Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vioinneilla ja haastattelulla että huoltajien ja kahdeksasluokkalaisen täyttämillä kyselylomakkeilla.<br />
Tutkimustulokset kuvaavat poikkileikkaustilannetta eri-ikäisten<br />
lasten kasvusta ja kehityksestä. Jatkossa tarvitaan pitkittäisseurantaa lasten kasvusta<br />
ja kehityksestä ja niihin vaikuttavien tekijöiden valtakunnallisesta kehittymisestä.<br />
Kehitys oli suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista lapsista ikätasoista,<br />
mutta noin 5 % viisivuotiaista pojista ja 3 % samanikäisistä tytöistä oli Lene-arvioinnin<br />
perusteella tarkempien <strong>tutkimus</strong>ten tarpeessa. Puheenkehityksen ongelmat,<br />
kuten äännevirheet, olivat Lumiukko-testin mukaan melko yleisiä viisivuotiailla<br />
ja huoltajilta saatujen tietojen perusteella vielä ensimmäisen luokan oppilaillakin.<br />
Lene-arviomenetelmä ja Lumiukko-testi antavat lastenneuvolassa työskenteleville<br />
terveydenhoitajille ja lääkäreille yhdenmukaisia työkaluja lapsen neurologisen kehityksen<br />
arviointiin, tulosten tulkintaan ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.<br />
LAMIKE-hankkeen (<strong>Lasten</strong> mielen<strong>terveys</strong>työn kehittäminen -hanke) ja <strong>LATE</strong>hankkeen<br />
yhteistyössä suunnittelemia lasten psykososiaalisen kehityksen arviointimenetelmiä<br />
(mm. uusi strukturoitu menetelmä vuorovaikutuksen arviointiin)<br />
testattiin <strong>LATE</strong>-tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan terveydenhoitajilla<br />
oli herännyt jonkinasteista huolta lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta<br />
noin 5–6 %:ssa puoli- ja yksivuotiaan <strong>terveys</strong>tarkastuksia. Terveydenhoitajat<br />
kuitenkin ilmoittivat huolta selvästi suuremmasta joukosta lapsi–vanhempi-pareja.<br />
Terveydenhoitajat olivat vähintään lievästi huolissaan lapsen psykososiaalisesta kehityksestä<br />
15 %:ssa viisivuotiaiden lasten ja 13 %:ssa kouluikäisten <strong>terveys</strong>tarkastuksia.<br />
Huoli lapsen tai nuoren perhetilanteesta oli vähintään lievä 11 %:ssa neuvolaikäisten<br />
ja 9 %:ssa kouluikäisten <strong>terveys</strong>tarkastuksia.<br />
Tutkimuksella kehitettyjen menetelmien käyttö ja tulosten rakenteinen kirjaaminen<br />
mahdollistavat myös kehityksen seurannan ja tulosten vertailukelpoisuuden.<br />
<strong>Lasten</strong>neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon tarvitaan jo olemassa<br />
olevien <strong>tutkimus</strong>- ja arviointimenetelmien lisäksi muita tutkimuksella testattuja<br />
arviointimenetelmiä kehityksen eri osa-alueille. LAMIKE-hankkeessa on kehitetty<br />
perusterveydenhuollon käyttöön lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä<br />
(LAPS-lomake), joka on tarkoitus vakiinnuttaa valtakunnalliseen käyttöön.<br />
Pienten lasten neurologisen kehityksen arviointiin on kehitetty VanePsy-menetelmä,<br />
jonka validiteetti<strong>tutkimus</strong>ta lastenneuvoloissa aloitetaan lähiaikoina.<br />
<strong>Lasten</strong> <strong>terveys</strong> ja sen riskitekijät<br />
Lihavuuden lisääntyminen on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista<br />
teollistuneissa maissa. Suomessa aikuisväestö on vähitellen jatkuvasti lihonut<br />
ja uusimpien <strong>tutkimus</strong>tulosten mukaan noin 20 % 25–64-vuotiaasta väestöstä<br />
on lihavia (BMI ≥30 kg/m 2 ) (Peltonen ym. 2008). Kansallisesti on oltu huolissaan<br />
lasten ja nuorten lihavuusongelmasta, mutta siitä ei ole aiemmin ollut valtakunnallista<br />
tietoa koko lapsi ikäryhmästä. Tämä <strong>tutkimus</strong> osoitti, että myös lasten ja<br />
nuorten kohdalla huoli lihavuuden lisääntymisestä on aiheellinen. Leikki-ikäisistä<br />
146 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language