kuntasektorin palkkaopas - Luonnontieteiden akateemisten liitto

Luonnontieteiden Akateemisten Liiton 

Kuntasektorin 

palkkaopas 

Toimittanut Suvi Liikkanen ja Kirsi-Marja Valariutta 

LUKIJALLE 

1

2 Kuntasektorin Palkkaopas

Sisältö 

XXLukijalle 3 

XXLAL:n jäsenistö 5 

XXPalkkauksesta neuvotteleminen 7 

Uuteen toimeen tai virkaan 7 

Tehtävänkuvan muutokset 8 

Käy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja 9 

Ole yhteydessä luottamusmieheen 10 

XXKuntasektorin palkkauksen perusteet 11 

Tehtävien vaativuus 11 

Henkilökohtainen suoriutuminen 12 

Luonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät 13 

Lisäkoulutus 15 

Esimiesasemassa olevien palkkaus 16 

Erityismääräyksiä 18 

XXKVTES 21 

Palkan osat 21 

Palkkataulukot 27 

XXTekninen sopimus 31 

Palkan osat 33 

Palkkataulukot 35 

XXOVTES 36 

XXYhteystietoja 38 

LUKIJALLE 

1


XX Lukijalle 

Palkat nousevat yleiskorotusten, järjestöjen neuvottelutyön ja jokaisen 

jäsenen henkilökohtaisen palkkaneuvottelun ansiosta. Jotta kuntasektorin 

luonnontieteilijöiden palkkataso saadaan korjattua oikealle tasolle, 

vaatii se järjestön ja jäsenten välistä yhteistyötä. Jäsenen vaikutusmahdollisuudet 

ovat parhaimmillaan palkkakeskustelussa, jossa menestyminen 

vaatii riittävää tietoa palkkatasoista ja hyvää valmistautumista 

neuvotteluihin. 

Tämä opas on tarkoitettu LAL:n kuntasektorin jäsenten avuksi ja rohkaisuksi 

palkkaneuvotteluihin ryhtymiseen. Opas on tarkoitettu myös 

JUKOn luottamusmiehille luonnontieteilijöiden palvelussuhteen ehtojen 

ja palkkatason selventämiseksi. 

Omasta palkastaan on syytä neuvotella ainakin silloin, kun siirtyy uuteen 

työpaikkaan, tehtävät muuttuvat vaativammiksi tai oma pätevyys 

on kasvanut. Lisäksi tulee huolehtia palkan kehittyminen myös pitkässä 

työsuhteessa toimenkuvan pysyessä lähes ennallaan. Tukea ja varmuutta 

palkkaneuvotteluiden käymiseen saat LAL:n palkkakursseilta. 

Neuvotteluihin esimiehen kanssa voit pyytää mukaan myös paikallisen 

JUKOn luottamusmiehen. 

Tähän oppaaseen on koottu lyhyesti KVTES:n ja TS:n palkkausta 

koskevat määräykset ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton ohjeet 

kuntasektorin jäsenten palkkauksesta vuodelle 2009. Lisäksi selvennetään 

hinnoittelun ulkopuolisten ryhmien palkkatason määräytymistä. 

LUKIJALLE 

3

Oppaan pohjana on käytetty Suomen Psykologiliiton julkaisemaa 

”Kuntasektorin psykologien palkkaopas 2008”-kirjasta. 

XXKoska sopimuskaudella 2009 tapahtuu KVTES:n ja TS:n perusteella 

korotuksia yleiskorotusten ja järjestelyerien muodossa, 

tässä esitteessä nyt julkaistut keskiarvopalkat tulee huomioida korotuksella. 


XX LAL:N JÄSENISTÖ 

Luonnontieteilijät sijoittuvat työmarkkinoilla pääasiassa yksityiselle 

sektorille sekä yliopistoille ja valtion virastoihin. Kuntasektorilla jäsenkunnasta 

on noin 10 %. Suurin osa LAL:n kuntasektorilla toimivista 

jäsenistä työskentelee yliopisto-, keskus- tai aluesairaaloiden palveluksessa 

sekä kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa. 

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö toimii sairaaloissa potilasnäytteiden 

analytiikan puolella sellaisilla tehtävissä, jotka vastaavat vaativuudeltaan 

erikoislääkäreiden tehtäviä. Sairaalageneetikot vastaavat geneettisten 

testien tulosten tulkinnasta, sairaalakemistit taas kliinisen kemian 

tutkimuksista ja menetelmien kehittämisestä. Sairaalamikrobiologit 

vastaavat mm. infektiotautien diagnostiikkaan liittyvistä mikrobiologisista 

tutkimuksista ja sairaalasolubiologit patologisten näytteiden 

diagnostiikasta esimerkiksi syövän hoidossa. Lisäksi kaikki ammattiryhmät 

seuraavat uusimpien analyysimenetelmien kehitystä ja vastaavat 

niiden käyttöönotosta. Tehtävät edellyttävät ylemmän korkeakoulututkinnon 

lisäksi aina vuosia kestäviä erikoistumisopintoja. 

Sairaaloiden tutkimushenkilöstö on siirretty Kunnan yleisen virka- ja 

työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelun ulkopuolelle. Tämä 

tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen ei enää ole kirjattu hinnoittelun 

ulkopuolelle sijoitettujen ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka sitoisivat 

työnantajia tai työntekijöitä. Tästä johtuen palkasta neuvotteleminen 

on olennaisesti aiempaa vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden 

palkkatason nopeampaan korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta 

LAL:n jÄsenistÖ 

5

esimerkiksi ylityökorvaukset ja muut työehtoja koskevat määräykset 

ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen voimassa. 

Kunnallisissa elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa työskentelevät 

luonnontieteilijät vastaavat ympäristömme terveydestä ja turvallisuudesta. 

Luonnontieteilijöitä toimii myös erilaisissa tarkastustehtävissä. 

Tyypillisiä nimikkeitä ovat kemisti, mikrobiologi, laboratorion johtaja 

ja erilaiset tarkastaja-päätteiset nimikkeet. Näiden ammattiryhmien 

tekemä työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, eikä sen vaikutuksia 

välttämättä havaita muuten kuin toiminnan puuttuessa. Kuntalaboratorioiden 

henkilöstön palkkaukseen sovelletaan Teknisen sopimuksen 

(TS) pykäliä. Muut palvelussuhteen ehdot tulevat suurelta osin 

KVTES:n puolelta. 

Luonnontieteilijöitä on myös Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja 

työehtosopimuksen (OVTES) piirissä. LAL:n jäsenistö on sijoittunut 

lähinnä ammatti- ja ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin, ja he 

vastaavat laboratorioalan ammattilaisten kouluttamisesta muun muassa 

teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luonnontieteilijöitä työskentelee biologian, 

fysiikan, kemian ja maantiedon opettajina lukioissa. Tyypillisiä 

nimikkeitä luonnontieteilijöille ovat opettaja, tuntiopettaja ja lehtori. 


XX PALKKAUKSESTA NEUVOTTELEMINEN 

Palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta ja henkilön suoriutumiskykyä 

työstään. Palkkaukseen liitetään aina myös oikeudenmukaisuuden 

ja kannustavuuden vaatimus. Palkkatasoon vaikuttavat ammattialan 

yleinen arvostus ja palkkaus, virka- ja työehtosopimuksen palkkatasot 

ja korotukset, työnantajan palkkapolitiikka sekä henkilökohtainen 

kyky neuvotella palkankorotuksista. Liiton toiminta kohdistuu 

kahteen ensimmäiseen seikkaan ja luottamusmiehet ovat muovaamassa 

työpaikalla sovittuja periaatteita. On tärkeää kuitenkin muistaa tuoda 

oma palkankorotustarve myös itse esille, jotta pääsee osalliseksi ylimääräisistä 

korotuksista. 

Myös tasa-arvolaki määrittelee palkkauksen oikeudenmukaisuutta. 

Samasta tai samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa 

ei saa maksaa perusteettomasti eri palkkaa. Tarkempaa tietoa oikeasta 

palkkatasosta saat tämän oppaan palkkatiedoista, LAL:n vuosittaisesta 

työmarkkinatutkimuksesta ja ammatillisista jaostoista. 

XXUuteen toimeen tai virkaan 

Tehtävien vaativuus ja palkkaus tulee arvioida uudelleen aina työntekijän/viranhaltijan 

siirtyessä uuteen tehtävään tai solmittaessa uutta 

työsopimusta. 

Uuden työntekijän/virkamiehen kohdalla ensimmäinen palkkaneuvottelu 

on palvelussuhteen alkaessa. On tärkeää, että jo tässä vaiheessa 

oikea palkkataso on tiedossa, jottei alihinnoittelu estä tulevaa palkka- 

Palkkauksesta neuvotteleminen 

7

kehitystä. Ensimmäisessä palkkaneuvottelussa olisi hyvä sopia seuraavasta 

palkantarkistuksen ajankohdasta. 

Palkkauksesta tulee sopia aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista 

tai uusien tehtävien aloittamista. Työsopimuksessa tehtäväkuvasta 

on syytä sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta myöhemmin 

tehtävien muuttuessa uusia tehtäviä ja tehtäväkokonaisuutta voidaan 

arvioida suhteessa aiemmin sovittuun tehtäväkuvaan. 

XXTehtäväkuvan muutokset 

Kun sovittuja tehtäviä muutetaan, tulee myös palkkausta tarkistaa. 

KVTES:n ja TS:n palkkalukujen mukaan viranhaltijan tai työntekijän 

tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan aina, mikäli hänen tehtäviensä 

vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi. 

Palkkauksen muutoksesta pitää sopia ennen kuin muuttuvia tehtäviä 

ryhdytään hoitamaan. Perusteita tehtävien vaativuuden uudelleenarvioimiselle 

ovat, jos henkilö 

XX määrätään hoitamaan toista tehtävää 

XX hän vastaanottaa määräaikaisia lisätehtäviä tai 

XX tehtävät muutetaan olennaisesti vaativammiksi. 

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos siirto toiseen palvelussuhteeseen 

tai tilapäiset tehtävämuutokset on alun perin huomioitu palkassa, 

esimerkiksi toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena. 

Tehtäväkohtainen palkka voi myös laskea kahdeksan viikon kuluttua 

tehtävien muutoksesta, mikäli tehtävien vaativuus on uudessa työssä 

alempi. 


Tehtävien ja tarvittavan osaamisen muuttuessa on syytä huomioida 

myös henkilökohtaisten lisien kehittämisen mahdollisuus. 

XXKäy esimiehesi kanssa palkkaneuvotteluja 

Sinun on helpompaa ottaa palkkakorotustoive esille keskustelussa esimiehen 

kanssa, kun tehtävänkuvaasi tarkistetaan, tai kun palkantarkistuksista 

on sovittu yhteisesti edellisessä kehityskeskustelussa. 

XX Valmistaudu esittämään korotustarpeelle perustelut työnkuvasi 

tai suoriutumisesi johdosta. 

XX Kirjoita perustelut paperille tueksesi keskustelua varten. 

XX Varaudu työnantajan vastaväitteisiin. 

XX Varaudu myös siihen ettet saa korotusta. 

Palkankorotuksista neuvotteleminen on pitkäjänteinen prosessi, missä 

ei yhdellä hyvällä perustelulla tai pyynnöllä välttämättä saa vielä tuloksia. 

Toisaalta korotustarvetta on syytä säännöllisesti pitää esillä, jotta se 

varmemmin tulee huomioitua. On syytä myös muistaa, että sopimukset 

eivät enää aseta rajoja palkantarkistuksille ja palkka on yksi arvostuksen 

mitta. 

Luottamusmieheltä saa apua myös oikean palkkatason määrittelyyn 

paikallisella tasolla, ja hän pystyy myös arvioimaan esimerkiksi henkilökohtaisen 

lisän oikeaa osuutta palkasta. Luottamusmiestä kannattaa 

käyttää palkkaneuvotteluissa, kun omalla sopimusalalla (esim. 

KVTES) on jaossa yleiskorotusten lisäksi paikallisia järjestelyvaraeriä. 

Muistuta myös luottamusmiestä säännöllisesti oman ammattiryhmäsi 

palkkauksen epäkohdista. 

Palkkauksesta neuvotteleminen 

9

Voit aina neuvotella esimiehesi kanssa palkastasi joko kehitys- tai 

palkka keskustelun yhteydessä, tai kun tehtäväsi muuttuvat, olet hankkinut 

lisäpätevyyttä, ja ehdottomasti aina kun menet kokonaan uuteen 

tehtävään. 

XXOle yhteydessä luottamusmieheen 

Akavalainen paikallinen edunvalvonta on järjestetty neuvottelujärjestö 

JUKOn nimissä kullekin sopimusalalle valittujen luottamusmiesten 

kautta. LAL:n jäsenten asioita hoitavat yleensä luottamusmiehet, joiden 

vastuulla ovat muut kuin opettajat tai lääkärit. Kunnasta tai kuntayhtymästä 

löytyy myös JUKOn pääluottamusmies, jonka puoleen 

LAL:n jäsen voi tarvittaessa kääntyä. 

Ole yhteydessä omaan JUKO:n luottamusmieheen muutama kuukausi 

ennen yleiskorotuksien yhteydessä jaettavia paikallisia järjestelyvaraeriä, 

mikäli et ole saanut neuvoteltua esimiehesi kanssa palkkauksesta. 

Esitä luottamusmiehelle perustelut, mikäli palkkauksesi on jälkeenjäänyt, 

tai et ole saanut pitkään aikaan henkilökohtaista korotusta. Muista, 

että palkkauksen parantaminen on pitkäjänteistä työtä, ja vaatii jatkuvan 

yhteydenpidon luottamusmiehiin. Tulevat sopimuskorotukset 

ja järjestelyvaraerien jakoperusteet löydät LAL:n verkkosivujen jäsenosiosta 

”Työsuhdeasiat ja sopimukset”. Liitto tiedottaa myös LAL:n 

jäsenistölle sopivista perusteluista järjestely erien saamiseksi. 


XX KUNTASEKTORIN PALKKAUKSEN 

PERUSTEET 

Kuntasektorille on sovittu palkkausjärjestelmistä, joihin kuuluvat työn 

vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnit, sekä tulosten 

läpinäkyvyys palkkaan suhteutumisessa. 

Kuntasektorilla työskentelevän luonnontieteilijän palkka muodostuu 

sovellettavasta sopimuksesta riippumatta vähintään kahdesta osasta; 

tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta lisästä. Jotta palkasta 

voi neuvotella, tulee tietää mistä osista oma työnkuva koostuu, ja 

miten ne suhteutuvat eri palkan osiin. 

XXTehtävien vaativuus 

Kunnan sisällä tulisi olla käytössä jonkinlainen työn vaativuuden arviointijärjestelmä, 

joko kaupallinen, paikallisesti rakennettu tai sopimusalan 

sisällä yleisesti käytetty. Palkoissa voi olla määritelty palkkaryhmän 

minimipalkka (tekninen sopimus), joka ei kuitenkaan rajoita 

maksimipalkkaa. 

Tehtävien vaativuuden arviointi tapahtuu työpaikoilla, kunnissa ja 

kuntayhtymissä. Arviointi perustuu työntekijän/viranhaltijan todellisiin 

tehtäviin eikä pelkästään viran kelpoisuusehtoihin. Tehtävien vaativuuden 

arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi 

tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtävä kokonaisuudet. 

Tehtävien vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen suoriutumisen 

kuntasektorin palkkauksen perusteet 

11

tulokset eivät ole tarkoitettu vain työnantajan käyttöön, vaan mikäli 

tietoja ei ole annettu, on sinulla oikeus pyytää ne itsellesi. 

Suurimmassa osassa kuntia ja sairaanhoitopiirejä tehtävien vaativuuden 

arviointi ja vuosittaiset kehityskeskustelut on hoidettu hyvin, 

mutta on vielä paljon paikkoja, joissa työ on jäänyt jopa kokonaan tekemättä. 

Tehtävien vaativuuden oikeanlainen arviointi ja sitä kautta 

saatavat perusteet palkkauksen korotuksiin ovat oleellisia kuntasektorilla 

työskentelevien palkkauksen parantamisessa. Ensimmäinen askel 

palkkauksen korjaamiseen on oman tehtävänkuvan listaaminen ja sen 

muuttumisen tarkastelu lähivuosien aikana. Mikäli palkkaus on pysynyt 

ennallaan, vaikka tehtävänkuva on muuttunut vaativammaksi, on 

se peruste palkankorotukselle. 

XXHenkilökohtainen suoriutuminen 

Henkilökohtaista lisää maksetaan tehtäväkohtaisen palkan päälle työssä 

suoriutumisen perusteella. Henkilökohtaisten lisien käyttöönottoon 

kannustetaan, ja se on tärkeä osa palkkausta. Henkilökohtaisessa lisässä 

on automaattisesti karttuva vuosisidonnainen osa ja esimiehen arvioima 

harkinnanvarainen osa. 

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi eli pysyvästi, 

mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen 

lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti, ja niiden 

painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä. 

Huomioitavaa on, että myöntämisen jälkeen henkilökohtaista lisää 

voidaan alentaa tai kokonaan poistaa vain silloin, kun tehtävät olennaisesti 

muuttuvat ja palkkausperusteet arvioidaan uudelleen, tai kun 


kyseessä on viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työtulosten 

huomattava huonontuminen. Henkilökohtainen lisä on osa työntekijän 

kokonaispalkkaa tai varsinaista palkkaa (KVTES palkkaluku 

16 §), ja sitä tulee näin ollen aina maksaa myös sairaus-, äitiys- ja 

vuosi lomien aikana. 

Tavoite on, että henkilökohtaisen lisän osuus kokonaispalkasta tulevaisuudessa 

kasvaa, jotta sillä on todellinen sopimuksen tarkoittama 

motivoiva vaikutus. 

KVTES palkkaluvun 6 §:ssä on määräys siitä, kuinka paljon kyseistä 

lisää tulee olla vähintään maksussa työpaikkakohtaisesti sekä ohjeet 

esimiehille henkilökohtaisen lisän arviointi- ja maksamisperiaatteista. 

XXLuonnontieteilijän palkkaukseen vaikuttavat tekijät 

kuntasektorilla 

KVTES:n piirissä olevilla LAL:n jäsenillä on suurimmalla osalla hinnoittelun 

ulkopuolella oleva nimike, sillä he kuuluvat sairaaloiden tutkimushenkilöstön 

ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen 

ei enää ole kirjattu hinnoittelun ulkopuolelle sijoitettujen 

ammattiryhmien peruspalkkoja, jotka sitoisivat työnantajia tai työntekijöitä. 

Tästä johtuen palkasta neuvotteleminen on olennaisesti aiempaa 

vapaampaa, ja tarjoaa mahdollisuuden palkkatason nopeampaan 

korjaamiseen. Muut KVTES:n palkkausta ja työehtoja koskevat määräykset 

ovat kuitenkin hinnoittelemattomienkin kohdalla edelleen 

voimassa. 

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten osalta voidaan sopivana vertailuryhmänä 

oikean palkkatason määrittämisessä käyttää samantyyppis- 


13

tä työtä tekevien palkkahinnoittelua, jopa sopimusrajojen ulkopuolelta. 

Eli esimerkiksi sairaalakemistin palkkaa voidaan verrata vastaavaa 

työtä tekevien sairaaloiden erikoislääkäreiden palkkoihin. KT:n yleiskirjeen 

6/2001 ohjeistus on siis yhä voimassa: 

XX”Palkkahinnoittelusta on poistettu sairaaloiden tutkimushenkilöstö 

(sairaalafyysikot ja sairaalakemistit yms.). Em. viranhaltijoiden 

/työntekijöiden palkkauksesta päättää työnantaja noudattaen 

KVTES:n palkkausluvun xxx soveltamisohjeen määräyksiä. 

Peruspalkan tasoa määriteltäessä käytetään apuna luonteeltaan 

samantyyppisistä ja vaativuudeltaan samanarvoista työtä tekevien 

viranhaltijoiden kuten vastaavien sairaaloiden lääkärien 

palkkausta ottaen huomioon se, että sairalafyysikoiden ja sairaalakemistien 

yms. säännöllinen työaika on sairaaloiden lääkäreiden 

työaikaa lyhyempi.” 

KT:n yleiskirje 6/2001 

Teknisen sopimuksen piirissä palkkauksen tasoon vaikuttaa eri palkkaryhmiin 

sijoittuminen. Teknisen puolen palkoissa on selkeä kahtiajakoisuus, 

osassa tehtäviä tienataan todella hyvin, mutta osassa palkat 

ovat matalat. Luonnontieteilijöiden sijoittuminen erilaisiin tarkastusja 

valvontatehtäviin on jähmettänyt palkkojen nousua, sillä tehtävänkuva 

luokitellaan yleensä palkkaryhmään II (I–III). Tämä taas johtuu 

siitä, että aikaisemmin suurin osa tarkastajista on ollut alemman koulutustason 

suorittaneita. Vaikka palkkaryhmän tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat 

eivät ole rajoitteena maksimipalkoille, katsotaan niiden 

kuitenkin käytännössä rajoittavan palkkakehitystä. 

OVTES:n piirissä olevilla jäsenillä palkkaus määräytyy muun muassa 

koululaitoksen, pätevyyden ja opetusmäärien mukaan. 


Lisäksi tulee tietää millä tasolla liikutaan muissa luonnontieteen tehtävissä 

ja ennen kaikkea kuntasektorin muissa ammattiryhmissä. Luonnontieteilijöiden 

ammattiryhmät ovat kuntasektorin sisällä niin pieniä, 

että ilman liiton tuottamaa vertailutietoa, ei yksittäisen jäsenen 

tai luottamusmiehen ole helppo neuvotella LAL:n jäsenten palkoista. 

Monessa kunnassa tai kunnan toimintayksikössä he ovat oman alansa 

ainoita eritysasiantuntijoita. 

XXOta selvää oman palkkasi muodostumisesta, mikä osuus tulee 

tehtäväkohtaisesta palkasta, ja mikä henkilökohtaisesta suoriutumisesta. 

Vertaa tilannetta säännöllisesti, ja pyydä palkankorotusta, 

mikäli tehtävät muuttuvat vaativammiksi. 

XXEtsi sopiva vertailuryhmä palkkakehityksen seurantaa varten 

omasta tai muista luonnontieteilijöiden ammattiryhmistä ja seuraa 

tilannetta vuosittain palkkatutkimuksista. Esitä havaintosi palkkakeskustelussa 

esimiehelle. Pyydä tarvittaessa apua liiton toimistolta. 

XXLisäkoulutus 

Luonnontieteilijöiden tehtävät kuntasektorilla ovat toimenkuvaltaan 

usein sellaisia, ettei niitä käytännössä tehdä pelkällä maisterin pätevyydellä. 

Sairaaloiden tutkimushenkilöstön tehtävät vaativat poikkeuksetta 

lisä- ja täydennyskoulutusta ja kokemusta. Myös opetusalalla monella 

ammattikorkeakoulussa opettavalla on joko lisensiaatin- tai tohtorintutkinto. 

Aina ei jatkokouluttautuminen kuitenkaan automaattisesti 

tuo lisää palkkaa. 


15

XXTehtävät, joissa edellytetään erikoistumiskoulutusta, ovat lähtökohtaisesti 

aina selvästi tavanomaisia tehtäviä vaativampia. Samoin 

tavanomaista vaativampia tehtäviä ovat tehtävät, joiden kelpoisuus- 

tai hakuehdoissa edellytetään peruspätevyyden lisäksi lisätai 

jatkokoulutusta. 

XXEsimiesasemassa olevien palkkaus 

Esimiesasemassa olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaus 

määräytyy periaatteessa vapaasti. Suhteessa muihin kunnan työntekijöihin/viranhaltijoihin 

heidän palkkaukseensa sovelletaan työehtosopimusten 

erityisiä kohtia. 

Teknisen sopimuksen palkkausluvun 9 §:n mukaan esimiesasema on 

huomioitava tehtäväkohtaisessa palkassa, sillä asema organisaatiossa 

on lueteltu tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavana tekijänä. Lisää 

tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavista tekijöistä löydät oppaan 

osios ta Tekninen sopimus. 

KVTES:ssa on määritelty esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaiseen 

palkkaan vaikuttavista seikoista tarkemmin palkkausluvun kohdissa 

”Lisätehtävä ja -vastuu” ja ”Esimiesasema”. Näissä kohdissa määritellään 

lisävastuun tuomaa palkankorotusta sekä esimiehen korkeampaa 

palkkatasosta alaiseensa nähden. 


XXLisätehtävä ja -vastuu 

”Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten 

tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan 

vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen 

palkan määrään. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, voidaan 

tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa 

määritellä määräaikaisena korotuksena.” 

X XEsimiesasema 

”Esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa 

suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he 

samaan vai eri palkkaryhmään. Pääsääntöisesti esimiesasemassa 

olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin 

hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua 

syytä.” 

XX”Johto- ja esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa 

harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, 

vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja 

moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, 

yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien 

kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa 

ja toimintaedellytysten luomisessa.” 


17

XXErityismääräyksiä 

Määräaikaisten ja sijaisten palkkaus: 

KVTES:n palkkaluvun 5 §:n ja TS:n palkkaluvun 9 §:n mukaan 

tehtäväkohtainen palkka määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden 

perusteella. Määräaikaisuus tai sijaisuus ei ole alemman tehtäväkohtaisen 

palkan peruste. 

Osa-aikaisen työntekijän palkkaus 

KVTES palkkaluvun 13 §:n ja TS:n palkkaluvun 11 §:n mukaan osaaikaisen 

työntekijän palkka määräytyy suoraan suhteessa tehtyyn työaikaan. 

Esimerkiksi 50 prosentin työaikaa tekevän työntekijän palkka 

on 50 prosenttia kokoaikatyötä tekevän työntekijän palkasta. 

Harjoittelijan palkkaus 

Harjoittelijalle tulee KVTES palkkaluvun 3 §:n ja TS palkkaluvun 10 

§:n mukaan maksaa vähintään kuntasektorin vähimmäispalkkaa, joka 

on 1.9.2008 lukien 1 298,01 euroa kuussa. Vähimmäispalkkamääräys 

on ehdoton palvelussuhteen kestettyä kolme kuukautta. 


XX 

LUKIJALLE 

19

XX 


XX KUNNALLINEN YLEINEN VIRKA- 

JA TYÖEHTOSOPIMUS (KVTES) 

KVTES:ssä määrätään palkkauksen perusteiden lisäksi myös koko 

kuntasektoria koskevista työajasta ja korvauksista, vuosilomasta, virka-, 

työ- ja perhevapaista, äitiysloman palkasta, lomauttamisesta ja 

irti sanomisajoista. 

Palkkaluvun 2 §:n mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää 

kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida 

henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen 

kilpailukyky. 

Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena 

ovat 

XX 1. Tehtävät ja niiden vaativuus. Niiden pohjalta määritellään 

tehtäväkohtainen palkka. 

XX 2. Työtulokset, ammatinhallinta sekä palvelusaika. Niiden 

pohjalta määritellään palkkauksen henkilökohtainen lisäosa. 

Näiden lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toimintayksikön 

tulokseen. Lisäksi voidaan maksaa muita sopimuksissa 

erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia. 

XXTehtäväkohtainen palkka KVTES:ssä 

Hinnoittelun ulkopuolella olevien tehtäväkohtaisille palkoille ei ole 

sovittu virka- ja työehtosopimukseen minimi- tai maksimitasoa. Tämä 

KVTES palkan osat 

21

tarkoittaa sitä, että oman tehtävänkuvan kiinnittyminen euromääräiseen 

tasoon pitää huolehtia muuten. 

Työn vaativuuden arvioinnissa huomioidaan KVTES:n piirissä ensisijaisesti 

seuraavat tekijät: 

XX Tehtävien vaativuus 

XX Tehtävässä tarvittava koulutus 

• pätevöityminen tehtävään työhistorian ja mahdollisten lisäkoulutusten 

avulla 

XX Lisätehtävät ja -vastuut 

• kaikki tavanomaisen tehtävänkuvan yli menevät osuudet 

• myös tyypillisten tehtävien tavallista vaativammat muodot 

XX Esimiesasema 

• esimiesten ja alaisten oikea palkkasuhde 

• lisäksi huomioitava esimiesaseman tuomat erityisvaatimukset 

osaamiseen 

XX Vertailu ammattialan yleiseen palkkatasoon 

XX Vertailu muihin kuntasektorin luonteeltaan vastaaviin asiantuntija 

tehtäviin 

Vaikka KVTES:ssä puhutaan lisäkoulutuksen vaikutuksesta palkkatasoon, 

ei tohtorintutkinnon suorittamisesta kuitenkaan automaattisesti 

saa palkankorotusta. Tämä on koettu epäkohtana, johon voisi saada 

helpotusta sairaaloiden tutkimushenkilöstön oman paikallisesti sovellettavan 

työn vaativuuden luokittelutason kautta. Lisäksi ongelmana 

TVA:ssa akateemisten kohdalla on yleensä ollut, ettei se erottele 

tehtävien vaativuuksia tarpeeksi. 


XXYksinkertaisena esimerkkinä sairaaloiden tutkimushenkilöstölle 

käy seuraava vaihtoehto tehtävänkuvan, taitojen ja erikoistumisen 

jaotteluperusteista: 

• perustehtävä / aloitteleva sairaalakemisti tai vastaava 

• vaativa tehtävä / itsenäinen / erikoistunut suppealle erityis alalle 

esim. hormonianalytiikka tai lääkeainemääritykset 

• erittäin vaativa tehtävä / ekspertti / ylikemisti 

XXRyhmät ovat paikallisesti sovittavissa, ja tulisikin pyrkiä siihen, 

että käytetään kullekin paikalle sopivinta mallia. 

XXTutkintojen suorittamisesta olisi syytä saada automaattiset palkankorotukset. 

Portaita voidaan luoda perustutkintojen maisterin 

ja dosentin välille, mutta myös pienemmistä erikoistumiseen liittyvistä 

lisäpätevyyksistä tulisi saada automaattinen korvaus. Tällaisia 

yksittäisen ammattiryhmän sisäisiä palkkarakenteita on jo 

valmiina eräiden ammattiryhmien kohdalla, ja siihen tulisi pyrkiä 

myös sairaaloiden tutkimushenkilöstön kohdalla. Mallin rakentamista 

kannattaa ehdottaa paikalliselle JUKOn luottamus- tai pääluottamusmiehelle. 

KVTES:n mukaan sopivia tarkasteltavia vaativuustekijöitä ovat seuraavat, 

joiden avulla sijoittuminen eri tasoille saadaan: 

XX työn edellyttämä osaaminen (tieto, taito, harkinta) 

XX työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen, vaikutukset 

toimintaedellytyksiin) 

XX työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus- ja ihmis suhde 

taidot) ja 

XX henkiset ja fyysiset työolosuhteet. 


23

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä sairaaloiden tutkimushenkilöstön 

luokittelu eri malliryhmiin on tehty juuri näillä perusteilla. 

Osa vaativuustekijöistä on tutkimushenkilöstön kohdalla heti suurimmalla 

vaatimustasolla, mikä on palkitsevuuden kannalta huono 

piirre esimerkiksi lisäkoulutusta tai -tutkintoja suoritettaessa, mutta 

toisaalta ymmärrettävää työn vaativuuden vuoksi. 

Työn vaativuuden ryhmistä muodostuvien palkkaryhmien sisällä tehtävänkuvia 

tulisi tarkastella niin, että työt tulevat palkkauksenkin suhteen 

vaativuusjärjestykseen. Huomioitavaa on, ettei kaikilla ryhmän sisällä 

ole välttämättä sama palkka. 

XXHenkilökohtaiset lisät KVTES:ssä 

Henkilökohtaiset lisät määräytyvät KVTES:n palkkaluvun 6 §:n perusteella. 

Luottamusmies neuvottelee työpaikan henkilökohtaisten lisien 

maksukriteereistä, mutta jokainen jäsen henkilökohtaisesti hakee 

itselleen korotusta henkilökohtaiseen lisään. Jokaisen tulisi myös saada 

tietoonsa henkilökohtaisen lisän perustelut. Henkilökohtaisia lisiä 

ovat: 

XX henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat 

XX harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät. 

Henkilökohtaista lisää maksetaan työtulosten, ammatinhallinnan sekä 

muiden henkilökohtaisten taitojen perusteella. Henkilökohtaisen lisän 

maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Sen voi saada esimerkiksi 

työtulosten lisäksi monitaitoisuuden, työssä oleellisten erityistietojen 

ja -taitojen perusteella. Erityistekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, 

vastuuntunto, joustavuus ja kehityshakuisuus. Luottamusmiehet 

neuvottelevat työnantajan kanssa maksamisperiaatteista. 


KVTES:ssä ei ole määritelty henkilökohtaisen lisän maksimimäärää, 

mutta esimerkiksi teknisen sopimuksen puolella se voi olla maksimissaan 

30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Muutenkin tulisi korostaa oikeaa 

tehtäväkohtaisen palkan tasoa, eikä korjata peruspalkkaa korkeilla 

lisillä. 

Esimerkkejä henkilökohtaisiin lisiin vaikuttavista tekijöistä: 

XX Hyvät työtulokset organisaation, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien 

näkökulmasta 

XX Ammatinhallinta: työkokemuksen ja/tai erikoiskoulutuksen 

myötä saadut erityistiedot ja -taidot 

XX Työtulosten kannalta tärkeät henkilökohtaiset ominaisuudet: 

hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 

XX Oman työn kehittäminen henkilökohtaisen pätevöitymis- ja 

koulutussuunnitelman avulla 

XX Tehtävässä hyödylliseksi arvioitava jatkokoulutus tai -tutkinto 

XX Muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät 

XX Henkilöstön saatavuus omalla alalla 

XXHenkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 

Työkokemuksella on merkittävä vaikutus työstä suoriutumisen arvioinnissa. 

Henkilökohtaista lisää pitää olla palkassa viiden palveluvuoden 

jälkeen vähintään viisi prosenttia ja kymmenen palveluvuoden jälkeen 

kymmenen prosenttia. 

Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa 

on 

1) kaikki palvelu saman kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 

XX 

2) muu työ samalla ammattialalla tai tehtävässä, josta on olen- 

XX 

naista hyötyä nykyisessä tehtävässä. 


25

XXHarkinnanvarainen henkilökohtainen lisä 

Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä perustuu esimiehen arviointiin. 

Harkinnanvaraisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää perustua 

henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi 

vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. 

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten 

työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi lisäkoulutus ja pätevyys, 

monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot, mikäli näitä voidaan käyttää 

omaa pääasiallista vastuualuetta laajemmin hyväksi työyhteisössä, 

taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät. Tällaisia tekijöitä 

voivat olla esimerkiksi yhteistyökyky, vastuuntunto, joustavuus ja 

kehityshakuisuus. 

Uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä otettaessa voidaan palvelussuhteen 

alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena 

on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja 

työtulokset. Henkilökohtaisen lisän perusteluna voivat olla myös henkilöstön 

saatavuuteen liittyvät ongelmat. 

XXMuut lisät 

KVTES:n palkkaluvussa mainitaan tulospalkkiot, kannustuslisä, kielilisä, 

syrjäseutulisä, kokouspalkkiot ja luentopalkkiot. Tulospalkkion 

maksamisen perusteet on yleensä sovittu paikallisesti. On kuitenkin 

selvää, että kunnan tai kuntayhtymän peruspalkkauksen tulee olla 

kunnossa ennen kuin muilla palkitsemisen muodoilla on suurtakaan 

merkitystä henkilöstön motivoinnin ja sitouttamisen keinoina. 


XX PALKKATAULUKOT 

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto tekee vuosittain jäsentensä 

keskuudessa palkkoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyviä kyselyitä. 

Näitä tuloksia käytetään mm. jäsenten palkkatoivomusten määrittelyssä, 

ajankohtaisten työmarkkinakysymysten määrittelyssä sekä 

muun edunvalvonnan taustamateriaalina. Liitto antaa vuosittain palkkasuositukset 

yksityiselle sektorille ja opiskelijoille. 

Viimeisimmän palkkatutkimuksen (lokakuu 2008) perusteella kuntasektorilta 

vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli 3 775 euroa/ 

kk. Tilastossa ovat mukana kokoaikaisesti ja vakituisessa työsuhteessa 

toimivat työntekijät/viranhaltijat. 

Sairaaloiden tutkimushenkilöstön keskiarvopalkat olivat lokakuussa 

2008 (€/kk): 

Nimike 

Teht.koht. Bruttopalkka 

palkka 

Sairaalageneetikko, -solubiologi 3 653 4 034 

Sairaalakemisti 3 335 4 135 

Sairaalamikrobiologi 3 067 4 060 

Erikoistuva 2 916 2 977 

Ylikemisti 4 719 5 457 

Palkkatutkimuksen tuloksista kävi selvästi ilmi, että nimikettä tärkeämpi 

palkkaan vaikuttava tekijä oli luonnollisesti työkokemusvuodet. 

Palkkasuositukset on laadittu tältä pohjalta. 

KVTES palkkataulukot 

27

Vertailuryhmien säännöllisen työajan ansio vuonna 2007 (€/kk) 

(suluissa vast. LAL nimikkeet) 

Sairaalalääkäri (erikoistuva sairaalakemisti tai vast.) 3 146 

Erikoistuva lääkäri (erikoistuvat) 3 269 

Fyysikko, sairaalafyysikko (sair.kemisti tai vast.) 4 076 

Erikoislääkäri (sairaala-alkuiset) 5 119 

Apulaisylilääkäri (apulaisyli-alkuiset) 5 894 

Osastonylilääkäri (yli-alkuiset) 6 326 

Ylilääkäri (yli-alkuiset) 6 651 

Lähde: Tilastokeskus 

Lääkärien palkat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 4,6 % ja nousevat 

edelleen 3,2 % vuonna 2009 sopimuskorotusten myötä (muita 

henkilö kohtaisia korotuksia ei ole huomioitu). 

LAL:n tehtäväkohtaisen palkan suositukset 2009 (€/kk) 

Sairaalakemisti, -mikrobiologi, -geneetikko,- solubiologi 

5-10 vuoden työkokemus 3 500 

10-20 vuoden työkokemus 3 800 

20- vuoden työkokemus 4 000 

Ylikemisti tai vastaava 4 800 

Erikoistuva 3 000 


LUKIJALLE 

29

XX 


XX KUNNAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN 

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS (TS) 

TS-palkkaluku sisältää palkkausjärjestelmän kuvauksen ja palkan 

määräytymistä koskevat määräykset. Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan 

eri tarkoituksia palvelevista palkan osista muodostuvaa kokonaisuutta. 

Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista 

lisää koskevat paikallisesti vahvistetut periaatteet. 

Lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita, jotka perustuvat toimintayksikön 

tulokseen ja muita sopimuksissa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita 

tai korvauksia. 

XXTehtäväkohtainen palkka TS:ssa 

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä säädetään TS:n palkkaluvun 

9 §:ssä. Sen mukaan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen 

palkan tasoon vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat kahdeksan vaativuustekijää: 

XX tehtäviin kuuluva päätösvalta 

XX töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus 

XX asema organisaatiossa 

XX tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen 

XX työnantajan edellyttämä koulutus 

XX työnantajan edellyttämä kokemus 

XX 

XX 

tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot 

työolosuhteet 

tekninen sopimus palkan osat 

31

Näiden tekijöiden lisäksi ei ole muita tekijöitä, joka vaikuttavat tehtäväkohtaiseen 

palkkaan, eli lista on tyhjentävä. Tehtäväkohtaisen palkan 

määräytymisen tulee perustua ajan tasalla olevaan kirjalliseen tehtäväkuvaukseen 

ja paikallisesti hyväksyttyyn arviointijärjestelmään. 

XXHenkilökohtaiset lisät TS:ssa 

Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella TS:n palkkausjärjestelmän 

toinen keskeinen osa. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteena 

on työssä suoriutuminen. Työnantaja päättää viranhaltijan/työntekijän 

harkinnanvaraisesta euromääräisestä henkilökohtaisesta 

lisästä mm. seuraavin perustein: 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

XX 

työtulokset 

ammattitaito 

työkokemus 

koulutettavuus 

monitaitoisuus 

oma-aloitteisuus 

vastuuntunto 

yhteistyökyky 

tehokkuus 

luovuus 

Muitakin perusteita kuin edellä mainitut voi olla, eli lista ei ole tyhjentävä. 

Henkilökohtainen lisä voi olla suuruudeltaan enintään 30 % 

tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. 


XXAmmattialalisä 

Työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan TS:n soveltamisalalla ammattialalisää 

hänen oltuaan virka- tai työsuhteessa asianomaiseen kuntaan 

tai kuntayhtymään tai muun työantajan palveluksessa tehtäviään 

vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista 

hyötyä nykyisissä tehtävissä. Muun kuin oman kunnan tai kuntayhtymän 

palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys, esim. 

työtodistus, ammattialalisää haettaessa. 

Ammattialalisän määrä on tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna 

XX 5 % kolmen vuoden palvelusajan jälkeen 

XX 9 % viiden vuoden palvelusajan jälkeen 

XXErillislisät 

TS:n palkkausluvun 14 §:ssä on määritelty palkkausjärjestelmään kuuluvat 

erillislisät. Erillislisät voivat poistua tai pienentyä tehtäväkohtaisen 

palkan tarkistuksen yhteydessä tai henkilökohtaisen lisän ja ammattialalisän 

maksamisen vuoksi. Työnantaja voi myös päättää, että 

erillislisä poistuu tai pienenee palkan yleiskorotusten yhteydessä. 

Erillislisiä on maksettu mm. rekrytoinnin helpottamiseksi ja lisän pieneneminen 

tai poistuminen on tullut monelle yllätyksenä. 

XXMuut lisät 

TS:n palkkaluvun 15-18 § sisältävät määräykset tulospalkkioista, syrjäseutulisästä, 

kokouspalkkiosta ja luentopalkkioista. Tulospalkkioina 

voidaan maksaa ao. tulosyksikön henkilöstölle osa hyödystä, joka kunnalle 

tai kuntayhtymälle voidaan todeta koituneen tuloksellisuuden 

tekninen sopimus palkan osat 

33

parantumisesta. Tulospalkkion maksamisen perusteet sovitaan paikallisesti. 

Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön 

vuotuisesta palkkasummasta. 


XX PALKKATAULUKOT 

Teknisen sopimuksen piirissä työskentelevien keskiarvopalkat olivat 

lokakuussa 2008 (€/kk): 

Nimike Teht.koht. palkka Bruttopalkka 

Kemisti, mikrobiologi 2 725 3 625 

Terveys-, ympäristö-, 2 488 2 725 

elintarviketarkastaja 

Ympäristösihteeri, 2 693 3 040 

-suunnittelija 

Laboratorion johtaja 3 062 3 610 

Ympäristöjohtaja 3 352 4 030 

Teknisten sopimuksen piirissä olevien keskiarvopalkaksi muodostui 

3 393 euroa/kk. 

LAL:n suositukset tehtäväkohtaisiksi palkoiksi (€/kk) 

Kemisti, mikrobiologi 3 000 

Laboratoriopäällikkö, laboratorion johtaja 3 300 

Terveys-, elintarvike-, ympäristötarkastaja 2 800 

Ympäristösihteeri, -asiantuntija, -suunnittelija 2 800 

Ympäristöjohtaja 3 500 

tekninen sopimus palkkataulukot 

35

XX OVTES 

Opetusalan palkkataso muodostuu koulutusyksiköistä, opettajan pätevyydestä 

ja tuntimäärästä riippuen erilaiseksi. Lisätietoa palkkauksesta 

saat liiton toimistolta kuntasektorin asiamieheltä. 

OVTES-alueella keskiarvopalkka oli 3 061 euroa/kk lokakuussa 

2008. 


LUKIJALLE 

37

XX YHTEYSTIETOJA 

Pyydä ongelmatilanteissa apua luottamusmieheltäsi tai Luonnontieteiden 

Akateemisten Liitosta. 

XX 

XX 

LAL:n toimisto p. 09 2511 1660 

Kuntasektorin asiamies Suvi Liikkanen suvi.liikkanen@luonnontieteilijat.fi, 

puh. 09 2511 1663 tai 050 382 9263. 

LAL:n kuntasektorilla toimivat ammatilliset jaostot: 

XX Sairaalakemistit ry 

XX Sairaalasolubiologijaosto 

XX Ympäristöterveyden luonnontieteilijät 

XX Ympäristökemistien jaosto 

Kuntasektorin palkkatietoja löydät verkosta: 

XX 

www.luonnontietelijat.fi ➞ Jäsensivujen ”Palkkatutkimukset ja 

-suositukset” 

XX www.kuntatyonantajat.fi, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 

palkkatilastot 

XX 

www.tilastokeskus.fi ➞ Palkat ja työvoimakustannukset ➞ Kuntasektorin 

palkat

kuntasektorin palkkaopas - Luonnontieteiden akateemisten liitto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?