Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yhteydessä (STM 2004). Neuvolatyön tavoitteena on imetysmyönteisyyden lisääminen,<br />
sillä äidinmaito riittää vauvan ravinnoksi kuuden ensimmäisen kuukauden<br />
ajan. Tämä <strong>tutkimus</strong> vahvistaa aikaisemmat tulokset lisäruoan huomattavan aikaisesta<br />
aloittamisesta. Tulosten mukaan osittainen imetys jatkuu noin puoli vuotta<br />
yli puolella lapsista.<br />
Leikki-ikäisten ja kouluikäisten lasten rasvan laatu leivän levitteissä oli pääasiassa<br />
kasvirasvaa sisältävää ja juotu maito oli suurimmalla osalla suositusten mukaisesti<br />
rasvatonta tai vähärasvaista. Kasvisten käyttö oli vähäistä ja kotona iltaruoalla<br />
harvinaisempaa kuin koulussa. Yläasteikäiset valikoivat kouluaterialla ja<br />
söivät ateriaan kuuluvista ruoista vain osan. Sekä leikki-ikäiset että kouluikäiset<br />
nauttivat väli- ja iltapaloilla runsaasti sokeroituja elintarvikkeita. <strong>Lasten</strong>, nuorten<br />
ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa esitetään tavoitteeksi mm. terveellisten<br />
elämäntapojen edistäminen (Valtioneuvoston periaatepäätös 2007). Yhtenä<br />
tavoitteena on kasvisten ja hedelmien suositellun päivittäiskäytön (yli 400 g/pv)<br />
kasvu nuorilla. Tähän tavoitteiseen on runsaasti matkaa, kun kouluikäisistä vain<br />
pieni osa söi kasviksia päivittäin useammalla aterialla. Sekä perheissä että päivähoidossa<br />
ja kouluissa kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisäämiseen on syytä<br />
kiinnittää huomiota.<br />
Neuvolatyön opas korostaa leikki-iässä perheen yhteisen aterioinnin merkitystä<br />
ruokailutaitojen oppimisessa ja uusien ruokien hyväksymisessä (STM 2004). Tämän<br />
tutkimuksen tulosten mukaan lähes 90 % leikki-ikäisten lasten perheistä söi<br />
yhdessä. Kasviksia sisältyi leikki-ikäisten iltaruokailuun kuitenkin vain puolella<br />
lapsista, joten perheiden ruokavalinnat kaipaavat tarkistamista aikaisempien <strong>tutkimus</strong>tulosten<br />
mukaisesti (Kyttälä ym. 2008). Perheen yhteinen ruokailu toteutui<br />
myös ensimmäisen luokan oppilailla lähes päivittäin, mutta harveni koululaisten<br />
varttuessa.<br />
Makeiden jälkiruokien ja makeisten käyttö on tämän tutkimuksen mukaan<br />
yleistä leikki-ikäisillä, kuten muissakin tutkimuksissa on todettu (Kyttälä ym.<br />
2008). Makeiden välipalojen käyttö on kouluikäisillä suuri ongelma (Hoppu ym.<br />
2008, Kasila ym. 2008). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tulosten mukaan makeiden juomien<br />
tai makeisten päivittäiskäyttö ei kouluikäisillä ollut kovin tavallista, mutta makeita<br />
juomia käytti kolmannes päivittäin ja makeisia 10 % kouluikäisistä 3–5 kertaa viikossa.<br />
Neuvolatyön opas (STM 2004) ohjaa mm. D-vitamiinivalmisteiden käyttöä. Tämän<br />
tutkimuksen tulosten perusteella lähes kaikki imeväisikäiset, mutta vain osa<br />
alle kouluikäisistä lapsista, saivat D-vitamiinivalmisteita säännöllisesti. D-vitamiinin<br />
saannin riittävyyttä seurataan. Vuodesta 2003 alkaen maitojuomiin on lisätty<br />
D-vitamiinia saannin riittävyyden varmistamiseksi.<br />
Puuttuvien tietojen määrä ruokakysymyksissä oli vähäistä, mutta kyselylomakkeiden<br />
kehittämistä on syytä jatkaa, sillä vastauksissa ilmeni joitakin epäjohdonmukaisuuksia.<br />
Elintarvikkeiden frekvenssilomake ei kaikilta osin toiminut, sillä<br />
leikki-ikäisten vanhempien ja kouluikäisten oli vaikea arvioida eri ruokien käyttö-<br />
148 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language