Nokian ympäristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 2 0 0 2

Ympäristöraportti 2002 

R A P O R T I N T A V O I T T E E T J A R A J A U K S E T 

Tämä ympäristöraportti kertoo työntekijöillemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme Nokian 

käsityksen toimintansa ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista. Raportti esittelee haitallisten vaikutusten 

vähentämiseen tähtäävät ohjelmat sekä raportoi käytännön toimenpiteistä. 

Nokia tukee pyrkimyksiä sopia maailmanlaajuisesti yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden 

taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöraportoinnin suuntaviivoista. Nokia raportoi erikseen taloudellisista, 

sosiaalisista ja ympäristökysymyksistä, ja tämä raportti käsittelee ainoastaan ympäristökysymyksiä. 

Raportti on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) kestävän kehityksen raportoinnin ohjeistuksen 

hengessä. Tietoa Nokian taloudellisesta toiminnasta (esimerkiksi liiketoimintaprofiileista) samoin kuin 

yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon kuuluvat matkapuhelimien turvallisuus ja Nokian toiminta elektromagneettisen 

tutkimuksen alueella, on saatavilla Internet-osoitteessa www.nokia.fi/nokia. 

Nokia raportoi edellisen kerran ympäristötoiminnastaan vuonna 2000. Nokia on siirtänyt kaiken yritysraportoinnin 

verkkoon, ja edellisen raportin julkaisemisen jälkeen ympäristökysymyksistä on tarjottu 

päivitettyä tietoa yhtymän verkkosivuilla. 

Liiketoimintaryhmien katsaukset ovat uusi elementti edelliseen raporttiin verrattuna. Ne korostavat sitä, 

että Nokiassa ympäristöasiat eivät ole erillinen toiminto, vaan ne on integroitu kaikkeen liiketoimintaan 

ja ympäristötyö tehdään linjaorganisaatioissa. 

Tässä raportissa esitetty ympäristödata käsittää energiankulutuksen, suorat hiilidioksidipäästöt, 

vedenkulutuksen, jätteet ja otsonikerrosta ohentavien aineiden käytön. Tämä yhtymätason raportti ei 

sisällä systemaattista toimipaikkakohtaista tietoa. Esimerkkitapaukset valottavat sidosryhmäyhteistyötä 

ja muuta eri puolilla Nokiaa tehtävää ympäristötyötä. 

Lisätietoja Nokian ympäristöasioista antaa: 

Outi Mikkonen 

NOKIA 

PL 226 

00045 NOKIA GROUP 

Puh. (09) 7180 38720 

Fax (09) 7180 38727 

outi.mikkonen@nokia.com 

2


S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 

2 Raportin tavoitteet ja rajaukset 

4 Johdanto 

5 Pääjohtajan katsaus 

6 Yhteenveto 

7 Nokian ympäristöprofiili 

Elinkaariajattelu 

10 Visio ja strategia 

Nokian visio kestävästä kehityksestä 

Nokian kestävän kehityksen strategia 

12 Ympäristöpolitiikka ja -organisaatio 

Kestävään kehitykseen sitoutuminen 

Ympäristöpolitiikka 

Ympäristöorganisaatio 

14 Sidosryhmäsuhteet 

Sisäiset sidosryhmät 

Ulkoiset sidosryhmät 

19 Nokian ympäristöohjelmat 

Johtamisperiaatteet 

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu 

Toimittajaverkoston hallinta 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät 

Loppukäsittely 

35 Liiketoimintaryhmien katsaukset 

Nokia Mobile Phones 

Nokia Networks 

Nokia Ventures Organization 

38 Ympäristö lukuina 

40 Määritelmiä ja lyhenteitä 

3


J O H D A N T O 

Tämä raportti kertoo Nokian käsityksen tuotteidensa ja toimintansa ympäristönäkökohdista, 

haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemisen periaatteet ja strategian sekä 

niiden toteuttamistavan. 

Nokian lähtökohta ympäristökysymyksissä on elinkaariajattelu. Nokian omat toiminnot 

keskittyvät tuotteiden suunnitteluun, kokoonpanoon ja markkinointiin, ja vastaavat vain 

pienestä osasta niiden koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. 

Nokian ympäristötyön taustakysymykset ovat ilmaston lämpeneminen ja uusiutumattomien 

luonnonvarojen kuluttaminen. Nokian päämääränä on sen tuotteiden elinkaaren 

aikaisen energiankulutuksen pienentäminen ja tuotteiden sisältämien materiaalien 

kierrätyksen ja uudelleenkäytön mahdollistaminen. 

Nokian tuotteista matkapuhelimien käyttöikä on lyhyt, kun taas verkkotuotteet ovat 

käytössä huomattavasti pidemmän ajan. Tästä syystä käytön aikainen energiankulutus 

on verkkolaitteiden kohdalla tärkeä ympäristökysymys, kun taas komponenttivalmistus 

vastaa suurimmasta osasta matkapuhelimien elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta. 

Neljä ympäristöohjelmaa, jotka kattavat koko elinkaaren, kytkevät ympäristönäkökohdat 

järjestelmällisesti Nokian toimintaan. Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu 

varmistaa sen, etteivät uudet tuotteet sisällä materiaaleja, joiden käytölle on rajoituksia; 

se minimoi energian- ja materiaalien kulutuksen ja maksimoi kierrätettävyyden. 

Toimittajaverkoston hallinta valvoo toimittajien aiheuttamia ympäristövaikutuksia. 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät kontrolloivat Nokian omien toimintojen ympäristövaikutusta. 

Loppukäsittely keskittyy tuotteiden takaisinottojärjestelmiin ja turvalliseen 

kierrätykseen, joka varmistaa materiaalien ja energian maksimaalisen talteenoton. 

Tämä raportti kertoo näiden neljän ohjelman periaatteet, toiminnan ja tulokset. Nokiassa 

ympäristötoiminta on integroitu liiketoimintaan, ja tämän mukaisesti raportin päättävät 

Nokian kolmen liiketoimintaryhmän ympäristökatsaukset. 

4


Y H T E I S E L L Ä A S I A L L A 

Kestävä kehitys on tulevaisuuden asia ja myös meidän asiamme. Liiketoimintamme 

on kestävällä pohjalla, kun se ottaa huomioon tulevien 

sukupolvien tarpeet. Kestävän kehityksen edistäminen on tehokasta, kun 

se on yhteinen maailmanlaajuinen pyrkimys, jota ohjaa paras saatavilla 

oleva ymmärrys luonnon asettamista rajoituksista. 

Tehtävämme on harjoittaa kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa, 

mutta se ei tarkoita liiketoimintaa hinnalla millä hyvänsä. Tuotteillamme 

ja toiminnallamme on vaikutusta erityisesti kahteen maailmanlaajuiseen 

ympäristökysymykseen – ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen 

vähenemiseen. Otamme nämä kysymykset huomioon ensisijaisesti 

tuotteidemme tulevaisuussuuntautuneessa suunnittelussa samoin kuin 

hankinta-, kokoonpano ja logistiikkatoiminnoissamme. 

Tuotesuunnittelijamme pyrkivät johdonmukaisesti vähentämään tuotteidemme elinkaaren aikaista energiankulutusta 

samalla, kun he pyrkivät lisäämään tuotteissa käytettävien materiaalien kierrätettävyyttä. 

Emme näe hiilidioksidipäästöjä ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta erillisinä ympäristöasioina. 

Näillä kysymyksillä on kasvava vaikutus liiketoimintamme arvoketjuihin. Ottamalla vastuuta tulevaisuudesta 

voimme tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme, omistajillemme, työntekijöillemme ja globaalille yhteisölle. 

Langaton viestintä tarjoaa mahdollisuuden vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Esimerkiksi 

sähköinen asiointi ja säilytys vähentää kuljetustarvetta; helpompi tavoitettavuus voi vähentää matkustamisen 

tarvetta; pienemmät tuotteet tarvitsevat vähemmän raaka-aineita, ja jotkut uudet palvelut voivat tehdä 

fyysiset tuotteet kokonaan tarpeettomiksi, kuten on käynyt esimerkiksi puhelinvastaajalle. 

Ympäristösäätely on toimintaympäristömme kehittyvä osa. Tällä hetkellä pyrkimys sisäistää ulkoiset 

kustannukset keskittyy elektroniikkatuotteiden materiaalisisältöön ja kierrätykseen liittyvien kustannusten 

jakamiseen yhteiskunnan ja tuottajien kesken. 

Pureudumme järjestelmällisesti kumpaankin kysymykseen kautta koko tuoteketjun tuotesuunnittelusta, 

toimittajaverkoston hallinnasta ja omien toimintojemme ympäristöhallinnasta aina loppukäsittelyyn asti. 

Tämän johdonmukaisen lähestymistavan avulla sopeutamme jatkuvasti toimintojamme vastaamaan uusien 

säännösten ja monien sidosryhmiemme vaatimuksia. 

Markkinajohtajana ja globaalina yrityksenä Nokia suhtautuu vakavasti velvollisuuksiinsa. Terveet ympäristöperiaatteet 

ovat liiketoiminnan näkökulmasta järkeviä, koska ne auttavat minimoimaan riskit, takaavat lakien 

noudattamisen ja parantavat mainetta sidosryhmien keskuudessa. Toimimalla vastuullisesti Nokia voi edistää 

merkittävästi kestävää kehitystä ja luoda samalla lujan perustan taloudelliselle kasvulle. 

Jorma Ollila 

Hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja 

Nokia 

Huhtikuussa 2003 

5


Y H T E E N V E T O 

Edellisessä, vuoden 2000 tilanteeseen perustuvassa 

ympäristöraportissamme nimesimme seuraavat 

ympäristöjohtamisen tavoitealueet: 

• Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun 

(Design for Environment) integroiminen tuotekehitysprosessiin 

• Ympäristönäkökohtien integroiminen toimittajaverkoston 

hallintaan 

• Tuotantolaitosten ISO 14001 -sertifiointi 

• Loppukäsittelyn tukeminen. 

Työ on edennyt hyvin kaikilla näillä alueilla. Kaikilla 

Nokian tuotantolaitoksilla oli ISO 14001 -sertifioitu 

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuoden 2000 

loppuun mennessä. 

Tuotantolaitoksemme kuuluvat nyt uusiin sertifioituihin 

alueellisiin tai globaaleihin ympäristöasioiden hallintajärjestelmiin. 

Nokian kiinteistöyksikkö (Real Estate and 

Facilities Platform) vastaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmien 

rakentamisesta suurille toimistorakennuksille 

ja muille ei-tuotannollisille toimitiloille. Nokia ei hae 

näille toimitiloille ulkoista sertifiointia, vaan soveltaa 

sisäistä verifiointia. 

Nokian omien toimintojen ympäristövaikutukset, kuten 

energian- ja vedenkulutus sekä jätteet, kuuluvat suurelta 

osin kiinteistöhuollon piiriin. Tästä syystä vastuu näitä 

asioita koskevan ympäristödatan keräämisestä on Nokian 

kiinteistöyksiköllä. 

Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun 

toiminnot on integroitu liiketoimintaryhmien tuotekehitysprosesseihin. 

Tämänhetkiset painopistealueet ovat 

kierrätettävyys ja tuotteiden materiaalisisältö. Nokialla 

on hyvät valmiudet täyttää Euroopassa ja muualla maailmassa 

valmisteilla olevan lainsäädännön vaatimukset. 

Tuotteissamme käytettävien komponenttien materiaalisisällön 

selvittäminen on ollut toimittajaverkostoyhteistyön 

painopistealue. Olemme laatineet Nokian rajoitettujen 

aineiden luettelon (Nokia Substance List), joka perustuu 

säätelyvaatimuksiin ja perusteltuihin tosiasioihin. 

Luettelo nimeää aineet, joiden käyttö on kielletty, rajoitettu 

tai vähentämisen kohteena Nokiassa. Komponenttitoimittajia 

vaaditaan raportoimaan näiden aineiden käy- 

6 

töstä. Toimittajia kannustetaan tämän lisäksi ilmoittamaan 

tuotteidensa koko materiaalisisältö. Näiden ilmoitusten 

antama tieto yhdistetään Nokian materiaalitietokannaksi, 

jonka avulla kykenemme käsittelemään ennakoivasti 

materiaaleihin liittyviä kysymyksiä ja asioita. 

Nokia osallistuu aktiivisesti EICTAn työryhmiin ja elektroniikkateollisuuden 

RosettaNet-hankkeeseen; molempien 

tavoitteena on luoda sähköinen alusta tuottajien ja toimittajien 

väliselle materiaali- ja tuotetiedon vaihdolle. 

Elektroniikkateollisuuden sisäinen yhteistyö on ollut 

Nokialle tärkeä kanava, jonka kautta on viestitty loppukäsittelyä 

ja ympäristöarvot huomioon ottavaa tuotesuunnittelua 

koskevia strategioita. Onnistuimme yhdessä 

muiden Electronics Coalition -ryhmään liittyneiden 

tuottajien kanssa vakuuttamaan sekä elektroniikka- ja 

tietoliikenneteollisuuden että Euroopan Unionin lainsäädäntöelimet 

siitä, että yksilöllinen tuottajavastuu 

elektroniikkatuotteiden kierrätyksessä on ympäristön 

kannalta paras tapa kannustaa tuottajia panostamaan 

jatkuvasti parempaan tuotesuunnitteluun. 

Nokia on valmistautunut uusiin kuluttajatuotteiden 

takaisinottoa koskeviin vaatimuksiin tarjoamalla Internetsivuillaan 

tietoa matkapuhelimien keräyspisteistä. Kuluttajaelektroniikkatuotteiden 

takaisinoton ja kierrätyksen 

järjestäminen tulee vaihtelemaan maakohtaisesti, ja 

Nokia onkin jatkanut erilaisten talteenotto- ja kierrätysvaihtoehtojen 

arvioimista. Nokia ja joukko muita valmistajia 

allekirjoittivat vuonna 2002 YK:n Baselin konvention 

puitteissa yhteistyösopimuksen käytöstä poistettujen 

matkapuhelimien kestävästä loppukäsittelystä. 

Nokia valittiin vuonna 2002 uudestaan Dow Jonesin kestävän 

kehityksen indeksiin (DJSI) ja myös Dow Jonesin 

eurooppalaiseen DJSI STOXX -indeksiin sitä perustettaessa 

lokakuussa 2001. Nokia kuuluu myös sosiaalisen vastuun 

FTSE4Good-indeksiin, joka lanseerattiin vuonna 2001. 

Veli Sundbäck 

Johtaja 

Asiakas- ja yhteistyösuhteet, 

kauppapolitiikka 

Tapio Takalo 

Ympäristöjohtaja


N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö P R O F I I L I 

Nokia pyrkii vähentämään tuotteidensa koko elinkaaren 

aikana syntyviä ympäristövaikutuksia. Työmme perustuu 

jatkuvasti kehittyvälle ymmärrykselle viestintäteollisuuden 

ympäristönäkökohdista ja -vaikutuksista. Teollisuuden erikoispiirteitä 

ovat monimutkainen ja pitkä prosessiketju sekä 

laaja toimittajaverkosto. 

Elinkaariajattelu on ympäristöstrategioidemme ja -toimintamme 

lähtökohta. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen 

ja energian käyttöä paremman tuote- ja prosessisuunnittelun 

avulla samalla kun tarjotaan tilaisuus tuotteiden 

materiaalisisällön maksimaaliseen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. 

Toimintaverkoston avulla opimme ymmärtämään paremmin 

tuotteidemme elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. 

Verkosto käsittää liiketoiminta- sekä tutkimus- ja tuotekehitysyksikköjen 

lisäksi Nokian toimittajat ja loppukäsittelypalveluiden 

tarjoajat. 

Toimittajaverkostolla on tärkeä rooli, kun ajatellaan tuotteidemme 

kestävyyttä ympäristön kannalta. Nokia edellyttää 

toimittajiltaan dokumentoitua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää, 

joka ohjaa ja todentaa heidän toimintaansa 

ympäristöasioissa. Nokian omilla tuotantolaitoksilla on 

sama käytäntö. 

Nokian tutkimus- ja kehitysorganisaatiolla on läheiset yhteydet 

riippumattomiin tutkimuslaitoksiin. Tarkoituksena on 

pysyä mukana perustutkimuksen kehityksessä ja tunnistaa 

uudet ympäristökysymykset, joilla saattaa olla vaikutusta 

Nokian liiketoimintaan. Nokia pitää tervetulleina yrityksiä 

löytää yleisesti hyväksyttäviä mittareita ekotehokkuudelle, 

ja on osallistunut erilaisten ehdotettujen mittareiden testaamiseen. 

Nokia osallistuu aktiivisesti teollisuuden yhteisiin ponnisteluihin 

löytää taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja 

koko informaatio- ja viestintäteollisuutta koskeviin elinkaarikysymyksiin. 


Tuotteiden elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja 

päättyy kierrätykseen, jätteenkäsittelyyn ja materiaalien 

tuomiseen takaisin käyttöön. Nokian tuotteiden ympäristönäkökohdat 

liittyvät materiaalien ja energian käyttöön 

7 

niiden elinkaarien eri vaiheissa. Niiden ympäristövaikutukset 

liittyvät syntyvään jätteeseen ja päästöihin ilmaan sekä veteen. 

Ympäristöarvot 

huomioon Tuote- ja 

ottava tuoteteknologiasuunnittelukehitys Raaka-aineet 

Uudelleenkäyttö, 

talteenotto, 

kierrätys, 

hävittäminen 




Käyttö 

Toimittajaverkon 

toiminta 

Oma 

toiminta 

Ympäristönhallintajärjestelmät 

Nokia kannattaa tavoitetta kehittää mittarit elinkaaren 

kattavalle ekotehokkuudelle ja jatkaa esitettyjen vaihtoehtoisten 

metodien tutkimista. Vuonna 2001 osallistuimme 

kahteen tutkimukseen, joissa käytettiin materiaalien käyttöä 

palveluyksikköä kohden mittaavaa MIPS-menetelmää. Menetelmä 

ei soveltunut Nokian tuotteiden mittaamiseen, koska 

käytettävissä ei ollut luotettavaa materiaalien piilovirtoja 

koskevaa dataa. Nokia Mobile Phones osallistui tutkimukseen, 

jossa arvioitiin matkapuhelimen ekologista jalanjälkeä. 

Tässäkin tutkimuksessa jouduttiin turvautumaan arvioihin, 

koska käytettävissä ei ollut kaikkea tarvittavaa dataa. 

Tulosten epätäsmällisyyksistä huolimatta elinkaaritutkimukset 

auttavat kohdentamaan ympäristötoimia niihin tuotteen 

elinkaaren vaiheisiin, joissa parannuksia tarvitaan kipeimmin 

ja joissa ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.



Hahmotelma Nokian tuotteiden ympäristönäkökohdista 

Haitalliset 

aineet 

Vesi 

Energia 

Koko 

ympäristövaikutus 

✗✗✗ ✗✗✗ 

Jäte ✗✗ 

✗ 

Raakaaineet 

✗ ✗✗ 

✗✗ 

✗ 

✗✗ ✗✗✗ ✗ ✗ ✗✗✗(✗) ✗ 

Komponenttivalmistus 

✗ 

✗ 

Oma 

toiminta 

Nokian tuotteiden elinkaariprofiili 

Energiankulutus ja tuotteiden kierrätys loppukäsittelyvaiheessa 

ovat kaikkien Nokian tuotteiden tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. 

Maailmanlaajuinen huoli fossiilisten polttoaineiden 

käytöstä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä korostaa 

energiankulutuksen tärkeyttä elinkaaren eri vaiheissa, mukaan 

lukien tuotteen käyttövaihe. Huoli hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta 

ilmastoon lisää myös pääosin fossiilisten polttoaineiden 

käytölle perustuvien kuljetusten ja logistiikan 

merkitystä ympäristön näkökulmasta. Nokia työskentelee 

tämän kysymyksen parissa yhdessä logistiikkapalveluiden 

tarjoajien kanssa; tavoitteena on saada luotettavaa ja 

vertailukelpoista tietoa logistiikkaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. 

Logistiikka Käyttö Loppukäsittely 

8 

vähäinen vaikutus 

✗ kohtuullinen vaikutus 

✗✗ huomattava vaikutus 

✗✗✗ tuntuva vaikutus 

✗✗✗(✗) ratkaiseva vaikutus 

Rastien määrä ilmentää 

kyseisen elinkaaren vaiheen 

suhteellista tärkeyttä. Rasteja 

voi verrata horisontaalisesti 

mutta ei vertikaalisesti. 

Koko ympäristövaikutusta 

ilmentävät pylväät pyrkivät 

ottamaan huomioon myös 

ympäristövaikutusten tärkeyden, 

ja siten rastien määrä 

ei ole välttämättä yhteneväinen 

pylvään korkeuden kanssa. 

Kokonaisvaikutuksia voidaan 

verrata horisontaalisesti. 

Nokian päätuotteiden – matkapuhelinten ja verkkolaitteiden 

– elinkaariprofiilit eroavat jonkin verran toisistaan. Matkapuhelinten 

kohdalla raaka-aineiden hankinta ja komponenttivalmistus, 

jotka ovat elinkaaren alkupään vaiheita, vastaavat 

suurimmasta osasta yhteenlaskettua ympäristövaikutusta. 

Verkkolaitteiden kohdalla niiden käytön aikainen energiankulutus 

aiheuttaa suurimman ympäristövaikutuksen. 

Huomionarvoinen ero Nokian tuotteiden välillä on, että suuri 

osa verkkotuotteiden materiaaleista on metalleja, joiden 

valmistus kuluttaa enemmän energiaa kuin matkapuhelimien 

hallitsevan materiaalin eli muovin valmistus. Toisaalta 

metallit voidaan ottaa talteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä 

varten helpommin kuin muovit.



Energiankulutus on Nokian tuotteiden käytön aikaisten 

ympäristövaikutusten pääasiallinen syy. Loppusijoitusvaiheessa 

metallien ja muovien kierrättäminen ja potentiaalisesti 

vaarallisten aineiden poistaminen kaatopaikkajätteestä 

ovat keskeiset kysymykset. Suurin osa loppukäsittelyvaiheen 

ympäristöhyödyistä tulee metallien kierrätyksestä. 

Jos käyttö energialähteenä lasketaan mukaan kierrätykseen, 

suurin osa tuotteissamme käytettävistä muoveista voidaan 

kierrättää. 

Elinkaariajattelu käytännössä 

Elinkaariajattelua toteutetaan käytännössä määrittelemällä 

parantamistavoitteet tuotteen elinkaaren eri vaiheille. 

Tämänhetkiset painopistealueemme ovat: 

• Olemassaolevan ja tulevan lainsäädännön vaatimusten 

noudattaminen esimerkiksi tiettyjen materiaalien 

käytön rajoitusten ja kierrätysvaatimusten suhteen 

• Nokian ympäristövaatimusten noudattaminen Nokian 

toimittajien keskuudessa 

• Nokian tuotteiden asianmukaisesti järjestetty takaisinotto 

loppukäsittelyvaiheessa 

• Tuotetieto: Nokian uusille matkapuhelimille on jo 

laadittu ympäristöselostukset, jotka antavat tietoa 

energiankulutuksesta, materiaalien käytöstä, 

pakkauksesta sekä purkamisesta ja kierrätyksestä. 

9


V I S I O J A S T R A T E G I A 

Nokian visio kestävästä 

ympäristökehityksestä 

Tuotemerkistään tunnettu Nokia luo viestintäteknologioita, 

joiden avulla ihmiset voivat rakentaa oman langattoman 

maailmansa – haluamallaan tavalla. Näemme langattoman 

teknologian mahdollistajana, joka tarjoaa runsaasti keinoja 

joka suhteessa kestävän maailman rakentamiseen. Kun langattomaan 

viestintään yhdistetään parempi tuotesuunnittelu, 

tiukempi tuotantoprosessien hallinta sekä suurempi materiaalien 

uudelleenkäyttö ja asianmukainen kierrätys, voidaan 

edesauttaa niukkojen luonnonvarojen käytön vähentämistä. 

Olemme määritelleet yhdeksi arvoksemme yksilön kunnioittamisen. 

Visiomme kestävästä tulevaisuudesta kytkeytyy tähän 

arvoon. Vastuunsa tuntevien ja kunnioitusta nauttivien yksilöiden 

maailma kykenee hyödyntämään langattoman viestinnän 

avaamia mahdollisuuksia. 

Visiomme ankkuroituu toimintaamme kokonaisuudessaan. 

Huolehdimme ympäristöasioista, koska haluamme turvata ja 

kasvattaa yrityksemme pitkän aikavälin kannattavuutta sekä 

vähentää samalla toiminnastamme koituvia haitallisia 

ympäristövaikutuksia. 

Nokian kestävän kehityksen strategia 

Kestävän ympäristökehityksen strategiamme kattaa koko 

arvoketjun, ja toteutamme sitä neljän Nokian laajuisen 

avainohjelman avulla. Ohjelmat ovat Ympäristöarvot 

huomioon ottava tuotesuunnittelu, Toimittajaverkoston 

hallinta, Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ja Loppukäsittely. 

Näiden ohjelmien avulla pyrimme eliminoimaan 

riskit, saavuttamaan sidosryhmiemme hyväksynnän ja 

luomaan vahvan perustan taloudelliselle kasvulle. 

Tavoitteemme on kehittää edistynyttä teknologiaa, tuotteita 

ja palveluita, jotka eivät kuormita ympäristöä tarpeettomasti, 

jotka käyttävät energiaa tehokkaasti ja voidaan sopivilla 

tavoin käyttää uudestaan, kierrättää ja hävittää. 

Uskomme elinkaariajatteluun, ekotehokkuuteen ja kestävään 

kasvuun. Luonnon kunnioittaminen on osa yrityksemme toimintaa, 

ja yhteistyö kaikkien sidosryhmiemme kanssa kuuluu 

erottamattomasti Nokian pyrkimykseen hoitaa ympäristöasiansa 

uskottavasti. 

Monet toiminnat, jotka käyttävät tällä hetkellä suuria 

määriä energiaa ja materiaaleja, voitaisiin siirtää digitaaliseen 

muotoon. Uudet mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä 

velvollisuuksien kanssa. 

10 

Ympäristönhallintajärjestelmät 

Ympäristöstrategia 

Sidosryhmien hyväksyntä 

Toimittajaverkoston 

hallinta 

Ympäristöarvot 

huomioon 

ottava tuotesuunnittelu 

Johdon sitoutuminen 


Riskien eliminointi Voiton lisääminen 

Nokian liiketoimintavision avainelementit ovat langattomuus, 

kasvu ja laatu. Ympäristötyömme kytkeytyy liiketoimintastrategiaan 

useassa ulottuvuudessa: 

• Otamme päätöksissämme ja teoissamme huomioon sen, 

että ympäristökysymykset ovat yhä tärkeämpiä kehitystä 

ohjaavia tekijöitä maailmanlaajuisesti. Tunnistamme 

yhteistyön tärkeyden sellaisten globaalien kysymysten 

ratkaisemisessa kuin luonnonvarojen käyttö ja ihmisen 

toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Osallistumme 

laajalla rintamalla yhteistyöhankkeisiin teollisuusjärjestöjen 

ja erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta 

(enemmän tietoa Nokian osallistumisesta kansainvälisiin 

hankkeisiin s. 15–16). Samanaikaisesti pyrimme vähentämään 

oman toimintamme energiankulutusta mukaan 

lukien jäähdytys, lämmitys ja valaistus. Matkustusta ja 

kuljetuskustannuksia vähentämällä saavutetaan usein 

myönteinen ympäristövaikutus.


V I S I O J A S T R A T E G I A 

• Langattomaan teknologiaan perustuvat ratkaisut voivat korvata perinteisiä 

menetelmiä esimerkiksi tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa. Fyysisten palveluiden 

korvaaminen digitaalisilla voi myös auttaa vähentämään merkittävästi 

fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joka on yksi syy ilmastonmuutokseen. 

• Langaton teknologia voi helpottaa erilaisia toimintoja taloudessa ja mahdollistaa 

siten suuremman taloudellisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden yhteiskunnassa laajemminkin. 

Matkapuhelimien lyhyet elinkaaret ja tästä johtuva kulutuksen lisääntyminen, 

joka tunnetaan kimmokevaikutuksena, on yksi Nokian liiketoiminnan kasvun 

moottoreista. Uskomme, että tämän kasvun lähteet eivät ole ristiriidassa kestävän 

kehityksen kanssa. Kestävä kasvu ei kuluta loppuun luonnonvaroja, joita tulevat 

sukupolvet saattavat tarvita. Langattoman teknologian dematerialisoivat ja immaterialisoivat 

mahdollisuudet antavat meille keinot saavuttaa kasvu kestävällä tavalla. 

Velvollisuutemme on hyödyntää näitä mahdollisuuksia vastuullisesti. 

• Jätteen vähentäminen on ympäristöpäämäärä, joka liittyy läheisesti laatuun niin 

tuotesuunnittelussa, komponenttien hankkimisessa, kokoonpanossa kuin loppukäsittelyssäkin. 

11 

Kestävän kasvun 

mahdollistaa: 

Dematerialisaatio 

– Aiemmin kannettava 

puhelin, joka saattoi painaa 

15 kiloa, tarjosi vain puhepalveluita. 

Tänään matkapuhelin, 

joka painaa jopa 

alle 100 grammaa, voi tarjota 

erilaisia nopeita ja korkealaatuisia 

digitaalipalveluita 

kuten puhe-, kuva-, sähköposti- 

ja fax-palvelut sekä 

Internet-yhteyden. 

Immaterialisaatio 

– Videon lataaminen 

Internetin kautta voi säästää 

matkan videovuokraamoon. 

Samaan tapaan verkkopalvelut 

voivat tehdä puhelinvastaajan 

tarpeettomaksi.


Y M P Ä R I S T Ö P O L I T I I K K A J A - O R G A N I S A A T I O 

Kestävään kehitykseen sitoutuminen 

Nokian arvot ja periaatteet ovat taloudellisen menestyksen, 

ympäristövastuun kantamisen ja hyvän yrityskansalaisuuden 

vankka perusta. 

Nokia on sitoutunut edistämään ekologisesti kestävää kehitystä 

allekirjoittamalla Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) 

Elinkeinoelämän peruskirjan vuonna 1991. Kestävä kehitys 

on meille olennainen osa yritysvastuuta, joka kattaa taloudelliset, 

sosiaaliset ja ympäristöasiat. 

Pyrimme näihin kestävän kehityksen päämääriin valjastamalla 

käyttöön voimavaramme, joihin kuuluvat teknologinen 

osaaminen, markkina-asema ja jatkuva osaamisen 

kehittäminen. 

World Business Council for Sustainable Development on 

hyväksynyt seitsemän ekotehokkuuden periaatetta. Yhdessä 

elinkaariajattelun kanssa ne ohjaavat Nokian tuotteiden ja 

ratkaisujen kehittämistä, tuotantoa ja toimitusta. Nokiassa 

niiden sisältöön kuuluu: 

• Energiankulutuksen minimointi 

• Tuotteissa ja palveluissa käytettyjen materiaalien 

minimointi 

• Tuotteen kestävyyden parantaminen 

• Prosessien tehokkuuden lisääminen 

• Vaarallisten aineiden leviämisen minimointi 

• Kierrätyksen edistäminen 

• Uusiutuvien luonnonvarojen käytön maksimointi. 

Ympäristöasioissa kestävän kehityksen periaatteiden 

toteuttamiseen kuuluu: 

• Ympäristöasioiden nivominen osaksi liiketoimintaa 

• Aktiivinen ja avoin ulkoinen ja sisäinen viestintä 

• Yhteistyö Nokian sisällä sekä Nokian ja ulkoisten sidosryhmien 

– kuten toimittajat, toimiala ja yhteiskunta – 

kesken. 

12 

Nokian ympäristöpolitiikka 

Sitouduimme ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen 

vuonna 1994 julkaistussa ympäristöpolitiikassamme, joka 

tarkistettiin vuonna 2002. Ympäristö- ja liiketoimintajohto 

ovat yhdessä vastuussa politiikan toteuttamisesta. 

Nokian ympäristöpolitiikan perusperiaatteet ovat: 

• Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää tinkimätöntä, 

tuotteen elinkaareen perustuvaa ympäristöasioiden 

hoitoa. 

• Nokian tapa toimia tarkoittaa aktiivista, avointa ja 

eettisesti kestävää näkökulmaa ympäristönsuojelussa. 

• Nokian ympäristöpolitiikan tavoitteena on kestävä 

kehitys Kansainvälisen kauppakamarin peruskirjan 

mukaisesti. 

Toteutusperiaatteet 

Seuraavat periaatteet ohjaavat ja valvovat ympäristöpolitikan 

toteuttamista: 

• Ympäristöpolitiikka on osa yleistä johtamisprosessia. 

• Linjaorganisaatiot suunnittelevat ja toteuttavat toimenpideohjelmat 

hyödyntäen ympäristöasiantuntijoita ja 

parasta käytettävissä olevaa teknologiaa. 

• Toimintaohjelmat perustuvat tuotteen koko elinkaaren 

aikaisten ympäristövaikutusten ymmärtämiseen. 

• Ympäristövaikutusten minimointi edellyttää jatkuvaa 

panostusta ympäristöasioiden hoitoon sekä tulosten 

seurantaa; se on siten osa kokonaisvaltaisia parantamistoimia. 


Nokian ympäristöjohtaja Tapio Takalo on vastuussa kaikista 

Nokian laajuisista ympäristöasioista. Hän raportoi johtaja 

Veli Sundbäckille, joka vastaa ympäristöasioista Nokian 

johtokunnassa. 

Nokian kolme liiketoimintaryhmää ovat edustettuina kahdessa 

koko Nokian kattavassa ohjausryhmässä, jotka ovat 

Nokia Environmental Steering Group ja Nokia Environmental 

Management Team. 

Nokia Environmental Management Team valmistelee Nokia 

Environmental Steering Groupin hyväksyttäväksi koko 

Nokiaa koskevia ympäristöaloitteita.


Y M P Ä R I S T Ö P O L I T I I K K A J A - O R G A N I S A A T I O 

Veli Sundbäckin johtama Nokia Environmental Steering 

Group valmistelee ja tarkistaa koko Nokiaa koskevia toimenpideohjelmia 

ja antaa suuntaviivoja kolmen liiketoimintaryhmän 

ja linjaorganisaation ympäristötyölle. 

Nokia Quality Board on korkein päättävä elin ympäristökysymyksissä. 

Sen jäsenistöön kuuluvat Nokian hallituksen 

puheenjohtaja ja pääjohtaja, Nokian toimitusjohtaja ja 

liiketoimintaryhmien toimitusjohtajat. 

Nämä koko Nokian kattavat ryhmät pyrkivät varmistamaan, 

että liiketoimintaryhmien ja yksikkötasojen ympäristötyö 

noudattaa ympäristöpolitiikkaa ja että liiketoimintaryhmien 

yhteistyö on tehokasta. 

Liiketoimintaryhmien 

johto 

Johtotiimit 


Nokia Quality Board 

Nokia Environmental Steering Group 

Nokia Environmental Management Team 

13 

Liiketoimintaryhmissä ja -yksiköissä ympäristötyö on nivottu 

normaaliin liiketoimintaan, ja jokapäiväinen ympäristötyö 

tehdään linjaorganisaatioissa. 

Kaikilla liiketoimintaryhmillä on ympäristöpäälliköitä ja 

-asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet muun muassa 

hankintaan, tuotantoon, tuotteisiin ja loppukäsittelyyn liittyviin 

kysymyksiin. Jokaisella tuotantolaitoksella on nimetty 

henkilö, joka on vastuussa toimipaikan ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmän toteuttamisesta ja kehittämisestä. 

Ympäristötiimit 

Ympäristötiimit


S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T 

Ulkoisten ja sisäisten sidosryhmäsuhteiden hoitaminen on 

olennainen osa kaikkia Nokian toimintoja. Tässä raportissa 

käsittelemme vain ympäristöasioiden hoitamisen kannalta 

merkityksellisiä sidosryhmäsuhteita. 

Nokian ulkoisia sidosryhmiä ovat asiakkaat, omistajat, toimittajat 

ja muut alihankkijat, kansalaisjärjestöt, viranomaiset 

ja Nokian toiminta-alueiden yhteisöiden jäsenet. Nokian 

työntekijät ovat sen sisäinen sidosryhmä. 

Jatkuva viestintä on olennainen osa tapaamme ylläpitää ja 

kehittää suhteita erilaisiin sidosryhmiimme. Sidosryhmiltä 

saatua tietoa ja palautetta hyödynnämme parantaessamme 

toimintojamme ja raportoidessamme niistä. 

Sisäiset sidosryhmät 

Nokian ympäristötyön perusta on osaava ja motivoitunut 

henkilöstö. Jokainen Nokian työntekijä on vastuussa ympäristöasioista, 

ja ne kuuluvat erottamattomasti jokapäiväiseen 

työhön. Kartoitamme henkilöstön sitoutumista ympäristöja 

liiketoimintakysymyksissä samoin kuin sosiaalisissa kysymyksissä 

erilaisien kyselyiden avulla. 

Vuonna 2002 Nokian maailmanlaajuiseen henkilöstökyselyyn 

(Nokia – Listening to You) lisättiin kaksi ympäristöaiheista 

kysymystä, joiden tarkoitus oli mitata entistä tarkemmin 

Nokian työntekijöiden ympäristötietoisuutta. Kysymykset 

olivat: 

1. ”Olen hyvin perillä Nokian keskeisistä 

ympäristöohjelmista.” 

2. ”Tiimissäni on tehty konkreettisia tekoja, joiden 

tarkoituksena on tukea yhtiön ympäristöpäämääriä.” 

Tulokset olivat seuraavat: 

Kysymys 1: 

myönteisesti vastanneita kaikkiaan 47 prosenttia. 

Kysymys 2: 

myönteisesti vastanneita kaikkiaan 40 prosenttia. 

Ympäristöasioista samoin kuin muista yrityksen yhteiskuntavastuun 

kysymyksistä on käyty myös fokusryhmäkeskusteluja. 

Sisäinen ympäristöviestintä 

Viestintä ja koulutus ovat avainasemassa, kun ympäristötavoitteita 

ja -suuntaviivoja sovelletaan käytäntöön eri 

puolilla organisaatiota. Uskomme, että työntekijät viihtyvät 

yrityksessä, joka toimii vastuullisesti ympäristöasioissa. 

14 

Ympäristötoiminnalla erotutaan 

”Käsitykseni mukaan yleinen ympäristötietoisuus 

on Nokiassa korkeammalla tasolla kuin muissa 

globaaleissa yrityksissä”, sanoo Nokia Mobile 

Phonesin globaalissa henkilöstönkehitystoimessa 

työskentelevä johtaja Sonja Weckström-Nousiainen. 

”Työnantajani ympäristöperiaatteet ja toiminta ovat 

minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. En viihtyisi 

yrityksessä, joka laiminlyö ympäristövastuunsa.” 

Weckström-Nousiainen toteaa, että ympäristökysymykset 

tulevat esiin hänen työssään aika ajoin. Hän 

edusti hiljakkoin Nokia Mobile Phonesia ympäristöja 

yhteiskuntavastuun fokusryhmässä, joka arvioi 

muun muassa ympäristötietoisuuden astetta Nokian 

sisällä. 

”On helpompaa edistää ympäristöajattelua, kun 

tukena on suuri, globaali yritys. Toisaalta meidän 

on oltava todella erinomaisia noustaksemme toimialan 

keskitason yläpuolelle. Suuri yleisö haluaa tietää 

esimerkiksi Nokian kierrätysperiaatteista ja uusien 

ympäristödirektiivien noudattamisesta.” 

Weckstöm-Nousiainen sanoo, että sisäisen viestinnän 

taso on riittävä ympäristöasioissa. Tiedon hankkiminen 

on helppoa. Hänen mukaansa henkilöstön kehittäjät 

voivat osallistua tiedonkulun tehostamiseen ja 

tukea ympäristötietoisuutta räätälöimällä sopivia 

viestejä eri oppimisratkaisuihin ja koulutusohjelmiin. 

”Jokaisen henkilöstönkehittäjän pitää tietää Nokian 

ympäristöä koskevan toimintaohjelman perusasiat 

– ja mielellään vähän enemmänkin. Me voimme 

myös ottaa vastuun siitä, että edistämme ympäristökysymyksiä 

henkilöstönkehitystoiminnassa”, 

Sonja Weckström-Nousiainen sanoo.



Ympäristökysymyksiä nivotaan Nokian johtamiskoulutusohjelmien 

kiinteäksi osaksi. Näin varmistetaan, että kaikki 

työntekijät organisaation jokaisella tasolla saavat ajan 

tasalla olevaa ja heidän työtehtäviensä kannalta mielekästä 

ympäristötietoa. 

Nokian työntekijöillä ympäri maailman on käytettävissään 

säännöllisesti päivitettävät intranet-sivustot ja ympäristötiedon 

tietokanta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Nokian 

ympäristöfoorumi on päivän mittainen tiedonjako- ja keskustelutilaisuus 

ympäristöasiantuntijoille ja muille nokialaisille. 

Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti Nokian sisäisessä 

lehdessä Nokia Peoplessa ja muissa sisäisissä julkaisuissa 

sekä Nokia News Service -verkkopalvelussa. 

Ulkoiset sidosryhmät 

Nokia käy jatkuvaa vuoropuhelua ulkoisten sidosryhmiensä 

kanssa. Näin seuraamme sitä, mitä kysymyksiä he pitävät 

tärkeinä nyt ja tulevaisuudessa, ja ymmärrämme paremmin, 

mitä Nokialta odotetaan ja miten voimme vastata odotuksiin. 

Asiakkaiden kohdalla vuoropuheluun kuuluvat kattavat, 

alueelliset ja maailmanlaajuiset tuotemerkkikyselyt ja niihin 

liittyvät fokusryhmäkeskustelut. Meneillään on myös erityisesti 

ympäristö- ja yhteiskuntakysymyksiin keskittyviä 

ryhmäkeskusteluja. 

Liiketoimintaryhmien asiakastiimit keskustelevat yritysasiakkaiden 

kanssa ja tekevät asiakastyytyväisyyskyselyjä. Nokia 

on perustanut muun muassa ekstranet-tietopalvelun lisäämään 

vuorovaikutusta puhelinoperaattoreiden kanssa. 

Vuoden 2002 aikana uusi ympäristölainsäädäntö on katsastettu 

Nokian ja sen toimittajien liiketoimintayksiköissä. 

Nokian ympäristöasiantuntijat ovat avustaneet työssä tarpeen 

mukaan. 

Nokia on hakenut vuoropuhelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen 

kanssa yksilöidyissä ympäristökysymyksissä. Yhteistyötä 

on tällä hetkellä mm. WWF:n kanssa. Nokia käy vuoropuhelua 

sidosryhmien kanssa myös monissa ympäristöalan 

keskustelufoorumeissa. 

Nokian ulkoiset verkkosivut (www.nokia.fi/nokia) sisältävät 

runsaasti tietoa Nokian ympäristöpäämääristä, periaatteista 

ja toiminnasta. Kysymyspalsta (Ask us) sekä www.nokia.com- 

15 

että www-nokia.fi-sivuilla on osoittautunut erittäin suosituksi. 

Useimmin kysytyt kysymykset liittyvät matkapuhelimien 

materiaalisisältöön ja kierrätykseen. 

Nokia yhteiskunnassa 

Sijoittajanäkökulmasta tavoitteemme on pysyvän lisäarvon 

tuottaminen osakkeenomistajille. Nokia on edistänyt tätä 

tavoitetta hakemalla listausta vastuullisen liiketoiminnan 

osakeindekseihin, joissa yhtiön toimintaa arvioidaan useilla 

kestävän liiketoiminnan mittareilla. Vuonna 2002 Nokian 

osakkeet valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin 

(DJSI ja DJSI STOXX) sekä FTSE4Good-indeksisarjaan. 

Ymmärtääksemme liiketoimintamme vaikutusta yhteiskunnassa 

olemme tehneet tai teettäneet tutkimuksia muun muassa 

yrityskansalaisuudesta ja langattoman viestinnän vaikutuksesta 

yhteiskuntaan. 

Nokia osallistuu merkittävässä määrin vuoropuheluun ja 

yhteistyöhön hallitusten ja hallitustenvälisten organisaatioiden 

(IGO) kanssa. Näihin kuuluvat Yhdistyneet kansakunnat, 

Euroopan yhteisö ja Kansainvälinen kauppakamari (ICC). 

Julkistimme vuonna 2001 sitoumuksemme YK:n Global Compact 

-periaatteisiin. Global Compact on vapaaehtoinen sopimus, 

joka tavoitteena on koota yhteen yritykset ja YK:n järjestöt, 

ammattiyhdistykset, kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan 

toimijat edistämään hyvää yrityskansalaisuutta. 

Nokia ilmoitti 2001 osallistuvansa myös YK:n ICT 

Task Force -hankkeeseen. Uskomme, että tämä yhteistyöhanke 

osaltaan edistää pyrkimyksiämme kaventaa eriarvoisuutta 

digitaalisen sillanrakennuksen avulla nykypäivän tietoyhteiskunnassa. 

Vuonna 2002 Nokia jatkoi aktiivista osallistumista World 

Business Council for Sustainable Developmentin hankkeisiin. 

Nokia on aktiivinen jäsen monissa kansallisissa ja kansainvälisissä 

teollisuusjärjestöissä ja hankkeissa, joita ovat mm. 

Euroopan informaatio-, viestintä- ja kulutuselektroniikkateollisuuden 

järjestö EICTA, kansainvälinen Cellular Telecommunications 

Industry Association (CTIA), Yhdysvaltojen elektroniikkateollisuuden 

järjestö Electronics Industry Alliance (EIA), 

American Engineering Association (AEA), matkapuhelinvalmistajien 

kansainvälinen järjestö Mobile Manufacturers 

Forum (MMF), sähköistä liiketoiminta edistävä Global Business 

Dialogue on Electronic Commerce (GBDe), The National



Electronics Product Stewardship Initiative 

(NEPSI) ja YK:n Baselin sopimuksen sihteeristön 

ja muiden matkapuhelinvalmistajien 

kanssa syntynyt aloite: The Sustainable 

Partnership on the Environmentally Sound 

Management of End-of-Life Mobile Phones. 

Teollisuusjärjestöjen jäsenyys antaa meille 

mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädännön, 

vapaaehtoisten sopimusten ja säännöstöjen 

kehitykseen. Nokia oli yksi perustajista 

ja pääjäsenistä Electronics Coalition -yhteistyöryhmässä, 

joka onnistui saamaan läpi 

tärkeitä muutoksia Euroopan Unionin sähkö- 

ja elektroniikkaromua (WEEE) ja tiettyjen 

aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja 

elektroniikkalaitteissa (RoHS) koskeviin 

direktiiviehdotuksiin. 

Baselin sopimuksen osapuolten kuudennessa 

kokouksessa joulukuussa 2002 Nokia ja 

kahdeksan muuta matkapuhelinvalmistajaa 

julkistivat Baselin sopimuksen sihteeristön 

kanssa aikomuksensa kehittää yhteistyössä 

käytettyjen matkapuhelimien ympäristöarvot 

huomioon ottavaa loppukäsittelyä 

(The Sustainable Partnership on the Environmentally 

Sound Management of End-of- 

Life Mobile Phones). Yhteistyösopimuksen 

allekirjoittajat sitoutuvat edistämään käytöstä 

poistettujen matkapuhelimien kestävää 

loppukäsittelyä. Tavoitteena on suojella 

ihmisten terveyttä ja ympäristöä, varmistaa 

vastuullinen tuotesuunnittelu ja valmistus 

sekä edistää tuotevastuuta. Valmistajat kehittävät 

ja edistävät käytöstä poistettujen 

matkapuhelimien kestävää loppukäsittelyä 

yhteistyössä Baselin konvention sihteeristön 

lisäksi myös muiden sidosryhmien kuten 

muiden YK:n järjestöjen, verkkotoimittajien, 

verkko-operaattoreiden ja kierrättäjien 

kanssa. 

Turvallinen koti Malesian orangeille 

Yksi WWF:n Malesian osaston ajankohtaisista projekteista kohdistuu 

orankeihin. Oranki on Malesian uhanalaisimpia luonnonvaraisia lajeja. 

Oranki-projekti käynnistettiin vuonna 1998 ja sen tavoitteena on ylläpitää 

ja parantaa lajille sopivaa elinympäristöä. Tutkijat selvittävät, 

miten hyvin orangit selviävät sekundäärisessä sademetsässä verrattuna 

siihen, miten ne sopeutuvat primääriseen sademetsään. Orankien 

tulevaisuus riippuu paljolti tämän tutkimuksen tuloksista. 

”Jos tutkimukset vahvistavat uskomme, että orangit voivat selviytyä 

ja menestyä sekundäärisessä sademetsässä, meillä on hyvät perusteet 

edistää näiden metsien suojelua”, sanoo Melinda U WWF:n yritysmarkkinointiyksiköstä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näitä 

metsiä hoidetaan hyvin, estetään metsäpalot ja vältetään metsien 

pirstaloitumista. 

Nokia Malesia kuuluun Sabahissa Sukaun lähellä toteutettavan orankien 

suojeluohjelman rahoittajiin. Projektin rahoittamisen ohella yhteistyö 

WWF:n kanssa tähtää ympäristötietoisuuden lisäämiseen paikallisesti 

ja maailmanlaajuisesti. 

”Projekti etenee hyvin”, Melinda U sanoo. ”WWF Malesia tekee yhteistyötä 

vain sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat aidosti sitoutuneet luonnon 

suojelemiseen. Emme ole yritysten viherpesumarkkinoilla, vaan etsimme 

organisaatioita, jotka edustavat edistynyttä ajattelua ja ovat aidosti 

kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon ympäristön puolesta.” 

Nokia Malesia kannustaa työntekijöitään osallistumaan projektityöhön. 

Työntekijät voivat vierailla projektialueella ja nähdä omin silmin, mitä 

haasteita sademetsän suojelemiseen liittyy. WWF Malesian projektin 

tarkoitus on myös kasvattaa yleistä ympäristötietoisuutta. 

Nokian Malesian organisaatiolla ja WWF Malesialla on ollut yhteisiä 

hankkeita aiemminkin. Muutama vuosi sitten Nokia tuotti Malesiaan 

rajoitetun määrän WWF-kuorella varustettuja matkapuhelimia. Tietty 

osa jokaisesta myydystä puhelimesta saadusta tulosta lahjoitettiin 

WWF:lle. 

16



Tuottajien, kuluttajien ja ympäristön hyväksi 

Konsultti Tom Parker Interelistä on avustanut Electronics 

Coalition -ryhmittymää, joka muodostettiin 1998 valvomaan 

tuottajien etuja EU:n sähkö- ja elektroniikkaromua 

(WEEE) ja tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista 

sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (RoHS) koskevien 

direktiiviehdotuksien käsittelyprosessissa. 

Nokia oli yksi Electronics Coalitionin perustajajäsenistä. 

Ryhmittymä tunnisti ehdotettujen direktiivien suhteen 

neljä tärkeää, huolta aiheuttavaa aluetta: 

• Tuottajavastuu 

• Teollisuuden vastuu historiallisesta jätteestä 

• Vastuu vapaamatkustajista ja orvoista tuotteista 

(Orvot tuotteet ovat tuotteita, joiden tuottaja ei ole 

enää markkinoilla; vapaamatkustajat ovat yrityksiä, 

jotka pakoilevat tuottajavastuuta esimerkiksi niin, 

että ne tulevat markkinoille nopeasti ja myös lähtevät 

markkinoilta hyvin nopeasti.) 

• Aineita koskevan lainsäädännön asiasisällön 

arvioiminen kestävästä tieteellisestä näkökulmasta. 

Kun ensimmäisiä ajatuksia direktiiveistä kierrätettiin 

vuonna 1998, teollisuuden enemmistö oli joustavan 

tuottajavastuun kannalla niin, että vastuu voisi olla 

tapauskohtaisesti tai esimerkiksi tuotetyypistä riippuen 

joko yksilöllinen tai kollektiivinen. 

Parkerin mukaan Electronics Coalitionin jäsenyritykset 

ymmärsivät, että jos yritys pannaan vastaamaan omien 

tuotteidensa materiaalisisällön kierrättämisestä, tämä 

kannustaa yritystä miettimään uudemman kerran, miten 

se pystyisi alentamaan kierrätyskustannuksia paremmalla 

tuotesuunnittelulla. 

17 

”Nokia ymmärsi alusta alkaen, että jos valinta yksilöllisen 

ja kollektiivisen vastuun välillä olisi vapaa, yritysten suuri 

enemmistö valitsisi kollektiivisen vastuun. Tämä taas 

johtaisi viime kädessä siihen, ettei mikään kannustaisi 

yrityksiä parempaan tuotesuunniteluun”, Parker toteaa. 

Electronics Coalition onnistui ensinnäkin muodostamaan 

teollisuuden sisällä konsensuksen yksilöllisestä tuottajavastuusta. 

Seuraava tehtävä oli saada Euroopan parlamentti 

vakuuttuneeksi siitä, että tämä oli oikea lähestymistapa. 

Kun parlamentti oli hyväksynyt koalition kannan, 

tarvittiin paljon työtä muiden EU-elinten eli Ministerineuvoston 

ja Euroopan komission taivuttamiseksi samalle 

kannalle. Euroopan parlamentti ja Ministerineuvosto 

pääsivät marraskuussa 2002 lopulliseen sopimukseen 

siitä, että kuluttajatuotteiden kohdalla tuottajavastuun 

pitäisi olla yksilöllisellä pohjalla. 

Tom Parker korostaa, että jos hyvä ja ekologisesti vastuullinen 

tuotesuunnittelu palkitaan alhaisemmilla kierrätyskustannuksilla, 

myös kuluttajia kiinnostaa pidemmän 

päälle ostaa ympäristön kannalta parempia tuotteita. 

”Nykyään törmäämme monessa tapauksessa siihen, että 

ympäristön kannalta paremmat tuotteet ovat kalliimpia, 

eikä suurella osalla kuluttajista ole varaa valita niitä, 

vaikka haluaisivatkin. Lopullinen päämäärä on, että 

tuotteet, jotka on helpompi kierrättää ja jotka ovat 

ympäristön kannalta parempia, ovat myös halvempia. 

Kun päästään tähän, hyötyvät niin tuottaja, kuluttaja 

kuin ympäristökin.”



Ympäristöarvot huomioon ottavaa tuotesuunnittelua tulisi kannustaa lailla 

Robert Goodwill valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 

1999 Yorkshiren ja Humberin seudun vaalipiiristä Iso- 

Britanniasta. Parlamentin ympäristöasioiden, julkisen 

terveydenhuollon ja kuluttajapolitiikan komitean jäsenenä 

hän oli viemässä läpi avainmuutoksia ehdotettuihin WEEEja 

RoHS-direktiiveihin. 

Goodwill kannatti yksilöllistä tuottajavastuuta sähkö- ja 

elektroniikkalaitteiden kierrätyksestä ja vaikutti keskeisesti 

siihen, että varaosat jätettiin lyijyn ja muiden RoHSdirektiivissä 

mainittujen aineiden käyttökiellon ulkopuolelle. 

Nokia työskenteli yksilöllisen tuotevastuun hyväksi 

Electronics Coalitionin kautta. Varaosien jättämisellä lyijyn 

ja muiden rajoitettujen aineiden korvaamisaikataulun 

ulkopuolelle on puolestaan suuri merkitys luonteeltaan 

pitkäikäisten verkkolaitteiden ylläpidolle. 

Goodwillin mukaan yksilöllinen tuottajavastuu kannustaa 

ympäristön kannalta myönteiseen tuotesuunnitteluun. 

Kun tuottaja tietää, että hän on viime kädessä vastuussa 

tuotteensa kierrätyksestä, hänellä on kannustin tehdä 

tuotteita, jotka voidaan kierrättää. 

”Jos käytössä olisi vain kollektiivinen järjestelmä, saisimme 

havaita, ettei tuottajilla olisi mitään syytä tuoda markkinoille 

helpommin kierrätettäviä tuotteita.” 

Tuottajien kannattaa käyttää tuotteissaan arvokkaita 

materiaaleja, esimerkiksi kuparia, jos he tietävät, että 

romun arvo kertyy heille eikä jollekin toiselle. 

18 

Goodwillin mukaan WEEE-direktiivin lopullinen muoto 

oli hyvä kompromissi. Tuottajat, jotka suunnittelevat 

tuotteensa kierrätettävämmiksi, hyötyvät tästä tuotteen 

käyttöiän päättyessä joko niin, että heidän kierrätyskustannuksensa 

ovat alhaisemmat tai niin, että he saavat 

tuotteiden sisältämät materiaalit käyttöönsä. 

RoHS-direktiivistä hän sanoo, että varaosien jättäminen 

direktiivin ulkopuolelle oli erittäin järkevä ratkaisu. 

”Olisi järjetöntä heittää menemään täysin toimiva laite 

– oli se sitten pesukone tai langattoman verkon tukiasema 

– pelkästään siitä syystä, ettei ole saatavissa varaosana 

piirilevyä, joka täyttää kaikki uudet lyijyttömien juotteiden 

vaatimukset.” 

Siirtymäkauden pidentäminen eliniältään pitkien laitteiden 

kohdalla oli ainoa kestävä ratkaisu. Tuottajien ei 

kannattaisi kehittää uusia lyijyttömiä varaosia olemassa 

oleviin laitteisiin, koska kysyntä olisi liian alhainen. 

Goodwill korostaa, että tuotteet, jotka eivät toimi, eivät 

hyödytä ketään ympäristönäkökulmasta katsoen. Jos tuote 

ei toimi, ihmiset heittävät sen menemään ja ostavat 

uuden. 

”Jos ympäristölainsäädäntö pakottaa käyttämään kehnoja 

teknologioita tai materiaaleja, se ei ole ollenkaan ekologista. 

Siinä käy vain niin, että tuotteiden elinikä lyhenee 

ja ihmiset heittävät ne menemään.”


N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T 

Johtamisperiaatteet 

Nokian liiketoimintamenetelmät, teknologian siirto ja 

johtamisjärjestelmät perustuvat globaaleihin toimintamalleihin. 

Malleja sovelletaan kaikkialla maailmassa uutta toimipaikkaa 

perustettaessa. Nokialla on suuri joukko sopimusvalmistajia, 

joilla on käytössään yhtiön teknologia ja asiantuntemus. 

Yritys kannustaa toimittajiaan käyttämään ympäristöohjeistusta, 

mutta ottamaan aina huomioon myös paikalliset 

vaatimukset. 

Nokian perusperiaate on integroida ympäristöasiat normaaliin 

johtamiskäytäntöön. Vuonna 2002 Nokia kehitti kaksi 

ympäristöasioiden pistekorttia, joiden tarkoituksena on 

tukea ympäristöasioiden integrointia johtamiskäytäntöihin. 

Pistekorteista toinen kattaa yhtymänlaajuiset toiminnot ja 

toinen Nokia Mobile Phonesin toiminnot. Vuonna 2002 käyttöön 

otetut pistekortit ovat tärkeitä johtamisen välineitä 

sisäisen toiminnan mittaamisessa ja arvioimisessa. 

Nokian jokaisen liiketoimintayksikön linjaorganisaatioon 

kuuluu ympäristöasiantuntijoita, joiden tehtävänä on tukea 

johtoa ympäristötyön edistämisessä ja toteuttamisessa alueilla, 

joihin kuuluvat mm. tuotekehitys ja valmistus, toimitusketjun 

hallinta, lakien noudattaminen, kiinteistöjen ja 

riskien hallinta. Ympäristöasioiden entistä parempi hallinta 

toteutuu neljän yhtymänlaajuisen ohjelman kautta: ympäristöarvot 

huomioon ottava tuotesuunnittelu, toimittajaverkoston 

hallinta, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät sekä loppukäsittely. 

Tutkimus ja tuotekehitys 

Nokian tutkimuskeskus, Nokia Research Center, seuraa 

ympäristökysymysten kehitystä ja tukee Nokian liiketoimintayksiköiden 

kehitystyötä. Viime aikoina työn alla ovat olleet 

erityisesti loppukäsittelyratkaisut, niiden testaus ja kehitys 

sekä energiajärjestelmät. 

Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun kehitystyö 

on siirtynyt liiketoimintaryhmätasolle samoin kuin lyijyttömien 

juotosratkaisujen kehittäminen. Liiketoimintaryhmät 

ovat edenneet hyvin kehittäessään vaihtoehtoisia materiaaleja 

korvaamaan kiellettyjen aineiden listalle joutuvia materiaaleja. 

Näitä materiaaleja ovat mm. lyijy, muut raskaat 

metallit ja halogenoidut palonestoaineet. 

19 

Ympäristöarvot huomioon 

ottava tuotesuunnittelu 

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu (Design 

for Environment) perustuu tuotteen elinkaaren kattavaan 

analyysiin aina raaka-ainehankinnasta loppukäsittelyyn. 

Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on luoda ympäristön 

kannalta tehokkaampia tuotteita. 

Tuotekehitysohjelmissa Nokian tukena on ympäristöasiantuntijoiden 

verkosto. Ympäristöarvot huomioon ottavan 

tuotesuunnittelun asiantuntijaverkoston tehtävänä on 

kouluttaa tuotesuunnittelijoita huomioimaan ympäristöasiat 

ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti. 

Nokian tämänhetkiset tuotekehitykseen liittyvät päämäärät 

ovat: 

• tuotteiden energiatehokkuus 

• tuotteiden materiaalisisällön selvittäminen 

• tuotteissa käytettävien materiaalien määrien ja 

laatujen selvitys 

• tehokkaaseen käyttöön, uudelleenkäyttöön ja 

kierrätykseen tähtäävä tuotekehitys. 

Tuotteiden erilaiset elinkaariprofiilit tuovat mukanaan erityyppisiä 

tuotekehityshaasteita. Matkapuhelimien tuotekehitys 

ja käyttöikä ovat molemmat lyhyitä, kun taas verkkotuotteiden 

osalta vastaavat ajat ovat huomattavasti pidempiä. 

Tämän lisäksi huollon ja ylläpidon asema - komponenttien 

vaihdot mukaan lukien - on verkkotuotteiden puolella 

huomattavasti merkittävämpi kuin matkapuhelimissa. 

Matkapuhelinteollisuuden tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, 

että puhelimen käyttövaiheen merkittävin energiakysymys 

on virtalähteen energiankulutus. Nokia on sitoutunut 

vähentämään latureidensa energiakulutusta, ja on allekirjoittanut 

Euroopan Unionin vuonna 2000 laatiman vapaaehtoisen, 

ulkoisten virtalähteiden tehokkuutta koskevan 

sopimuksen. Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet ovat 

sitoutuneet vähentämään valmistamiensa virtalähteiden 

valmiustilan energiankulutusta tulevien vuosien aikana.



500 

400 

300 

200 

100 

0 

Tuotteen ekotehokkuus 

93 94 95 96 97 98 99 00 01 

paino (g) puheaika (min) valmiustila (h) 

Verkon energiakustannukset ovat operaattoreille 

tärkeä kysymys, mikä tukee energiatehokkaiden 

ratkaisujen kehitystä. On tärkeää 

arvioida energiankulutusta oikeassa 

asiayhteydessä. Verkko kokonaisuudessaan 

tuottaa kuluttajalle enemmän palveluita 

kuin esimerkiksi tukiaseman kaltainen 

yksittäinen laite. Absoluuttisin termein 

mitattuna viimeisimmät matkapuhelinverkot 

kuluttavat enemmän energiaa kuin 

aiemmat verkot, mutta suhteessa kapasiteettiin 

ja tuotettuihin palveluihin energiankulutus 

on vähentynyt. 

Modulaarisuus on eräs tärkeimmistä periaatteista 

verkkolaitteiden suunnittelussa. 

Jos esimerkiksi tukiaseman pistoyksiköt 

voidaan uusia ilman, että vaihdetaan 

muita osia, niin aseman koko elinkaaren 

aikaiset ympäristövaikutukset vähenevät. 

Järjestelmäsuunnittelussa ohjelmistoratkaisujen 

suosiminen laitteistoratkaisujen 

sijasta edistää ekotehokkuutta, koska 

ohjelmistojen uusimisen ympäristövaikutukset 

ovat vähäisempiä kuin laitteistojen 

uusintavaikutukset. Etäohjattavuus ja 

vähentynyt ylläpitotarve edistävät energiatehokkuutta 

ja vähentävät kuluja. 

Nokia on innovaatioiden liikkeelle paneva voima 

T-Mobile Deutschland on 23 miljoonalla asiakkaallaan Saksan johtava operaattori. 

T-Mobilen ympäristöasioiden johtaja, tohtori Klaus Rick on vastannut 

”3G Greenbook” -julkaisun tekstiluonnoksesta. Julkaisun on tarkoitus 

olla langattoman viestintäteollisuuden seuraavan sukupolven suunnittelukartta. 

T-Mobile on Nokialle tärkeä asiakas, ja yhteistyö kattaa sekä verkkojärjestelmät 

että matkapuhelimet. 

Rickin mukaan energiankulutuksen vähentäminen on T-Mobilen näkökulmasta 

tärkein ympäristökysymys sekä verkkojärjestelmien että matkapuhelimien 

osalta; energiatehokkuuden kehittämisellä voi olla myönteinen 

vaikutus globaaliin hiilidioksiditasapainoon. Toinen tärkeä kysymys koskee 

vaarallisten aineiden käytön rajoittamista ja korvaamista. 

Koska energiankulutus on myös verkkojärjestelmien suurin yksittäinen 

kustannuserä, ympäristö- ja liiketoimintanäkökohdat puoltavat samansuuntaista 

kehitystä. Laitteiston jäähdyttäminen on yksi kriittinen piste. 

Rickin mukaan Nokia toimittaa erinomaiset järjestelmälaitteiden tekniset 

käyttöohjeet, mutta lisäinformaatiosta olisi hyötyä sellaisissa kysymyksissä 

kuin jäähdyttäminen, liittämismenetelmät ja purkamistyökalut. 

Nokian ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun painopistealueisiin 

verkkolaitteiden kohdalla kuuluvat modulaarisuus, etäkäyttö ja 

ylläpito. Päämäärinä ovat energiatehokkuus ja kierrätettävyyden lisääminen. 

Rick uskoo, että nämä ovat tärkeitä koko teollisuutta koskevia kestävän 

kehityksen kysymyksiä. Hänen mukaansa kierrättäjien palautteeseen 

perustuva tuotesuunnittelun opas auttaisi merkittävästi järjestelmäsuunnittelijoiden 

työtä. Laitteiden asentamisella ja yhteen liittämisellä on 

suora vaikutus purkamisen ja materiaalien talteenoton helppouteen. 

Rick korostaa, että matkapuhelimiin liittyvät ympäristökysymykset eivät 

koske pelkästään operaattoreita. Kehitystä ohjaavat markkinat ja globaali 

hiilidioksidikysymys. Valmiustilassa olevien virtalähteiden energiankulutus 

on tärkein ajankohtainen ympäristökysymys. Rickin mukaan Nokia on saanut 

aikaan merkittäviä parannuksia, mutta hän uskoo, että latureista voidaan 

tehdä vieläkin älykkäämpiä niin, että valmiustilan energiankulutus eliminoidaan 

kokonaan. ”Valmiustilan ja lataamisen energiahukka on merkittävä, 

ja kysymys koskee koko teollisuutta”, hän sanoo. 

Rick kiittää Nokian pakkausratkaisuja ja sanoo, että Nokian puhelimet ovat 

purkamisen kannalta hyvin suunniteltuja. Hän on myös luottavainen sen 

suhteen, että Nokia pystyy korvaamaan tuotteissaan lyijyn ja muut aineet, 

joiden käyttöä ollaan rajoittamassa. ”Minulla on ollut tilaisuus tutustua 

Nokian ponnisteluihin katselmuksissa, keskusteluissa ja konferensseissa ja 

voin sanoa vilpittömästi, että Nokialla on selvä etumatka valtavirtaan. Nokia 

on innovaatioiden liikkeelle paneva voima – ei vain teknisesti, vaan myös 

ympäristölaadun näkökulmasta.” 

20



Materiaalisisällöt 

Elektronisten laitteiden materiaalisisältö on kaikkien Nokian 

tuotteiden osalta pääosin elinkaaren alkupäähän liittyvä, 

toimittajaverkoston hallintaan keskittyvä asia. Nokian rajoitettujen 

aineiden luettelo (Nokia Substance List) ja työn alla 

oleva materiaalitietokanta ovat osoituksia tavoitteestamme 

selvittää tuotteissamme käytettyjen osien ja komponenttien 

materiaalisisällöt. 

On tärkeää tuntea tuotteen materiaalisisältö. Näin voidaan 

luoda tehokkaita tuotekehitysratkaisuja. Nokian materiaalitietokanta 

on tehokas työkalu, jonka avulla tunnistetaan 

tuotesisällöt ja joka myös auttaa Nokiaa täyttämään tulevia 

lainsäädännöllisiä vaatimuksia. 

Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, huolellinen ympäristöarvot 

huomioon ottava tuotesuunnittelu mahdollistaa sen 

ympäristön näkökulmasta tehokkaan kierrätyksen. Kaikkien 

tuotteiden kohdalla tärkein ympäristöarvot huomioon ottavan 

tuotesuunnittelun periaate on kierrätettävien materiaalien 

käyttö. Matkapuhelinten kierrätyksen kannalta tärkeintä 

on puhelimien palautuminen kierrätykseen. Yksi mahdollisuus 

kasvattaa takaisinottovolyymiä on lisätä kuluttajapakkauksissa 

olevan ympäristötiedon määrää. 

Kierrätettävyys 

Nokia Mobile Phonesin ympäristötiimi on kehittänyt kaksi 

työkalua tuotteiden kierrätettävyyden ja purettavuuden 

arviointiin. Ensimmäistä työkalua käytetään tuoteohjelmien 

alkuvaiheessa tuotteiden materiaalivalinnan ja purkamisen 

arviointiin. Tarkoituksena on paikantaa potentiaaliset 

parantamismahdollisuudet jo prosessin alkuvaiheessa. 

Toisen työkalun tehtävänä on tuottaa tarkempia analyysejä 

tuotteen kierrätettävyydestä. Työkalu huomioi materiaalivalinnan 

vaikutukset sekä tuotteen kokoamisen aiheuttamat 

vaikutukset. Kierrätettävyystyökaluun on sisäänrakennettu 

tarkat ohjeet analyysin suorittamiseksi. Mukana on myös 

esimerkkejä useiden materiaalien kierrätettävyydestä. Näitä 

ovat esimerkiksi metallit, keramiikka ja muovit (puhtaat 

sekä sekoitukset). Tämän lisäksi työkalu sisältää tietoa erilaisista 

komponenttityypeistä tai moduuleista kuten piirilevyistä, 

liittimistä ja nestekidenäytöistä. 

Työkalun avulla määritellyt teoreettiset kierrätettävyysvolyymit 

Nokian matkapuhelimille ovat 65–80 prosenttia 

koko tuotteen massasta. Laskelmat eivät sisällä energian 

takaisinottoa. 

21 

Osallistuminen tutkimushankkeisiin 

Nokian liiketoimintaryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti 

loppukäsittelyä koskeviin tutkimushankkeisiin vuosina 

2001–2002. Nokia Mobile Phones on tutkinut elektromagneettista 

suojausta ja kierrätettävyyttä yhdessä TEKESin kanssa. 

Nokia osallistuu TNO Industrial Technologyn vetämään 

projektiin, jossa kehitetään tuotesuunnitteluohjelmistotyökalua, 

jolla voidaan mitata tuotteiden ympäristövaikutusten 

lisäksi purkamis- ja kierrätyskustannuksia. 

Nokian tutkimuskeskus, Nokia Research Center, on ollut aktiivisesti 

mukana EU:n rahoittamassa ja Brunelin yliopiston 

vetämässä ’Älykkäät materiaalit aktiivisessa purkamisessa’ 

-tutkimusprojektissa. Nokia Research Center sekä Tomra 

Systems ovat yhdessä Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen 

korkeakoulun kanssa kehittäneet prototyyppikoneen, 

jonka avulla voidaan kerätä ja esikäsitellä käytettyjä matkapuhelimia 

ennen varsinaista kierrätystä. 

Nokia Research Center, Teknillinen korkeakoulu, Suomen 

Kelloseppäkoulu ja Taideteollinen korkeakoulu ovat myös 

kehittäneet matkapuhelinten purkamiseen prosessin, jossa 

hyödynnetään lämpöaktivoituvaa mekanismia. Manuaaliseen 

purkuun verrattuna mekanismi on toimivampi. 

Irrota laturisi 

pistorasiasta tai 

sammuta laturin virta, 

kun et käytä laturia 

matkapuhelimesi 

lataamiseen.



Ympäristöarvot huomioon ottava tuotekehitys tukee kierrätystä 

Nokian ensimmäinen kolmannen sukupolven matkapuhelin, 

Nokia 6650, on suunniteltu kierrätystä silmällä 

pitäen. Koska puhelimen materiaalisisältö on huolellisesti 

määritelty, kaikki siinä käytetyt aineet voidaan periaatteessa 

jäljittää komponenttitasolle asti. Tämä mahdollistaa 

materiaalien oikeaoppisen käsittelyn tuotteen 

elinkaaren loppupäässä. 

Nokia 6650:n kehitystyöhön osallistui monta eri tiimiä. 

T&K-tiimin lisäksi mukana oli edustajia liiketoimintaryhmistä, 

myynnistä ja markkinoinnista, logistiikasta ja 

ympäristöorganisaatiosta. Projektin muita osallistujia 

olivat ulkoiset toimittajat, kierrätyspalveluntarjoajat sekä 

oheislaitetiimi. 

”Idea tämän ympäristöarvot huomioon ottavan matkapuhelimen 

kehittämiseen tuli tuoteohjelmajohdolta ja 

tuotemarkkinoinnin puolelta”, kertoo Minna Lindholm, 

ympäristöasioiden teknologiapäällikkö Nokia Mobile 

Phonesin Salon yksiköstä. ”Tuoteohjelman takana oli 

proaktiivinen, sisäinen aloite. Kyseessä ei siis ollut 

ulkoisten vaatimusten sanelema pakko.” 

Yhteistyö on sujunut juohevasti. Nokia 6650:n tuotekehityksen 

siivellä on syntynyt useita työkaluja muidenkin 

tuoteohjelmien käyttöön. Puhelimen, akun ja laturin 

materiaalisisältöä koskevan tutkimuksen ansiosta Nokia 

6650:n kanssa samantyyppisiä komponentteja hyödyntävien 

puhelinmallien materiaalisisällöt voidaan nyt 

vaivatta määritellä. Materiaalisisältöä verrattiin Nokian 

rajoitettujen aineiden luetteloon (Nokia Substance List). 

Koska komponenttien sisältämät erilaiset materiaalit 

pystytään selvittämään, myös Nokian sisäisten vaatimusten 

noudattaminen varmistuu. Nokia 6650:n tuoteohjelmassa 

kehitettiin myös valmiuksia siirtyä käyttämään 

lyijytöntä juotosta. 

22 

Erilaisten logistiikka- ja kierrätysvaihtoehtojen kustannukset 

laskettiin käyttämällä hyväksi materiaalisisältötietoa 

sekä näiden materiaalien kierrätyskuluja. Manuaalisen 

purkamisen ja murskaamisen kustannuksia verrattiin 

Nokian ympäristöarvot huomioon ottavaan purkamiseen 

(Design for Disassembly) suunniteltujen työkalujen 

avulla. 

Kaikki projektin aikana pilotoidut ja kehitetyt työkalut 

liitettiin osaksi toisten tuoteohjelmien työkalupakkia. 

”Ympäristöarvot huomioon ottava tuotekehitys on olennainen 

osa Nokia Mobile Phonesin tuoteohjelmia. Meidän 

pitäisi kuitenkin panostaa enemmän näistä asioista 

tiedottamiseen”, sanoo Lindholm. ”Tähän päästään parhaiten 

kun lisätään tiedonjakoa ja koulutusta. Myös siitä 

on etua, että pystymme tunnistamaan säästökohteita.” 

Työtä riittää vielä. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena 

on oheislaitteiden materiaalisisältö, samoin kuin Nokian 

tuotteiden sisältämien halogeenittomien piirilevyjen ja 

komponenttien käyttö. 

Käsittele puhelintasi 

huolellisesti ja 

käyttöohjeiden mukaan. 

Näin vältyt liian aikaiselta 

vaihtamiselta.



Lasi 

11 % 

Cu 19 % 

Mistä matkapuhelin on tehty? 

Al 9 % 

Fe 8 % 

ABS-PC 

20 % 

ABS-PC Akryylinitriili-butadieenistyreeni/polykarbonaatti 

Cu Kupari 

Al Alumiini 

Fe Rauta 

PMMA Polymetyylimetakrylaatti 

SiO2 Piidioksidi 

PC Polykarbonaatti 

Si Pii 

POM Polyoksimetyleeni 

PS Polystyreeni 

TBBA Tetrabromobisfenyyli A 

Ni Nikkeli 

LCP Nestekidepolymeeri 

PET Polyetyleenitereftalaatti 

PMMA 6 % 

23 

SiO2 5 % 

Epoksi 5 % 

PC 4 % 

Si 4 % 

POM 2 % 

PS 2 % 

TBBA 2 % 

Ni 1 % 

Sn 1 % 

LCP 1 % 

Nokian rajoitettujen aineiden luettelo 

Nokia on laatinut Nokian rajoitettujen aineiden luettelon (Nokia Substance 

List), joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja perusteltuihin 

tosiasioihin. Luettelossa yksilöidään ne aineet, joiden käytön Nokia 

joko kieltää tai joiden käyttöä se rajoittaa tuotteissaan. Luettelo jakautuu 

kahteen osaan: rajoitetut aineet ja tarkkailtavat aineet. 

Rajoitettujen aineiden luettelo yksilöi ne aineet, joiden käyttö tuotteissamme 

tai pakkauksissamme on kielletty tai joiden käyttöä on rajoitettu. 

Tarkkailtavien aineiden luettelo yksilöi ne aineet, joiden käyttöä 

Nokia aikoo asteittain vähentää tai lopettaa joko kokonaan tai tietyissä 

sovelluksissa. Toimittajia, jotka käyttävät kyseisiä aineita, kehotetaan 

vakavasti tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. 

Nokia vaatii toimittajiltaan täyden selvityksen myös jokaisen toimitetun 

tuotetyypin materiaalisisällöstä. Otamme kuitenkin huomioon sen, 

että kyseessä on uusi ja vaativa, koko toimitusketjua koskeva oppimisja 

kehitysprosessi. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä teollisuuden 

järjestöjen kanssa saavuttaaksemme koko alan kattavan hyväksynnän 

materiaaliselvityksille.




Nokian tuotesuunnittelu ja -hallinta perustuu tuotteiden 

koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioimiseen. Suuri 

osa Nokian tuotteiden elinkaaren aikana syntyvistä ympäristövaikutuksista 

syntyy toimittajien aktiviteeteista. Huolellinen 

toimitusketjun hallinta on tärkeää, koska Nokia hankkii yhä 

enemmän komponentteja ja osia toimittajilta eri puolilta 

maailmaa. 

Nokian vuonna 2002 tarkistamiin maailmanlaajuisiin toimittajavaatimuksiin 

sisältyy vaatimuksia ympäristöasioiden 

hallinnasta. Nokian liiketoimintaryhmiin liittyville globaaleille 

hankintaorganisaatioille järjestettiin koulutusta, jonka 

tarkoituksena oli auttaa näitä soveltamaan vaatimuksia jokapäiväiseen 

työhönsä. Koulutuksen aikana painotettiin, että 

vaatimuksista tulisi tiedottaa toimittajille henkilökohtaisesti 

ja mikäli tarpeen, järjestää koulutusta. 

Toimittajakatselmukset varmentavat sen, että toimittajat 

ymmärtävät ja noudattavat vaatimuksia, jotka ovat osa hankintaprosessia. 

Ympäristökatselmukset ovat osa Nokian normaalia 

toimittaja-arviointia. Toimittaja-auditoijamme on 

koulutettu toteuttamaan katselmuksen ympäristöasioita 

selvittävä osio. Tämän lisäksi järjestetään erityisiä ympäristökatselmuksia 

toimittajille, joiden toiminnasta voi seurata 

ympäristöriskejä. Nokian ympäristöasiantuntijat ovat vastanneet 

Nokian henkilöstön koulutuksesta ja tarpeen vaatiessa 

osallistuneet toimittajakatselmuksiin ja -koulutukseen. 

Perusperiaatteena on, että toimittajan tulee omatoimisesti 

saavuttaa vaadittu taso. Nokia voi kuitenkin pyynnöstä tarjota 

koulutusta ja neuvontaa. 

Elinkaarinäkökulman vaikutus näkyy siinä, että toimittajien 

tulisi soveltaa Nokian vaatimuksia myös omiin toimittajiinsa. 

Periaatetta tukevat toimittajien auditoinnit, joihin voi kuulua 

myös toimittajan omien toimittajien verifiointi. 

Tuotesuunnittelussa yhä lisääntyvä ulkoistaminen tulee 

todennäköisesti vaikuttamaan toimittajavaatimusten tulkintaan. 

On tärkeää, että ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 

kattaa paitsi valmistusvaiheen, myös suunnitteluprosessin. 

Tämä tarkoittaa sitä, että tuotesuunnittelun alihankkijat 

soveltavat materiaalien käytössä samoja sääntöjä kuin Nokia. 

Nokian materiaalitietokanta toimittajilta kerättyine tietoineen 

on tässä avainasemassa. 

Nokia Mobile Phonesin vuonna 2001 tekemän tutkimuksen 

24 

mukaan huomattava osa toimittajistamme oli valmis ilmoittamaan 

toimittamiensa tuotteiden materiaalisisällöt. 

Rajoitetut aineet 

Tällä hetkellä toimittajaketjun hallinnan tärkein kysymys 

on EU:n haitallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja 

elektroniikkatuotteissa koskevan direktiivin (RoHS) kattamien 

aineiden käytön lopettaminen. Nokia soveltaa Nokian 

rajoitettujen aineiden luetteloa Nokia Substance List varmistaakseen, 

että toimittajat eivät käytä kiellettyjä aineita. 

Nokia tukee toimittajiensa pyrkimyksiä löytää hyväksyttäviä 

vaihtoehtoja rajoitetuille aineille. Näistä aineista kriittisin 

on lyijy. Aikatauluista lyijyn käytön lopettamiselle sovitaan 

yhdessä toimittajien kanssa. Kaksi suurinta liiketoimintaryhmäämme 

ovat tässä asiassa hiukan erilaisessa asemassa. 

Kun Nokia Mobile Phones työskentelee pääosin isojen globaalien 

toimittajien kanssa, Nokia Networks hankkii huomattavasti 

suuremman määrän komponentteja huomattavasti 

isommalta joukolta toimittajia. 

Uusien direktiivien astuessa voimaan koko toimitusketju 

tarvitsee aikaa siirtymän toteuttamiseen. Vuonna 2002 

Nokian matkapuhelimet sisälsivät lyijyn lisäksi kadmiumia 

ja hyvin vähän kuuden arvoista kromia. Lyijyn lisäksi verkkotuotteet 

sisälsivät hyvin vähän kuuden arvoista kromia ja 

hyvin pieniä määriä elohopeaa ja kadmiumia. Nokian tuotteissa 

ei käytetä RoHS-listattuja palonestoaineita. 

Nokia ja sen toimittajat ovat aloittaneet keskustelut EU:n 

sähkö- ja elektroniikkajätettä koskevan direktiivin (WEEE) 

vaatimuksista. Nokia kantaa osavastuun Nokia-tuotemerkin 

alla myytävien laitteiden asianmukaiseen keräämiseen, 

käsittelyyn ja ympäristöystävälliseen hävittämiseen liittyvästä 

rahoituksesta. Toimittajiemme toimittamien komponenttien 

ja aihioiden materiaalisisällöt vaikuttavat suoraan 

Nokian tuotteiden kierrätettävyyteen, haitallisten aineiden 

käsittelyyn ja arvokkaiden aineiden talteenottoon. 

Nokia on alan yhteisen RosettaNet-aloitteen pääsponsori. 

Aloite tähtää toimittajien ja tuottajien välisen tuotetiedon 

jakamiseen tarkoitettujen sähköisen kaupankäynnin työkalujen 

luomiseen. Materiaalisisältöjä koskeva tiedon vaihto 

integroidaan liiketoimintaan liittyvän tuotetiedon – kuten 

tilauksiin vastaamisen – vaihtoon. Myös kysynnän arvioinnista 

tulee työkalun avulla helpompaa. Tämä on merkittävä 

etu sekä toimittajille että Nokialle.



Nokian globaalit ympäristövaatimukset 

toimittajille 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä: Toimittajalta vaaditaan 

dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka varmistaa 

tehokkaan suunnittelun, toiminnan sekä ympäristöasioiden hallinnan. 

Järjestelmän on täytettävä ISO 14001:n tai jonkin muun kansainvälisesti 

hyväksytyn standardin vaatimukset. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä 

tulee käsitellä jatkuvaan parantamiseen tähtääviä toimia. 

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu: Toimittajan on 

otettava ympäristöasiat huomioon tuotekehityksen kaikissa vaiheissa 

käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristöarvot huomioon ottavia 

suunnittelutyökaluja tai määriteltyjä tarkistuslistoja. Tämän työn aikana 

tehtyjen valintojen pitäisi vähentää tai eliminoida ympäristöön kohdistuvat 

haittavaikutukset. Toimittajan tulisi pyrkiä, sikäli kun se on mahdollista, 

rajoittamaan haitallisten aineiden käyttöä tuotteissa joko osittain tai 

kokonaan sekä suosia kierrätettävien materiaalien käyttöä. 

Raaka-ainesisältö: Toimittajan tulee kirjata Nokialle toimittamiensa 

tuotteiden raaka-ainesisällöt ja antaa tuotteille loppukäsittelysuositukset. 

Nämä tiedot on pyydettäessä toimitettava Nokialle. 

Lainsäädännön noudattaminen: Toimittajan on tunnettava ympäristölainsäädäntö 

ja soveltuvat säädökset sekä todistettavasti noudatettava 

niitä. 

Parannusohjelmat: Toimittajalta vaaditaan, että se on tunnistanut 

toimintansa merkittävät ympäristönäkökulmat ja että sillä on niitä 

koskevia parannusohjelmia. Nämä ohjelmat kattavat esimerkiksi 

jätemateriaalien tehokkaan kierrättämisen tai hävittämisen sekä 

ilmaan, veteen ja maaperään suuntautuvien päästöjen käsittelyn ja 

hallinnan parantamisen. Toimittajan on pystyttävä esittämään 

parantamista tukevaa informaatiota. 

Toimittajien ympäristöasioiden hoitamisen taso: Toimittajan on 

arvioitava omien toimittajiensa toimintaa ja asetettava niille tarvittaessa 

parannustavoitteita. Jos jätehuollossa käytetään alihankkijaa, toimittajan 

on varmistettava, että alihankkijalla on katselmukseen tai kolmannen 

osapuolen myöntämään sertifiointiin perustuvat asianmukaiset luvat. 

25



% 

100 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

Nokia Mobile Phonesin toimittajien ympäristökysely | kyllä-vastaukset 

30 

66 

1. 

Onko yritykselläsi kansainvälisesti 

tunnustetun sertifioijan myöntämä 

ympäristösertifikaatti? 

2. 

Onko yritykselläsi ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmä tai 

aikooko se hankkia sertifioinnin 

kahden vuoden sisällä? 

3. 

Onko yritykselläsi virallinen 

ympäristöpolitiikka? 

74 

4. 

Onko yritykselläsi sovittu 

tapa dokumentoida, seurata ja 

toimeenpanna ympäristöön 

liittyviä lakeja ja asetuksia, 

jotka ovat yrityksesi toiminnan 

kannalta merkittäviä? 

87 

91 

82 

75 

92 

26 

71 

87 

82 

47 47 

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 

’99 ’01 

’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 

5. 

Onko yritykselläsi sovittu tapa 

dokumentoida ympäristön 

kannalta merkittäviä toimintoja? 

6. 

Asettaako yrityksesi 

käyttämilleen toimittajille 

ympäristöön liittyviä vaatimuksia? 

7. 

Käytetäänkö yrityksessäsi 

dokumentoitua tuotekehitysjärjestelmää 

(ympäristöarvot 

huomioon ottava tuotesuunnittelu), 

joka huomioi 

ympäristöasiat materiaaleja 

ja uusia suunnitteluratkaisuja 

valittaessa? 

8. 

Onko yrityksesi valmis 

ilmoittamaan Nokialle kaikkien 

toimittamiensa tuotteiden 

materiaalisisällöt? 

83 

87 

76



Toimittajat parantavat suoritustaan 

Nokia Mobile Phones toteutti vuonna 2001 uuden, 

vuoden 1999 lähtötilannekartoitusta seuraavan tutkimuksen, 

jonka tavoitteena oli arvioida toimittajien ympäristövalmiuksia. 

Nokian toimittajavaatimukset ympäristönäkökulmineen 

oli uusittu vuonna 2000. Vuoden 2001 

tutkimuksessa oli kolme tavoitetta: 

• Jatkaa vuoden 1999 tutkimusta ja sen seurantaa 

• Kertoa toimittajille uusituista toimittajavaatimuksista 

• Selvittää, miten hyvin toimittajat pystyivät 

noudattamaan vaatimuksia. 

Tutkimus toteutettiin itsearviointina. Toimittajille 

lähetettiin uusittuihin ympäristövaatimuksiin perustuva 

kyselylomake. Tämän takia kysymykset eivät vastanneet 

sataprosenttisesti vuoden 1999 kysymyksiä. Toisaalta, 

jokaisella aikaisemman kyselyn kysymyksellä oli vastine 

uudessa kyselyssä, joten vastauksia voidaan pitää 

vertailukelpoisina. 

Muuttumattomina säilyneisiin kysymyksiin saatiin 

samantyyppisiä vastauksia, mikä on rohkaisevaa. Vuonna 

1999 kaikkiaan 30 prosentilla kaikista Nokia Mobile 

Phonesin toimittajista oli sertifioitu ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmä ja 74 prosenttia ilmoitti saavansa 

sertifioinnin kahden vuoden kuluessa. Yhteislukumäärä 

nousisi 82 prosenttiin vuonna 2001. 66 prosentilla 

toimittajista oli sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä 

vuonna 2001. 87 prosenttia niistä toimittajista, joilla ei 

vielä ollut sertifiointia, ilmoitti hakevansa sertifikaattia 

kahden vuoden sisällä. Yleisesti ottaen merkittävää 

edistystä oli tapahtunut, vaikkakaan kaikkia lupauksia ei 

oltu voitu toteuttaa arvioitujen määräaikojen puitteissa. 

27 

Kyselyn muut osiot käsittelivät ympäristöpolitiikkaa, 

toimittajan omille alihankkijoilleen asettamia ympäristövaatimuksia 

sekä dokumentoidun, ympäristönäkökulmia 

soveltavan tuotesuunnittelujärjestelmän olemassaoloa. 

Kaikki näitä alueita koskevat vastaukset osoittivat, että 

vuoden 1999 tutkimukseen verrattuna oli tapahtunut 

merkittävää edistystä. Joissakin toimittajakategorioissa 

ympäristöarvoja edistävää toimintaa harjoittavien yritysten 

määrä oli kahden vuoden aikana kaksinkertaistunut. 

Kaikkein kiintoisimmaksi osoittautui kysymys ”Onko 

yrityksesi valmis raportoimaan Nokialle toimittamiensa 

tuotteiden materiaalisisällöt?” 87 prosenttia toimittajista 

oli vastannut ’kyllä’ vuonna 1999, kun taas uudessa 

tutkimuksessa myöntävästi vastanneiden määrä oli 

pudonnut 76 prosenttiin. Loppuanalyysissä tämä arvioitiin 

kaikkein lupaavimmaksi tulokseksi. Se osoitti, että 

toimittajat olivat aidosti ymmärtäneet mitä heiltä 

vaadittiin, ja kuitenkin näinkin suuri osa heistä oli valmis 

noudattamaan pyyntöä. Vaikka 24 prosenttia toimittajista 

vastasi, ettei ollut valmis toimittamaan materiaalisisältötietoja, 

käytännössä kukaan ei pyydettäessä ole kieltäytynyt 

toimittamasta haluttuja tietoja. 

Kaiken kaikkiaan kyselyn saama vastaanotto osoitti, 

että toimittajiemme ympäristötyö oli lisääntynyt merkittävästi 

kahden tutkimuksen välisenä aikana. Yritykset 

ovat ymmärtäneet, että ympäristövaatimukset ovat osa 

normaalia liiketoimintaa ja ovat valmiita tekemään 

parhaansa. Jotkut toimittajista ovat lähestyneet Nokiaa 

varmistaakseen, että ovat ymmärtäneet vaatimukset 

oikein. Nokian asiantuntijat ovat järjestäneet heille 

pyynnöstä ympäristöasioihin liittyvää koulutusta. Näin 

varmistetaan jatkuva kehitys ja tulosten luotettavuus.



Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät 

Nokia käyttää sertifioituja ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä 

hallitakseen ja parantaakseen niitä tuotteidensa elinkaaren 

vaiheita, jotka ovat sen oman toiminnan piirissä. 

Vuoden 2000 loppuun mennessä kaikilla Nokian tuotantolaitoksilla 

oli ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. 

Järjestelmien päätavoitteita ovat energiankulutuksen ja jätteen 

vähentäminen. Näitä tukee kaikilla alueilla henkilöstön 

koulutus. Hallintajärjestelmien uskotaan tuottavan ympäristöön 

liittyviä parannuksia ja kustannussäästöjä. Ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmään kuuluu jatkuvien parannustavoitteiden 

asettaminen toimintojemme kaikille alueille. Yksi 

esimerkki on se, että yksittäisillä tuotantolaitoksilla asetetaan 

tavoitteet energiankulutuksen vähentämiselle. Ympäristötoimien 

tuloksia arvioidaan säännöllisesti. Tämän lisäksi 

päivitetään suunnitelmia ja etsitään uusia parannuskohteita. 

Ympäristöasioiden integrointi jokapäiväiseen liiketoimintaan 

ja sen johtamiseen on edennyt hyvin. 

Vuodesta 2001 lähtien Nokia Networksilla on ollut käytössään 

globaalisti sertifioitu, kaikki tuotantolaitokset kattava 

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat 

myös yhteistyritysten tuotantolaitokset. Järjestelmä asettaa 

kaikille tuotantolaitoksille samat ekotehokkuusvaatimukset. 

Laitostasolla ympäristöasioiden hallintajärjestelmää johtaa 

linjaorganisaatioon kuuluva laatu- ja ympäristötiimi. 

Nokia Mobile Phonesin Euroopan tuotantolaitoksilla on alueellinen 

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Muilla tuotantolaitoksilla 

on laitoskohtaiset hallintajärjestelmät. Jokainen 

laitos määrittelee toiminnastaan johtuvat merkittävät ympäristönäkökohdat 

ja on velvollinen parantamaan ympäristötyönsä 

tuloksia. Yhdeksän ympäristöasioiden hallintajärjestelmän 

sisäinen vertailu aloitettiin vuonna 2002. Ensimmäisinä 

kohdealueina ovat ympäristöasioita koskeva sisäinen 

tiedottaminen ja sijaintipaikkakohtaisten mittareiden kehittäminen. 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmien vetovastuu 

on Nokian laatuorganisaatiolla. 

Toimistojen ja tuotekehitystilojen lattiapinta-alan osuus 

Nokian kiinteistöistä on suurempi kuin tuotantotilojen. 

Tämän takia ympäristöasioiden hallintajärjestelmäkäytäntöä 

ollaan laajentamassa koskemaan suuria toimistoja ja muita 

tuotantoon liittymättömiä tiloja. Pilottiprojektina Tampereen 

tuotekehityskeskuksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 

28 

sai ISO 14001 -sertifikaatin lokakuussa 2000. Nokian Singaporen 

alueellisen pääkonttorin tilat sertifioitiin vuonna 2001. 

Nokian kiinteistöyksikkö vastaa globaalien ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmien soveltamisesta suuriin toimistoihin ja 

tuotekehitystiloihin. Projekti aloitettiin Suomessa vuonna 

2002 ja se toteutetaan kahdessa eri vaiheessa. Suomesta 

kerättyjä kokemuksia käytetään hyväksi rakennettaessa laajat 

toimitilat kattavaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää 

maailmanlaajuisesti. Järjestelmät verifioidaan sisäisesti. 

Omien toimintojen vaikutukset 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää rakennettaessa 

olemme ottaneet huomioon ne toimintamme piirteet, joilla 

on mahdollisesti haitallisia ympäristövaikutuksia. 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentaminen on tuonut 

mukanaan konkreettisia tuloksia. Energiankulutukseen 

sekä jätteen lajitteluun ja määrän vähentämiseen keskittyminen 

on lisännyt tehokkuuttamme ja tuottanut säästöjä. 

Analyysit ovat vahvistaneet, että yksi Nokian tuotantotoiminnan 

tärkeimmistä ympäristönäkökohdista on energiankulutus. 

Energiankulutuksen huomattavimmat ympäristövaikutukset 

liittyvät ilmapäästöihin. Päästöt ilmaan syntyvät 

voimalaitoksilla, jotka tuottavat Nokialle sen tarvitseman 

sähkön ja lämpöenergian. Voimayhtiöiltä ostetun energian 

lisäksi eräät Nokian toimipisteistä käyttävät maakaasua ja 

pieniä määriä öljyä. 

Globaalisti katsoen energiankulutuksen haitallisimmat 

ympäristövaikutukset liittyvät hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen 

päästöihin. Toiminnastamme suoraan aiheutuvat 

aluekohtaiset hiilidioksidipäästöt kerrotaan tässä 

raportissa sivulla 38. 

Laajoille toimistoja tuotekehitystiloille rakennettavat 

ympäristöasioiden hallintajärjestelmät auttavat tunnistamaan 

uusia energiansäästökohteita. Vuonna 2001 Nokian globaali 

sähkönkulutus oli 528 gigawattituntia (532 GWh vuonna 

2001). Periaatteessa yksi pieni 60 megawatin voimala 

pystyisi tuottamaan tämän energiamäärän. Suomessa Nokian 

sähkönkulutus oli 245 GWh. Tämä vastaa 0,3–0,4 prosentin 

osuutta Suomen teollisuuden koko sähkönkulutuksesta 

vuonna 2002.



Kiinteä jäte ja erityisesti pakkausjäte on yksi Nokian tuotantotoiminnan 

ympäristönäkökohdista. Jätevirrat on kartoitettu 

huolellisesti, ja jätteen lajittelu erilaisiin kierrätettäviin jakeisiin 

on auttanut vähentämään merkittävästi jätteen määrää 

kaikissa toimipisteissämme. Jätemäärät ovat vähentyneet 

myös uudentyyppisten pakkausmateriaalien sekä niiden 

lisääntyneen kierrätyksen ja uudelleenkäytön ansiosta. 

Pakkausmateriaalivirrat Nokian ja sen toimittajien välillä 

ovat pienentyneet, mikä on eräs tärkeimmistä jätemäärää 

vähentävistä tekijöistä. 

Ympäristövaikutuksiamme vähentävä tehokas jätteenkäsittely 

vaatii keräys- ja kierrätysjärjestelmät eri jätelajeille. 

Joissakin maissa infrastruktuuri on kehittynyt ja toimii 

hyvin, kun taas toisissa maissa kehitys on vielä alkuvaiheessa. 

Nokian tavoite on vähentää jätteen määrä minimiin. Erityisesti 

pyritään vähentämään käsittelemättömän kaatopaikkajätteen 

määrää. 

Nokian tuotantolaitoksilla kierrätykseen soveltuvia materiaaleja 

ovat nykytilanteessa pahvi, paperi, metallit, muovit, 

elektroniikkajäte ja lasi. Joillakin laitoksilla kerätään ja kompostoidaan 

biojäte. Kannatamme laitteiden uudelleenkäyttöä 

29 

ja mahdollistamme tietokoneiden ja muiden tietotekniikkalaitteiden 

sisäisen kierron. 

Nokian tuotantolaitosten päästöt ilmaan ovat pienet. Haihtuvat 

orgaaniset yhdisteet (VOC) aiheutuvat erilaisista liuottimista, 

joita käytetään juottamisprosessissa. Nokia pyrkii 

minimoimaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 

aiheuttavien liuottimien käyttöä. 

Vettä käytetään Nokian tuotantolaitoksilla lähinnä henkilökunnan 

ruokailutiloissa ja saniteettitarkoituksiin. Tuotantoprosesseissa 

käytetään vain pieniä vesimääriä. Tämän takia 

tuotantolaitoksen kuluttama kokonaisvesimäärä riippuu 

henkilöstön määrästä. Vähentääksemme vedenkäyttöä edelleen 

asennamme kunnostusten yhteydessä rakennuksiin 

vettä säästäviä laitteita. 

Kaikille tuotannon työntekijöille on annettu koulutusta ympäristönhallintajärjestelmien 

pystyttämisen yhteydessä. 

Henkilöstölle, jonka tehtäviin kuuluu mahdollisesti haitallisten 

aineiden käsittely, on annettu lisäksi erikoiskoulutusta 

osana ympäristönhallintajärjestelmää. 

Kierrätä matkapuhelimesi 

pakkaus.



Tuotteiden kuljetus 

Logistiikan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät 

kuljetuksesta. Komponenttien kuljetus toimittajilta Nokian 

tuotantolaitoksille sekä tuotteiden kuljetus asiakkaille aiheuttavat 

ympäristövaikutuksia. Näitä vaikutuksia ovet esimerkiksi 

fossiilisten polttoaineiden palamisessa syntyvät 

kasvihuonekaasupäästöt. 

Merikuljetus 

Maantiekuljetus 

49 981 CO 2 päästöt (g) 

259 SO 2 päästöt (g) 

Pintakuljetus 

1 

Pintakuljetus 

2 

30 

Ymmärrämme kasvihuonekaasupäästöjen tärkeyden ja sen 

vuoksi tiivistämme yhteistyötä kuljetus- ja logistiikkapalvelutoimittajiemme 

kanssa. Suunnittelemme yhdessä menetelmiä, 

joiden avulla voimme luotettavasti arvioida logistiikan 

osuutta tuotteidemme elinkaaren kattavissa ympäristövaikutuksissa. 

On huomioitava, että tehokkaat kuljetusratkaisut 

vähentävät sekä kuluja että ympäristövaikutuksia. 

Esimerkki eri kuljetusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista 

� 

1038 tkm 

� 



ROSENDAL 

196 tkm 

743 tkm 1749 tkm 1590 tkm 131 tkm 

VANTAA 



� � 

Pintakuljetus 

3 

439 tkm 

1 863 024 CO 2 päästöt (g) 


Ilmakuljetus 

4 

� 

1522 tkm 

Ilmakuljetus 

� � �



Logistiikkayhteistyöllä vähennetään ympäristövaikutuksia 

Nokia ja maailman johtava logistiikkapalveluiden 

toimittaja Danzas ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. 

Yhteistyön perustana on runkosopimus. Lento-, maantieja 

merilogistiikkapalveluiden lisäksi Danzas vastaa Nokian 

erikseen määritellyistä tavaranpurkupisteistä ja logistiikkakeskuksista. 

Nokian logistiikkatoimittajana Danzasilla on oltava 

dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. 

Danzasin rakentamat ja rakenteilla olevat järjestelmät 

ovat tasoltaan samanlaisia kuin Nokian tuotantolaitosten 

järjestelmät. 

Danzasin toiminnot on sertifioitu ISO 14001 -standardin 

mukaisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös 

Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa. Sertifioituja 

ympäristönhallintajärjestelmiä rakennetaan ja otetaan 

globaalisti käyttöön jatkuvasti. 

Danzasin toiminnan merkittävin ympäristövaikutus 

koskee fossiilisten polttoaineiden kulutusta, joka syntyy 

logistiikkakeskuksista lähtevien erilaisten kuljetusten 

yhteydessä. Fossiilisten polttoaineiden kulutus aiheuttaa 

hiilidioksidipäästöjä, joiden uskotaan liittyvän globaaliin 

ilmastomuutokseen eli kasvihuoneilmiöön. Nokian ja 

Danzasin yhteistyön tämänhetkinen tavoite on määritellä 

luotettavasti Nokian lähtevien tuotteiden elinkaaren 

kuljetusvaiheessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen 

kokonaismäärä. 

Päästömäärät voidaan laskea Danzasin raportoimien 

kuljetuskilometrien sekä kuormatonnien ja kuormitusasteen 

perusteella. Danzasin Pohjoismaista, Baltiasta sekä 

IVY-maista vastaava ympäristöpäällikkö Ellinor Nordenström 

korostaa jatkuvan parantamisen tärkeyttä. 

”Analysoimme huolellisesti mahdollisuuksia minimoida 

hiilidioksidipäästöjen määrää. Jokapäiväiseen työhömme 

kuuluu se, että päätämme minkä tyyppisiä lentokoneita, 

laivoja ja rekkoja tarvitaan parhaan mahdollisen asiakaspalvelun 

turvaamiseksi. Toimittajiemme pitää pyrkiä 

31 

jatkuvaan parantamiseen, heidän pitää esimerkiksi 

käyttää parempia rekkoja ja vaihtoehtoisia polttoaineita.” 

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Jouni Sormunen vastaa ilmaja 

merirahtikuljetuksista. Sormusen työpaikka, Danzas AEI 

Intercontinental Oy, sijaitsee Helsingin lentokentällä. 

Sormunen on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa on 

onnistuneesti laskettu lentorahdin aiheuttamat päästöt. 

Jotta tilanteesta saisi kokonaiskuvan, on laskelmiin 

otettava mukaan myös muiden kuljetusmuotojen aiheuttamat 

päästöt. 

Ellinor Nordenström sanoo, että mikäli haluaa määrittää 

eri kuljetusmuotojen aiheuttamien päästöjen todenmukaisen 

keskinäisen jakauman, on mentävä keskiarvoja 

pidemmälle. Tämän onnistumiseksi on tehtävä yhteistyötä 

suuren, globaalisti toimivan palveluntarjoajan kanssa. 

Ympäristöpäällikkö Arja Huotari vastaa maakuljetuksista. 

Hän työskentelee Danzas ASG Eurocargo Oy:n Helsingin 

toimipisteessä. Huotarin mukaan Danzas arvioi parhaillaan 

yhdessä VTT:n kanssa mahdollisuuksia kehittää laskentamalli 

eri kuljetusmuotojen yhdistelmien päästöjakaumille. 

Tällaisen mallin avulla Nokia pystyisi tuottamaan 

luotettavia raportteja tuotteidensa logistiikkavaiheessa 

syntyvistä ympäristövaikutuksista. 

”Kun tiedämme Nokian materiaalien reitit, pystymme 

ehdottamaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Mitä 

aikaisemmassa vaiheessa prosessia pääsemme mukaan, 

sen paremmat mahdollisuudet meillä on valita parhaat 

vaihtoehdot. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä.” 

Samalla kun Danzas etsii tapoja asiakaslogistiikan 

ympäristövaikutusten vähentämiseksi, se myös pyrkii 

kehittämään omaa ympäristötoimintaansa. Tähän kuuluu 

se, että henkilöstön matkat suunnitellaan huolellisesti, 

energiankulutusta vähennetään, energiavalintoja arvioidaan 

niiden ympäristövaikutusten pohjalta, vähennetään 

jätteen määrää ja lajitellaan.



Ympäristötiedon kerääminen 

Nokian kiinteistöyksikkö on vastuussa ympäristötiedon keräämisestä 

kaikista Nokian kiinteistöistä, joiden koko ylittää 

10 000 neliömetriä. Järjestely on toimiva, koska suurin osa 

ympäristötiedostamme liittyy kiinteistössä tapahtuviin toimintoihin. 

Konsernin tasolla ympäristötiedon kerääminen kattaa veden 

ja energiankulutuksen sekä otsonikerrosta ohentavat aineet. 

Nokian kokonaisluvut eritellään aluekohtaisiksi kokonaisluvuiksi 

ja energiankulutusluvut lisäksi energiamuodon 

mukaan. Ympäristötiedon mittarina käytetään vertailua liikevaihtoon. 

Vertailussa edellisen vuoden lukuihin trendinvastaiset 

muutokset johtuvat mittausmenetelmien muutoksista 

ja sitä seuraavasta datan laadun paranemisesta. 

Mittareita ja tiedonkeruujärjestelmiä kehitetään koko ajan. 

Useilla Nokian tuotantolaitoksilla tehdään ympäristön kannalta 

merkityksellisiä analyysejä. Tähän työhön kuuluu toiminnoistamme 

aiheutuvan jätemäärän kierrätyksen analysointia 

ja seurantaa. 

Riskienhallinta 

Nokian riskienhallintafilosofia perustuu kokonaisvaltaiseen, 

konsernin laajuiseen näkemykseen liiketoiminnan keskeisistä 

strategisista ja operatiivisista riskeistä. 

Riskienhallinta Nokiassa merkitsee yhtenäistä, systemaattista 

ja ennakoivaa tapaa hallita erilaisia uhkia ja riskejä kaikissa 

Nokian organisaatioissa sekä liiketoimintaprosesseissa. 

Nokian hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka (The 

Nokia Risk Policy) määrittelee riskien ja niiden hallinnan perusperiaatteet. 

Nokian riskienhallinnan prosessikuvaus kertoo 

miten riskejä käytännössä tunnistetaan, hallitaan ja raportoidaan 

sekä johdolle että ulkoisesti. Riskienhallinta ei ole erillinen 

prosessi, vaan normaalin liiketoiminnan ja johtamisen 

oleellinen osa. 

Kaikki Nokian työntekijät ovat vastuussa ensisijaisesti omien 

vastuualueidensa riskien tunnistamisesta, tiedottamisesta ja 

hallinnasta. Toissijaisesti työntekijät ovat vastuussa kaikista 

riskeistä, joilla saattaa olla vaikutuksia Nokiaan. Vastuu riskienhallinnasta 

ja sen organisoinnista kuuluu liiketoiminnasta 

vastuullisille. 


Tuotteiden loppukäsittelyn tavoitteena on saada käytöstä 

poistuneet tuotteet takaisin kiertoon, hyödyntää niiden 

32 

sisältämä materiaali ja energia sekä varmistaa jäljelle jäävien 

materiaalien turvallinen hävitys. 

Loppukäsittelyn kehittämisen neljä aluetta ovat: 

• Ympäristöarvot huomioon ottavaan tuotesuunnitteluun 

pohjautuva tuotteiden kierrätettävyys 

• Kierrätysjärjestelmien seuranta ja vertailu 

• Kierrätysprosessien seuranta ja kehittäminen 

yhteistyössä kierrättäjien kanssa. 

EU:n sähkö- ja elektroniikkajätettä koskeva direktiivi (WEEE) 

edellyttää, että Nokia ja muut elektroniikkatoimittajat ovat 

vastuussa osasta Nokia-tuotemerkin alla myytyjen laitteiden 

keräämisen, käsittelyn ja ympäristömyötäisen hävittämisen 

kustannuksista. Nokia on valmistautunut tähän parantamalla 

tuotteidensa kierrätettävyyttä ympäristöarvot huomioon 

ottavan tuotekehityksen avulla sekä osallistumalla tuotteiden 

takaisinotto-ohjelmien kehittämiseen. Tuotteiden materiaalisisältöjen 

suunnittelupäätökset sekä niiden rakenteellinen 

suunnittelu ovat suorassa yhteydessä tuotteiden kierrätettävyyteen 

ja purkamisen helppouteen. 

Elektroniikkajätteen materiaalien uudelleenkäyttö tarjoaa 

sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä etuja. Erityisesti 

jalometallit ovat arvokkaita. Aineet, jotka voivat aiheuttaa 

haittoja loppukäsittelyn tai loppusijoituksen aikana, käsitellään 

asianmukaisin menetelmin. Nokia on tämän takia laatinut 

kriteerit, jotka loppukäsittelijän on täytettävä ennen 

kuin se voidaan hyväksyä Nokian palveluntarjoajaksi. 

Sähkö- ja elektroniikkajätettä koskeva direktiivi sallii eri maille 

erilaiset takaisinotto- ja kierrätysjärjestelyt. Olemme tutkineet 

eri vaihtoehtojen soveltuvuutta useissa pilottiprojekteissa. 

Nokia Networks on tarjonnut asiakkailleen vuoden 1999 

alusta infrastruktuurituotteidensa takaisinotto- ja kierrätyspalveluita. 

Palvelupaketti käsittää tuotteen purkamisen sijoituspaikalla, 

kuljetuksen, valtuutetun kierrätysyhtiön valitsemisen 

ja sopimukset kierrätysyhtiön kanssa. 

Nokian Internet-sivut (www.nokia.com/aboutnokia) tarjoavat 

kuluttajille tietoa lähimmistä matkapuhelinten ja lisälaitteiden 

takaisinottopisteistä. Kun tietoa on riittävästi, asiakkaiden 

motivaatio palauttaa puhelimia kasvaa. 

Nokian takaisinoton perusjärjestelmässä valtuutetut huoltoliikkeet 

ottavat vastaan yksittäisten kuluttajien matkapuhelimia. 

Nokian paikalliset palvelupisteet hoitavat suurempien 

erien takaisinoton. Nämä pisteet ottavat vastaan laitteita



myös yritysasiakkailta ja verkkoasiakkailta. Perusjärjestelmän 

lisäksi Nokia osallistuu useisiin kansallisiin 

ja paikallisiin kierrätysohjelmiin. Nokia on 

mukana laajassa yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena 

on parantaa matkapuhelinten loppukäsittelyn 

hallintaa. YK:n Baselin sopimuksen sihteeristön 

ja useiden matkapuhelinvalmistajien yhteisellä 

sopimuksella pyritään mm. edistämään käytettyjen 

matkapuhelinten ekologisesti kestävää 

takaisinottoa. 

Kierrätys lisää arvoa 

Vuonna 2001 markkinoille laskettiin 380 miljoonaa 

matkapuhelinta. Yhteensä ne sisälsivät noin 100– 

200 tonnia lyijyä, joka vastaa määrällisesti noin 

1 000 auton akun sisältämää lyijymäärää. Näistä 

380 miljoonasta matkapuhelimesta syntyy noin 

40–50 000 tonnia jätettä. Määrä on murto-osa 

maailmassa vuosittain syntyvästä noin 150 miljoonasta 

tonnista elektroniikkajätettä. Vuonna 2001 

Nokian markkinaosuus matkapuhelimissa oli 37 

prosenttia. Tämä vastaa noin 18 000 tonnia, joka 

mahtuu yhteen keskikokoiseen laivaan. Mikäli 10 

prosenttia näistä puhelimista saataisiin takaisinottoon, 

kokonaismäärä nousisi 5 000 tonniin. Jopa 

vain yhden kierrättäjän osuudeksi tämä olisi pieni. 

Tyypillisessä kierrätysprosessissa tuote murskataan 

ja metallit sekä muovit erotellaan. Metallit otetaan 

talteen jalostamalla jalometallit ja käsittelemällä 

kuparia sisältävät osat sulatossa. Piirilevyistä talteen 

otettujen jalometallien arvo on huomattava. Maissa, 

joissa kaupalliset yritykset hoitavat kierrätyksen, 

kilpailu on laskenut kierrätysmaksuja tuntuvasti. 

Matkapuhelinten sisältämät muovit ja metalleihin 

kiinnitetyt materiaalit voidaan hyödyntää polttoaineena 

metallien talteenottoprosessissa. Muovien 

kierrätystaso on alhainen. Syynä tähän on se, että 

muoveissa on usein epäpuhtauksia, jotka voivat 

vaikeuttaa puristeprosessia. Loppukäsittelyn yleinen 

vaikutus ympäristöarvot huomioon ottavassa tuotesuunnittelussa 

on se, että tuotesuunnittelussa pyritään 

välttämään sellaisten aineiden käyttöä, jotka 

voivat aiheuttaa häiriöitä eri talteenottoprosesseissa. 

Matkapuhelimista arvokkaita raaka-aineita 

Kun matkapuhelin pistetään kierrätykseen, sen elinikä pitenee. 

Noin 65–80 prosenttia matkapuhelimen materiaalisisällöstä 

voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Lisäksi kierrättäjät ottavat 

talteen puhelimen energiasisällön käyttämällä muoveja polttoaineena. 

Tämä voi nostaa talteenottoasteen 90 prosenttiin. 

Kierrätysastiaan laitettu matkapuhelin tai lisävaruste murskataan. 

Monesti murskatut puhelimet kerätään useista pienistä kierrätyspaikoista 

ja kuljetetaan sekä meriteitse että maitse sulattoihin. 

Elektroniikkajätettä kuljettavat kuorma-autot ja laivat tuovat 

käsitellyt metallit takaisin paluumatkallaan, mikä kasvattaa 

niiden käyttökapasiteettia. Murskatut materiaalit koostuvat 

metalleista, muoveista ja keramiikasta. Kuormat analysoidaan ja 

seoksen hinta arvioidaan. Kullan, hopean, kuparin, platinan ja 

palladiumin hintojen vaikutus kokonaishintaan on huomattava. 

Muovit lasketaan kuuluviksi oheisvirtoihin. Niiden käsittelyyn 

tarvittava kierrätysinfrastruktuuri ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. 

Tämän lisäksi kerätyt muovit sisältävät usein epäpuhtauksia, 

esimerkiksi tarroja, liimoja, maaleja tai yhteen sopimattomia 

muoveja. Näin ollen niitä ei voida käyttää uudelleen vaativissa 

prosesseissa. Muoveja voidaan kuitenkin käyttää uudelleen 

esimerkiksi muoviaitojen tai -penkkien valmistuksessa. Koska 

muovien lämpöarvo on korkea, useimpia muoveja käytetään 

tällä hetkellä polttoaineena, joka korvaa esim. öljyä. Joitakin 

muovityyppejä viedään kaatopaikoille. 

Matkapuhelimen sisältämät metallit voidaan kierrättää helposti. 

Talteenoton ensimmäisessä vaiheessa murskatut metallit jaotellaan 

eri jakeisiin. Alumiini sekä rautapitoiset metalli- ja kuparijakeet 

myydään sulattoihin. Sulatoissa metallit sulatetaan ja 

puhdistetaan. Mukaan lisätään tarvitut seosaineet. Valmiit 

metalliharkot voidaan myydä uudelleen uusien osien tuotantoon. 

Piirilevyt käsitellään kuparisulatossa. Prosessissa kupari ja jalometallijakeet 

sulatetaan ja ohjataan anodi-valuun ja elektrolyyttikäsittelyyn. 

Tässä vaiheessa kupari erottuu muista materiaaleista. 

Jäljelle jäävä kultaa, palladiumia ja platinaa sisältävä jalometalliseos 

lähetetään jalometalliosastolle talteenottoa varten. 

Noin 40 prosenttia metalliteollisuudessa käytetyistä raakaaineista 

on kierrätettyä. Metallien kierrätys säästää noin 60–90 

prosenttia energiasta, joka tarvitaan metallin louhimiseksi ja 

jalostamiseksi alkuraaka-aineesta eli malmista. Matkapuhelimissa 

käytetyt metallit voivat päätyä esimerkiksi kuparikattoihin 

tai suksisiteisiin. 

33



Kuluttajat Keräyspisteet 

Komponentit 

lajittelu/uudelleenmyynti 

Kuparisulatto 

Erottelu 

mekaaninen/magneettinen 

Varastointi/lajittelu/ 

lähetys 

34 

Akut 

Akkujen kierrätys 

Erottelu, 

mekaaninen/magneettinen 

Metallit/piirilevyt Muovit Muut 

Talteen otettujen materiaalien 

uudelleenkäyttö 

Matkapuhelinten kierrättäminen 

Puhelimet 

Esikäsittely 

murskaus, purkaminen 

Jalometallijalostamot 

Uudelleenkäsittely Polttaminen 

Alemman 

laatuluokan muovit 

Komponentit 

lajittelu/uudelleenmyynti 

Energian 

talteenotto


L I I K E T O I M I N T A R Y H M I E N K A T S A U K S E T 

NOKIA on sitoutunut hoitamaan liiketoimintaansa 

vastuullisesti. Ponnistelumme kohdistuvat kaikkiin 

yrityksen yhteiskuntavastuun alueisiin ja niihin kuuluu 

elinkaariajatteluun perustuva ympäristötoiminta. 

Tämä tarkoittaa tuotteidemme ympäristövaikutuksen 

vähentämistä niiden koko elinkaaren aikana. Jokainen 

työntekijä osallistuu tähän työhön, ja siten jokainen 

voi vaikuttaa ympäristöasioiden hoitamiseen. 

Nokia Mobile Phones 

Haluamme olla toimialallamme 

edelläkävijä ympäristöasioiden 

hoitamisessa. Pyrimme tähän nivomalla 

ympäristöajattelun osaksi 

strategiaamme ja toimintaamme 

sekä varmistamalla, että jokainen 

työntekijä huolehtii ympäristöasioista 

jokapäiväisessä työssään. 

Elinkaariajattelussa tuotteen ympäristövaikutukset 

otetaan huomioon koko sen elinkaaren ajan aina materiaalien 

tuotannosta tuotteen kierrätykseen saakka. Elinkaariajattelu 

näkyy myös tavoitteiden asettamisessa ja 

teoissa. 

Parannamme jatkuvasti tuotteidemme materiaaleja, 

energiatehokkuutta ja kierrätettävyyttä. Ympäristöarvot 

huomioon ottavan tuotekehityksen ansiosta pystymme 

toimittamaan tuotteita, jotka täyttävät EU:n ympäristövaatimukset 

jo ennen niiden voimaantuloa. 

Kehitämme edelleen kestäviä loppukäsittelymenetelmiä 

samoin kuin maailman huippua olevaa komponentti- ja 

materiaalitoimittajiemme verkostoa. 

35 

Jokaisella Nokian tuotantolaitoksella on sertifioitu 

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Tavoitteenamme 

on vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää ja 

energiankulutusta sekä sitouttaa jokainen työntekijä 

mukaan ympäristötyöhön. 

Matkapuhelinkehityksessä ja ympäristökysymyksissä 

on nähtävissä tulevaisuudessa seuraavia piirteitä: 

1. Matkapuhelimen merkitys henkilökohtaisessa 

viestinnässä kasvaa nopeasti, mikä tuo käyttäjien 

ulottuville jatkuvasti monipuolistuvan palveluvalikoiman. 

Matkaviestinnän palvelukirjo laajenee 

puhepalveluista data- ja multimediapalveluihin. 

2. Matkapuhelinten ympäristövaikutuksia on pystytty 

vähentämään nopeasti, ja tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. 

Vähentynyt raaka-aineiden käyttö, 

paremmat materiaalit ja energiatehokkuuden paraneminen 

vähentävät matkapuhelinten aiheuttamaa 

ympäristökuormitusta. 

3. Yksi tärkeimmistä ympäristökysymyksistä on matkapuhelinten 

oikea loppukäsittely yhdessä muiden 

tahojen kanssa. Matkapuhelin on arvokas vielä käyttöikänsä 

lopussa. Meillä on jo erittäin hyviä kokemuksia 

yhteistyöstä valveutuneiden palveluntarjoajien ja paikallisten 

viranomaisten kanssa esimerkiksi Aasiassa. 

Meidän tehtävänämme on siis tarjota monitoimintoisia, 

turvallisia ja ekologisesti kestäviä henkilökohtaisen viestinnän 

laitteita, jotka elinkaarensa lopussa kierrätetään 

asianmukaisesti. Tällä tavoin voimme tarjota kuluttajille 

kaikilla markkinoilla mahdollisuuden käyttää luottavaisin 

mielin uusia, huippulaatuisia matkaviestinnän sovelluksia 

ja palveluita. 

Matti Alahuhta 

Toimitusjohtaja 

Nokia Mobile Phones



Nokia Networks 

Nokia Networksin tavoitteena 

on olla yksi toimialansa johtavia 

yrityksiä ympäristöasioissa ja 

tehdä ympäristöasioista kiinteä 

ja selkeästi määritelty osa toimintaansa 

ja prosessejaan. 

Tavoitteenamme on ensinnäkin 

poistaa tuotteistamme vuoden 

2005 loppuun mennessä materiaalit, joiden käyttöön 

on tulossa rajoituksia. Aiomme myös kehittää globaaleja 

käytäntöjämme asiakkailtamme palautuvien, käytöstä 

poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämiseksi. 

Vuoden 2002 aikana jatkoimme määrätietoisia ponnistelujamme 

kolmella ympäristöasioiden ydinalueella. Tätä 

työtä ohjaavat ympäristöä koskeva tahtotila, strategia ja 

toteuttamissuunnitelmat. 

Olemme kouluttaneet noin 300 toimittajien kanssa yhteistyötä 

tekevää Nokia Networksin työntekijää auditoimaan 

ja varmistamaan, että toimittajamme täyttävät ympäristövaatimuksemme. 

Samanaikaisesti olemme jatkaneet 

näiden ympäristövaatimusten kommunikointia keskittyen 

150 suurimpaan toimittajaamme. Uudet ostosopimuksemme 

sisältävät kohtia, joissa käsitellään RoHS- ja WEEEdirektiivien 

vaatimuksia. Näihin liittyen olemme tehneet 

toimittajillemme kyselyn ns. RoHS-materiaalien käytöstä. 

Olemme myös alkaneet tiedottaa järjestelmällisesti 

toimittajillemme mahdollisista vaatimuksistamme ja 

aikatauluistamme liittyen materiaalien korvaamiseen. 

36 

Nokia Networksin oma tuotanto ja tuotekehitys on 

edennyt suunnitelmien mukaisesti ja olemme edistyneet 

huomattavasti siirtymisessä kohti lyijytöntä valmistusprosessia. 

Lyijyn ja muiden kiellettyjen aineiden korvaamisen 

haastetta lisää se, että verkkolaitteistot sisältävät 

suuren määrän erityyppisiä komponentteja, osia ja osakokoonpanoja. 

Tavoitteenamme on valmius lyijyttömään 

massatuotantoon vuoden 2005 loppuun mennessä. 

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2003 aikana laajennamme 

edelleen lyijyttömän koevalmistuksen ja RoHSyhteensopivien 

tuotteiden kirjoa. Päästäksemme tähän 

tavoitteeseen monien toimittajiemme on kyettävä toimittamaan 

RoHS-yhteensopivia komponentteja hyvissä 

ajoin ennen laissa määriteltyjä määräaikoja. 

Tuotekehitysprosessissamme jatkamme ponnistelujamme 

ympäristövaatimusten ja -ohjeistusten terävöittämiseksi. 

Tähän kuuluu Nokia Networksin omille ja sille toimitetuille 

tuotteille asetettujen pakollisten ympäristövaatimusten 

käyttöönotto maailmanlaajuisesti sekä koko Nokian 

kattavan materiaalitietokannan kokoaminen. Tietokanta 

helpottaa mahdollisten tulevien materiaalirajoitusten 

käsittelyä. 

Tuotteiden takaisinoton ja kierrätyksen alueella tarjoamme 

edelleen asiakkaillemme kattavaa palvelupakettia, jolla 

hoidetaan asiakkaiden käytöstä poistuvien sähkö- ja 

elektroniikkalaitteiden takaisinotto ja kierrätys. 

Sisällyttämällä tarvittavat toimenpiteet Nokia Networksin 

toimintaohjelmiin ja sitouttamalla koko organisaation 

niihin etenemme kohti tavoitettamme olla yksi toimialamme 

johtavia yrityksiä ympäristöasioissa ja teemme 

samalla ympäristöasioista osan jokaisen työntekijän työtä. 

Sari Baldauf 

Toimitusjohtaja 

Nokia Networks



Nokia Ventures Organization 

Nokia Ventures Organizationissa 

ympäristöasiat on integroitu 

normaaleihin päivittäisiin liiketoimintaprosesseihin 

Nokian 

yhteisen tavan mukaisesti. 

Ympäristöarvot huomioon ottava 

tuotesuunnittelu on osa Nokia 

Internet Communicationsin ja 

Nokia Home Communicationsin tuotekehitysprosesseja, 

joiden sujuva ja tehokkas toteuttaminen varmistetaan 

yksiköiden omilla ympäristönohjausprosesseilla. 

Nokia Internet Communications on varmistanut, että sen 

sopimusvalmistajilla on ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden 

hallintajärjestelmä. Yksikköön on perustettu 

ympäristöohjaustiimi, jossa ovat edustettuina yksikön 

eri osat. Tiimi laatii neljännesvuosittain katsauksen työn 

etenemisestä. Nokia Internet Communications on tehnyt 

sopimusvalmistajilleen haitallisten aineiden vähentämiseen 

tähtäävän RoHS-arvion ja lisännyt RoHS-tarkistuslistan 

hankintaprosessiinsa. Lisäksi yksikkö on käynyt 

läpi kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet ympäristöasiat 

huomioiden. Suunnitelmien mukaan laitetoimittajien 

ympäristöarviointiprosessi on toiminnassa vuoden 2003 

alussa. 

37 

Samoin Nokia Home Communications on varmistanut, 

että yksikön käyttämillä tuotantolaitoksilla ja logistiikkatoimittajilla 

on ISO 14001 -sertifiointi. Säännöllisten 

katselmusten avulla yksikkö on myös varmistanut, että 

tuotteiden valmistusta varten hankittavat materiaalit 

eivät sisällä RoHS-kiellettyjä aineita. Ympäristöarvot 

huomioon ottava tuotesuunnittelu on nivottu tuoteohjelmiin. 

Vuoden 2003 alusta yksikön liiketoimintaprosessien 

säännölliset katselmukset ovat osa normaalia 

toimintaa ja katselmuksiin lisätään sekä teknologiaalustan 

että tuotteistusohjelman ympäristöarvot 

huomioon ottavat tuotesuunnittelun tarkastuspisteet. 

New Growth Businesses -yksikkö kehittää uusia liiketoimintoja 

nykyisten ydinliiketoimintojen luonnollisten 

kasvu-urien tai tämänhetkisten painopistealueiden 

ulkopuolelle. Yksikkö on Nokian sisäisen innovaatiovirran 

keskipisteessä ja se on yhdistänyt Nokian uusien liiketoimintojen 

kehitysprosessiin kestävän kehityksen tarkistuspisteen, 

joka kattaa sekä ympäristö- että yhteiskunta-asiat. 

Liiketoimintojen kehitysprosessi sisältää 

kaikki olennaiset palvelut ja työkalut sekä mahdollistaa 

ja nopeuttaa menestyksekkään uuden liiketoiminnan 

perustamista. Suunnitteilla on DfE-tarkistuspisteiden 

määritteleminen liiketoimintaprosessin eri vaiheisiin ja 

loppukäsittelyvastuun vaatimusten sisällyttäminen 

kaikkiin toimittajien ja palveluntarjoajien kanssa tehtäviin 

sopimuksiin. 

Pekka Ala-Pietilä 

Toimitusjohtaja, Nokia 

Toimitusjohtaja, Nokia Ventures Organization


Y M P Ä R I S T Ö L U K U I N A 

2000 2000 2001 2001 2002 2002 

Energian kulutus GWh GJ GWh GJ GWh GJ 

Sähkö 412 1 483 200 532 1 914 480 528 1 901 516 

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 81 291 600 105 378 720 106 382 230 

Aasia ja Tyynenmeren alue 48 172 800 92 330 120 88 316 328 

Eurooppa ja Afrikka 283 1 018 800 335 1 205 640 334 1 202 958 

Kaukolämpö 104 374 400 116 415 800 104 376 189 

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 0 0 0 0 0 0 

Aasia ja Tyynenmeren alue 0 0 0 0 0 0 

Eurooppa ja Afrikka 104 374 400 116 415 800 104 376 189 

Kaasu 34 122 400 40 144 720 57 206 215 



Eurooppa ja Afrikka 29 104 400 31 110 520 34 122 382 

Öljy 14 50 400 6 21 384 0 792 

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 9 32 400 2 8 820 0 320 

Aasia ja Tyynenmeren alue 2 7 200 1 4 716 0 472 

Eurooppa ja Afrikka 3 10 800 2 7 848 0 0 

Yhteensä 564 2 030 400 693 2 496 384 690 2 484 713 



Eurooppa ja Afrikka 419 1 508 400 483 1 739 808 473 1 701 529 

Suorat hiilidioksidipäästöt tonnia tonnia tonnia 

Yhteensä 10 400 9 800 11 600 



Eurooppa ja Afrikka 6 500 6 800 6 800 

Veden kulutus m 3 m 3 m 3 

Yhteensä 754 000 1 138 000 1 163 000 



Eurooppa ja Afrikka 258 000 336 000 348 000 

Jäte tonnia tonnia 

Yhteensä 26 200 24 600 

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 9 200 6 900 

Aasia ja Tyynenmeren alue 3 200 3 200 

Eurooppa ja Afrikka 13 800 14 500 

Jätteen hyödyntämisaste 67% 76% 

ODP (Otsonikerrosta ohentavien aineiden käyttö) ODP kg ODP kg ODP kg 

Yhteensä 20 45 59 

38

Ymräristöraportti 2002 

Y M P Ä R I S T Ö L U K U I N A 

2000 2001 2002 

Liikevaihto Milj. EUR Milj. EUR Milj. EUR 

Yhteensä 30 376 31 191 30 016 

Ympäristöluvut suhteessa liikevaihtoon 

Energian kulutus GJ/Milj. EUR GJ/Milj. EUR GJ/Milj. EUR 

67 80 83 

Suorat hiilidioksidipäästöt tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR 

0,34 0,31 0,39 

Veden kulutus m 3 /Milj. EUR m 3 /Milj. EUR m 3 /Milj. EUR 

25 37 39 

Jäte tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR 

0,84 0,82 

ODP (Otsonikerrosta ohentavien aineiden käyttö) ODP kg/Milj. EUR ODP kg/Milj. EUR ODP kg/Milj. EUR 

0,001 0,001 0,002 

Nokia ei käytä otsonikerrosta ohentavia aineita tuoteissaan tai niiden valmistuksessa. 

Raportoidut luvut johtuvat kylmälaitteissa käytetyistä otsonikerrosta ohentavista aineista. 

Data on kerätty Nokian tuotantolaitoksilta ja isoista toimistoista. 

39


M Ä Ä R I T E L M I Ä J A L Y H E N T E I T Ä 

Kimmokevaikutus 

(Rebound effect) Teknologian käyttörajoitusten vähenemiseen 

yhdistettävissä oleva kulutuksen kasvu. Rajoitukset voivat olla 

rahallisia, sosiaalisia, fyysisiä tai organisaatioon, tilaan ja 

vaadittaviin ponnistuksiin liittyviä. 

DfE 

(Design for Environment) Ympäristöarvot huomioon ottava 

tuotesuunnittelu. Siinä ympäristönäkökohdat yhdistyvät systemaattisesti 

tuotteiden, prosessien ja palveluiden suunnitteluun. 

Dematerialisaatio 

Ympäristöön liittyvä termi, joka tarkoittaa sitä, että parempien 

tuotteiden rakentamisessa käytetään entistä pienempiä materiaalimääriä. 

Hyvänä esimerkkinä tästä on matkapuhelinvalmistus: 

Vuosia sitten kannettava puhelin, joka saattoi painaa 15 kiloa, 

tarjosi vain puhepalveluita. Tänään matkapuhelin, joka painaa jopa 

alle 100 grammaa, voi tarjota erilaisia nopeita ja korkealaatuisia 

digitaalipalveluita kuten puhe-, kuva-, sähköposti- ja fax-palveluita 

sekä Internet-yhteyden. 

EICTA 

(European Information and Communications Technology Industry 

Association) Euroopan tietoja viestintätekniikan toimialajärjestö. 

EICTA yhdistää edeltäjiensä ECTELin ja EUROBITin tavoitteet. 

Elinkaari 

Tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja sisältää 

bulkkimateriaalien käsittelyn, valmistettavien materiaalien 

tuotannon, tuotteen valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen 

sekä jokaisessa vaiheessa tuotettujen jätteiden poistamisen. 

EMS 

(Environmental Management System) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. 

EoL 

(End-of-Life) Tuotteen loppukäsittely. 

GRI 

(Global Reporting Initiative) Vuonna 1997 perustettu aloite, jonka 

tavoitteena on luoda maailmanlaajuiset suuntaviivat kestävän 

kehityksen raportointiin. Yritysten vapaaehtoiseen käyttöön 

tarkoitettu aloite nivoo ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja 

taloudelliset näkökohdat yrityksen tehokkuuteen. 

Haitallinen jäte 

Jäte, tai jätelaatujen yhdistelmä, joka laatunsa tai fyysisten, 

kemiallisten ja tartuntavaaraan liittyvien ominaisuuksiensa takia 

voi aiheuttaa tai merkittävästi edistää vakavia, parantumattomia 

tai rajoittavia sairauksia tai joka väärin käytettynä, säilytettynä, 

kuljetettuna, hävitettynä tai muuten käsiteltynä aiheuttaa jo 

40 

havaittavissa olevan tai potentiaalisen vaaran ihmisten terveydelle 

ja turvallisuudelle tai ympäristölle. 

ICC 

(International Chamber of Commerce) Kansainvälinen 

Kauppakamari. 

Immaterialisaatio 

Termi, joka kuvaa sitä, miten teknologia voi sivuuttaa fyysisten 

tuotteiden tarpeen korvaamalla ne palveluilla. Esimerkiksi videon 

lataaminen Internetin kautta voi säästää matkan videoliikkeeseen. 

Samaan tapaan verkkopalvelut voivat tehdä puhelinvastaajan 

tarpeettomaksi. 

ISO 14001 

Kansainvälisen standardijärjestön ympäristöasioiden hallintajärjestelmän 

standardi, joka sisältää spesifikaatiot ja toteuttamisohjeet. 

LCA 

(Life cycle assessment) Elinkaariarviointi. Objektiivinen prosessi, 

jossa arvioidaan prosessiin tai toimintaan liittyvät ympäristörasitukset 

tunnistamalla ja määrittelemällä käytetty energia ja 

materiaalit sekä ympäristöön kohdistuvat päästöt. Prosessia 

käytetään myös arvioitaessa ympäristöön liittyviä parannuksia. 

LCD 

(Liquid Crystal Display) Nestekidenäyttö. 

PWB 

(Printed Wiring Board) Piirilevy. 

RoHS 

(Restriction of the Use of Certain Hazardous Materials) Tiettyjen 

vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 

rajoittava EU:n direktiivi. 

Tukiasema 

Kiinteä lähetin- ja vastaanottoasema, jota käytetään matkapuhelinverkossa. 

Tukiasema voi kattaa yhden tai useampia soluja tai osan 

solusta. 

VOC 

(Volatile Organic Compound) Haihtuva orgaaninen yhdiste, joka 

yhdistetään hajuihin ja ilmakehän alemman kerroksen otsonin 

muodostumiseen. Ilmakehän alemman kerroksen otsoni on 

haitallista sekä eläin- että kasvikunnalle ja on yksi fotokemiallisen 

savusumun merkittävimmistä aiheuttajista. 

WEEE 

Euroopan Unionin sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva direktiiviehdotus.


Tulevaisuudennäkymiin liittyvät lausumat 

On huomattava, että tietyt tässä yhteydessä esitetyt lausumat eivät ole historiallisia tosiseikkoja, vaan tulevaisuudennäkymiin liittyviä lausumia. Näitä ovat esimerkiksi: 

• tuotteiden toimitusten ajankohdat; 

• kykymme kehittää ja tarjota käyttöön uusia tuotteita ja teknologioita; 

• markkinoiden kasvuun ja kehitykseen liittyvät odotukset; 

• kasvuun ja tuottavuuteen liittyvät odotukset; ja 

• lausumat, joihin liittyy sana ”uskoa”, ”odottaa”, ”ennakoida”, ”ennustaa” tai muu senkaltainen ilmaisu. 

Tällaisiin lausumiin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joten todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti tuloksista, joita me odotamme tällä hetkellä. 

Tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näitä eroavaisuuksia, ovat esimerkiksi: 

• kehitys langattoman viestinnän markkinoilla, mukaan lukien korvausostomarkkinoiden kehitys, yhtiön menestys uusien, 

3G-teknologioihin perustuvien sekä muihin myöhempiin teknologioihin perustuvien tuotteiden markkinoille tuomisessa sekä markkinoille tuomisen ajoitus; 

• yhtiön tuotteiden kysyntä; 

• langattoman viestinnän ohjelmistomarkkinoiden ja palvelujen kehittyminen yleisesti; 

• operaattoreiden tarjoamien uusien tuotteiden ja palveluiden saatavuus; 

• uusien tuotteiden hyväksyntä markkinoilla ja palveluiden käyttöönotto; 

• kilpailun voimakkuus ja kilpailunäkymien muutokset; 

• teknologian muutosten vaikutukset; 

• yleinen taloudellinen tilanne maailmanlaajuisesti sekä yhtiön päämarkkina-alueilla; 

• hinnoitteluun vaikuttavat paineet; 

• keskittyminen tai muut rakenteelliset muutokset langattoman viestinnän markkinoilla; 

• yhtiön liikekumppaneiden, toimittajien ja asiakkaiden menestys ja taloudellinen tilanne; 

• yhtiön asiakasrahoitukseen liittyvien riskien hallinta; 

• yhtiön tuotekehityksen menestys; 

• yhtiön menestys tehokkaan tuotannon ja logistiikan sekä tuotteiden korkean laadun ylläpitämisessä; 

• yhtiön kyky hankkia laadukasta komponenttituotantoa sekä tutkimusta ja kehitystä keskeytyksettä ja sopivaan hintaan; 

• yhtiön tuotteisiin sisältyvien patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien saatavuus; 

• varastonhallintariskit, jotka aiheutuvat markkinakysynnän muutoksista; 

• valuuttakurssien vaihtelut, mukaan lukien erityisesti euron vaihtokurssi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Japanin jeniin; 

• erilaisten valtioiden hallintotapojen, lakien ja säännösten muutosten vaikutukset sekä 

ne riskitekijät, jotka mainitaan yhtiön 31.12.2002 päättynyttä tilikautta koskevassa Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa vuosikertomuksessa (Form 20-F) ss. 10–18. 

41

Nokian ympäristöraportti 2002

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?