Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen - SoberIT - Aalto-yliopisto

4 Y H T E E N V E T O
Tässä luvussa pohditaan löydettyjä tuloksia ja tehdään niistä yhteenvetoa. Samalla
käydään läpi joitain tutkimuksen alussa asetettuja ennakko-oletuksia.
4.1 M I T Ä K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M US O N
Täysin yksityiskohtaista mallia käyttäjäkokemukselle ei voi saada aikaiseksi, sillä eri
tahot haluavat välttämättä painottaa tiettyjä käyttäjäkokemuksen osa-alueita muita
enemmän. Näin käy esimerkiksi yritysmaailmassa, joissa useilla yrityksillä on omat
määritelmänsä siitä, mitä ne käyttäjäkokemuksella tuotteidensa yhteydessä tarkoittavat
ja tavoittelevat.
Käyttäjäkokemuksen määrittelyssä suosituin malli on uudessa ISO 9241-210 -
standardissa ja Hassenzahlin mallissa käytetty kolmijako käyttäjän, tuotteen tai palvelun
ja kontekstin osiin. Tämä malli on sopivan selkeä antaakseen kuvan siitä, mitä
käyttäjäkokemus on, mutta riittävän vapaa mahdollistaakseen painotukset eri osaalueisiin
eri tilanteissa.
Vaikka valtaosa tässä tutkimuksessa esitellyistä käyttäjäkokemuksen malleista onkin
henkilökohtaisen kokemisen kannalla, on kokemisen luonne tältä osin kuitenkin yksi
väitellyimmistä käyttäjäkokemuksen piirteistä. Monien tuotteiden tai palveluiden
käyttäminen on ensisijaisesti sosiaalinen kokemus ja esimerkiksi Battarbee korostaa
kokemisen sosiaalista luonnetta (Battarbee, 2003).
19