Jumala on norsu - Rengas

saatesanat 

<strong>Jumala</strong> on norsu 

Vanha kertomus kuvaa neljää sokeaa, jotka kohtaavat savannilla käyskennellessään norsun. Koska 

he eivät ole ikinä ennen tavanneet mokomaa otusta, he koettavat käsillään hapuillen saada selville, 

mikä se oikein on. 

Yhden kädet osuvat norsun kärsään ja hän päättelee, että outo olio on käärme. Toinen saa otteen 

norsun jalasta ja väittää, että se on puu. Kolmas tarrautuu häntään ja julistaa, että kysymyksessä 

on köysi. Neljäs sokea törmää pahki eläimen kylkeen, ja hänen mielestään on selvää, että he ovat 

osuneet talon seinään. Kaikki neljä sokeaa kuvailevat yhtä ja samaa norsua. Kuitenkin heidän kuvauksensa 

siitä ovat aivan erilaiset. 

Samoin ovat käsityksemme <strong>Jumala</strong>sta. Jos <strong>Jumala</strong> on ääretön, eivät mitkään sanamme voi täysin kuvailla 

<strong>Jumala</strong>n olemusta. Miten niin suuresta <strong>Jumala</strong>sta sitten voi puhua pienelle lapselle – vai voiko 

puhua ollenkaan ”Voi puhua ja on puhuttava,” sanoo pastori Helena Eckhoff. Hän rohkaisee artikkelissaan 

”Miten puhua lapselle <strong>Jumala</strong>sta” (s. 6 alkaen) kertomaan Raamatun kertomuksia ja tarjoamaan 

niin rakennusmateriaalia lapsen maailmankuvalle. 

Vor vielen Jahren sang unser Sohn auf dem Weg zum Kindergarten immer wieder: „Gott in seiner 

Höhle“. Verwundert fragte ich nach, und es stellte sich heraus, dass der Ruf „Ehre sei Gott in der 

Höhe!“ David im Gottesdienst beeindruckt hatte. 

Ein Kind nimmt neugierig neue Informationen auf und baut beständig an seinem 

Bild von der Welt, vom Leben – und von Gott. Mit den Themen-Beiträgen (ab S. 6) 

in diesem Heft wollen wir Mut machen, mit Kindern über Gott ins Gespräch zu 

kommen. Kinder fragen frei heraus, wenn sie etwas wissen wollen. Sie haben eine 

ehrliche Antwort verdient – auch wenn wir manchmal sagen müssen, dass wir es 

nicht ganz genau wissen. 

(Ele)fantastische Entdeckungsreisen wünscht Ihnen, 

Antoisia luku- ja keskusteluhetkiä, 

kuva: Andreas Dort 

Ritva Prinz 

Renkaan toimittaja/Rengas-Redakteurin 

Rengas haluaa olla kaikkia Saksan suomalaisia yhdistävä side. Pyrimme kehittämään niin lehden 

ulkoasua kuin sisältöäkin koko ajan palvelemaan entistä paremmin eri-ikäisiä lukijoita. Rengas 

on suomalaisten seurakuntien jäsenille ilmainen, mutta sen tuottaminen ei ole ilmaista. Jokainen 

numero maksaa n. € 10500. Tämän lehden mukana on tilisiirtolomake, jolla voit tukea 

Rengasta omien taloudellisten mahdollisuuksiesi mukaan. Kiitos avustasi! 

Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos, weil die Zeitschrift jede und 

jeden mit in die Gemeinschaft nehmen will. Aber eine Zeitschrift zu produzieren kostet natürlich 

Geld. Die Gesamtkosten für eine Ausgabe belaufen sich auf ca. € 10500. Wir versuchen, 

optisch und inhaltlich für alle Leser anregend zu bleiben. Mit dem beigefügten Überweisungsträger 

können Sie unsere Arbeit nach Ihren Möglichkeiten unterstützen. Herzlichen Dank! 

4 • 2012 |

Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe 

TEEMA: Kuinka kerron lapselle <strong>Jumala</strong>sta 

Mikä on kasuaalitoimitus 

„Sana kuuluu teologien mielellään käyttämään ammattisanastoon ja tulee 

latinankielisestä tapahtumaa merkitsevästä sanasta“, kertoo pastori Miika 

Rosendahl. Hän jatkaa kirkollista sanastoa esittelevää sarjaansa sivulla 

5 ja kertoo tällä kertaa mm. mitä kasuaaleihin kuuluu, mitä tietoa saa kirkkoherranvirastosta 

ja miten kodin siunaaminen liittyy tiernapoikiin (Sternsänger). 

5 

Das Kind hat das Recht, von Gott zu erfahren 

Wie kann man von etwas oder jemandem erzählen, von dem man selbst auch 

nicht so richtig Ahnung hat Geschweige denn Beweise. In ihrem Artikel ermutigt 

Pfarrerin Helena Eckhoff dazu, dem Kind ganz einfach biblische Geschichten 

zu erzählen. Und so stellen wir auf S. 10-13 einige empfehlenswerte 

finnisch- und deutschsprachige Kinderbibeln vor. 

10 

Paljon on saavutettu, tehtävää on vielä 

Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja kolmansina 

maailmassa. Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset 

naisparlamentaarikot. Onko Suomi tasa-arvon tyyssija Saksan 

Suomi-instituutin johtaja Anna-Maija Mertens pohdiskelee naisten ja miesten 

välistä tasa-arvoa Suomessa ja Saksassa sivuilla 16-18. 

16 

Wenn Erwachsene mit Begeisterung Holzkegel umwerfen 

sind sie vielleicht Mölkkyisten. Wer lange genug übt, könnte ein Mölkkyzauberer 

werden. Mölkkypiraten dagegen sind nicht gerne gesehen. Kaisa Laiho 

und Jörg Lächelin führen auf S. 21-23 ein in die Welt dieses finnischen 

Spiels mit alten Wurzeln. Lesen, trainieren – und Mölkkymeister werden! 

Vielleicht klappt das ja schon bei den Deutschen Mölkky Meisterschaften 

im kommenden Juni in Erlangen. 

21 

Kiekkokuume 

valtaa alaa taas toukokuussa. Pohjustamme jääkiekkotunnelmaa sivuilla 

24-25 Pekka Hellstenin Suomen Jääkiekkomuseon arkistoista tekemillä 

löydöillä ja Päivi Kantin vinkeillä MM-kisojen seuraamisesta Saksassa. Siis 

Suomen liput valmiiksi ja jännittämään, miten Suomen Leijonat puolustavat 

mestaruuttaan. 

24 

| 

4 • 2012

Ajankohtaista / Aktuelles 

Kuolemalla kuoleman voitti 

Pääsiäistä, kristittyjen suurta juhlaa, juhlistetaan myös suomalaisissa seurakunnissa 

monin tavoin. Hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä järjestetään eri 

puolilla Saksaa hartauksia ja jumalanpalveluksia. Etsi lähin tapahtuma seurakuntasivuilta 

ja tule mukaan. Riemullista pääsiäistä! 

35 

Tehtävään asettaminen 

Pohjois-Saksan alueen papin Päivi Vähäkankaan tehtäväänasettamisjumalanpalvelus 

pidetään sunnuntaina 15.4.2012 klo 14:00 Hampurissa St. Michaelis 

-kirkon kryptassa. <strong>Jumala</strong>npalveluksen jälkeen kahvitarjoilu merimieskirkolla 

(Ditmar-Koel-Strasse 6) klo 16:00. Kaikki ovat tervetulleita! 

Der Einführungsgottesdienst der finnischen Pastorin für Norddeutschland 

findet am Sonntag 15.4.2012 um 14:00 Uhr in der Krypta der Hauptkirche 

St. Michaelis in Hamburg statt. Um 16:00 Kirchenkaffee in der finnischen 

Seemannskirche (Ditmar-Koel-Strasse 6). Herzlich willkommen! 

55 

Mistä et juhannuksena luovu 

Juhannukseen liittyy monia perinteitä, tapoja ja uskomuksia. 

Mikä sinusta on luovuttamatonta 

1. Satumaa-tango 

2. kokko 

3. juhannustaika 

4. Kossupullo 

5. Suomen kesä 

6. juhannusheila 

7. sauna 

8. HK:n sininen 

Vaikuta ja äänestä 22.4. mennessä netissä facebook/Saksansuomalaisten rengas tai lähetä 

postikortti SKTK:n toimistoon! Äänestyksen tulos julkaistaan Renkaan numerossa 6-7/2012. 

Rengas 5/2012 ilmestyy KV 17 

toukukuun tapahtumatiedot 

artikkelit: 26.3. 

seurakuntien tapahtumatiedot oman 

seurakunnan tiedottajalle: 26.3. 

Rengas 6-7/2012 ilmestyy KV 22 

kesä- ja heinäkuun tapahtumatiedot 

artikkelit: 26.4. 

seurakuntien tapahtumatiedot oman 

seurakunnan tiedottajalle: 26.4. 

4 • 2012 |

kuukauden sana 

Aurinkomme ylösnousi! 

Aurinkomme ylösnousi, 

paistaa voittovuorella. 

Lämmin valo sieltä loistaa, 

surut, murheet hajottaa. 

Kokoontukaa, taivaan linnut, 

suvi-ilmaan puhtaaseen, 

visertäkää, pienet leivot, viinipuussa tuoreessa. 

Kirkkovuoteen mahtuu monta valon juhlaa. On 

kynttilänpäivä, Marian ilmestyspäivä ja juhannus, 

joiden teksteissä käsitellään <strong>Jumala</strong>n lupausta 

maailmaan tulevasta kirkkaudesta. On joulu, 

valontuojan syntymäjuhla. Kaikkein kirkkain 

valon juhla on kuitenkin pääsiäinen. Valo, joka 

näytti hiipuneen ja sammuneen ristillä, osoittautuikin 

kuolemaa voimakkaammaksi. Yllä olevassa 

pääsiäisvirressä virsirunoilija Leonard Typpö 

vertaa Jeesusta osuvasti aurinkoon. Aurinko 

on elämän lähde. Ilman sen loistetta elämää ei 

enää olisi. Jokainen yö, jokainen auringonlasku 

on kuin pieni kuolema. Linnut vaikenevat ja kukat 

vetävät terälehtensä kiinni. Vastaavasti jokainen 

aamu on kuin pieni ylösnousemus. Koko 

maailma herää auringon ensi säteisiin. Pääsiäinen 

sijoittuu ajallisesti siihen kohtaan vuodesta, 

jolloin kesä on jo saanut niskalenkin talvesta. 

Myös tässä pääsiäisvirressä Kristus-aurinko 

tuo mukanaan kesän. 

Kylmä talvi pois on mennyt, 

myrskysää on lakannut, 

lumipilvet hajotetut, 

kylmä sumu selvinnyt. 

Lehti puhkeaa jo puihin, 

valkoruusut aukeilee. 

Lounatuuli hiljaisena Eedomista puhaltaa. 

Vuonna 2012 tällainen värssy on meille vain 

mukavaa kesän fiilistelyä, siinä missä Suvivirsikin. 

Kesä yhdistyy mielissämme lomaan, ruskettumiseen, 

grillikauteen, sukuloimiseen. Meille 

leipä tulee viljapellon sijaan kaupan hyllyltä ja 

marjoja poimitaan niiden terveysvaikutusten takia 

eikä siksi, että muuta syötävää ei ole. Toisin 

oli silloin, kun nämä virret syntyivät. Kun ankaran 

talven jälkeen kesä ei tullutkaan. Kun halla 

ja sateet tuhosivat sadon. Suvivirsi sävellettiin 

heti 1600-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen, 

jolloin nälkä ja kulkutaudit olivat tappaneet jopa 

kolmanneksen väestöstä. Pääsiäisvirren kirjoittanut 

Leonard Typpö syntyi puolestaan 1800-luvun 

suurten nälkävuosien aikaan. Hänen lapsuuttaan 

varjostivat kertomukset siitä, kuinka sukulaiset ja 

kylänmiehet kuolivat nälkään, kun kesää ei tullutkaan. 

Kun tällaisten vuosien jälkeen vihdoin 

saapui oikea kevät ja lauha sää, yhtyivät ihmiset 

sydämensä pohjasta kiitokseen <strong>Jumala</strong>lle, jonka 

hyvyydestä ”armas aika ja suvi suloinen” konkreettisesti 

muistuttivat. Kristus, Aurinko, on voittanut 

kuoleman ja pimeyden vallan ja tuo meille 

uuden kevään, niin konkreettisesti kuin kuvaannollisestikin. 

Kesälinnut taivaan alla 

iloisina lentävät. 

Sulaneella sydämellä 

laulaa toukomettiset. 

Elämä ja autuus loistaa 

Herran seurakunnassa. 

Aurinko on ristin päällä 

valkea ja punainen. 

(Virsi 105) 

Päivi Vähäkangas 

| 

4 • 2012

Kirkollinen ABC-kiria 

eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin 

Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin 

erityissanastoa esittelevää sarjaa. 

Kaksikielisyys. Ulkosuomalaispappien toimittamat 

kirkolliset toimitukset ovat hyvin 

usein kaksikielisiä. Kuinka paljon mitäkin kieltä 

käytetään, sovitaan aina tilanteen mukaan. Virret 

saatetaan laulaa vuorosäkeistöin eri kielillä, 

jotkut rukouksista ja raamatunteksteistä luetaan 

suomeksi, toiset saksaksi, uskontunnuksen ja Isä 

meidän -rukouksen lukee jokainen omalla äidinkielellään 

yhtä aikaa muiden kanssa. Kaikkea ei 

tarvitse orjallisesti kääntää, onhan suuri osa kasuaalien 

sisällöstä symbolista ja ymmärrettävissä 

ilman sanojakin – esimerkkinä vaikkapa kätten 

päällepano siunaamisen merkkinä. 

Kasuaali. Sana kuuluu teologien mielellään 

käyttämään ammattisanastoon ja tulee latinankielisestä 

tapahtumaa merkitsevästä sanasta. 

Kasuaaleilla tai kasuaalitoimituksilla tarkoitetaan 

papin tehtäviin kuuluvia kirkollisia toimituksia – 

siis kastetta, konfirmaatiota, avioliittoon vihkimistä 

tai siunaamista sekä hautaan siunaamista. 

Muut kirkolliset toimitukset ovat joko piispan 

erityisiä tehtäviä, kuten papiksi vihkiminen, tai 

sitten ne ovat kenen tahansa seurakuntalaisen, 

seurakunnan työntekijän tai papin johdettavia 

rukoushetkiä. 

Kirkkoherranvirasto. Saksassa tämä seurakunnan 

hallinnollisen elämän keskus tunnetaan 

muun muassa nimillä Pfarramt tai Pfarrbüro. 

Kirkkoherranvirasto on oikea osoite muun 

muassa haettaessa kirkollisia toimituksia varten 

tarvittavia asiakirjoja. Kirkkoherranviraston 

rekistereissä on kaikki tärkeät tiedot kirkon jäsenen 

kristillisestä elämästä, kuten esimerkiksi 

kasteesta, rippikoulun käymisestä ja konfirmoiduksi 

tulemisesta. 

Kirkollisten 

toimitusten 

kirja. Pappien 

ja kaikkien 

Mikä on dimissoriale 

Mitä teen, kun toivoisin 

seurakuntalaistenkin 

työ- 

lapselleni saksalaissuomalaista 

kastejuhlaa 

väline. Kirjasta 

löytyvät eri Mistä saan virkatodistuksen 

elämänvaiheisiin 

ja juhlatilanteisiin 

tarkoitettujen 

kasuaalitoimitusten, vihkimisten ja 

siunaamisten sekä rukoushetkien kaavat. Kirjaan 

on hyvä perehtyä esimerkiksi kastejuhlaan valmistautuessa 

tai vaikkapa pohtiessa syntymäpäiväjuhlien 

kulkua. Kirjat ovat helpoiten löydettävissä 

Suomen kirkon kotisivuilta (www.evl.fi/ 

kkh/to/KJM/toim-kirja/). 

Kodin siunaaminen. „Jos Herra ei taloa rakenna, 

turhaan näkevät rakentajat vaivaa.“ Tätä 

psalmeista löytyvää kehotusta voi noudattaa hienolla 

tavalla järjestämällä vaikkapa tupaantuliaisten 

tai kastejuhlan yhteydessä kodin siunaamisen. 

Tässä kenen tahansa seurakuntalaisen johdettavissa 

olevassa rukoushetkessä pyydetään <strong>Jumala</strong>n 

siunausta kodille, kaikille siinä asuville ja siellä 

vieraileville (evl.fi/kodinsiunaaminen). Eräänlainen 

kodin siunaaminen on myös tiernapoikien 

(Sternsänger) toivottama siunaus, josta merkiksi 

piirretään oven yläkamanaan 20+C+M+B+12. 

Vuosiluvun ympäröimät itämaan tietäjien nimien 

Caspar, Melchior ja Balthasar alkukirjaimet sisältävät 

rukouspyynnön: Christus Mansionem Benedicat 

– Kristus, siunaa tämä koti. 

Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa. 

4 • 2012 |

Vettä lapselle 

Lapset ovat uteliaita ja kysyvät suoraan. 

Heillä on oikeus saada vastauksia – 

myös uskonnollisiin kysymyksiin. 

kuva: KT / Maria Manelius 

| 

4 • 2012

Miten puhua lapselle <strong>Jumala</strong>sta 

Das Kind will alles wissen – auch über Gott 

Juttelin erään kuusivuotiaan kanssa: 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

Millainen <strong>Jumala</strong> on sinun mielestäsi 

Aika vahva ja viisas. 

Onkos se ikävää, kun <strong>Jumala</strong>a ei näy 

Ei niin paha, kun mulla oli yksi vaarikin, jota 

en oo nähny koskaan, kun se muutti taivaaseen 

ennen kuin mä synnyin. 

<strong>Jumala</strong> siis asuu taivaassa 

Joo, mutta kerran mä näin sen linnan lentokoneesta. 

Niinkö Millainen se oli 

No, se kimalteli. Siis se oli siellä pilvien päällä. 

Sieltäkö <strong>Jumala</strong> meidät näkee 

Ehkä se ei näe ihan kaikkia. Minut se näkee, 

kun me käydään kirkossa. 

Lapsen maailma on konkreettinen, selkeä ja ymmärrettävä. 

Hänen käsityksensä sekä <strong>Jumala</strong>sta 

että maailmasta koskee myös häntä itseään. 

Mielikuvitus tekee vaikeat asiat selitettäviksi aikaisempien 

kokemusten perusteella, ja ne saavat 

joko turvallisen tai pelottavan hahmon sen mukaan, 

mitä on koettu tai miten aikuiset heidän 

kokemuksensa jakavat. Uskonnolliset asiat eivät 

ole lapselle yhtään sen vaikeampia kuin muutkaan 

asiat. He kyllä huomaavat, jos aikuinen häkeltyy 

heidän kysymyksistään tai alkaa selitellä 

monimutkaisia vastauksia. 

Kun lapsi leikkii, silloin aikuisen täytyy olla/leikkiä 

hänen tasollaan – silmän ja korvan korkeudella. 

Katsekontakti ja kuulevat korvat ovat lapselle 

tärkeitä turvan tuojia. Jos aikuisella ei ole 

vastauksia lasten kysymyksiin - ja niin käy usein 

– voidaan yhdessä ihmetellä asioita, joita on vaikea 

selittää. Pitkät ja monimutkaiset vastaukset 

väsyttävät lasta ja saattavat aiheuttaa epävarmuutta. 

Lapsella on oikeus tietoon 

Aikuinen jäykistyy, kun häneltä kysellään uskonasioista. 

Niistä on tullut henkilökohtaisia, jakamattomia 

salaisuuksia. Vai ovatko ne jo niin 

vieraita, että emme osaa niistä keskustella Kaikesta 

saamme nykyään sanoa mielipiteemme ja 

henkilökohtainen elämä avataan jokaisen tutkittavaksi, 

mutta uskonasioista emme puhu eikä 

niistä saisi kysellä. Raamattu, katekismus ja uskonnollinen 

kirjallisuus ovat vieraita ja siksi meiltä 

puuttuu elämän eväät, joista voisi jakaa lapselle. 

Kuitenkin Raamattu kertoo siitä, että lapselle 

on opetettava uskoa <strong>Jumala</strong>an, kerrottava, miten 

<strong>Jumala</strong> puuttuu meidän elämäämme, miten 

Hän auttaa, ohjaa ja rakastaa ihmisiä. Miksi lajittelisin 

asioita, joita lapseni saa tai ei saa tietää 

Jos hänellä on tiedonjano, on minun annettava 

vettä. 

Kasteen yhteydessä luetaan aina ”lasten evankeliumi”, 

jossa Jeesus sanoo: ”Sallikaa lasten tulla 

minun tyköni, älkää estäkö heitä.” Jos emme kerro 

lapselle <strong>Jumala</strong>sta, silloin juuri estämme las- 

i 

Nettivinkki 

Lastenkirkko on seurakuntien yhteinen 

esi- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu 

virtuaalikirkko. Se on auki joka päivä klo 

7-21. Sivuilla lapsi voi luoda itselleen oman 

hahmon, tutkia kirkkoa ja sen ympäristöä 

sekä tutustua kirkkoon liittyviin asioihin. 

Virtuaalikirkossa voi myös osallistua 

hartauksiin, leikkihetkiin ja pyhäkouluun. 

Lastenkirkko edellyttää sisään kirjautumisen. 

Löydät Lastenkirkon osoitteesta: 

www.lastenkirkko.fi 

4 • 2012 |

ta tulemasta Jeesuksen luo, estämme ja suljemme 

hänet Luojansa luota pois. Kokonainen uskon 

ja luottamuksen maailma jää hänen ulkopuolelleen. 

Ei pidä paikkaansa, että lapsi voisi myöhemmin 

valita, haluaako hän kuulua kirkkoon – uskovien 

yhteisöön – vai ei, jos hänellä ei edes ole 

vaihtoehtoja, mistä valita. Ei <strong>Jumala</strong>sta kertominen 

ole lapsen aivopesua. On tärkeää, että kerromme 

lapselle <strong>Jumala</strong>sta siten, kuin Raamattu 

meille kertoo. 

Ei tarvitse kertoa omia tarinoita, uskomuksia, 

eikä kaunistella kertomuksia. Riittää, jos lapsi saa 

kuulla Raamatun tarinoiden kautta, miten <strong>Jumala</strong> 

ja ihminen kohtaavat. Siitä hän saa aineistoa 

muovata oma käsityksensä <strong>Jumala</strong>sta. Kuva 

muuttuu elämän myötä, mutta jos ei ole mitään 

tietoa, silloin ei ole mitään kuvaakaan. Jos jätämme 

lapsen uskon ulkopuolelle, silloin olemme 

vanhempina tehneet myös valinnan hänen puolestaan. 

Tieto ei ole pahasta, ja jokainen lapsi haluaa 

keskustella myös asioista, jotka tuntuvat olevan 

järjen ulkopuolella. Juuri sellaiset asiat ovat 

mielenkiintoisia, mutta jos aikuinen ei suostu keskusteluun 

tai sulkee lapsenkin suun, silloin lapsi 

jää asioidensa ja kysymystensä kanssa yksin. Ole 

rohkeasti aikuinen ja kestä lapsen kysymykset ja 

uteliaisuus! Lapsen kysymykset voivat olla ponnahduslauta 

omillekin uskon kysymyksille. 

Helena Eckhoff 

Das Kind hat ein Recht auf Wissen 

Die Welt eines Kindes ist konkret und verständlich. 

Durch Phantasie und aufgrund früherer Erlebnisse 

werden neue Informationen eingeordnet. 

Sie geben Sicherheit oder machen unsicher, 

je nachdem, welche Erfahrungen das Kind gemacht 

und welche Unterstützung es von Erwachsenen 

erhalten hat. 

Religiöse Fragen sind für das Kind nicht schwieriger 

als andere Fragen. Für viele Erwachsene sind 

sie jedoch zu persönlichen Geheimnissen geworden, 

über die man nicht spricht. Ein Kind hat aber 

das Recht, Informationen zu bekommen, nach 

denen es dürstet – auch über religiöse Fragen, 

Gott und die Bibel. 

Gerade wenn wir dem Kind die Freiheit geben 

wollen, später selbst über die Zugehörigkeit zu 

einer Kirche entscheiden zu können, müssen wir 

ihm Informationen liefern. Sonst hat das Kind 

keine Alternativen, um sich zu entscheiden. Wenn 

wir dem Kind nichts über Gott erzählen, haben 

wir bereits eine Entscheidung für es getroffen. 

Es ist wichtig, von Gott so zu erzählen, wie die 

Bibel es tut, ohne eigene Geschichten dazu zu 

erfinden oder die biblischen Geschichten zu verschönern. 

Durch die Geschichten der Bibel bekommt 

das Kind eine Vorstellung davon, wie Gott 

und Mensch sich begegnen. Diese Vorstellung ändert 

sich naturgemäß im Laufe des Lebens. Wichtig 

ist aber, dass das Kind überhaupt Wissen hat, 

das ihm ermöglicht, sich eine eigene Meinung zu 

bilden. Und dass es mit seinen Fragen ernst genommen 

wird, auch solchen, die rational nicht 

aufzulösen sind. 

Einem Kind muss man auf Augenhöhe begegnen, 

beim Spielen und im Gespräch. Der Erwachsene 

muss Sicherheit vermitteln, braucht aber 

nicht eine Antwort auf alle Fragen zu haben. Es 

ist erlaubt, sich zusammen mit dem Kind zu wundern 

– und manchmal entdeckt man dabei auch 

als Erwachsener neue Welten! 

Deutsche Zusammenfassung: 

Ritva Prinz 

| 

4 • 2012

Kun omat sanat eivät riitä 

Rukousvinkkejä 

Illalla 

Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo. 

Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo. 

Ota hellään huomahasi vanhempani rakkahat, 

koti kallis, siskot, veikot, jotka kanssain kasvavat. 

Suo mun päivän puuhissani sinun kanssas kulkea. 

Sua muistain iltasella silmät kiinni sulkea. 

Tule Jeesus lapses luo, armos siunaukses suo. 

Tue pientä horjuvaa. Johda tietä oikeaa. 

Aamen 

Aamulla ja päivän mittaan 

Jeesus, yöllä varjelit, vaan nyt päättyi uni. 

Siunaa koulumatkani ja muutkin puuhailuni. 

Aamen. 

Nyt silmäin alla Jeesuksen olemme tulleet yhtehen. 

Sä, Herra, kaikki ravitset, siis siunaa pöydän antimet. 

Aamen. 

kuva: KT / Maria Manelius 

Rukous lapsen puolesta 

<strong>Jumala</strong>, minun käteni eivät yllä suojelemaan lastani hänen matkoillaan. 

Kristus, kulje sinä lapseni kanssa juuri nyt. 

Anna rukousteni saavuttaa hänet ja siunata sinun läsnäolollasi. 

Anna hänelle rohkeutta valloittaa maailmaa ja voimaa irottautua kodin turvasta. 

Anna samalla harkintaa ja viisautta ottaa vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä. 

Jätän oman pelkoni ja ahdistukseni sinulle uskoen, 

että sinä olet minun ja lapseni turva ja apu. 

Aamen. 

Lähde: www.evl.fi/kappeli > rukouksia 

Näiltä sivuilta löydät muitakin vanhoja ja uusia rukouksia 

4 • 2012 |

Was ist eine Kinderbibel – 

Was ist eine gute Kinderbibel 

Um mich der Frage anzunähern, was eine Kinderbibel 

oder gar eine gute Kinderbibel sei, 

habe ich mich zunächst gefragt, seit wann es 

denn so etwas wie Kinderbibeln gibt. 

Viele kennen noch die bekanntesten Kinderbibeln 

des 20. Jahrhunderts: die von Jörg Erb mit 

Bildern von Paula Jordan, von der seit 1941 mit 60 

Auflagen über 1,6 Millionen Exemplare verkauft 

wurden, sowie die des Holländer Pädagogen Anne 

de Vries, die erstmals 1948 erschien und von der 

insgesamt über 1,5 Millionen deutschsprachige 

Exemplare verkauft worden sind. 

Bild und Text erzählen 

Doch die Wurzeln der Kinderbibel reichen weit 

hinter das 20. Jahrhundert zurück, mindestens in 

die Reformationszeit. 1529 veröffentliche Martin 

Luther das „Passional“, das 50 biblische Bilder mit 

kurzen Texten enthält. Im Vorwort wird das pädagogische 

Konzept erläutert: Vor allem die Bilder 

seien wichtig „um der Kinder und Einfältigen 

willen, welche durch Bildnis und Gleichnis besser 

bewegt werden, die göttlichen Geschichten zu 

behalten als durch bloße Worte oder Lehre.“ 

Dabei ist es bis heute geblieben. Der Text und 

die Bilder unterstützen sich gegenseitig bei der 

Vermittlung der biblischen Botschaft. Sie bilden 

eine Einheit, die dem Kind hilft, über die Geschichten, 

über Gott und über seine eigene Beziehung 

zu Gott nachzudenken. 

Die Entscheidung, die alle Kinderbibelautoren 

und –illustratoren treffen müssen, ist die, ob sie 

grundsätzlich eher das Kind an die Hand nehmen 

und es in die Welt der Bibel hinbewegen oder ob 

sie eher die Welt der Bibel zum heutigen Kind 

bewegen. Im ersten Falle liegt die Gefahr darin, 

dass die Texte schwer verständlich und fremd 

bleiben, im zweiten daran, dass nicht mehr erkennbar 

ist, dass Menschen zur biblischen Zeit 

anders und in einer anderen Vorstellungswelt gelebt 

haben als wir heute und dass die biblische 

Botschaft schnell ihre Vielschichtigkeit verliert. 

Die Kunst besteht darin, die Balance zu finden – 

dem heutigen Kind zu helfen, mit der Fremdheit 

der Bibel vertraut zu werden. Ob dies tatsächlich 

gelingt, sollte ein kritischer Käufer einer Kinderbibel 

überprüfen. 

Hilfreiche Kriterien bei der Suche nach 

einer guten Kinderbibel 

Es gibt weit über 600 deutschsprachige Kinderbibeln, 

von denen ca. 250 zurzeit neu oder antiquarisch 

leicht zugänglich sind. Wie soll man sich 

da noch orientieren können – woran erkennt man 

eine gute Kinderbibel 

Hilfreich sind häufig Vor- oder Nachworte, in 

denen die Autoren Rechenschaft z.B. über die 

Textauswahl oder über ihre Ziele ablegen. Doch 

diese gibt es leider sehr selten. 

Ein Blick in das Inhaltsverzeichnis verrät viel 

über die Gewichtung Altes/Neues Testament 

sowie über den Stil der Kinderbibel – durch die 

Überschriften, die den Geschichten gegeben 

sind. Darüber hinaus kann man leicht überprüfen, 

ob sogenannte „schwierige“ oder „dunkle“ 

Geschichten aufgenommen wurden – Kain und 

Abel, Hiob, Jesus in Gethsemane… 

Liest man dann einige Zeilen hier und da, erkennt 

man, wie mit sogenannten „schwierigen“ 

Begriffen umgegangen wird. Kommen Begriffe, 

die aus unserer Alltagssprache oft verschwunden 

sind, noch vor – Sünde, Gnade, Arche u.ä. 

Hilfreich ist es, wenn sie nicht vermieden aber im 

Satzzusammenhang erläutert werden. 

Eine andere Frage ist es, ob die Kinderbibelautoren 

mehr wissen als die biblischen Autoren – 

10 | 

4 • 2012

z.B. über die Beweggründe Gottes bei der Sintflut 

oder bei der Geschichte von Kain und Abel. 

Die Bilder einer Kinderbibel vermitteln vieles, 

was nicht in Worte gefasst werden kann – über 

Sitten und Traditionen, über Bauweise oder Kleidung 

der Menschen, über die Landschaft, in der 

die biblischen Geschichten sich ereignet haben, 

über das Menschen-, Jesus- und Gottesbild. Sind 

alle Menschen immer fröhlich oder wird auch das 

Leiden der Menschen oder gar das Leiden Jesu 

ernstgenommen und dargestellt Wie wird Jesus 

als Auferstandener dargestellt 

Wenn man dann eine Kinderbibel kaufen 

möchte, muss man auch noch das Kind berücksichtigen, 

welches die Kinderbibel bekommen 

soll: Liest es schon allein, liest es gern oder lässt 

es sich gern vorlesen, welche Art Bilder schaut es 

sich gern an, wird mit ihm über die Geschichten 

gesprochen oder soll es sich allein mit der Kinderbibel 

beschäftigen… 

Es ist vor allem bei Kinderbibeln für kleine Kinder 

wichtig, darauf zu achten, dass die Art der 

Bilder und Geschichtschreibung es dem Kind ermöglicht, 

sich weiterzuentwickeln und in seinem 

Glauben zu wachsen. Die Geschichten der 

Bibel sind vielschichtig und häufig für unterschiedliche 

Interpretationsmöglichkeiten offen. 

Sie nehmen menschliches Freud und Leid ernst 

und lassen es zu, dass sich das Gottesbild entwickeln 

und der Glaube durch die Lebenserfahrung 

ändern kann. Kinderbibeln sollten daher nicht zu 

viel erklären und erläutern oder jegliches Leid 

und Bosheit verschweigen, sondern dem Kind 

helfen, auf seiner Entwicklungsstufe zu glauben 

und zu wachsen. 

Wer sich mehr mit dem Thema beschäftigen 

möchte, dem sei das Buch von Michael Landgraf, 

„Kinderbibel damals – heute – morgen. Zeitreise, 

Orientierungshilfe und Kreativimpulse“ (Neustadt 

2009), wärmstens empfohlen. Und wer großes 

Interesse hat und eine Gruppe von mindestens 

sechs Personen zusammenbekommt, kann gern 

ein Seminar zum Thema „Alte Worte für junge 

Ohren – Eine Begegnung mit Kinderbibeln“ bei 

mir buchen – selbstverständlich auch auf Finnisch. 

Päivi Lukkari 

Einige empfehlenswerte Kinderbibeln 

Für Kindergartenalter: 

Thomas Erne / Ulises Wensell, Die große 

Ravensburger Kinderbibel, Ravensburg 2002 

Tanja Jeschke / Marijke ten Cate, 

Die Bibel für Kinder, Stuttgart 2008 

Karin Jeromin / Rüdiger Pfeffer, 

Komm, freu dich mit mir, Stuttgart 2000 

Mathias Jeschke / Rüdiger Pfeffer, 

Komm, lass uns feiern, Stuttgart 2006 

Für Grundschulalter: 

Christiane Herrlinger / Dieter Konsek, 

Unter Gottes weitem Himmel, Stuttgart 2003 

Michael Landgraf, Die Bibel elementar, 2010 

Martina Merckel-Braun / Judith Arndt, 

Elberfelder Kinderbibel, 

Wuppertal / Dillenburg 2006 

Für Kinder und Jugendliche ab ca. 12 Jahren: 

Diana Klöpper / Kerstin Schiffner, 

Gütersloher Erzählbibel, Gütersloh 2004 

Klaus Knoke / Esben Hanefelt Kristensen, 

Die Bibel, Stuttgart 2001 

Werner Laubi / Annegret Fuchshuber, 

Kinderbibel, Lahr 1992 

4 • 2012 | 11

Raamattuja lapsille 

Suomeksi on tarjolla hyvin monia erilaisia lapsille 

suunnattuja versioita Raamatusta. Suurin 

osa on käännöksiä, mutta mahtuupa joukkoon 

joku aidosti suomalainenkin versio. Esittelen 

tässä muutamia, eri-ikäisille suunnattuja kirjoja. 

Pikku Piplia, Suomen Pipliaseura 

Pienille lapsille suunnattu englannista suomeksi 

käännetty lastenraamattu on kauniisti kuvitettu, 

suuritekstinen ja selkeä kirja, joka sopii niin 

perheen pienimpien kanssa yhdessä luettavaksi 

kuin lapsen itsensä katseltavaksikin. Lyhyet kertomukset 

tiivistävät hienosti eri puolilta Raamattua 

tuttuja elementtejä, joita värikkäät, suuret 

kuvat täydentävät. Kirja sisältää parikymmentä 

keskeisintä Raamatun kertomusta. Leikki-ikäisen 

ensimmäiseksi omaksi Raamatuksikin sopiva kirja 

on vaikkapa kaunis lahja kummilapselle. 

Lasten Piplia – rakkaimmat raamatunkertomukset, 

Kustannus Oy Arkki 

Tämän 30 raamatunkertomusta sisältävän kirjan 

vahvuus on maalauksellisen kauniissa kuvituksessa. 

Tiiviisti kerrotut, pelkistetyt kertomukset 

ovat Raamatulle uskollisia ja samalla mukavan 

sujuvasti kirjoitettuja. Nimensä mukaisesti kirja 

sisältää irrallisia kertomuksia Raamatusta, mikä 

tekee Raamatun kokonaisuuden hahmottamisen 

vaikeaksi. Kauniin kuvituksensa vuoksi kirja 

on oivallinen lahja, mutta ei oikein toimi lapsen 

ainoana Raamattuna. Alkuperäisteos on englanninkielinen. 

Suomen lasten Raamattu, Otava 

Jaakko Heinimäen kirjoittama laaja kokonaisuus 

tarjoaa erinomaisen läpileikkauksen Raamatun 

kertomuksista, jotka on loistavasti sidottu 

kiinni toisiinsa. Cristel Rönnsin humoristisiin 

kuviin on piilotettu nykypäivän ilmiöitä. Mooseksella 

on jalassaan crocsit, Delila näpyttelee kännykkää 

Simsonin pöllyttäessä pitkää tukkaansa 

hiustenkuivaajalla. Heinimäen teksti on hyvää 

kerronnallista kieltä, jota on ilo lukea aikuisenkin. 

”Suomen lasten Raamattu” on kodin aarre, 

jonka ei tarvitse jäädä pölyttymään kirjahyllyyn. 

Kohderyhmänä kirjalla ovat lähinnä hiukan isommat 

kouluikäiset lapset ja nuoret. Kirjan alussa 

oleva, lähes artikkelinomainen esipuhe Raamatun 

merkityksestä innostaa tutustuttamaan lapsia ja 

nuoria Raamatun kertomuksiin. 

Lapsen Raamattu, Lasten keskus 

Alun perin ruotsalalainen lastenraamattujen 

klassikko julkaistiin ensimmäisen kerran suomessa 

v. 1996. Nyt jo rippikouluikään ehtinyt kirja 

on uhmannut aikaa ansiokkaasti. Kirjasta löytyvät 

kaikki Raamatun peruskertomukset lempeästi 

kuvitettuina. Kertomukset sisältävät mukavalla 

tavalla paljon tiedollisia aineksia. Teksti on sujuvaa, 

mikä takaa mukavan lukukokemuksen pienille 

koululaisille itselleen tai vaikkapa yhteisiin 

iltahetkiin aikuisen kanssa. 

Joka päivän Kuvaraamattu, Lasten keskus 

Kouluikäisille sopiva Raamattu sisältää 365 kertomusta, 

yhden jokaiselle päivälle. Lyhyehköt tarinat 

sopivat lapsen itse luettaviksi, mutta on 

niitä mukava tutkia yhdessä aikuisen kanssakin. 

Kaunis kuvitus luo kirjalle viimeistellyn olemuksen. 

Kertomusten sivuun liitetyt tekstipoiminnot 

ovat suoraan Raamatusta ja sisältävät viitteet, 

12 | 

4 • 2012

mistä kyseiset kohdat löytyvät. Kirjan 

loppuun on koottu aakkostettu 

tietokirjamainen osuus Raamatun 

ajan ihmisten elämästä ja elinpiiriin 

liittyvistä asioista. Laaja kirja 

on melkein kuin oikea Raamattu, 

niin monia kertomuksia se pitää sisällään. 

Kirja on käännetty englanninkielisestä 

teoksesta ”The Everyday 

Bible”. 

Manga-Raamattu, 

Kustannusarkki 

Sarjakuvaromaanin muotoon kirjoitettu 

ja piirretty kertomus maalaa 

lukijan silmien eteen Raamatusta 

tuttuja kertomuksia. ”Manga-Raamattu” 

viehättää erilaisuudellaan ja 

imaisee nopealukuisena mukaansa 

tuttuihin seikkailuihin. Sarjakuvien 

lomassa vinkataan lukemaan lisää 

Raamattuun viittaavien jaemerkintöjen 

kautta. Sarjakuvatoteutus 

uppoaa erityisen hyvin rippikouluikää 

lähestyviin nuoriin, myös poikiin. 

Kirjan alkuperäiskieli on englanti. 

Satu Reinikainen 

kuva: KT / Markku Pihlaja 

Satu Reinikainen on lapsityönohjaaja 

ja lastenkirjailija, joka työskentelee 

Nokian seurakunnassa. Satu 

on kirjoittanut lastenkirjoja ja avustanut 

monia lehtiä kuvin ja tekstein. 

Hän on kirjoittanut mm. jatkokertomuksen 

Lasten Pyhäkoululehteen v. 

2010, pitänyt pitkään lasten palstaa 

”Elämään”-lehdessä ja ”Rengas”- 

lehdessä v. 2000-2005. 

4 • 2012 | 13

toripaikka / Marktplatz 

Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä 

H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax 

+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein 

Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. 

Schleiermacherstr. 24a, 10961 

Berlin, alk. 25 €/yö, booking@finnlandzentrum.de, 

www.suomikeskus.de 

Etsimme kotiapulaista Hampurin lähiseudulle. 

Suomalais/saksalainen perhe 

(3 lasta - vain 2 asuu enää kotona) etsii 

kotiapulaista Großhansdorfiin. Jos olet 

kiinnostunut ja sinulla on oma auto käytettävissä 

ja olet eläinrakas, niin olethan 

meihin pikaisesti yhteydessä. Työaika n. 

20-25 tuntia viikossa. 0173-2770773 

Suomi Shop - Suomi Travel Frankfurt 

Mörfelder Landstrasse 19, 

Frankfurt-Sachsenhausen 

• Südbahnhof 150 m 

• 3 asiakasparkkipaikkaa 

Tel. 069-5780 1894, 

info@suomitravel.de 

* Matkapaketit, lento-, laivaliput: 

www.suomitravel.de 

* Elintarvikkeet, lahjat, Suomi-tuotteet: 

www.suomishop.de 

GOOD NIGHT, BETTER DAY. 

Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat 

Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat 

Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt 

Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529 

info@fennobed.de · www.fennobed.de 

Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin 

Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich 

PEPESOUND 

Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin 

levyt, kasetit sekä nauhat. 07626- 

971545 / www.pepesound.org 

Asunnon tarve 5 kk:ksi Bad Camberg/Waldems/ymp. 

Miehen työ tuo meidät Hesseniin 

1.4.-10.8.2012. Haluamme vuokrata 

kalustetun talon/asunnon, 5-henk. perheellemme. 

Mukanamme tulee myös kaksi 

koiraa. outi.hyytinen@elisanet.fi 

katso myös: www.rengas.de 

Ausbildung zur/zum 

Steuerfachangestellten 

haemme Taunuksella olevaan toimistoomme 

elokuusta 2012 alkaen verotuksesta 

kiinnostunutta nuorta tai 

myös vähän vanhempaa oppisopimuskoulutettavaa. 

Perusedellytyksenä saksan 

kielen taito ja toisen asteen koulutus. 

Koulutuksen sisällöstä lisää täältä: 

http://www.stbk-hessen.de/ 

Steuerfachangestellte_r 

Hakemukset CV:n ja todistusten kera 

mielellään sähköpostitse: info@tifcon.de 

Lisätietoja antaa: Sari Trosien 

Tel. 06081-5769950 

Finnisch-Schwedisch-Englisch 

Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen 

WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro 

Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn 

vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ 

valantehnyt kielenkääntäjä 

Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn 

Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506 

Mobiltel. 0172 421 09 54 

Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de 

www.wm-uebersetzungsbuero.de 

Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./Tel. 0511-2796600 

14 | 

4 • 2012

Palveluhakemisto / Dienstleistungen 

Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti 

Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin 

Taina Palokangas-Büsing 

Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54 

Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de 

Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa 

Zahnarztpraxis 

Marianne Lienard 

Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover 

www.praxislienard.com, Telefon: 0511-461353 

Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin 

Sari Heipp 

München, puh./Tel. 0177-2837038, sari@heipp.de 

Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin 

Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) 

ELINA OLDENBOURG 

Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 

Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M. 

elinao@aol.com 

FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH 

Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin 

Dr. Angela Plöger 

Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg 

Tel. 040-8004919 

Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK 

Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin 

RITVA JAKOILA 

Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M. 

Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061 

jakoila@t-online.de 

Valant. kielenkääntäjä 

beeidigte Dolmetscherin 

Ritva Kaarina Schröder 

FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH 

Ebelingstr. 4, 30659 Hannover 

Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 

E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de 

Beratung & therapeutische Begleitung 

mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse 

Satu Marjatta Massaly 

HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie 

50935 Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel. 01522 – 9267514 

suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri 

Sanna Rauhala-Parrey 

Bahrenfelder Steindamm 37 

/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg 

Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 

avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, 

to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 

Suomalainen psykoterapeutti 

Dr.med. Carita Schneider 

Friedensallee 62a, 22765 Hamburg 

Puh./Tel.: 040-89018823 

Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch 

Lento- ja laivaliput, seuramatkat 

Eija Kassner, TravelNet 

(Thomas Cook Group) 

Tel. 09131-994350, Mobil 0172-9472801 

E-Mail eija.kassner@t-online.de 

Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! 

§ § 

www.tifcon.de 

Verot/Steuern 

Veroja suomeksi ja saksaksi 

Deutsch - Finnisches Steuerrecht 

Steuerberatung Trosien 

Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien 

Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de 

Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht 

Kai Schröder 

Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch 

Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 

4 • 2012 | 15

Tasa-arvoinen Suomi 

kuva: Samantha Dietmar, LALU CREATION 

Työskennellessäni 

Münsterin yliopistolla 

2004 kävin 

silloisen esimieheni 

kanssa työmatkalla 

Tukholman Karolinska 

Institutetissa. 

Yllätyin ruotsalaisessa 

korkeakoulussa 

siitä, että ensinnäkin 

melkein 

kaikki palaveripöydässä 

istuvat ruotsalaiset 

vastuuhenkilöt olivat naisia, joista sitä 

paitsi suuri osa oli enemmänkin minun kuin esimieheni 

ikäisiä. Toiseksi minulle jäi se muistikuva, 

että noin joka toinen näistä keskitason johtajista 

oli raskaana. Huomasin olevani kymmenen 

Saksassa asutun vuoden jälkeen yllättävän hämääntynyt 

asiasta. Kun yksi harvoista huoneessa 

olleista miehistä viittasi erään naisjohtajan tulevaan 

äitiyslomaan ja siihen, milloin tämä taas 

palaisi töihin, naisjohtaja huomautti, että „ellen 

sitten heti perään tule uudelleen raskaaksi“. 

Tämänkaltaiseen naiseuden ja johtajuuden yhdistämisen 

itsestäänselvyyteen en ole usein törmännyt 

Suomessa. Mutta eroja on myös Suomen 

ja Saksan välillä. Saksassa alueiden erilaisuus korostuu 

eritoten juuri tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. 

Entisen Itä-Saksan alueella on paljon 

lasten päiväkotipaikkoja, kun taas esimerkiksi 

joillain Nordrhein-Westfalenin katolis-konservatiivisilla 

alueilla suomalainen nainen tuntee 

matkustaneensa aikakoneella keskiajalle. Kuitenkin 

melkein kaikkialla Saksassa Suomea tarkastellaan 

tasa-arvon ja edistyksellisyyden edelläkävijänä. 

Myytti tai ei, mutta joitakin kuin kiveen hakattuja 

tasa-arvon periaatteita Suomessa on. Suomen 

historia ja vanhat tavat ovat muokanneet 

vahvasti nykyistä suomalaisen naisen yhteiskunnallista 

roolia. Naiset ovat Suomessa perinteisesti 

osallistuneet työhön miesten rinnalla. Pienet 

maatilat vaativat täyttä työpanosta sekä miehiltä 

että naisilta, ja elinkeinorakenteen myöhemmin 

muuttuessa naiset työskentelivät laajasti 

sekä teollisuudessa että palvelualoilla. 

Myös suomalaisissa kaupungeissa nainen ja 

mies ovat aina työskennelleet kodin ulkopuolella. 

Pitkään on korostettu, että perheen hoivaamisen, 

ansiotyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen 

tulee kuulua samoin perustein naisille ja 

miehille. 1960-luvun uudistusvaatimukset sekä 

sosiaaliturvan ja -palveluiden rakenteellinen kehitys 

vetosivat sekä naisiin että miehiin. 

Suomalaiset miehet ja naiset saivat yhtä aikaa 

täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Suomen 

naiset saivat näin äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 

ja kolmansina maailmassa. Samalla Suomen 

eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset 

naisparlamentaarikot. Vuonna 1907 ensimmäiseen 

yksikamariseen eduskuntaan valittiin 19 

naista ja 181 miestä. 1980-luvulla eduskunnassa 

oli yli 30 prosenttia naisia, vuoden 2011 eduskuntavaalien 

ehdokkaista 39 prosenttia oli naisia. 

Ministereinä naisia on ollut viime hallituksissa 

noin 40 prosenttia. Ensimmäinen naispääministeri 

nimitettiin virkaansa 2003 ja Suomen ensimmäinen 

naispresidentti, Tarja Halonen, oli virassa 

kaksi kautta vuodesta 2000 vuoteen 2012. 

Naisten osallistuminen politiikkaan on vaikuttanut 

myös poliittisten päätösten sisältöön. Naiset 

ovat vahvistaneet muun muassa sosiaalipolitiikan 

merkitystä, painottaneet naisten oikeuksia 

16 | 

4 • 2012

sekä lähteneet parantamaan turvattomien lasten 

ja naisten asemaa. Näihin poliittisiin päätöksiin 

perustuu pitkälti myös suomalainen hyvinvointivaltio 

ja Suomen tasa-arvoinen yhteiskunta. 

Suomen työvoima on jakaantunut lähes tasan 

naisiin ja miehiin, ja naisten korkea työllisyys on 

verrattain hyvin pystytty yhdistämään suhteellisen 

korkeaan syntyvyyteen. Myös pienten lasten 

äideillä on mahdollisuus työskennellä kodin 

ulkopuolella, ja lasten päivähoito ja perhevapaat 

tukevat molempien tai ainoan vanhemman työssäkäyntiä. 

Äiti voi hoitaa lastaan kotona kolme 

vuotta menettämättä työpaikkaansa. Sekä naiset 

että miehet tekevät useimmiten kokopäivätyötä, 

Saksassa yleistä osa-aikatyötä ei Suomessa 

juurikaan käytetä lastenhoidon ja työn yhteensovittamiseksi. 

Naisten työllisyysaste (15–64 v) 

on tällä hetkellä noin 67 prosenttia ja miesten 

70 prosenttia. 

Tästä huolimatta myös Suomen tasa-arvoasioissa 

on vielä paljon tehtävää. Varsinkin palkkauksen 

eroavuudet ovat edelleen suuri ongelma. 

Vaikka samapalkkaisuuden periaate on todettu 

sekä Suomen perustuslaissa että tasa-arvolaissa, 

vastaa suomalaisen miehen euro edelleen 

suomalaisen naisen 80 senttiä. Naisten aloilla 

ja ammateissa maksetaan vielä tänä päivänäkin 

matalampia palkkoja kuin miesten aloilla ja 

ammateissa. Tämä ei kerro ainoastaan ammattien 

yhteiskunnallisen arvostuksen eroavuudesta, 

vaan myös päättäjien arvomaailmasta. 

Viimeaikoina syntyneet miesliikkeet ovat yhdistäneet 

voimansa ajamaan myös miehen etuja. 

Avioeroissa naisilla on ollut perinteisesti lasten 

huoltajuuteen oikeus puolellaan. Nyt isät ovat 

ryhtyneet vaatimaan itselleen aktiivisempaa roolia 

lastensa elämässä myös eron jälkeen. 

Tasa-arvoon liittyvät 

eroavaisuudet näkyvät 

loppujen lopuksi yleensä 

hyvin pienissä arjen asioissa. 

Ero suomalaisen ja 

saksalaisen yhteiskunnan 

tasa-arvossa vaikuttaa lähinnä 

olevan se, että Suomessa 

tasa-arvo on kansaan sisäänrakennettua. 

Vaikkapa työyhteyksissä huomaa 

usein, että Suomessa kuunnellaan sisältöä, Saksassa 

katsotaan ihmistä. Suomessa omia perheeseen 

liittyviä ratkaisujaan joutuu selittelemään 

vähemmän. Mutta mitä työssäkäyvä pienen lapsen 

äiti joutuu Saksassa selittelemään, ei kuitenkaan 

ole mitään siihen verrattuna, mitä kotiin 

jäävä isä saa Saksassa kuulla. Tasa-arvoasiat 

ovatkin loppujen lopuksi ehkä enemmän asennekuin 

järjestelmäkysymyksiä, perinteet ja tottumukset 

määrittävät tasa-arvoa enemmän kuin 

instituutiot ja rakenteet. 

Nykyiset yhteiskunnalliset haasteet pakottavat 

myös Suomen hallituksen lisäämään naisten 

ja miesten työllisyyttä ja pidentämään yleisesti 

työssäoloaikaa. Tämä edellyttää entistä parempaa 

työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja 

vahvempaa yhteiskunnallista ja sosiaalista tasaarvoa 

– eikä ainoastaan miesten ja naisten välillä, 

vaan ihmisten välillä. 

Anna-Maija Mertens 

Anna-Maija Mertens on toiminut 

Suomen-Saksan-instituutin johtajana 

vuodesta 2010 alkaen. 

kuva: Nadezhda Bolotina - Fotolia 

4 • 2012 | 17

Finnland – das Land 

der Gleichberechtigung 

Foto: Nadezhda Bolotina - Fotolia 

18 | 

4 • 2012 

Fast überall in Deutschland 

hat Finnland den 

Ruf, ein Vorreiter der 

Gleichberechtigung zu 

sein. Dort bildete sich 

in früheren Zeiten nicht 

in gleichem Maße wie in 

Deutschland eine bürgerliche 

Mittelschicht heraus, 

in der die Frau am Arbeitsleben 

nur in relativ geringem 

Maße beteiligt war. Stattdessen 

mussten sich im Agrarland Finnland 

auf den meist kleinen Bauernhöfen Frauen genauso 

wie Männer voll einbringen. Auch später 

beteiligten sich die finnischen Frauen in der Industrie 

und im Dienstleistungsgewerbe weitgehend 

am Arbeitsleben. Diese Hintergründe prägen 

das Frauenbild in der finnischen Gesellschaft 

bis heute. Beide Geschlechter beförderten die 

Reformforderungen in den 1960er Jahren und 

die Entwicklung der sozialen Leistungen und 

Strukturen. Schon lange wird betont, dass die 

Verantwortung für Familie, Berufstätigkeit und 

gesellschaftliche Einflussnahme gleichermaßen 

Aufgabe von Frauen und Männern ist. 

In Finnland bekamen Frauen und Männer die 

vollen politischen Rechte zur gleichen Zeit. 1906 

waren die finnischen Frauen die ersten in Europa 

und die dritten in der Welt, die das Wahlrecht bekamen. 

Das 1907 gewählte erste finnische Parlament 

bestand aus 19 Frauen – weltweit die ersten 

weiblichen Parlamentarier − und 181 Männern. 

Von den Kandidaten bei den Parlamentswahlen 

2011 waren 39 % Frauen. In den letzten Regierungen 

besetzten Frauen ca. 40 % der Ministerposten. 

2003 bekam Finnland die erste Premierministerin 

und von 2000 bis 2012 wurde das 

Land von einer Präsidentin regiert. 

Inhaltlich haben die Frauen vor allem in der 

Sozialpolitik und für die Rechte von Frauen 

und Kindern Einfluss genommen und so weitgehend 

den Grundstein für den Wohlstand und 

die Gleichberechtigung in der finnischen Gesellschaft 

gelegt. 

Die arbeitende Bevölkerung teilt sich in Finnland 

fast zu gleichen Teilen in Frauen und Männer. Sowohl 

Frauen als auch Männer arbeiten meist Vollzeit. 

Die Berufstätigkeit von Eltern von kleinen 

Kindern wird durch Kindertagespflege und Familienzeiten 

mit Kündigungsschutz ermöglicht. 

Und doch gibt es auch Fragen, die noch gelöst 

werden müssen. Frauen verdienen trotz gesetzlicher 

Gleichstellung immer noch weniger 

als Männer und in Branchen, in denen traditionell 

viele Frauen arbeiten, ist das Lohnniveau 

niedriger. Aber auch die Männer sehen in der 

letzten Zeit ihre Rechte bedroht, besonders bei 

Fragen der Erziehungsberechtigung in Scheidungsfällen. 

In Finnland scheint die Gleichberechtigung in 

den Köpfen der Menschen selbstverständlicher 

zu sein. In Deutschland muss sich eine berufstätige 

Mutter von kleinen Kindern immer noch 

oft rechtfertigen – und erst recht der Vater, der 

zu Hause bleibt! 

Die jetzigen gesellschaftlichen Herausforderungen 

in der Arbeits- und Sozialpolitik machen 

auch in Finnland eine steigende Gleichberechtigung 

notwendig – nicht nur zwischen Frauen 

und Männern, sondern zwischen Menschen 

überhaupt. 

Die Verfasserin Dr. Anna-Maija Mertens leitet seit 

2010 das Finnland-Institut in Deutschland. 

Deutsche Zusammenfassung: 

Marion Holtkamp und Ritva Prinz 

i 

INFO: 

Finnland-Institut in Deutschland 

Georgenstr. 24, 1. OG, 10117 Berlin 

Tel. 030-520026010, info@finstitut.de 

www.finnland-institut.de

kuva: © Maarit Mustonen/World Design Capital Helsinki 2012 

Design osana jokapäiväistä elämää 

Tämän vuoden World Design Capital (Maailman muotoilupääkaupunki) 

löytyy Suomesta! Helsingin, Espoon, 

Kauniaisen, Vantaan ja Lahden yhteinen designvuosi alkoi 

vuoden vaihtuessa näyttävästi Senaatintorilla ja on 

nyt kevään lähestyessä jo hyvässä vauhdissa. 

Suomalainen design tunnetaan maailmalla etenkin käytännönläheisyydestään. 

Voisikin olettaa, että designvuoden 

ohjelman rungon muodostaisivat vanhat tuttumme, 

kuten suomalainen lasimuotoilu ja arkkitehtuuri. WDC 

tarjoaa kuitenkin enemmän. Ydinajatuksena on järjestäjien 

mukaan herättää keskustelua siitä, miten muotoilu 

voisi tehdä elämästä parempaa, sujuvampaa ja toimivampaa. 

„Tavoitteenamme on yksinkertaisesti parempi kaupunki. 

Yritämme innostaa ihmisiä erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja projektien avulla. Hankkeessa 

on mukana paljon erikokoisia ja -näköisiä toimijoita”, tiivistää designpääkaupunkijohtaja 

Pekka Timonen. 

Designin vietäväksi voi Suomessa antautua vaikka vuoden 2012 jokaisena päivänä. Tapahtumien kirjo 

vaihtelee lyhyistä tempauksista pidempiaikaisiin projekteihin. Hyvä esimerkki tällaisesta koko vuoden 

kestävästä on kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä, moderni kaupunkiviljelyn keidas, joka tarjoaa 

puitteet paitsi viljelylle, myös talkoille, työpajoille ja kulttuuritapahtumille. Lisää Kääntöpöydästä ja 

designpääkaupungin muista hankkeista: www.wdchelsinki2012.fi. 

Ajankohtaista kulttuurikalenterista 

16.4.–27.4.2012 Näyttely kestävästä rakentamisesta Suomessa: ”HOLZ. Nachhaltiges 

Bauen in Finnland”. Handwerkskammer, Lüneburg. 

19.4.–26.8.2012 Lasitaiteilijoiden Jukka Isotalon ja Jan Torstenssonin näyttely 

”Recycling-Design in Finnland”. Museum Kunstpalast, Düsseldorf. 

19.4.2012 Peter von Baghin elokuva ”Helsinki, Forever”. Suomi-instituutti, Berliini. 

2.5.–4.5.2012 Kenneth Kvarnströmin yhdessä Helsinki Dance Companyn ja 

NorrlandsOperan kanssa toteuttama ”(play)”-tanssiesitys Movimentosfestivaaleilla. 

KraftWerk, Wolfsburg. 

Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin 

verkkosivuilta www.finnland.de 

4 • 2012 | 19

”Takaisin Suomeen” 

Saksan ulkosuomalaiset Internet-kyselyn ahkerimpia vastaajia 

Noin 1,3 miljoonasta ulkosuomalaisesta ja siirtolaisuudesta 

on olemassa suuri määrä tutkimuksia. 

Tutkimustuloksia on muun muassa koottu 

Siirtolaisuusinstituutin julkaisemaan teossarjaan 

”Suomalaisen siirtolaisuuden historia 1–6”. Sarjan 

viimeinen osa ”Suomalaiset Euroopassa” (2008) 

osoittaa, että tutkittu tieto erityisesti Euroopan 

alueella asuvista Suomen kansalaisista on yllättävän 

vähäistä. Tätä tutkimuksellista vajetta poistetaan 

Juuret Suomessa -hankkeessa (1.5.2011– 

30.4.2013), jossa selvitetään Euroopan Unionin 

maissa asuvien suomalaisten ja heidän lastensa 

Suomi-kuvaa ja paluumuuton edellytyksiä. 

Kyseessä on jatkohanke Takaisin Suomeen -esiselvitykselle 

(2010–2011), jonka aikana kerättiin 

laaja internet-kyselyaineisto Euroopassa asuvilta 

ulkosuomalaisilta. Keväällä 2013 ilmestyy julkaisu 

(myös internetversiona), jossa kyselyaineiston 

pohjalta työstettyjen artikkelien lisäksi eri alojen 

siirtolaistutkijat kirjoittavat aiheesta. 

Kyselyyn kohdistunut mielenkiinto ja monet 

henkilökohtaiset yhteydenotot kertovat tämän 

tutkimuksen tarpeellisuudesta. Vastauksia kyselyyn 

tuli yhteensä 820. Saksassa asuvat suomalaiset 

vastasivat kyselyyn aktiivisimmin, sillä 

heiltä saatiin peräti 195 huolellisesti täytettyä 

kyselylomaketta. 

Saksassa syntyneiden ulkosuomalaisten lapsissa 

oli henkilöitä, joille on tärkeätä välittää oman 

äitinsä tai isänsä syntymämaan arvoja ja Suomeen 

liittyviä kokemuksia ja elämyksiä omille 

lapsilleen. He toivoivat, että myös heidän lapsensa 

saisivat suomalaisuudesta yhtä arvokkaita 

kokemuksia, kuin he itse olivat saaneet omilta 

vanhemmiltaan. Heille oli tärkeää, etteivät 

suomalaiset juuret kokonaan katkeaisi saksansuomalaisten 

kolmannessa polvessa. Tästä kertoo 

vuonna 1964 syntynyt toisen polven ulkosuomalaisnainen: 

”Wir fahren jetzt auch jedes Jahr mit unseren 

Kindern im Sommerurlaub nach Finnland. 

Ich habe so viele positive Kindheitserinnerungen 

und möchte das auch meinen Kinder ermöglichen. 

Meine Kinder haben finnische Namen, damit 

das Finnische in unserer Familie nicht verloren 

geht.” 

Kyselyn lopussa haluttiin tietää vastaajilta, mitä 

asioita Saksassa asuva ulkosuomalainen todennäköisesti 

tulisi kaipaamaan Saksasta, jos hän 

muuttaisi takaisin Suomeen. Tähän kysymykseen 

tuli runsaasti vastauksia, joissa korostettiin 

muun muassa Saksan halvempaa hintatasoa, 

mukavampaa ilmastoa, saksalaisen yhteiskunnan 

antamaa suurempaa henkilökohtaista vapautta, 

toimivampaa terveydenhoitojärjestelmää, Saksaan 

jääviä ystäviä ja sukulaisia, kulttuuritarjontaa, 

matkustamisen helppoutta ja hauskempaa 

sosiaalista elämää. 

Juuret Suomessa -hankkeen toteutus ja siitä 

julkaistava teos eivät olisi mahdollisia ilman ulkosuomalaisten 

aktiivisuutta. Lähetämme vielä 

lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. 

Kun julkaisu ”Juuret Suomessa” valmistuu, 

tiedotamme siitä välittömästi Rengas-lehdessä 

ja internetissä. 

Turun yliopisto / Kulttuurituotannon ja 

maisemantutkimuksen koulutusohjelma 

Hankkeen johtaja: Outi Tuomi-Nikula 

Kulttuuriperinnön professori 

(outi.tuomi-nikula@utu.fi) 

Projektisihteeri: FM Tarja Laine 

(tarja.laine@utu.fi) 

Tarja Laine 

20 | 

4 • 2012

Mölkky 

- ein lockeres Gartenspiel 

oder sportlicher Wettbewerb 

Foto: Klaudius Stancovici 

Wenn im Frühjahr die Gartenhäuschen ausgeräumt 

werden, taucht bei vielen zwischen 

den ausgepackten Gartenmöbeln auch ein finnisches 

Wurfspiel namens Mölkky wieder auf. 

Bei diesem Spiel geht es darum, Holzstäbe geschickt 

umzukegeln. Klingt lustig, ja... Wenn 

Sie noch nie etwas von Mölkky gehört haben, 

macht es nichts. Auch viele Finnen kennen 

das Spiel nicht! 

Mölkky hat seinen Ursprung vielleicht in Kyykkä, 

einem uralten Wurfspiel aus Karelien in Ostfinnland. 

Es ist aber nicht so 

schwergewichtig und benötigt 

mehr Geschicklichkeit 

als Kraft. Dazu 

eignet sich dieser Outdoorspaß 

für alle Altersgruppen 

von jung bis alt, 

bietet Geselligkeit - und 

ein bisschen Glück zum 

gewinnen nimmt jeder 

gern mit. Das Spiel wird 

von der Firma Tuoterengas 

hergestellt, die in der 

Region Lahti tätig ist. In 

dieser Stadt werden auch 

jährlich die Weltmeisterschaften 

in Mölkky 

ausgerichtet. Aber was 

reizt an diesem Spiel so, 

dass sogar Wettbewerbe 

stattfinden 

Hochburg Mittelfranken 

Mölkky spielen hat in Mittelfranken 

inzwischen tiefe Wurzeln. Seit 2006 

werden in der Region Erlangen - Nürnberg regelmäßig 

Sonntagsspiele durch den „Nürnbergin 

Pölkkyveikot“ (NPV) organisiert. Der NPV ist ein 

lockerer Zusammenschluss von Leuten, die gerne 

sonntags zum Mölkkyspielen kommen. Für die 

Finninnen und Finnen, die dazu gefunden haben, 

gibt es auch einen Bezug zur Heimat, denn die 

Sonntage sind fast immer zweisprachig. 

DMM 2011 Preisverleihung. In der Mitte die amtierenden offenen Meister 

„Suomi-Finland“ aus Finnland, auf dem zweiten Platz (links) ”Born to Mölkk” und 

rechts die Drittplatzierten ”Holzfäller”. 

4 • 2012 | 21

Mölkkyvokabular 

Mölkky = Gesellschaftsspiel aus Holzkegeln für jedes Alter 

Mölkkygenuss = es sich gutgehen lassen 

Mölkkyist = Mölkky-Spieler 

Mölkkeria = Gesellschaft mit Sehnsucht nach Mölkky 

Mölkkypirat = Mölkkyist, der laut und störend spielt 

Mölkkyzauberer = Ausgezeichneter Mölkkyist 

Mölkkywahn = vom Mölkky verzaubert geworden / kann nicht mehr aufhören zu spielen 

Sicherheitswurf = Nach dem 2. Fehlwurf die letzte Möglichkeit, sich im Spiel zu halten 

Quelle: Webauftritt von Tuoterengas. Es handelt sich um eine freie Übersetzung ins Deutsche. 

Angefügt sind auch ein paar deutsche Erfindungen. 

Die Spielsaison startet üblicherweise im März 

oder April, wenn die Sonne wieder ausreichend 

scheint, und dauert bis Ende November, falls die 

Tagestemperaturen noch um die 10 Grad liegen. 

Beim Mölkky wird mit einem Wurfholz auf 12 Holzkegel gezielt. Je weiter entfernt 

die Holzkegel landen, desto schwieriger wird auch das Treffen. 

Um die Spieltage kümmert sich ein Team von Organisatoren, 

die auch die Ergebnisse in einer Tabelle 

im Internet ablegen. Daher ist ein Spieltag 

nicht nur Spaß, sondern auch ein sportlicher 

Wettbewerb. 

„Es ist ein Spiel voller Überraschungen“, 

sagen viele Begeisterte. 

„Jedes Spiel entwickelt 

sich anders“, hört man 

häufig. Zu dem Spiel gehört 

ein wenig Glück, weil verschiedene 

Faktoren in einem 

Wurf zusammenkommen. 

Das Geschick beim Werfen, 

die Strategie, um an Punkte 

zu gelangen, aber auch der 

Boden, spielen eine wichtige 

Rolle und entscheiden, 

wie letztendlich das Wurfholz 

fliegt oder rollt. Die 

Profis berechnen ihre Taktik 

und üben Würfe, die viel 

Wurftechnik erfordern, z. B. 

wenn das Ziel verdeckt in der 

Mitte eines Haufens ist oder 

weit entfernt steht. Die Spie- 

Foto: NPV 

22 | 

4 • 2012

ler müssen auch erwägen, ob sie auf Risiko gehen 

oder sichere Punkte sammeln. Deswegen sind 

gute Nerven und Ruhe gefragte Eigenschaften 

eines Spielers. 

5 Jahre Mölkky Meisterschaft in 

Deutschland 

Die Höhepunkte beim Mölkky sind die verschiedenen 

Meisterschaften, die in vielen Ländern veranstaltet 

werden. Wer bei allen Meisterschaften 

mitmachen möchte, hat den Kalender während 

der Sommermonate von unterschiedlichen Turnieren 

voll ausgefüllt: Weltmeisterschaften in 

Finnland und Landeswettbewerben in Estland, 

Frankreich, Schweden, Slowakei, Tschechien und 

natürlich auch hier in Deutschland. Die Deutsche 

Mölkky Meisterschaft (DMM), die einmal jährlich 

ausgetragen wird, wird Mitte Juni veranstaltet. 

Im Jahr 2012 treffen sich begeisterte Mölkkyisten 

zum fünften Mal während des Wochenendes 16.- 

17. Juni in Erlangen um die offenen Deutschen 

Mölkky Meisterschaften auszuspielen! 

Viele Teams haben während der Jahre aus eigenem 

Interesse dazu gefunden, sind treu geblieben 

und Reisen jährlich an. Im vergangenen Jahr 2011 

waren 28 Teams aus ganz Deutschland mit mancher 

ausländischer Unterstützung angetreten. Die 

steigende Anzahl der teilnehmenden Teams fordert 

von den Veranstaltern sowohl immer mehr 

Vorbereitung als auch Spontanität - und wie bei 

jeder Außensportart entscheidet auch das Wetter 

mit. An erster Stelle bei den Teilnehmern und 

Deutsche Mölkky Meisterschaften (DMM) 

i 16.-17. Juni in Erlangen 

Weitere Infos unter dmm-info.de oder 

dfg-nuernberg.de im Internet. Anmeldungen 

und Fragen können gerne per E-Mail an 

anmeldung@dmm-info.de 

geschickt werden. 

Besuchern stehen auf jeden Fall gute Stimmung, 

Spaß, Spannung und Fair Play, die an den Spielfeldern 

zu finden sein sollte. 

Für die Teilnahme an der DMM bilden vier Personen 

ein Team; lustige Teamnamen sind erwünscht. 

Die teilnehmenden Teams spielen ein 

zweitägiges Turnier aus. Am Samstag werden die 

Vorrunden gespielt, die Teams lernen einander 

beim Mölkky kennen und müssen sich auch für 

die Finalrunden am Sonntag qualifizieren. Am 

Sonntag zählt nur gewinnen, wenn die PlayOff- 

Runden stattfinden. Die DMM endet am späten 

Sonntag, mit der Entscheidung eines neuen Deutschen 

Meisters. 

Jörg Lächelin und Kaisa Laiho 

Regeln in Kurzform 

Es wird mit dem Wurfholz auf 12 Holzkegel 

geworfen, die am Anfang in 3-4 Meter 

Entfernung stehen. Das Ziel ist, genau 50 

Punkte zu sammeln. Die 12 durchnummerierten 

Holzkegel sind am Anfang zusammengestellt 

(siehe DMM Logo). Sie werden 

nach jedem Wurf dort aufgestellt, wo sie 

liegen geblieben sind. Die umgefallenen 

Holzkegel zählen Punkte wie folgt: Wenn 

ein Holzkegel umfällt, wird die Punktzahl 

entsprechend seiner Nummerierung gewertet. 

Wenn mehrere Holzkegel umfallen, 

zählt die Anzahl der umgefallenen Holzkegel 

als Punktzahl. Dazu bitte beachten: 

aufliegende Kegel zählen nicht als umgefallen! 

Es gibt noch zwei Besonderheiten: 

Wer die 50 Punkte überschreitet, fällt auf 

25 zurück. Nach drei Fehlwürfen in Folge 

scheidet man mit 0 Punkten aus. 

4 • 2012 | 23

Tiesitkö tämän 

Suomen jääkiekosta 

i 

Suomen Jääkiekkomuseo on yksi 

maailman kuudesta jääkiekon historiaan 

erikoistuneesta museosta. Jääkiekkomuseo 

sijaitsee museokeskus Vapriikissa 

Tampereella. Suomen Jääkiekkomuseon 

perusnäyttely esittelee monipuolisesti 

suomalaisen jääkiekon historiaa. Näyttely 

perehdyttää kävijän myös lajin kansainväliseen 

historiaan. Museo järjestää 

tiloissaan vaihtuvia näyttelyitä. 

Käyntiosoite: Alaverstaanraitti 5 

(Tampellan alue) 

www.vapriikki.net/jaakiekkomuseo 

Johan Ollus mukana berliiniläisseuran joukkuekuvassa. 

Kaikkien aikojen ensimmäiset 

ulkomailla pelanneet 

suomalaiset eivät 

pelanneet NHL:ssa, vaan 

Saksassa. 

Robert Tikkanen mainitaan 

kausien 1908–1911 

aikana useasti joukkueensa 

”Akademischer Sport 

Club Dresden” parhaimmistoon 

kuuluvana. Myöhemmin 

Tikkanen edusti 

Suomea 1920 ja 1924 

olympiakisoissa ammunnassa 

ja voitti yhden hopea- 

ja kaksi pronssimitalia. 

Tikkasen poika muuten oli edesmennyt kirjailija ja taiteilija Henrik Tikkanen. 

Johan Ollus matkusti 1910 opiskelemaan Berliiniiin ja liittyi ”Berliner Schlittschuhclubin” joukkueeseen. 

Jääpallotaustainen Ollus kohosi nopeasti erääksi Euroopan parhaista pelaajista ja voitti joukkueensa 

riveissä kahdesti silloisen arvokkaimman mestaruuden jääkiekossa eli ”Championat de la 

Ligue Internationale de Hockey” (LIHG) -turnauksen. 

Ollus mainitaan useasti hyvänä maalintekijänä 

sekä nerokkaana syöttelijänä. 1912 Johan 

Ollus voitti „Berliner SC:n“ riveissä Championat 

LIHG -mestaruuden Brysselissä. 

Jääkiekkoa alettiin Suomessa pelata sarjamuotoisesti 

vasta 1928 (yksittäisiä harrastajia on 

varmaan ollut), joten Tikkanen ja Ollus olivat 

todellisia edelläkävijöitä. 

Pekka Hellsten 

Suomen Jääkiekkomuseo 

Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo 

24 | 

4 • 2012

Suomi maailmanmestaruuden 

puolustajana 

MM-kotikisat toukokuussa 

Helsingissä ja Tukholmassa 

kuva: Nicholas Piccillo - Fotolia 

Vakiokalustoon kuuluvan Jukka Jalosen johdolla 

Suomen Leijonat ottavat jälleen mittaa 

15 jääkiekkojoukkueesta kevään MM-kisoissa, 

jotka järjestetään Suomessa ja Ruotsissa 

4.-20.5. Tällä kertaa ei olla haastajan asemassa, 

vaan puolustamassa viime vuonna saavutettua 

MM-kultaa. 

Valmentajalla on edelleen joukkueen jäsenten 

haku menossa, mutta muutama hyvä harjoitusottelu 

jo takana. Jukka Jalonen hehkutti viime 

vuonna sitä, kuinka Leijonien MM-kultajoukkue 

2011 oli Mikko Koivun joukkue: ”Pelaajat ovat 

vain se ryhmä, joka on merkittävimmässä roolissa. 

Mikko nousi henkisesti vahvana johtajana, 

kovana liiderinä (leader=johtaja) ja voitontahtoisena 

kaverina esille - myös vaikeina hetkinä. -- 

Valmentajat tekevät tottakai tärkeitä päätöksiä, 

mutta ilman mikkoja ei voi vain voittaa mitään”, 

Jalonen alleviivaa. 

Henkiset ominaisuudet ovat isossa roolissa, kun 

puhutaan huipputurnauksen voittamisesta. Jukka 

haluaa parhaan joukkueen eikä mitään Dream 

Teamia! Mistä mikkoja löytyy lisää 

Miten päästä parhaiten MM-tunnelmaan 

Suomessa televisioinnista vastaavat MTV3 ja 

Canal+. Kisat ovat ensimmäiset pääasiassa maksullisilla 

TV-kanavilla näkyvät jääkiekon MM-kisat 

Suomessa. Valtioneuvoston tekemän suosituksen 

myötä kaikki Suomen pelit, pudotuspelit 

ja mitaliottelut ovat kuitenkin vapaasti katsottavilla 

kanavilla. 

Kisat ovat myös ensimmäiset kisat sitten vuoden 

1994, joissa Antero Mertaranta ei toimi päätoimisena 

selostajana vapaasti katsottavilla kanavilla. 

Miten ihmeessä voi katsoa suomalaista 

jääkiekkoa ilman Anteroa Tänä keväänä maksullinen 

Canal+ takaa täydellisen Antero-tarjonnan. 

Yllättäen loput 

yhdeksän 

ilmaispeliä, mukaan 

lukien pronssiottelu 

sekä finaali, esitetään naisille 

suunnatulla AVA-kanavalla. 

Itse kisapaikalle Hartwall Arenaan, jossa 

Suomen pelit pelataan, pääseminen ei olekaan 

tänä vuonna kovin edullista, sillä lipun hinta on 

155-195 euroa, kun Ruotsissa lipun saa selvästi 

edullisemmin. Ruotsissa nelihenkinen perhe 

maksaa yhdestä pelistä 180 euroa kun Suomessa 

joutuu pulittamaan 600 euroa. 

Saksassa ei ole vielä mitään televisiointitietoja 

tulevista MM-peleistä, mutta luultavammin 

Sport1 näyttää ainakin Saksan pelit. Valitettavaa 

suomalaisille on se, että Saksa ja Suomi pelaavat 

eri lohkoissa tänä vuonna eli ei näy meidän 

lohkon pelejä Saksan töllöttimestä. Luultavammin 

Sky (Premiere) -kanavalla näkyy joitain pelejä. 

Surffailemaan sitten taas ellei halua investoida 

Canal plussaan... 

Kohta se riemu ja jännitys alkaa, HockeyBirdin 

innoittamana, 4.5. Valko-Venäjää vastaan! Taivas 

varjele mikä sieltä tulee! 

Päivi Kantti 

i Sekä MTV3:n että Avan lähetyksiä 

voi seurata netissä TVkaistan kautta 

(ks. ilmoitus tämän lehden etukannen 

sisäpuolella). 

4 • 2012 | 25

Suomi-Seura tiedottaa 

Paluumuuttajan opas on päivitetty 

Oletko ajatellut palata Suomeen eläkepäiviksesi 

Ota avuksesi ”Senioripaluumuuttajan opas” 

muuttojärjestelyjä helpottamaan. 

Suomi-Seuran julkaisema ”Senioripaluumuuttajan 

opas” on tarkoitettu Suomeen paluuta suunnitteleville 

eläkeikää läheneville ja eläkkeellä jo 

oleville ulkosuomalaisille. Oppaassa kerrotaan 

käytännön muuttojärjestelyjen lisäksi sosiaaliturvasta, 

sairausvakuutuksesta ja verotuksesta. 

Lisäksi oppaassa on otettu huomioon eri puolilta 

maailmaa Suomeen palaavien eläkeläisten erityiskysymyksiä. 

Oppaan loppuun on koottu muistilista 

ennen muuttoa hoidettavista asioista ja muuton 

jälkeen Suomessa hoidettavista asioista. 

”Senioripaluumuuttajan opas 2012” on luettavissa 

Suomi-Seuran kotisivuilla osoitteessa www. 

suomi-seura.fi > neuvonta > seniorineuvonta > 

Senioripaluumuuttajan opas 2012. 

”Senioripaluumuuttajan oppaan” tulostettu paperinen 

versio on tilattavissa seuran toimistosta 

sähköpostiosoitteesta info@suomi-seura.fi 

tai puhelimitse numerosta +358-(0)9-6841210. 

Kirjeellä tai postikortilla oppaan voi tilata osoitteesta 

Suomi-Seura ry, Mariankatu 8, 00170 Helsinki, 

Finland. 

Kesäleiri Rautavaaralla 

Metsäkartanon nuoriso- ja luontomatkailukeskus 

toivottaa kaikki 13–16-vuotiaat ulkosuoma- 

Kesälukioseuran leirejä ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille 

Kesälukioseura järjestää kesällä 2012 seitsemän ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua 

suomen kielen ja kulttuurin kurssia. Kurssien ohella Kesälukioseuran järjestämät kesälukiot 

sopivat hyvin erityisesti Suomeen paluuta tekevien perheiden lapsille ja nuorille. Suomen kielen 

intensiivikurssi ja kesälukiot soveltuvat lähiopetusjaksoksi suomalaisen peruskoulun oppimääriä 

kotiperuskoulussa opiskeleville yläkouluikäisille ja lukioon siirtyville nuorille. 

Kurssipaikat ja –ajat kesällä 2012 

7–9-vuotiaat 6.–11.8. Kuortti 

9–11-vuotiaat 23.–28.7. Kuorevesi 

12–14-vuotiaat 2.–9.8. Ähtäri 

14–16-vuotiaat 16.–22.7. Hamina 

Suomen kielen intensiivikurssi 15–18-vuotiaat 6.–14.8. Hamina 

Utsjoki-Kevo-kesälukio 16.-28.7. Utsjoki 

Suomen kielen ja kulttuurin kesälukio 17.-25.7. Lahti 

International Art Summer Yli 15-vuotiaat 23.7.-1.8. Karjaa 

Hakuaika kursseille päättyy 1.4.2012. Lisätietoja kursseista ja hakuohjeet löytyvät kesälukioseuran 

nettisivuilta www.kesalukioseura.fi 

26 | 

4 • 2012

laiset nuoret tervetulleeksi kesäleirille Rautavaaralle 

15.-23.7.2012. 

Lisätietoja: Kansainvälinen koordinaattori Maija 

Jeskanen, puh: +358-(0)40-3564530, e-mail: 

maija.jeskanen@metsakartano.com 

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu 

lokakuussa Helsingissä 

Ulkosuomalaisparlamentti on ulkomailla asuvien 

suomalaisten oma edunvalvonta- ja keskustelufoorumi, 

joka kokoontuu Helsingissä kahden 

– kolmen vuoden välein. Seuraava istunto pidetään 

26.-27.10.2012 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. 

Parlamentin jäseninä ovat erilaiset ulkomailla 

toimivat suomalaisseurat: kuorot, seurakunnat, 

kulttuuriseurat, Suomi-koulut jne. Nämä jäsenjärjestöt 

lähettävät edustajansa istuntoon ja/tai 

jättävät aloitteita istunnon käsiteltäväksi. Tällä 

hetkellä 499 järjestöä 37 maassa on liittynyt mukaan 

USP:n toimintaan. 

USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, 

että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan 

julkishallinnon päätöksiä tehtäessä. Ulkosuomalaisten 

yhteiset päätökset välittyvät ulkosuomalaisparlamentilta 

Suomen valtiolle ja viranomaisille. 

Ulkosuomalaisparlamentti on olemassaolonsa 

aikana vakiintunut tärkeäksi ja varteenotettavaksi 

tekijäksi ulkosuomalaisyhteisössä maailman eri 

puolilla samoin kuin koti-Suomessakin. 

Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö 

sijaitsee Suomi-Seura ry:ssä Helsingissä. USP:n 

puhemiehenä toimii Suomi-Seuran puheenjohtaja 

Ville Itälä. Istuntojen välillä ulkosuomalaisten 

edunvalvontaa hoitaa USP:n puhemiehistö, joka 

kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Puhemiehistö 

edustaa maailman 8 eri aluetta siten, että koko 

maailma on edustettuna. Keski-Euroopan varapuhemies 

on Reino Ruusunen (Ruusunrei@aol. 

com), varajäsen on Mikko Fischer. 

Lähde: Suomi-Seuran tiedote Sutinat 3/2012 

ja www.usp.fi ja www.kesalukioseura.fi 

i 

Tiesitkö tämän Suomesta 

Suomen väkiluku on nyt 

yli 5,4 miljoonaa 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 

Suomen väkiluku oli tammikuun 2012 lopussa 

5402758. Suomen väkiluku kasvoi 

tammikuun aikana 1350 henkeä, mikä on 50 

henkeä enemmän kuin tammikuun 2011 väestönlisäys 

ennakkotietojen mukaan. 

Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto 

ulkomailta: maahanmuuttoja oli 

850 enemmän kuin maastamuuttoja. Kasvuun 

vaikutti myös luonnollinen väestönlisäys 

eli syntyneitä oli 500 enemmän kuin 

kuolleita. 

Tammikuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta 

muutti Suomeen 2000 henkeä ja 

Suomesta muutti pois 1200 henkeä. Maahanmuuttoja 

oli 50 vähemmän ja maastamuuttoja 

saman verran kuin tammikuussa 

2012. Suomen kansalaisia oli maahanmuuttajista 

500 ja maastamuuttajista 950. 

Tammikuun aikana syntyi 5000 lasta eli 

100 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana 

vuonna 2011. Kuolleiden määrä oli 

4500, mikä on 150 vähemmän kuin vuotta 

aiemmin. 

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot 

Tilastokeskus 

4 • 2012 | 27

Finnland zu Gast in Hamborn 

Am Sonntag, dem 5. Februar 2012 hatte die 

Gemeinde der Friedenskirche in Hamborn zu 

einem Finnland-Nachmittag eingeladen. 

Tiina Marjatta Henke, die Kantorin der Gemeinde, 

wollte den Hambornern das Heimatland ihrer 

Mutter näher bringen und hatte mit zahlreichen 

Helferinnen aus der Kantorei ein vielfältiges Programm 

zusammengestellt und finnische Spezialitäten 

aufgetischt. 

Unter dem Leitgedanken „TERVE SUOMI“ = 

„HALLO FINNLAND“ wurde den über 120 Besuchern 

das Land im hohen Norden für alle Sinne 

näher gebracht. 

Im Duett mit dem Konzert-Akkordeonisten 

Silvester Pece spielte Tiina M. Henke finnische 

Volkslieder und Tangos, und die Gäste sangen aus 

den ausgelegten Texten nach kurzem „Einführungs-Sprachkurs“ 

durch die Kantorin auf Finnisch 

- zuerst etwas zögerlich, dann aber lautstark 

- mit. Es war schon ein besonderes Erlebnis, 

in einem deutschen Gemeindesaal aus vielen Kehlen 

finnische Volkslieder zu hören. 

Aber nicht nur in die Ohren drängte sich das 

Finnische. Die Gäste konnten auch finnische Spezialitäten, 

wie Lachssuppe, karelische Piroggen 

sowie „Korvapuusti“ genießen. Dabei wurden sie 

durch eine im Hintergrund laufende Dia-Show 

auf der großen Leinwand in die einsame finnische 

Natur versetzt. 

Einen richtigen Höhepunkt bildete der Auftritt 

der Folklore-Gruppe „Finnlore“ aus Köln mit finnischen 

Volkstänzen und Livemusik. Die Gruppe 

vermittelte durch Musik, Tanz und Erklärungen 

finnische Traditionen. 

Es war ein rundum gelungener Nachmittag im 

finnischen Stil, der bei den vielen Besuchern Neugier 

auf das Land im hohen Norden geweckt hat. 

Werner Henke 

Foto: privat 

Die Volkstanzgruppe Finnlore besteht schon seit über 30 Jahren. 

28 | 

4 • 2012

Konfliktfreie Kommunikation lernen 

Am 15. Oktober 2011 fand im Gemeindesaal der 

Dankeskirche wieder ein Ökumenisches Frauenfrühstück 

statt. Es kamen knapp 50 Frauen zusammen, 

um gemeinsam zu frühstücken, fröhliches 

Wiedersehen zu feiern und zu plaudern. 

Nach der Stärkung vom reichhaltigen Buffet und 

aufmunternden Kaffeerunden folgte der Teil für 

die geistige Anregung. Pfarrerin Christine Untch, 

die auch Mediatorin ist, referierte zum Thema 

„Miteinander reden ohne zu verletzen – Konfliktfreie 

Kommunikation ist lernbar“. Spannend und 

sympathisch nahm sie die Zuhörerinnen mit zu 

den wichtigsten Elementen konfliktfreier Kommunikation: 

Beobachtung von Bewertung trennen. 

Mein Freund gibt einem Bettler am Straßenrand 

50,- Euro. Ich sage zu ihm: „Ich finde, du bist zu 

großzügig!“ Ein Wort, das Wörtchen „zu“, trennt 

die Beobachtung von der Bewertung. 

Eigene Gefühle wahrnehmen und 

ausdrücken. 

Ich selbst bin für meine Gefühle verantwortlich, 

nicht der Andere. Wenn mein Gegenüber zu mir 

etwas sagt, was mich vielleicht kränkt oder verärgert, 

ist das Gesagte zwar der Auslöser für meine 

negativen Gefühle, nie aber die Ursache. Die Ursache 

ist immer in mir selbst. Um meine Gefühle 

auszudrücken, ohne mein Gegenüber zu verletzen, 

muss ich mein Bedürfnis, das sich aus meinen 

Gefühlen ergibt, in Form einer konkreten Bitte 

formulieren. Als Ich-Botschaft: „Ich bitte dich, 

heute Abend früher nach Hause zu kommen, weil 

ich etwas mit dir besprechen möchte.“ Im Gegensatz 

zur Du-Botschaft: „Du arbeitest zu viel, ich 

hab überhaupt nichts von dir und kann nie richtig 

mit dir reden.“ 

Anhand eines (unvollendeten) Märchens von 

Prinzessin Flora, ihrem heiß ersehnten Prinzen 

und dem bösen Zauberer lud uns Pfarrerin Untch 

ein, uns auf die Suche nach unseren eigenen Gefühlen 

zu begeben. Sind wir autonom und selbstbestimmt 

in unseren Gefühlen Sind wir voller 

Wut, weil unsere seelische Autonomie nicht respektiert 

wird und wir uns manipuliert fühlen 

Sind wir traurig, weil unsere Sehnsucht nach 

Beziehung nicht erfüllt wird Oder sind wir in 

Angst, weil unser Grundbedürfnis nach Sicherheit 

fehlt 

Angeregt diskutierend gaben sich für jedes Gefühlsmuster 

Teilnehmerinnen zu erkennen und 

allen wurde bewusst, dass es für das seelische 

Wohlbefinden unerlässlich ist, auf die Grundbedürfnisse 

zu achten, sie zu erkennen und auszusprechen, 

anstatt sie zu unterdrücken. Wir Frauen 

ganz besonders sind geprägt von Pflichtbewusstsein 

für die Anderen, sehr empfänglich für Kritik 

und bereit, die eigenen Bedürfnisse zu unterdrücken. 

Auch die Kirchen und das christliche 

Frauenbild haben diese Haltung bestärkt. Es wäre 

doch schade, wenn wir wie die Mutter von Marshall 

Rosenberg, auf dessen Lehre der Vortrag 

von Pfarrerin Untch basierte, am Ende unseres 

Lebens bzw. unserer Ehe sagen müssten: „Jetzt 

war ich 40 Jahre lang auf meinen Mann böse, 

weil er meine Erwartungen nicht erfüllt hat, und 

jetzt erkenne ich, dass ich sie ihm nie gesagt 

habe.“ 

Mit Schlusslied und Segen endete 

das Ökumenische Frauenfrühstück 

und erfüllt von guten 

Gedanken, Wünschen und 

Bemühen für ein konfliktfreies 

Miteinander 

gingen die Teilnehmerinnen 

auseinander. 

Varpu Zammer 

Foto: Mari Mansikka 

4 • 2012 | 29

Tuolit loppuivat kesken 

Einweihung der neuen Räume in Köln 

Kölnin suomalaisen seurakunnan uudet, 

viihtyisät seurakuntatilat vihittiin käyttöön 

14.1.2012. Paikalle saapui runsaasti väkeä, 

jopa niin, että naapurista piti hakea lisää 

tuoleja! <strong>Jumala</strong>npalveluksen jälkeen eri harrastuspiirit 

esittelivät toimintaansa ja kuoro 

sai koko vierasjoukon innokkaasti mukaansa 

yhteislauluun. Uudesta Berriksestä on jo 

tullut meille kotoinen kohtaamispaikka. 

Die neuen Räume der finnischen Gemeinde 

Köln wurden am 14.1.2012 eingeweiht. 

Das neue Zuhause platzte unter dem Besucherandrang 

fast aus allen Nähten, aber 

die Gäste fühlten sich sichtlich wohl. 

Isäntäseurakuntamme Köln- 

Klettenbergin pappi Jost 

Mazuch kertoi rakennusprojektin 

vaiheista ja 

toivotti meidät tervetulleiksi 

saman katon alle. 

Jumpparyhmän poloneesi sai 

avajaisvieraatkin liikkeelle. 

Finnloren taitavat tanssijat 

ilahduttivat juhlavieraita 

elävän musiikin säestyksellä. 

Kuvat: Hanni Fahrbach, teksti: Tiina Lehto-Steenblock 

30 | 

4 • 2012

KIELIKOULU 

Hyvää pääsiäistä kaikille 

kie likou l ulaisille, opettajille 

ja van hemmille! 

Tervetuloa motivaatioleirille! 

Bielefeldin suomalainen kielikoulu järjestää Keski-Saksan alueen kielikoulujen 

oppilaille pienten lasten (3-6-vuotiaat) taidepainotteisen motivaatioleirin viikonloppuna 

14.-15. huhtikuuta 2012. Leirillä maalataan, muovataan, rakennetaan 

ja retkeillään luonnossa piirtämässä. Ohjaajana toimii kuvataiteilija ja 

taidepedagogi Piia Rossi. 

Leiri järjestetään Kindermühlen päiväkodissa Bielefeldissä, jossa myös yövytään. 

Lapsille päiväkodissa on lastensängyt, aikuiset nukkuvat omilla telttapatjoilla. 

Osallistumismaksu on lapsilta 15 euroa. 

Aikuisilta osallistujilta perittävä ruokaraha on 25 euroa. Maksut sisältävät kaikki 

tarvittavat materiaalit sekä ruoat, välipalat ja juomat. 

Jokaista leirille osallistuvaa lasta kohti on myös vähintään yhden aikuisen huoltajan 

ilmoittauduttava. Yksi huoltaja voi luonnollisestikin osallistua myös useamman 

lapsen kanssa. 

Ilmoittautumiset torstaihin 5. huhtikuuta mennessä Mikko Saukoskelle, 

puhelinnumero 0171-9591010, sähköposti mikko.saukoski@iki.fi. 

Opettajien 32. koulutus- ja neuvottelupäivät 

Bensheimissa 28.-30.9.2012 

Saksan kielikoulujen pedagoginen neuvosto ja Frankfurtin kouluyhdistys kutsuvat 

aktiivisessa opetustyössä toimivia kielikoulujen opettajia koulutus- ja neuvottelupäiville Bensheimiin. 

Koulutuspäivien teemana on „Luova kirjoittaminen ja sanataide“ työpaja-työskentelyineen. 

Tarkemman kuvauksen aiheesta osanottajat saavat lähempänä koulutuspäivien ajankohtaa. 

Kouluttajamme on Krefeldissä asuva ja vaikuttava sanataideopettaja Johanna Nordling. 

Pyydämme kaikkia lähettämään ilmoittautumisensa viimeistään 15.6.2012, siis hyvissä ajoin ennen 

koulujen kesälomia. Tämä on ehdoton takaraja hotellivarausten takia. 

Ilmoittautumismaksu, joka on sovittu Suomi-Seuran kanssa, on 50,- euroa. Useat Suomi-koulut 

kustantavat opettajiensa ilmoittautumismaksut. Voitte neuvotella oman koulunne kanssa tästä asiasta. 

Paikkoja on 50 opettajalle, ja osanottajat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. 

Opettajat saavat maaliskuussa tiedotteen, jossa on myös ilmoittautumiskaavake. 

Tiedustelut voit osoittaa allekirjoittaneelle tai jollekin muulle pedagogisen neuvoston jäsenelle. 

Siis opettajat, tervetuloa! 

Pedagogisen neuvoston puolesta 

Päivi Nurmi-Steinke 

Cronsberg 8, 21465 Reinbek, 

puh: 040-7221295, P.Nurmi-Steinke@t-online.de 

kuva: Eric Isselée 

4 • 2012 | 31

kirkolliset toimitukset 

kaste 

Erik Risto Menschel 

synt. 01.06.2009 Pori 

kast. 26.02.2012 Köln 

Kai Lasse Menschel 

synt. 05.02.2011 Köln 

kast. 26.02.2012 Köln 

hautaan siunattu 

Karl-Heinz Pfeil 

s. 12.10.1948 Köln 

k. 29.10.2011 Köln 

Raija Pfeil (o.s. Mäkelä) 

s. 30.04.1950 Kotka 

k. 03.12.2011 Köln 

Ossian Yliselä 

s. 05.11.1926 

k. 23.01.2012 Hampuri 

Knud Wolf 

s. 25.05.1935 Berliini 

k. 06.02.2012 Frankfurt 

sieluni köhii 

vastatuulesta vilustuneena 

villasukat eivät enää auta 

tarvitsen ihmisen lämpöä 

elämä kohisee lehtisuonissa 

pulputtaa 

täyttää sydämen 

etsii tietä ulos 

talvesta turtana 

en muistanut miltä maistuu 

ilo 

Nimimerkki Katajanmarja 

Abschied 

Das Rufen einer neuen Zeit, 

in unserer Welt ein Hauch von Ewigkeit. 

Den Blick gewandt nach neuen Welten 

drängt er zum Aufbruch. 

In Sicherheit sich wissend 

geht ein lebend Herz. 

Warum ängstlich bebend 

Spann auf die Segel 

und lass den Wind hinein! 

Das Ziel war stets gewiss, 

so wird es immer sein. 

dirk Bechthold 

kuva: Monika Adamczyk 

32 | 

4 • 2012

Abschied vom „Patenonkel“ der finnischen Gemeinde Frankfurt 

Knud Wolf 1935-2012 

Fotos: Friedberg - Fotolia, privat 

Kenner wissen es, welche wichtige Rolle bei Entstehung und Wohlergehen 

der finnischen Gemeinden in Deutschland die deutschen Ehemänner 

und Freunde gespielt haben und spielen. Von solch einem treuen 

Freund im Hintergrund, Knud Wolf, musste die finnische Gemeinde in 

Frankfurt am 6.2.2012 Abschied nehmen. 

Der in Berlin im Jahre 1935 geborene Jurist war derjenige, mit dem ich in den 70er Jahren, am Küchentisch 

seiner Frankfurter Wohnung sitzend, bewirtet von seiner liebevollen Frau Kaija, die Mustersatzung 

für die finnischen Gemeinden zusammengebastelt habe. Er war für die deutsche Vereinskonformität 

zuständig, ich für die Verankerung in dem christlichen Auftrag einer Gemeinde. So wurde 

in Zusammenarbeit mit der EKD etwas ganz Neues für die Evangelische Kirche in Deutschland entwickelt: 

eine Arbeitsform innerhalb der deutschen Landeskirchen, betreut von den Theologen der 

Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands. Später blieb Knud mein juristischer Berater in einigen 

schwierigen Phasen des Gemeindelebens. 

Bis zu seinem Lebensende war er ein begeisterter Sportfan. Rugby spielte er selber. In Anlehnung an 

den finnischen Skilangläufer Eero Mäntyranta trägt sein Sohn den finnischen Vornamen Eero. Finnische 

Briefmarken waren seine zweite Leidenschaft. So wird er ein anerkannter Name unter Philatelisten 

in Finnland bleiben. 

Seine Lebensgeschichte wäre beinahe filmreif. Aus einer gutbürgerlichen katholischen Familie stammend 

hat er die Bombardierungen und Zerstörung Berlins hautnah erlebt, aber wie durch ein Wunder 

ist er unbeschadet durch den ganzen Krieg und durch die Vertreibung mit der ganzen 6-köpfigen 

Familie gekommen. Hunger und Knappheit blieben für ihn nicht unbekannt, Gottes Hilfe aber 

auch in den großen Nöten nicht. 

Durch die Ängste und Heimatlosigkeit als kleiner Junge hat er sich eine Neigung zu Geborgenheit und 

Treue angeeignet, die er bei seiner Ehefrau Kaija, bei seinen Geschwistern, bei seinem lebenslangen 

Arbeitgeber „Frankfurter Wertpapierbörse“ und bei der finnischen Gemeinde in Frankfurt fand. 

Nach einer schweren Krankheit wurde er seinem eigenen Wunsch gemäß im engsten Familienkreis 

beigesetzt. 

Dankbar nehmen wir, seine Freunde, Abschied vom „Patenonkel“ der finnischen Gemeinde Frankfurt. 

Risto Marttunen 

4 • 2012 | 33

60 Jahre eine Brücke nach Finnland 

Die Deutsch-Finnische Gesellschaft 

Foto: quayside - Fotolia 

Die Deutsch-Finnische Gesellschaft 

e.V. ist seit 60 Jahren 

in Deutschland präsent. 

Gegründet wurde 

sie 1952 in München 

von einer kleinen 

Gruppe von Finnland-Freunden. 

Die 

heutige Deutsch-Finnische 

Gesellschaft, die 

sog. Bundes-DFG, hat als 

Dachverband 87 Mitgliedsvereine, 

15 Landesvereine und 72 

Bezirksgruppen. 

Die DFG spielt eine zentrale Rolle bei der Aufrechterhaltung 

intensiver Beziehungen zwischen 

Deutschland und Finnland. Die ehrenamtlich tätigen 

Mitglieder organisieren Konzerte und Lesungen 

mit finnischen Künstlern, betreuen Schüler- 

und Jugendaustausche, unterstützen u. a. 68 

deutschfinnische Städtepartnerschaften und geben 

viermal jährlich die 40-seitige Deutsch-Finnische 

Rundschau heraus. 

Finnlands Kulturszene ist vielfältig und hochkarätig. 

Sie in Deutschland einem breiten Publikum 

vorzustellen, hat sich die Deutsch-Finnische Gesellschaft 

e.V. (DFG) zur Aufgabe gemacht. Dabei 

wird Wert darauf gelegt, insbesondere jungen 

finnischen Musikern eine Möglichkeit zu geben, 

ihr Können am Anfang ihrer Karriere in Deutschland 

unter Beweis zu stellen. Das Kulturreferat 

der DFG betreut jährlich 8 bis 10 Tourneen finnischer 

Künstler oder Künstlergruppen mit insgesamt 

ca. 100 Veranstaltungen. Schwerpunkte der 

DFG-Kulturtourneen sind klassische und Folkkonzerte 

sowie Lesungen mit finnischen, ins Deutsche 

übersetzten, Autoren. 

Wussten Sie, dass… 

• die DFG heute mit ca. 10.000 Mitgliedern 

die drittgrößte deutschausländische 

Freundschaftsgesellschaft ist 

• das DFG-Kulturreferat in diesem Jahr 82 

Konzerte und Lesungen mit insgesamt 

acht finnischen Künstlern und Künstlergruppen 

organisiert 

• im Rahmen der Aktion „Eine Tasche 

voller Bücher“ bereits hunderte Bücher 

zum Thema Finnland an mehr als 30 öffentliche 

Bibliotheken gespendet wurden 

• die DFG auch als Verleger tätig ist und 

seit 1996 bereits 40 Bücher und 8 CDs 

herausgegeben oder finanziell unterstützt 

hat 

• 10.000 Adressen jugendlicher und erwachsener 

Briefpartner aus Deutschland 

und Finnland in Zeitraum von 25 

Jahren vermittelt wurden 

• durch den DFG-Schüleraustausch im 

Jahr 2011 25 deutsche Schüler nach 

Finnland und 82 finnische Schüler nach 

Deutschland vermittelt wurden 

Quelle: Pressemappe der DFG 

Weitere Informationen unter 

www.deutsch-finnische-gesellschaft.de 

und www.dfg-portal.de 

34 | 

4 • 2012

Jumala on norsu - Rengas

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?