Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tyvän heikkoon sosioekonomiseen asemaan ja psyykkiseen oireiluun. Haarasilta<br />
ym. (2004) ovat todenneet, että päivittäin tupakoivat 15–19-vuotiaat nuoret kärsivät<br />
vakavasta masennuksesta yli viisi kertaa muita todennäköisemmin.<br />
Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin keskimäärin 14-vuotiaina (Paavola<br />
ym 2001). Nuoren tupakoinnin aloittamista ennustaa vahvasti vanhempien, sisarusten<br />
ja läheisten ystävien tupakointi. Myös peruskoulun heikon koulumenestyksen<br />
tiedetään olevan vahva tupakoinnin aloittamista ennustava tekijä (Pennanen<br />
ym. 2009).<br />
Nuorten tupakoinnin aloittamisessa kokeiluilla on suuri merkitys (Pennanen<br />
ym. 2006). <strong>LATE</strong>-tutkimukseen osallistuneista kahdeksasluokkalaisista hieman yli<br />
kolmasosa (34 %) oli joskus polttanut tai kokeillut tupakan polttoa. Vastaava tulos<br />
on saatu Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksessa, jonka mukaan 14-vuotiaista hieman<br />
yli 30 % oli kokeillut tupakkaa (Rimpelä ym. 2007).<br />
Tämän tutkimuksen mukaan 9 % kahdeksasluokkalaisista pojista ja 6 % samanikäisistä<br />
tytöistä tupakoi ainakin satunnaisesti. Noin 3 % kahdeksasluokkalaisista<br />
(1 % tytöistä ja 5 % pojista) tupakoi päivittäin. Päivittäin tupakoivien osuus oli<br />
pienempi kuin Nuorten <strong>terveys</strong>tapakyselyssä tai Koulu<strong>terveys</strong>kyselyssä. Nuorten<br />
<strong>terveys</strong>tapatutkimuksen mukaan 5 % 14-vuotiaista pojista ja 7 % samanikäisistä<br />
tytöistä tupakoi päivittäin. 16-vuotiaista vastaavat osuudet olivat 20 % pojista ja<br />
23 % tytöistä. (Rimpelä ym. 2007.) Koulu<strong>terveys</strong>kyselyn tulosten mukaan päivittäin<br />
tupakoi 15 % peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista (Luopa ym.<br />
2008). <strong>LATE</strong>-tutkimuksen tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että kyselylomake<br />
täytettiin <strong>terveys</strong>tarkastuksen yhteydessä, eivätkä nuoret ole ehkä halunneet kertoa<br />
terveydenhoitajalle tupakoinnistaan tai muiden päihteiden käytöstä. Toisaalta tätä<br />
toimintamallia sovelletaan <strong>terveys</strong>tarkastuksessa usein muutenkin, nuori täyttää<br />
<strong>terveys</strong>kyselyn ja kyselyä käytetään <strong>terveys</strong>neuvonnan pohjana. Koulu<strong>terveys</strong>kyselyn<br />
ja Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksen lomakkeet täytetään yksin nimettöminä.<br />
Nuuska<br />
Nuuskan aiheuttamat <strong>terveys</strong>riskit ovat samansuuntaisia kuin poltettujen tupakkatuotteiden.<br />
Merkittävimmät erot ovat nuuskan pienempi keuhkosyöpäriski ja<br />
suuremmat suun alueen <strong>terveys</strong>haittojen riskit (Johnson & Squier 1993). Nuuskan<br />
käyttö alkoi lisääntyä Suomessa 1990-luvun alussa erityisesti urheilua harrastavilla<br />
nuorilla (Pennanen ym. 2006).<br />
Tähän tutkimukseen osallistuneista kahdeksasluokkalaista (tai 9 luokkalaisista)<br />
pojista 15 % ja tytöistä 3 % oli joskus kokeillut nuuskaa. Nuorten <strong>terveys</strong>tapatutkimuksen<br />
mukaan nuuskaa oli kokeillut 7 % 14-vuotiaista pojista ja 28 % 16-vuotiaista<br />
pojista (Rimpelä ym. 2007).<br />
<strong>LATE</strong>-aineistossa kahdeksasluokkalaisista pojista 2 % nuuskasi päivittäin, tytöistä<br />
ei kukaan. 2 % kahdeksasluokkalaisista pojista käytti nuuskaa satunnaisesti<br />
(harvemmin kuin kerran viikossa). Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Nuorten<br />
<strong>terveys</strong>tapatutkimuksessa, jonka tulosten mukaan nuuskaa käytti (silloin tällöin<br />
110 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language