1.12.2009 - Asunto ensin

P A A V O
pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelma 2008-2011
PAAVO-KEHITTÄJÄVERKOSTO TYÖRYHMÄ 1
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyössä.
Muistio Työryhmän nro työskentelystä
Työkokous 1.12.2009
Osallistujat, nimi, organisaatio, sähköpostisoite
Marjatta Parviainen, puheenjohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, Kuntouttavan asumispalvelun yksikkö,
Vantaan kaupunki, marjatta.parviainen@vantaa.fi
Kaijus Varjonen, fasilitaattori/sihteeri, Socca, Helsinki, kaijus.varjonen@hel.fi
Agnes Stenius-Ayoade, lääkäri, Hietaniemenkadun palvelukeskus, tarja.korpela@hel.fi
Tarja Korpela, sairaanhoitaja, Hietaniemenkadun palvelukeskus, tarja.korpela@hel.fi
Riitta Wallin, johtava sosiaalityöntekijä, Lahden kaupunki, riitta.wallin@lahti.fi
Sari Markkanen, sosiaalityöntekijä, Koisorannan hoitokoti, Vantaan kaupunki, sari.markkanen@vantaa,fi
Eero Untamala, johtaja, Suomen pelastusarmeijan säätiö, eero.untamala@helsinkinet.fi
Anne Lehtonen, sairaanhoitaja, Olarinluoman vastaanottokoti, Espoo, anne.lehtonen@espoo.fi
Karro Katavisto, ohjaaja, Olarinluoman vastaanottokoti, Espoo, karro.katavisto@espoo.fi
TYÖKOKOUS
Olarinluoman vastaanottokodin ja asumisuksikön esittelyt
Työkokous pidettiin Olarinluoman vastaanottokodissa, joka on Espoon keskeinen hanke pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmassa.
Olarinluomassa tehdystä kehittämistyöstä on artikkelit Soccan Asunnottomuuskirja I:ssä ja II:ssa.
Aluksi sairaanhoitaja Anne Lehtonen kertoi työstä Olarinluomassa omasta näkökulmastaan. Anne toi
esille lääkäriresurssin tärkeyden vastaanottotyössä. Espossa, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut
ovat yhdistyneet, on mahdollista saada sekä psykiatrisen lääkärin, että päihdelääkärin palveluita vastaanottokotiin.
Lääkäriin meno itsenäisesti on suurelle osalle asiakkaista haasteellista. Lääkäriin meno
varmistetaan sillä, että henkilökunnasta joku vie saattaen asiakkaan lääkäriin.
Johtaja Erkki Tapanainen kertoi kokonaisuudessa Olarinluomasta ja uusista laajennushankkeista. Vuonna
2002 aloittanut asumisyksikkö, on tuonut konkreettisen portaan itsenäiseen asumiseen Olarinluoman
asiakkaille. Asumisyksikössä on 18 yksiötä ja 3 kaksiota, joihin on saatavilla 2 ohjaajan tuki.
h:\paavo\r1\työryhmä 1, työkokous 1.12.09.doc

Asumisyksikössä on tarjolla asiakkaille ryhmätoimintaa ja Olarin seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä,
mm. leirien muodossa.
Laajennuksessa toiminta lisääntyy 22 paikkaisella palveluasumisella sekä 16 tukiasunnolla. Palveluasunnot
ovat tehostetun tuen asumispalveluja.
Kooltaan asunnot ovat 25m2 yksiöitä. Suunnitelma on valmis toukokuussa ja 2012 alustavien suunnitelmien
mukaan laajennus olisi valmis.
Samalla vastaanottokoti peruskorjataan tarkoituksenmukaisemmaksi.
OLARINLUOMAN ASUMISYKSIKKÖ
Keskusteltiin säännöistä ja sanktioista vastaanottoyksiköissä. Mitä esimerkiksi tapahtuu, jos henkilö katoaa.
Olarinluomassa tilanne riippuu asiakkaasta. Mikäli henkilö on esim. muistamaton, niin häntä etsitään
tehokkaammin. Muuten asiakkaat voivat hakea 5 vrk:n lomaa, mikäli eivät palaa lomilta, on asiakkaiden
etsiminen hankalaa.
Keskusteltiin erilaisista ratkaisuista, joilla voi taata, että kaikilla on tasavertaiset oikeudet ja että asumispaikat
olisivat niitä tarvitsevien käytössä.
Käytiin käsite-keskustelua. Ensisuoja nimi on esim. Helsingissä korvattu palvelukeskus nimellä, joka ei
ole ongelmaton. Nimi viittaa palvelutaloon ja aiheuttaa sen, että sairaaloista tarjotaan palvelutalokuntoisia
huonokuntoisia asiakkaita. Joskin sairaaloista vaihtoehtojen vähyyden vuoksi tarjotaan huonokuntoisia
asiakkaita, oli paikan nimi mikä tahansa.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa päihdehuollon asumispalvelupaikat ovat lisääntyneet.
Vastaavasti kotisairaanhoidon palvelut ovat vähentyneet. Näin ollen asumispalvelut kuormittuvat
ensisistä kotisairaanhoidon asiakkaista.
Vantaalla on on onnistuneita ratkaisuja, esim. kotikatko ja päihdepalvelun ja kotihoidon yhdistelmä
Yleisessä keskustelussa oli sosiaali- ja terveysalan sektoroituminen. Esimerkiksi kotihoito ei puutu asiaan,
jos asiakas tarvitsee apua toimeentuloon liittyvissä asioissa.
Samoin esimerkiksi erilaisissa laitospaikoissa, kuten juuri palvelutaloissa päihdeongelmainen ei saa
paikkaa tai hän joutuu sen perusteella ulos.
Toisaalta asiakkaat pitäisi nähdä yhteisinä asiakkaina, mutta toisaalta työpaine ajaa rajaamaan asiakkaat
tarkkaan.
Sairaanhoito on erikoistunut ja nyt sosiaalialan työlle on käymässä samoin. Näin ollen yksittäisten työntekijöiden
harkinnalla on suuri osuus asiakkaiden kannalta.
Erkki Tapanainen muistutti, kuinka aiemmin esim. Helsingissä on aiemmin ollut palveluita, joissa ensisuoja,
katkaisuhoito, päiväkeskus ja hoitokoti ovat toimineet samassa.
Lääkäri Agnes Stanius-Ayode toi esille sitä, että vastaanottoyksiköiden asiakkaat ansaitsevat erityispalveluja.
Hyvänä käytäntönä pidettiin ainakin sitä, että sama lääkäri vastaisi tietystä asumispalvelusta. Näin asukkaista
tulisi lääkärille tutumpia ja työntekijöiden yhteistyökin on helpompaa.
Stenius-Ayoade toi myös esille sitä, että päihdepalvelut eivät helposti tavoita vastaanottoyksiköiden
asiakaskuntaa.
h:\paavo\r1\työryhmä 1, työkokous 1.12.09.doc

Eero Untamala kertoi Pelastusarmeijan hyvästä esimerkistä, jossa A-Klinikan työntekijät ovat jalkautuneet
asumispalveluun.
Lahdessa ollaan tiivistämässä yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen välillä asumispalveluiden osalta.
Lääkäri Agnes Stenius-Ayoade on menossa konsultoimaan työkokousta, johon on kutsuttu terveydenhuollon
edustajia. Agnes kertoo sosiaalilääketieteellisen selvityksen tuloksista. Samalla hän voi hyödyntää
kehittäjäverkostossa käytyä keskustelua tarpeista.
Todettiin,että A-Klinikan jalkautuminen on esimerkki hyvästä käytännöstä. Esimerkiksi Hietanimenkadun
palvelukeskuksessa voi kokeilla vastaavaa mallia.
Peter Fredriksson on esittänyt tämän ryhmän yhdeksi tavoitteeksi palveluprosessien tarkastelun ja kuvaamisen.
Siihen voisi kuulua luontevasti yhteistyön hyvin käytäntöjen kuvaaminen.
Lopuksi käytiin kierros siitä, miten työryhmä on kokenut työskentelyn tässä ryhmässä ja kehittäjäverkostossa.
VUOSI 2010
Puheenjohtaja itse kertoi olleensa aluksi hieman ”pallo hukassa” tehtävän kanssa, mutta että nyt
tuntee ryhmän ja roolinsa ”omaksi jutukseen”
”Tärkeää laatia kunnollinen suunnitelma ja fokus ja, aikatauluttaa kehittäjäverkosto selkeästi ja
antaa keskustelulle aikaa”
”Aluksi olin skeptinen, mutta ollut positiivinen yllätys”
”Työsuunnitelma pitää olla selkeä ja työkokoukset sovittava mahdollisimman varhain. Viimeisen
työkokouksen kohdalla huomasi, että mikäli näin ei ole, homma ei toimi”
”Jatkotoive, toisaalta selkeät tavoitteet ja selkeä suunnitelma, mutta aikaa myös vapaaseen keskusteluun
ja dialogiin”
”Työskentely on ollut hyvää”
”Kesti ennen kuin pääsi sisälle työskentelyyn, mutta nyt tuntuu että oltiin lähellä ydintä”
”Tuonut sisältöä paikalliseen kehittämiseen”
”Pienempi kaupunki on päässyt hyvin mukaan laajempaan kehittämiseen”
”Aikataulutus ja toimintarunko pitää olla selkeä”
”Porukka on hitsautunut yhteen ja tuloksena on aitoja kohtaamisia”
”Hahmo jatkolle, mutta pullassa pitää olla rusinoita”
”Hyvä kuulla muiden kokemuksia, niin huomaa konkreettisemmin puutteita omassa toiminnassa”
helpompi tehdä asioille jotain, kun ymmärtää ne
Sellaista verkostotyötä, jonka tuloksia on helppo hyödyntää työssä, sanoista teoiksi
Hyvät käytännöt tai hyvät ideat matalan kynnyksen palveluissa
Palveluohjaus ja matalankynnyksen prosessit
4n tunnin työkokoukset
SEURAAVA KOKOUS 2.3.2010 KLO 11-15 LAHDESSA RAVINTOLA VANHASSA HERRASSA
Sitä ennen puheenjohtajatapaamisessa ensi vuoden työsuunnitelma ja Ydinryhmä miettii sen toteuttamista
käytännössä.
h:\paavo\r1\työryhmä 1, työkokous 1.12.09.doc