Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...
22.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
verkkojulkaisu.viivamedia.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Gasetti<br />

1 | 2011<br />

Gasum-konsernin sidosryhmälehti<br />

Kulutusennätykset rikki<br />

paukkupakkasilla<br />

Lacell valmistaa<br />

kuitukangasta<br />

ekologisesti<br />

Polttokennoilla<br />

tehokkaasti<br />

sähköä<br />

Eeva Chydenius valmistaa<br />

Hyvää ruokaa<br />

kaasuliedellä

PÄÄKIRJOITUS<br />

Etuno<strong>ja</strong>ssa uuteen kauteen<br />

Eduskuntavaalien lähestyessä lukuisat yhteiskunnan toimi<strong>ja</strong>t<br />

innoittuvat liikehtimään rivakasti eduskuntatalon, puoluetoimistojen<br />

<strong>ja</strong> ministeriöidenkin liepeillä. Parin edellisen<br />

hallituskauden aikana hallitusohjelma on osoittautunut<br />

varsin oh<strong>ja</strong>avaksi dokumentiksi – sisältöön halutaan vaikuttaa.<br />

Pyrkimys maakaasu- <strong>ja</strong> biokaasumyönteisiin<br />

lin<strong>ja</strong>uksiin on mobilisoinut<br />

myös gasumlaiset vaikutta<strong>ja</strong>t.<br />

Energia on viime vuosien aikana<br />

noussut yhteiskunnallisen keskustelun<br />

keskiöön. Samanaikaisesti<br />

energiaan liittyvä päätöksenteko on<br />

vahvasti politisoitunut. Uusiutuvien<br />

energianlähteiden lisääminen nähdään itseisarvona, silloinkin<br />

kun seuraukset eivät ole ympäristön kannalta tarkoituksenmukaiset.<br />

Näiden tavoiteraamien puristuksissa maakaasu on, puhtaudestaan<br />

<strong>ja</strong> tehokkuudestaan huolimatta, joutunut tyytymään<br />

eräänlaiseen väliinputoa<strong>ja</strong>n rooliin.<br />

Nopeasti a<strong>ja</strong>tellen tässä asenneympäristössä maakaasun puolesta<br />

puhuminen on helppo leimata taisteluksi tuulimyllyjä vastaan,<br />

ihan kir<strong>ja</strong>imellisesti. Näin yksioikoista se ei kuitenkaan ole.<br />

Nimenomaan energiapaletin monipuolisuus on Suomen vahvuus,<br />

jota maailmalla ihaillaan, <strong>ja</strong> josta tulisi mielestämme <strong>ja</strong>tkossakin<br />

pitää kiinni. Tiukan talouskurin tilanteessa realiteeteilla on korostuneen<br />

suuri arvo.<br />

Pitkien välimatkojen, kylmän ilmaston <strong>ja</strong> energiaintensiivisen<br />

teollisuuden Suomessa energiapolitiikalla on keskeinen merkitys<br />

talouden <strong>ja</strong> työpaikkojen kasvulle sekä kansalaisten hyvinvoinnille.<br />

Tämän vuoksi Gasum toivoo Suomeen pitkäjänteistä,<br />

”<br />

Nimenomaan energiapaletin<br />

monipuolisuus on Suomen vahvuus,<br />

jota maailmalla ihaillaan<br />

ennakoitavaa, tehokkuutta suosivaa <strong>ja</strong> ympäristölle ystävällistä<br />

energiapolitiikkaa. Energiapolitiikkaa, jossa tuki- <strong>ja</strong> veroratkaisut<br />

toteutetaan harkiten <strong>ja</strong> mahdollisesti kielteisiin seurausvaikutuksiin<br />

puututaan. Maantie- <strong>ja</strong> laivaliikenteen päästövähennystavoitteisiin<br />

suhtaudutaan päättäväisesti – maakaasu- <strong>ja</strong> LNG-vaihtoehtojen<br />

potentiaali tunnistetaan.<br />

Myöskään uusiutuvia polttoaineita<br />

lisättäessä keinovalikoimaa ei keinotekoisesti<br />

ra<strong>ja</strong>ta suppealla oh<strong>ja</strong>uksella:<br />

pidetään huoli siitä, että biokaasua<br />

voidaan käyttää myös liikenteessä <strong>ja</strong><br />

ettei puun polton tuilla viedä poh<strong>ja</strong>a<br />

bio-SNG:n kehittämiseltä.<br />

Maakaasun varaan rakentuvat energiatehokkaat,<br />

ympäristömyönteiset ratkaisut<br />

ovat totta jo tänään. Tulevaisuudessa<br />

Gasum suuntaa kohti kestävää huomista<br />

entistä tarmokkaammin tuomalla<br />

omat uusiutuvan energian vaihtoehtonsa<br />

asiakkaidensa käyttöön.<br />

Maakaasuviestiä viedään säkenöivän<br />

kirkkaassa talvisäässä hyvällä mielellä.<br />

Kaunista kevättä!<br />

Iina Pihlainen<br />

Energia-asiantunti<strong>ja</strong><br />

Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i<br />

Päätoimitta<strong>ja</strong>: Minna O<strong>ja</strong>la, minna.o<strong>ja</strong>la@gasum.i, p. 020 447 8622<br />

Toimitusneuvosto: Minna O<strong>ja</strong>la, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tui<strong>ja</strong> Dag, Nina Perttula, Jukka Isokoski <strong>ja</strong> Tommy Mattila<br />

Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.i<br />

Toimitus <strong>ja</strong> taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802<br />

Kannen kuva: Markku O<strong>ja</strong>la<br />

Painos: 4 800 kpl<br />

Paino: Finepress<br />

Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- <strong>ja</strong> sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.<br />

GasettiJulkaisi<strong>ja</strong>:<br />

Ympäristömerkitty painotuote, 441 678

Tässä lehdessä<br />

4<br />

6<br />

7<br />

8<br />

12<br />

13<br />

17<br />

18<br />

KuvastIn<br />

Jari Heikkilälle Kymenlaakso on kuvaa<strong>ja</strong>n aarreaitta.<br />

MEDIa Ja MaaILMaLta<br />

aJanKohtaIsta GasuMILLa<br />

MaRKKInat avoInna EKoLoGIsEstI<br />

vaLMIstEtuLLE KuItuKanKaaLLE<br />

vIERasKynä<br />

Tapani Kaakkuriniemi kertoo venäläisten arjesta.<br />

GasEttI tEEMa:<br />

Puhtaan energian Kaakonkulma<br />

IDEa: Kymenlaakson parhaat<br />

KaasuLIEsI on EhDoton<br />

Eeva Chydenius valitsi Lofran.<br />

20 MaRKKInat<br />

Ennätysten vuosi kaasunkulutuksessa <strong>ja</strong> -kaupassa<br />

21<br />

22<br />

24 GassI<br />

aRto<br />

PuhDas LIIKEnnE<br />

MatIas haLInEn tutKII, KuInKa PoLttoKEnnot<br />

tuottavat EnERGIaa ELEGantIstI<br />

25 sInunKauPat<br />

Aki Huomon kanssa<br />

26 LyhyEstI<br />

MItä KuuLuu hannu KauPPInEn<br />

27<br />

13<br />

25<br />

”<br />

Gasum toimii<br />

vastuullisesti.<br />

AKI HUOMO<br />

GASUM<br />

” Maakaasu on ainoa järkevä<br />

polttoaine kuitukankaan<br />

kuivatukseen. Se sopii hyvin<br />

prosessiin <strong>ja</strong> lisää<br />

valmistuksen ekologisuutta.<br />

TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ RISTO TAMMINEN, LACELL<br />

8<br />

TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ RISTO TAMMINEN, LACELL<br />

PÄÄTTÄJÄKYSELY:<br />

” Yli 80 prosenttia vastaajista<br />

pitää maakaasua tehokkaana<br />

<strong>ja</strong> puhtaana polttoaineena.

KUVASTIN<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI<br />

JARI HEIKKILÄ, 52, VALKEALA<br />

Heikkilä on erikoistunut luontokuvauksen<br />

lisäksi motorsportin <strong>ja</strong> muusikkojen<br />

kuvaamiseen. Kymenlaakso on hänen<br />

mielestään luontokuvaa<strong>ja</strong>n aarreaitta,<br />

jossa Kymijokea seuraamalla päätyy<br />

lukuisten koskien kautta merelle <strong>ja</strong><br />

Kotkaan.<br />

– Hyvä luontokuva saa katso<strong>ja</strong>n<br />

a<strong>ja</strong>ttelemaan. Kuva ei aukea heti, vaan<br />

sitä pitää katsoa pitkään. Voi miettiä,<br />

mitä mutkan takaa löytyy, <strong>ja</strong> tuntea<br />

pakkasen purevuuden.<br />

Kymenlaaksossa puhdasta energiaa<br />

Kymenlaakso sijoittuu maakunnan halki kulkevan Kymijoen<br />

varrelle. Maakunnassa on noin 184 000 asukasta. Alueen menestys<br />

perustuu metsäteollisuuden <strong>ja</strong> liikenteen osaamiseen<br />

sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin.<br />

Maakunta on kaunis <strong>ja</strong> luonnonläheinen. Se on tunnettu<br />

Pohjois-Kymenlaakson erämaaluonnosta, polveilevasta Kymijoesta,<br />

Etelä-Kymenlaakson merialueesta saaristoineen sekä<br />

rakennetusta kulttuuriympäristöstä.<br />

Maakaasun siirtoputki kulkee läpi Kymenlaakson. Alueella<br />

on siirtoputkea 230 kilometriä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluverkosta 660 kilometriä.<br />

Maakaasu on prosessikäytössä monissa alueen teollisuuslaitoksissa.<br />

Tyypillistä seudulle on myös se, että maakaasua<br />

käytetään runsaasti omakotitalojen <strong>ja</strong> muiden asuinkiinteistöjen<br />

lämmitykseen. Maakaasu on varteenotettava lämmitysvaihtoehto<br />

monilla uusilla asuinalueilla esimerkiksi Kotkassa<br />

<strong>ja</strong> Haminassa sekä Kouvolan seudulla.<br />

Vähäpäästöinen maakaasu on osa Kymenlaakson ekologista<br />

toimintatapaa. Alueen asukkaat arvostavat, että maakaasun<br />

lähipäästöt ovat minimaaliset muihin energialähteisiin verrattuna.<br />

Kouvolassa aloitetaan biokaasun tuotanto kevään aikana<br />

<strong>ja</strong> syksyllä sitä aletaan syöttää maakaasuverkkoon.<br />

Kaakkois-Suomessa tehdyn kuntavaikutta<strong>ja</strong>kyselyn mukaan<br />

yli 80 prosenttia päättäjistä pitää maakaasua tehokkaana,<br />

puhtaana, vähäpäästöisenä, ympäristöystävällisenä <strong>ja</strong> luonnollisena<br />

polttoaineena.<br />

5

MEDIA<br />

”<br />

Kaasuputken varrella olevalle kaupungille hiilen korvaaminen<br />

vähäpäästöisemmällä maakaasulla olisi järkevää.<br />

Toimitta<strong>ja</strong> Juha Ruonala Puupäiden pääkaupunki -kolumnissaan,<br />

Kauppalehti 31.1.2011.<br />

”<br />

Olemme kahden vuoden sisällä muuttaneet yli 200 autoa<br />

maakaasulla toimivaksi <strong>ja</strong> uskon, että kysyntä kasvaa.<br />

Oragasin toimitusjohta<strong>ja</strong> Davide D'Angelantonio, YLE,<br />

Etelä-Kar<strong>ja</strong>la 10.2.2011.<br />

”<br />

On todennäköistä, että Turku on Suomen ensimmäinen kaupunki,<br />

jonka bussit käyttävät biokaasua.<br />

Ympäristötoimenjohta<strong>ja</strong> Mikko Jokinen,<br />

Kansan Uutiset/Verkkolehti 14.1.2011.<br />

KUVA ESKO KESKI-OJA<br />

REPLIIKKI<br />

"Suuret kaupungit haluavat keskustella valtion kanssa<br />

maakaasun verotuskysymyksistä. Jos maakaasun hinta<br />

<strong>ja</strong> verotus saadaan vaalien jälkeen kohdalleen, se<br />

voi avata mielenkiintoisen oven."<br />

Turun kaupunginjohta<strong>ja</strong> Aleksi Randell nosti esiin Turun<br />

talousalueelle suunnitellun maakaasuvaihtoehdon<br />

keskitetyssä energiatuotannossa.<br />

Turun Sanomat 24.2.2011.<br />

MAAILMALTA<br />

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA ANTHONY VEDER<br />

LNG-TANKKEREILLA HYVÄT MARKKINAT,<br />

USKOO LAIVANRAKENTAJA<br />

Hollantilainen varustamo Anthony Veder on tilannut uuden LNG-tankkerin saksalaiselta laivanrakenta<strong>ja</strong>lta<br />

Meyer Werftiltä. Aluksesta tulee 156 metriä pitkä <strong>ja</strong> 22,7 metriä leveä. Se<br />

pystyy kuljettamaan 15 000 m 3 nestemäistä maakaasua. Moderni tankkeri käyttää LNG:tä<br />

myös polttoaineenaan, joten se tulee saamaan parhaan mahdollisen ympäristöluokituksen.<br />

Mayer Werftille tämä on vasta toinen LNG-tankkeri <strong>ja</strong> tyypiltään alus on täysin uusi. Telakalla<br />

uskotaan kuitenkin, että panostus kannattaa <strong>ja</strong> pienillä LNG-aluksilla on valoisa tulevaisuus.<br />

BARROSO ALLEKIRJOITTI KAASUSOPIMUKSEN BAKUSSA<br />

Eu-komission puheenjohta<strong>ja</strong> José Manuel Barroso <strong>ja</strong> Azerbaidzanin presidentti Ilham Aliyev allekirjoittivat tammikuussa Bakussa<br />

strategisen sopimuksen kaasutoimituksista Eurooppaan. Sopimus on tärkeä askel niin sanotun eteläisen kaasukäytävän toteutumisessa.<br />

Azerbaidzan lupautui toimittamaan riittävästi kaasua käytävään <strong>ja</strong> rakentamaan tarvittavan infrastruktuurin yhdessä EU:n kanssa. EU saa<br />

näin toivomansa suoran yhteyden Kaspianmeren alueen maakaasuvaroihin. Käytävää varten pitää rakentaa uusia osuuksia <strong>ja</strong> vahvistaa<br />

olemassa olevia maakaasuputkia.<br />

EUROOPAN MAAKAASUPOLITIIKKA JOHDONMUKAISEKSI<br />

THE EUROPEAN UNION OF THE NATURAL GAS INDUSTRY<br />

Eurogas antoi oman kannanottonsa ennen helmikuun lopulla pidettyä EU:n energianeuvoston kokousta. Järjestö haluaa kiinnittää huomiota<br />

siihen, että Euroopan maakaasupolitiikkaa kehitetään johdonmukaiseksi taloudellisten realiteettien kanssa. Eurogasin puheenjohta<strong>ja</strong><br />

Jean-François Cirellin mukaan selkeä <strong>ja</strong> hyvä infrastruktuurin kehittämispolitiikka on välttämätöntä turvallisen <strong>ja</strong> kestävän kehityksen energiamarkkinoilla.<br />

Euroopan kaasuteollisuus on valmis <strong>ja</strong>tkossakin osallistumaan keskusteluun.<br />

6

AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />

KOONNUT JUKKA ISOKOSKI KUVAT GASUM<br />

Maakaasun käytössä suuria<br />

kausivaihtelu<strong>ja</strong> viime vuonna<br />

Maakaasun käyttö vuonna 2010 kasvoi<br />

noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen<br />

2009 verrattuna. Vuoteen mahtui<br />

sekä uusia käyttöennätyksiä päivä- <strong>ja</strong> kuukausitasolla<br />

että pidemmän aikavälin keskiarvo<strong>ja</strong><br />

selkeästi alhaisempia käyttö<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>.<br />

Gasum myi maakaasua yhteensä 44,6 TWh.<br />

Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,5 mil<strong>ja</strong>rdia<br />

m 3 . Gasum-konsernin liikevaihto oli 1,2 mil<strong>ja</strong>rdia<br />

euroa.<br />

Maakaasun myyntiin vaikuttavat niin sää,<br />

sähkömarkkinat kuin teollisuuden käyttöasteet.<br />

Edelliseen vuoteen 2009 verrattuna merkittävimmät<br />

muutokset olivat säässä <strong>ja</strong> teollisuudessa.<br />

Sää oli alkuvuodesta poikkeuksellisen<br />

kylmä, kesä taas erityisen lämmin.<br />

Myös sähkön markkinahinta oli kesällä poikkeuksellisen<br />

alhaalla. Teollisuuden käyttöasteet<br />

palautuivat taantuman jälkeen jo lähes<br />

normaalitasolle.<br />

Kuluvan vuoden maakaasun myynnin<br />

Gasum arvioi säilyvän viime vuoden tasolla.<br />

Kouvolan keskusvalmossa Jarmo Lehtonen (edessä) <strong>ja</strong> Vesa Laari ovat seuranneet maakaasun uusia päivä<strong>ja</strong><br />

kausitason ennätyksiä. Vuonna 2011 arvioidaan maakaasun myynnin säilyvän viime vuoden tasolla eli<br />

noin 45 TWh:ssa.<br />

KUVA ILKKA REPO<br />

Kaasuputki rakennetaan<br />

jäätyneen Pelisalmen alitse<br />

Mäntsälä-Siuntio-maakaasuputken rakentaminen jouduttiin keskeyttämään<br />

Hyvinkäällä KHO:lle tehtyjen valitusten käsittelyn a<strong>ja</strong>ksi. 90 kilometriä pitkän<br />

putkilin<strong>ja</strong>n rakennustyöt <strong>ja</strong>tkuvat muiden kuntien alueella.<br />

KHO:n välipäätös keskeytti rakennustyöt Hyvinkäällä<br />

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tammikuussa välipäätöksen, joka<br />

keskeytti toistaiseksi Mäntsälä–Siuntio-maakaasuputken rakennustyöt<br />

Hyvinkäällä. Päätöksellä kielletään valtioneuvoston Gasumille<br />

myöntämän lunastusluvan täytäntöönpano Hyvinkään kaupungin<br />

alueella, kunnes lupaa koskevat valitukset on käsitelty loppuun KHO:ssa.<br />

Muiden kuntien alueella putkilin<strong>ja</strong>n rakentaminen <strong>ja</strong>tkuu normaalisti.<br />

KHO:n välipäätös liittyy valituksiin, joita on tehty valtioneuvoston<br />

viime keväänä Gasumille myöntämästä lunastus- <strong>ja</strong> ennakkohaltuunottoluvasta.<br />

Lupa on mahdollistanut putken rakentamista varten tarvittavien<br />

maa-alueiden haltuunoton <strong>ja</strong> rakennustöiden aloittamisen. Luvasta<br />

ovat valittaneet KHO:teen etenkin joukko Hyvinkään Kaukasten<br />

alueella asuvia maanomistajia. Putkihankkeen rakentaminen alkoi viime<br />

kesänä, mutta vasta vuodenvaihteen jälkeen rakennustyöt lähestyivät<br />

kiisteltyä Kaukasten aluetta.<br />

Vuodenvaihteessa Gasum<br />

aloitti maakaasuputken<br />

rakennustyöt Lempäälän<br />

<strong>ja</strong> Kangasalan Sahalahden<br />

välillä. Talven kovat pakkas<strong>ja</strong>ksot<br />

ovat osaltaan vaikuttaneet<br />

töiden etenemiseen.<br />

Putkilin<strong>ja</strong> alittaa Längelmäveden<br />

vesistön Pelisalmen<br />

kohdalla. Noin kaksi kilometriä<br />

pitkä vesistönalitus oli tarkoitus<br />

rakentaa avoveden aikaan<br />

keväällä, mutta kylmän<br />

talven ansiosta työt järvellä<br />

päästiin aloittamaan jo maaliskuun<br />

alussa.<br />

Kireiden pakkasten ansiosta<br />

salmen ranta-alueet ovat jäätyneet<br />

poh<strong>ja</strong>an saakka <strong>ja</strong> järvelle<br />

on ollut mahdollista rakentaa<br />

työmaakalustoa kantava<br />

jäätie. Matalilla osuuksilla<br />

putki kaivetaan jään läpi järven<br />

poh<strong>ja</strong>an. Työmenetelmä<br />

vähentää putken rakentamisesta<br />

aiheutuvaa veden samentumista<br />

sekä lyhentää a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoa,<br />

jolloin töistä aiheutuu haittaa<br />

järven virkistyskäytölle. Keväälle<br />

rakennettavaksi jää reilu<br />

kilometrin osuus vesistönalituksesta.<br />

Kokonaisuudessaan 34 kilometriä<br />

pitkästä putkilin<strong>ja</strong>sta<br />

on rakennettu noin 10 prosenttia.<br />

Tavoitteena on, että putkilin<strong>ja</strong><br />

valmistuu syksyllä 2011.<br />

Uuden siirtoyhteyden avulla<br />

Gasum toimittaa maakaasua<br />

muun muassa Sahalahteen<br />

Saarioisten elintarviketehtaille<br />

sekä lisää kaasun toimituskapasiteettia<br />

Kangasalle.<br />

7

Markkinat avoinna<br />

ekologisesti<br />

valmistetulle<br />

kuitukankaalle<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MARKKU OJALA<br />

Lacellin tehtaalla Iitin Kausalassa on runsaan vuoden a<strong>ja</strong>n<br />

valmistettu Airlaid-kuitukangasta. Tuotanto on lähtenyt alkuun<br />

vauhdilla <strong>ja</strong> innovatiivisen tuotteen kysyntä kasvaa koko a<strong>ja</strong>n.<br />

Maakaasulla on oma roolinsa ekologisessa prosessissa.<br />

8

Lacellin toimitusjohta<strong>ja</strong> Esa Mäkelä (vas.) <strong>ja</strong> tuotantopäällikkö Risto<br />

Tamminen ovat tyytyväisiä uuden tehtaan toimintaan. Airlaid-kuitukankaan<br />

markkinatilanne näyttää hyvältä, <strong>ja</strong> yritys työllistää koko a<strong>ja</strong>n lisää väkeä.<br />

9

Kun Suomessa manattiin vuonna 2009 talouslaman kurimuksia,<br />

päätti Risto Tamminen kumppaneineen perustaa<br />

tehtaan. Miehet tunsivat Airlaid-kuitukankaan erityisominaisuudet<br />

UPM Kymmenen ajoilta.<br />

– Airlaidin valmistuksessa ei tarvita lainkaan vettä.<br />

Tuotteen valmistustapa kehitettiin <strong>ja</strong> patentoitiin jo<br />

1950-luvulla Tampereella Yhtyneillä Paperitehtailla, kun tavoitteena<br />

oli tehdä kuitukangasta ympäristöystävällisesti ilman jätevesiä. Idea<br />

jäi kuitenkin muiden hankkeiden <strong>ja</strong>lkoihin, <strong>ja</strong> varsinainen tuotanto<br />

aloitettiin vasta 80-luvulla Kotkassa, Lacellin tuotantopäällikkö<br />

Risto Tamminen kertoo innovatiivisen valmistustavan historiasta.<br />

Tuotetta markkinointiin Walkisot-nimellä ympäri maailmaa <strong>ja</strong><br />

tuotantolaitoksia oli Suomen lisäksi Saksassa <strong>ja</strong> Pohjois-Amerikassa.<br />

Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa UPM Kymmene lopetti<br />

kuitukankaan tuotannon.<br />

Runsas vuosi sitten Iitin Kausalaan rakennettiin kunnan kanssa<br />

yhteistyössä tuotantolaitos, joka on nyt ainoa Suomessa Airlaidkuitukangasta<br />

valmistava tehdas. Tehtaaseen investoitiin 18 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Laitos käynnistyi helmikuussa 2010 <strong>ja</strong> suomalaisperäisen teknologian<br />

uudelleen käyttöönotto sai kiitosta muun muassa päättäjiltä<br />

<strong>ja</strong> positiivista julkisuutta.<br />

Imukyinen <strong>ja</strong> kestävä<br />

Selluloosasta valmistettua kuitukangasta käytetään muun muassa<br />

sairaalahygieniatuotteissa, teollisuuden käyttämissä pyyhkeissä <strong>ja</strong><br />

suodattimissa sekä kattaustuotteissa.<br />

– Kertakäyttötuotteissa Airlaid eroaa selvästi esimerkiksi tavallisista<br />

imukykyistä papereista tai puuvillakankaista. Airlaid on kangasmaista,<br />

se on hyvin imukykyistä <strong>ja</strong> muihin paperimateriaaleihin<br />

verrattuna se on lu<strong>ja</strong>a myös märkänä.<br />

– Vaikka kilpaili<strong>ja</strong>mme tekevät samankaltaisia tuotteita, on<br />

meillä käytössä viimeisimmät sovellutukset <strong>ja</strong> Suomessa valmistetut<br />

laitteet. Airlaid on myös hinnaltaan kilpailukykyinen, mainostaa<br />

Tamminen.<br />

Kuitukankaan markkinointi on lähtenyt hyvin alkuun. Tuotteista<br />

70 prosenttia menee vientiin lähinnä Itämeren maihin <strong>ja</strong> Keski-Eurooppaan.<br />

Venäjä on merkittävä <strong>ja</strong> kasvava markkina-alue. Kausala<br />

si<strong>ja</strong>itsee logistisesti hyvällä paikalla lähellä satamia <strong>ja</strong> valtaväyliä.<br />

Tillolan teollisuusalueelle<br />

Kausalaan vedettiin maakaasun<br />

<strong>ja</strong>keluputki vuonna 2009 Lacellin<br />

tehdasta varten. Maakaasua<br />

käytetään kuitukankaan<br />

lämpökuivauksessa.<br />

Uuden putken päähän<br />

Paperiteollisuuden rakennemuutoksen yhteydessä Risto Tamminen<br />

alkoi miettiä kuitukangastuotannon uudelleen aloittamista Suomessa.<br />

Ideat siirtyivät käytännön toimiin taantuman alkaessa.<br />

– Taantuma ei meitä pelottanut. Itse asiassa saimme säästöjä prosessikustannuksissa.<br />

Kun tuotantolaitoksen paikkaa alettiin miettiä, oli itsestään selvää,<br />

että sen pitää si<strong>ja</strong>ita maakaasuputken varrella. Ympäristöystävällisen<br />

tuotantotavan yksi elementti on kuivatuksessa käytettävä<br />

maakaasu.<br />

– Iitin kunta suhtautui hankkeeseemme innostuneesti, joten<br />

tulimme tänne. Kausalassa ei vielä ollut maakaasun <strong>ja</strong>keluverkkoa,<br />

vaikka runkoputki menee suhteellisen läheltä. Meitä varten vedettiin<br />

sitten yli 10 kilometriä uutta putkea, Tamminen kertoo.<br />

Toiminta on lähtenyt hyvin alkuun <strong>ja</strong> tuotanto siirtyi vuoden<br />

vaihteessa kolmeen vuoroon. Nyt töitä tehdään viitenä päivänä viikossa.<br />

Risto Tamminen uskoo, että parin vuoden aikana siirrytään<br />

kolmessa vuorossa seitsenpäiväiseen työviikkoon. Lacell työllistää<br />

10

”<br />

Voimme käyttää maakaasua suoraan<br />

kiertoilmakuivaimessa.<br />

nyt 27 henkilöä, mutta vuoden sisällä on tarkoitus palkata yksi työvuoro<br />

lisää väkeä.<br />

– Olemme nyt keskisuuri alan toimi<strong>ja</strong>, mutta Airlaidin kulutus<br />

kasvaa tasaisesti, kun kertakäyttötuotteilta vaaditaan parempaa laatua<br />

<strong>ja</strong> ympäristöystävällistä tuotantotapaa.<br />

Maakaasu palaa puhtaasti<br />

Kuitukankaan raaka-aineena käytetään suomalaista pitkälle <strong>ja</strong>lostettua<br />

revinnäissellua. Koska kuitukankaan valmistus on <strong>ja</strong>tkuva prosessi,<br />

tulee sellu rullissa.<br />

– Prosessi on siis kokonaan kuiva. Ensin sellun kuidut erotetaan<br />

toisistaan mekaanisesti vasaramyllyssä. Seuraavaksi kuituihin<br />

puhalletaan ilmaa <strong>ja</strong> massa siirtyy kuljetusradalle. Puristusvaiheessa<br />

massaan voidaan sekoittaa erilaisia sideaineita, jotka aikaansaavat<br />

esimerkiksi kuitukankaan märkälujuuden. Seuraavaksi on vuorossa<br />

lämpökuivaus, joka tehdään maakaasulla.<br />

– Voimme käyttää maakaasua suoraan kiertoilmakuivaimessa,<br />

koska kaasu palaa puhtaasti eikä se esimerkiksi värjää tuotetta.<br />

Tuotannossa syntyvä hukkalämpö käytetään tuotantotilojen<br />

lämmitykseen.<br />

Risto Tamminen kertoo, että maakaasu oli ainoa järkevä polttoaine<br />

kuivatukseen. Se sopii hyvin prosessiin <strong>ja</strong> lisää entisestään tuotteen<br />

valmistuksen ekologisuutta.<br />

Lacellin tuotanto on joustavaa, joten se pystyy valmistamaan erikoistuotteita<br />

asiakkaiden toivomusten mukaan.<br />

Kuitukankaan raaka-aine on selluloosaa, mutta lopputuote on kangasta eikä<br />

paperia. Lacellilla uskotaan tuotesegmentin kasvavan seitsemän prosentin<br />

vuosivauhtia.<br />

Uusi maakaasun<br />

<strong>ja</strong>keluverkko<br />

Kausalaan<br />

KUVA JYRKI MUTANEN<br />

”<br />

Jakeluverkon<br />

rakentaminen sujui<br />

hyvässä yhteistyössä.<br />

Kymenlaakso on keskeistä maakaasu-Suomea, joten<br />

Lacellin asiakkuus Iitin Kausalassa oli tervetullut<br />

Gasumille. Tehtaan maakaasuliittymää varten<br />

rakennettiin Elimäeltä uutta <strong>ja</strong>keluputkea Tillolan teollisuusalueelle<br />

noin 12 kilometriä.<br />

– Lacellin asiakkuus oli meille hyvä päänavaus<br />

Kausalassa. Lacellille toimitamme maakaasua prosessikäyttöön.<br />

Samalta alueelta Haltonin tuotantolaitos<br />

siirtyi lämpöasiakkaaksemme, kertoo Gasumin aluemyyntipäällikkö<br />

Risto Lukkarinen.<br />

– Lacellilla maakaasun hyvät käyttöominaisuudet<br />

yhdistyvät monipuolisesti ekologiseen tuotantoon,<br />

kun puhtaasti palava maakaasu voi sellaisenaan olla<br />

mukana prosessissa.<br />

Lukkarinen kertoo, että uuden <strong>ja</strong>keluverkon rakentaminen<br />

sujui hyvässä yhteistyössä Iitin kunnan kanssa.<br />

Uuden <strong>ja</strong>keluverkon ansiosta on maakaasun toimituksia<br />

mahdollista laajentaa myös omakotitalojen <strong>ja</strong><br />

taloyhtiöiden tarpeeseen. Kymenlaaksossa esimerkiksi<br />

Kotkan <strong>ja</strong> Haminan seuduilla maakaasu on monipuolisesti<br />

niin teollisuuden kuin kiinteistöjenkin käytössä.<br />

11

VIERASKYNÄ<br />

Tapani<br />

Kaakkuriniemi<br />

on koulutuspäällikkö<br />

Helsingin yliopiston<br />

alaisessa Aleksanteriinstituutissa.<br />

Hän johtaa valtakunnallista<br />

Venäjän<br />

<strong>ja</strong> Itä-Euroopan<br />

tutkimuksen<br />

maisterikoulua.<br />

Kaasu kodin energiana<br />

TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN<br />

”<br />

Ei ole ihme, että<br />

kiinnostus kaasuverkkoon<br />

liittymiseen<br />

on nopeasti kasvanut.<br />

Venäjän maakaasua tuodaan Keski-Euroopan maihin<br />

yhä enemmän. Lisää putkireittejä on rakenteilla niin<br />

Itämerellä kuin Kaakkois-Euroopassa. Silti kaasua<br />

jää myös Venäjän käyttöön, <strong>ja</strong> lehtiuutisten mukaan<br />

maakaasuputkiverkostoa laajennetaan kaiken aikaa.<br />

Helmikuussa esimerkiksi Kar<strong>ja</strong>lan Sanomat<br />

kertoi, että yhdessä suurkunnassa, Äänisenrannan piirissä, maakaasulämmitykseen<br />

on viime aikoina kytketty 22 kerrostaloa <strong>ja</strong><br />

parisataa omakotitaloa, <strong>ja</strong> parin vuoden sisällä<br />

Kar<strong>ja</strong>lan tasavallassa verkkoon tullaan liittämään<br />

toista tuhatta asuintaloa. Kaasulla siis<br />

lämmitetään talo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> keitetään borssit <strong>ja</strong> puurot<br />

keittiöissä. Lisäksi talo- tai asuntokohtainen<br />

käyttöveden lämmitys toimii usein kaasulla.<br />

Pohjoismaat poikkeavat muusta Euroopasta<br />

siinä, että meillä keittiö toimii paljolti sähköllä,<br />

kun taas muualla Euroopassa, Venäjä siihen<br />

luettuna, käytetään kaasuliesiä <strong>ja</strong> -lämmittimiä. Kun venäläisiltä<br />

kysyy, kumpi on ruoanlaitossa parempi, sähkö vai kaasu,<br />

useimmat valitsevat kaasun. Miksi<br />

Keittiömestarit perustelevat kaasun valintaa kulinaarisin<br />

perustein: hyvää ruokaa ei voi sähköhellalla tai -uunissa tehdä,<br />

koska vain kaasuliesissä voi lämmön säätää tarkasti. Ja kun liekin<br />

sammuttaa, lämmitys loppuu hetkessä. Sähkölieden levy pysyy<br />

kuumana pitkään, <strong>ja</strong> ruoan kuivumisen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>an palamisen<br />

riski on suurempi.<br />

Kaasuhella on Venäjällä halvempi hankkia <strong>ja</strong> nopeampi käyttää,<br />

joskin sähköhellat ovat käytössä helpompia. Markkinoilla<br />

on myös yhdistelmäliesiä, joiden liesitaso toimii kaasulla <strong>ja</strong> uuni<br />

sähköllä.<br />

Toki kaasuhellan ostossa voi saada menemään isonkin tukun<br />

rahaa. Malle<strong>ja</strong> on tarjolla toistasataa, halvimmat sadan euron<br />

luokkaa, mutta uusrikkaiden satulinnoihin sopivista malleista<br />

saa pulittaa 2 500 euroa vastaavan summan ruplia. Niillekin<br />

löytyy ostajia.<br />

Jos talo on kytketty kaasuverkkoon, putkessa virtaa metaani.<br />

Se on väritön, hajuton, ilmaa kevyempi kaasu. Jotta putkiliitoksesta<br />

tihkuvan kaasuvuodon huomaisi, metaaniin sekoitetaan<br />

pieniä määriä hajukemikaalia. Kaasuverkon ulkopuolella käytetään<br />

kaasupulloissa tai säiliöissä myytävää propaania tai butaania<br />

kuten meilläkin. Ne ovat metaania raskaampia, <strong>ja</strong> niiden käyttö<br />

tulee metaania kalliimmaksi.<br />

Tämän vuoden alusta energian hintaa Venäjällä nostettiin,<br />

<strong>ja</strong> nosto koski sähköä, öljyä, kaasua <strong>ja</strong> puuta eri muodoissaan.<br />

Kaasulämmitys <strong>ja</strong> kaasuvälinein varustettu<br />

keittiö ovat kulutuksen kannalta helpompia<br />

optimoida olosuhteiden mukaan,<br />

jolloin energiansäästö on helpompaa kuin<br />

sähkökeittiöissä tai öljylämmityksessä. Venäjällä<br />

energia on näihin saakka ollut edullista,<br />

mutta hinnannousut ovat saaneet aikaan<br />

tiukan kustannusvertailun kuluttajien<br />

keskuudessa.<br />

Jos keittiön energiavalinta saattaa olla makuasia, niin talon<br />

lämmitysmuodon ratkaisee tiukka kalkylointi. On otettava huomioon<br />

perustamiskustannukset, käyttökustannukset <strong>ja</strong> käyttömukavuus.<br />

Puu- <strong>ja</strong> pellettilämmitys on käytössä muita työläämpi,<br />

<strong>ja</strong> puupolttoaineiden hinnat ovat nousseet hieman muita nopeammin.<br />

Yksi netissä oleva laskentaohjelma antaa 150 neliömetrin vesikeskuslämmitteisen<br />

omakotitalon vuotuisiksi lämmityskustannuksiksi<br />

puukattilalla 46 494 ruplaa, sähkölämmitteisellä kattilalla<br />

100 170 ruplaa <strong>ja</strong> öljylämmityksellä 128 520 ruplaa. Kaasulla<br />

vuotuinen kustannus on vain 10 206 ruplaa, eli ei ole ihme, että<br />

kiinnostus kaasuverkkoon liittymiseen on nopeasti kasvanut. Kun<br />

luvut <strong>ja</strong>kaa 40:llä, saadaan summat euroiksi. Oman kokemukseni<br />

mukaan Suomessa tuskin saa noin isonkaan talon lämmitykseen<br />

menemään yli 3 000 euroa vuodessa, jos jonkinlainen säätömahdollisuus<br />

on olemassa.<br />

Mutta Venäjä on tässäkin vähän erilainen maa. Kun talo saadaan<br />

”kaasutetuksi”, seuraavaksi suunnitellaan saunan, kasvihuoneen<br />

<strong>ja</strong> autotallin kaasulla lämmittämistä.<br />

12

TEEMA Puhtaan energian Kaakonkulma<br />

KUVA DREAMSTIME<br />

GasettiTeema<br />

Kaakonkulmalla tunnetaan<br />

puhtaan energian edut<br />

Sähköpostikyselyn vastaajista vain joka<br />

neljäs tuntee omalle asuinkunnalleen asetetut<br />

hiilidioksidin vähennystavoitteet.<br />

Tulos on jonkin verran alhaisempi kuin<br />

vastaavissa Pirkanmaalla <strong>ja</strong> Uudellamaalla<br />

toteutetuissa kyselyissä. Merkittävin<br />

hiilidioksidin vähentämispotentiaali nähdään teollisuudessa,<br />

energiantuotannossa <strong>ja</strong> yksityisliikenteessä.<br />

Maakaasun <strong>ja</strong> biokaasun arvosana (%)<br />

(Kaikki vastaa<strong>ja</strong>t n=213)<br />

31<br />

52<br />

TEKSTI MAIJU PAASIVIRTA GRAFIIKKA GASUM<br />

Gasum kysyi helmikuussa 2011 Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Kymenlaakson kuntapäättäjiltä<br />

<strong>ja</strong> -vaikuttajilta näkemyksiä maakaasusta, biokaasusta <strong>ja</strong> muista energialähteistä*.<br />

Merkittävin hiilidioksidipäästöjen vähennyskohde (%)<br />

Teollisuus<br />

Energiantuotanto<br />

Yksityisliikenne<br />

Ammattiliikenne<br />

Joukkoliikenne<br />

Maatalous<br />

Asuminen<br />

Palvelut<br />

0<br />

1<br />

2<br />

4<br />

6<br />

5<br />

5<br />

5<br />

9<br />

11<br />

16<br />

13<br />

12<br />

17<br />

Etelä-Kar<strong>ja</strong>la<br />

Kymenlaakso<br />

43<br />

Biokaasu ympäristöystävällisin<br />

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan ympäristöystävällisin<br />

tapa tuottaa sähköä <strong>ja</strong> lämpöä yhdessä<br />

<strong>ja</strong> erikseen. Biokaasu nousi kaikissa ympäristöystävällisimmäksi<br />

tavaksi tuottaa energiaa. Biopolttoaineiden<br />

riittävyyteen sekä koko Suomen että oman<br />

asuinkunnan suhteen joka toinen vastaajista suhtautuu<br />

epäileväisesti.<br />

Vastaavasti joka toinen pitää lisäydinvoiman rakentamista<br />

välttämättömänä. Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> Kymenlaakson<br />

kuntapäättäjät ovat ydinvoimamyönteisempiä<br />

pirkanmaalaisiin verrattuna.<br />

Maakaasulla vahva asema<br />

Yli 80 prosenttia vastaajista pitää maakaasua tehokkaana,<br />

puhtaana, vähäpäästöisenä, ympäristöystävällisenä<br />

<strong>ja</strong> luonnollisena polttoaineena. Kaakkois-Suomen<br />

alueella maakaasu on ollut pisimpään käytössä,<br />

joten alueen kuntavaikuttajilla on kokemukseen perustuvaa<br />

tietoa maakaasusta. Sekä maakaasun että<br />

biokaasun käytössä suurin kasvupotentiaali nähdään<br />

lämmöntuotannossa <strong>ja</strong> liikenteessä.<br />

Vastaa<strong>ja</strong>t toivovat Gasumilta panostusta kehitys<strong>ja</strong><br />

tutkimustyöhön, erilaisten energiantuotantovaihtoehtojen<br />

selvittämistä <strong>ja</strong> biokaasun aseman vahvistamista.<br />

Gasumin toivotaan ottavan entistä näkyvämmän<br />

roolin alueen energiaratkaisujen kehittäjänä.<br />

51<br />

56<br />

42<br />

1 0<br />

Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä<br />

12<br />

6<br />

Maakaasu<br />

Biokaasu<br />

*) Kysely lähetettiin 659 kuntapäättäjälle <strong>ja</strong> -vaikutta<strong>ja</strong>lle. Vastauksia saatiin 213 (32 %).<br />

13

Biokaasua syksyllä<br />

maakaasuverkkoon<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA<br />

Kouvolan Mäkikylään on noussut Suomen<br />

ensimmäinen biokaasun tuotantolaitos,<br />

josta voidaan syöttää biokaasua maakaasun<br />

siirtoputkeen. Laitoksen käynnistyminen<br />

on yksi askel kohti puhtaampaa<br />

energiatuotantoa.<br />

Kymen Bioenergia Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> KSS Energian<br />

liiketoimintajohta<strong>ja</strong> Markku Tommiska kertoo<br />

idean biokaasulaitoksesta syntyneen muutama vuosi<br />

sitten, kun alettiin miettiä, miten voidaan lisätä kotimaisen<br />

uusiutuvan energian tuotantoa. Biokaasu oli<br />

kiinnostava vaihtoehto, jolle oli tarjolla niin raaka-ainetta<br />

kuin <strong>ja</strong>kelukanavakin.<br />

– Laitoksen koekäyttö alkoi helmikuussa <strong>ja</strong> tarkoituksena on,<br />

että tuotanto alkaa maaliskuussa. Gasumin siirtoverkkoon biokaasua<br />

aletaan syöttää syyskuussa, Tommiska kertoo.<br />

Biokaasulaitos käyttää raaka-aineena Kouvolan alueen jätevesilietettä<br />

<strong>ja</strong> Kymenlaakson alueelta erilliskerättyä biojätettä.<br />

Raaka-aineeksi sopii myös seudun pelloilta kor<strong>ja</strong>ttu tuorerehu.<br />

– Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyy mädätysjäännöstä,<br />

jota voidaan käyttää maanparannuksessa. Näin ravinteet<br />

saadaan uudelleen kiertoon.<br />

Biokaasu oh<strong>ja</strong>taan maakaasuverkossa liikennekäyttöön. Laitos<br />

tuottaa vuodessa energiaa 15 000 MWh. Bioraaka-ainetta<br />

laitos voi ottaa vastaan 19 000 tonnia. Laitoksen on suunnitellut<br />

kouvolalainen CTS Engtec Oy.<br />

”<br />

Biokaasu on tulevaisuuden<br />

polttoaine liikennekäytössä.<br />

Markku Tommiska korostaa<br />

biokaasulaitoksen paikallisuutta.<br />

Laitos on suunniteltu <strong>ja</strong> rakennettu<br />

pääosin paikallisin voimin. Myös<br />

raaka-aine tulee Kouvolasta <strong>ja</strong> sen<br />

ympäristöstä.<br />

Raaka-aine läheltä<br />

– Toiminnan lähtökohta on turvallinen. Laitoksen kolme omista<strong>ja</strong>a<br />

toimivat yhteistyössä niin, että biokaasun raaka-aine hankitaan<br />

kaupungin omistamalta jätevedenpuhdistamolta Kouvolan<br />

Vedeltä <strong>ja</strong> biojäte Kymenlaakson Jätehuollolta. KSS Energia<br />

puolestaan ostaa tuotettavan biokaasun, <strong>ja</strong>lostaa sen <strong>ja</strong> myy edelleen<br />

Gasumille. Gasum rakentaa biokaasulaitoksen välittömään<br />

läheisyyteen laitteistot biometaanin paineenkorotusta <strong>ja</strong> siirtoverkkoon<br />

injektointia varten, tiivistää Tommiska.<br />

Laitoksen rakentaminen maksoi noin seitsemän <strong>ja</strong> puoli miljoonaa<br />

euroa, johon saatiin työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriön myöntämää<br />

investointitukea 30 prosenttia. Gasumin paineenkorotusaseman<br />

investointi on noin miljoona euroa.<br />

Mäkikylän biokaasun tuotantoyksikkö koostuu kolmen eri<br />

laitoskokonaisuuden yhdistelmästä. Biokaasua tuotetaan Kymen<br />

Bioenergian biokaasulaitoksessa, josta se johdetaan KSS Energian<br />

kaasun <strong>ja</strong>lostuslaitokseen. Tämän jälkeen biometaani johdetaan<br />

Gasumin paineenkorotusasemalle, jossa metaanin laatu analysoidaan<br />

<strong>ja</strong> mitataan ennen maakaasun siirtoputkistoon syöttämistä.<br />

Laitoskokonaisuutta voi pitää myös voimalana, koska KSS<br />

Energialla on rakennuksessa kaasumoottori, jolla tuotetaan biokaasusta<br />

jo koekäytön aikana lämpöä laitoksen <strong>ja</strong> jätevedenpuh-<br />

14

distamon tarpeeseen. Lämmön tuotannon yhteydessä syntyy sähköä.<br />

Kaasumoottorin varavoimana on maakaasu.<br />

Biokaasussa on potentiaalia<br />

Kymenlaakso on perinteistä maakaasualuetta, jossa maakaasua<br />

on käytetty energiantuotannossa <strong>ja</strong> prosessikäytössä yli 37 vuotta.<br />

Oli siis luontevaa, että energiakaasuihin perustuvaa uutta teknologiaa<br />

otetaan käyttöön juuri Kouvolan alueella.<br />

Markku Tommiska kertoo, että selvityksiä biokaasun laajentuvasta<br />

käytöstä on jo tekeillä. Ensin kuitenkin katsotaan, miten<br />

Mäkikylän laitos alkaa pyöriä.<br />

– Biokaasu on tulevaisuuden polttoaine liikennekäytössä.<br />

Sitä on helppo tuottaa maakunnissa <strong>ja</strong> siirtää maakaasuverkoston<br />

kautta myös pääkaupunkiseudulle, muistuttaa Markku Tommiska.<br />

MÄKIKYLÄN BIOKAASULAITOS<br />

• omista<strong>ja</strong>t: KSS Energia (60%), Kouvolan Vesi/Kouvolan kaupunki<br />

(30 %), Kymenlaakson Jätehuolto Oy (30%)<br />

• investointikustannukset noin 7,5 miljoonaa euroa<br />

• vuosituotto 15 000 MWh<br />

• raaka-ainekapasiteetti 19 000 tonnia<br />

• rakentaminen alkoi syksyllä 2010, koekäyttöön helmikuussa 2011<br />

• biokaasun toimitus maakaasun siirtoverkkoon alkaa syyskuussa 2011<br />

Kymenlaakso tähtää<br />

ekotehokkuuden huipulle<br />

– Kymenlaaksolaiset osaavat toimia ekotehokkaasti yhdessä,<br />

uskoo EkoKymenlaakso-hankkeen projektipäällikkö Pia Outinen.<br />

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettu<br />

biokaasuvoimala tuottaa energiaa 15 000 MWh:a vuodessa.<br />

Laitos tuottaa myös sähköä.<br />

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA DREAMSTIME<br />

GasettiTeema<br />

EkoKymenlaakso on kuntien <strong>ja</strong> muiden toimijoiden kolmevuotinen<br />

yhteistyöprojekti, joka tähtää Kymenlaakson<br />

ekotehokkuuden nostamiseen, eli energiankulutuksen<br />

<strong>ja</strong> haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen.<br />

Kunnat, yritykset <strong>ja</strong> asukkaat etsivät yhdessä<br />

parhaita toimintatapo<strong>ja</strong> ekotehokkuuden lisäämiseksi.<br />

– Pyrimme kertomaan asukkaille, miten energiankulutusta<br />

voidaan konkreettisesti vähentää. Yhdyskunnan energiankulutus<br />

riippuu paljon siitä, millaisissa rakennuksissa ihmiset asuvat,<br />

miten he käyttävät arjessaan energiaa, miten he liikkuvat, kuinka<br />

paljon kuluttavat tavaroita <strong>ja</strong> miten käsittelevät jätteet, kertoo<br />

Pia Outinen.<br />

Kymenlaakson lähi- <strong>ja</strong> luomuruokaselvitys valmistuu tänä keväänä.<br />

Käynnistymässä on myös Kotkan rakennusvalvonnan alaisuudessa<br />

pilottihanke, joka tähtää rakentamisen <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>usrakentamisen<br />

sekä asumisen energianeuvonnan tehostamiseen. Nyt<br />

keväällä asukkaat otetaan mukaan myös Kymenlaakson ilmasto-<br />

<strong>ja</strong> energiastrategiatyöhön. Ensi syksynä vietetään Kymenlaaksossa<br />

muun muassa Liikku<strong>ja</strong>n viikkoa <strong>ja</strong> energiansäästöviikkoa.<br />

Uusi Energianeuvontatoimisto<br />

Jotta tärkeä toiminta <strong>ja</strong>tkuisi myös projektin päättyessä heinäkuussa<br />

2013, suunnitellaan jo nyt uuden energianeuvontatoimiston<br />

perustamista.<br />

– Energia- <strong>ja</strong> ekotoimisto<br />

tulee toimimaan alueen<br />

energiatehokkuuteen liittyvien<br />

asioiden aktiivisena palvelukeskuksena, kertoo Pia Outinen.<br />

EkoKymenlaakso-projekti on siis mukana luomassa tukevaa<br />

poh<strong>ja</strong>a alueen mahdollisuuksille nousta ekotehokkuuden<br />

huipulle.<br />

Gasumilla energiatehokkaita laitteita<br />

Gasum on projektissa mukana rahoitta<strong>ja</strong>na.<br />

– Toivomme, että saamme projektin kautta lisää näkyvyyttä<br />

Kymenlaakson alueella, joka on ollut perinteisesti vahva maakaasumaakunta,<br />

kertoo Gasumin Kymenlaakson aluemyyntipäällikkö<br />

Risto Lukkarinen.<br />

Maakaasu jo sinällään kulkee ympäristöystävällisesti putkissa<br />

maan alla, mutta Gasumilla on myös yksittäisille kuluttajille, esimerkiksi<br />

omakotiasujille, sopivia ekologisia lämmitysratkaisu<strong>ja</strong>.<br />

– Erityisesti haluamme tuoda esille EkoKymenlaakson kautta<br />

energiatehokkaita laitteitamme, esimerkiksi hybridijärjestelmiä,<br />

jotka käyttävät hyväkseen aurinkoenergiaa.<br />

– On hienoa, että Gasum on aktiivisesti projektissa mukana<br />

etsimässä uusia menettelytapo<strong>ja</strong> ekotehokkuuden lisäämiseksi sekä<br />

tiedottamassa Kymenlaakson yhteisistä tavoitteista <strong>ja</strong> toimenpiteistä,<br />

Pia Outinen lisää.<br />

15

GasettiTeema<br />

Maakaasu voitti loppupeleissä<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT KARI KOISTINEN<br />

Haltonin Kausalan yksikössä päätettiin siirtyä raskaasta polttoöljystä maakaasuun viime vuonna.<br />

Muutoksessa lämpöjärjestelmä uusittiin <strong>ja</strong> lämmön tuotannon kokonaisvastuu annettiin Gasumille.<br />

Halton valmistaa sisäilmatuotteita <strong>ja</strong> -järjestelmiä Iitin<br />

Kausalassa. Yrityksessä lähdettiin miettimään<br />

vaihtoehtoisia lämmitysratkaisu<strong>ja</strong>, kun raskaan<br />

polttoöljyn lämpökeskus <strong>ja</strong> -putkisto piti uusia.<br />

Polttoaineen valinnassa maakaasun helppokäyttöisyys<br />

<strong>ja</strong> puhtaus olivat etu<strong>ja</strong> esimerkiksi hakkeeseen<br />

verrattuna. Vaihtoehdot tutkittiin tarkoin.<br />

Haltonin tukitoimintojen päällikkö Hannu Hokkanen kertoo,<br />

että Gasum Warma -lämpöpalvelusopimuksen tekeminen<br />

<strong>ja</strong> järjestelmän rakentaminen sujuivat nopeasti. Sopimus tehtiin<br />

heinäkuussa <strong>ja</strong> jo syyskuussa voitiin tuotantolaitos yhdistää<br />

uuteen lämpöjärjestelmään. Tilojen lämmityksen <strong>ja</strong> lämpimän<br />

veden lisäksi Haltonilla käytetään lämpöä maalausprosessissa.<br />

Sujuva siirtymä<br />

– Koska lämpö on myös prosessikäytössä, piti vaihdon sujua ilman<br />

viiveitä. Ja tämä toteutui täydellisesti. Vanha järjestelmä<br />

katkaistiin torstaina <strong>ja</strong> per<strong>ja</strong>ntaina käynnistettiin uusi järjestelmä.<br />

Meillä otettiin käyttöön kokonaan uusi lämpökeskus <strong>ja</strong> uudet<br />

laitteet <strong>ja</strong> kaikki alkoi toimia heti. Hyvää työtä, Hannu Hokkanen<br />

kiittelee.<br />

– Rakentaminen sujui jopa etua<strong>ja</strong>ssa, koska talvi painoi päälle<br />

<strong>ja</strong> halusimme kaiken olevan valmiina ajoissa.<br />

Maakaasu vedettiin Tillolan teollisuusalueelle vuonna 2009,<br />

kun <strong>ja</strong>keluputki rakennettiin Lacellin tehtaalle. Nyt myös läheiset<br />

omakotitalot <strong>ja</strong> alueen yritykset voivat hyödyntää uutta putkiyhteyttä.<br />

Sopii ympäristöarvoihin<br />

Haltonissa päädyttiin maakaasuun, koska lämpösopimuksen tekeminen<br />

oli vaivatonta <strong>ja</strong> maakaasu sopii puhtautensa vuoksi yrityksen<br />

ympäristöarvoihin. Sopimusta tehtäessä energiaverokeskustelu<br />

kävi kiivaana <strong>ja</strong> se mietitytti myös haltonlaisia. Hokkanen<br />

uskoo, että vuoden sisällä voidaan arvioida energiavalinnan<br />

todellinen kustannustaso.<br />

Sopimuksen mukaisesti lämpökeskus <strong>ja</strong> kattilat ovat Gasumin<br />

omistuksessa. Myös käyttö <strong>ja</strong> kunnossapito on Gasumin<br />

vastuulla. Lämpökeskuksessa on kaksi Oertlin kattilaa, joissa on<br />

yhteensä neljä poltinyksikköä. Haltonin vuotuinen lämmöntarve<br />

on noin 3 000 MWh. Tammikuussa 2011 kulutus oli 417 MWh.<br />

Halton tarjoaa sisäilmatuotteita <strong>ja</strong> -järjestelmiä sekä sisäympäristön<br />

hallintapalveluita kaupallisista <strong>ja</strong> julkisista kiinteistöistä<br />

ammattikeittiöihin sekä laivoihin <strong>ja</strong> ofshore -ympäristöihin.<br />

Kausalan yksikön tuotevalikoima kattaa muun muassa ilmanvaihdon<br />

paloturvallisuuden ilman<strong>ja</strong>kotuotteet, ilmastointipalkit<br />

sekä ilmavirtojenhallintajärjestelmät.<br />

16<br />

Hannu Hokkanen kertoo, että Haltonilla päädyttiin maakaasuun ympäristö- <strong>ja</strong><br />

kustannussyistä, kun Tillolan teollisuusalueelle saatiin oma <strong>ja</strong>keluputki runsas vuosi sitten.

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MATKAKOHTEET JA DREAMSTIME<br />

Kymenlaakson<br />

parhaat<br />

IDEA<br />

Gasumin Kymenlaakson aluepäällikkö Otto Mänty vie<br />

vieraansa vaeltamaan, huvipuistoon <strong>ja</strong> Kotkan merelliseen<br />

Sapokkaan. Poimi tästä parhaat vinkit ensi kesän lomalle.<br />

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO, VALKEALA<br />

– Erittäin hieno paikka erimittaisille patikkaretkille. Vaellusreiteille pääsee joko autolla<br />

tai vesibussilla. Erikoisuutena ”Olhavan vuori”, erityisen tunnettu kalliokiipeilijöiden<br />

keskuudessa. Miksi lähteä Kuusamoon saakka kun samat maisemat löytyvät<br />

Repovedeltäkin, Otto Mänty kysyy.<br />

Repoveden maisemat muodostuvat laajoista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä<br />

<strong>ja</strong> kymmenistä kirkkaista järvistä. Kymenlaakson korkeimmat kohdat sijoittuvat<br />

Repovedelle. Merkittyjä retkeilyreittejä on 40 kilometriä. Alueella voi meloa, soutaa,<br />

uida, hiihtää, kalastaa, pyöräillä, ratsastaa, mar<strong>ja</strong>staa, sienestää, lumikenkäillä, retkiluistella<br />

<strong>ja</strong> kiipeillä.<br />

➜ www.luontoon.i<br />

VERLAN TEHDASMUSEO, JAALA<br />

– Tutustumisen arvoinen paikka, missä aika on pysähtynyt Suomen teollistumisen alkuaikoihin.<br />

Unescon maailmanperintökohde, Otto Mänty suosittelee.<br />

Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä si<strong>ja</strong>itsee Pohjois-Kymenlaaksossa,<br />

noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Opastetulla kierroksella selviää, miten<br />

kuusipölli muuttui aikoinaan hyvän maineen saaneeksi Verlan luonnonvalkoiseksi<br />

puupahviksi. Makasiinikahvilasta saa lounasta <strong>ja</strong> makeaa. Museo on auki 3.5.–11.9.2011.<br />

➜ www.verla.i<br />

TYKKIMÄEN HUVIPUISTO, KOUVOLA<br />

– Viihtyisä huvipuisto, ”puistomaisempi” kuin Linnanmäki tai Särkänniemi.<br />

Toki myös pienempi, mutta tarjoaa silti riittävät kyydit<br />

vaativallekin huvipuistohurjimukselle, Otto Mänty kertoo.<br />

Tykkimäki on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto. Puistossa<br />

on lähes 40 laitetta <strong>ja</strong> peliä. Touhupaviljongista löytyvät<br />

trampoliinit <strong>ja</strong> pomppulinnat. Paljon ravintoloita <strong>ja</strong> vieressä camping-alue.<br />

Tykkimäki on avoinna 21.5.–27.8.2011.<br />

➜ www.tykkimaki.i<br />

Mielenkiintoisia<br />

tapahtumia:<br />

ELOVALKEAT, VALKEALA<br />

Viikon kestävä tapahtumarypäs.<br />

Itse olen muutaman kerran osallistunut<br />

”kuutinlahden konserttiin”<br />

sekä ”selänpään ilmailupäivään”<br />

. Kuutinlahden konsertti on<br />

uniikki tapahtuma; konsertti luonnon<br />

muodostamassa amiteatterimaisessa<br />

paikassa, yleisö <strong>ja</strong> esiintyjät<br />

lahden eri puolilla.<br />

29.7.–14.8.2011.<br />

KOTKAN MERIPÄIVÄT. Kesäinen<br />

karnevaali 28.–31.7.2011.<br />

➜ www.meripaivat.com<br />

SAPOKAN ALUE, KOTKA<br />

– Merikaupungin kiteytymä vesipuistoineen, satamineen <strong>ja</strong> ravintoloineen. Pisteenä iin<br />

päällä Maretarium, jossa Suomen vedenalainen elämä on koottu yhden katon alle. Alueen<br />

ravintoloista mainittakoon esimerkkinä Vanha Fiskari. Sapokan satamasta lähtee yhteysaluksia<br />

muun muassa Itäisen Suomenlahden helmeksi kutsuttuun Pyhtään Kaunissaareen,<br />

Otto Mänty vinkkaa.<br />

Maretariumissa voi tutustua silmästä<br />

silmään yli 50 kotimaiseen kalalajiin.<br />

Akvaarion lisäksi Maretariumissa on Meriteatteri,<br />

vaihtuvia näyttelyitä, meriaiheinen<br />

matkamuistomyymälä <strong>ja</strong> kahvila.<br />

➜ www.maretarium.i<br />

HUOM!<br />

– Lisäksi haluan mainostaa Kouvolan<br />

ympäristöä erinomaisena<br />

ilmailualueena. selänpään lentokenttä<br />

tarjoaa erinomaisen<br />

mahdollisuuden purjelentoon,<br />

kun taas utin lentokenttä on yksi<br />

Suomen aktiivisimmista laskuvarjohyppykentistä,<br />

Otto Mänty<br />

kertoo.<br />

17

Eeva Chydeniuksen mielestä kaasuliesi sopii<br />

perheisiin, joissa arvostetaan ruoanlaittoa.<br />

Hän ei vaihtaisi pois omaansa.<br />

Kaasuliesi on ehdoton<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA<br />

Kun Chydeniukset muuttivat pois kaupunkikaasun <strong>ja</strong>kelualueelta, alkoivat he kaivata kaasuliettä.<br />

Muutaman vuoden jälkeen uuden asunnon keittiöön asennettiin nestekaasulla toimiva Lofra.<br />

Eeva Chydenius on aidon ihastunut kaasulieteensä. Se<br />

on ehdottomasti tärkein asia koko keittiössä, <strong>ja</strong> keittiö<br />

suunniteltiin sen ympärille. Liedessä on sähköuuni.<br />

– Oli mukava tajuta, ettei tarvitse ”asua Töölössä”,<br />

jos haluaa tehdä hyvää ruokaa kaasuliedellä. Teimme<br />

remontin yhteydessä kaasupullolle tuulettuvan kaapin.<br />

Kaappi on kulmassa, joten se ei vienyt aktiivisesti käytössä<br />

olevaa tilaa.<br />

– Hankimme lieden jo keittiöremontin purkuvaiheessa.<br />

Näimme Lofran Gasumin myymälässä <strong>ja</strong> se oli rakkautta ensi silmäyksellä.<br />

Mallissa oli emaloidut poltinkannet, mutta halusimme<br />

vaihtaa ne järeämpiin valurautaisiin.<br />

Lämmönsäätö nopeaa<br />

Kun Eevalta kysyy, miksi juuri kaasuliesi, on vastaus valmiina.<br />

– Kaasuliesi on ehdoton ruoanvalmistuksessa. Se on nopea:<br />

heti kuuma <strong>ja</strong> heti kylmä. Lämmönsäätö on myös helppoa <strong>ja</strong> täs-<br />

mällistä. Koskaan ei ole palanut valkokastike poh<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> puurosta<br />

tulee erinomaista.<br />

Eevan liedessä on kolme erikokoista tavallista poltinta, joiden<br />

lämpöteho vaihtelee 1–3 kW. Tehokkaimman wokkaamiseen <strong>ja</strong><br />

pihvien paistoon tarkoitetun kaksoispolttimen teho on 3,6 kW.<br />

Tähän tehokkuuteen ei sähköliesissä päästä.<br />

Kaasu on kätevässä komposiittipullossa. Runsaasti ruokaa<br />

laittava perhe kuluttaa kaksi isoa 10 kilon pulloa vuodessa. Chydeniuksilla<br />

on pihakäytössä viiden kilon teräspullo, joka otetaan<br />

tarvittaessa varakaasuksi keittiöön.<br />

Monipuolinen valikoima<br />

– Yksi tärkeä asia on myös se, että kaasuliedet ovat tosi hyvännäköisiä.<br />

Ja malle<strong>ja</strong> on paljon, jokaiseen tyyliin sopivia. Lieden saa<br />

myös vaikka minkä värisenä. Minua miellyttää suoraviivaisuus<br />

<strong>ja</strong> teollinen look. Halusimme myös, että liesi on kokonaisuus, eikä<br />

erillinen uuni <strong>ja</strong> keittotaso.<br />

18

Laadukas <strong>ja</strong> näyttävä kaasuliesi tuo uudenalaista ilmettä <strong>ja</strong> luksusta<br />

keittiöön. Kaasulieden hyvien ominaisuuksien takia se on yhä useamman<br />

kotikokin valinta.<br />

”<br />

Se<br />

Hyvä tietää<br />

kaasuliesistä:<br />

• Nestekaasulla toimivan kaasulieden voi asentaa kotitalouteen<br />

itse, jos letkun pituus jää alle 1,2 metrin <strong>ja</strong> kaasupulloon<br />

on liitetty vain yksi laite. Asennuksessa on noudatettava valmista<strong>ja</strong>n<br />

ohjeita. Letkut tulee vaihtaa säännöllisesti.<br />

• Kaasupulloa ei saa sijoittaa esimerkiksi saunaan, kellariin<br />

tai ullakolle. Pullon ulkokuoren lämpötila ei saa nousta yli<br />

+ 40 °C:een. Pullon etäisyys leivinuunista, puuliedestä tai<br />

muusta tulisi<strong>ja</strong>sta tulee olla vähintään metri. Jos pullon <strong>ja</strong> tulisi<strong>ja</strong>n<br />

välissä on palamaton säteilysuo<strong>ja</strong>, etäisyyden tulee olla<br />

vähintään puoli metriä. Etäisyys kaasu- tai sähköliedestä<br />

tai lämpöpatterista tulee olla vähintään 20 senttimetriä. Pullon<br />

voi sijoittaa keittiössä esimerkiksi alakaappiin, jos kaapissa<br />

on tuuletusaukot.<br />

• Jos sallittu letkun pituus ei riitä tai kaasupullo sijoitetaan<br />

ulos, kaasuasennukset tehdään kiinteällä putkella. Sen saa<br />

tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike.<br />

•Maakaasuverkossa lieden asennuksen voi tehdä vain hyväksytty<br />

kaasuasennusliike.<br />

• Asuinrakennuksessa saa säilyttää enintään 25 kiloa nestekaasua.<br />

• Kaikissa turvamääräykset täyttävissä kaasuliesissä on muun<br />

muassa liekinvarmistin, joka estää kaasun syötön, jos liekki<br />

sammuu.<br />

• lisää tietoa: www.tukes.i, www.gasum.i<br />

on nopea: heti kuuma <strong>ja</strong> heti kylmä.<br />

19<br />

Kaasuliesien suosio lisääntyy koko a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> näyttävä liesi on<br />

usein keskeinen elementti sisustuslehdissä <strong>ja</strong> ruokaohjelmissa.<br />

Kodin gourmet-kokki valitsee kaasulieden.<br />

Chydeniukset miettivät myös Ilve-liettä, mutta heillä Lofra<br />

vei voiton. Eeva toteaa, että Gasumin myymälässä oli Helsingin<br />

monipuolisin valikoima kaasuliesiä. Moni ei tiedä, että tarjolla on<br />

maakaasuliesien lisäksi myös pullokaasulla toimivia liesiä. Kaikki<br />

mallit ovat saatavina maakaasu- <strong>ja</strong> nestekaasuliitännällä.<br />

– Kaasulieden valinnassa on tärkeää, että myyjiltä saa kaiken<br />

tarvittavan tiedon. Olimme tyytyväisiä hyvään palveluun,<br />

Eeva kiittelee.<br />

Turvallinen tekniikka<br />

Eeva kertoo, että kaasuliesi herättää voimakkaita tuntemuksia,<br />

<strong>ja</strong> sen käyttöä jopa pelätään. Kaupunkikaasu on perinteinen asia<br />

kantakaupungissa, mutta myös mökeillä <strong>ja</strong> veneissä käytetään<br />

kaasua. Chydeniuksillakin on saaressa niin kaasuliesi kuin kaasukäyttöinen<br />

jääkaappikin. Heille kaasu oli tuttu asia.<br />

– Kaasupullo keittiössä tuntui ensin kuitenkin minustakin pelottavalta.<br />

Muu perhe suhtautui siihen heti rauhallisesti. Minulla<br />

meni hetki, että totuin a<strong>ja</strong>tukseen. Ymmärrän hyvin, että se voi<br />

arveluttaa. Kun Gasumin asenta<strong>ja</strong> kävi meillä asentamassa lieden,<br />

tulin aivan vakuuttuneeksi sen turvallisuudesta. Ja kaikissa hyväksytyissä<br />

liesimalleissa on nykyään liekinvarmistin.<br />

– Minusta kaasuliesi sopii perheisiin, joissa arvostetaan hyvää<br />

ruokaa <strong>ja</strong> ruoanlaittoa.<br />

Ruoka valmistuu kaasuliedellä vaivattomasti, koska liekkiä voi<br />

säätää lähes portaattomasti <strong>ja</strong> se reagoi nopeasti muutoksiin. Liekin<br />

lämpöteho on optimaalinen.

MARKKINAT<br />

KOONNUT MINNA OJALA, PEKKA KARINEN JA SONJA HELLéN-NIEMINEN KUVAT GASUM JA DREAMSTIME<br />

Helmikuun pakkasilla maakaasua kului<br />

ennätyksellisesti Lappeenrannassa <strong>ja</strong><br />

muualla maakaasu-Suomessa.<br />

Kaasua riitti<br />

paukkupakkasilla<br />

Helmikuussa tehtiin Suomeen vastaanotetun maakaasun määrissä<br />

uusia vuorokausiennätyksiä: maanantaina 14.2 maakaasua<br />

tuotiin Suomeen 20,8 miljoonaa kuutiometriä, torstaina 17.2.<br />

tuonti oli 21,2 miljoonaa kuutiometriä. Per<strong>ja</strong>ntaina 18.2. toteutui uusin<br />

ennätys, 22,1 miljoonaa kuutiometriä. Aikaisempi<br />

maakaasun huippukulutuspäivä on<br />

vuodelta 2003, jolloin 4. tammikuuta maakaasua<br />

kului 20,4 miljoonaa kuutiometriä.<br />

Tuonti tasapainossa<br />

Tuonti oli hyvin tasapainossa maakaasun<br />

myynnin kanssa, jossa myös syntyi uusia ennätyksiä.<br />

– Maakaasun toimituksissa ei yleisesti ottaen ole ollut merkittäviä<br />

häiriöitä aiemminkaan. Asiakkaiden vuositilauksilla tilaamat määrät<br />

on pystytty toimittamaan. Nopeat lämpötilojen muutokset ovat<br />

Talvi on ollut harvinaisen kylmä <strong>ja</strong> pakkaset paukkuivat yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti<br />

pitkään. Varsinainen pakkasviikko koettiin viikolla 7.<br />

Myös tällöin maakaasun toimitukset sujuivat erinomaisesti.<br />

”<br />

Per<strong>ja</strong>ntaina 18.2.<br />

maakaasua kului 22,1<br />

miljoonaa kuutiometriä.<br />

joskus aiheuttaneet tilapäisiä toimitusvaikeuksia, kun kaasun kysyntä<br />

on noussut jyrkästi, kuvaa Gasumin siirtopalveluista vastaava johta<strong>ja</strong><br />

Ari Suomilammi.<br />

– Asiakkaat eivät aina ole pystyneet ennakoimaan kaasun tarvettaan,<br />

jolloin vuositilauksia joudutaan täydentämään<br />

erilaisilla lyhyen kaupan tuotteilla. Näiden<br />

tuotteiden saatavuus on kiinni kaasun saatavuudesta<br />

<strong>ja</strong> siirtoverkoston toimituskyvystä.<br />

Kaasun saatavuus hyvä<br />

Gasumilla varauduttiin säiden kylmenemiseen<br />

hyvissä ajoin. Tilanne ennakoitiin Gazprom Transgas<br />

St Peterburgin valvomon kanssa päivittäin käytävissä keskusteluissa.<br />

– Kaasun saatavuus on ollut erittäin hyvä. Osoituksena tästä on<br />

erinomaisena pysynyt kaasun paine ra<strong>ja</strong>lla, Ari Suomilammi kertoo.<br />

Ennätysten vuosi Gasum Plussa- <strong>ja</strong> jälkimarkkinakaupassa<br />

Alku- <strong>ja</strong> loppuvuoden poikkeuksellisen kylmä sää <strong>ja</strong> sähkön korkea<br />

hintataso näkyivät Kaasupörssin kautta käytävässä maakaasukaupassa.<br />

Kaasupörssin koko vuoden kaupankäynnin vaihdoksi<br />

muodostui 3 981 GWh, joka on lähes kolminkertainen edelliseen<br />

vuoteen verrattuna.<br />

Kaupankäynnissä Gasum Plussan osuus oli 3 064 GWh <strong>ja</strong> jälkimarkkinakaupan<br />

916 GWh. Myös kesällä käytiin mukavasti jälkimarkkinakauppaa,<br />

jota avitti Gasumin M2010-tariiin tullut vuosituote. Kauppo<strong>ja</strong><br />

oli yhteensä 129 000 kappaletta <strong>ja</strong> kaupankäynnin arvo 94 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Gasum Plussan <strong>ja</strong> jälkimarkkinakaasun osuus maakaasun kokonaiskäytöstä<br />

kasvoi 3,4 prosentista 9 prosenttiin. Huomionarvoista<br />

on myös se, että Gasum Plussan myynti ylitti ensi kertaa lisäkaasun<br />

myynnin määrän.<br />

Ennätykset rikki<br />

Viime vuonna tehtiin monenlaisia kaupankäyntiennätyksiä. Vuosi oli<br />

kaikkien aikojen paras Plussan <strong>ja</strong> jälkimarkkinoiden volyymien suhteen.<br />

Kuukausivaihtoennätys tehtiin joulukuussa, jolloin vaihtoa syntyi<br />

783 GWh.<br />

Tuntivaihtoennätyksiä rikottiin jo helmikuussa, mutta lopulliseksi<br />

ennätykseksi kir<strong>ja</strong>utui 1 818 MWh/h jouluaattona kello 10–11.<br />

Kaasupörssistä joustoa<br />

Kaasupörssin kautta käytävä kauppa on vakiinnuttanut tärkeän aseman<br />

maakaasun kokonaiskaupankäynnissä. Tämän osoittaa volyymien<br />

<strong>ja</strong> osuuksien merkittävä kasvu.<br />

Kaasupörssissä käytävä kauppa tarjoaa joustoa maakaasuhankintoihin<br />

yli- <strong>ja</strong> alitilaustilanteissa <strong>ja</strong> ennakoimattomissa muutoksissa<br />

kaasun tarpeessa.<br />

GWh<br />

4500<br />

4000<br />

3500<br />

3000<br />

2500<br />

2000<br />

1500<br />

1000<br />

500<br />

0<br />

Kaasupörssin kaupankäyntivolyymit 2001–2010<br />

2001<br />

2002<br />

Gasum Plussa<br />

Jälkimarkkinakauppa<br />

2003<br />

2004<br />

2005<br />

2006<br />

2007<br />

2008<br />

2009<br />

2010<br />

20

Kaasuautoilla<br />

puhtaampaa<br />

postin<strong>ja</strong>kelua<br />

PUHDAS LIIKENNE<br />

M2010-<br />

järjestelmästä<br />

hyviä kokemuksia<br />

Vuoden 2010 alussa käyttöönotetun maakaasun<br />

hinnoittelujärjestelmän M2010 ensimmäisen vuoden<br />

käyttökokemukset olivat pääsääntöisesti hyvin<br />

positiivisia <strong>ja</strong> vastasivat tariin kehitystyön aikana<br />

sille asetettu<strong>ja</strong> odotuksia sekä asiakkaiden että Gasumin<br />

näkökulmasta.<br />

Myös yksityiskohtaisempi asiakaspalaute uuteen<br />

hinnoittelujärjestelmään tehdyistä muutoksista on ollut<br />

varsin positiivista, joskin M2010 hinnoittelujärjestelmän<br />

tehokas hyödyntäminen edellytti jälleen uusien tekijöiden<br />

huomioon ottamista kaasuntarvetta ennustettaessa<br />

<strong>ja</strong> maakaasun vuositilausta suunniteltaessa.<br />

Erityisesti joustavuutta lisännyt kuukausittainen<br />

kuukausitehon tarkistamismahdollisuus sai asiakkailta<br />

kiitosta <strong>ja</strong> sitä hyödynnettiinkin varsin runsaasti.<br />

Jakautuminen vastasi odotuksia<br />

Maakaasun tariimyynnin <strong>ja</strong>kaantuminen vuosituotteen<br />

(59 % vuosimyynnistä), kuukausituotteen (22 %), pienkulutustariin/omakäytön<br />

(2 %) sekä jälkimarkkina/Plussa/<br />

lisäkaasun (17 %) kesken vastasi energiakaupan vuosihinnoittelussa<br />

hinnoittelujärjestelmälle asetettu<strong>ja</strong> odotuksia.<br />

Tosin keskimääräistä kylmemmät alku- <strong>ja</strong> loppuvuosi<br />

lisäsivät selvästi jälkimarkkina/Plussa/lisäkaasun<br />

osuutta normaalivuoden 10 prosentin tasosta.<br />

M2010 toi mukanaan toivottua lisäaktiivisuutta<br />

myös kesäa<strong>ja</strong>n jälkimarkkinakauppaan.<br />

Odotusten mukaiset maakaasun vuositilaukset <strong>ja</strong><br />

toteutunut kaasunkäyttö olivat osaltaan vaikuttamassa<br />

siihen, että energiakaupan hinnoittelu säilyi ennallaan<br />

vuoden 2011 alussa.<br />

TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI<br />

Itella Posti otti helmikuussa käyttöön kuusi<br />

maakaasukäyttöistä Nissanin <strong>ja</strong>keluautoa.<br />

Uudet kaasuautot kuljettavat postia Tampereella,<br />

Kotkassa, Lappeenrannassa <strong>ja</strong> Lahdessa.<br />

Maakaasukäyttöinen kuljetuskalusto ei ole Itellalle mikään uusi<br />

asia. Yhtiö otti ensimmäisenä Suomessa maakaasukuorma-auton<br />

käyttöön Helsingissä vuonna 2006. Viime vuosina kaasukäyttöistä<br />

kalustoa on laajennettu etenkin pakettien <strong>ja</strong>kelussa. Hyvien<br />

käyttökokemusten myötä kaasuauto<strong>ja</strong> päätettiin nyt hankkia myös postin<strong>ja</strong>keluun.<br />

Hankintapäätöstä tehdessä vaakaakupissa painoivat etenkin<br />

ympäristösyyt.<br />

– Maakaasuauto soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin <strong>ja</strong>kelu- <strong>ja</strong> kuljetusajoihin<br />

kaupungeissa <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>missa. Kaasuauton hiukkaspäästöt ovat vähäiset,<br />

joten se ei heikennä kaupunki-ilman laatua. Postin<strong>ja</strong>kelussa kaasuautoilla<br />

korvataan etenkin bensiinikäyttöisiä <strong>ja</strong>keluauto<strong>ja</strong>, joten hiilidioksidipäästötkin<br />

vähenevät noin neljänneksen, kertoo kehityspäällikkö<br />

Sampo Korkia-Aho Itellasta.<br />

Jakelukäytössä olevien autojen erikoispiirre on, että ratti on niissä oikealla<br />

puolella. Tämä helpottaa kirjeiden <strong>ja</strong> lehtien <strong>ja</strong>kelua taa<strong>ja</strong>ma-alueella,<br />

jossa postin voi <strong>ja</strong>kaa auton ikkunasta suoraan postilaatikkoon.<br />

Maahantuo<strong>ja</strong> tilasikin autot Iso-Britanniasta erikoistilauksena. Suomessa<br />

autoihin asennettiin kaasulaitteisto helsinkiläisen Oragasin toimesta.<br />

Itellalla on käytössä yhteensä 12 kaasukäyttöistä autoa. Tämä on vielä<br />

melko pieni osuus yhtiön yli 5 000 ajoneuvon kalustosta, mutta kiinnostusta<br />

uusiin ympäristöystävällisiin ajoneuvohankintoihin on.<br />

– Itellan ympäristöohjelman keskeisenä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä<br />

30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Maakaasuautot<br />

ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Jatkossa toiveissamme on tankata<br />

kaasuautojen tankkiin kotimaista biokaasua.<br />

Itellan kehityspäällikkö Sampo Korkia-Aho toteaa maakaasuautojen<br />

soveltuvan hyvin <strong>ja</strong>kelu- <strong>ja</strong> kuljetusajoihin kaupungeissa <strong>ja</strong> taa<strong>ja</strong>missa.<br />

21

22<br />

Matias Halinen on mukana Tekesin<br />

yhteisrahoittamassa SofcPowertutkimushankkeessa,<br />

jota VTT<br />

koordinoi. Gasum on yksi tutkimusta<br />

tukevista yritysrahoittajista.

Matias Halinen tutkii, kuinka polttokennot tuottavat<br />

energiaa elegantisti<br />

TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI<br />

Energia-alalla polttokennoteknologialta on odotettu paljon – <strong>ja</strong> pitkään.<br />

VTT:n tutki<strong>ja</strong> Matias Halinen uskoo, että läpimurto on lähellä. Tämän puolesta<br />

puhuvat VTT:n SofcPower-tutkimushankkeessa saadut lupaavat tulokset.<br />

Aurinkoenergia, tuulivoima, aaltoenergia. Puhutuimmat<br />

uusiutuvan energian tuotantotavat ovat<br />

tuttu<strong>ja</strong> maallikollekin, mutta polttokennot ovat<br />

jääneet julkisessa energiakeskustelussa vähemmälle<br />

huomiolle. Mistä polttokennoissa oikein on kyse,<br />

VTT:n tutki<strong>ja</strong> Matias Halinen<br />

– Yksinkertaisesti sanottuna polttokenno on tehokas tapa<br />

tuottaa sähköä. Se on sähkökemiallinen laite, joka muuttaa polttoaineen<br />

sisältämän kemiallisen energian suoraan sähköksi <strong>ja</strong><br />

lämmöksi ilman liekillistä palamista tai mekaanista voiman siirtoa.<br />

Polttokenno hyödyntää äärimmäisen elegantilla tavalla polttoaineen<br />

sisältämän energian.<br />

Vanha mutta vaikeasti kaupallistettava<br />

Polttokenno on vanha keksintö. Toiminnan taustalla olevat sähkökemialliset<br />

ilmiöt on havaittu <strong>ja</strong> raportoitu jo 1800-luvulla.<br />

Ensimmäisiä polttokennosovelluksia saatiin kuitenkin odottaa<br />

pitkälle 1900-luvun puolelle. USA:n Apollo-avaruusohjelmassa<br />

polttokenno<strong>ja</strong> käytettiin kuumoduulin <strong>ja</strong> miehistökapselin sähköntuotannossa.<br />

Avaruussovelluksista huolimatta polttokennot eivät kuitenkaan<br />

alkaneet yleistyä arkielämän puolella. Monimutkaisen sähkökemiallisen<br />

laitteen kaupallistaminen on ollut vaikeaa.<br />

– Kyseessä on muna-kana-ilmiö. Polttokennoissa käytettävien<br />

komponenttien hinnat ovat liian korkeita, sillä niille ei ole<br />

riittävää kysyntää, jotta sar<strong>ja</strong>tuotanto olisi kannattavaa. Näin ollen<br />

polttokennojärjestelmät ovat liian kalliita, jotta ne yleistyisivät<br />

markkinoilla. Kennoissa käytettävät materiaalit eivät itsessään<br />

ole erityisen kalliita, lähinnä ne ovat terästä <strong>ja</strong> tiettyjä maametalle<strong>ja</strong>,<br />

Halinen kuvailee.<br />

Tavoitteena kestävät komponentit<br />

VTT:n koordinoimassa SofcPower-tutkimushankkeessa keskitytään<br />

suuritehoisen polttokennojärjestelmän testaamiseen pitkäaikaiskäytössä.<br />

Tavoitteena on selvittää komponenttien luotettavuutta,<br />

elinikää <strong>ja</strong> kehitystarpeita. Testilaboratorioon on rakennettu<br />

järjestelmä, joka tuottaa maakaasusta sähköä verkkoon 10<br />

kW:n polttokennostolla.<br />

– Tutkimushankkeemme keskittyy suurikokoisista korkean<br />

lämpötilan polttokennoista rakennettuun järjestelmään. Tämän<br />

tyyppiset polttokennot voivat käyttää polttoaineenaan monipuolisesti<br />

erilaisia hiilivetyjä, kuten maa- tai biokaasua. Laitteeseen<br />

syötetään maakaasua <strong>ja</strong> huoneilmaa, joista polttokennot tuottavat<br />

sähköä <strong>ja</strong> lähinnä vesihöyrystä koostuvaa pakokaasua, Halinen<br />

taustoittaa.<br />

Viime vuoden lopussa järjestelmää testattiin yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti<br />

kahden kuukauden a<strong>ja</strong>n. Tänä aikana kennosto tuotti energiaa<br />

sähköverkkoon viiden kerrostaloasunnon keskimääräisen vuosikulutuksen<br />

verran.<br />

– Oli mukava todeta, että polttokennot toimivat vakaasti koko<br />

testi<strong>ja</strong>kson a<strong>ja</strong>n. Tavoitteenammehan on kehittää edellytyksiä<br />

teknologian kaupallistamiselle. Eli laitteiden on kestettävä käyttöä<br />

myös tosielämän sovelluksissa laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella.<br />

Etuina tehokkuus <strong>ja</strong> monipuolisuus<br />

Polttokennon merkittävin etu on sen korkea hyötysuhde sähköntuotannossa.<br />

Tavanomaisella, mekaaniseen voimansiirtoon perustuvalla,<br />

sähköntuotannon tekniikalla on vaikea saavuttaa edes<br />

tyydyttävää hyötysuhdetta pienikokoisissa yksiköissä.<br />

– Pienellä kehitystyöllä tutkimamme laitteisto voisi tuottaa<br />

sähköä maakaasusta 50 prosenttia hyötysuhteella, eli noin kaksi<br />

kertaa tehokkaammin kuin tavanomaisella teknologialla vastaavassa<br />

kokoluokassa. Todellisessa käyttökohteessa hyödynnettäisiin<br />

vielä järjestelmästä vapautuva lämpö esimerkiksi kiinteistön<br />

käyttöveden lämmitykseen, jolloin järjestelmän kokonaishyötysuhde<br />

nousee noin 80 prosenttiin, Halinen arvioi.<br />

Vaikka VTT:n tutkimuksen kohteena on yksi, 10 kW:n nimellisteholla<br />

toimiva yksikkö, voidaan polttokennoista koota<br />

järjestelmiä laa<strong>ja</strong>lla tehoskaalalla eri käyttökohteisiin: yksittäisistä<br />

omakotitaloista aina kokonaisiin asuinalueisiin saakka. Megawattiluokkaan<br />

polttokennojärjestelmiä tuskin kannattaa kehittää,<br />

sillä siinä mittakaavassa erilaiset kaasuturbiinit alkavat olla kilpailukykyisiä<br />

myös hyötysuhteen näkökulmasta.<br />

Pitkäjänteinen kehitystyö tuo tuloksia<br />

VTT:llä polttokenno<strong>ja</strong> on tutkittu jo vuosikymmenen a<strong>ja</strong>n. Pitkäjänteinen<br />

kehitystyö on tuottanut tulosta <strong>ja</strong> Suomeen on kehittynyt<br />

vahva alan osaaminen.<br />

– Tutkimustyö vaatii kärsivällisyyttä. On hienoa, että rahoitta<strong>ja</strong>t<br />

ovat mukana kaukonäköisesti. Hankkeen ansiosta Suomi<br />

on kärkimaiden joukossa alan kehityksessä, Halinen kiittelee.<br />

Alkaisiko aika olla jo kypsä polttokennojen läpimurrolle<br />

– Lähivuodet sen näyttävät. Energia-alan toimintaympäristö<br />

ainakin kannustaa tuotannon tehokkuuteen <strong>ja</strong> ympäristöystävällisyyteen.<br />

Lisäksi teknologiarintamalla ala on viime vuosina ottanut<br />

pitkiä edistysaskelia kriittisissä kysymyksissä, kuten materiaalien<br />

kestävyydessä. Polttokennot eivät ole ratkaisu kaikkeen,<br />

mutta ne voivat hyvin yleistyä ha<strong>ja</strong>utetussa energiantuotannossa.<br />

Kaikki edellytykset sille on olemassa, Matias Halinen vakuuttaa.<br />

SofcPower on Tekesin yhteisrahoittama tutkimushanke, jota<br />

VTT koordinoi. Gasum on mukana tukemassa tutkimusta yhtenä<br />

hankkeen yritysrahoittajista.<br />

23

GASSI<br />

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA GASUM<br />

Ilve-liesi on keittiön keskipiste<br />

Italialaiset Ilve-kaasuliedet ovat<br />

tunnettu<strong>ja</strong> korkeasta laadustaan<br />

<strong>ja</strong> tyylikkäistä malleistaan. Ilven<br />

mallisto on markkinoiden laajin,<br />

joten lähdes kahden sadan kaasulieden<br />

<strong>ja</strong> -uunin valikoimasta löytyy<br />

sopiva ratkaisu vaativalle kotikokille.<br />

Gasumin tuotepäällikkö Suna<br />

Koljonen suosittelee Ilven Professional<br />

Plus Hi-Tech tai Nostalgie<br />

-liesiä. Näistä on valittavissa<br />

mallit niin 60 sentin neljän polttimen<br />

vaihtoehdosta aina jämerään<br />

150 senttiin asti. Lieteen voi<br />

ottaa kiertoilma kaasu-uunin tai<br />

sähköllä toimivan monitoimiuunin.<br />

Leveämmissä malleissa uune<strong>ja</strong><br />

on enemmän kuin yksi. Myös poltinvaihtoehto<strong>ja</strong><br />

on runsaasti. Liesiin<br />

kuuluu myös sähkögrilli. Kaikki<br />

mallit sopivat joko maakaasulle<br />

tai nestekaasulle.<br />

– Ilve sopii innokkaille ruoanlaittajille,<br />

jotka haluavat keittiöönsä<br />

todellisen keskipisteen. Se on<br />

tavanomaisesta poikkeava liesi, joka<br />

varmasti tuo iloa ruoanlaitosta<br />

kiinnostuneelle ihmiselle pitkäksi<br />

aikaa, vakuuttaa Suna Koljonen.<br />

Kuvassa mattamusta Ilve<br />

Nostalgie Professional<br />

plus, PSN-120S-MP.<br />

Liedessä on Coup De Feu eli<br />

esimerkiksi hauduttamiseen<br />

<strong>ja</strong> kastikkeiden<br />

valmistamiseen tarkoitettu<br />

levy, kalapoltin sekä 4<br />

kaasupoltinta. Uunit ovat<br />

70 <strong>ja</strong> 40 senttisiä, joista<br />

voi valita molemmat<br />

sähköuuneina tai toisen<br />

sähkö- <strong>ja</strong> toisen kaasuuuniksi.<br />

Maxiuunissa<br />

mukana myös<br />

varrastoiminto.<br />

ARTO<br />

Arto<br />

Riikonen<br />

työskentelee<br />

Gasumilla<br />

asiakaspalvelupäällikkönä.<br />

Kaasusytkäreitä <strong>ja</strong> tuikkukynttilöitä<br />

”<br />

Höyrynpaineen avulla<br />

voidaan tehdä myös työtä.<br />

Nestekaasu on mukava polttoaine. Sitä voi kuljetella nestemäisenä,<br />

mutta käyttää kaasumaisena. Siinä on samassa paketissa<br />

ikään kuin öljyn kuljetettavuuden <strong>ja</strong> maakaasun polttamisen<br />

edut. Nestekaasut nesteytyvät helposti pelkästään tuotteen<br />

höyrynpaineen avulla.<br />

Jos nestekaasua, propaania tai butaania on säiliössä siten, että<br />

nestefaasi täyttää säiliön vain osittain, vallitsee kaasufaasin <strong>ja</strong> nestefaasin<br />

välillä tasapainotila, jota nimitetään höyrynpaineeksi. Tuo<br />

höyrynpaine on riippuvainen vain kaasun koostumuksesta <strong>ja</strong> sen<br />

lämpötilasta. Säiliön höyrynpaine ei ole riippuvainen esimerkiksi<br />

kaasun määrästä kuten yleensä luullaan.<br />

Höyrynpaineen avulla voidaan tehdä<br />

myös työtä, eli siirtää vaikkapa nesteitä<br />

säiliöstä toiseen. Olennaista on silloin<br />

hallita tuotteen lämpötilaa. Kaasun koostumukseen<br />

ei kaasun kulutta<strong>ja</strong> pysty vaikuttamaan,<br />

mutta sen lämpötilaan kyllä.<br />

Lämpötilaeron avulla voimme saada kahden suljetun astian välille<br />

paine-eron. Korkeammassa lämpötilassa olevan säiliön paine on<br />

suurempi kuin alhaisemmassa lämpötilassa olevan, vaikka tuote<br />

onkin sama. Ja kuten jo todettu, paine ei ole riippuvainen kaasun<br />

määrästä, vain sen lämpötilasta.<br />

Propaanipullossa on kesällä 20 asteen lämpötilassa noin 8 baarin<br />

ylipaine, eli suurin piirtein sama kuin kuorma-auton renkaassa.<br />

Sillä paine-erolla saa oivat tulet vaikkapa kattohuopaurakoitsi<strong>ja</strong> bitumin<br />

kuumentamiseen. Talvipakkasella nestekaasun höyrynpaine<br />

pullossa laskee, kuten jo todettiin. Vaikka pullo olisi täysi, sen paine<br />

on enää 25 asteen pakkasessa reilu baari. Se kyllä vielä riittää antamaan<br />

kaasua vaikkapa metsäkoneen hydrauliikan lämmittämiseen<br />

ihan kohtuua<strong>ja</strong>ssa.<br />

Kynttilöiden <strong>ja</strong> takkatulien sytkäreiden käytössä on ilmennyt<br />

ongelmia. Ne eivät kuulemma toimi pakkasessa <strong>ja</strong> niitä on hankala,<br />

lähes mahdoton tankata uudelleen. On jopa epäilty, että näin<br />

saadaan markkinoille lisää sytyttimiä, kun vanho<strong>ja</strong> ei pysty tankkaamaan<br />

uudelleen.<br />

Tämä on nyt sitten noiden takkasytyttimien käyttö- <strong>ja</strong> tankkausohje.<br />

Jos joku tunaroi näistä ohjeista huolimatta, minua ei voi silti<br />

syyttää, koska en ole maahantuonut, enkä myynyt niitä tuotteita.<br />

Lah<strong>ja</strong>ksi olen toki monia antanut.<br />

Sen tankattavan takkasytyttimen pitää olla kylmä, paljon kylmempi<br />

kuin sen täyttötankin, siis sen, mistä kaasua on määrä tankata<br />

sytkäriin. Eli tankattava sytkäri ulos <strong>ja</strong> täyttötankki sisälle keittiön<br />

pöydälle. Annetaan toisen jäähtyä <strong>ja</strong> toisen<br />

lämmetä. Näin saadaan aikaan lämpötilasta<br />

riippuvainen höyrynpaine-ero,<br />

jonka avulla saadaan aikaan tuotevirtaus<br />

tuotetankista sytkäriin. Tuotetankin pitää<br />

olla ylösalaisin, elikkä suutin alaspäin<br />

<strong>ja</strong> tankattavan sytkärin tietysti päinvastoin.<br />

On erityisen eduksi, että tankattavassa sytkärissä olisi näkölasi,<br />

jotta ylitankkaukselta vältyttäisiin. Tankkauspaikan pitää tietysti<br />

olla tuulettuva eikä avotulta saa olla lähettyvillä. Nämä samat asiat<br />

pätevät muuten niin mopon kuin perämoottorinkin tankkaukseen.<br />

Sytkäreissä käytettävän butaanin kiehumispiste on noin -5 astetta,<br />

joten se ei toimi pakkasessa ollenkaan. Taskulämmin on sopiva.<br />

Lahjoitin aikoinaan erään liiketuttavamme 50-vuotislah<strong>ja</strong>ksi<br />

kaasugrillin. Hän sitä oli sitten kokeillut <strong>ja</strong> sytyttänyt grilliä kansi suljettuna.<br />

Eihän se tietenkään syttynyt ensi yrittämällä, mutta sitten<br />

tapahtui, koko kansi iski sytyttäjää otsaan. Oli lähellä, etten saanut<br />

syytettä siitä, että en ollut neuvonut lah<strong>ja</strong>n saa<strong>ja</strong>a kaasugrillin käytössä.<br />

En ole sittemmin grillejä suvun ulkopuolisille lahjoiksi ostellut.<br />

Artikkelin saa laittaa talteen <strong>ja</strong> tarvittaessa lukea myös uudelleen.<br />

24

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA TARMO VALMELA<br />

SINUNKAUPAT<br />

Aki Huomo katsoo<br />

Ympäristön <strong>ja</strong><br />

turvallisuuden perään<br />

Turvallisuuspäällikkönä Aki Huomo vastaa Gasumilla siitä,<br />

että turvallisuusperiaatteet ovat tiedossa <strong>ja</strong> riskit hallinnassa.<br />

Ympäristöpäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa<br />

ympäristöraportoinnin kehittäminen.<br />

Aki tuli Gasumille töihin neljä vuotta sitten. Hän oli kuullut, että Gasum on<br />

mukava työpaikka, <strong>ja</strong> avoinna ollut työ tuntui mielenkiintoiselta. Hän toteaa,<br />

että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.<br />

– Helmikuun alusta lähtien olen toiminut turvallisuuspäällikkönä. Hoidan<br />

edelleen myös ympäristöpäällikön tehtäviä. Työhöni kuuluu turvallisuus- <strong>ja</strong> ympäristöjohtamisjärjestelmien<br />

kehittäminen, ohjeistuksien laatimista <strong>ja</strong> raportointia<br />

sekä asiantunti<strong>ja</strong>tehtäviin liittyviä selvityksiä. Tarvittaessa teen myös riskianalyyse<strong>ja</strong>.<br />

Olen myös Gasumin toimintajärjestelmän sisäinen arvioi<strong>ja</strong>.<br />

Gasumilla järjesteltiin vuoden alussa turvallisuuspuolen tehtävä<strong>ja</strong>koa. Turvallisuuspäällikkö<br />

vastaa konsernitasolla, että yhtiöiden sisällä noudatetaan samo<strong>ja</strong><br />

turvallisuusperiaatteita <strong>ja</strong> riskit arvioidaan <strong>ja</strong> analysoidaan, jotta ne voidaan<br />

myös hallita.<br />

Yhteiskuntavastuullinen yritys<br />

Aki on mukana myös projektissa, jossa kehitetään Gasumin raportointia GRIyhteiskuntavastuuraportoinnin<br />

(Global Reporting Initiative) ohjeistuksen mukaiseksi.<br />

– Ohjeistus on laa<strong>ja</strong>lti käytössä ympäri maailman. GRI on kuin yhteinen globaali<br />

kieli yhteiskuntavastuusta raportoitaville asioille, Aki miettii.<br />

Hänen mielestään Gasum toimii yhteiskuntavastuullisesti. Gasumilla ei<br />

mennä sieltä, mistä aita on matalin, vaan esimerkiksi ympäristönäkökohdat<br />

selvitetään tarkoin.<br />

– Gasumilla tehdään paljon alueellisesti <strong>ja</strong> paikallisesti pieniä asioita, jotka<br />

eivät välttämättä ole monenkaan tietoisuudessa. Imatralla Gasum on esimerkiksi<br />

perinteisesti lahjoittanut pyöräilykypärät Imatran Meltolan koulun ykkösluokkalaisille.<br />

Gasumilla on paljon auto<strong>ja</strong> liikenteessä <strong>ja</strong> lahjoittamalla pyöräilykypäriä<br />

edistämme liikenneturvallisuutta sillä alueella. Gasumilla ollaan tekemisistä<br />

aika vaatimattomia, mikä lienee kovin tyypillistä suomalaisille.<br />

Gasum toimii Akin mielestä vastuullisesti myös ympäristökysymyksissä. Esimerkiksi<br />

työmatkustamista vähennetään videoneuvottelujärjestelmän avulla <strong>ja</strong><br />

henkilökunta a<strong>ja</strong>a vähäpäästöisillä maakaasuautoilla.<br />

– Vihreämpää tulevaisuutta ovat myös biokaasuun tehdyt satsaukset. Maakaasu<br />

itsessään on ympäristöystävällinen energialähde, jolla on paljon potentiaalia<br />

myös tulevaisuudessa esimerkiksi LNG-hankkeissa.<br />

Vapaalla puuhastelua <strong>ja</strong> urheilua<br />

Aki asuu perheensä eli Heidi-vaimon <strong>ja</strong> kesällä kolme vuotta täyttävän Sakupo<strong>ja</strong>n<br />

kanssa reilun kahden kilometrin päässä Kouvolan maakaasukeskuksesta.<br />

– Harrastukset ovat nyt lähinnä po<strong>ja</strong>n kanssa puuhastelua. Matkustamme<br />

myös jonkin verran. Itse suhtaudun kohtuullisen vakavasti penkkiurheiluun.<br />

Oma pelaaminen on jäänyt vähiin, mutta pallopelit ovat sydäntä lähellä. Vakava<br />

asia on tietysti myös musiikin kuuntelu, Aki naurahtaa.<br />

25

LYHYESTI KOONNUT MINNA OJALA JA JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT NORD STREAM JA DREAMSTIME<br />

Seuraava BSAS Venäjällä 2012<br />

Baltic Sea Action Summit järjestettiin toista kertaa Helsingissä. Itämeri-sitoumusten<br />

seurantatilaisuudessa kerrottiin, että Venäjä<br />

on lupautunut järjestämään seuraavan huippukokouksen vuonna<br />

2012.<br />

Huippukokouksessa Itämeren valtioiden edusta<strong>ja</strong>t kertoivat, miten<br />

kukin maa on edennyt sitoumuksessaan. Yli kymmenen prosenttia sitoumuksista<br />

on jo suoritettu <strong>ja</strong> 75 prosenttia sitoumuksista etenee toivotulla<br />

tavalla. Monet projekteista ovat monivuotisia kehitysprojekte<strong>ja</strong>,<br />

joilla ei ole varsinaista päättymisaikaa.<br />

Suomen Ympäristökeskus teki omana sitoumuksenaan analyysin kaikista<br />

tehdyistä lupauksista. Raportin mukaan sitoumusprosessin voima<br />

on juuri siinä, että hyvin erityyppiset tahot pystyvät keskittämään voimansa<br />

Itämeren pelastamiseksi. Mitä suurempi määrä poliitikko<strong>ja</strong>, yrityksiä,<br />

erilaisia organisaatioita <strong>ja</strong> järjestöjä sitoutuu Itämeri-työhön, sitä<br />

suuremmat mahdollisuudet Itämerellä on pelastua.<br />

Suomen sitoumuksessa tärkeintä on Saaristomereen vielä valuvien<br />

ravinteiden kierrättäminen. Liettualaiset ovat täyttäneet sitoumuksensa<br />

edistämällä Itämereen upotettujen kemiallisten aseiden aiheuttamien<br />

riskien käsittelyä. Ruotsin on puolestaan nostanut merialueiden<br />

ympäristönsuojeluun tarkoitetun budjetin lähes 23 miljoonaan euroon.<br />

Puolan ohjelmassa on keskitytty jätevesien käsittelyn tehostamiseen.<br />

Itämeren suojelun tavoitteisiin liittyy myös meriturvallisuus <strong>ja</strong> laivaliikenne.<br />

Gasum on tehnyt oman sitoumuksensa Baltic Sea Action Groupin<br />

(BSAG) kanssa <strong>ja</strong> sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää<br />

nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä meriliikenteen polttoaineena.<br />

BSAG edistää Itämeren suojelua.<br />

EMMAssa vilkas<br />

näyttelykevät<br />

EMMA – Espoon modernin taiteen<br />

museo tarjoilee kevään näyttelyissään<br />

ainutlaatuisen, katalonialaisen<br />

Joan Mirón veistoksiin perustuvan näyttelyn.<br />

Toinen päänäyttelyistä on suomalaisen<br />

Tor Arnen maalausnäyttely. Molemmat<br />

näyttelyt ovat avoinna 12. kesäkuuta<br />

asti. Gasum tukee EMMAn toimintaa.<br />

EMMA on yksi Suomen suurimmista<br />

taidemuseoista. Näyttelytilat on <strong>ja</strong>ettu<br />

puoliksi Saastamoisen säätiön taidekokoelmansekä<br />

vaihtuvien näyttelyiden<br />

kesken. EMMA si<strong>ja</strong>itsee Näyttelykeskus<br />

WeeGeessä Espoon Tapiolassa.<br />

Nord Streamin<br />

pohjoinen osuus<br />

valmistumassa<br />

Nord Stream -kaasuputkilin<strong>ja</strong>n ensimmäisestä<br />

osuudesta on nyt valmiina<br />

yli 80 prosenttia, noin tuhat kilometriä.<br />

Suomen talousvyöhykkeen osuus<br />

on valmis lukuun ottamatta lyhyttä osuutta,<br />

jonka maailman suurin putkenlaskualus Solitaire palaa rakentamaan paremman sään<br />

aikana alkukesästä. Nyt töitä <strong>ja</strong>tkaa Castoro Sei -alus Ruotsin talousvyöhykkeellä.<br />

Vilkkaasti liikennöidyllä Suomen vyöhykkeellä on historiallisia miinalinjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> useita<br />

kulttuurisesti arvokkaita hylkyjä. Vaativa rakennusosuus sujui Nord Streamin Suomen työryhmän<br />

vetäjän Simon Bonnellin mukaan suunnitellusti. Putken reitistä oli sovittu Suomen<br />

viranomaisten kanssa.<br />

Kolme putkilin<strong>ja</strong>osuutta yhdistetään merenpoh<strong>ja</strong>ssa kohdissa, joissa suunnittelupaine<br />

muuttuu: ensin 220 baarista 200 baariin <strong>ja</strong> myöhemmin 200 baarista 170 baariin. Suomenlahden<br />

osuus liitetään keskisen Itämeren osuuteen keväällä merenpoh<strong>ja</strong>ssa avomerellä,<br />

noin 40 kilometriä Hangosta kaakkoon noin 80 metrin syvyydessä. Keskinen <strong>ja</strong> lounainen<br />

osuus yhdistetään kesällä Ruotsin Gotlannin edustalla noin 110 metrin syvyydessä, jolloin<br />

Nord Streamin ensimmäinen lin<strong>ja</strong> on kokonaan valmis.<br />

26

Mahdollisuuksien<br />

biokaasu<br />

TEKSTI PIRKKO SOININEN<br />

KUVA SUOMEN KAASUYHDISTYS<br />

Gasum keskittää edunvalvontaansa<br />

Suomen Kaasuyhdistykseen<br />

Gasum tekee <strong>ja</strong>tkossa edunvalvonta- <strong>ja</strong> markkinoiden kehittämistyötä<br />

Suomen Kaasuyhdistys ry:n kautta. Samalla Gasum<br />

luopui Öljy- <strong>ja</strong> kaasualan keskusliitto ry:n jäsenyydestä<br />

vuodenvaihteessa.<br />

Biokaasuliiketoiminnan kehittäminen on Gasumin vahva painopistealue,<br />

joten yritys toimii aktiivisesti myös biokaasualan foorumeissa,<br />

kuten Suomen bioenergiayhdistys FINBIOssa <strong>ja</strong> Suomen<br />

biokaasuyhdistyksessä.<br />

Gasum on Energiateollisuus ry:n yhteistoimintajäsen. Gasumilla<br />

on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton<br />

energiavaliokunnassa. Työnanta<strong>ja</strong>na Gasum on järjestäytynyt<br />

Kemianteollisuus ry:hyn.<br />

Kouvot matkalla pudotuspeleihin<br />

Kouvolan Kouvojen loppuvuosi oli tappiollinen, mutta<br />

tammikuussa tappioputki saatiin poikki. Helmikuussa<br />

Kouvot ottivat voiton paikallisottelussa<br />

Kotkan KTP:tä vastaan. Voittoputki <strong>ja</strong>tkui myös<br />

Lappeenrannassa. Pudotuspeleissä Kouvot pelannevat<br />

Joensuuta tai KTP:tä vastaan.<br />

Kuluva kausi on seuralle 18. Korisliigassa.<br />

Gasum tukee Kouvojen toimintaa.<br />

NIMITYKSET<br />

MAilis NuuTiNEN on nimitetty palkanlaski<strong>ja</strong>ksi Gasumin<br />

talousosastolle Espooseen 13.12.2010 alkaen.<br />

EsA-MATTi lArjo on vakinaistettu verkostonvalvo<strong>ja</strong>ksi Gasum<br />

Paikallis<strong>ja</strong>keluun Helsinkiin.<br />

VEsA-MATTi luoMA on vakinaistettu verkkomestariksi Gasum<br />

Energiapalveluihin Helsinkiin.<br />

MATTi HEikkA on vakinaistettu työnjohta<strong>ja</strong>ksi Gasumin<br />

kunnossapitoon Hyvinkäälle.<br />

DANiEl Pykälä-AHo on vakinaistetu huoltomieheksi Gasumin<br />

kunnossapitoon Hyvinkäälle.<br />

Mikko kAArlAMPi on vakinaistettu maankäyttöinsinööriksi<br />

Gasumin Kouvolan yksikköön.<br />

ANNE sTåHlsTröM on vakinaistettu siivoo<strong>ja</strong>ksi Gasumin<br />

kunnossapitoon Kouvolaan.<br />

VEsA VirTANEN on vakinaistettu tekniseksi asiantunti<strong>ja</strong>ksi<br />

Gasumin kunnossapitoon Kouvolaan.<br />

Suomen Kaasuyhdistyksen toimitusjohta<strong>ja</strong><br />

Hannu Kauppinen uskoo vahvasti biokaasuun.<br />

Yhdistykseen perustetaan erillinen biokaasuvaliokunta.<br />

Yhdistyksen toimialue laajeni muihin<br />

energiakaasuihin, kuten bio-<br />

Miksi nimenne muuttui<br />

maakaasuyhdistyksestä kaasuun. Biokaasu <strong>ja</strong> nesteytetty<br />

Suomen Kaasuyhdistykseksi maakaasu laajentavat kaasualueen<br />

koko Suomen kattavaksi. Suomen<br />

Kaasuyhdistys haluaa edistää kaikkien<br />

energiakaasujen käyttöä <strong>ja</strong> tarvittavien palveluiden<br />

saatavuutta kokonaisuutena.<br />

Mitä yhdistyksellenne<br />

nyt kuuluu<br />

Miten maakaasumarkkinat<br />

kehittyvät <strong>ja</strong> miltä ne näyttävät<br />

<strong>ja</strong>tkossa<br />

Toiminta laajenee <strong>ja</strong> uusia jäseniä on<br />

tullut mukaan toimintaan. Myös<br />

toimistoa on vahvistettu. Erityisasiantunti<strong>ja</strong><br />

Jyrki Pohjolainen aloitti<br />

yhdistyksen palveluksessa helmikuussa.<br />

Maailmalla maakaasu elää vahvaa vaihetta.<br />

Kaasua pidetään selkeästi yhtenä tärkeänä<br />

talouskasvun moottorina samalla<br />

kun sen avulla voidaan kiistatta<br />

vähentää ilmasto- <strong>ja</strong> ympäristöpäästöjä.<br />

Uudentyyppisen kaasuntuotannon<br />

myötä puheet maakaasuvarojen<br />

ehtymisestä on voitu unohtaa.<br />

Suomessa energiapolitiikka on kulkenut toiseen suuntaan,<br />

mutta uskon vahvasti, että meilläkin maakaasulla tulee säilymään<br />

merkittävä rooli teollisuudessa <strong>ja</strong> energiantuotannossa. Liikennekäyttö<br />

on kaasulle uudempi alue, joka varmasti tulee kasvamaan <strong>ja</strong>tkossa.<br />

Uusiutuvana, paikallisena <strong>ja</strong> kotimaisena<br />

polttoaineena biokaasu tulee<br />

Mitä uusia mahdollisuuksia<br />

biokaasu tuo tullessaan<br />

olemaan kiinnostava vaihtoehto monessa<br />

kohteessa. Alalla on suuri kasvupotentiaali.<br />

Tietoa <strong>ja</strong> osaamista pitää<br />

saada lisää. Maakaasuputkistoa kannattaa<br />

hyödyntää biokaasun <strong>ja</strong>kelussa, sillä se nopeuttaa biokaasun<br />

hyödyntämistä muun muassa liikennekäytössä.<br />

Miten aiotte edistää<br />

biokaasualan kehitystä<br />

Perustamme yhdistykseen biokaasuvaliokunnan.<br />

Valiokunnan konkreettiset<br />

tehtävät määrittelevät toimintaan<br />

osallistuvat jäsenet, kuten<br />

muissakin yhdistyksen valiokunnissa.<br />

Tulemme järjestämään biokaasuseminaare<strong>ja</strong>,<br />

joita olemmekin jo parina vuotena<br />

pitäneet. Myös koulutuksessa biokaasun osuutta kasvatetaan.<br />

Lisäksi olemme liittyneet Suomen Biokaasuyhdistykseen <strong>ja</strong><br />

osallistuimme kaasujen liikennekäyttöä edistävään GasHighWay-hankkeeseen,<br />

jossa on mukana biokaasutoimijoita.<br />

27

Aurinkolämpöä<br />

kotiisi<br />

OERTLI<br />

Oecodens<br />

<strong>ja</strong> Oecosun<br />

-järjestelmät<br />

Maakaasulämmityksen ympäristöystävällisyys korostuu<br />

uusimmalla laitetekniikalla, joka yhdistää maakaasun <strong>ja</strong><br />

aurinkoenergian. Katolle asennetuilla aurinkokeräimillä<br />

taltioitu lämpö hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä<br />

<strong>ja</strong> lämpimän veden tuotannossa. Kun aurinkoenergia<br />

ei riitä, lämmitystä <strong>ja</strong>tketaan maakaasulla.<br />

Maksuton<br />

palvelunumero<br />

0800 122 722<br />

www.gasum.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!