolissaan siitä, kelpaavatko he<br />
joukkoon, saavatko he kavereita.<br />
Siirtymävaiheet ja tulevaisuus<br />
voivat olla joillekin nuorille<br />
pelottava ja vaikea asia,<br />
josta kuraattorin ja vanhempien<br />
kanssa yhdessä voidaan keskustella.<br />
”Yksilökeskustelujen<br />
lisäksi tämä edellyttää usein<br />
koululaisen ympärillä olevan<br />
muun verkoston etsimistä ja<br />
keskustelun käynnistämistä<br />
hänen asioistaan. Kuraattori<br />
on mukana hetken aikaa oppilaan<br />
elämänkulussa; sinä aikana<br />
on usein tärkeintä löytää<br />
hänen tulevaisuutensa kannalta<br />
tärkeät henkilöt ja elämässä<br />
eteenpäin vieviä polkuja, toimintamalleja.”<br />
Kannattaa uskaltaa<br />
olla aikuinen<br />
<strong>Vanhempien</strong> suuri yksinäisyyden<br />
kokemus kasvatustehtävässä<br />
mietityttää Päiviä.<br />
Vanhemmat ovat tehtävässään<br />
epävarmoja ja kokevat syyllisyyttä;<br />
useimmiten turhaan.<br />
Joillekin vanhemmille rajojen<br />
asettaminen tuntuu olevan<br />
vaikea, jopa vastenmielinen<br />
tehtävä.<br />
”Lapsen kompuroinnit ja<br />
kokeilut tulevat yllätyksenä<br />
meille vanhemmille. Hämmästymme,<br />
että miten se nyt<br />
tuolla tavalla tähän tuli Toivoisin,<br />
että meillä olisi enemmän<br />
aikaa ja väljyyttä arjessa,<br />
jotta voisimme paremmin<br />
seurata nuortemme kasvamista.<br />
On riski jättää kasvuiässä<br />
oleva lapsi yksin ottamaan<br />
selvää asioista. Sen sijaan kannattaa<br />
uskaltaa olla oikeasti<br />
aikuinen”, Päivi rohkaisee.<br />
”Useimmat lasten ja nuorten<br />
ongelmat ovat normaaliin kehitykseen<br />
ja arkeen kuuluvia,<br />
joskus kummallisiakin vaiheita,<br />
ja niistä selvitään kyllä yhdessä.<br />
Monen koulupulman<br />
taustalta paljastuu erilaisia<br />
väärinymmärryksiä ja aiempia<br />
kurjia kokemuksia. Parasta<br />
työssäni ovat hetket, jolloin<br />
huomaan olleeni mukana vaikuttamassa<br />
siihen, että asiakkaat<br />
ja me koulun väki löydämme<br />
yhdessä ratkaisuja ja<br />
saamme koulutyön ja arjen taas<br />
sujumaan.”<br />
Toiveena kuraattoreille<br />
kelpoisuus<br />
Jos Hyvä Haltijatar lupaisi toteuttaa<br />
Päivi Penttilän kolme<br />
toivomusta, hän toivoisi ensimmäisenä<br />
koulukuraattoreille<br />
yhteisen kelpoisuuden. Nyt<br />
joukko on kirjavaa ja koostuu<br />
monista erilaisen tutkinnon ja<br />
koulutuksen saaneista. Esimerkiksi<br />
sosiaalityöntekijän pätevyys<br />
vastaisi Päivin mukaan<br />
hyvin kuraattorin toimenkuvaa<br />
ja selkiyttäisi ammattikunnan<br />
kelpoisuutta.<br />
Toisena toiveena Päivi<br />
pyytäisi Haltijatarta kysymään<br />
päättäjiltä kuinka varmistamme<br />
että jokaiselle suomalaiselle<br />
lapselle on tarjolla<br />
sellainen ryhmä, jossa hän voi<br />
kokea olevansa arvostettu jäsen.<br />
Kolmanneksi Päivi pyytäisi<br />
oppilashuoltoon lisää resursseja.<br />
”Haluaisin vielä esittää<br />
neljännenkin toiveen. Meillä<br />
on paljon sellaisia oppilaita,<br />
joille nykyinen koulujärjestelmämme<br />
ei tuota onnistumisen<br />
kokemuksia. He eivät<br />
ole akateemisesti suuntautuneita,<br />
mutta heillä on valtavasti<br />
muita taitoja ja kykyjä,<br />
joita yhteiskunnassamme tarvitaan.<br />
Miten tietoyhteiskunnassamme<br />
huolehditaan siitä<br />
että tarjolla on myös monenlaisia<br />
arvostettuja koulutusväyliä<br />
ja ammattiuria Ylioppilasjuhlien<br />
rinnalle huomaan<br />
toivovani yhä useammin peruskoulun<br />
juhlallisia päättäjäisiä,<br />
jotka korostaisivat kaikille yhteisen<br />
peruskoulun merkitystä<br />
ja sen jälkeen tehtävien valintojen<br />
tasa-arvoisuutta.”<br />
”Meillä on paljon sellaisia oppilaita, joille nykyinen koulujärjestelmämme<br />
ei tuota onnistumisen kokemuksia. He eivät ole<br />
akateemisesti suuntautuneita, mutta heillä on valtavasti muita<br />
”taitoja ja kykyjä, joita yhteiskunnassamme tarvitaan.”<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 19
NUORET<br />
KAIPAAVAT<br />
YKSILÖLLISYYTTÄ JA VÄLJYYTTÄ<br />
Sami Myllyniemen tuore Aika vapaalla -nuorten vapaa-aikatutkimus <strong>2009</strong> osoittaa, että<br />
mielekäs vapaa-aika on keskeisimpiä tekijöitä nuorten arjen hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan<br />
nuorten vapaa-aikaa ja kansalaistoimintaa koskevat arvot ovat nopeassa muutoksessa. Esimerkiksi<br />
nuorten järjestötoimintaan osallistuminen on laskenut selvästi 2000-luvulla.<br />
Teksti: Anne Hautamäki<br />
”Kyseessä on nuorempi väkemme,<br />
joka on kasvanut suoraan<br />
kulutusyhteiskunnan nettikulttuuriin.<br />
Tutkimus tarjoaa<br />
tärkeää dokumentaatiota siitä<br />
miten kansalaisuuden idea on<br />
kovin vettynyt nuorimpiemme<br />
kohdalla. Parasta mitä heille on<br />
tarjota, lienee kuluttaminen”,<br />
kärjisti Nuorisotutkimusverkoston<br />
tutkimusjohtaja Tommi<br />
Hoikkala tutkimuksen<br />
julkistamistilaisuudessa kesäkuussa<br />
<strong>2009</strong>.<br />
Alle 15-vuotiaat ovat asenteiltaan<br />
kriittisimpiä ja he pitävät<br />
muita ikäryhmiä useammin<br />
järjestötoiminta vanhanaikaisena.<br />
Iso osa on sitä mieltä, että<br />
heidän asuinpaikkakunnallaan<br />
järjestetty toiminta ei ole kiinnostavaa.<br />
Järjestöjen ulkopuolella<br />
tapahtuvaan järjestettyyn<br />
vapaa-ajan toimintaan osallistuu<br />
noin kolmannes kaikista<br />
nuorista, järjestämättömiin<br />
harrastuksiin tai vapaa-aikaryhmiin<br />
noin 40 prosenttia.<br />
Kasvotusten kohtaaminen<br />
nuorille tärkeää<br />
Nuoret kokevat mahdollisuutensa<br />
osallistua vapaa-ajan<br />
suunnitteluun ja kehittämiseen<br />
hyvin heikoiksi.<br />
”Nuoret odottavat enemmän<br />
tilaa yksilöllisten toiveiden<br />
toteuttamiseen ja löyhän<br />
kiinnittymisen mahdollisuuksia.<br />
Toiminnan keskeisvire on<br />
viihtyminen, nopea tyydytys<br />
ja elämyksellisyys. Eivät nuoret<br />
ole yksinään näitä asioita<br />
keksineet tavoiteltaviksi arvoiksi.<br />
Ne jaetaan vanhempien<br />
kanssa”, kommentoi Tommi<br />
Hoikkala.<br />
Yhteenkuuluvuuden tunne<br />
vapaa-ajan yhteisöihin on ollut<br />
laskusuunnassa läpi 2000-luvun.<br />
Iän karttuessa sekä ystävien<br />
määrä että tapaamistahti<br />
pienenevät selvästi. Yhteydenpito<br />
verkossa ja puhelimen välityksellä<br />
on samaan aikaan<br />
tiivistynyt kaikenikäisillä nuorilla.<br />
Silti tutkimus osoittaa,<br />
että ystävien tapaaminen kasvokkain<br />
on nuorille tärkeämpää<br />
kuin virtuaaliset kohtaamiset.<br />
Myös vanhempiaan nuoret<br />
tapaavat tutkimustulosten<br />
mukaan harvemmin kuin<br />
vielä 1990-luvulla. Toisin kuin<br />
ystävien kohdalla, ei puhelinja<br />
nettiyhteydenpito vanhempiin<br />
ole kuitenkaan vastaavasti<br />
lisääntynyt.<br />
Perheiden yhteinen<br />
aika vähäistä<br />
Aika Vapaalla -tutkimuksen<br />
julkistamistilaisuudessa<br />
20 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
”<br />
Tommi Hoikkala: ”Nuorten toiminnan<br />
keskeisvire on viihtyminen,<br />
nopea tyydytys ja elämyksellisyys.”<br />
oikeusministeri Tuija Brax<br />
esitti huolensa muun muassa<br />
suomalaisperheissä vallitsevasta<br />
puhekulttuurista. Hänen<br />
mukaansa olemme EU:n<br />
tilastoissa pohjalla poliittisessa<br />
osallistumisessa. ”On järkyttävää,<br />
ettei Suomessa enää käydä<br />
kodeissa yhteiskunnallista<br />
keskustelua ruoan äärellä tai<br />
automatkoilla, vaan ollaan<br />
hiljaa. Brax myös esitti kysymyksen<br />
siitä, miten lapset ja<br />
nuoret saavat aktiivisen kansalaisen<br />
identiteetin ja kokevat<br />
kuuluvansa yhteiskuntaan ellei<br />
kodeissa puhuta positiivisesti<br />
vaikuttamisesta ja anneta lapselle<br />
ja nuorelle kokemus siitä,<br />
että tulee kuulluksi ja käydä<br />
esimerkiksi äänestämässä<br />
Tutkimusjohtaja Tommi<br />
Hoikkala pelkää että esimerkiksi<br />
perheiden yhteiset ateriat<br />
ovat historiaa. ”1970-luvulla<br />
voimissaan ollut perheiden<br />
tapa syödä yhdessä kello viiden<br />
arkiateria katosi kansallismaisemasta<br />
jo kymmenen vuotta<br />
sitten. Nykyään eri-ikäiset kuluttajakansalaiset<br />
tekevät omia<br />
juttujaan tuohon aikaan ja jos<br />
viikonloppuna syödään yhdessä,<br />
tarkoittaa se usein pizzan vetämistä<br />
nokkaan jonkin viihdepläjäyksen<br />
äärellä.”<br />
Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa<br />
puhelinhaastatteluun vastasi<br />
1200 10–29-vuotiasta nuorta.<br />
Tutkimus aiotaan tehdä tulevaisuudessa<br />
kolmen vuoden välein,<br />
seuraavan kerran vuona 2012.<br />
Julkaisutiedot:<br />
Sami Myllyniemi:<br />
Aika vapaalla.<br />
Nuorten vapaa-aikatutkimus<br />
<strong>2009</strong>. Opetusministeriö &<br />
Nuorisoasiain neuvottelukunta<br />
& Nuorisotutkimusseura/<br />
Nuorisotutkimusverkosto.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 21
Nuorten ruokavalio<br />
paranee pienillä muutoksilla<br />
Vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ajattelevat usein, etteivät voi vaikuttaa yläkouluikäisten<br />
ruokailutottumuksiin. Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihanke kuitenkin osoitti, että erityisesti ruokailuympäristöä<br />
parantamalla muutoksia saadaan aikaan. Nuoret itsekin ajattelevat, että aikuisilla on tärkeä<br />
rooli heidän ruokavalinnoissaan.<br />
Hankkeessa kerättiin tietoa<br />
nuorten ruokavalion nykytilasta<br />
ja etsittiin keinoja<br />
terveellisen ravitsemuksen<br />
edistämiseen erityisesti koulupäivän<br />
aikana. Jo vuoden aikana<br />
tutkimuskouluissa tapahtui<br />
myönteisiä muutoksia.<br />
Tarjonta kodeissa kuntoon<br />
Lähtötilanteessa seitsemäsluokkalaisten<br />
päivittäiseen<br />
ruokavalioon ei aina kuulunut<br />
kasviksia, hedelmiä tai ruisleipää:<br />
vain kolmannes ilmoitti<br />
syövänsä näitä päivittäin. Terveellisempien<br />
elintarvikkeiden<br />
sijaan sokeripitoiset välipalat<br />
ja juomat maistuivat.<br />
Nuorten ruokavalintoja ei<br />
voi juurikaan ihmetellä, jos<br />
tarjonta kotona ei tue terveellisiä<br />
valintoja. Vanhemmista<br />
kolme neljäsosaa ilmoitti, että<br />
hedelmiä on nuorille päivittäin<br />
tarjolla. Tuoreita kasviksia<br />
tarjottiin päivittäin vain alle<br />
puolessa kodeista. Kasviksia ja<br />
hedelmiä pitäisi olla saatavilla<br />
päivittäin. Nuoret ilmoittivat<br />
yleisesti pitävänsä sekä<br />
kasviksista että hedelmistä,<br />
mutta saattavat tarvita pientä<br />
kannustusta niiden syömiseen.<br />
Eikä runsaammasta hedelmäja<br />
kasvisvalikoimasta kotona<br />
olisi vanhemmillekaan haittaa,<br />
koko perhe hyötyy jääkaapin<br />
sisällön uudistamisesta.<br />
Enemmän koululounasta,<br />
vähemmän sokeria<br />
Kansanterveyslaitoksen Finravinto<br />
-tutkimukseen 2007<br />
verrattuna nuorten ravintoaineiden<br />
saanti on melko samanlaista<br />
kuin aikuisilla. Perheet<br />
syövätkin enimmäkseen samaa<br />
ruokaa. Sukupolvia kuitenkin<br />
erotti sokerin määrä: nuorten<br />
ruokavalio sisälsi enemmän sokeria<br />
kuin aikuisten ja huomattavasti<br />
enemmän kuin suositellaan.<br />
Kuitua saatiin vastaavasti<br />
aikuisia vähemmän. Naisten ja<br />
tyttöjen ruokavalio oli ylipäätään<br />
terveellisempi kuin miehillä<br />
ja pojilla.<br />
Koululounas oli ravitsemukselliselta<br />
laadultaan nuorten<br />
paras ateria koulupäivinä<br />
siitä huolimatta, että harvat<br />
ilmoittivat syövänsä yleensä<br />
aterian kaikki osat eli sekä<br />
pääruokaa, salaattia, leipää<br />
että maitoa. Koululounasta<br />
syötiinkin liian vähän ja siitä<br />
saatiin keskimäärin viidennes<br />
päivittäisestä energiasta<br />
suositellun kolmanneksen<br />
sijaan, mutta ruoan laatu oli<br />
kunnossa. Nuorten merkittävin<br />
energianlähde puolestaan<br />
olivat välipalat, joiden laatu oli<br />
aterioista heikoin. Välipaloista<br />
saatiin noin 40 % päivittäisestä<br />
energiasta ja runsaasti sokeria,<br />
mutta vähän tarpeellisia ravintoaineita.<br />
Nuoret jättivät aterioita<br />
myös kokonaan väliin,<br />
mikä osaltaan lisää välipalojen<br />
merkitystä ruokavaliossa.<br />
Neljännes ei syönyt päivittäin<br />
aamiaista, samoin neljännes<br />
ilmoitti, ettei syö koululounasta<br />
tai päivällistä joka päivä.<br />
Perheiden yhteiset ateriat<br />
ovat nuorelle tärkeä ruokailun<br />
malli. Tulosten mukaan perheateriatkin<br />
jäivät kuitenkin<br />
helposti väliin: yhdessä ja erikseen<br />
päivällistä syöviä perheitä<br />
oli suunnilleen yhtä paljon<br />
(45 %).<br />
Ympäristö kuntoon ja<br />
kouluruokaa vanhemmille<br />
Tutkimusta seuraavan lukuvuoden<br />
aikana puolet kouluista<br />
toteutti kouluruokailun ja<br />
ruokaympäristön kehittämiseen<br />
tähtääviä toimenpiteitä.<br />
Lähtökohtana oli, että aikuisten<br />
tulee tarjota nuorille ympäristö,<br />
jossa terveellisten valintojen<br />
tekeminen on helppoa.<br />
Kouluilta poistettiin esimerkiksi<br />
makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit<br />
ja tilalle tuli<br />
terveellisen välipalan myyntiä.<br />
Tarjonnan merkityksen valinnoille<br />
sisäistävät myös nuoret<br />
22 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
itse. Vain noin neljännes uskoi<br />
pystyvänsä syömään terveellisesti,<br />
kun tarjolla on myös houkuttelevia<br />
epäterveellisiä vaihtoehtoja.<br />
Ruokailuympäristön parantamisen<br />
ohella hankkeessa lisättiin<br />
myös nuorten tietoja ja<br />
taitoja. Nimenomaan terveelliseen<br />
syömiseen liittyvät taidot<br />
ovat monella hukassa, vaikka<br />
tietoa saattaa olla paljonkin.<br />
Erityisen haastavaa on saada<br />
nuoret omaksumaan terveelliset<br />
elintavat osaksi päivittäistä<br />
arkea – niitä pidetään usein<br />
ohimenevänä projektina.<br />
Suosituin vanhemmille<br />
suunnattu toimenpide oli<br />
ruokailta, jossa vanhemmat<br />
kutsuttiin koululle syömään<br />
ja samalla tapaamaan ruoan<br />
tekijöitä. Vanhemmat olivat<br />
tyytyväisiä ja yleensä positiivisesti<br />
yllättyneitä saatuaan<br />
maistaa kouluruokaa. Opettajat<br />
ja keittiöhenkilökunta<br />
puolestaan kiittelivät ruokailun<br />
tuovan rennompaa tunnelmaa<br />
vanhempainiltaan ja<br />
avaavan keskustelua ihmisten<br />
välille.<br />
Muutokset ovat<br />
mahdollisia<br />
Kun nuoret tutkittiin uudelleen<br />
kahdeksasluokkalaisina,<br />
muutoksia oli tapahtunut. Tärkein<br />
tavoite toteutui hienosti<br />
eli sokerin osuus energiasta<br />
väheni suosituksen tasolle.<br />
Toimenpidekouluissa koululounaasta<br />
saatiin myös aiempaa<br />
suurempi osuus päivittäisestä<br />
energiasta ja välipalojen<br />
osuus energiasta väheni, mikä<br />
osaltaan vaikutti sokerin määrään<br />
ruokavaliossa.<br />
Yleisesti ottaen nuorten ruokavalio<br />
näytti kehittyvän huonompaan<br />
suuntaan iän myötä.<br />
Vertailukouluissa esimerkiksi<br />
hedelmien ja marjojen käyttö<br />
väheni ja pojat joivat useammin<br />
sokeroituja virvoitusjuomia.<br />
Näitäkin muutoksia<br />
saatiin toimenpiteiden avulla<br />
estettyä: toimenpidekouluissa<br />
sekä hedelmien että juomien<br />
käyttö pysyi ennallaan. Myös<br />
nuorten asenteet muuttuivat,<br />
esimerkiksi koululounas maistui<br />
aiempaa useampien mielestä<br />
hyvältä.<br />
Nuorten ruokavaliossa tarvitaan<br />
vain melko yksinkertaisia<br />
muutoksia. Ensinnäkin tulisi<br />
varmistaa riittävä kasvisten<br />
ja hedelmien käyttö, vähintään<br />
suositellut 400 grammaa päivässä,<br />
sekä täysjyväleivän syöminen.<br />
Sokerin saannin vähentämiseksi<br />
tärkein yksittäinen<br />
tekijä ovat juomat, joten janojuomaksi<br />
tulisi vakiinnuttaa<br />
Info<br />
Yläkoululaisten ravitsemus- ja<br />
hyvinvointitutkimus 2008 toteutettiin<br />
12 koulussa 3 paikkakunnalla.<br />
Lähtötilannetutkimuksen<br />
jälkeen puolet<br />
kouluista toteutti kouluaikaisen<br />
ruokailun kehittämiseen<br />
tähtääviä toimenpiteitä, joiden<br />
vaikutusta tutkittiin lukuvuoden<br />
jälkeen. Tutkimuksesta<br />
vastasi Kansanterveyslaitos<br />
(nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos) ja kehittämistoimenpiteistä<br />
Leipätiedotus.<br />
vesi. Myös makeisten ja muiden<br />
sokeristen välipalojen<br />
käyttö oli melko yleistä, mutta<br />
sokerin lähteistä jatkuvimmassa<br />
käytössä olivat mehut ja<br />
virvoitusjuomat. Näin ne olivat<br />
haitallisimpia myös hampaille.<br />
Ruokailu on yhteinen asia<br />
Koti ja koulu jakavat vastuun<br />
nuoren ruokailusta. Lapsuus- ja<br />
nuoruusiällä omaksuttujen tottumusten<br />
on osoitettu säilyvän<br />
aikuisuuteen asti, joten perusta<br />
hyvälle terveydelle luodaan<br />
jo varhain. Koulun on mahdollistettava<br />
terveyttä edistävä<br />
koulupäivä, mutta koulu<br />
ei tietenkään vastaa nuoren ravitsemuskasvatuksesta<br />
yksin.<br />
Vaikka kaikkia karkkipusseja<br />
ei käytävältä saataisi kitkettyä,<br />
terveellisiä valintoja tarjoava<br />
koulu ohjaa oikeaan suuntaan.<br />
Kotona terveellinen välipalavalikoima<br />
ja perheen yhteinen<br />
ateria antavat nuorelle helppoja<br />
mahdollisuuksia valita paremmin.<br />
Eikä yhteisen aterian<br />
tarvitse aina olla päivällinen,<br />
perhe voi kokoontua myös iltapalan<br />
ääreen.<br />
Kirjoittajat: Jenni Lehtisalo,<br />
Ulla Hoppu ja Pirjo Pietinen.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />
(ent. Kansanterveyslaitos),<br />
ravitsemusyksikkö.<br />
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tukema ”Hyvän<br />
mielen ruoka” - hanke tuo terveellisen ruokavalion tietoutta vanhemmille<br />
herkullisten ja toiminnallisten vanhempainiltojen muodossa. Maa- ja<br />
kotitalousnaisten Keskuksen, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja Vanhempainliiton<br />
yhteisen hankkeen myötä vanhempainyhdistyksillä on mahdollisuus saada<br />
kotitalousneuvojan ohjaama vanhempainilta koululle ensi vuonna.<br />
Lisätietoa loppusyksyn jäsenkirjeessä.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 23
Onnellinen<br />
kalajuttu<br />
Mielenterveysongelmat ovat olleet<br />
kasvussa koko 2000-luvun ajan.<br />
Masennuslääkkeiden kokonaiskulutus<br />
yhdeksänkertaistui vuosina<br />
1990–2007. Ongelma ei koske<br />
vain aikuisia. Keskimäärin joka<br />
kuudes nuori kärsii jonkinasteisista<br />
mielenterveysongelmista. Etelä-<br />
Savossa haasteeseen vastataan<br />
lähtemällä luontoon.<br />
Tekstit: Aki Hirvonen<br />
Kuvat: Aki Hirvonen ja Jussi Valtonen<br />
Usko luonnon tarjoamiin<br />
mahdollisuuksiin ja terapeuttiseen<br />
voimaan on valitettavasti<br />
jäänyt ihmisen hyvinvoinnin<br />
edistämisessä sangen vähäiseksi.<br />
Kokemukset nuotion äärellä<br />
vietetyn hetkestä, raitis ilma<br />
ja liikkuminen luonnossa ovat<br />
kuitenkin terapiamuotona yksi<br />
parhaita. Tuli rauhoittaa, taustalla<br />
kuuluvat luonnon äänet<br />
ja raitis ilma saavat aikaan<br />
muutoksia ihmismielessä, lähes<br />
poikkeuksetta positiivisesti.<br />
Kiire ja stressi jäävät takaalalle.<br />
Tällaisiin kokemuksiin<br />
perustuu tänä vuonna käynnistetty<br />
mielenterveyttä edistävä<br />
hanke Oma Kalaämpäri.<br />
Oma Kalaämpäri on EU:n<br />
rahoittama pilottihanke Etelä-<br />
Savossa, Veej`jakaja leader<br />
-toimintaryhmän alueella.<br />
Veej`jakaja ry on Etelä-Savossa<br />
toimiva maaseudun kehittämisyhdistys,<br />
joka rahoittaa<br />
paikallisia yleishyödyllisiä<br />
maaseudun kehittämishankkeita.<br />
Hanketta toteuttaa<br />
<strong>Suomen</strong> Vapaa-ajankalastajien<br />
Keskusjärjestö yhteistyössä<br />
Mielenterveyden Keskusliiton<br />
Oma kalaämpäri<br />
-hanke hyödyntää<br />
luonnon ehtymättömiä<br />
voimavaroja<br />
henkiseen hyvinvointiin.<br />
24 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Kirjoittaja on<br />
Oma Kalaämpäri<br />
– hankkeen vetäjä ja<br />
kalastuksen ohjaaja.<br />
Kalaämpäri -hankkeen<br />
osallistujat oppivat myös<br />
valmistamaan kalastusvälineitä<br />
itse.<br />
www.omakalaampari.fi<br />
www.vapaa-ajankalastaja.fi<br />
alueellisten paikallisyhdistysten<br />
kanssa. Toimintaa koordinoi<br />
hankkeelle palkattu kalastuksenohjaaja.<br />
Ohjaajalla on<br />
apunaan kymmenkunta kalakummia,<br />
jotka auttavat tapahtumien<br />
valmistelussa ja toteutuksessa.<br />
Kaikki kalakummit<br />
ovat vapaaehtoisia työntekijöitä<br />
tai talkoolaisia.<br />
Räätälöityä ohjausta<br />
kaikenikäisille<br />
Oma kalaämpäri -hankkeen<br />
toimintamallia tehdään tänä<br />
vuonna Ristiinassa. Malli koostuu<br />
monipuolisesti erilaisista<br />
luontoon, erityisesti kalaan ja<br />
kalastukseen liittyvistä osista,<br />
kuten kalastusvälineiden<br />
askartelu ja rakentaminen,<br />
erilaiset kalastuksen muodot<br />
ja tavat sekä teemaan sopivat<br />
tutustumisretket ja luennot.<br />
Myös kalan käsittely ja kala<br />
ravintona sekä lähiluonnosta<br />
saatava sato ja luonnon antimet<br />
kuuluvat tärkeänä osana<br />
hankkeeseen.<br />
Hankkeessa on kaksi tärkeää<br />
kohderyhmää; aikuiset<br />
mielenterveyskuntoutujat ja<br />
nuoret. Malli tarjoaa kohderyhmille<br />
laajan kattauksen lähiluonnosta<br />
asiantuntevan ja<br />
ikäryhmälle sopivan ohjauksen<br />
johdolla. Ohjelma sisältää<br />
ryhmätyöskentelyä ja tarvittaessa<br />
yksilöllistä ohjausta.<br />
Vaikka hankkeen toteutus<br />
on rajattu tiettyihin tukea<br />
tarvitseviin kohderyhmiin, sen<br />
puitteissa tehdään myös ennaltaehkäisevää<br />
mielenterveystyötä.<br />
Pienryhmätyötä on jo kokeiltu<br />
kahdessa lastenkodissa,<br />
esiopetusryhmissä ja koulujen<br />
kanssa. Kokemukset keväältä<br />
<strong>2009</strong> ovat olleet positiivisia ja<br />
kannustavia.<br />
Kalastajan paremmat<br />
yöunet<br />
Nuorten kanssa hankkeessa pyritään<br />
kehittämään vahvaa yhteen<br />
hiileen puhaltamisen meininkiä<br />
ja vahvistetaan ajatuksia<br />
kaverin tukemisesta.<br />
Tavoitteena on luoda pysyvä,<br />
kalastusta ja luontoa harrastava<br />
joukko, joka toimii yhdessä<br />
aloitetulla linjalla toinen<br />
toisiaan tukien.<br />
Vaikka hanke on vasta alussa,<br />
merkkejä tuloksista on jo<br />
näkyvissä. Mielenterveyskuntoutujien<br />
keskuudessa tehdyn<br />
kyselyn perustella palaute on<br />
pääosin kannustaa. Hyviä vaikutuksia<br />
hankkeella on ollut<br />
muun muassa yöunen laadun<br />
paraneminen ja mielialan kohentuminen.<br />
Erään kuntoutujan<br />
kertoman mukaan mieli on<br />
rauhoittunut kun on asettunut<br />
kalastamaan. Hankkeen myötä<br />
harrastukseen on syntynyt kipinä<br />
kun on saanut mahdollisuuden<br />
kokeilla erilaisia kalastusmuotoja<br />
ja lajeja. Niin<br />
ikään yhteiset kalastusvälineiden<br />
rakentelu- ja askartelutuokiot<br />
ovat saaneet hyvän<br />
vastaanoton niin nuorten kuin<br />
aikuistenkin keskuudessa.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 25
Liiton<br />
graafinen<br />
ilme uudistuu<br />
Vanhempainyhdistyksille oma tunnus jäsenyydestä<br />
Liiton uusi logo korostaa aikuisen<br />
luomaa turvallisuutta<br />
kotona, koulussa ja koko lähiyhteisössä.<br />
Vanhempainliiton graafinen<br />
ilme uudistuu. Liiton uusi logo<br />
ja graafiset ohjeet otetaan käyttöön<br />
syksyn <strong>2009</strong> aikana. Jäsenyhdistyksilleen<br />
liitto on<br />
suunnitellut nyt myös oman<br />
tunnuksen, jota yhdistykset<br />
voivat käyttää omassa viestinnässään.<br />
Jäsentunnus kertoo<br />
yhdistyksen osallisuudesta yli<br />
1300 rekisteröityneen yhdistyksen<br />
valtakunnalliseen vanhempainverkostoon.<br />
Liiton uudella tunnuksella<br />
halutaan kertoa vanhemman<br />
turvallisesta läsnäolosta sekä<br />
yksittäisen lapsen että koko<br />
kouluyhteisön tukena. Tunnus<br />
korostaa myös tasa-arvoista ja<br />
tulevaisuuteen tähtäävää kasvatuskumppanuutta<br />
kaikkien<br />
lapsen elämän varrelle osuvien<br />
aikuisten kesken, kodissa, koulussa<br />
ja koko lähiyhteisössä.<br />
Tunnuksia ja niiden käyttöohjeita<br />
voi tiedustella liitosta<br />
sähköpostilla tiedotus@suomenvanhempainliitto.fi.<br />
Liitto<br />
lähettää lisää tietoa graafisesta<br />
uudistuksesta myös syksyn jäsenkirjeissä.<br />
Kahdeksan<br />
vanhempaintoiminnan<br />
tukijaa palkittu<br />
kunniakirjoin<br />
<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />
johtokunta on vuoden <strong>2009</strong><br />
elokuuhun mennessä myöntänyt<br />
yhteensä kahdeksan kunniakirjaa.<br />
Kunniakirjahakemuksia<br />
tuli yhteensä neljältä<br />
vanhempainyhdistykseltä. Iisalmessa<br />
Iivarit ry:n haun perusteella<br />
tunnustuksen saivat<br />
sivistystoimenjohtaja Seppo<br />
Lyyra, vapaa-aikajohtaja Arto<br />
Niemelä, rehtori Sirkka Kettunen,<br />
komisario Arto Elomaa<br />
sekä suunnittelupäällikkö Jyrki<br />
Könttä. Kiteen Onkamossa<br />
kunniakirja myönnettiin koulunjohtaja<br />
Sami Purmoselle.<br />
Tunnustusta haki Onkamon<br />
koulun Vanhempainyhdistys<br />
ry. Vanhempainyhdistys<br />
TUKEVAT ry ojensi liiton<br />
kunniakirjan Perhossa opinto-ohjaaja<br />
Leena Jukantuvalle<br />
ja Sipoossa rehtori Jorma<br />
Jokikorpela sai tunnustuksen<br />
Etelä-Sipoon koulun vanhempainyhdistykseltä.<br />
26 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Apua lukemisen<br />
ja matematiikan<br />
oppimisvaikeuksiin<br />
www.lukimat.fi<br />
LukiMat tarjoaa sekä tietoa lukemisen<br />
ja matematiikan oppimisesta<br />
että menetelmiä ja<br />
tukea taitojen harjoitteluun<br />
päiväkodissa, koulussa ja kotona.<br />
Sivusto on suunnattu<br />
erityisesti esiopetukseen sekä<br />
peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokille.<br />
Vanhemmille on sivustossa<br />
oma osionsa, jossa avataan<br />
oppimiseen liittyvää termistöä,<br />
annetaan ohjeita oppimisen<br />
arviointiin sekä käytännön<br />
vinkkejä siihen, miten lapsen<br />
oppimista voidaan tukea ja<br />
vauhdittaa. Sivuston vinkkien<br />
avulla lapsen oppimista<br />
voidaan tukea yksinkertaisilla<br />
menetelmillä tavallisen arjen<br />
keskellä; kodin askareissa, automatkoilla<br />
sekä yhdessä leikkien<br />
ja pelaten. Sivuston keskustelupalstalla<br />
vanhemmat ja<br />
kasvattajat voivat jakaa kokemuksiaan<br />
oppimiseen liittyvistä<br />
asioista.<br />
LukiMat hanke on Niilo<br />
Mäki Instituutin ja Jyväskylän<br />
yliopiston yhteinen, ja sitä<br />
rahoittaa opetusministeriö.<br />
Saako musiikkia ladata<br />
verkosta ilmaiseksi<br />
ec.europa.eu/information_<br />
society/eyouguide/<br />
Euroopan komissio on avannut<br />
eYouGuide-nimisen nettisivun,<br />
josta kuluttajat saavat<br />
tietoa mm. verkon käyttöön<br />
liittyvistä oikeuksista, jotka<br />
heillä EU-säännösten nojalla<br />
VIIHDY, VIISASTU JA<br />
VAIKUTA VERKOSSA<br />
on. Palvelu tarjoaa kuluttajille<br />
tietoa esimerkiksi verkkoostosten<br />
tekemisestä, musiikin<br />
lataamisesta ja henkilötietojen<br />
suojaamisesta verkossa ja sosiaalisissa<br />
verkkoyhteisöissä. Sivusto<br />
on englanninkielinen.<br />
Vanhemmille tietoa<br />
peleistä ja pelaamisesta<br />
www.peliraati.fi<br />
Monet vanhemmat ovat kertoneet,<br />
että heillä on vaikeuksia<br />
löytää konkreettista tietoa<br />
pelien ikärajoista, niiden sisällöistä<br />
tai ostopäätöstä helpottavista<br />
peliarvosteluista.<br />
Nyt vanhemmille on tarjolla<br />
kootusti tietoa lasten tietokonepeleistä<br />
uusitulla Peliraati.<br />
fi -sivustolla. Usean tahon yhteistyönä<br />
tuotetut sivut antavat<br />
vanhemmille kättä pidempää<br />
lastensa pelimaailman ymmärtämiseksi<br />
ja järkevän pelaamisen<br />
edistämiseksi. Keskustelupalstalla<br />
vanhemmat voivat<br />
vaihtaa ajatuksiaan peleistä ja<br />
pelaamisesta.<br />
Peliraati-yhteistyössä on<br />
nyt mukana 11 tahoa. Liikenne-<br />
ja viestintäministeriön lisäksi<br />
mukana ovat <strong>Suomen</strong><br />
Poikien ja Tyttöjen Keskus<br />
PTK ry, Valtion elokuvatarkastamo,<br />
<strong>Suomen</strong> peliohjelmistoja<br />
multimediayhdistys FIGMA<br />
ry, <strong>Suomen</strong> kirjastoseura, Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto,<br />
Mediakasvatusseura, <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Vanhempainliitto</strong>, Kuluttajavirasto,<br />
Teleforum ry sekä TeliaSonera<br />
Oyj.<br />
Lapsella<br />
on oikeus<br />
tulla kuulluksi<br />
YK:n lapsen oikeudet 20 vuotta,<br />
toimintaseminaari vanhemmille ja lapsille<br />
Aika: Lauantaina 10.10.<strong>2009</strong><br />
kello 10.30 – 15.00<br />
Paikka: Annantalo, Annankatu 30, Helsinki<br />
Tarjoilu: kahvi ja lounas<br />
Tilaisuudesta saa:<br />
• Ideoita, toimintamalleja ja välineitä yhdistystoimintaan<br />
sekä oman lapsen oikeudet<br />
20v –tapahtuman järjestämiseen.<br />
• Lapsille oma työpaja ja diplomi<br />
osallistumisesta.<br />
Tilaisuuden tarkoitus:<br />
• Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden ja<br />
toimijuuden vahvistaminen.<br />
• Vanhempainyhdistyksen toimintamuotojen<br />
kehittäminen.<br />
Laulamassa Reippaat Äidit<br />
Soppaa hämmentämässä Sami Garam<br />
Päivän puheenvuoroja mm.<br />
• Pääsihteeri Kalevi Virtanen: Miten lapset<br />
otetaan yhteiskunnan arkipäivässä huomioon<br />
• Filosofian tohtori Pirkko Nurmi:<br />
Aikuiset lapsen hyvinvointia kehittämässä<br />
Lue lisää www.suomenvanhempainliitto.fi tai<br />
soita Outi Hurmeelle 09 135 1177.<br />
Ilmoittaudu sähköpostilla<br />
johanna.artola@suomenvanhempainliitto.fi<br />
Tervetuloa!<br />
Huom. Paikkoja on rajoitetusti!<br />
Jos et itse pääse mukaan, kerro tilaisuudesta<br />
muille yhdistystoimijoille.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 27
Usein esitettyjä<br />
kysymyksiä<br />
vanhempainyhdistystoiminnasta<br />
1<br />
Onko hallituksen kokous päätösvaltainen, jos<br />
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei<br />
ole paikalla<br />
Jos yhdistyksen sääntöjen mukaan hallituksen kokouksen<br />
päätösvaltaisuuteen kuuluu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan<br />
läsnäolo, päätösvaltaisuus edellyttää<br />
hänen läsnäoloaan. Jos säännöissä ei mainita puheenjohtajan<br />
tai varapuheenjohtajan paikallaolosta, sovelletaan<br />
yleistä sääntöä, jonka mukaan kokous on päätösvaltainen<br />
kun puolet jäsenistä on paikalla.<br />
3<br />
Olemme ajatelleet järjestää arpajaiset koulun<br />
tapahtumassa. Pitääkö arpajaisia varten hakea<br />
lupa<br />
www.intermin.fi/poliisi/home.nsf -sivustolta löytyy<br />
tietoa mm. arpajais- ja rahankeräysluvista sekä yleisötilaisuuden<br />
järjestämisestä yleensä. Tässä suora lainaus<br />
pienarpajaisiin liittyen:<br />
Arpajaislain mukaan yleishyödyllinen yhteisö tai<br />
säätiö saa toimeenpanna ilman lupaa tavara-arpajaiset,<br />
joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään<br />
2000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako<br />
tapahtuu samassa tilaisuudessa (pienarpajaiset).<br />
Koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi opiskelun<br />
tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi<br />
toimeenpanna pienarpajaiset, jos arpajaisten<br />
toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen<br />
henkilö. Pien- ja miniatyyriarpajaisissa voittojen<br />
yhteenlasketun arvon on oltava vähintään 35 % arpojen<br />
yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton<br />
on oltava vähintään yhtä suuri, kuin arvan hinta. Osasta<br />
pienarpajaisia on tehtävä tilitys.<br />
2<br />
Millainen vakuutus vanhempainyhdistyksellä tulisi<br />
olla Saako Liiton kautta vakuutusta<br />
Vakuutuksen tarve vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa<br />
kaikki päiväkodin/koulun tiloissa oleva toiminta on<br />
vakuutettua, näin ollen myös vanhempainyhdistyksen<br />
siellä järjestämät tapahtumat. Joissakin kunnissa taas vain<br />
kaikki päiväkodin/ koulun vuosisuunnitelmassa olevat<br />
tapahtumat on vakuutettu. Tällöin on varmistettava etukäteen,<br />
että vanhempainyhdistyksenkin tapahtuma on<br />
kirjattu vuosisuunnitelmaan, jotta vakuutusturva olisi<br />
voimassa. Toisissa kunnissa vain kunnan oma toiminta<br />
on vakuutettua.<br />
<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton kautta ei valitettavasti saa<br />
vakuutuksia. Vakuutusasioissa kannattaa olla yhteydessä<br />
suoraan vakuutusyhtiöön.<br />
Tilaa Aikuiset<br />
välittää -T-paita<br />
Vanhempainliiton kolmevuotisen<br />
Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -projektin<br />
T-paitoja voi tilata suoraan projektikoordinaattori<br />
Anne Hautamäeltä<br />
puh. 040 566 5161 tai<br />
anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi.<br />
Paita on musta perusmalli, jossa oranssi teksti.<br />
Paitoja on myynnissä rajoitettu erä<br />
hintaan 6,00 euroa / kpl + toimituskulut.<br />
Saatavilla on koot S-XL.<br />
28 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Ehkäisevää<br />
päihdetyötä<br />
kouluissa ja<br />
oppilaitoksissa<br />
Ehkäisevää päihdetyötä<br />
tekevät Suomessa lukuisat<br />
eri järjestöt ja tahot, yhdessä<br />
ja erikseen. Ehkäisevä<br />
päihdetyö on tärkeä<br />
ja mielekäs tapa toimia<br />
myös vanhempainyhdistyksissä.<br />
Ideoita ja apua<br />
voi pyytää oman paikkakunnan<br />
järjestötoimijoilta<br />
tai valtakunnallisista<br />
toimistoista. Helppo<br />
tapa aloittaa on osallistua<br />
vuosittain järjestettäviin<br />
kampanjoihin ja tapahtumiin,<br />
joista esimerkkinä<br />
Ehkäisevän päihdetyön<br />
viikko, Kännikapina,<br />
Anna lapselle raitis joulu<br />
ja Selvinpäin kesään<br />
-kampanjat.<br />
<strong>Suomen</strong> Vanhempainliiton<br />
Päihteettömyyttä<br />
edistävä lähiyhteisö<br />
–hanke päättyy tämän<br />
vuoden lopussa. Hankkeen<br />
myötä liitto on tuottanut<br />
aineistoa ja malleja<br />
vanhempainyhdistysten<br />
käyttöön. Liitosta voit tiedustella<br />
esimerkiksi K-18<br />
kampanjasta. Katso myös<br />
Onni ja Oikku –julkaisu<br />
liiton verkkosivuilla ja tulosta<br />
mukaan vanhempainiltoihin.<br />
Lue lisää päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö<br />
-hankkeesta osoitteessa<br />
www.suomenvanhempainliitto.fi/pake<br />
Muita ehkäisevän päihdetyön toimijoita:<br />
• Aseman Lapset ry, Friends-ohjelman koulutukset opettajille<br />
ja oppilashuoltohenkilöstölle, vanhempainillat sekä luennot<br />
koululaisille, Walkers-toiminta.<br />
www.asemanlapset.fi<br />
• Elämä On Parasta Huumetta ry, päihteet kokonaisuutena<br />
ryhmästä riippuen, koulutusta myös ammattilaisille. Ahaateatterin<br />
kanssa yhteistyöprojektina Helppoo Rahaa –näytelmä,<br />
joka myös kiertää maakunnissa.<br />
www.elamaonparastahuumetta.fi<br />
• Irti Huumeista ry, perustietoa päihteistä ja huumausaineista<br />
vanhempainilloissa ja keskustelutilaisuuksissa. Vanhemmille<br />
myös palveleva puhelin.<br />
www.irtiuumeista.fi<br />
• Koulutus Elämään säätiö, interaktiivinen, lapsia osallistava,<br />
itsetuntoa ja oman kehon ainutlaatuisuutta korostava<br />
pedagogiikka, mm. draamaharjoitukset.<br />
www.koulutuselamaan.fi<br />
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), toiminnallisia ja<br />
osallistavia menetelmiä.<br />
www.mll.fi/paihdekasvatusaineistot<br />
• Raittiuden ystävät ry, Kännikapina –tapahtuma ja siihen liittyvä<br />
alkoholirata, luentoja päihteistä koulun tilaisuuksissa.<br />
www.raitis.fi<br />
www.kannikapina.fi<br />
• Terveys ry, elämyksellisiä ja osallistavia teematapahtumia<br />
yleensä vanhempainiltojen yhteydessä. Teemoina esimerkiksi<br />
Smokefree –toiminta tai päihteet liikenteessä.<br />
www.terveysry.fi<br />
www.smokefree.fi<br />
www.lopettaja.fi<br />
Kiusaaminen<br />
jatkuu netissä<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />
keväällä <strong>2009</strong><br />
julkaisemien kyselytulosten<br />
mukaan koulukiusaaminen<br />
jatkuu usein netin<br />
tai kännykän välityksellä,<br />
vaikka se koulussa olisi jo<br />
loppunut. Osa kiusaajista<br />
esiintyy netissä nimimerkillä,<br />
niin ettei kiusattu<br />
itsekään aina tiedä, ovatko<br />
kyseessä samat kiusaajat<br />
kuin koulussa. Silti netissä<br />
kiusatuista selvästi yli<br />
puolet tiesi kiusaajien olevan<br />
oman koulunsa oppilaita.<br />
Nuoret eivät kerro kiusaamisesta<br />
aikuiselle, koska<br />
eivät usko että siitä on<br />
hyötyä. Nuorista osa jopa<br />
kokee, että puhuminen on<br />
vain pahentanut tilannetta.<br />
MLL kartoitti kyselyssä<br />
12–19-vuotiaiden nuorten<br />
ajatuksia kouluhyvinvoinnista<br />
ja kiusaamisesta. Internetissä<br />
tehtyyn kyselyyn<br />
vastasi yli 15 000 nuorta,<br />
joista 75 % oli tyttöjä.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 29
Y H D I S T Y K S I S S Ä T AP A H T U U<br />
Vuoden koulussa luova<br />
hulluus on toivottavaa<br />
”Koulussa on todella hyvä<br />
henki. Meidät vanhemmat otetaan<br />
vastaan luontevana osana<br />
koulun arkea, tänne on helppo<br />
tulla”, kiittelevät yhdistyksen<br />
puheenjohtaja Pekka Vallin<br />
ja sihteeri Piia Tilsala. ”Vanhempia<br />
pidetään täällä hyvin<br />
ajan tasalla ja mielipiteitämme<br />
kuullaan. Rehtori tukee ja<br />
avustaa yhdistystä viestinnässä<br />
ja kannustaa vanhempia mukaan<br />
toimintaan. Koulu tarjoaa<br />
yhdistykselle kokouskahvitkin.<br />
Se voi kuulostaa pieneltä<br />
asialta, mutta merkitsee meille<br />
sitä, että työtämme todella<br />
arvostetaan”, Pekka Vallin<br />
sanoo.<br />
”Olemme saaneet kannatusmaksuja<br />
ja myyntituloja kohtuullisen<br />
helposti, sillä rehtorin<br />
ja henkilökunnan tuella<br />
viesti toiminnastamme on kulkenut<br />
hyvin koteihin. Ystävänpäivänä<br />
myönsimme koululle<br />
ystäväntonnin, jonka käytöstä<br />
oppilaat ja opettajat saivat yhdessä<br />
äänestää. Varoilla sitten<br />
hankimme välituntikäyttöön<br />
Vuoden kouluksi <strong>2009</strong> on valittu mäntsäläläinen<br />
Riihenmäen koulu, toinen paikkakunnan kahdesta<br />
yläkoulusta. Koulussa aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys<br />
iloitsee palkinnosta ja kiittää samalla<br />
yhdistyksen saamasta huomiosta. Rehtori myönsi<br />
vanhempainyhdistykselle stipendin erinomaisesta<br />
toiminnasta koulun hyväksi.<br />
muun muassa tanssimaton”,<br />
Piia Tilsala lisää.<br />
Koulun rehtori Lasse Herrala<br />
pitää myönteisen palautteen<br />
antamista kaikkiin suuntiin<br />
tärkeänä. Jos ja kun huolia<br />
esiintyy, niihin tartutaan silloin<br />
kun ongelma on vielä pieni.<br />
Yleensä kaikesta on selvitty<br />
puhumalla ja luottamuksellisella<br />
yhteistyöllä.<br />
Yksilön kohtaaminen<br />
kuuluu koulun arkeen<br />
”Työskentelytapamme perustuu<br />
luovaan hulluuteen.<br />
Nuorille on annettava tekemistä,<br />
kaikkea ei pidä tarjota<br />
valmiina. Meillä monenlaista<br />
saa kokeilla ja mielikuvitusta<br />
käyttää, tietenkin aina hyvien<br />
tapojen mukaisesti. Jokainen<br />
on yksilö ja se otetaan täällä<br />
huomioon.”<br />
Rehtori itse toimii tässä yhtenä<br />
esimerkkinä. Hän on koulun<br />
pääovella oppilaita vastassa<br />
jokaisena arkiaamuna, ja tervehtii<br />
mahdollisuuksien mukaan<br />
jokaista henkilökohtaisesti.<br />
”On tärkeää, että joku<br />
aikuinen kohtaa nuoren silmätysten<br />
päivittäin ja huomioi<br />
hänet. Eräs poika tuli kovin<br />
punasilmäisenä aamulla kou-<br />
luun. Kun tiedustelin asiaa,<br />
hän kertoi kärsivänsä pahasta<br />
allergiasta. Jos kukaan ei olisi<br />
välittänyt kysyä, poika olisi<br />
voinut jäädä pitkäksi aikaa ilman<br />
hoitoa. Ei nämä niin suuria<br />
ja vaikeita asioita ole”, Herrala<br />
hymyilee.<br />
Modernia ajattelua<br />
opetukseen<br />
”Pyrimme käyttämään luovuutta<br />
myös opetusmetodeissa.<br />
Hankimme hiljattain kouluun<br />
sohvaryhmän opetustilaksi.<br />
Katsomme, että nuoret tarvitsevat<br />
dialogia, keskustelevaa<br />
oppimista kasvotusten toinen<br />
toistensa kanssa. Modernissa<br />
maailmassa lapset käyvät virtuaalista<br />
keskustelua muiden<br />
kanssa yli maiden rajojen. Ei<br />
ole enää nykyaikaista vain istua<br />
päivät pitkät jonossa toisen<br />
niskaa tuijottaen. Olisittepa<br />
nähneet oppilaiden ilmeet,<br />
kun sohvia kannettiin sisään!”,<br />
Rehtori iloitsee.<br />
Juhlahumun keskellä häntä<br />
myös suututtaa. ”Luova<br />
hulluus on meille myös tapa<br />
selviytyä ja uskoa tulevaan.<br />
Nyt tarvitsemme metodiamme<br />
enemmän kuin koskaan.<br />
Ihmettelen, onko yhteiskuntamme<br />
todella näin köyhä, että<br />
säästämme väärästä paikasta ja<br />
uhkaamme lasten turvallisuutta<br />
Ei ole!”, hän vastaa ponnekkaasti.<br />
Vuoden koulu valittiin nyt<br />
yhdeksännentoista kerran. Valinnan<br />
tekee Opettajalehti ja<br />
Opetusalan ammattijärjestö<br />
OAJ.<br />
Piia Tilsala ja Pekka Vallin kannustavat vanhempia osallistumaan<br />
aktiivisesti koulun toimintaan myös yläkoulussa.<br />
”Nuori saattaa sanoa, ettei vanhempia kaivata<br />
joka paikkaan touhuamaan. Todellisuudessa he ovat<br />
kuitenkin ylpeitä ja arvostavat vanhempien työtä nuorten<br />
hyväksi”, Tilsala kannustaa.<br />
30 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>
Askolan vanhemmat potkivat<br />
lapsia lempeästi yläkouluun<br />
Stella Polariksesta juhlaan kutsuttu juontajapari ei<br />
jätä yleisöä kylmäksi. Heti illan aluksi verrytellään<br />
poskilihakset juhlakuntoon. Askolan alakoulujen<br />
kuudesluokkalaiset, heidän sisaruksensa, vanhemmat<br />
ja isovanhemmat nauravat katketakseen jo<br />
ennen kuin juhla on päässyt kunnolla alkuun.<br />
Stella Polariksen näyttelijät<br />
Elina Stirkkinen ja<br />
Simo Routarinne juonsivat<br />
tunnelman korkeaksi<br />
heti tilaisuuden ensimetreillä.<br />
Right Side –bändin<br />
jäsenet toivovat, että<br />
harrastus voi jatkua<br />
myös yläasteella. Topi<br />
Nurmi soittaa bändissä<br />
rumpuja ja kitaraa.<br />
kin luokka nousee lavalle esittämään<br />
itse suunnittelemansa<br />
ohjelmanumeron. Esitysten<br />
päätteeksi kaikki 70 kuudesluokkaista<br />
ja heidän opettajansa<br />
kukitetaan yhteisen taipaleen<br />
kunniaksi.<br />
Topi, Joonas, Joni, Aarne<br />
ja Jasper ovat vuoden verran<br />
soitelleet kimpassa. Right Side<br />
nimen saanut yhtye koettelee<br />
komeasti Jukolan vanhoja hirsiseiniä<br />
ja yleisön rock-kestävyyttä.<br />
Topi soittaa rumpuja<br />
ja kitaraa. ”Ei mua jännitä<br />
yläkouluun meno. Äitiä varmaan<br />
vähän jännittää”, Topi<br />
toteaa, mutta ei oikein tiedä<br />
miksi. ”Ehkä se, että nyt lapsi<br />
on enemmän omillaan”, Tiina<br />
myöntää.<br />
Potkiaisia vietetään vuorovuosina<br />
Askolan seudun monista<br />
seurojentaloista. Tapahtuma<br />
on kokonaisuudessaan<br />
vanhempien organisoima ja tal-<br />
Kyseessä on Askolan alakoulujen<br />
vanhempainyhdistysten<br />
yhteinen satsaus, kuudesluokkalaisille<br />
vuosittain järjestettävät<br />
Potkiaiset.<br />
”Riittävien tilojen puuttuessa<br />
kaikki koulut eivät pysty<br />
järjestämään kevätjuhlaa, jonne<br />
kaikki vanhemmat mahtuisivat.<br />
Lapset ovat myös toivoneet<br />
enemmän tilaisuuksia,<br />
joissa voivat esiintyä; soittaa,<br />
tanssia ja laulaa. Juhlan tarkoitus<br />
on samalla koota tulevat<br />
seiskaluokkalaiset ja heidän<br />
perheensä yhteen. Näin<br />
nuorten on helpompi kohdata<br />
toisensa siirtyessään uuteen<br />
yläkouluun ja vanhemmatkin<br />
tulevat tutuiksi keskenään”,<br />
kertoo kuudesluokkalaisen<br />
Topin äiti Tiina Nurmi.<br />
Näyttelijät Elina Stirkkinen<br />
ja Simo Routarinne toimivat<br />
illan juontajina, mutta<br />
illan päätähtiä ovat lapset. Kukoovoimin<br />
toteutettu. Opettajat<br />
saavat osallistua juhlaan<br />
kutsuvieraina. Kustannuksia<br />
syntyy lähinnä esiintyjien<br />
palkkiosta ja kahvitarjoilusta.<br />
Avustusta kuluihin vanhempainverkosto<br />
on saanut paikallisesta<br />
Lions Clubilta.<br />
Askolan yläkoulussa vanhempainyhdistystä<br />
ei vielä ole,<br />
mutta mikäli nuoret saisivat<br />
päättää, sellainen perustetaan.<br />
Right Side tahtoo vastaavia tilaisuuksia<br />
myös tulevaisuudessa.<br />
Jos koulun resurssit<br />
eivät riitä tarjoamaan esiintymismahdollisuuksia<br />
bändille,<br />
katseet kohdistetaan vanhempiin.<br />
Tiina Nurmi myöntää,<br />
että Topin yläkouluun<br />
siirtyminen vähän jännittää.<br />
”Lapsi on siellä<br />
niin omillaan”, hän<br />
miettii syitä.<br />
<strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong> • 31
32 • <strong>Vanhempien</strong> <strong>Sanomat</strong>