Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Lasten terveys LATE-tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.4.2 Liikunta ja fyysinen aktiivisuus<br />
Liikunta<br />
Liikunta tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Liikunnalla on huomattava<br />
merkitys monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen,<br />
keuhkosairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielen<strong>terveys</strong>ongelmien,<br />
ehkäisyssä ja hoidossa (Liikunta Käypä hoito 9.10.2008). Varhaiskasvatuksen<br />
liikunnan suositusten (STM ym. 2005) mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka<br />
päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille<br />
on, että 7–18-vuotiaat liikkuisivat vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti<br />
ja ikään sopivalla tavalla (Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry 2008).<br />
Tässä tutkimuksessa pienten lasten (kolme- ja viisivuotiaat ja ensimmäisen<br />
luokan oppilaat) fyysisen aktiivisuuden määrää selvitettiin kysymällä huoltajilta<br />
kuinka monta tuntia päivässä lapsi tavallisesti ulkoilee, leikkii ulkona tai harrastaa<br />
liikuntaa arkipäivisin ja viikonloppuisin. Tutkimuksen tulosten mukaan 12 % kolmevuotiaista,<br />
6 % viisivuotiaista ja 10 % ensimmäisen luokan oppilaista liikkui arkisin<br />
alle suositusten eli alle kaksi tuntia päivässä. Viikonloppuisin alle kaksi tuntia<br />
ulkoilevien osuudet olivat samat kuin arkipäivisin, lukuun ottamatta ensimmäisen<br />
luokan oppilaita, joiden ulkoilu, ulkona leikkiminen ja liikunnan harrastaminen<br />
oli viikonloppuisin hieman runsaampaa. Ensimmäisen luokan oppilaista 5 % liikkui<br />
viikonloppuisin alle kaksi tuntia päivässä.<br />
Viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaiden liikunnan harrastamista selvitettiin<br />
kolmella kysymyksellä, joihin viidesluokkalaiset vastasivat yhdessä huoltajan<br />
kanssa ja kahdeksasluokkalaiset vastasivat kysymyksiin itse. Tulosten mukaan<br />
kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositus ei toteudu kaikkien koululaisten<br />
osalta. Edellisen viikon aikana päivittäin yhteensä vähintään 60 minuuttia liikuntaa<br />
harrastaneita oli viidesluokkalaisista vajaa viidesosa (18 %) ja kahdeksasluokkalaisista<br />
vain 7 %. Koululaisten liikunnan tehoa eli intensiteettiä selvitettiin kysymällä<br />
kuinka usein nuori harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään puoli tuntia<br />
kerrallaan niin, että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee. 90 % viidesluokkalaisista<br />
pojista ja 83 % samanikäisistä tytöistä harrasti 2–3 kertaa viikossa tai useammin vähintään<br />
puoli tuntia kerrallaan lievästi hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan<br />
liikuntaa. Vastaavat osuudet olivat kahdeksasluokkalaisista pojista 53 % ja tytöistä<br />
49 %. Noin 10 % viidesluokkalaisista pojista ja 17 % samanikäisistä tytöistä harrasti<br />
hikoiluttavaa ja hengästyttävää liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan kerran<br />
viikossa tai harvemmin. Vastaava osuus kahdeksasluokkalaisista oli pojista 47 % ja<br />
tytöistä 51 %.<br />
Ruutuaika<br />
Alle kouluikäisten lasten ruutuajalle, eli viihdemedian ääressä vietetylle ajalle, ei ole<br />
kansallisia suosituksia, mutta 7–18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksissa<br />
kehotetaan välttämään liiallista istumista ja suositellaan rajoittamaan ruutuaikaa<br />
104 Raportti 2/2010<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Change language