Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon normaaliin lasten<br />
terveydentilan seurantaan kuuluvissa määräaikaisissa <strong>terveys</strong>tarkastuksissa.<br />
Tutkimuksen perusjoukoksi määriteltiin kaikki <strong>tutkimus</strong>aikana lastenneuvoloihin<br />
määräaikaiseen <strong>terveys</strong>tarkastukseen tulevat puoli-, yksi-, kolme- ja viisivuotiaat<br />
lapset sekä kouluterveydenhuollossa <strong>terveys</strong>tarkastukseen tulevat ensimmäisen,<br />
viidennen ja kahdeksannen (tai 9.) luokan oppilaat.<br />
Tutkimuksen otos oli jokaisesta <strong>terveys</strong>keskuksesta 10 tyttöä ja 10 poikaa kaikista<br />
7 ikäryhmästä, yhteensä 140 lasta tai nuorta jokaisesta <strong>terveys</strong>keskuksesta.<br />
Helsingissä otos oli kaksinkertainen eli 20 tyttöä ja 20 poikaa jokaisesta ikäryhmästä.<br />
<strong>Lasten</strong>neuvoloissa otokseen kuului 880 lasta ja kouluterveydenhuollossa<br />
660 lasta, yhteensä 1 540 lasta. Tutkittaviksi valittiin kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä<br />
tutkimuksen alusta ensimmäisenä <strong>terveys</strong>tarkastukseen tulleet lapset siihen<br />
saakka kunnes tavoiteotoskoko täyttyi. Tutkimuksesta kieltäytyneistä lapsista<br />
pidettiin kirjanpitoa.<br />
Koska <strong>tutkimus</strong>lomakkeet olivat saatavilla vain suomeksi, tutkimukseen osallistuminen<br />
oli mahdollista vain niille lapsille ja perheille, joiden suomenkielen kielitaito<br />
oli riittävä. Yhden <strong>terveys</strong>keskuksen <strong>terveys</strong>tarkastuskäytäntöihin ei kuulunut<br />
kahdeksannen luokan <strong>terveys</strong>tarkastusta, joten kyseisessä <strong>terveys</strong>keskuksessa<br />
tutkimukseen otettiin mukaan yhdeksännen luokan oppilaita.<br />
2.2 Tiedonkeruun suunnittelu ja toteutus<br />
<strong>LATE</strong>-hankkeen koordinoinnista on vastannut sosiaali- ja <strong>terveys</strong>ministeriön asettama<br />
ohjausryhmä (liite 1). Hankkeen aikana on konsultoitu lukuisia lasten kasvun,<br />
kehityksen ja terveyden asiantuntijoita (Mäki ym. 2008). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen<br />
suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi sosiaali- ja <strong>terveys</strong>ministeriön alaisen<br />
Kansan<strong>terveys</strong>laitoksen (nyk. THL) työryhmä. <strong>LATE</strong>-<strong>tutkimus</strong>ta varten kehitettyä<br />
tiedonkeruuta on hyödynnetty vuosina 2008–2009 yhteistyössä <strong>terveys</strong>erojen<br />
kaventamista koskevan TEROKA-hankkeen (www.teroka.fi) kanssa toteutetuissa<br />
erillisotoksissa Kainuun maakunnassa ja Turun kaupungissa. TEROKA-hankkeen<br />
tavoitteena on erityisesti selvittää <strong>terveys</strong>- ja hyvinvointieroja eri väestöryhmissä ja<br />
hyödyntää tätä tietoa alueellisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Näistä otoksista<br />
on kerätty muutoin vastaavat tiedot kuin <strong>LATE</strong>-tutkimuksessa, mutta terveydenhoitajan<br />
<strong>tutkimus</strong>lomakkeista laadittiin lyhennetyt versiot. Tulokset Kainuun<br />
maakunnan ja Turun alueen tiedonkeruusta raportoidaan myöhemmin erikseen.<br />
Tutkimuksen suunnittelussa on tehty yhteistyötä myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin<br />
ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin <strong>Lasten</strong> mielen<strong>terveys</strong>työn kehittämishankkeen<br />
(LAMIKE-hanke) kanssa. LAMIKE-hankkeessa on kehitetty<br />
perusterveydenhuoltoon uusia menetelmiä lasten psykososiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin<br />
arviointiin ja seurantaan.<br />
<strong>LATE</strong>-tutkimuksen kenttätyön suorittivat tutkimukseen osallistuneiden <strong>terveys</strong>keskusten<br />
terveydenhoitajat virkatyönään. Kenttätyöhön osallistui vähintään<br />
18 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos