Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...
Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...
Lataa pdf - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia palveluita ...
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
forAGENDA<br />
Fortum<br />
SIDOSRYHMÄJULKAISU<br />
Teemana sähkömarkkinat:<br />
Kuinka ne toimivat nyt Entä tulevaisuudessa<br />
2<br />
2011<br />
su Päättäjäjulkaisu Päättäjäjulk<br />
äjäjulkaisu Päättäjäjulka<br />
su Päättäjäjulkaisu<br />
äjulkaisu u Pää
Pääkirjoitus<br />
Sähkömarkkinoiden laajentaminen <strong>ja</strong> kilpailun<br />
lisääminen a<strong>ja</strong>nkohtaisempaa kuin koskaan<br />
Sähkömarkkinoiden vapauttamisesta Suomessa on kulunut jo reilut<br />
15 vuotta. Keskeistä muutoksessa oli sähköntuotannon <strong>ja</strong> -myynnin avaaminen<br />
kilpailulle <strong>ja</strong> niiden erottaminen sähkönsiirrosta <strong>ja</strong> -<strong>ja</strong>kelusta, jotka<br />
ovat luonnollisia monopole<strong>ja</strong>. Samalla Suomi liittyi yhteisiin pohjoismaisiin<br />
sähkön tukkumarkkinoihin, joita pidetään edelläkävijöinä maailmassa.<br />
Markkinoiden vapauttamisen <strong>ja</strong> laajentamisen perusteena oli tarve<br />
tehostaa resurssien käyttöä <strong>ja</strong> parantaa huoltovarmuutta ilman ylimitoitettu<strong>ja</strong><br />
kansallisia investointe<strong>ja</strong>. Ymmärrettiin, että yhteiskunnalle <strong>ja</strong><br />
kuluttajille tulee huomattavasti edullisemmaksi, kun koko pohjoismainen<br />
tuotantokapasiteetti on maiden käytössä <strong>ja</strong> vapaa kilpailu oh<strong>ja</strong>a mitoittamaan<br />
uudet investoinnit kustannustehokkaasti. Suuri hyötyjä tuotannon<br />
optimaalisesta käytöstä on luonnollisesti myös ympäristö.<br />
Eurooppaa ravistelevan talouskriisin myötä tämä a<strong>ja</strong>tus on entistä<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaisempi. Yhteisesti sovitut ilmasto- <strong>ja</strong> energiatavoitteet edellyttävät<br />
useiden satojen mil<strong>ja</strong>rdien investointe<strong>ja</strong> vähäpäästöiseen<br />
energian tuotantoon. Tähän Euroopalla ei ole varaa, jos maat tekevät<br />
energiapolitiikkaa kansallisista lähtökohdista. Sen si<strong>ja</strong>an maiden olisi yhdessä<br />
pyrittävä poistamaan esteitä kilpailun tieltä <strong>ja</strong> antaa markkinoiden<br />
kohdentaa investoinnit sinne, missä ne on edullisinta toteuttaa ilman,<br />
että päätöksentekoa oh<strong>ja</strong>avat vääristävät tuet tai niitä estävät tarpeettoman<br />
monimutkaiset lupamenettelyt.<br />
Avainasemassa markkinoiden yhdentymiselle <strong>ja</strong> uusiutuvan tuotannon<br />
merkittävälle lisäämiselle on myös maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien<br />
vahvistaminen. Sen avulla varmistetaan, että sähkö virtaa vapaasti<br />
edullisemmalta hinta-alueelta kalliimmalle <strong>ja</strong> että käytössä on aina edullisin<br />
mahdollinen tuotantomuoto. Tästä laajempien markkinoiden hintavakaudesta<br />
Pohjoismaat ovat hyötyneet parin viime vuoden a<strong>ja</strong>n, kun<br />
Saksasta on virrannut edullisempaa sähköä Pohjolaan. Kun päätöksentekijät<br />
ratkovat Euroopan talousvaikeuksia, eivät energia-asiat ehkä ole<br />
päällimmäisenä mielessä. Nyt jos koskaan meidän tulisi kuitenkin seisoa<br />
yhteisesti sovittujen tavoitteiden takana <strong>ja</strong> tehdä rohkeasti niiden saavuttamiseksi<br />
tarvittavat päätökset. Kyse on maanosamme kilpailukyvystä <strong>ja</strong><br />
ympäristömme tulevaisuudesta – tämän päivän ratkaisut tehdään puolen<br />
vuosisadan tähtäimellä.<br />
Anne Brunila<br />
Johta<strong>ja</strong>, yhteiskuntasuhteet <strong>ja</strong> kestävä kehitys<br />
Fortum forAGENDA on Fortumin päättäjäjulkaisu. Julkaisi<strong>ja</strong>:Pää toi mitta<strong>ja</strong>:<br />
Anne Brunila Toimituspäällikkö: Paula Durston Toimitus <strong>ja</strong> ulkoasu: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Kannen kuvitus: Janne Harju Paino:<br />
Lönnberg Painot Oy ISSN 1799-6171 Osoitteenmuutokset <strong>ja</strong> muut yhteydenotot: for.agenda@fortum.com
Sisältö syyskuu 2011<br />
Eurooppa tarvitsee vahvan<br />
yhteisen vision saavuttaakseen<br />
tavoitteensa olla hiilineutraali,<br />
sanoo EURELECTRICin<br />
pääsihteeri Hans ten Berge.<br />
14<br />
s.<br />
Argumentit<br />
Selvät sävelet<br />
sähkömarkkinoilla<br />
Miten sähkömarkkinat rakentuvat<br />
Millaisia seurauksia eri ratkaisuilla on<br />
Miltä näyttää tulevaisuus s. 4<br />
Suunta<br />
Näkemyksiä sähkömarkkinoiden<br />
kehittämisestä<br />
Tukkumarkkinoiden tuet <strong>ja</strong> investoinnit on saatava<br />
tasapainoon. Sähkönsiirron tulee olla kannattavaa.<br />
Pohjoismaisille vähittäismarkkinoille on avattava tie. s. 10<br />
Näkökulma<br />
Kulutta<strong>ja</strong>n rooli<br />
sähkömarkkinoilla<br />
Johta<strong>ja</strong> Timo Karttinen muistuttaa, että nimenomaan<br />
kulutta<strong>ja</strong>n tarpeet oh<strong>ja</strong>avat energiajärjestelmän<br />
muutosta. s. 12<br />
Visio<br />
Matkalla<br />
hiilineutraaliuteen<br />
Eurooppa tarvitsee vahvan yhteisen vision<br />
ollakseen hiilineutraali, sanoo<br />
pääsihteeri Hans ten Berge. s. 14<br />
Kommentti<br />
Yhdentymisestä etua<br />
Pohjoismaille<br />
Nord Pool Spotin toimitusjohta<strong>ja</strong> Mikael Lundin<br />
pohtii Euroopan laajuisen sähkömarkkinaintegraation<br />
etenemistä. s. 16<br />
Fakta<br />
Älykäs verkko avaa oven<br />
uusiutuville<br />
Älykkäät sähköverkot mahdollistavat<br />
sähkön ha<strong>ja</strong>utetun tuotannon, varastoinnin<br />
<strong>ja</strong> joustavan kulutuksen. s. 17
4<br />
Fortum forAGENDA
Argumentit<br />
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Alan asiantunti<strong>ja</strong>t esittävät näkemyksiään.<br />
Selvät sävelet<br />
sähkömarkkinoilla<br />
Pohjoismaisessa sähköpalapelissä on useita osatekijöitä.<br />
Mikä rooli <strong>ja</strong> millaiset vaikutukset eri ratkaisuilla on – <strong>ja</strong> miltä näyttää<br />
sähkömarkkinoiden tulevaisuus<br />
Katri Koskela<br />
Janne Harju<br />
Suomi on henkilöä kohti lasketun<br />
energiankulutuksen kärkimaita<br />
Euroopassa pohjoisen<br />
si<strong>ja</strong>innin sekä energiaintensiivisen<br />
teollisuuden vuoksi. Vaikka energiankulutus<br />
kokonaisuudessaan saataisiin<br />
käännettyä laskuun, kasvaa sähkön<br />
suhteellinen osuus kulutuksesta<br />
tulevaisuudessa, kun sähköllä korvataan<br />
tehottomampia energialähteitä<br />
esimerkiksi teollisuuden prosesseissa<br />
<strong>ja</strong> liikenteessä.<br />
Pohjoismaissa sähkömarkkinat<br />
muodostuvat kolmesta osa-alueesta:<br />
pohjoismaisista tukkumarkkinoista,<br />
kansallisista vähittäismarkkinoista<br />
sekä paikallisesta sähkönsiirrosta.<br />
Sähkön tuotta<strong>ja</strong>t myyvät tuottamansa<br />
sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin,<br />
mistä sähkön vähittäismyyjät<br />
hankkivat sähköä <strong>ja</strong> myyvät sitä<br />
edelleen omille asiakkailleen. Asiakkaat<br />
puolestaan valitsevat, miltä<br />
yrityk seltä ostavat sähkönsä. Sähköverkkoyhtiöt<br />
ovat erikoistuneet<br />
sähkönsiirtoon. Kullakin verkkoyhtiöllä<br />
on aina oikeus <strong>ja</strong> velvollisuus<br />
huolehtia sähkön<strong>ja</strong>kelusta alueellaan,<br />
sillä ei ole järkevää raken taa rinnakkaisia<br />
verkko<strong>ja</strong> samalle alueelle.<br />
Pohjoismaat muodostavat maailman<br />
ensimmäiset useita maita kattavat<br />
sähkön tukkumarkkinat. Pohjoismaisilla<br />
tukkumarkkinoilla kauppaa<br />
käy noin 350 sähkön tuot ta <strong>ja</strong>a, <strong>ja</strong><br />
suomalaisilla vähittäismarkki noilla<br />
energian toimitta<strong>ja</strong>nsa voi valita<br />
noin 70 sähkönmyyjän joukosta.<br />
Pohjoismaiset sähkömarkkinat<br />
toimivat varsin hyvin, sillä markkinaosapuolia<br />
on paljon <strong>ja</strong> kaupankäynti<br />
on vilkasta. Monissa muissa Euroopan<br />
maissa sähkömarkkinat ovat<br />
edelleen varsin keskittyneet. EU:n<br />
tavoitteena onkin aikaansaada<br />
EU:n laajuiset sähkön sisämarkkinat<br />
vuoteen 2014 mennessä.<br />
Ympäristön kannalta ei ole<br />
yhden tekevää, millä keinoin sähköä<br />
tuote taan, <strong>ja</strong> miten tehokas kyseinen<br />
tuotantotapa on. Tuotantopalettiin<br />
taas vaikuttavat ennen kaikkea kussakin<br />
maassa käytössä olevat resurssit<br />
<strong>ja</strong> kansalliset valinnat esimerkiksi<br />
Pohjoismaissa<br />
käytössä<br />
on monipuolinen<br />
tuotantopaletti,<br />
mikä on<br />
merkittävä<br />
vahvuus.<br />
»<br />
Fortum forAGENDA 5
Argumentit<br />
ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT<br />
uusiutuvien <strong>ja</strong> ydinvoiman<br />
osalta. Yhä suuremmassa<br />
määrin tuotanto tavan valintaan<br />
vaikuttavat myös kansainväliset<br />
sopimukset, kuten<br />
EU:n ympäristö- <strong>ja</strong> ilmastotavoitteet<br />
<strong>ja</strong> päästökauppa.<br />
Pohjoismaissa käytössä on<br />
monipuolinen tuotantopaletti,<br />
mikä on merkittävä vahvuus.<br />
On hyvä olla tietoinen sähkö -<br />
palapelin osatekijöistä: millaisia<br />
seurauksia erilaisilla ratkaisuilla<br />
on, <strong>ja</strong> mitkä kaikki asiat<br />
sähkömarkkinoihin vaikuttavat.<br />
Tällä aukeamalla sähkömarkkinoiden<br />
eri osapuolet – tuotta<strong>ja</strong>n,<br />
säätelijän <strong>ja</strong> kulutta<strong>ja</strong>n<br />
edusta<strong>ja</strong>t – kertovat näkemyksiään<br />
sähkömarkkinoiden nykytilasta<br />
<strong>ja</strong> tulevaisuudesta.<br />
SÄHKÖN HINNAN<br />
MUODOSTUMINEN<br />
SUOMESSA:<br />
Sähkön vähittäismyyntihinta<br />
Verot<br />
Sähkönsiirtomaksut<br />
41 %<br />
30 %<br />
29 %<br />
Tukkumarkkinoilla hinta<br />
määräytyy sähköpörssissä<br />
kysynnän <strong>ja</strong> tarjonnan<br />
mukaan.<br />
Sähkön vähittäismyyntihinta<br />
perustuu tukkumarkkinoiden<br />
hintaan.<br />
Verot määrää valtio.<br />
Sähkön siirtohintaa<br />
säätelevät viranomaiset.<br />
Jukka<br />
Leskelä<br />
Energiateollisuus<br />
ry:n<br />
sähköntuotannosta<br />
vastaava<br />
johta<strong>ja</strong><br />
”Pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat<br />
toimivat hyvin: volyymi<br />
on riittävä, <strong>ja</strong> markkinat oh<strong>ja</strong>avat<br />
tuotantoa siten, että tehokkaimmat<br />
<strong>ja</strong> kustannuksiltaan edullisimmat<br />
voimalat vastaavat tuotannosta.<br />
Sähkön siirtoyhteyksiä tarvittaisiin<br />
kuitenkin lisää erityisesti Etelä-<br />
Skandinaviaan, koska siirtokapasiteetin<br />
riittämättömyys rajoittaa<br />
ajoittain kilpailua.<br />
Lähes kaikissa Euroopan maissa<br />
ollaan siirtymässä tilanteeseen,<br />
jossa joitakin tuotantomuoto<strong>ja</strong><br />
tuetaan voimakkaasti <strong>ja</strong> toisia<br />
syrjitään verottamalla tai jopa<br />
kielloilla. Regulaattorin <strong>ja</strong> poliitikkojen<br />
tehtävänä tulisi kuitenkin olla<br />
päinvastainen, eli avata mahdollisuuksia<br />
kilpailuun <strong>ja</strong> luoda yleisiä<br />
investointiedellytyksiä.<br />
Koko EU:n laajuisten yhteisten<br />
energiasisämarkkinoiden aikaansaaminen<br />
tavoiteaikataulussa<br />
vuoteen 2014 mennessä on hyvin<br />
haastava. Alppien pohjoispuolisen<br />
Euroopan osalta tavoite on kuitenkin<br />
kovaa vauhtia toteutumassa,<br />
sillä olemme jo nyt käytännössä<br />
yhtä markkina-aluetta Saksan,<br />
Ranskan <strong>ja</strong> Benelux-maiden kanssa.<br />
Yhteiset markkinat tuovat ennen<br />
kaikkea vakautta, josta hyötyvät<br />
sekä tuotta<strong>ja</strong>t että kulutta<strong>ja</strong>t.<br />
Uusiutuvan energian osuuden<br />
kasvattaminen on jättihaaste koko<br />
Euroopalle. Tarvitaan paljon investointe<strong>ja</strong>,<br />
joiden tärkein edellytys on<br />
vakaa politiikka. Tämä merkitsee<br />
muun muassa voimalaitos- <strong>ja</strong><br />
sähkönsiirtohankkeiden sujuvaa<br />
lupamenettelyä. On myös selvää,<br />
että joitakin uusiutuvan energian<br />
tuotantomuoto<strong>ja</strong> on tuettava.”<br />
6<br />
Fortum forAGENDA
Riku<br />
Huttunen<br />
Energiamarkkina<br />
-<br />
viraston<br />
ylijohta<strong>ja</strong><br />
”Suomalaiset vähittäismarkkinat<br />
toimivat hyvin <strong>ja</strong> myös pohjoismaiset<br />
tukkusähkömarkkinat toimivat<br />
lähtökohtaisesti hyvin. Käytännössä<br />
tukkumarkkinat ovat laajentumassa<br />
niin Baltian kuin Keski-Euroopankin<br />
suuntaan, mikä lisää kilpailua <strong>ja</strong><br />
eurooppalaisen sääntelyn merkitystä.<br />
On tärkeää turvata riittävä<br />
sähkönsiirtokapasiteetti sekä<br />
maiden välillä että kansalli sissa<br />
verkoissa. Markkinoiden läpinäkyvyyttä<br />
olisi hyvä kehittää esimerkiksi<br />
aluehintojen osalta.<br />
Viime talvina Pohjoismaissa<br />
nähdyt sähkön hintapiikit kertovat<br />
ensinnäkin siitä, että kysynnän<br />
<strong>ja</strong> tarjonnan joustot ovat pieniä<br />
Eurooppalaisten<br />
sisämarkkinoiden<br />
ehdoton edellytys<br />
on infrastruktuurin<br />
rakentaminen.<br />
korkean kulutuksen oloissa.<br />
Keino<strong>ja</strong>, joilla voitaisiin lisätä<br />
markkinoiden kykyä vastata<br />
poikkeuksellisiin hintasignaaleihin,<br />
tulee pohtia. Pohjoismaisten<br />
energiaviranomaisten yhteistyöelimen<br />
NordREGin puitteissa<br />
valmistuukin syksyllä selvitys<br />
kysyntäjouston kehittämisestä.<br />
Eurooppalaisten sisämarkkinoiden<br />
syntymisen ehdoton edellytys<br />
on riittävän siirto- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluinfrastruktuurin<br />
aikaansaaminen.<br />
Lisää kapasiteettia tarvitaan mm.<br />
maiden välisten sähkönsiirron<br />
pullonkaulojen poistamiseksi.<br />
Myös uusiutuvan energian lisääntyminen<br />
edellyttää investointe<strong>ja</strong><br />
älykkäisiin sähköverkkoihin. EUtason<br />
haaste on löytää yhteinen<br />
näkemys niiden infrastruktuurihankkeiden<br />
rahoituksesta, joilla on<br />
ra<strong>ja</strong>t ylittäviä vaikutuksia. Kilpailua<br />
vääristävät tuet eivät ole ratkaisu,<br />
vaan lähtökohtana tulee olla taloudellinen<br />
kannattavuus.”<br />
Mikael<br />
Englund<br />
Sähköasiakas<br />
”Pyrimme tarkkailemaan <strong>ja</strong><br />
säätelemään sähkönkulutustamme<br />
ajoittain, <strong>ja</strong> olemme<br />
kilpailuttaneet sähkösopimuksemme.<br />
Tarjontaa <strong>ja</strong> hintavertailu<strong>ja</strong><br />
saisi olla kuitenkin<br />
lisääkin. Sähköntoimitta<strong>ja</strong>n valinta<br />
ei ollut helppo päätös, koska<br />
hintavertailu oli hankalaa. Sähkön<br />
ostaminen Suomessa ei tunnu<br />
näin asiakkaan näkökulmasta<br />
riittävän selkeältä; hinnoitteluperusteiden<br />
läpinäkyvyys kaipaa<br />
kehittämistä erityisesti sähkön<strong>ja</strong>kelun<br />
osalta.<br />
Jonkin verran toimitta<strong>ja</strong>a<br />
miettiessä on merkitystä silläkin,<br />
miten sähkö on tuotettu. Tosin<br />
kokonaistaloudellinen tarkastelu<br />
ei ole aivan yksinkertaista. Uusiutuvia<br />
energialähteitä hyödyntävä<br />
tekniikka on kallista <strong>ja</strong> epävarmaa.<br />
Lisäksi laitteiden valmistus sitoo<br />
paljon panoksia, joiden laadusta<br />
on vaikeaa tai jopa mahdotonta<br />
saada tietoa.<br />
Tulevaisuuden älykkäät<br />
sähköverkot sekä automaation<br />
lisääminen kodeissa, muun<br />
muassa reaaliaikainen sähkönkulutuksen<br />
seuranta sekä oma<br />
pientuotanto ovat kiinnostavia<br />
ratkaisu<strong>ja</strong>, jos ne voidaan<br />
toteuttaa kohtuukustannuksin.<br />
Myös näihin ratkaisuihin liittyvät<br />
automaattiset säätöjärjestelmät<br />
voisivat olla mielenkiintoisia.”<br />
Fortum forAGENDA 7
Argumentit<br />
Euroopan sähkömarkkinat<br />
Sähkömarkkinoiden yhdentymistä puoltavat monet seikat,<br />
mutta vastusta<strong>ja</strong>t löytävät myös heikko<strong>ja</strong> lenkkejä.<br />
Pohjoismaiset markkinat näyttävät kehityksen suuntaa<br />
Pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat toimivat hyvin, mistä kertovat muun muassa alueiden<br />
pienet hintaerot. Vuonna 2010 Suomen <strong>ja</strong> Ruotsin aluehinnat olivat yli 90-prosenttisesti<br />
samalla tasolla. EU:n sisämarkkinamallia rakennetaankin pitkälti pohjoismaisen<br />
mallin poh<strong>ja</strong>lta. Myös sähkön vähittäismarkkinoilla Pohjoismailla on mahdollisuus<br />
toimia suunnannäyttäjänä.<br />
EU:n päästökauppa oh<strong>ja</strong>a markkinalähtöisesti<br />
Päästökauppa on hyvä esimerkki markkinalähtöisestä oh<strong>ja</strong>uskeinosta,<br />
joka oh<strong>ja</strong>a tuotantoa <strong>ja</strong> investointe<strong>ja</strong> tehokkaasti vähäpäästöiseen suuntaan<br />
– edellyttäen, että ei luoda päästökauppamekanismin kanssa päällekkäisiä<br />
tai ristiriitaisia oh<strong>ja</strong>usmekanisme<strong>ja</strong>. Myös uusiutuvan energian tavoitteet<br />
voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaimmin harmonisoidun <strong>ja</strong> kaikki<br />
EU-maat kattavan tukijärjestelmän avulla.<br />
Laajemmat markkinat tuovat tehokkuutta <strong>ja</strong> tasoittavat ero<strong>ja</strong><br />
Sähkö tuotetaan siellä, missä sen tuotanto on kulloinkin edullisinta.<br />
Yhteisillä markkinoilla sähkö virtaa matalamman hintatason alueelta<br />
korkeamman hinnan alueelle tasoittaen ero<strong>ja</strong>. Esimerkiksi viime vuonna<br />
sähkön tukkumarkkinahinta oli Saksassa alempi kuin Pohjoismaissa,<br />
jolloin edullisempaa sähköä on siirtynyt etelästä pohjoiseen.<br />
Sähkön toimitusvarmuus lisääntyy<br />
Toimivat markkinat <strong>ja</strong> hyvät siirtoyhteydet ovat energian toimitusvarmuuden<br />
paras tae. Mikäli sähkön siirtokapasiteettia yli rajojen on<br />
riittävästi, voidaan paikallisia tuotantokapeikko<strong>ja</strong> paikata yhteisiltä markkinoilta<br />
vaarantamatta toimitusvarmuutta toisaalla. Esimerkiksi Suomen ra<strong>ja</strong>llista säätö -<br />
voimakapasiteettia voidaan paikata yhteisillä markkinoilla vaikkapa Nor<strong>ja</strong>n<br />
vesivarastojen avulla.<br />
Yhteismarkkinat vahvistavat EU:n roolia suhteessa kolmansiin maihin<br />
EU on edelleen vahvasti riippuvainen energian tuonnista, erityisesti alueen ulkopuolelta<br />
ostettavasta kaasusta <strong>ja</strong> öljystä. Voidakseen olla yhtenäinen energiaulkosuhteissa on<br />
EU-maiden istuttava samassa veneessä energia-asioissa. Tämä edellyttää yhteisiä<br />
energiamarkkinoita <strong>ja</strong> yhtenäisempää energiapolitiikkaa.<br />
8<br />
Fortum forAGENDA
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Tarkastelussa teeman osa-alueiden hyödyt <strong>ja</strong> haitat.<br />
vaakakupeissa<br />
Mer<strong>ja</strong> Paavola<br />
Janne Harju<br />
Lainsäädäntö etenee hitaasti käytäntöön<br />
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen on ollut<br />
hidasta. Jäsenmaat ovat viivytelleet lainsäädännön toimeen panoa,<br />
minkä vuoksi sisämarkkinoiden hyötyjä ei ole voitu<br />
täysimääräisesti saavuttaa.<br />
Yhtenäistä energiapolitiikkaa ei ole selkeästi näköpiirissä<br />
EU:ssa yhteinen lainsäädäntö toimii, mutta yhteistä energiapolitiikkaa<br />
ei ole. Jäsenmaat kehittävät kansallista energiapolitiikkaa<br />
kukin kansallisista lähtökohdistaan. Tästä esimerkkinä ovat<br />
erilaiset kansalliset tuet <strong>ja</strong> verot, jotka ovat ristiriidassa<br />
yhteisesti sovittujen periaatteiden kanssa.<br />
Etu<strong>ja</strong> ei saavuteta ilman riittävää siirtokapasiteettia<br />
Markkinat eivät voi toimia optimaalisesti, ellei<br />
sähkö pääse siirtymään alueelta toiselle tai maasta<br />
toiseen riittämättömän siirtokapasiteetin vuoksi.<br />
Tämä heikentää myös merkittävästi energian toimitusvarmuutta.<br />
EU:n komissio on arvioinut, että investointitarve<br />
siirto- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluverkkoihin Euroopassa nousee<br />
600 mil<strong>ja</strong>rdiin euroon vuoteen 2020 mennessä.<br />
Monimutkaiset lupamenettelyt hidastavat<br />
rakenteiden uudistumista<br />
Monimutkaiset lupamenettelyt <strong>ja</strong> kielteinen kansalaismielipide<br />
hidastavat sähkön tuotanto- <strong>ja</strong> siirtoinvestointien<br />
toteuttamista. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa<br />
uudessa hallitus ohjelmassa Suomessa.<br />
Tukikilpailu vääristää markkinoiden toimintaa<br />
Jäsenmaat tukevat eri tavoin uusiutuvan energian tuotantoa.<br />
Erilaiset järjestelmät johtavat helposti tukikilpailuun maiden<br />
välillä, mikäli tuotantoa siirtyy maasta toiseen korkeampien<br />
<br />
järjestelmällä Pohjoismaat voisivat säästää mil<strong>ja</strong>rdi euroa vuodessa.<br />
Fortum forAGENDA 9
Suunta<br />
Laa<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> vapaat markkinat<br />
hyödyksi kulutta<strong>ja</strong>lle<br />
<strong>ja</strong> yhteiskunnalle<br />
Tällainen on Fortumin näkemys siitä, miten sähkömarkkinoiden<br />
toimintaa tulisi kehittää.<br />
Paula Durston<br />
Janne Harju<br />
TUET JA INVESTOINNIT TASAPAINOON<br />
TUKKUMARKKINOILLA<br />
Integroidut, hyvin toimivat eurooppalaiset<br />
sähkömarkkinat ovat keskeinen<br />
tekijä luotettavasti, kilpailukykyi sesti <strong>ja</strong><br />
kestävästi toimivan Euroopan<br />
unionin rakentamisessa.<br />
Tavoitteena ovat yhteiset<br />
sähkön tukkumarkkinat<br />
vuoteen 2014 mennessä.<br />
Yhteisten<br />
markki noiden<br />
rakentamisen<br />
ohella painitaan<br />
tiukkojen ilmastotavoitteiden<br />
kanssa.<br />
Pitkällä tähtäyksellä<br />
tämä tarkoittaa siirtymistä<br />
fossiilisista polttoaineista<br />
kohti uusiutuvia energialähteitä, kuten<br />
aurinko- <strong>ja</strong> tuulivoimaa. Kun uusiutuvaa<br />
tuotantoa rakennetaan lisää, pelkkä<br />
voimalaitoksen rakentaminen ei kuitenkaan<br />
riitä. Tarvitaan myös lisäinvestointe<strong>ja</strong><br />
sähköverkkoon, jotta sähkö saadaan<br />
siirrettyä tuulisilta <strong>ja</strong> aurinkoisilta<br />
alueilta sinne, missä kulutus on. Tämä<br />
vaatii mittavia investointe<strong>ja</strong> niin maiden<br />
välisiin kuin sisäisiinkin siirtoyhteyksiin.<br />
Riittävien siirtoyhteyksien ohella<br />
Euroopan sähkömarkkinoiden integraatiossa<br />
haasteena ovat kansal liset<br />
tukimekanismit. Yhteismarkkinoiden<br />
tulisi perustua yhtenäisille säännöille.<br />
Tämä on erityisen tärkeää uusiutuvan<br />
energian tuotannossa:<br />
kansalliset tuet rasittavat<br />
jäsenmaiden budjette<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> johtavat helposti<br />
kilpailun vääristymiseen<br />
<strong>ja</strong><br />
tukikilpailuun<br />
maiden välillä.<br />
Tuet pitäisikin harmonisoida<br />
Euroopan laajuisesti<br />
<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeinojen toimia<br />
markkina ehtoisesti <strong>ja</strong> tehokkaasti<br />
siten, että yhteiskunnalle<br />
aiheutuva kustannus minimoi-<br />
<br />
SÄHKÖNSIIRRON TULEE<br />
OLLA KANNATTAVAA<br />
Yhteiskunta asettaa energiayhtiöille<br />
haastavia tavoitteita sähkön toimitusvarmuuden,<br />
energiatehokkuuden<br />
parantamisen <strong>ja</strong> sähkömarkkinoiden<br />
toimivuuden kehittämisen osalta.<br />
10<br />
Fortum forAGENDA
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Fortumin laatima toiminta suunnitelma.<br />
Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli<br />
<strong>ja</strong> sitä valvovat kansalliset viranomaiset.<br />
Esimerkiksi Suomessa tulee<br />
vuoden 2012 alussa voimaan sähkönsiirron<br />
uusi valvontamalli, jonka<br />
suuntaviivaehdotuksessa sijoitetun<br />
pääoman tuotto olisi matalampi<br />
kuin aikaisemmassa mallissa. Lisäksi<br />
tuoton vaihtelu eli taloudellinen riski<br />
kasvaisi. Sähköverkkoliiketoiminnan<br />
on oltava kannattavaa, jotta taattaisiin<br />
riittävät investoinnit sähköverkkoon<br />
<strong>ja</strong> sen vaatimaan teknologiaan.<br />
Liian matalasta tuottotasosta seuraisi<br />
pahimmillaan sähköverkkojen rapautuminen<br />
<strong>ja</strong> toimitusvarmuuden<br />
heikkeneminen, sähkömarkkinoiden<br />
kehityksen pysähtyminen sekä energiatehokkuus-<br />
<strong>ja</strong> uusiutuvan energian<br />
tavoitteista tinkiminen.<br />
Sääntelyn tulee kannustaa toimijoita<br />
kehittämään <strong>ja</strong> toteuttamaan<br />
myös älykkäitä verkko<strong>ja</strong>, joista sähköasiakkaat<br />
voisivat hyötyä Euroopanlaajuisestikin.<br />
Älykkäät mittarit <strong>ja</strong><br />
sähköverkot luovat mahdollisuuden<br />
saavuttaa yhteiskunnan asettamat<br />
ilmastotavoitteet kustannustehokkaalla<br />
tavalla. Ne mahdollistavat<br />
muun muassa uudenlaisten tuntitietoon<br />
perustuvien tuotteiden <strong>ja</strong> palvelujen<br />
kehittymisen <strong>ja</strong> siten tehokkaamman<br />
kysyntäjouston. Älykkäät<br />
verkot ovat myös edellytys uusiutuvan<br />
pientuotannon yleistymiselle.<br />
TIE AUKI SÄHKÖN POHJOISMAISILLE<br />
VÄHITTÄISMARKKINOILLE<br />
Laajentuvat sähkön tukkumarkkinat,<br />
EU:n energiatehokkuusvaatimukset,<br />
älykkäiden verkkojen <strong>ja</strong> mittareiden<br />
kehitys sekä kuluttajien ympäristötietoisuuden<br />
kasvu edellyttävät sähkön<br />
vähit täismarkkinoiden muutosta.<br />
Pohjoismaat ovat sopineet kehittävänsä<br />
vähittäismarkkinoiden toimintaa<br />
yhdessä, <strong>ja</strong> tavoitteena on pyrkiä<br />
luomaan yhteisille pohjoismaisille<br />
tukkumarkkinoille poh<strong>ja</strong>utuvat<br />
yhteiset vähittäismarkkinat vuoteen<br />
2015 mennessä.<br />
Kulutta<strong>ja</strong>markkinoiden<br />
yhdentyminen<br />
lisää asiakkaiden<br />
valinnanmahdollisuuksia<br />
<strong>ja</strong> nopeuttaa<br />
uusien<br />
tuotteiden<br />
<strong>ja</strong> palvelujen<br />
kehitystä <strong>ja</strong><br />
markkinoille<br />
tuloa. Toteutuminen<br />
edellyttää<br />
kuitenkin<br />
pelisääntöjen,<br />
toimintamallien<br />
<strong>ja</strong> rakenteiden<br />
harmonisointia.<br />
Asiakkaan<br />
näkö kulmasta<br />
sähkön toimittajilla<br />
ei voi olla erilaisia toiminta tapo<strong>ja</strong>,<br />
kun hän vertailee heidän tarjoamiaan<br />
<strong>palveluita</strong> – oli kyseessä minkä maalainen<br />
toimitta<strong>ja</strong> tahansa. Esimerkiksi<br />
käytäntöjä sähköntoimitta<strong>ja</strong>n<br />
vaihdossa <strong>ja</strong> laskutuksessa tulisi<br />
kehittää yhdessä. Vahvalla poliittisella<br />
sitoutumisella <strong>ja</strong> eri sidosryhmien<br />
välisellä yhteistyöllä Pohjoismaat voivat<br />
taas olla suunnannäyttäjänä, kun<br />
lähdetään rakentamaan eurooppalaisia<br />
sähkön vähittäismarkkinoita.<br />
LUE LISÄÄ<br />
Fortumin<br />
kannasta siihen,<br />
miten sähkömarkkinoiden<br />
toimintaa tulisi<br />
kehittää www.<br />
<br />
artikkelit<br />
Fortum forAGENDA 11
Näkökulma<br />
Kulutta<strong>ja</strong> muuttuvilla<br />
sähkömarkkinoilla<br />
Asiakkaalla on tulevaisuudessa enemmän valtaa vaikuttaa,<br />
sillä kulutta<strong>ja</strong>n tarpeet oh<strong>ja</strong>avat energiajärjestelmän muutosta.<br />
Timo Karttinen<br />
Tomi Parkkonen<br />
Sähkö on perusedellytys arjen<br />
toimivuudelle <strong>ja</strong> yhteiskunnan<br />
hyvinvoinnille, <strong>ja</strong> ehkä juuri<br />
siksi sen hinta herättää aika ajoin<br />
kiivasta keskustelua. Keskusteluissa<br />
sähköyhtiöitä suomitaan korkeista<br />
hinnoista, sähkömarkkinoiden toimivuutta<br />
epäillään <strong>ja</strong> kuluttajien valinnanvapauden<br />
puutetta kritisoidaan.<br />
Tosiasiassa sähkön veroton hinta on<br />
Suomessa Euroopan edullisimpia, <strong>ja</strong><br />
hinta perustuu yli 350 sähköntuotta<strong>ja</strong>a<br />
käsittävillä pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla<br />
tapahtuvaan hinnanmuodostukseen.<br />
Jatkossa kulut ta<strong>ja</strong>lla<br />
on myös entistä enemmän valtaa vaikuttaa,<br />
sillä nimenomaan asiakkaan<br />
tarpeet oh<strong>ja</strong>avat energiajärjestelmän<br />
muutosta.<br />
Suomalaiset kotitaloudet <strong>ja</strong> muut<br />
sähkön kulutta<strong>ja</strong>t ovat jo yli kymmenen<br />
vuoden a<strong>ja</strong>n voineet kilpailuttaa<br />
sähköntoimitta<strong>ja</strong>nsa. Sähkön<strong>ja</strong>kelusta<br />
puolestaan vastaa aina kulutta<strong>ja</strong>n<br />
oman alueen verkkoyhtiö, koska<br />
rinnakkaisten <strong>ja</strong>keluverkkojen rakentaminen<br />
ei olisi kansantaloudellisesti<br />
mielekästä. Jakelutoimintaa <strong>ja</strong> siitä<br />
12<br />
Fortum forAGENDA
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Fortumin näkökulma teeman avainkysymyksiin.<br />
KUKA<br />
Timo Karttinen<br />
Fortumin<br />
Electricity Solutions<br />
and Distribution<br />
-divisioonan johta<strong>ja</strong>,<br />
Suomen <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n<br />
maavastaava<br />
vuodesta 2009.<br />
Syntynyt 1965,<br />
diplomi-insinööri,<br />
konsernin johtoryhmän<br />
jäsen<br />
vuodesta 2004.<br />
Yhtiön palveluksessa<br />
vuodesta 1991.<br />
LUE LISÄÄ<br />
Fortumin<br />
sähkön hinnan<br />
muodostumisesta<br />
<strong>ja</strong><br />
kehityksestä:<br />
<br />
sahko<br />
saatavaa tuottoa valvovat viranomaiset.<br />
Sähkölaskun kolmas komponentti,<br />
verot, ovat viime vuosina<br />
kasvattaneet nopeimmin kuluttajien<br />
sähkölaskua: noin kolmannes sähkön<br />
siirtohinnasta on veroa.<br />
Jo nyt merkittävä osa asiakkaista<br />
käyttää aktiivisesti mahdollisuutta<br />
valita markkinoilla olevien sähköntoimittajien,<br />
tuotantotapojen <strong>ja</strong><br />
sähkötuotteiden välillä. Toistaiseksi<br />
sähkön vähittäismarkkinat ovat<br />
Pohjoismaissa olleet kansalliset,<br />
mutta kehityspolku kulkee kohti<br />
yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita,<br />
joilla kulutta<strong>ja</strong>n valinnanvapaus<br />
laajenee entisestään. Pohjoismainen<br />
ministerineuvosto tähtää<br />
vuoteen 2015, jolloin suomalainenkin<br />
kulutta<strong>ja</strong> voisi ostaa sähköä suoraan<br />
vaikkapa tanskalaiselta tuulivoimatuotta<strong>ja</strong>lta.<br />
Yhteispohjoismaisten<br />
sähkön vähittäismarkkinoiden<br />
tavoitteena on<br />
edistää tehokkuutta,<br />
lisätä kilpailua sekä hei<strong>ja</strong>staa<br />
yhä nopeammin<br />
sähkön tukkumarkkinoiden<br />
hinta signaale<strong>ja</strong>.<br />
Tämän odotetaan tarjoavan kuluttajille<br />
parempaa <strong>ja</strong> monipuolisempaa<br />
palvelua sekä entistä kilpailukykyisempää<br />
hintaa. Sähkö markkinoiden<br />
toiminnan tehostuessa myös yhteiskunnan<br />
kokonais kustannukset laskevat.<br />
Samanaikaisesti pohjoismaisen<br />
integraation kanssa sähkömarkkinoita<br />
muokkaavat voimakkaasti EU:n<br />
yhteiset energiatehokkuustavoitteet.<br />
Tulevaisuudessa sähköyhtiön tehtävänä<br />
onkin tarjota kuluttajille yhä<br />
laajemmin energiansäästöä <strong>ja</strong> sähkön<br />
hinnan seurantaa helpottavia työkalu<strong>ja</strong>.<br />
Etäluettavat sähkömittarit<br />
ovat tästä hyvä esimerkki. Parhaillaan<br />
Fortumin sähkön<strong>ja</strong>kelualueella<br />
Suomessa asennettavat etäluettavat<br />
sähkömittarit sekä niiden myötä<br />
Sähköyhtiön<br />
tehtävänä on<br />
tarjota kuluttajille<br />
yhä laajemmin<br />
energiansäästöä.<br />
käyttöön otettava tuntimittaus tulee<br />
tarjoa maan kuluttajille mahdollisuuden<br />
seurata omaa sähkönkulutustaan<br />
reaali a<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> ajoittaa sähkönkäyttönsä<br />
edullisemmille tunneille. Samaan<br />
aikaan kulutta<strong>ja</strong> voi myös suo<strong>ja</strong>utua<br />
hinnanvaihteluilta tekemällä<br />
pidempiä määräaikaisia sopimuksia.<br />
Asiakkaan aktiivista roolia uuden<br />
energiajärjestelmän toimi<strong>ja</strong>na tukee<br />
myös sähköverkon älyn lisääntyminen.<br />
Älykkäät sähköverkot mahdollistavat<br />
muun muassa asiakkaiden oman<br />
pienimuotoisen sähköntuotannon <strong>ja</strong><br />
energian varastoimisen. Kotitalouden<br />
ylijäämäsähkön voi uudessa energiajärjestelmässä<br />
myydä markkinoille.<br />
Ympäristömyönteisten energiatuotteiden<br />
tarjonta antaa kuluttajille<br />
myös mahdollisuuden vaikuttaa<br />
omaan hiili<strong>ja</strong>lanjälkeensä. Yhä<br />
useammat yksityisasiakkaat<br />
<strong>ja</strong> yritykset<br />
edellyttävätkin<br />
ostamaltaan sähköltä<br />
alkuperätakuuta eli<br />
varmennusta siitä,<br />
miten sähkö on tuotettu.<br />
Esimerkiksi Fortum<br />
varmentaa ostamiensa<br />
alkuperätakuiden avulla, että kaikki<br />
sen myymä vesisähkö on todella tuotettu<br />
vesivoimalla.<br />
Suomi on henkilöä kohti lasketun<br />
sähkönkulutuksen kärkimaita Euroopassa,<br />
joten niin pienten kuin suurtenkin<br />
sähkönkuluttajien valinnoilla<br />
on merkitystä. Kulutta<strong>ja</strong>n roolin<br />
muuttuminen <strong>ja</strong> valintamahdollisuuksien<br />
kasvaminen laajentuvilla<br />
markkinoilla onkin tärkeä askel kohti<br />
hiilidioksidivapaata yhteiskuntaa.<br />
Tulevaisuudessa sähköä ostetaan<br />
vapaasti mistä Pohjoismaasta kulutta<strong>ja</strong><br />
haluaa. Sähköä käytetään eniten<br />
silloin, kun se on edullisinta <strong>ja</strong><br />
tuote taan siellä, missä se on kullakin<br />
hetkellä ympäristön <strong>ja</strong> yhteiskunnan<br />
kannalta taloudellisinta.<br />
Fortum forAGENDA 13
Visio<br />
Kohti hiilineutraalia<br />
energiantuotantoa<br />
Eurooppa tarvitsee vahvan yhteisen vision saavuttaakseen<br />
tavoitteensa olla hiilineutraali, sanoo<br />
Euroopan sähköalan yhteistyö- <strong>ja</strong> edunvalvontajärjestö<br />
EURELECTRICin pääsihteeri Hans ten Berge.<br />
Jenni Jusslin<br />
EURELECTRIC<br />
Sähkön tukkumarkkinoiden<br />
integroiminen on<br />
välttämätöntä.<br />
sähkömarkkinoita vaivaa<br />
kaksi vääristymää: eräiden energian<br />
Euroopan<br />
tuotantomuotojen erityiskohtelu<br />
sekä jäsenmaiden soveltamat erilaiset<br />
tukijärjes telmät”, toteaa pääsihteeri<br />
Hans ten Berge. ”Yhdessä nämä haittaavat<br />
sähkö markkinoiden toimivuutta <strong>ja</strong> kehitystä”,<br />
hän kuvailee.<br />
Ten Bergen mukaan Eurooppa tarvitsee<br />
syvempää energiapolitiikan integraatiota.<br />
EU:n tavoitteena on saada yhdentyneet<br />
sähkön sisämarkkinat valmiiksi vuoteen<br />
2014 mennessä. Yhteisestä<br />
tavoitteesta huolimatta päätökset<br />
energiapolitiikasta <strong>ja</strong> siihen<br />
liittyvistä oh<strong>ja</strong>usmekanismeista<br />
tehdään jäsenmaissa yhä<br />
kansallisista lähtökohdista.<br />
Yhteisten sähkömarkkinoiden<br />
edistämiseksi ten Berge peräänkuuluttaa<br />
päätöksentekoon markkinaehtoista politiikkaa<br />
<strong>ja</strong> eurooppalaista näkökulmaa kansallisten<br />
politiikkojen <strong>ja</strong> mekanismien si<strong>ja</strong>an.<br />
”EURELECTRIC kannattaa aidosti<br />
markkinalähtöistä mallia Euroopan tasolla.<br />
Tässä mallissa esimerkiksi tukijärjestelmät<br />
kohdennettaisiin energiateknologioiden<br />
tutkimukseen <strong>ja</strong> kehitykseen sen si<strong>ja</strong>an,<br />
että niitä oh<strong>ja</strong>ttaisiin tiettyjen tuotantomuotojen<br />
tukemiseen”, ten Berge toteaa.<br />
”Keskeisin haaste sähkötoimialalle on<br />
toimintaympäristön ennakoitavuus pitkällä<br />
aikavälillä. Nyt tavoitteet on asetettu vain<br />
vuoteen 2020 saakka, vaikka energiateol lisuuden<br />
investointisyklit ulottuvat pidemmälle.<br />
Tarvitsemme selkeän lin<strong>ja</strong>uksen<br />
siitä, missä toimialan tulisi olla vuosina<br />
2030 <strong>ja</strong> 2040”, ten Berge mainitsee.<br />
UUSIUTUVA ENERGIA OSAKSI<br />
ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ<br />
Uusiutuvan energian mittava lisääminen<br />
asettaa haasteen koko energiajärjestelmälle,<br />
joka toistaiseksi perustuu vakaaseen,<br />
suuren mittakaavan tuotantoon.<br />
Hans ten Bergen mukaan haasteeseen<br />
tulisi tarttua kokonaisvaltaisesti.<br />
”Euroopassa investoidaan parhaillaan<br />
erittäin paljon uusiutuvan energian<br />
tuotantoon, mutta se ei yksin riitä. Jotta<br />
uusiutuvaa energiaa voidaan parhaiten<br />
hyödyntää, on investoitava myös joustavaan<br />
vara- <strong>ja</strong> säätökapasiteettiin. Lisäksi<br />
tarvitaan uutta infrastruktuuria, kuten<br />
älykkäitä sähköverkko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluun sekä lisää<br />
siirtoyhteyksiä”, ten Berge sanoo.<br />
Eurooppa on asettanut yhteiseksi<br />
tavoitteekseen uusiutuvan energian osuuden<br />
nostamisen 20 prosenttiin energian<br />
loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä.<br />
14<br />
Fortum forAGENDA
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
EU-asiantunti<strong>ja</strong>n vastaus teeman avainkysymyksiin.<br />
KUKA<br />
Hans ten Berge<br />
Hollantilaisella, vuonna<br />
1951 syntyneellä<br />
Hans ten Bergellä<br />
on yliopistotutkinnot<br />
sekä kemiasta<br />
Utrechtin Rijksuniversiteitistä<br />
että<br />
liiketaloudesta Delftin<br />
yliopistosta.<br />
Ten Bergellä on laa<strong>ja</strong><br />
kokemus kansainvälisestä<br />
yrityskentästä.<br />
Hän on toiminut<br />
johtotehtävissä mm.<br />
Exxon Chemiella<br />
sekä Kemira Agrolla.<br />
Haasteita on paljon, <strong>ja</strong> energiantuotta<strong>ja</strong>n<br />
näkökulmasta vuosi 2020 tulee varsin<br />
pian, joten Hans ten Berge peräänkuu<br />
luttaa nopeita kehitystoimenpiteitä.<br />
”Sähkön tukkumarkkinoiden integroiminen<br />
on välttämätöntä. Samoin sähkön<br />
siirtoyhteyksiä pitää laajentaa <strong>ja</strong> vahvistaa,<br />
jotta uusiutuvista lähteistä saatava energia<br />
tavoittaisi kulutta<strong>ja</strong>n. Uusiutuvan energian<br />
tuotantomuotojen kehityksen myötä on<br />
myös asteittain luovuttava markkinoita<br />
vääristävistä tukijärjestelmistä. Tukien<br />
poistaminen voi aiheuttaa joissain maissa<br />
muutosvastarintaa, mutta markkinoille<br />
pitäisi antaa mahdollisuus oh<strong>ja</strong>ta uusiutuvan<br />
energian investointe<strong>ja</strong> kilpailuilla<br />
markkinoilla syntyvien hintasignaalien<br />
kautta”, ten Berge toteaa.<br />
HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA 2050<br />
Euroopan energiateollisuuden tavoitteena<br />
on päästä hiilineutraaliin sähköntuotantoon<br />
vuoteen 2050 mennessä. Tätä tavoitetta<br />
koskevan julkilausuman allekirjoitti<br />
vuonna 2009 kaikkiaan 61 toimitusjohta-<br />
<strong>ja</strong>a, joiden edustamat yhtiöt vastaavat<br />
70 prosentista Euroopan sähköntuotannosta.<br />
Yhteisessä julkilausumassa<br />
korostettiin kolmea keinoa tavoitteen<br />
saavuttamiseksi.<br />
”Markkinaehtoisen EU:n päästökauppajärjestelmän<br />
roolin tukeminen keskeisenä<br />
päästövähennyksiä <strong>ja</strong> uusiutuvan energian<br />
investointe<strong>ja</strong> kannustavana mekanismina,<br />
kaikkien vähähiilisten <strong>ja</strong> hiilettömien<br />
tuotantomuotojen salliminen sekä lisäpanostukset<br />
T&K-toimintaan erityisesti<br />
puhtaiden teknologioiden, kuten hiilidioksidin<br />
talteenoton <strong>ja</strong> varastoinnin<br />
kehittä miseen”, ten Berge luettelee.<br />
Euroopan laajuinen markkinasääntely<br />
on ten Bergen mukaan aina tehokkaampi<br />
lähestymistapa kuin no<strong>ja</strong>utuminen erilaisiin<br />
<strong>ja</strong> päällekkäisiin kansallisiin järjestelmiin.<br />
Tämä pätee erityisesti energiateollisuudessa,<br />
jossa monet yritykset toimivat<br />
yli maiden rajojen. Vakaa <strong>ja</strong> ennustettava<br />
toimintaympäristö on erittäin tärkeä<br />
markkinoiden toiminnalle <strong>ja</strong> optimaalisten<br />
teknologiaratkaisujen kehittämiselle.<br />
Hans ten Berge<br />
toimi useita vuosia<br />
EURELECTRICin<br />
markkinakomitean<br />
puheenjohta<strong>ja</strong>na,<br />
kunnes siirtyi<br />
EURELECTRICin<br />
pääsihteeriksi<br />
vuonna 2007.<br />
INFO<br />
EURELECTRIC<br />
on eurooppalaisen<br />
sähköalan<br />
etujärjestö,<br />
johon kuuluu<br />
33 EU- <strong>ja</strong><br />
euroop palaista<br />
OECD-maata.<br />
Fortum forAGENDA 15
Kommentti<br />
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Pohjoismaisen sähkömarkkinan asiantunti<strong>ja</strong>n vastaus<br />
teeman avainkysymyksiin.<br />
Yhdentymisestä etua<br />
Pohjoismaille<br />
Nord Pool Spotin toimitusjohta<strong>ja</strong> Mikael Lundin pohtii Pohjoismaiden<br />
sähkömarkkinoiden toimintaa, hintavaihtelu<strong>ja</strong> sekä<br />
Euroopan sähkömarkki noiden integraation etenemistä.<br />
Jenni Jusslin<br />
Miten Pohjoismaat ovat hyötyneet yhteisistä<br />
tukkusähkömarkkinoista<br />
Pohjoismaiden sähkömarkkinat yhdistettiin<br />
1990-luvulla huoltovarmuuden parantami seksi<br />
<strong>ja</strong> yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Etuina<br />
ovat tuotantokapasiteetin tehokkaampi käyttö<br />
kansallisia markkinoita laajemmalla<br />
alueella <strong>ja</strong> tuotannon tehostaminen.<br />
Miten kommentoitte kritiikkiä,<br />
jonka mukaan sähkön hintapiikit<br />
johtuvat markkinoiden toimimattomuudesta<br />
Hintapiikit osoittavat, että markkinat<br />
toimivat! Hinnat nousevat<br />
yksittäisiksi tunneiksi, kun kysyntä<br />
ylittää selvästi tarjonnan. Pelkistetysti<br />
sähkön hinta määräytyy<br />
kysynnän <strong>ja</strong> tarjonnan sekä käytettävissä<br />
olevan siirtokapasiteetin perusteella.<br />
Hintapiikkeihin on useita syitä. Talvi 2009–<br />
2010 oli Pohjoismaissa poikkeuksellisen kylmä<br />
<strong>ja</strong> vuoden mittaan oli satanut vähän, minkä<br />
seurauksena vesivarastot olivat normaalia<br />
pienemmät. Lisäksi 60 prosenttia Ruotsin ydinvoimatuotannosta<br />
oli poissa markkinoilta.<br />
Muita huolenaiheita olivat puutteellinen kysynnän<br />
jousto sekä riittämätön siirtokapasiteetti<br />
joidenkin alueiden välillä Pohjoismaissa.<br />
Hintapiikit ovat valitettavia, mutta korkeat<br />
hinnat pienentävät sähkönkulutusta <strong>ja</strong> kiihdyttävät<br />
investointe<strong>ja</strong> uuteen tuotantokapasiteettiin.<br />
Markkinat kyllä reagoivat<br />
Tina Poppe<br />
hintapiikkiin, <strong>ja</strong> hinnat tasoittuvat yleensä jo<br />
seuraavana päivänä.<br />
EU:n tavoitteena on luoda Euroopan laajuiset<br />
sähkömarkkinat vuoteen 2014 mennessä.<br />
Mitä seurauksia integraatiosta on<br />
Integraatio johtaa tehokkaampaan energiantuotantoon<br />
<strong>ja</strong> -käyttöön, mikä on positiivista<br />
sekä taloudellisessa, sosiaalisessa<br />
että ympäristömielessä.<br />
Yhteismarkkinoiden avulla myös<br />
sähkön hinta Euroopassa tasoittuu.<br />
”Euroopan sähkömarkkinoiden visio<br />
2030” -raportissa todetaan, että<br />
riittävä siirtokapasiteetti <strong>ja</strong> kysynnän<br />
hintajousto ovat välttämättömiä<br />
toimivien sähkömarkkinoiden<br />
kannalta. Oletteko samaa mieltä<br />
Ehdottomasti! Molemmat ovat välttämättömiä<br />
toimivien <strong>ja</strong> hyvin kilpailtujen markkinoiden<br />
kehittämiselle. On tärkeää varmistaa riittävä<br />
siirtokapasiteetti, <strong>ja</strong> se edellyttää mittavia<br />
investointe<strong>ja</strong> useissa Euroopan maissa. Toimivat<br />
yhteydet tasoittavat hinto<strong>ja</strong> eri alueiden<br />
välillä <strong>ja</strong> lisäävät kilpailua markkinoilla.<br />
NORD POOL SPOT<br />
Pohjoismaisen sähköpörssin spot-markkinoilla<br />
käydään kauppaa seuraavan päivän fyysisistä sähkön<br />
toimituksista. Sähkön hinta määräytyy kysynnän<br />
<strong>ja</strong> tarjonnan mukaan suljetussa huutokaupassa.<br />
16<br />
Fortum forAGENDA
Fakta<br />
Teema: Sähkömarkkinat.<br />
Teknologinen ratkaisu teeman avainkysymyksiin.<br />
Älykäs verkko avaa<br />
oven uusiutuville<br />
Tulevaisuuden energiavisiossa kulutta<strong>ja</strong>t tuottavat osan sähköstään<br />
<strong>ja</strong> säätävät kulutustaan energian hinnan mukaan. Se edellyttää<br />
älykkäitä sähköverkko<strong>ja</strong>.<br />
Jarno Forssell Tomi Parkkonen Osmo Päivinen<br />
tornista Espoossa avautuu<br />
kesäisenä päivänä maisema uusiutuvaan<br />
energiaan. Aurinko paistaa liki ortumin<br />
pilvettömältä taivaalta, <strong>ja</strong> tuuli nostattaa<br />
vaahtopäitä Suomenlahdella. Tällaisena<br />
päivänä asuin- tai liikerakennusten katoille<br />
rakennetut aurinkovoimalat voisivat tuottaa<br />
sähköä yli oman tarpeen <strong>ja</strong> syöttää<br />
sen verkkoon muiden käyttöön.<br />
Tämä on mahdollista kuitenkin vasta<br />
tulevaisuuden visioissa, sillä Suomen<br />
aurinkoenergia on ”mökkimoodissa” <strong>ja</strong><br />
tuulivoimallakin tuotetaan vain 0,3 prosenttia<br />
kaikesta kulutetusta sähköstä.<br />
Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla.<br />
Esimerkkiä näyttävät uusiutuvan<br />
energian edelläkävijämaat Saksa <strong>ja</strong> Tanska.<br />
Saksan energiasta neljä prosenttia tuotetaan<br />
aurinkovoimalla <strong>ja</strong> kuusi prosenttia<br />
tuulella.<br />
Tanskassa pelkän tuulienergian osuus<br />
on jo 20 prosenttia. Sitä onkin pidetty<br />
maagisena ra<strong>ja</strong>na, johon asti olosuhteiden<br />
mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa<br />
voidaan nykymuotoisilla sähköverkoilla<br />
kasvattaa.<br />
”Jos uusiutuvien roolia halutaan siitä<br />
lisätä, tarvitaan älykkäitä sähköverkko<strong>ja</strong>,<br />
jotka mahdollistavat sähkön ha<strong>ja</strong>utetun<br />
tuotannon, varastoinnin <strong>ja</strong> joustavan<br />
kulutuksen”, sanoo teknologiajohta<strong>ja</strong><br />
Petra Lundström Fortumista. Hän sanoo,<br />
että suotuisilla leveysasteilla uusiutuvien<br />
energiamuotojen osuus voisi älykkäiden<br />
sähköverkkojen ansiosta nousta jopa<br />
50 prosenttiin.<br />
”Tällainen visio on verkon kokonaishallinnan<br />
kannalta huomattavasti haastavampi<br />
kuin nykymuotoinen tapa toimia,<br />
koska vakaasti käyvien tuotantolaitosten<br />
osuus olisi pienempi. Tosin, bioenergia<br />
tuotettuna esimerkiksi bio-CHP-laitoksissa<br />
on vakaa <strong>ja</strong> ennustettava uusiutuva<br />
energiamuoto.”<br />
TUOTANTO JA VARASTOINTI<br />
HAJAUTUVAT<br />
Sähköverkon älykkyys mahdollistaa<br />
energian liikkumisen kahteen suuntaan.<br />
Nykyinen järjestelmä koostuu suurista,<br />
keskitetyistä tuotantolaitoksista, jotka<br />
puskevat sähköä loppukäyttäjille. Älykkäässä<br />
verkossa tuotanto on ha<strong>ja</strong>utettu<br />
pienempiin yksiköihin – esimerkiksi<br />
aurinko- <strong>ja</strong> tuulivoimaloihin – <strong>ja</strong> kulutta<strong>ja</strong>t<br />
ovat myös energian pienimuotoisia<br />
tuot tajia. Tekno logia tätä varten on jo<br />
olemassa.<br />
”Aurinkosähköteknologia kehittyy<br />
hur<strong>ja</strong>a vauhtia, <strong>ja</strong> uskon, että siitä tulee<br />
globaalisti iso asia”, Lundström sanoo.<br />
Esimerkiksi Italiassa, jossa sähkön<br />
loppuhinta asiakkaalle on 1,5-kertainen<br />
Suomeen verrattuna, aurinkopaneelien<br />
asentaminen asuintalon katolle on<br />
taloudellisesti kannattavaa.<br />
»<br />
Älykkäät<br />
sähköverkot<br />
mahdollistavat<br />
ha<strong>ja</strong>utetun<br />
tuotannon,<br />
varastoinnin<br />
<strong>ja</strong> joustavan<br />
kulutuksen.<br />
Petra Lundström<br />
Fortum forAGENDA 17
Fakta<br />
Se, että tällaisten pienimuotoisten tuotantolaitosten<br />
sähkö saataisiin syötettyä<br />
sähköverkkoon muiden kulutettavaksi,<br />
edellyttää paitsi älykästä sähköverkkoa,<br />
myös muutoksia sähkömarkkinoille.<br />
”Tarvitaan pelisääntöjä, millaisin<br />
ehdoin kytkentä verkkoon voidaan tehdä”,<br />
Lundström sanoo.<br />
Toinen haaste on uusiutuvan energian<br />
varastointi. Minne menee ylijäämäenergia,<br />
jota saadaan aurinkoisina tai tuulisina<br />
päivinä Yksi mahdollisuus tulevaisuudessa<br />
on sähkön varastointi sähköautojen<br />
akkuihin. Fortum tutkii myös mahdollisuutta<br />
varastoida sähköenergiaa lämmön<br />
muodossa.<br />
”Ainoa oikein suuren mittakaavan <strong>ja</strong><br />
pitkän aikavälin sähkövarasto tänä päivänä<br />
on kuitenkin pumpattava vesivoima”,<br />
uskoo Petra Lundström. Silloin, kun<br />
sähköä on runsaasti <strong>ja</strong> se on halpaa,<br />
sillä pumpataan vettä ylös altaille. Kun<br />
sähkö on kallista, vesi juoksutetaan alas<br />
turbiinien kautta.<br />
TIEDON AVULLA<br />
ÄLYKKÄITÄ VALINTOJA<br />
Sähköverkkojen asiantunti<strong>ja</strong>t eivät itse asiassa<br />
pidä termistä ”älykäs sähköverkko”,<br />
jolla viitataan johonkin kaukaiseen tulevaisuuden<br />
visioon. Suomen sähköverkolla on<br />
nimittäin jo nyt kyky havaita mahdolliset<br />
ongelmat <strong>ja</strong> saada ne nopeasti kor<strong>ja</strong>ttua.<br />
”Älykkyydellä” tarkoitetaankin tässä<br />
tapauksessa tiedon kulkua asiakkaan <strong>ja</strong><br />
energiayhtiön välillä. Sähkön kulutta<strong>ja</strong>t<br />
saavat tietoa esimerkiksi sähkön hinnasta<br />
<strong>ja</strong> päästöistä, <strong>ja</strong> voivat tehostaa sen perusteella<br />
energiankäyttöään.<br />
Älyn lisääminen sähköverkkoon ei<br />
edellytä vanhan verkon totaalista korvaamista<br />
uudella. Asteittaisilla parannuksilla<br />
<br />
lisätä. Tekninen perusedellytys on älykäs<br />
sähkömittari, joita Fortum on parhaillaan<br />
asentamassa <strong>ja</strong>keluasiakkailleen Suomessa.<br />
Mittari antaa mahdollisuuden myös<br />
internet-poh<strong>ja</strong>isten palvelusovelluksien<br />
hyödyntämiseen <strong>ja</strong> voi toimia välittäjänä<br />
sähköverkon <strong>ja</strong> kiinteistössä mahdollisesti<br />
tapahtuvan oman sähköntuotannon välillä.<br />
Lundström kuvaa esimerkin, millaista<br />
voisi olla yhteistyö älykkään verkon, mittarin<br />
<strong>ja</strong> laitteen välillä:<br />
”Tulet illalla kotiin, laitat sähköautosi<br />
töpselin kiinni verkkoon <strong>ja</strong> määrittelet,<br />
milloin akun tulee olla täynnä. Sen jälkeen<br />
laitteet hoitavat latauksen automaattisesti<br />
edullisimmalla tavalla.”<br />
JOUSTAAKO KULUTUS<br />
Älykkään sähköverkon yksi etu sähköyhtiön<br />
kannalta on kysynnän jousto. Kun<br />
kuluttajia motivoidaan seuraamaan sähkön<br />
hintaa <strong>ja</strong> sopeuttamaan kulutuksensa sen<br />
mukaan, yhtiön ei tarvitse samassa määrin<br />
investoida kalliisti tuotantolaitoksiin, joita<br />
tarvitaan vain kysyntäpiikkien aikana.<br />
Mutta seuraavatko kulutta<strong>ja</strong>t todella<br />
sähkön hintaa <strong>ja</strong> muuttavat elämäänsä<br />
hintakäyrien mukaan Kuka lykkää<br />
lauantaisaunan sunnuntaihin sen vuoksi,<br />
että sähkö on silloin muutaman sentin<br />
halvempaa tai tuottaa vähemmän päästöjä<br />
Petra Lundström kertoo Fortumin lanseeranneen<br />
energiankäytön seurantatyökalun<br />
<strong>ja</strong> siihen liittyvän palvelukonseptin. Näin<br />
voidaan selvittää kuluttajien todellista<br />
halukkuutta seurata omaa sähkönkulutustaan<br />
<strong>ja</strong> reagoida siihen.<br />
”En usko, että motiiviksi riittää tietoisuus<br />
siitä, että tekee ekoteon. Sen pitää<br />
myös tuntua kukkarossa merkittävällä<br />
tavalla. Hyödyn pitää tulla kulutta<strong>ja</strong>lle!<br />
Kun nämä elementit yhdistyvät, muutos<br />
voi olla nopeakin.”<br />
Mutta jotta kulutta<strong>ja</strong> saisi taloudellisen<br />
hyödyn toiminnastaan, sähkömarkkinoiden<br />
rakenteiden pitäisi muuttua <strong>ja</strong> ulottua<br />
loppukäyttäjään asti.<br />
”Pohjoismaissa sähkön tukkumarkkina<br />
on jo hyvin kehittynyt <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>. Pohjoismaat<br />
voisikin olla otollinen alue kokeilla<br />
sellaista markkinarakennetta, jossa myös<br />
loppukäyttäjä aidosti pystyisi reagoimaan<br />
markkinatilanteeseen. Näin kysynnän<br />
joustamisen <strong>ja</strong> älykkään energiankäytön<br />
hyödyt saataisiin toteutumaan.”<br />
Jotta kulutta<strong>ja</strong><br />
saisi taloudellisen<br />
hyödyn<br />
toiminnastaan,<br />
sähkömarkkinoiden<br />
rakenteiden<br />
pitäisi muuttua<br />
<strong>ja</strong> ulottua<br />
loppukäyttäjään<br />
asti.<br />
18<br />
Fortum forAGENDA
Älykäs sähköverkko<br />
KESÄLLÄ<br />
Aurinkopaneelit<br />
Älykkäässä sähköverkossa<br />
kotitaloudet <strong>ja</strong> yhteisöt<br />
voivat olla sähköntuottajia.<br />
Aurinkopaneelit<br />
Kesällä pienvoimaloiden<br />
ylimääräinen sähkö<br />
myydään sähköverkkoon.<br />
Sähköauto<strong>ja</strong><br />
Tuulivoimala<br />
Ha<strong>ja</strong>utettu sähkön tuotanto vaatii kehittynyttä verkkoa <strong>ja</strong> tiedon liikkumista. Älykkään verkon avulla hintasignaalit tavoittavat kulutta<strong>ja</strong>n.<br />
TALVELLA<br />
Biovoimalaan kerätyistä<br />
jätteistä tuotetaan energiaa<br />
ympäri vuoden.<br />
Älykkäässä sähköverkossa<br />
kulutta<strong>ja</strong> voi valita, milloin<br />
ostaa edullisinta sähköä.<br />
Talvella sähköä ostetaan<br />
sähköverkosta.<br />
Sähköautojen akut ladataan,<br />
kun sähkön hinta on edullisinta.<br />
Kalliin sähkön aikana auton akku<br />
voidaan käyttää auton omista<strong>ja</strong>n<br />
huoneiston sähkölaitteisiin.<br />
Kuluttajille voidaan tehdä sähkötarjouksia:<br />
esim. lauantaina klo 16-18 sähkö on edullisinta.<br />
Silloin lämmitetään sähkösauna,<br />
uunit <strong>ja</strong> ladataan sähköautojen akut.<br />
LUE LISÄÄ<br />
Tutustu<br />
älykkääseen<br />
sähköverkkoon<br />
osoitteessa:<br />
<br />
<br />
UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA<br />
Älykkäiden verkkojen kehityksessä on sähköyhtiöiden<br />
lisäksi mm. teleoperaattoreita<br />
<strong>ja</strong> laite- <strong>ja</strong> ohjelmistovalmistajia. Kehitystyötä<br />
tehdään usein yhteisissä, toimialat<br />
ylittävissä hankkeissa. Suomessa Fortum<br />
on mukana mm. CLEEN-hanke Smart Grids<br />
and Energy Marketsissa (SGEM). CLEEN<br />
on ympäristöön <strong>ja</strong> energiaan keskittyvä<br />
strategisen huippuosaamisen keskus,<br />
jonka muita jäseniä ovat mm. ABB <strong>ja</strong><br />
Helsingin Energia. Tukholmassa Fortum<br />
rakentaa älykästä sähköverkkoa Norra<br />
Djurgårdsstadeniin. Siellä kumppaneita<br />
ovat ABB, Kungliga Tekniska Högskolan<br />
<strong>ja</strong> Tukholman kaupunki.<br />
Sähköyhtiöille kehitystyön yhtenä<br />
motiivina energiatehokkuuden <strong>ja</strong> kustannussäästöjen<br />
lisäksi on etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
”Älykkäiden sähköverkkojen, ha<strong>ja</strong>utetun<br />
tuotannon <strong>ja</strong> energiatehokkuuden ympärille<br />
syntyy merkittävää uutta liiketoimintaa.<br />
Meidän tulee tunnistaa ne mahdollisuudet,<br />
joissa meillä on vahvuuksia.<br />
Isolla toimi<strong>ja</strong>lla voisi olla ison mittakaavan<br />
tuotannon lisäksi esimerkiksi kokonaisuuden<br />
integraattorin rooli, jonka merkitys<br />
korostuu tuotannon ha<strong>ja</strong>utuessa”,<br />
Lundström kaavailee.<br />
Fortum forAGENDA 19
TULEVAISUUDEN KOTI<br />
TUOTTAA JA SÄÄSTÄÄ<br />
ENERGIAA ITSE<br />
Fortum kehittää parhaillaan tulevaisuuden älykästä sähköverkkoa. Se mahdollistaa<br />
entistä ha<strong>ja</strong>utetumman energiantuotannon, jonka avulla esimerkiksi<br />
jokainen meistä voi tulevaisuudessa myydä itse tuottamaansa sähköä takaisin<br />
sähköverkkoon. Lue lisää älykkäästä sähköverkosta tästä julkaisusta.
Change language