Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RAPORTTI<br />
67090591.BBP<br />
11.4.2011<br />
HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
Sisältö<br />
1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 2<br />
1.1 Työn tausta ja tavoite........................................................................................................... 2<br />
1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset................................................................. 3<br />
1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet................................................................. 3<br />
1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus.......................................................................................... 4<br />
2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT ............ 5<br />
2.1 Verkostojen tekniset tiedot................................................................................................... 5<br />
2.2 Saneerausvolyymit............................................................................................................... 6<br />
3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET ............................................................ 8<br />
4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI........................... 9<br />
4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut .............................................................................................. 9<br />
4.2 NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo...................................................................... 22<br />
4.3 NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset ...................................................... 29<br />
4.4 NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen ..................................................................... 38<br />
4.5 NK 5: Muut lähestymistavat............................................................................................... 42<br />
5 JOHTOPÄÄTÖKSET..................................................................................................... 43<br />
5.1 Selvitystyön tulokset.......................................................................................................... 43<br />
5.2 Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista ............................................... 45<br />
1<br />
Liitteet<br />
Liite 1<br />
Liite 2<br />
Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja<br />
Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
2<br />
1 JOHDANTO<br />
1.1 Työn tausta ja tavoite<br />
Vesihuollon palvelut perustuvat toimiviin puhdistusprosesseihin ja verkostoihin.<br />
Verkostot toimivat automaattisena logistiikkajärjestelmänä, joka mahdollistaa 24/7<br />
vesihuoltopalvelut sellaisena kuin me sen ymmärrämme. Toimiva verkosto takaa<br />
vesihuollon toimintavarmuuden ja laadun. Verkosto-omaisuus kattaa noin 80 %<br />
vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden arvosta, ja sillä on siten keskeinen merkitys myös<br />
vesihuollon talouteen. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu<br />
1960–70 -luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. ROTI 2009<br />
-projektin mukaan verkostojen nykyinen saneerausvolyymi vastaa Suomessa vain noin<br />
kolmasosaa todellisesta saneeraustarpeesta. Viime vuosina monet vesihuoltolaitokset<br />
ovat kuitenkin lisänneet saneerausvolyymejä merkittävästi.<br />
Koska saneeraus vaatii mittavia investointeja lähivuosina, tulee kuntien ja<br />
vesihuoltolaitosten saada lisää tietoa saneerausten sekä vesihuoltolaitoksille että<br />
yhteiskunnalle aiheutuvista vaikutuksista. Tämä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman<br />
rahojen kohdentamisen.<br />
Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa vesihuoltolaitosten saneerausten<br />
vaikuttavuudesta sekä sen mittaamisesta. Selvitystyö toteutettiin yhdessä HSY Veden ja<br />
Tampereen Veden kanssa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in soveltuvia menetelmiä erilaisista näkökulmista (kuva 1.1).<br />
Konsultin tekemistä laskelmista ja muista tarkasteluista keskusteltiin työryhmän<br />
kokouksissa, joihin osallistui vesihuoltolaitosten ja konsultin muodostama työryhmä.<br />
Kussakin kokouksessa valittiin seuraavaksi testattava näkökulma. Projektin päätteeksi<br />
saadut tulokset koottiin yhteen ja muodostettiin näkemys siitä, miten verkostojen<br />
saneerausten vaikuttavuutta voidaan mitata ja kuvata.<br />
Perinteiset tunnusluvut<br />
Verkostojen<br />
nykytila ja<br />
saneerausvolyymit<br />
Saneerauksen<br />
tavoitteet<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong><br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
Verkostojen nykykäyttöarvo<br />
Vuotojen rahassa mitattavat<br />
kustannukset<br />
Putkirikkojen kansantaloudelliset<br />
kustannukset<br />
Teoreettisen maailman<br />
mallintaminen<br />
Testaus<br />
Väli<strong>arviointi</strong><br />
Johtopäätökset<br />
Näkemys<br />
saneerausten<br />
vaikuttavuudesta<br />
ja sen<br />
arvioinnista<br />
Muut lähestymistavat<br />
Kuva 1.1. Selvitystyön prosessi.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Itse vesihuoltoverkostojen luonne tekee tarkastelusta haastavan. Verkostot sijaitsevat<br />
maan alla, niiden tekninen käyttöikä on pitkä, putkien kuntoon vaikuttavat syyt<br />
moninaisia ja virtaamat ajallisesti epäsäännöllisesti muuttuvia. Lisäksi verkostossa<br />
esiintyvät viat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja.<br />
Verkosto-omaisuuden hallinnan haastetta lisää lisäksi saneerausten syiden moninaisuus;<br />
saneerauksia ei aina tehdä putkirikkojen / vuotovesien välttämiseksi vaan esim. veden<br />
laadun parantamiseksi tai kustannussäästöjen vuoksi hyödyntäen yhteisrakentamisen<br />
synergioita.<br />
Selvitystyössä käytettiin HSY Veden ja Tampereen Veden toimittamaa aineistoa. HSY<br />
Veden osalta tarkastelu on rajoitettu Helsingin alueen toimintoihin (ent. Helsingin<br />
Vesi).<br />
Selvitystyön ovat rahoittaneet HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesihuoltolaitosten<br />
kehittämisrahasto (VVY) sekä Pöyry Finland Oy.<br />
1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset<br />
Vesihuoltolaitosten toimintaympäristö elää muutosvaihetta. Palvelutuotannon<br />
kustannuspaineet kasvavat, kuntien taloustilanne on haasteellinen, lainsäädäntö kiristyy,<br />
henkilöstö eläköityy lähivuosina voimakkaasti ja kilpailu potentiaalisista työntekijöistä<br />
tiukentuu. Lisäksi vesihuoltoverkostoja laajennetaan haja-asutusalueille.<br />
Vesihuoltolaitokset ovat asteittain siirtymässä uusinvestointipainotteisesta toiminnasta<br />
kohti saneerausinvestointien aikakautta. Monet vesihuoltolaitokset ovatkin viime<br />
vuosina merkittävästi kasvattaneet vuosittaisia saneerausvolyymejä turvatakseen<br />
vesihuoltotoiminnoille asetetut lainsäädännölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet<br />
sekä ehkäistäkseen verkostovuodoista aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta monet<br />
vesihuoltolaitokset kokevat, että riittävän saneeraustason tavoittamiseen on vaikea saada<br />
riittävästi rahoitusta.<br />
Samanaikaisesti verkostojen kunnon heikentyessä ovat veden käyttäjien<br />
vesihuoltolaitoksille asettamat vaatimukset kasvaneet, mikä näkyy esim. asiakasvalitusten<br />
määrän nousuna. Lisäksi viime vuosina tapahtuneet merkittävät<br />
vesihuoltolaitoksissa ilmenneet häiriötilanteet ovat herättäneet kysymyksen<br />
vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinnan tasosta.<br />
1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet<br />
1.3.1 Vesihuoltolaitoksen selvilläolo -ja tarkkailuvelvollisuudet<br />
Nykyisessä vesihuoltolaissa on vesihuoltolaitoksille määritelty tarkkailuvelvoite (VHL<br />
§15). Lainsäädännön uudistamista parhaillaan suunnitteleva työryhmä on ehdottanut ko.<br />
pykälää täydennettäväksi selvilläolovelvoitteella: ”Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä<br />
käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa<br />
kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä<br />
raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen<br />
vesijohto- ja viemäriverkostossa”.<br />
3<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Selvilläolovelvoitteen käytännön merkitys on vielä pitkälti epäselvä. Muutos kuitenkin<br />
eittämättä lisää vesihuoltolaitosten tarvetta tuntea omaisuutensa tila panostamalla<br />
kuntotutkimuksiin, analysointiin, ylläpitoon ja pitkän aikavälin investointisuunnitteluun.<br />
Tämä puolestaan entisestään parantaa vesihuoltolaitosten kykyä ennakoida<br />
saneeraustarpeita ja -resursseja.<br />
1.3.2 Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu<br />
Vesihuoltolain hinnanalennussäännöksiin on vesihuoltolain uudistamisen myötä tulossa<br />
tarkistuksia. Lisäksi ehdotetaan vakiokorvauksen käyttöönottoa sekä hinnanalennuksen<br />
laskentaperusteiden muuttamista. Vesihuollon keskeytyksen osalta korvauksen määrä<br />
tulee olemaan sidoksissa katkon pituuteen. Mikäli vesihuoltopalveluissa esiintyy virhe<br />
(ml. putkirikko), on asiakas oikeutettu hinnanalennukseen tai vakiokorvaukseen sen<br />
mukaan, kumpi on suurempi.<br />
Hinnanalennus: Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen,<br />
hinnanalennuksen määrä on 2 % asiakkaan vuotuisesta perus- ja<br />
käyttömaksusta.<br />
Vakiohyvitys: Jos talousveden toimittaminen tai jäteveden johtaminen on<br />
keskeytynyt yhtäjaksoisesti 12 tunniksi, asiakkaalla on oikeus<br />
vakiohyvitykseen.<br />
Vakiohyvityksen määrä riippuu keskeytyksen pituudesta ja on enimmillään 1 000<br />
€/liittymä. Vahingonkorvauspykälä pysyy ennallaan.<br />
Vakiohyvityksessä myös korjaustyö voi olla perusteena hyvitykselle eli keskeytyksen<br />
syyllä ei ole merkitystä. Kuka tahansa liittyjä voi hakea hyvitystä alueella, jolla<br />
keskeytys on tapahtunut. Vakiohyvitys ei koske hulevesiä, mutta hinnanalennus koskee.<br />
Vakiohyvityksen lisäksi asiakas voi saada vahingonkorvausta, mikäli vahinkoa on<br />
tapahtunut.<br />
Katkon pituuteen perustuva vastuu saattaa muuttaa vesihuoltolaitosten nykyistä<br />
käytäntöä tehdä suurin osa korjauksista työajan puitteissa.<br />
1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin lähtökohta on erittäin haastava, sillä huolimatta<br />
viime vuosina tapahtuneesta saneerausvolyymien kasvusta, on vuotuinen saneeraustaso<br />
vesihuoltolaitoksilla vain n. 0,5 – 2 % verkostopituudesta. Koska toimenpiteet<br />
kohdistuvat vain pieneen osaan verkostosta, on hyvinkin onnistuneiden saneerausten<br />
vaikutus vaikeasti havaittavissa. Lisäksi saneerausten syyt ovat moninaisia: vuotojen<br />
ehkäisy, vikojen korjaus, vedenlaadun parannus sekä yhteistyö kadunpitäjän kanssa.<br />
Koska saneerauksen syy ei ole selkeästi aina sama, on saneerausten vaikuttavuutta vielä<br />
haastavampi määrittää. Lisää haastetta tarkasteluun tuo verkostojen kuntoon<br />
vaikuttavien tekijöiden moninaisuus, joita on esitetty taulukossa 1.1.<br />
4<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 1.1. Putkien rakenteelliseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä (Røstum, 2000).<br />
Rakenteellinen<br />
ominaisuus<br />
Ulkoinen / -<br />
ympäristötekijä<br />
Sisäinen tekijä<br />
Kunnossapitotoimenpiteet<br />
Halkaisija<br />
Pituus<br />
Asennusvuosi<br />
Materiaali<br />
Liitosmenetelmä<br />
Paineluokka<br />
Seinämän paksuus<br />
Asennussyvyys<br />
Perustamisolosuhteet<br />
Maaperä<br />
Liikennekuorma<br />
Pohjavesi<br />
Perustamistapa<br />
Teiden suolaus<br />
Lämpötila<br />
Ulkopuolinen korroosio<br />
Virtausnopeus<br />
Paine<br />
Veden laatu ja lämpötila<br />
Paineiskut<br />
Sisäpuolinen korroosio<br />
Vikojen luonne<br />
Vikahistoria<br />
2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT<br />
2.1 Verkostojen tekniset tiedot<br />
HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkoston pituus vuoden 2009 alussa oli 1 187<br />
km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 773 km. Lisäksi kaupungissa on<br />
sadevesiviemäreitä 807 km ja sekaviemäreitä 254 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on<br />
45 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston 28 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty<br />
kuvassa 2.1 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Alkuperäisissä<br />
tiedoissa viiden vuoden välein esitetyt vesijohtoverkoston pituudet on kuvassa jaettu<br />
tasan ko. vuosille.<br />
5<br />
[m]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Vesijohtoverkoston ikäjakauma<br />
45 000<br />
40 000<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
[m]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Jätevesiviemärin ikäjakauma<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
0<br />
0<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
1936<br />
1946<br />
1956<br />
1966<br />
1976<br />
1986<br />
1996<br />
2006<br />
Kuva 2.1. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus vuoden 2010 alussa oli 725 km ja<br />
jätevesiviemäriverkoston pituus 631 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä<br />
574 km, sekaviemäreitä 1 km ja paineviemäreitä 28 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä<br />
on 30 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston (viettoviemärit) 37 vuotta. Verkostojen<br />
ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.2 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia.<br />
Muutaman yksittäisen vuoden osalta kokonaisverkostopituus ei valitun skaalan vuoksi<br />
ole näkyvissä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
6<br />
Tampereen Vesi: Vesijohtoverkoston ikäjakauma<br />
Tampereen Vesi: Viettoviemäreiden ikäjakauma<br />
[m]<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
[m]<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
1900<br />
1929<br />
1939<br />
1949<br />
1959<br />
1969<br />
1979<br />
1989<br />
1999<br />
2009<br />
1900<br />
1956<br />
1966<br />
1976<br />
1986<br />
1996<br />
2006<br />
Kuva 2.2. Tampereen veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
Helsingin ja Tampereen verkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.3.<br />
[%]<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
HSY Vesi (Helsinki)<br />
[%]<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
2010<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
2010<br />
Vesijohtoverkosto<br />
Jätevesiviemäriverkosto<br />
Vesijohtoverkosto<br />
Jätevesiviemäriverkosto<br />
Kuva 2.3. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat.<br />
2.2 Saneerausvolyymit<br />
Helsingissä verkostojen saneerausvolyymiä nostettiin merkittävästi v. 2007 (kuva 2.4).<br />
Tällöin verkostojen vuosittaista kokonaissaneerausmäärä nostettiin edellisen vuoden<br />
tasolta 17 km tasolle 40 km. Tämän jälkeen saneerausvolyymiä on hieman laskettu.<br />
Saneerausten keskihinta vuosina 1999-2009 on vesijohtoverkostojen osalta ollut<br />
570 €/m ja viemäriverkostojen osalta 370 €/m.<br />
Tampereen Vedessä vesijohtoverkostojen saneerauksia on alettu tilastoida erillään<br />
uudisrakentamisesta vasta v. 2007. Kuvassa 2.4 esitetty saneerausvolyymiarvio sisältää<br />
siten joitakin oletuksia. Viime vuosina vesihuoltolaitoksen saneerausvolyymi on<br />
pysynyt melko tasaisena (~ 12 km/v). Vuosina 1996-1997 Tampereella saneerattiin<br />
bitumivuorattuja Mannessman-putkia merkittävästi normaalia suurempi määrä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
7<br />
[m/v]<br />
40 000<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
0<br />
Helsinki: Verkostosaneeraukset<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
[m/v]<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi: Verkostosaneeraukset<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
viemärit<br />
vesijohto<br />
jv +sv<br />
vesijohto<br />
Kuva 2.4. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymien kehitys.<br />
Vuosien 2007 – 2009 keskimääräinen saneerausvolyymi on vesihuoltolaitoksilla ollut<br />
seuraava:<br />
Helsinki<br />
• Vesijohtoverkosto: 8,8 km eli 0,7 % verkostopituudesta (4,4 milj. EUR/v)<br />
• Jätevesiviemäriverkosto: 23,3 km eli 1,3 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin<br />
pituudesta (8,0 milj. EUR/v)<br />
Tampere<br />
• Vesijohtoverkosto: 5,9 km/v eli 0,8 % verkostopituudesta<br />
• Jätevesiviemäriverkosto: 5,1 km eli 0,8 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin<br />
pituudesta<br />
Helsingissä saneerausten kohdentaminen perustuu vesijohtoverkostojen osalta lähinnä<br />
putkirikkojen lukumäärään ja tiheyteen. Viemäriverkostojen osalta hyödynnetään tvkuvausta.<br />
Tampereella tehdään aluesaneerauksia yhdessä kadunpitäjän kanssa.<br />
Kadunpitäjän kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla saneerausten kohdentamisessa<br />
hyödynnetään tietoa putkien kunnosta (mm. ns. kuntoindeksi). Molemmilla<br />
vesihuoltolaitoksilla hyödynnetään lisäksi erityisesti kenttähenkilöstön kokemusperäistä<br />
tietoa verkoston kunnosta.<br />
Tampereella vesi- ja jätevesiviemäriverkostot saneerataan yleensä samanaikaisesti.<br />
Helsingissä sen sijaan tämä ei ole yleinen käytäntö.<br />
Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet on esitetty taulukossa 2.1.<br />
Taulukko 2.1. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet.<br />
Vuosikymmen<br />
Saneeratut alueet<br />
2010 Lamminpää, Holvasti<br />
2000 Vehmainen, Kalkku, Pohtola, Niemi, Ryydynpohja, Hyhky, Järvensivu<br />
1990 Kissanmaa, Ruotula, Nirva, Ylä-Rahola, Aakkula<br />
1980 Härmälä, Viinikka, osa Nekalaa, Kauppi, Pispala, Amuri<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Verkostosaneerauksilla tähdätään vesihuollon toimintavarmuuden ja korkean<br />
palvelutason ylläpitoon sekä riskien minimointiin kustannustehokkaasti. Teknisemmältä<br />
kannalta verkostosaneerauksen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:<br />
Putkivikojen korjaaminen (vesijohtoverkostot)<br />
Veden laadun kohentaminen (vesijohtoverkostot)<br />
Vuotovesimäärän pienentäminen<br />
Yhteistyö kadunpitäjän kanssa ja siten saneerauskustannusten ja liikenteelle<br />
aiheutuneiden häiriöiden minimointi<br />
Verkostosaneerauksen tavoitteet riippuvat jossain määrin valittavasta näkökulmasta:<br />
1. Asiakas ja yhteiskuntavastuut<br />
Toimintavarmuus: veden toimitusvarmuus, verkoston hydraulinen toimivuus,<br />
veden laatuvaatimusten täyttyminen (terveydellinen ja esteettinen laatu),<br />
kiinteistövahinkojen välttäminen<br />
Katujen ja yleisten alueiden kunnossa pysyminen, liikennehaittojen välttäminen,<br />
ympäristön siisteys, ympäristövahinkojen välttäminen, toiminnan ekologisen<br />
jalanjäljen vähentäminen<br />
Yrityksille aiheutuvien liiketaloudellisten menetysten estäminen (tavanomaiset<br />
& merkittävät vahingot)<br />
Verkostojen yhteisrakentaminen<br />
8<br />
2. Omistaja ja talous<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
Omaisuuden arvon säilyttäminen / lisääminen<br />
Tuloutuksen turvaaminen omistajille<br />
Imago<br />
Yhdyskuntarakenteen kehittäminen<br />
Lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin vastaaminen<br />
Veden laatu<br />
Puhdistetun jäteveden laatuvaatimusten täyttyminen<br />
Asukkaiden terveys<br />
Kustannusten optimointi<br />
Huom. (yksityisen omistajan osalta tavoitteet voivat jossain määrin poiketa<br />
kuntaomistajan tavoitteista)<br />
3. Resurssit ja henkilöstö<br />
Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi<br />
Kunnossapitoresurssin (henkilöstö, kustannukset) optimointi<br />
Varaosavaraston optimointi<br />
4. Prosessit ja rakenteet<br />
Toimivuuden varmistaminen<br />
Putkirikkojen vähentäminen<br />
Vuotovesien määrän vähentäminen
Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi<br />
Tukosten vähentäminen<br />
Sortumien ehkäisy<br />
Laatuhäiriöiden ehkäisy<br />
Puhdistamoiden ohitusten välttäminen<br />
Toimimattomien venttiilien korjaaminen<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kunkin em. näkökulman tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja, niiden<br />
tilastointikäytännöt sekä arvio tarkoituksenmukaisuudesta on esitetty liitteessä 1. Tehty<br />
tarkastelu osoittaa, että vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen laaja valikoima erilaisia<br />
tunnuslukuja verkoston kokonaisvaltaisen kunnon mittaamiseen. Ongelmana on osaalueittaisen<br />
tiedon saannin heikkous sekä aikasarjojen lyhyys. Lisäksi moniin<br />
mittareihin liittyy sellaista epävarmuutta, joka voi vääristää vesihuoltolaitosten välistä<br />
vertailua (kuten vesijohto- ja viemäriverkostojen vuotovesiprosentti). Osa-alueittaisen<br />
tiedon saanti usein edellyttää kertaluonteisia ulkopuolisen tahon tekemiä mittauksia.<br />
Oman kategoriansa muodostavat ns. uuden näkökulman mittarit (kuten verkoston<br />
nykyarvo, imago, kansantaloudelliset kustannukset jne.), joiden avulla saadaan lähinnä<br />
talouteen liittyvää tietoa. Näiden mittareiden käyttöönotto edellyttää kehitystyötä ja<br />
uudenlaisen ajattelutavan omaksumista.<br />
4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI<br />
4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut<br />
Selvitystyössä saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong> aloitettiin tarkastelemalla<br />
vesihuoltolaitosten perinteisiä tunnuslukuja niin pitkältä ajanjaksolta kuin tietoja oli<br />
saatavilla. Tavoitteena oli selvittää, antavatko suomalaisten vesihuoltolaitosten<br />
perinteisesti tilastoimat tunnusluvut tietoa saneerausten vaikuttavuudesta ja millä tasolla<br />
tietoja on ylipäänsä kerätty.<br />
4.1.1 Vesijohtoverkostot<br />
4.1.1.1 Putkirikot<br />
Kuvassa 4.1 on esitetty HSY Veden (Helsingin alue) ja Tampereen Veden tilastoidut<br />
putkirikot. Kuviin on lisäksi merkitty vuotuiset saneerausvolyymit. Putkirikkojen määrä<br />
tilastoidaan Helsingissä ja Tampereella hieman eri tavoin. Tampereella myös<br />
vesihuoltolaitoksesta riippumattomat tonttijohtoviat tilastoidaan. Molemmilla<br />
vesihuoltolaitoksilla putkirikkojen sijainti merkitään paikkatietojärjestelmään.<br />
Tampereella putkirikkojen kirjaamisen yhteydessä järjestelmään kirjataan tieto putken<br />
silmämääräisestä kunnosta, jolloin verkkotietojärjestelmä laskee kullekin linjalle ns.<br />
kuntoindeksin.<br />
Putkirikkojen määrän trendi on molemmilla laitoksilla ollut tarkastelujaksoilla laskeva.<br />
Vuosina 1987–2009 on Tampereella katujohtojen putkirikkojen määrä laskenut<br />
keskimäärin 4,8 kpl/v ja Helsingissä keskimäärin 2,2 kpl/v. Helsingissä esiintyi v. 2009<br />
yhteensä 140 ja Tampereella 41 katujohtovuotoa. Suurin osa vuodoista on ajoittunut<br />
marras-helmikuulle (kuva 4.2).<br />
9<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
10<br />
[lkm/v]<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
Tampereen Vesi: Putkirikot<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
Saneeraukset [m/v]<br />
0<br />
0<br />
1970<br />
1972<br />
1974<br />
1976<br />
1978<br />
1980<br />
1982<br />
1984<br />
1986<br />
1988<br />
1990<br />
1992<br />
1994<br />
1996<br />
1998<br />
2000<br />
2002<br />
2004<br />
2006<br />
2008<br />
Katujohtovuodot Tonttijohtovuodot Saneeraukset<br />
[lkm/v]<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
HSY Vesi (Helsinki): Putkirikot<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
Saneeraukset [m/v]<br />
0<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
0<br />
Katujohtovuodot<br />
Saneeraukset<br />
Kuva 4.1. HKI:n ja TRE:n vesijohtoverkostojen putkirikot sekä saneerausvolyymit.<br />
Tampereella putkirikkojen määrä on 1980-l puolivälistä 1990-l puoliväliin ollut selvästi<br />
2000-l määriä korkeampi. Lisäksi v. 1996–1997 tehtyjen kohdennettujen Mannessmanputkien<br />
saneerausten jälkeen putkirikkojen määrä on hetkellisesti laskenut.<br />
Periaatteessa siis saneeraus on voinut vähentää putkirikkojen määrää.<br />
Helsingissä putkirikkojen määrä on ollut selvästi tasaisempi. Kummallakaan laitoksella<br />
putkirikkojen ja saneerausten välillä ei esiinny merkittävää korrelaatiota. Putkirikkojen<br />
tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa tilastointi- sekä<br />
vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim. Helsingissä on aloitettu ennakoiva<br />
vuodonetsintä v. 2007. Lisäksi verkostojen pituus on jatkuvasti kasvanut, ts.,<br />
putkirikkojen kilometrikohtainen laskeva trendi on ollut hieman em. kokonaismäärää<br />
voimakkaampi. Tampereella raakavesilähteen vaihtuminen on voinut vaikuttaa<br />
putkirikkojen määrään etenkin mahdollisen lämpötilamuutoksen myötä (pohjavesi vs.<br />
pintavesi).<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
11<br />
HSY Vesi (Helsinki): Kuukausittaiset putkirikot<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Tammikuu<br />
Helmikuu<br />
Maaliskuu<br />
Huhtikuu<br />
Toukokuu<br />
Kesäkuu<br />
Heinäkuu<br />
Elokuu<br />
Syyskuu<br />
Lokakuu<br />
Marraskuu<br />
Joulukuu<br />
[lkm, keskiarvo 87-09]<br />
Katujohtovuodot<br />
Kuva 4.2. Helsingissä tapahtuneiden putkirikkojen kuukausittainen jakauma (keskiarvo<br />
1987–2009).<br />
Kuvassa 4.3 on esitetty Tampereella 2000-luvulla (1.1.2000–11.10.2010) tapahtuneiden<br />
putkirikkojen tarkempia tietoja. Tarkastelussa ei ole huomioitu putkikokojen eikä<br />
materiaalien suhteellisia osuuksia verkostossa. Kuvassa on esitetty myös verkoston<br />
ikäjakauma v. 2009 (tuntemattomat linjat on merkitty vuodelle 1980). Tilastoissa on<br />
mukana yht. 282 putkirikkoa eli kaikki putkirikot eivät ole tarkastelussa mukana. Suurin<br />
osa rikkoutuneista putkista on asennettu 1950- ja 1960-luvuilla mutta myös uudempia<br />
putkia on rikkoutunut (asennusvuoden tarkkuus tiedoissa n. 2 vuotta). Suurin osa<br />
rikkoutuneista putkista on harmaita valurautaputkia ja kooltaan alle 125 mm. Vuoden<br />
2009 tilanteessa 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston<br />
kokonais-pituudesta on 21 %. Tarkastelujaksolla 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen<br />
putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 56 %.<br />
A)<br />
[%]<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien materiaali<br />
PEH PVC Mm V SG SGB B<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
12<br />
B)<br />
[%]<br />
50<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien koko<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.1. Tampereella 1.1.2002–11.10.2010 esiintyneiden putkirikkojen syyt ja<br />
vikatyypit.<br />
Putkirikon syy [lkm] [%] Vika [lkm] [%]<br />
Painunut 170 37.7 Poikki 226 50.1<br />
Ei tietoa 65 14.4 Halki 67 14.9<br />
Syöpyminen 61 13.5 Liitos 60 13.3<br />
Petipuu 47 10.4 Reikä 54 12.0<br />
Täyttö 45 10.0 Ei tietoa 33 7.3<br />
Liitos 43 9.5 Pala pois 11 2.4<br />
Asennusvirhe 12 2.7<br />
kaivinkone 7 1.6<br />
Jäätynyt 1 0.2<br />
Yhteensä 451 100 Yhteensä 451 100<br />
Kuvassa 4.4 on esitetty Tampereen putkirikkojen määrä kaikkien materiaalien osalta<br />
luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 2009 verkoston<br />
putkimateriaalijakauma.<br />
13<br />
0,200<br />
25,0 %<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
20,0 %<br />
15,0 %<br />
10,0 %<br />
5,0 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
0,0 %<br />
V 0,6 % 0,2 % 0,5 % 1,0 % 2,5 % 10,6 % 7,6 % 0,1 % 0,0 % 0,9 % 0,3 %<br />
SG 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 2,9 % 10,6 % 6,7 % 8,2 % 6,1 %<br />
Muovi 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 2,5 % 8,5 % 8,9 % 9,9 %<br />
Muu 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 4,4 % 0,6 % 3,6 % 0,3 % 0,4 % 1,8 %<br />
od. arvo 0,107 0,063 0,000 0,104 0,058 0,083 0,073 0,019 0,006 0,007 0,017<br />
min 0,047 0,015 0,001 0,053 0,033 0,068 0,057 0,013 0,003 0,004 0,012<br />
max 0,250 0,347 0,095 0,204 0,102 0,102 0,094 0,028 0,012 0,013 0,026<br />
Kuva 4.4. Tampereen putkirikkojen määrä (2000-2010) luottamusväleineen (95 %)<br />
putkikilometriä kohti vuodessa sekä putkimateriaali.<br />
Tampereella 1940-luvun ja sitä vanhemmat putket ovat harmaita valurautaputkia. 1950-<br />
luvulla harmaa valurauta on alkanut korvautumaan pallografiitti-valuraudalla (SG).<br />
Muoviputket alkoivat yleistyä 1970-luvulla ja 1980-luvulta lähtien niiden osuus<br />
rakennetusta putkesta on ollut yli 50 %. 1900-luvulle merkityt putket (rikot ja nykyiset<br />
putket) ovat pääosin putkia, joiden asennusvuodesta ei ole tietoa. Eniten putkirikkoja on<br />
esiintynyt 1930-l putkissa ja tämän jälkeen 1950-60-lukujen putkissa. 1970-luvulla<br />
rakennetuissa putkissa putkirikkojen määrä on selvästi vähäisempi samaan aikaan kun<br />
harmaata valurautaa ei enää ole asennettu maahan. 1980-luvulta eteenpäin putkirikkojen<br />
vähäistä määrää puolestaan selittänee putkien nuorempi ikä sekä materiaalien ja<br />
työtekniikoiden kehittyminen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kuvassa 4.5 on esitetty putkirikkojen suhteelliset määrät materiaaleittain (putkirikkojen<br />
määrä luottamusväleineen putkikilometriä kohti). Iän vaikutus harmaiden<br />
valurautaputkien rikkoutumiseen on tehdyn tarkastelun perusteella melko vähäinen.<br />
Muovi- ja SG-putkien rikkoutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähäistä, joskin ko.<br />
putkien nuori ikä hankaloittaa tarkastelua. 2000-luvun putkien rikkomäärä on ollut<br />
suurempi kuin 1980- ja 1990-lukujen, mikä saattaa selittyä uudelle putkelle tyypillisellä<br />
suuremmalla vaurioherkkyydellä, asennusvirheillä tai 2000-luvulla tapahtuneilla<br />
materiaalimuutoksilla (SG-putkien osuus vähentynyt, muovin ja muiden lisääntynyt).<br />
Jälkimmäinen antaa viitteitä siitä, että SG-putkien asentaminen onnistuu muoviputkien<br />
asentamista paremmin.<br />
14<br />
A) VALURAUTA<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=197<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 1 % 0 % 0 % 1 % 3 % 11 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 %<br />
0 %<br />
B) PVC<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=11<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 8 % 7 % 7 %<br />
0 %<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
15<br />
C) SGB<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=10<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 6 % 8 % 6 %<br />
Kuva 4.5. Tampereella 2000-luvulla tilastoitujen putkirikkojen suhteelliset osuudet<br />
materiaaleittain.<br />
0 %<br />
Taulukossa 4.2 ja kuvassa 4.6 on puolestaan esitetty Helsingin putkirikkojen tietoja<br />
vuosilta 2001–2009. Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 2009.<br />
Tilastoitujen putkirikkojen kokonaismäärä ko. aikana on ollut 1 379 kpl. Samoin kuin<br />
Tampereella, myös Helsingissä putkirikon yleisin syy on ollut putken painuminen (47<br />
%). Muut yleisimmät syyt ovat olleet ulkopuolinen korroosio sekä liikenteen aiheuttama<br />
kuormitus. Merkittävää osaa putkirikoista ei ole voitu laittaa mihinkään kategoriaan<br />
(17,3 %).<br />
Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä suurin osa rikkoutuneista putkista on<br />
asennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Helsingissä on Tampereeseen verrattuna suhteessa<br />
pienempi osa 1980–2000-lukujen putkista rikkoutunut. Vuoden 2009 tilanteessa 1950-<br />
ja 1960-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonaispituudesta on<br />
46 %. Tarkastelujaksolla 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista<br />
on puolestaan ollut 65 %.<br />
A)<br />
B)<br />
[%]<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien materiaali<br />
Ei määr. A V T M K<br />
[%]<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien koko<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
16<br />
C)<br />
Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
[%]<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Tuntematon<br />
1900-09<br />
1910-19<br />
1920-29<br />
1930-39<br />
1940-49<br />
1950-59<br />
1960-69<br />
1970-79<br />
1980-89<br />
1990-99<br />
2000-09<br />
Rikkoutuneet putket<br />
Verkoston ikäjakauma<br />
Kuva 4.6. Helsingissä 2001-2009 havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty<br />
myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 2009.<br />
Taulukko 4.2. Helsingissä v. 2001–2009 esiintyneiden putkirikkojen syyt.<br />
Putkirikon syy [lkm] [%]<br />
Putken painuminen 649 47.1<br />
Ei määritelty 239 17.3<br />
Ulkopuolinen korroosio 148 10.7<br />
Johtoalueen kuormitus, liikenne 118 8.6<br />
Muu ulkopuolinen syy 42 3.0<br />
Kivi (kallio) painanut 22 1.6<br />
Muu arvioitu syy 19 1.4<br />
Routiminen 19 1.4<br />
Muu tarvikesyy 18 1.3<br />
Asennusvirhe 17 1.2<br />
Kuluminen 13 0.9<br />
Soveltumaton tarvike 10 0.7<br />
Muu rakennustyö 9 0.7<br />
Puutteellinen tuenta 9 0.7<br />
Muiden putkistojen vaikutus 8 0.6<br />
Muu asennussyy 8 0.6<br />
Muu kaivantosyy 6 0.4<br />
Sisäpuolinen korroosio 6 0.4<br />
Kaivutyö 5 0.4<br />
Virhe alkutäytössä 4 0.3<br />
Jäätyminen 3 0.2<br />
Putken sivusiirtymä 3 0.2<br />
Ilkivalta 1 0.1<br />
Louhinta 1 0.1<br />
Valmistusvirhe 1 0.1<br />
Yhteensä 1 378 100<br />
Kuvassa 4.7 on esitetty Helsingin putkirikkojen suhteelliset määrät luottamusväleineen<br />
putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 2009 verkoston ikäjakauma. Helsingissä<br />
putkimateriaalien suhteellisia osuuksia verkostosta ei ole tilastoitu. Eniten putkirikkoja<br />
on esiintynyt 1940–60-lukujen putkissa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
17<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,250<br />
0,200<br />
0,150<br />
0,100<br />
0,050<br />
Helsingin Veden putkirikot 2001–2009<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=1378<br />
35 %<br />
30 %<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 3 % 2 % 3 % 4 % 4 % 16 % 30 % 16 % 7 % 7 % 8 %<br />
Kuva 4.7. Helsingissä 2000-luvulla tilastoitujen putkirikkojen määrät putkikilometriä<br />
kohti.<br />
Kuvassa 4.8 on esitetty Helsingin ja Tampereen putkirikkojen osuus eri-ikäisissä<br />
putkissa suhteutettuna verkoston ikäjakaumaan (ks. kuvat 4.3-D ja 4.4-C). Molemmissa<br />
kaupungeissa 1950-lukujen putkissa on esiintynyt suhteellisesti eniten putkirikkoja.<br />
Toiseksi suurin osuus on Helsingissä ollut 1940-l putkilla ja Tampereella 1960-l<br />
putkilla.<br />
Putkirikkojen määrä on Helsingissä v. 2009 ollut 0,12 kpl/km ja Tampereella 0,06<br />
kpl/km eli Helsingissä määrä on ollut kaksinkertainen.<br />
0 %<br />
3.5<br />
3.0<br />
2.5<br />
2.0<br />
1.5<br />
1.0<br />
0.5<br />
0.0<br />
1900-09<br />
1910-19<br />
1920-29<br />
1930-39<br />
1940-49<br />
1950-59<br />
1960-69<br />
1970-79<br />
1980-89<br />
1990-99<br />
2000-09<br />
HKI<br />
TRE<br />
Kuva 4.8. HKI:n ja TRE:n putkirikkojen osuus suhteutettuna verkostojen ikäjakaumaan.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
18<br />
4.1.1.2 Laskuttamaton vesi<br />
Kuvassa 4.9 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesijohtoverkostojen laskuttamattoman<br />
veden määrän kehitys. Laskuttamattoman veden määrä on v. 1996-2009 ollut nousussa<br />
molemmilla vesihuoltolaitoksilla. Vuonna 2009 laskuttamattoman veden määrä oli<br />
seuraava:<br />
Helsinki: 10,4 milj. m 3 ; 19,7 %; 8,7 m 3 /m a<br />
Tampere: 4,0 milj. m 3 ; 20,6 %; 5,5 m 3 /m a<br />
Prosenteissa mitattuna laskuttamattoman veden määrä v. 1996-2009 on Helsingissä<br />
vaihdellut välillä 11 – 22 % ja Tampereella välillä 11 – 21 %.<br />
Vesijohtoverkostojen todellista vuotovesimäärää mitataan harvoin. Laskuttamattoman<br />
veden määrään sisältyy laskuttamatonta hyväksyttyä käyttöä, kuten vesihuoltolaitosten<br />
omaa vedenkäyttöä sekä sammutusvettä. Helsingin vesijohtoverkostolle v. 2007<br />
määritetty pienin teknillisesti saavutettava vuotovesimäärä oli n. 3 % verkostoon<br />
johdetusta vedestä. Tämä ns. UARL-luku (unavoidable annual real losses) huomioi<br />
vesijohtoverkoston kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän, tonttijohtojen<br />
yhteispituuden sekä keskimääräisen verkostopaineen.<br />
[milj. m 3 /v]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Laskuttamaton vesi<br />
12.0<br />
11.0<br />
10.0<br />
9.0<br />
8.0<br />
7.0<br />
6.0<br />
5.0<br />
4.0<br />
3.0<br />
2.0<br />
1.0<br />
0.0<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
[milj. m 3 /v]<br />
5.0<br />
4.5<br />
4.0<br />
3.5<br />
3.0<br />
2.5<br />
2.0<br />
1.5<br />
1.0<br />
0.5<br />
0.0<br />
Tampereen Vesi: Laskuttamaton vesi<br />
1980<br />
1981<br />
1982<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Kuva 4.9. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
4.1.1.3 Vedenlaatuvalitukset<br />
Vesihuoltolaitosten vedenlaatuvalitusten tilastoinnissa on eroja. Helsingissä<br />
vedenlaatuvalitusten raportoinnissa erotellaan vesilaitoksesta johtuvat ja kiinteistöistä<br />
itsestään johtuvat valitukset. Sekä Tampereella että Helsingissä kirjataan kaikki<br />
valitukset / tapaus.<br />
Tampereella valitusten vuotuinen lukumäärä on viime vuosina ollut n. 200-380 kpl,<br />
Helsingissä puolestaan 20-100 kpl (kuva 4.10). Ero johtuu todennäköisesti siitä, että<br />
Helsingissä vain laatuvalituspuhelimeen soitetut valitukset kirjataan ja esim. suoraan<br />
verkko-osastolle tulevia valituksia ei.<br />
Helsingissä raakavesi otettiin v. 2008 Vantaanjoesta Päijänne-tunnelin saneerauksen<br />
vuoksi. Tänä aikana valitusten määrä oli tavanomaista suurempi. Tampereella vuoden<br />
2009 suuri valitusten määrä johtui paljolti kahdesta yksittäisestä vedenlaatua<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
heikentäneestä tapauksesta. Yleisesti ottaen vedenlaatuvalitusten koetaan nousseen<br />
viime vuosina johtuen asiakkaiden vaatimustason noususta.<br />
Veden laatua heikentävät Tampereella etenkin valurautaiset bitumipinnoitetut putket,<br />
joita pyritään saneerauksin betonoimaan vedenlaadun parantamiseksi.<br />
19<br />
[kpl]<br />
260<br />
240<br />
220<br />
200<br />
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Vedenlaatuvalitukset: HSY Vesi (Helsinki)<br />
1981<br />
1982<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
vesilaitoksesta johtuvat<br />
kiinteistöstä itsestään johtuvat<br />
[kpl]<br />
Vedenlaatuvalitukset: Tampereen Vesi<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Tampereen Vesi<br />
Kuva 4.10. Helsingin ja Tampereen vedenlaatuvalitukset.<br />
4.1.1.4 Vesihuoltokatkokset<br />
Taulukossa 4.3 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesihuoltokatkosten vuotuiset<br />
lukumäärät ja ajalliset kestot. Vuotokatkosten kesto on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
ollut keskimäärin 5-6 h, enimmillään n. 30 h. Suurimmassa osassa katkoksia kesto on<br />
jäänyt alle 12 tunnin.<br />
Vesihuoltokatkosten pituus tulee entistä merkityksellisemmäksi tulevina vuosina, mikäli<br />
vesihuoltolakiin ehdotettu katkoksen pituuteen perustuva korvausvastuu toteutuu.<br />
Taulukko 4.3. Vesihuoltokatkosten pituudet.<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (Helsinki)<br />
Vesikatkojen kesto 2009 Vesikatkojen kesto 2007 2008 2009<br />
Kpl 32 Kpl 108 133 166<br />
Min [h] 1 Min [h] 0,75 0,5 0,3<br />
Max [h] 28 Max [h] 30 31,4 18<br />
Keskiarvo [h] 5,8 Keskiarvo [h] 6,0 5,7 5,3<br />
Yht. [h] 185 Yht. [h] 650 755 620<br />
4.1.2 Jätevesiviemäriverkostot<br />
4.1.2.1 Laskuttamaton jätevesi<br />
Laskuttamaton jätevesi koostuu viemäriverkostoon kaivojen kansien ja putkien kautta<br />
pääsevästä sade- ja sulamisvedestä. Lisäksi pohjavesi voi tunkeutua suoraan putkiin<br />
esim. vuotavista liitoskohdista. Viemäriverkoston alueittaisen vuotoveden määrää<br />
voidaan tarkastella jätevesipumppaamoiden valuma-alueittaisen virtaamatiedon ja<br />
alueen laskutetun jätevesimäärän perusteella.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kuvassa 4.11 on esitetty Helsingin ja Tampereen laskuttamattoman jätevesimäärän<br />
kehitys. Kuviin on lisäksi merkitty lähimpien sääasemien sademäärätiedot. Vuosina<br />
1995–2009 laskuttamattoman jäteveden määrä on ollut Tampereella 29 % ja<br />
Viikinmäen puhdistamolle tulevien vesien osalta 31 % (laskutetun jäteveden määrästä<br />
on Helsingin toiminta-alueella n. 65 %).<br />
Laskuttamattoman jäteveden määrä on molemmilla vesihuoltolaitoksilla pysynyt melko<br />
tasaisena koko tarkastelujaksolla. Laskuttamattoman jäteveden ja sademäärän välinen<br />
korrelaatio on ollut Helsingissä 0,8 ja Tampereella 0,4. Mikäli Tampereen<br />
sademäärätiedoista poistetaan kolme epäloogista arvoa, nousee korrelaatio tasolle 0,6.<br />
Molemmilla vesihuoltolaitoksilla sadeveden pääsy verkostoon on siten ilmeistä.<br />
20<br />
HSY Vesi (koko Viikinmäki): Laskuttamaton jätevesi<br />
900<br />
45 000 000<br />
800<br />
40 000 000<br />
700<br />
35 000 000<br />
Sademäärä [mm]<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
30 000 000<br />
25 000 000<br />
20 000 000<br />
15 000 000<br />
10 000 000<br />
Vuotovesi [m 3 /v]<br />
100<br />
5 000 000<br />
0<br />
0<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Vuotovesi<br />
Sademäärä (Helsinki Kaisaniemi)<br />
Tampereen Vesi: Laskuttamaton jätevesi<br />
900<br />
14 000 000<br />
Sademäärä [mm]<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
12 000 000<br />
10 000 000<br />
8 000 000<br />
6 000 000<br />
4 000 000<br />
2 000 000<br />
Vuotovesi [m 3 /v]<br />
0<br />
1981<br />
1983<br />
1985<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
2005<br />
2007<br />
2009<br />
0<br />
Vuotovesi<br />
Sademäärä (Nokia Tottijärvi)<br />
Kuva 4.11. Helsingin ja Tampereen laskuttamattoman jäteveden määrän kehitys.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
21<br />
4.1.3 Arviointi: Näkökulma 1<br />
NK 1: Perinteiset tunnusluvut<br />
Perinteiset tunnusluvut antavat yleiskäsityksen vesi- ja viemäriverkostojen<br />
kunnosta. Niiden ja saneerausmäärien välillä ei tilastoissa kuitenkaan esiintynyt<br />
merkittävää korrelaatiota.<br />
Putkirikkojen määrä on laskenut 1980-l tasosta sekä Tampereella että Helsingissä.<br />
Tampereella lasku on ollut voimakkaampaa.<br />
Laskuttamattoman veden määrä laitosten vesihuoltoverkostoissa on viimeisen 10<br />
vuoden aikana noussut ja viemäriverkostoissa pysynyt melko tasaisena.<br />
Putken ikä selittää putkirikoista vain osan. Myös materiaalilla on merkitystä.<br />
Vuodenaika vaikuttaa keskeisesti putkirikkojen määrään.<br />
Laskuttamattoman veden määrä ei kerro verkoston todellista vuotovesimäärää.<br />
Prosenteissa ilmaistuna luku on lisäksi siinä mielessä huono verkoston kuntoa<br />
mittaava tunnusluku, että vedenkäytön muutos (väheneminen tai kasvu) vaikuttaa<br />
lukuun (veden käytön lisääntyminen pienentää laskuttamattoman veden %-osuutta).<br />
Tämä vääristää etenkin laitosten välistä vertailua. IWA suosittelee käytettävän<br />
yksikköä m 3 /tonttijohto/d, mikäli tonttijohtotiheys on yli 20 kpl/verkosto km. Tämä<br />
edellyttää tonttijohtomäärän vuotuista tilastointia. Toinen perusteltu yksikkö<br />
laskuttamattoman veden määrälle olisi m 3 /verkosto km. Tämä puolestaan edellyttää<br />
vesijohtoverkoston kokonaispituuden vuotuista tilastointia.<br />
Tunnuslukujen tilastoihin sisältyy jonkin verran epävarmuutta<br />
• Putkirikkojen tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa<br />
tilastointi- sekä vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim.<br />
Helsingissä aloitettiin systemaattinen vuodonetsintä v. 2007. Lisäksi esim.<br />
raakavesilähteen muuttuminen (pohjavesi vs. pintavesi) on voinut vaikuttaa<br />
putkirikkojen määrään.<br />
• Laskuttamattoman vesimäärän mittaus on vuosien saatossa tarkentunut.<br />
• Naapurikuntien kaikki Tampereelle johdettavat jätevedet käsitellään<br />
laskutettuina jätevesinä, mikä pienentää laskennallista vuotovesiprosenttia.<br />
Oikeampi tulos saadaan eliminoimalla naapurikuntien vedet tarkastelusta.<br />
• Verkostotietojärjestelmien tietoja on aikojen saatossa korjattu.<br />
Perinteiset tunnusluvut kuvaavat koko verkostoa. Vuotuiset saneerausmäärät<br />
koskevat vain 0,5 – 2,0 % koko verkoston pituudesta. Vaikka saneerausten<br />
kohdentaminen onnistuisi erinomaisesti, ei perinteisissä tunnusluvuissa juuri<br />
nähtäisi muutosta vuositasolla.<br />
Tampereella v. 1996–1997 tehdyt Mannessman-putkien saneeraukset ovat<br />
hetkellisesti laskeneet putkirikkojen määrää. Tämä antaa viitteitä siitä, että<br />
oikeanlaisella kohdentamisella voidaan vaikuttaa verkoston kuntoon.<br />
Tampereen putkirikoista tehdyn tarkastelun perusteella putkimateriaalien<br />
vaihtuminen ajan myötä kestävämpiin materiaaleihin selittää putkirikkojen määrän<br />
vähentymistä. Tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida se, että myös esim. putkien<br />
asennustavoissa mahdollisesti esiintyneet muutokset ovat saattaneet vaikuttaa<br />
asiaan. Lisäksi asiaan vaikuttavat putkien tyyppi (runko- vai jakeluputki) ja alueen<br />
luonne (asuntoalue, keskusta-alue, savikkomaa jne.).<br />
Tiivistetysti: Perinteisten tunnuslukujen antama tieto saneerausten vaikuttavuudesta<br />
ei ole riittävän täsmällistä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.2 NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin toiseksi näkökulmaksi valittiin<br />
nykykäyttöarvon kehitys. Nykykäyttöarvo valittiin tarkasteltavaksi näkökulmaksi<br />
johtuen siitä, että sitä käytetään yleisesti esimerkiksi sähkö- ja vesihuoltoverkkojen<br />
arvon määrityksessä. Lisäksi viranomaisvalvonnan kohtuullisen tuoton määritys<br />
perustuu nykykäyttöarvon määritykseen. Nykykäyttöarvo kuvaa omaisuuden arvoa<br />
nykyhinnalla laskettuna siten, että siitä on tehty teknis-taloudellisen käyttöiän mukaiset<br />
poistot. Nykykäyttöarvon säilyttämistä / nostoa voidaan pitää varsin tärkeänä mittarina<br />
omaisuuden arvon kehityksessä. Vaikka verkostojen arvo ei suoraan kuvaa verkostojen<br />
kuntoa, voidaan asioilla kuitenkin katsoa olevan perusteltu yhteys. Näkökulman avulla<br />
voidaan arvioida, miten tietty saneerausvolyymi vaikuttaa verkostojen arvoon<br />
tulevaisuudessa.<br />
Selvitystyössä saneerausten vaikuttavuutta verkostojen nykykäyttöarvoon tarkasteltiin<br />
mallintamalla HSY Veden Helsingin vesijohtoverkoston ja Tampereen Veden<br />
vesijohtoverkoston nykykäyttöarvoa. Verkostojen mallinnuksissa käytettiin erilaisia<br />
laskentaoletuksia, joten tulokset eivät ole suoraan toisiinsa verrattavissa.<br />
4.2.1 Case 1: HSY Vesi<br />
4.2.1.1 Laskentaoletukset ja mallinnustilanteet<br />
HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkostojen nykykäyttöarvon mallinnuksessa<br />
käytettiin seuraavia laskentaoletuksia:<br />
Laskennassa ei huomioitu verkostomateriaaleja, putkikokoja eikä aluekertoimia<br />
Uudisrakentamisen yksikköhinta: 479 EUR/m (konsultin arvio)<br />
Verkoston käyttöikä: 70 vuotta<br />
Uusinvestointien vuotuinen volyymi: 10 000 m/v<br />
Saneerausinvestoinnit:<br />
• Saneerattujen linjojen on oletettu vastaavan uutta<br />
• Saneerausmäärä (esim. 1 %) laskettu aina edellisen vuoden<br />
verkostopituudesta<br />
• Saneeraukset tehty satunnaisesti valitulta vuosikymmeneltä (”jokaiselta<br />
vuodelta jotakin”)<br />
Mallinnustilanteet on esitetty taulukossa 4.4.<br />
Taulukko 4.4. HSY Vesi Helsingin vesijohtoverkoston nykykäyttöarvon mallinnustilanteet.<br />
Case Uusinvestoinnit Saneerausinvestoinnit Saneerattavat<br />
(poistettavat) linjat<br />
1 10 000 m/v 0,0 % -<br />
2 10 000 m/v 1,0 % 1970-luku<br />
3 10 000 m/v 2,0 % 1970-luku<br />
4 10 000 m/v 1,0 % 1960-luku<br />
5 10 000 m/v 1,0 % 1970-luku<br />
6 10 000 m/v 1,0 % 1980-luku<br />
22<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
23<br />
4.2.1.2 Tulokset<br />
A. Saneerausvolyymin vaikutus<br />
Ensimmäisessä mallinnuksessa saneeraukset kohdistettiin 1970-luvun verkostoon.<br />
Mallinnuksessa käytetty vuotuinen saneerausvolyymi oli 0,0 %, 1,0 % tai 2,0 %<br />
verkostopituudesta. Kuvassa 4.12 on esitetty mallinnuksen tulokset. Kuvaan on lisäksi<br />
vertailun vuoksi merkitty 50 vuoden pitoajan ja 1,0 %:n vuotuisen saneeraustason<br />
mukaan laskettu arvonkehitys (vihreä väri).<br />
Mikäli saneerauksia ei tehdä tarkastelujaksolla lainkaan, laskee verkoston arvo tasolta<br />
226 milj. € tasolle 200 milj. € (1,2 %/v). Yhden prosentin saneerausvolyymi puolestaan<br />
nostaa verkoston arvon tasolle 234 milj. € (keskimäärin 0,4 %/v) ja 2 % vuotuinen<br />
saneerausvolyymi tasolle 270 milj. € (keskimäärin 1,8 %/v). Viidenkymmenen vuoden<br />
pitoajan mukainen arvonnousu on vastaavasti 2,2 %/v.<br />
280 000 000<br />
Helsinki: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 1-3<br />
260 000 000<br />
240 000 000<br />
[EUR]<br />
220 000 000<br />
200 000 000<br />
180 000 000<br />
160 000 000<br />
140 000 000<br />
120 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 1: Ei saneerauksia Case 2: Saneerauksia 1,0 %<br />
Case 3: Saneerauksia 2,0 % -<br />
Case 2: Saneerauksia 1,0 % 50 v käyttöikä<br />
Kuva 4.12. Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraukset on<br />
kohdistettu 1970-luvun verkostoon. Case 3:n 2 viimeisenä vuotena poistot tehty 60- ja<br />
80-l linjoille.<br />
B. Saneerattavien putkien iän vaikutus<br />
Toisessa mallinnuksessa vuotuinen saneerausvolyymi pidettiin vakiona (1,0 %) mutta<br />
saneeraukset kohdistettiin eri vuosikymmenten verkostoon (1960-, 70- tai 80-l).<br />
Ikäperusteinen kohdentaminen vaikuttaa nykyarvoon melko vähän (kuva 4.13): 1960-<br />
luvun verkostoon kohdistettu saneeraus nostaa verkoston arvon tarkastelujaksolla tasolta<br />
226 milj. € tasolle 242 milj. € (0,7 %/v) ja 1970-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
tasolle 234 milj. € (0,4 %/v). Sen sijaan 1980-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
laskee verkoston arvoa viiden vuoden ajan ja tämän jälkeen arvo nousee tasolle 227<br />
milj. €. Arvon nousuun viimeisinä vuosina saattaa vaikuttaa saneerausten<br />
kohdentaminen 70-l verkostoon, koska tällöin koko 80-l verkosto oli jo saneerattu.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
24<br />
260 000 000<br />
Helsinki: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 4-6<br />
250 000 000<br />
240 000 000<br />
[EUR]<br />
230 000 000<br />
220 000 000<br />
210 000 000<br />
200 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 4: Saneeraukset 1960-l verkostoon<br />
Case 5: Saneeraukset 1970-l verkostoon<br />
Case 6: Saneeraukset 1980-l verkostoon -<br />
Kuva 4.13. Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraustaso 1 %/v. Case<br />
6: 3 viimeisenä vuonna poistettu 70-l linjoja.<br />
4.2.2 Case 2:Tampereen Vesi<br />
4.2.2.1 Laskentaoletukset ja mallinnustilanteet<br />
Tampereen Veden vesijohtoverkostojen nykykäyttöarvon mallinnuksessa käytettiin<br />
seuraavia laskentaoletuksia:<br />
Uus- ja saneerausinvestointien putkijakauma perustui vuosien 2007–2008<br />
uusinvestointitietoihin (%) (taulukko 4.2)<br />
Tuntemattomien putkien rakennusvuosi: 1980<br />
Aluekertoimia ei käytetty<br />
Laskentapohjan mukainen keskihinta 240 EUR/m (konsultin arvio)<br />
Putkimateriaalien käyttöiät: Muovi 50 v, valurauta 45 v. teräs 40 v, asbesti 40 v<br />
Saneerausinvestoinnit:<br />
• Saneerattujen linjojen on oletettu vastaavan uutta<br />
• Saneerausmäärä (esim. 1 %) laskettu aina edellisen vuoden<br />
verkostopituudesta<br />
• Saneeraukset tehty satunnaisesti valitulta vuosikymmeneltä (”jokaiselta<br />
vuodelta jotakin”)<br />
Lisäykset tehtiin taulukon 4.5 mukaisesti (%)<br />
Mallinnustilanteet olivat samat kuin HSY Veden mallinnuksessa (taulukko 4.3).<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.5. Tampereen Veden mallinnuksissa käytetyt oletukset uusinvestointien<br />
putkille.<br />
Koko Materiaali Määrä [%] Pituus [m]<br />
63 M 10 1 000<br />
110 M 25 2 500<br />
150 V 25 2 500<br />
200 V 5 500<br />
250 V 5 500<br />
300 V 10 1 000<br />
355 M 5 500<br />
400 V 10 1000<br />
600 V 5 500<br />
Yht. - 100 10 000<br />
25<br />
4.2.2.2 Tulokset<br />
A. Saneerausvolyymin vaikutus<br />
Ensimmäisessä mallinnuksessa saneeraukset kohdistettiin 1970-luvun verkostoon.<br />
Vuotuinen saneerausvolyymi oli 0,0 %, 1,0 % tai 2,0 % verkostopituudesta.<br />
Mallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 4.14.<br />
Mikäli saneerauksia ei tehdä tarkastelujaksolla lainkaan, laskee verkoston arvo tasolta<br />
64 milj. € EUR tasolle 62 milj. € (0,3 %/v). Yhden prosentin saneerausvolyymi<br />
puolestaan nostaa verkoston arvon tasolle 80 milj. € (keskimäärin 2,2 %/v) ja 2 %<br />
vuotuinen saneerausvolyymi tasolle 97 milj. € (keskimäärin 4,2 %/v).<br />
Tampereen Vesi: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 1-3<br />
[EUR]<br />
100 000 000<br />
95 000 000<br />
90 000 000<br />
85 000 000<br />
80 000 000<br />
75 000 000<br />
70 000 000<br />
65 000 000<br />
60 000 000<br />
55 000 000<br />
50 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 1: Ei saneerauksia Case 2: Saneerauksia 1,0 % Case 3: Saneerauksia 2,0 % -<br />
Kuva 4.14. Tampereen Veden vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraukset on<br />
kohdistettu 1970-luvun verkostoon, 4 viimeisenä vuonna lisäksi 60- ja 80-lukujen<br />
verkostoon.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
B. Saneerattavien putkien iän vaikutus<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Toisessa mallinnuksessa vuotuinen saneerausvolyymi pidettiin vakiona (1,0 %) mutta<br />
saneeraukset kohdistettiin eri vuosikymmenten verkostoon (1960-, 70- tai 80-l). 1960-<br />
luvun verkostoon kohdistettu saneeraus nostaa verkoston arvon tarkastelujaksolla tasolta<br />
64 milj. € tasolle 80,4 milj. € (2,3 %/v), 1970-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
tasolle 80,0 milj. € (2,2 %/v) ja 1980-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus tasolle<br />
76,6 milj. € (1,8 %/v) (kuva 4.15).<br />
26<br />
[EUR]<br />
Tampereen Vesi: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 4-6<br />
84 000 000<br />
82 000 000<br />
80 000 000<br />
78 000 000<br />
76 000 000<br />
74 000 000<br />
72 000 000<br />
70 000 000<br />
68 000 000<br />
66 000 000<br />
64 000 000<br />
62 000 000<br />
60 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 4: Saneeraukset 1960-l verkostoon<br />
Case 6: Saneeraukset 1980-l verkostoon -<br />
Case 5: Saneeraukset 1970-l verkostoon<br />
Kuva 4.15. Tampereen Veden vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraustaso 1<br />
%/v. Case 5 sis. 60- ja 80-l saneerauksia (4 viim. vuotta).<br />
4.2.2.3 Arvio verkostojen arvon tähänastisesta kehityksestä<br />
Koska vesihuoltolaitoksilla ei ollut käytettävissä verkostoista aiempien toimintavuosien<br />
ikäjakaumatietoja, tehtiin verkostojen tähänastisen arvon kehityksen mallinnus<br />
vähentämällä nykyhetkestä vuosi kerrallaan verkoston pituutta. Tarkastelu ei siten ole<br />
täysin oikea (saneeratut linjat puuttuvat osittain niiden alkuperäisiltä asennusvuosilta).<br />
Tarkastelun perusteella Helsingin vesijohtoverkoston arvo on hieman laskenut 1980-<br />
luvulta lähtien ja Tampereen vesijohtoverkoston arvo on pysynyt suunnilleen vakiona<br />
(kuvat 4.16 ja 4.17).<br />
700 000 000<br />
Helsinki: Vesijohtoverkoston jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon kehitys<br />
JHA<br />
NKA<br />
600 000 000<br />
500 000 000<br />
400 000 000<br />
[€]<br />
300 000 000<br />
200 000 000<br />
100 000 000<br />
0<br />
1953<br />
1956<br />
1959<br />
1962<br />
1965<br />
1968<br />
1971<br />
1974<br />
1977<br />
1980<br />
1983<br />
1986<br />
1989<br />
1992<br />
1995<br />
1998<br />
2001<br />
2004<br />
2007<br />
2010<br />
Kuva 4.16. Arvio Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehityksestä. Mallinnukseen<br />
sisältyy huomattavia oletuksia lähtötietojen puutteellisuuden vuoksi.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
27<br />
200 000 000<br />
Tampere: Vesijohtoverkoston jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon kehitys<br />
JHA<br />
NKA<br />
180 000 000<br />
160 000 000<br />
140 000 000<br />
120 000 000<br />
[€]<br />
100 000 000<br />
80 000 000<br />
60 000 000<br />
40 000 000<br />
20 000 000<br />
0<br />
1953<br />
1956<br />
1959<br />
1962<br />
1965<br />
1968<br />
1971<br />
1974<br />
1977<br />
1980<br />
1983<br />
1986<br />
1989<br />
1992<br />
1995<br />
1998<br />
2001<br />
2004<br />
2007<br />
2010<br />
Kuva 4.17. Arvio Tampereen vesijohtoverkostojen nykyarvon kehityksestä.<br />
Mallinnukseen sisältyy huomattavia oletuksia lähtötietojen puutteellisuuden vuoksi.<br />
4.2.3 Saneerauskustannus vs. nykyarvon nousu<br />
Tarkastelu saneerauksen myötä saavutettavasta verkoston arvon noususta suhteessa<br />
saneerauskustannukseen edellyttää useiden laskentaoletusten tekoa, koska nykyarvon<br />
määritystä ei vesihuoltosektorilla ole standardoitu. Lisäksi saneerauksen kustannukset<br />
vaihtelevat kohdekohtaisesti. Seuraavassa tarkastelussa käytetyt oletukset olivat:<br />
Saneeraukset kohdistetaan 1970-l vesijohtoverkostoon<br />
Saneerauksen hinta Helsingissä 570 EUR/m (Helsingin vuosien 1999-2009<br />
toteutunut keskiarvokustannus) ja 479 EUR/m (arvonmäärityksessä käytetty<br />
jälleenhankintahinta) ja Tampereella 570 (Helsingin keskiarvo) ja 240 EUR/m<br />
(arvonmäärityksessä käytetty jälleenhankintahinta)<br />
Case a: v. 2009 ei tehdä saneerauksia<br />
Case b: v. 2009 saneerataan 1 %<br />
Case c: v. 2009 saneerataan 2 %<br />
Ei uudisrakentamista<br />
Pitoajat: TRE 50 v, HKI 70 v<br />
Laskennan perusteella saneerauskustannus on saavutettavaa nykyarvon nousua<br />
suurempi (taulukko 4.6). HSY Vedelle käytettyjen laskentaoletusten mukaisessa<br />
laskennassa ero on todella suuri. Tampereen Vedelle käytettyjen laskentaoletusten<br />
mukaan 240 €/m saneeraushinnalla nykykäyttöarvon nousu lähes vastaa saneeraukseen<br />
käytettyä rahamäärää.<br />
Taulukko 4.6. Saneerauksella saavutettava verkoston arvon nousu suhteessa<br />
saneerauskustannukseen. Saneerauskustannus on laskettu kahdella eri yksikköhinnalla.<br />
Helsinki Pituus JHA JHA NKA NKA Saneerattu Saneerauskust. Saneerauskust. NKA nousu<br />
Case [m] [EUR] [EUR/m] [EUR] [EUR/m] % [EUR] [EUR] [EUR]<br />
570 EUR/m 479 EUR/m<br />
a 1 196 600 572 932 000 € 479 225 698 000 € 189<br />
b 1 196 600 572 932 000 € 479 228 531 000 € 191 1.0 6 820 620 5 731 714 2 833 000<br />
c 1 196 600 572 932 000 € 479 231 371 000 € 193 2.0 13 641 240 11 463 428 5 673 000<br />
TRE Pituus JHA JHA NKA NKA Saneerattu Saneerauskust. Saneerauskust. NKA nousu<br />
Case [m] [EUR] [EUR/m] [EUR] [EUR/m] % [EUR] [EUR] [EUR]<br />
570 EUR/m 240 EUR/m<br />
a 725 236 174 165 000 € 240 64 043 000 € 88<br />
b 725 236 174 326 000 € 240 65 618 000 € 90 1.0 4 133 846 1 740 567 1 575 000<br />
c 725 236 174 375 000 € 240 67 102 000 € 93 2.0 8 267 692 3 481 133 3 059 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
28<br />
4.2.4 Arviointi: Näkökulma 2<br />
NK 2: Verkostojen nykykäyttöarvo<br />
Tampereen vesijohtoverkoston arvo on pysynyt suunnilleen vakiona ja Helsingin<br />
hieman laskenut 1980-luvulta lähtien (tarkasteluun sisältyy oletuksia).<br />
Tampereella vesijohtoverkoston arvo pysyy seuraavan 10 vuoden ajan lähes<br />
ennallaan ilman saneerauksia, mikäli vuotuinen uudisrakentamisen volyymi on<br />
10 000 m. Helsingissä vastaava uudisrakentamisen määrä ei riitä pitämään arvoa<br />
nykyisellä tasolla (arvon lasku 1,2 %/v). Yhden prosentin vuotuinen<br />
saneerausvolyymi nostaa Helsingissä verkostojen nykyarvoa.<br />
Nykykäyttöarvon säilyttämisen näkökulmasta saneerauksia ei tule tehdä liian<br />
aikaisin (kun pitoaikaa on vielä jäljellä). Laskennallisesti liian aikainen verkoston<br />
saneeraus tuo alhaisemman arvonnousun kuin elinkaaren lopussa olevan putken<br />
saneeraus. Jos verkostoa joudutaan esim. asennusvirheen vuoksi saneeraamaan<br />
ennen laskennallista elinkaaren loppua, se ei lisää verkoston arvoa. Siksi tällainen<br />
laskentatapa ohjaa: 1) saneeraamaan vain elinkaarensa lopussa olevaa verkostoa ja<br />
2) kerralla kuntoon periaatteen noudattamiseen verkostojen uusinvestoinneissa.<br />
Helsingissä yleisesti hyväksytty verkostojen 70 vuoden pitoaika johtaa siihen, että<br />
nykyarvon nousu on saneerausten seurauksena melko hidasta: Alle 70 vuotta<br />
vanhoilla putkilla on vielä arvoa jäljellä eikä niiden saneeraaminen nosta arvoa yhtä<br />
paljon kuin tapahtuisi esim. 50 vuoden pitoajalla.<br />
Saneerauskustannus on nykyarvon nousua suurempi<br />
Mikäli vesihuollossa aletaan noudattaa vastaavaa tuloutuksen laskukaavaa kuin on<br />
käytössä energiasektorilla (tuotto = X % · nykykäyttöarvo), on omaisuuden arvon<br />
säilyttämisellä ja kasvattamisella tulevaisuudessa omistajien kannalta keskeinen<br />
merkitys. Vaarana on se, että verkostojen ikä muodostuu keskeisimmäksi<br />
saneerausperusteeksi, vaikka todellisuudessa putkiston kuntoon vaikuttavat myös<br />
monet muut tekijät (materiaali, asennus, maaperä, putkikoko, liikennekuorma jne.).<br />
Toimintamalli kannustaa tasaisiin investointeihin suurten kertainvestointien sijaan.<br />
Huom. Näkökulman 2 tarkasteluun sisältyy oletuksia, joilla on keskeinen vaikutus<br />
lopputulokseen (esim. saneerattujen linjojen ja uusien linjojen vastaavuus, käyttöiät<br />
jne.). Laitosten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.<br />
Tiivistetysti: Nykykäyttöarvon kehityksellä voidaan tarkastella saneerausvolyymin<br />
vaikutusta verkostojen nykykäyttöarvoon. Tarkastelua hankaloittaa standardoitujen<br />
laskentaoletusten puuttuminen. Menetelmällä ei voida riittävän luotettavasti<br />
arvioida jo tehtyjen saneerausten vaikuttavuutta, sillä tämä edellyttäisi verkostojen<br />
ikäjakaumatietoja aiemmilta vuosilta. Huolimatta nykykäyttöarvon heikkouksista<br />
sen käyttö edesauttaa tasaisen suunnitelmallisen investointivolyymin ylläpitämistä<br />
ja kerralla kuntoon periaatteen noudattamista uusinvestoinneissa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.3 NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin kolmanneksi näkökulmaksi valittiin vuotojen<br />
aiheuttamat kustannukset, joita verrattiin vuotuisiin saneerauskustannuksiin. Tarkastelua<br />
laajennettiin suorista rahassa mitattavista kustannuksista kansantaloudellisiin<br />
kustannuksiin mallintamalla esimerkinomaisesti vuotomontun liikenteelle aiheuttaman<br />
matka-aikamenetyksen kustannusta Liikenneviraston määrittämän yksikköhinnan<br />
avulla.<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden kriteerinä voidaan pitää sitä, että<br />
saneerauskustannuksen tulee vastata saneerauksella saavutettavan säästön ja verkoston<br />
arvon nousun summaa.<br />
4.3.1 Rahassa mitattavat kustannukset<br />
HSY Veden ja Tampereen Veden vuotoihin liittyvät kustannukset on seuraavassa<br />
tarkastelussa ilmoitettu hieman eri tavoin johtuen sekä erilaisista teknisistä -että<br />
kirjanpitokäytännöistä. Esim. viemärikuvaukseen on Tampereen Vedellä käytössä oma<br />
kuvauskalusto ja viemärit pestään vain tarvittaessa kuvausta varten, mistä syystä kuvaus<br />
on siellä edullisempaa kuin Helsingissä. Ennakoivan vuodonetsinnän osalta puolestaan<br />
kustannukset on HSY Veden osalta ilmoitettu palkkakustannuksina ja Tampereen<br />
Veden osalta laitekustannuksina.<br />
Vesihuoltolaitosten vuotoihin liittyvät kustannukset on esitetty taulukossa 4.7 ja kuvissa<br />
4.18 ja 4.19. Taulukossa on eritelty suorat vuodoista aiheutuneet kustannukset sekä<br />
muut vuotoihin liittyvät kustannukset. Taulukon tiedot perustuvat v. 2009<br />
volyymitietoihin ellei ole toisin mainittu. Kustannusten laskentaperusteet on esitetty<br />
liitteessä 1.<br />
Helsingissä putkirikkojen keskimääräinen kustannus on ollut 8 000 €/putkirikko ja<br />
Tampereella 12 000 €/putkirikko. Kustannuksissa on pyritty huomioimaan kaikki<br />
putkirikon korjaamiseen liittyvät kustannukset, kuten väliaikaiset liikennejärjestelyt,<br />
asfaltointi, kuljetukset, konekustannukset, pesupalvelut, materiaalit sekä<br />
palkkakustannukset. Kustannusten vaihteluväli on suuri mutta käytännössä<br />
poikkeuksellisen suuria putkirikkokustannuksia aiheutuu erittäin harvoin. Veden- ja<br />
jätevedenkäsittelyn poistot on huomioitu Tampereen Veden mutta ei HSY Veden<br />
kustannuksissa.<br />
Asiakasvalitusten määrä on Tampereella ollut n. 300 kpl/v. Asiakasvalitusten<br />
käsittelyyn oletettiin kuluvan keskimäärin 1 h/valitus. Aikaa vievät itse valituspuhelun<br />
lisäksi vesihuoltolaitoksen sisäiset puhelut, reklamaatioiden teko sekä valitusten<br />
käsittely lautakunnassa. Helsingin asiakasvalitusten määrän oletettiin olevan samalla<br />
tasolla.<br />
Taulukoissa esitettyjen kustannuslajien lisäksi sekä HSY Vedellä että Tampereen<br />
Vedellä on varmuusvarasto, jota ylläpidetään paljolti juuri vuotojen takia. HSY Veden<br />
varaston arvo v. 2009 oli 550 000 € ja Tampereen Veden 400 000 €. Lisäksi<br />
vesihuoltolaitokset maksavat vakuutusmaksuja. HSY Veden omavastuuraja on nykyisin<br />
20 000 € ja Tampereen Vedessä 5 000 €. Käytännössä korvausten saanti on epävarmaa<br />
vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjen takia.<br />
29<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.7. Vuodoista v. 2009 aiheutuneet suorat ja välilliset kustannukset.<br />
Vuotokustannus Tampereen Vesi HSY Vesi (HKI)<br />
Vuotomonttukustannus 1 , katujohdot 492 000 1 120 000<br />
Vesijohtoverkoston vuotoveden käsittely 390 000 1 550 000<br />
Vedenkäsittelyn poistot 80 000<br />
Viemäreiden vuotoveden käsittely 435 000 1 568 200<br />
Jätevedenkäsittelyn poistot 55 000<br />
Pumppaukset, vesi 15 400 7 155<br />
Pumppaukset, jätevesi 9 700 115 500<br />
Vahingonkorvaukset, vesi 45 600 420 000<br />
Vahingonkorvaukset, jätevesi 39 300 85 000<br />
Asiakasvalitusten käsittely 2 15 000 15 000<br />
Vuotokustannus yht. 1 577 000 4 880 855<br />
Varautuminen<br />
Varallaolokustannus (pelkkä varallaolo) 295 600 180 000<br />
Viemärikuvauskustannukset 3 75 500 752 790<br />
Ennakoiva vuodonetsintä 4 10 000 38 000<br />
Yht. 381 100 970 790<br />
1 TRE:n hinta 12 000 EUR/vuoto ja HKI:n 8 000 EUR/vuoto.<br />
2 Oletukset: Asiakasvalitusten määrä 300 kpl/v, käsittelyyn kuluva aika keskimäärin 1 h, 50 EUR/h.<br />
3 HSY:n hintaan sisältyy pesu, TRE:n hintaan ei.<br />
4 HSY:n hinta koostuu palkkakustannuksista, TRE:n hinta laitekustannuksista.<br />
30<br />
EUR<br />
5 000 000<br />
4 500 000<br />
4 000 000<br />
3 500 000<br />
3 000 000<br />
2 500 000<br />
2 000 000<br />
1 500 000<br />
1 000 000<br />
500 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (HKI)<br />
Asiakasvalitusten käsittely2<br />
Vahingonkorvaukset, jätevesi<br />
Vahingonkorvaukset, vesi<br />
Pumppaukset, jätevesi<br />
Pumppaukset, vesi<br />
Jätevedenkäsittelyn poistot<br />
Viemäreiden vuotoveden<br />
käsittely<br />
Vedenkäsittelyn poistot<br />
Vesijohtoverkoston<br />
vuotoveden käsittely<br />
Vuotomonttukustannus1,<br />
katujohdot<br />
Kuva 4.18. Vuotojen vesihuoltolaitoksille aiheuttamat suorat kustannukset v. 2009.<br />
1 000 000<br />
900 000<br />
800 000<br />
700 000<br />
600 000<br />
Ennakoiva vuodonetsintä4<br />
Viemärikuvauskustannukset3<br />
Varallaolokustannus (pelkkä<br />
varallaolo)<br />
EUR<br />
500 000<br />
400 000<br />
300 000<br />
200 000<br />
100 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (HKI)<br />
Kuva 4.19. Vuodoista vesihuoltolaitoksille aiheutuvia välillisiä kustannuksia v. 2009.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kaiken kakkien HSY Veden (Helsinki) vuodoista aiheutuneet suorat kustannukset v.<br />
2009 olivat 4,9 milj. € ja välilliset 1,0 milj. €. Vastaavat luvut olivat Tampereen Veden<br />
osalta 1,6 milj. € ja 0,4 milj. €. Johtuen erilaisesta tilastoinnista, eivät<br />
vesihuoltolaitosten kustannukset ole suoraan toisiinsa verrattavissa. Esitetty tarkastelu<br />
antaa kuitenkin hyvän käsityksen vuotokustannusten komponenteista sekä<br />
suuruusluokasta ko. vesihuoltolaitoksilla.<br />
Vuotovesistä aiheutuvaa teknisten järjestelmien ylikapasiteettikustannusta on vaikea<br />
arvioida rahamääräisesti mutta etenkin jätevesiviemäriverkoston osalta sen roolin<br />
voidaan olettaa olevan merkittävä.<br />
4.3.2 Kansantaloudelliset kustannukset<br />
4.3.2.1 Liikenneviraston laskentatapa<br />
Putkirikkojen ja vuotovesien kansantaloudellisten kustannusten <strong>arviointi</strong> on uusi<br />
näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in. Putkirikkojen kansantaloudellisia<br />
kustannuksia voi seurata mm. seuraavista asioista:<br />
- Matka-aikamenetys liikenteessä<br />
- Kiinteistöille aiheutuvat vahingot<br />
- Veden kontaminaatio ja siitä aiheutuvat sairastapaukset<br />
- Putkirikkokorjausten vaatima henkilöstöresurssi (omien resurssien lisäksi<br />
tarvittaessa esimerkiksi poliisi ja pelastuslaitos)<br />
- Keskeytyksestä elinkeinoelämälle aiheutuvat vaikutukset (esim.<br />
teollisuuslaitokset)<br />
- Vesihuoltolaitoksen imagon menetys<br />
- Viemärien ohituksesta aiheutunut vesistökuormitus, mahdolliset kalakuolemat<br />
ja uimavesien pilaantuminen<br />
- Ihmisten käyttäytymisen muutos (esim. verkostoveden juonnin lopettaminen)<br />
- Ihmisten pelot johtuen mielletystä epäluotettavuudesta<br />
Tässä selvitystyössä putkirikkojen kansantaloudellisten kustannusten laskennassa<br />
käytettiin Liikenneviraston väyläinvestointien kannattavuuden <strong>arviointi</strong>in kehittämiä<br />
periaatteita, jotka löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilta. Arvioinnissa verrataan<br />
rahamääräisiä tai rahamääräisiksi muutettavia hyötyjä ja investointikustannuksia. Siltä<br />
osin, kuin vaikutukset eivät ole rahamääräisiä, käytetään niiden muuntamisessa hyväksi<br />
tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja. Eri aikoina syntyvät hyödyt ja haitat<br />
muutetaan tarkasteluajankohdan hintoihin diskonttauksen avulla (5 % korko, 30 vuoden<br />
ajanjakso). Laskelman tuloksena saadaan hyöty-kustannussuhde (HK-suhde), jonka<br />
tulee olla > 1, jotta tiehanke olisi rahamääräisten kustannusten osalta kannattava.<br />
Liikennevirasto on laatinut yksikköhinnat seuraaville kustannuslajeille:<br />
- matka-aikasäästö,<br />
- ajoneuvokustannus,<br />
- onnettomuuskustannus,<br />
- päästökustannus ja<br />
- melukustannus<br />
31<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Putkirikkoihin sovellettavia kustannuslajeja ovat matka-aikasäästö eli tässä tapauksessa<br />
matka-aikamenetys sekä päästökustannus. Jälkimmäinen on kuitenkin käytännössä niin<br />
pieni (tyhjäkäynnin pienet päästöt), ettei asialla ole merkitystä.<br />
Liikenneviraston kustannuslaskelmissa käyttämä matka-aikasäästö tarkoittaa matkojen<br />
ajallisen lyhentämisen tienkäyttäjille tuottamaa hyötyä, joka perustuu siihen, että<br />
matkaan kuluvalle ajalle on aina vaihtoehtoinen käyttötarkoitus työskentelyn, asioinnin<br />
ja vapaa-ajan toimintojen muodossa. Henkilöautojen kuljettajien ja matkustajien<br />
aikasäästön arvo työajan matkoilla on määritetty palkkakustannustilastojen pohjalta.<br />
Muiden matkantarkoitusryhmien osalta matka-aikasäästön arvo on johdettu työajan<br />
arvosta 35 % suhteella. Liikenneviraston määrittämä keskimääräinen matka-aikasäästön<br />
yksikköhinta on 16 €/h/auto. Oletuksena on, että auton kuormitus on 1,79 hlö.<br />
4.3.2.2 Matka-aikamenetyksen aiheuttama kustannus<br />
HSY Veden ja Tampereen Veden putkirikkojen aiheuttamaa matka-aikamenetyksen<br />
arvoa mallinnettiin seuraavissa tilanteissa:<br />
Keskivuorokausiliikenne, KVL [autoa/vrk]: 40 000, 20 000, 10 000, 3 000, 500<br />
Hidastava vaikutus [min/auto]: 0.5, 1, 5, 30<br />
Korjausaika eli keskeytyksen pituus [h]: 5, 12, 24<br />
Matka-aikasäästö [€/h]: 16<br />
Mallinnuksen tulokset on esitetty taulukossa 4.8. Mallinnuksessa käytetty suurin<br />
keskivuorokausiliikenteen arvo (40 000 autoa/vrk) toteutuu käytännössä Suomen<br />
olosuhteissa vain muutamilla runsasliikenteisimmillä tie- tai katuosuuksilla.<br />
Kahdenkymmenentuhannen auton KVL sen sijaan toteutuu sekä Helsingin että<br />
Tampereen vilkasliikenteisimmillä osuuksilla usein.<br />
Putkirikkojen aiheuttaman matka-aikamenetyksen kansantaloudellinen kustannus<br />
vaihtelee paljon riippuen keskivuorokausiliikenteen määrästä, vuotomontun<br />
hidastavasta vaikutuksesta sekä korjausajasta. Vilkasliikenteisillä alueilla kustannus voi<br />
nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin / putkirikko mutta vastaavasti esim. asuinalueilla<br />
kustannus jää merkityksettömäksi.<br />
Taulukossa 4.9 on esitetty Tampereen Veden v. 2009 tapahtuneiden putkirikkojen (32<br />
kpl) vuotuinen kustannusmallinnus erilaisissa tilanteissa. Putkirikkojen lukumäärän<br />
lisäksi mallinnuksessa on huomioitu katkojen kestoaika. Kuten jo edellä todettiin, on<br />
kustannuksen merkitsevyys täysin riippuvainen vallitsevasta tilanteesta.<br />
32<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
33<br />
Taulukko 4.8. Matka-aikamenetyksen mallinnus.<br />
Case KVL Hidastava vaikutus Korjausaika Matka-aikasäästö Matka-aikasäästö<br />
[autoa/vrk] [min/ajoneuvo] [h] [EUR/h] [EUR/monttu]<br />
1 40 000 0.5 5 16 1 111<br />
2 40 000 1 5 16 2 222<br />
3 40 000 5 5 16 11 111<br />
4 40 000 30 5 16 66 667<br />
5 40 000 0.5 12 16 2 667<br />
6 40 000 1 12 16 5 333<br />
7 40 000 5 12 16 26 667<br />
8 40 000 30 12 16 160 000<br />
9 40 000 0.5 24 16 5 333<br />
10 40 000 1 24 16 10 667<br />
11 40 000 5 24 16 53 333<br />
12 40 000 30 24 16 320 000<br />
13 20 000 0.5 5 16 556<br />
14 20 000 1 5 16 1 111<br />
15 20 000 5 5 16 5 556<br />
16 20 000 30 5 16 33 333<br />
17 20 000 0.5 12 16 1 333<br />
18 20 000 1 12 16 2 667<br />
19 20 000 5 12 16 13 333<br />
20 20 000 30 12 16 80 000<br />
21 20 000 0.5 24 16 2 667<br />
22 20 000 1 24 16 5 333<br />
23 20 000 5 24 16 26 667<br />
24 20 000 30 24 16 160 000<br />
25 10 000 0.5 5 16 278<br />
26 10 000 1 5 16 556<br />
27 10 000 5 5 16 2 778<br />
28 10 000 30 5 16 16 667<br />
29 10 000 0.5 12 16 667<br />
30 10 000 1 12 16 1 333<br />
31 10 000 5 12 16 6 667<br />
32 10 000 30 12 16 40 000<br />
33 10 000 0.5 24 16 1 333<br />
34 10 000 1 24 16 2 667<br />
35 10 000 5 24 16 13 333<br />
36 10 000 30 24 16 80 000<br />
37 3 000 0.5 5 16 83<br />
38 3 000 1 5 16 167<br />
39 3 000 5 5 16 833<br />
40 3 000 30 5 16 5 000<br />
41 3 000 0.5 12 16 200<br />
42 3 000 1 12 16 400<br />
43 3 000 5 12 16 2 000<br />
44 3 000 30 12 16 12 000<br />
45 3 000 0.5 24 16 400<br />
46 3 000 1 24 16 800<br />
47 3 000 5 24 16 4 000<br />
48 3 000 30 24 16 24 000<br />
37 500 0.5 5 16 14<br />
38 500 1 5 16 28<br />
39 500 5 5 16 139<br />
40 500 30 5 16 833<br />
41 500 0.5 12 16 33<br />
42 500 1 12 16 67<br />
43 500 5 12 16 333<br />
44 500 30 12 16 2 000<br />
45 500 0.5 24 16 67<br />
46 500 1 24 16 133<br />
47 500 5 24 16 667<br />
48 500 30 24 16 4 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.9. Tampereen Veden v. 2009 putkirikkojen aiheuttaman matkaaikamenetyksen<br />
kustannusmallinnus.<br />
Case KVL Hidastava vaikutus Matka-aikasäästö<br />
[autoa/vrk] [min/ajoneuvo] [EUR/vuosi]<br />
Case 1 500 0.5 514<br />
Case 2 5000 0.5 5 139<br />
Case 3 10000 0.5 10 278<br />
Case 4 5000 0.5 5 139<br />
Case 5 5000 5 51 389<br />
Case 6 5000 15 154 167<br />
4.3.3 Saneerausten taloudellinen kannattavuus<br />
Taulukossa 4.10 on esitetty Helsingin Veden (huom. Ei HSY Veden) ja Tampereen<br />
Veden vuoden 2009 liikevaihto, saneerausvolyymi ja vuotojen aiheuttamat<br />
kustannukset. Saneerauskustannusten osuus on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
muodostanut merkittävän menoerän suhteessa vesihuoltolaitosten liikevaihtoon (13–14<br />
%). Saneerausinvestoinnin ja vuotuisten vuotokustannusten vertailu puolestaan osoittaa,<br />
että saneerauksella saavutettava taloudellinen hyöty on vuositasolla parhaimmillaankin<br />
lähes merkityksetön. Tarkastelussa tulee huomioida se, ettei 0-tasoa voida pitää<br />
vuotovesimäärän vertailukohteena sekä se, ettei vuotuisella saneerauksella voida olettaa<br />
saatavan koko verkostoa kuntoon.<br />
Taulukko 4.10. Helsingin Veden ja Tampereen Veden liikevaihto, saneerausvolyymi ja<br />
vuotojen aiheuttamat suorat sekä kansantaloudelliset kustannukset v. 2009.<br />
Helsingin Vesi<br />
Tampereen Vesi<br />
Liikevaihto [milj. €] 100 36<br />
Saneerausvolyymi [milj. €] 13 5<br />
Saneerausvolyymi liikevaihdosta [%] 13 14<br />
Vuotojen aiheuttamat kustannukset (putkirikot<br />
& vuotoveden käsittely ja pumppaus) [milj. €]<br />
Matka-aikamenetyksen kustannus [milj. €]<br />
Oletus:TRE: 5 000 – 10 000 €/putkirikko<br />
Oletus: HKI: 10 000 – 20 000 €/putkirikko<br />
4,9 1,6<br />
1,4 – 2,8 0,2 – 0,4<br />
34<br />
4.3.4 Optimaalinen saneerausväli<br />
Saneerauksesta saatavan pitkän aikavälin hyödyn huomioimiseksi optimaalista<br />
saneerausväliä mallinnettiin 1 000 vuoden ajanjaksolla Tampereen vesijohtoverkostolle.<br />
Putkirikkojen kustannusten oletettiin edellä esitettyjen kustannustietojen mukaisesti<br />
olevan 350 €/m. Putkirikkojen korjauskustannusten oletettiin vastaavasti olevan 15 000<br />
€/putkirikko. Putkirikkojen määrä on Tampereella ollut keskimäärin 51,7 kpl vuodessa<br />
ja putkirikon todennäköisyys kullakin kilometrillä 7,13 % (14 km välein).<br />
Mallinnuksessa putkiston oletettiin olevan tasalaatuista. Nykyisen kaltaisen putkiston<br />
hajoamistrendin oletettiin kuvaavan pitkän aikavälin tilannetta. Putkiston<br />
hajoamistodennäköisyyksien skenaariot on esitetty kuvassa 4.20.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
35<br />
Putken hajoamistodennäköisyys / km<br />
1<br />
Nopeasti lahoava putki<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
0,4<br />
0-skenaario<br />
0,3<br />
0,2<br />
Vuoden 100<br />
0,1<br />
-laatuinen putki<br />
Laadultaan paraneva putki<br />
0<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500<br />
Hajoamistiedot perustuvat havaittuun<br />
Tampereen Veden aineistoon<br />
Putken ikä (vuotta)<br />
Kuva 4.20. Tampereen vesijohtoverkoston hajoamistodennäköisyyksien skenaariot.<br />
Ennakoidut hajoamisskenaariot<br />
Kuvassa 4.21 on esitetty mallinnuksen tulos eli vesijohtoverkoston<br />
elinkaarikustannukset saneerausvälin funktiona. Mallinnuksen perusteella edullisin<br />
elinkaarikustannus (393 €/km/vuosi) toteutuu 98 vuoden saneerausvälillä.<br />
300 000 000<br />
100 km:n putkiston elinkaarikustannukset<br />
1000 vuodelta (€)<br />
Nopeasti lahoava putki<br />
250 000 000<br />
200 000 000<br />
150 000 000<br />
100 000 000<br />
0-skenaario<br />
Vuoden 100<br />
50 000 000<br />
-laatuinen putki<br />
39,3 M€<br />
Laadultaan paraneva putki<br />
0<br />
0 100 200 300 400 500<br />
Hajoamistiedot perustuvat havaittuun<br />
Saneerausväli (vuotta)<br />
Ennakoidut hajoamisskenaariot<br />
Tampereen Veden aineistoon<br />
Kuva 4.21. Tampereen vesijohtoverkoston elinkaarikustannukset saneerausvälin funktiona.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukossa 4.11 on esitetty optimaalisen saneerausvälin herkkyystarkastelu.<br />
Putkirikkokustannuksen ja saneerauskustannuksen vaikutus optimaaliseen<br />
saneerausväliin on suhteellisen pieni.<br />
Taulukko 4.11. Tampereen vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin herkkyystarkastelu.<br />
36<br />
Putkirikon kustannukset (€/rikko)<br />
Putkiston saneerauskustannukset (€/m)<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1 000<br />
0 27 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500<br />
2 500 27 94 103 106 108 111 114 117 120 122 125 128 130 133 136 138 141 143 146 148 151<br />
5 000 27 79 94 101 103 104 106 107 108 110 111 113 114 116 117 118 120 121 122 124 125<br />
7 500 27 71 85 94 101 102 103 104 105 106 107 108 108 109 110 111 112 113 114 115 116<br />
10 000 27 66 79 88 94 100 101 102 103 103 104 105 106 106 107 108 108 109 110 111 111<br />
12 500 27 62 75 83 90 94 99 101 101 102 103 103 104 104 105 106 106 107 107 108 108<br />
15 000 27 59 71 79 85 91 94 98 101 101 102 102 103 103 104 104 105 105 106 106 107<br />
17 500 27 56 68 76 82 87 91 94 97 101 101 101 102 102 103 103 103 104 104 105 105<br />
20 000 27 54 66 73 79 84 88 91 94 97 100 101 101 102 102 102 103 103 103 104 104<br />
22 500 27 52 64 71 77 82 85 89 92 94 97 99 101 101 101 102 102 102 103 103 103<br />
25 000 27 51 62 69 75 79 83 86 90 92 94 96 99 101 101 101 101 102 102 102 103<br />
27 500 27 49 60 67 73 77 81 84 87 90 92 94 96 98 100 101 101 101 102 102 102<br />
30 000 27 48 59 66 71 75 79 83 85 88 91 92 94 96 98 100 101 101 101 101 102<br />
32 500 27 47 57 64 70 74 78 81 84 86 89 91 93 94 96 98 99 101 101 101 101<br />
35 000 27 46 56 63 68 73 76 79 82 85 87 89 91 93 94 96 97 99 101 101 101<br />
37 500 27 45 55 62 67 71 75 78 81 83 85 87 90 91 93 94 96 97 99 100 101<br />
40 000 27 44 54 61 66 70 73 77 79 82 84 86 88 90 91 93 94 96 97 98 100<br />
42 500 27 43 53 60 65 69 72 75 78 81 83 85 87 88 90 92 93 94 96 97 98<br />
45 000 27 43 52 59 64 68 71 74 77 79 82 84 85 87 89 91 92 93 94 95 97<br />
47 500 27 42 51 58 63 67 70 73 76 78 81 82 84 86 88 89 91 92 93 94 95<br />
50 000 27 42 51 57 62 66 69 72 75 77 79 81 83 85 86 88 90 91 92 93 94<br />
52 500 27 41 50 56 61 65 68 71 74 76 78 81 82 84 85 87 88 90 91 92 93<br />
55 000 27 41 49 55 60 64 67 71 73 75 77 79 81 83 84 86 87 89 90 91 92<br />
57 500 27 40 49 55 60 63 67 70 72 74 76 78 80 82 83 85 86 88 89 90 91<br />
60 000 27 40 48 54 59 63 66 69 71 73 75 78 79 81 83 84 85 87 88 89 91<br />
62 500 27 39 47 53 58 62 65 68 71 73 75 77 79 80 82 83 84 86 87 88 90<br />
65 000 27 39 47 53 57 61 64 67 70 72 74 76 78 79 81 82 84 85 86 87 89<br />
67 500 27 38 46 52 57 61 64 66 69 71 73 75 77 79 80 82 83 84 85 86 88<br />
70 000 27 38 46 52 56 60 63 66 68 71 73 74 76 78 79 81 82 83 85 86 87<br />
72 500 27 37 45 51 55 59 62 65 68 70 72 74 75 77 79 80 81 83 84 85 86<br />
75 000 27 37 45 51 55 59 62 64 67 69 71 73 75 76 78 79 81 82 83 84 85<br />
77 500 27 37 44 50 54 58 61 64 66 69 71 72 74 76 77 79 80 81 82 84 85<br />
80 000 27 36 44 50 54 58 61 63 66 68 70 72 73 75 77 78 79 81 82 83 84<br />
82 500 27 36 44 49 53 57 60 63 65 67 70 71 73 74 76 77 79 80 81 82 83<br />
85 000 27 36 43 49 53 56 60 62 65 67 69 71 72 74 75 77 78 79 81 82 83<br />
87 500 27 35 43 48 53 56 59 62 64 66 68 70 72 73 75 76 77 79 80 81 82<br />
90 000 27 35 43 48 52 56 59 61 64 66 68 70 71 73 74 75 77 78 79 81 82<br />
92 500 27 35 42 48 52 55 58 61 63 65 67 69 71 72 74 75 76 78 79 80 81<br />
95 000 27 35 42 47 51 55 58 61 63 65 67 69 70 72 73 74 76 77 78 79 81<br />
97 500 27 35 42 47 51 54 57 60 62 64 66 68 70 71 73 74 75 76 78 79 80<br />
100 000 27 34 42 46 51 54 57 60 62 64 66 68 69 71 72 73 75 76 77 78 79<br />
Optimaalinen saneerausväli<br />
(vuotta) tyypillisillä lähtöarvoilla.<br />
Mallinnuksessa käytetty diskonttokorko oli 1 %. Kuten kuva 4.22 osoittaa, on malli<br />
erittäin herkkä käytettyyn korkokantaan.<br />
10 000<br />
5 703 €/km/v<br />
Verkon elikaarikustannukset (€/km/v)<br />
1 000<br />
100<br />
10<br />
393 €/km/v<br />
22 €/km/v<br />
1<br />
0,00 % 1,00 % 2,00 % 3,00 % 4,00 % 5,00 % 6,00 %<br />
Diskonttauskorkokanta (%)<br />
Kuva 4.22. Diskonttauskorkokannan herkkyystarkastelu.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
37<br />
4.3.5 Arviointi: Näkökulma 3<br />
NK 3: Verkostovuotojen aiheuttamat kustannukset<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden kriteerinä on, että<br />
saneerauskustannuksen tulee vastata saneerauksella saavutettavan säästön ja<br />
verkoston arvon nousun summaa. Laskentakaavan lukujen esittäminen ei<br />
kuitenkaan ole yksiselitteistä.<br />
HSY Veden (Helsinki) vuodoista aiheutuneet suorat kustannukset v. 2009 olivat 4,8<br />
milj. € ja välilliset 1,0 milj. €. Vastaavat luvut olivat Tampereen Veden osalta 1,6<br />
milj. € ja 0,4 milj. €. Johtuen erilaisesta tilastoinnista, eivät vesihuoltolaitosten<br />
kustannukset ole suoraan toisiinsa verrattavissa.<br />
Vuotovesistä aiheutuvaa teknisten järjestelmien ylikapasiteettikustannusta on lähes<br />
mahdoton arvioida rahamääräisesti. Verkostojen osalta asialla ei välttämättä ole<br />
kovin suurta merkitystä, sillä suurempi putkikoko ei ole oleellisesti kalliimpaa kuin<br />
astetta pienempi.. Viemäreissä vuotovedestä on jopa hyötyä huuhteluvaikutuksen<br />
johdosta, mutta ylikapasiteettitilanteessa jätevettä joudutaan johtamaan maastoon<br />
tai vesistöön. Vesijohtoverkostoissa sen sijaan vuotovesistä aiheutuu<br />
asiakasvalituksia. Jätevedenpuhdistamoilla vaikutus käyttökustannuksiin on<br />
todennäköisesti keskeinen. Vuotovedet aiheuttavat mm. laitoksella veden<br />
lämpötilan laskua, millä on negatiivinen vaikutus typen poistoon.<br />
Putkirikkojen aiheuttaman matka-aikamenetyksen kansantaloudellinen kustannus<br />
vaihtelee paljon riippuen keskivuorokausiliikenteen määrästä, vuotomontun<br />
hidastavasta vaikutuksesta sekä korjausajasta. Vilkasliikenteisillä alueilla kustannus<br />
voi nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin / putkirikko mutta vastaavasti esim.<br />
asuinalueilla, ts. useimmissa tapauksissa, kustannus jää merkityksettömäksi.<br />
Kansantaloudellisten kustannusten laajempi tarkastelu edellyttäisi uudenlaisen<br />
laskentamallin kehittämistä. Tarkastelussa tulee huomioida se, että myös<br />
saneerauksista aiheutuu monessa suhteessa samoja liikennettä hidastavia<br />
vaikutuksia, vesikatkoja ym. kuin putkirikoista. Saneerauksissa voidaan kuitenkin<br />
vaikuttaa toimenpiteen ajankohtaan sekä tiedottaa tielläliikkujia vaihtoehtoisista<br />
reiteistä ja liikkumismuodoista. Lisäksi tarkastelussa tulee muistaa varsinaisten<br />
saneerausten ja järjestelmien teknisen toimivuuden tarkistamisen välinen ero.<br />
Kaikkia havaittuja ongelmia ei siis voida korjata saneerauksilla.<br />
Saneerauskustannusten osuus on molemmilla vesihuoltolaitoksilla muodostanut<br />
merkittävän menoerän suhteessa vesihuoltolaitosten liikevaihtoon (13-14 %).<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden pitkän aikavälin mallinnus osoitti<br />
Tampereen vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin olevan 98 vuotta.<br />
Tarkastelussa huomioitiin saneerauksen ja putkirikon korjauksen kustannus.<br />
Tiivistetysti: Saneeraamisen taloudellinen kannattavuus ei ole yksiselitteisesti<br />
perusteltavissa. Pitkän aikavälin mallinnuksella osoitettu optimaalinen<br />
saneerausväli (n. 100 v) on huomattavasti pidempi kuin vallalla olevan käsityksen<br />
mukainen optimaalinen saneerausväli (n. 50 v). Verkostojen saneeraamiseen toki<br />
liittyy myös muita kuin taloudellinen näkökulma (esim. palvelutaso). Vuotojen<br />
aiheuttamien kansantaloudellisten kustannusten määrittäminen edellyttäisi<br />
uudenlaisten menetelmien kehittämistä Liikenneviraston kehittämän laskentatavan<br />
mukaisesti.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.4 NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin neljänneksi näkökulmaksi selvitystyössä<br />
valittiin teoreettisen maailman mallintaminen. Menetelmässä hyödynnetään<br />
vesihuoltolaitosten tilastoja ja mahdollisesti kirjallisuutta putken ja sen ympäristön<br />
ominaisuuksien ja kunnon välisen yhteyden selvittämiseen.<br />
Seuraava tarkastelu on esimerkinomaisesti tehty Tampereen Veden vesijohtoverkoston<br />
putkirikoille.<br />
4.4.1 Putkirikkomäärän heilahtelu<br />
Saneerausten kohdentamisen onnistumisen arvioimiseksi tarkasteltiin Tampereen<br />
vesihuoltoverkoston putkirikkojen määrän heilahtelua 2000-luvulla (kuva 4.23).<br />
Matemaattisen tarkastelun perusteella putkirikkojen lukumäärä heilahteli ko.<br />
ajanjaksolla siinä määrin, että 74 % putkirikoista voidaan katsoa kuuluvan satunnaisen<br />
vaihtelun piiriin ja vastaavasti 23 %:n olleen seurausta jostakin muusta. Ts.,<br />
putkirikkojen määrään on jossain määrin voitu vaikuttaa. Ongelmana on se, että ei ole<br />
riittävästi tietoa siitä, miten tämä tapahtuu sekä se, että kaikki saneeraukset eivät tähtää<br />
putkirikkojen vähentämiseen.<br />
38<br />
Vikojen lukumäärä<br />
Esimerkki satunnaisheilunnasta<br />
Case Tampere<br />
Epäuskottavan suurta vaihtelua<br />
Kuva 4.23. Tampereen Veden putkirikkojen lukumäärän heilahtelut 2000-luvulla.<br />
4.4.2 Saneerauksen kohdentamisen vaikutus putkirikkojen määrään<br />
Tampereen vesijohtoverkostolle laadittiin esimerkinomaisesti mallinnustarkastelu, joka<br />
perustuu vesijohtoverkoston ikäjakaumaan ja putkirikkojen vuotuiseen määrään, ts.,<br />
putken ikä oli ainut putkirikkoja selittävä tekijä (putken keski-ikä 31 vuotta,<br />
putkirikkoja keskimäärin 51,7 kpl vuodessa). Mallilla tarkasteltiin sitä, miten<br />
vuosittaiset putkirikkojen määrät muuttuvat eri saneeraustasoilla, ts., voidaanko<br />
saneerauksella vaikuttaa putkirikkojen määrään.<br />
Tampereen vesijohtoverkostossa putkirikon todennäköisyys kullakin kilometrillä on<br />
tilastojen perusteella 7,13 % (14 km välein). Putkirikkojen todettiin noudattavan<br />
Poissonin jakaumaa.<br />
Kuvassa 4.24 on esitetty eri mallinnuksen tulokset viidessä eri tilanteessa (A-E).<br />
Vasemmanpuoleisissa kuvissa y-akselilla on esitetty todennäköisyys, jolla putkirikko<br />
tapahtuu seuraavan vuoden aikana 1 km:n matkalla ja x-akselilla putken ikä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Oikeanpuolisissa kuvissa y-akselilla on esitetty putkirikkojen määrä ja x-akselilla<br />
vuosiluku. Käyrät esittävät erilaisia saneerausvolyymejä.<br />
Mikäli saneeraus osattaisiin kohdentaa täydellisesti (oletuksena putken hajoaminen 60<br />
vuoden iässä) (A), nostaisi nykyisen keski-iän ylläpitävä saneeraustaso putkirikkojen<br />
määrän hetkellisesti v. 2015 tasolle 62 kpl/v, mutta laskisi vuoteen 2025 mennessä<br />
tasolle 10-15 kpl/v. Tällaiseen tilanteeseen, jossa putken käyttäytyminen maaperässä<br />
tunnetaan täysin, ei käytännössä voida päästä koskaan. Mikäli tilanne olisi tämä, olisi<br />
saneerausvolyymillä selvä vaikutus putkirikkojen määrään.<br />
Tilanteessa (B) saneeraus osataan kohdentaa hyvin mutta ei aivan täydellisesti. Tällöin<br />
nykyisen keski-iän ylläpitävä saneeraustaso pitäisi putkirikkojen määrän suunnilleen<br />
nykyisellä tasolla. Saneerausten kohdentamisen heikkeneminen edelleen (C-D) vähentää<br />
saneerauksen vaikutusta putkirikkojen määrään. Mikäli saneeraus on täysin<br />
mielivaltaista (E), ei saneerausvolyymillä ole juuri lainkaan vaikutusta putkirikkojen<br />
määrään.<br />
39<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
A)<br />
B)<br />
C)<br />
D)<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
2 %<br />
0<br />
6 % 3 %<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0 %<br />
1,61 %<br />
1 %<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
40<br />
E)<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
Kuva 4.24. Saneerauksen kohdentamisen vaikutus putkirikkojen määrään. A)<br />
Täydellinen kohdentaminen – D) Täysin mielivaltainen saneeraus. Vas. y-akselilla todennäköisyys,<br />
jolla putkirikko tapahtuu seuraavan vuoden aikana 1 km:n matkalla ja x-<br />
akselilla putken ikä. Oik. y-akselilla putkirikkojen määrä ja x-akselilla vuosiluku. Käyrät<br />
esittävät erilaisia saneeraus-volyymejä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
41<br />
4.4.3 Arviointi: Näkökulma 4<br />
NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen<br />
Mallinnuksen pääasiallinen tulos oli se, että saneeraus ilman todella perusteltua<br />
kohdentamista ei ole kannattavaa, ts., kohdentamaton saneeraus ei juuri vähennä<br />
putkirikkoja.<br />
Mallinnuslähestymistavan käytännön hyödyntämisen edellytyksenä on eri<br />
muuttujien ja putken kunnon välisen yhteyden nykyistä parempi tuntemus, sillä<br />
teoreettisen mallinnuksen antaman tuloksen luotettavuus on samalla tasolla kuin<br />
käytössä olevien lähtötietojen luotettavuus. Mallinnuksessa käytetty muuttuja oli<br />
ikä, mutta sen sijaan voitaisiin vastaavasti käyttää esim. putkimateriaalia.<br />
Putkirikkojen määrän sijaan voitaisiin puolestaan käyttää esim. laskuttamattoman<br />
veden määrää.<br />
Menetelmän käytettävyyttä heikentää riittävän tiedon puuttuminen: Esim. eri<br />
putkimateriaalien käyttöiästä Suomen olosuhteissa on hyvin vähän jos lainkaan<br />
tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi putkien kuntoon vaikuttavien tekijöiden<br />
määrä on melko suuri.<br />
Teoreettisen maailman mallinnuksen yhtenä sovelluksena voidaan pitää<br />
saneerausten priorisointiin käytettäviä tietokoneohjelmia. Niiden heikkoutena on<br />
yhtä lailla kuntoon vaikuttavien tekijöiden puutteellinen tuntemus ja siten<br />
huomattava oletuksiin turvautuminen.<br />
Tiivistetysti: Teoreettisen maailman mallintaminen vahvisti selvitystyössä aiemmin<br />
esiin tullutta käsitystä siitä, että mielivaltainen saneeraaminen ei kannata. Tästä<br />
syystä vesihuoltolaitosten tulee panostaa saneerausten kohdentamiseen. Samoin<br />
vesihuoltolaitosten on tarkkaan harkittava ja määritettävä tienpitäjän kanssa<br />
tehtävien yhteisten saneeraushankkeiden kannattavuus.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
42<br />
4.5 NK 5: Muut lähestymistavat<br />
Seuraavassa on esitetty muita mahdollisia näkökulmia saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
<strong>arviointi</strong>in. Näitä ei kuitenkaan testattu selvitystyön puitteissa.<br />
4.5.1 Kahden maailman vertaaminen<br />
Kahden maailman vertailun lähestymistapa on teoreettinen ja käytännössä edellyttäisi<br />
testiympäristön käyttöä. Tavoitteena lähestymistavassa on verrata saneerattua ja<br />
saneeraamatonta verkostoa toisiinsa. Luotettavien tulosten saanti edellyttäisi<br />
pitkäaikaista seurantaa. Jossain määrin vertailua voi olla mahdollista tehdä myös<br />
reaalimaailmassa mutta käytännössä tulosten tulkinta olisi hyvin epävarmaa.<br />
4.5.2 Insinööritieteellisen kriteeristön noudattaminen<br />
Insinööritieteellisen kriteeristön luonti ennen saneerausta ja sen tarkistus saneerauksen<br />
jälkeen on yksi tapa saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in. Periaatteessa arvioinnin<br />
kohteen laajuus voi vaihdella. Lähestymistapaan liittyy kuitenkin monia heikkouksia:<br />
Koko verkostoa ajatellen vuotuinen saneerausvolyymi (km/koko verkoston pituus) on<br />
hyvin pieni, saneerausten kohdentaminen on tehty useista eri syistä eikä koko verkoston<br />
tarkastelu siten tuo esiin saneerauksen vaikuttavuutta. Lisäksi aikasarjat eivät ole<br />
riittävän pitkiä. Yksittäisistä kohteista puolestaan ei ole riittävästi tietoa, jolloin<br />
tarkasteluun liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Itse kriteeristö tulee<br />
tarkistaa määräajoin.<br />
Perusteellisen kriteeristön tulisi sisältää seuraavat näkökulmat:<br />
- Toiminnalliset vaikutukset<br />
- Yhteiskunnalliset vaikutukset (palvelun laatu, riskitaso)<br />
- Taloudelliset vaikutukset (kustannus-hyöty-analyysi, kansantalous)<br />
- Ympäristövaikutukset<br />
Ongelmana lähestymistavassa on se, että ei ole olemassa yksiselitteistä sapluunaa siitä,<br />
miten eri kriteerejä tulee painottaa kohteiden arvottamiseksi ja optimaalisen<br />
saneeraustason saavuttamiseksi sekä se, että käytettävissä olevat tiedot eivät yleensä<br />
anna kuvaa verkoston kunnosta riittävän rajatulla alueella. Esim. yhteiskunnallisten<br />
tekijöiden huomiointi edellyttäisi täysin uudenlaisen lähestymistavan omaksumista.<br />
4.5.3 Arviointi: Näkökulma 5<br />
NK 5: Muut näkökulmat<br />
Muina mahdollisina näkökulmina saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in<br />
selvitystyössä ehdotettiin kahden maailman vertaamista sekä insinööritieteellisen<br />
kriteeristön noudattamista.<br />
Näkökulmista ensimmäinen on hyvin teoreettinen eikä käytännössä juuri<br />
toteutettavissa.<br />
Insinööritieteellisen käsitteistön luonti ja noudattaminen on mahdollinen mutta<br />
paljon kehitystyötä vaativa menettelytapa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
43<br />
5 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Tehdyn selvitystyön tavoitteena oli tutkia vesihuoltoverkostojen saneerausten<br />
vaikuttavuutta ja sitä, miten vaikuttavuutta voidaan mitata tai arvioida. Koska<br />
saneerauksiin käytetään vuosittain yhä enemmän resursseja, on tärkeää, että<br />
saneerauksen vaikuttavuutta aletaan seurata jo alkuvaiheessa, niin että saneeraukseen<br />
sijoitetut varat tulevat parhaalla mahdollisella tavalla käytettyä.<br />
Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa koottiin tarkasteltavien vesihuoltolaitosten (HSY<br />
Vesi (Helsinki) ja Tampereen Vesi) olemassa oleva tieto liittyen verkostojen<br />
ominaisuuksiin, kunnon mittaamiseen, saneerausvolyymeihin sekä vuotojen<br />
aiheuttamiin kustannuksiin.<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamisen pohjana on tieto siitä, mitä saneerauksella<br />
tavoitellaan. Kun tiedetään tavoitteet, voidaan tavoitteiden täyttymiseen kehittää sopivat<br />
mittarit. <strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin haasteena ovat saneerausten<br />
syiden moninaisuus ja verkoston kunnon mittaamisen vaikeus.<br />
Työssä pohdittiin saneerauksen tavoitteita eri näkökulmista sekä näiden tavoitteiden<br />
täyttymisen mittaamiseen soveltuvia tunnuslukuja ja muita työkaluja. Tämän jälkeen<br />
tarkastelua laajennettiin verkostojen nykykäyttöarvon mallinnukseen ja putkirikkojen<br />
kansantaloudellisiin kustannuksiin. Jälkimmäisessä tarkastelussa hyödynnettiin<br />
Liikenneviraston kehittämää laskentatapaa. Lopuksi tehtiin verkostojen saneerausten<br />
kohdentamisen teoreettista mallinnusta.<br />
5.1 Selvitystyön tulokset<br />
Selvitystyön tulokset eri näkökulmien osalta ovat seuraavat:<br />
1. Perinteiset tunnusluvut. Vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen hyvät tilastot<br />
joistakin verkostojen kuntoa mittaavista tunnusluvuista. Saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamista ajatellen tilastot eivät kuitenkaan ole riittäviä<br />
(aikasarjojen lyhyys, osa-alueittaisen tiedon puute, puutteet verkostojen teknisissä<br />
tiedoissa). Perinteisten tunnuslukujen ja saneerausten välillä ei HSY Veden eikä<br />
Tampereen Veden vesihuoltoverkostoissa esiintynyt merkittävää korrelaatiota.<br />
Poikkeuksena oli Tampereen Veden ”Mannessman-case” eli vuosina 1996–1997<br />
tehty laaja kohdennettu saneeraus ja sitä seurannut hetkellinen laskuttamattoman<br />
vesimäärän lasku. Tulos antaa viitteitä siitä, että saneerausten oikealla<br />
kohdentamisella voidaan saada näkyviä tuloksia aikaan. Tarkastelussa ei ole<br />
huomioitu saneerausten alueellista kohdentamista. Vesihuoltolaitosten ja<br />
kadunpitäjän välinen yhteistyö puolestaan on perusteltua asukkaille aiheutuvan<br />
häiriön minimoimiseksi ja usein kustannussyistä, mutta ei saisi johtaa liian<br />
hyväkuntoisten verkostojen saneeraukseen. Jos priorisoinnissa ei onnistuta, jäävät<br />
saneerauksen vaikutukset pieniksi.<br />
2. Verkostojen nykykäyttöarvo. Nykykäyttöarvon kehityksen mallinnuksen kautta<br />
saatiin tietoa eri saneerausvolyymien vaikutuksesta verkostojen tulevan arvon<br />
kehitykseen. Vaikka yhteys verkostojen arvon ja kunnon välillä ei ole<br />
yksiselitteinen, on oletus verkoston arvon ja kunnon välisestä yhteydestä perusteltu.<br />
Tarkastelua hankaloittaa standardoitujen laskentaoletusten puuttuminen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
Verkostojen arvon tähänastisen kehityksen mallinnus edellyttäisi verkostojen<br />
ikäjakaumatietoja aiemmilta vuosilta. Ikäjakaumatietojen vuosittaisesta<br />
tallentamisesta tietojärjestelmiin olisi myös muunlaista hyötyä. Verkostojen<br />
arvonkehityksen näkökulman ottaminen mukaan saneeraukseen johtaa panos-tuotosajattelun<br />
toteuttamiseen saneerauksessa, tasaiseen saneerausten investointitasoon ja<br />
kerralla kuntoon ajatuksen toteuttamiseen uudisrakentamisessa, mitkä kaikki ovat<br />
oikeansuuntaista kehitystä vesihuollossa. Huonona puolena on se, että<br />
arvonkehityksen liian suuri korostaminen voi johtaa toiminnan ja palvelun laadun<br />
kannalta väärien putkien saneeraamiseen, koska menetelmä painottaa erityisesti<br />
vanhojen putkien saneeraamista ja mahdollisimman edullisin menetelmin. Liian<br />
vähäiselle huomiolle voi jäädä esimerkiksi muutaman vuoden ikäisen putken<br />
asennusvirheen korjaus.<br />
3. Vuotojen vs. saneerauksen kustannukset. Saneerauskustannukset ovat<br />
muodostaneet molemmilla vesihuoltolaitoksilla merkittävän menoerän liikevaihdosta<br />
(13–14 %). Saneerausinvestointien ja vuotuisten vuotokustannusten<br />
vertailu kuitenkin osoitti, että saneerauksella saavutettava taloudellinen hyöty on<br />
vuositasolla parhaimmillaankin lähes merkityksetön. Tarkastelussa tulee huomioida<br />
se, ettei 0-tasoa voida pitää esimerkiksi vuotovesi- tai putkirikkomäärän<br />
vertailukohteena sekä se, ettei vuotuisella saneerauksella voida olettaa saatavan<br />
koko verkostoa kerralla kuntoon. Pitkän aikavälin mallinnus osoitti Tampereen<br />
vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin olevan n. 100 vuotta.<br />
4. Putkirikkojen kansantaloudelliset kustannukset. Verkostojen huonon kunnon ja<br />
kansantaloudellisten kustannusten välistä yhteyttä tarkasteltiin mallintamalla<br />
putkirikoista (vuotomonttu) aiheutuvien matka-aikamenetysten kustannuksia<br />
Liikenneviraston määrittelemän yksikköhinnan avulla. Laskenta osoitti, että matkaaikamenetyksen<br />
kustannuksen merkitsevyys riippuu täysin vallitsevasta tilanteesta<br />
(keskivuorokausiliikenne, katkoksen kesto ja vuotomontun autoilijoille aiheuttama<br />
viive). Vilkasliikenteisillä alueilla pitkäkestoinen putkirikko voi aiheuttaa<br />
merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Tarkastelussa tulee muistaa, että myös<br />
saneerauksista seuraa vastaavia kansantaloudellisia kustannuksia. Tehtyjen<br />
laskelmien perusteella vilkkaasti liikennöityjen ajoväylien alla sijaitsevien<br />
verkostojen kuntoon on kiinnitettävä eritystä huomiota: ne on syytä pitää hyvässä<br />
kunnossa, varustettava järjestelyillä, jotka vähentävät putkirikkotilanteissa vahinkoja<br />
ja mahdollisuuksien mukaan putket on sijoitettava vähempiliikenteisten ajoväylien<br />
alle. Vilkasliikenteisillä väylillä yhteistyö kadun saneerauksessa kadunpitäjän<br />
kanssa on selvästi kannattavampaa kuin muilla väylillä. Kansantaloudellisen<br />
näkökulman perusteellinen huomiointi edellyttäisi eri kustannuslajien tarkempaa<br />
tunnistamista ja yksikköhinnoittelua.<br />
5. Teoreettisen maailman mallintaminen. Teoreettisen maailman mallinnusta<br />
käytettiin Tampereen Veden putkirikkojen heilahtelun <strong>arviointi</strong>in sekä saneerauksen<br />
kohdentamisen kannattavuuden <strong>arviointi</strong>in (vaikutus putkirikkojen määrään).<br />
Tarkastelu osoitti, että a) putkirikkomäärän vaihtelusta 74 % kuului satunnaisen<br />
heilahtelun piiriin ja vastaavasti 23 % oli seurausta jostakin muusta, ts.,<br />
putkirikkojen määrään on jossain määrin voitu vaikuttaa sekä b) kohdentamaton /<br />
mielivaltainen saneeraus ei ole kannattavaa. Teoreettisen maailman mallinnuksen<br />
käytännön hyödyntämisen edellytyksenä on eri muuttujien ja putken kunnon välisen<br />
yhteyden nykyistä parempi tuntemus, sillä teoreettisen mallinnuksen antaman<br />
44<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
tuloksen luotettavuus on samalla tasolla kuin käytössä olevien lähtötietojen<br />
luotettavuus.<br />
6. Muut lähestymistavat. Muina mahdollisina lähestymistapoina saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in selvitystyössä esitettiin kahden maailman vertailua<br />
(saneerattu ja saneeraamaton) ja insinööritieteellisen kriteeristön noudattamista.<br />
Kumpaakaan näistä lähestymistavoista ei selvitystyössä testattu. Ensin mainittu<br />
lähestymistapa on käytännössä vain teoreettinen. Jälkimmäinen puolestaan<br />
hyödyntäisi tässäkin selvitystyössä esiin tulleita työkaluja ja on potentiaalinen<br />
kehitystyön kohde. Tarkastelussa tulisi huomioida myös muita kuin taloudellisia<br />
vaikutuksia.<br />
5.2 Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista<br />
Vesihuoltolaitosten siirtyminen asteittain vesihuoltoverkostojen uudisrakentamisen<br />
aikakaudesta saneerausaikakauteen tuo mukanaan kysymyksen siitä, missä vaiheessa /<br />
miksi verkostot tulee saneerata. Lähtökohtaisesti saneeraustarve syntyy verkoston<br />
huonosta kunnosta, joka puolestaan johtaa verkoston toimintavarmuuden ja palvelun<br />
laatutason heikkenemiseen sekä vesihuoltolaitoksille ja viime kädessä asiakkaille<br />
kohdistuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Tarkan saneerausajankohdan määrittäminen<br />
on kuitenkin äärimmäisen haastavaa johtuen sekä verkostojen kunnon määrittämiseen<br />
liittyvistä hankaluuksista että saneerauksen korkeista kustannuksista. ”Turhaan”<br />
saneeraukseen ei tule hukata rahaa, koska todellisessakin saneeraustarpeessa olevia<br />
kohteita vesihuoltoverkoista löytyy.<br />
Sekä Helsingissä että Tampereella vesi- ja viemäriverkostojen vuotuinen<br />
saneerausvolyymi on viime vuosina (2007–2009) ollut luokkaa 0,6 – 1,0 % verkostopituudesta.<br />
Helsingissä saneeraustasoa nostettiin selvästi v. 2007. Selvitystyössä ei saatu<br />
yksiselitteistä vastausta kysymykseen siitä, miten suuri vaikutus Helsingin ja<br />
Tampereen verkostoissa tehdyillä saneerauksilla on ollut. Vertailutieto siitä, millainen<br />
verkostojen kunto nykytilassa olisi ilman tehtyjä saneerauksia, luonnollisesti puuttuu.<br />
Vesihuoltolaitosten perinteisten tunnuslukujen antama tieto saneerausten<br />
vaikuttavuudesta ei ole riittävää. Saneerausten vaikutusten <strong>arviointi</strong> kannattaa tehdä<br />
verkoston osa-alueittain, sillä koko verkoston tarkastelu suhteessa 0,5-2 % vuotuiseen<br />
saneerausvolyymiin ei parhaassakaan tapauksessa (täydellinen kohdistaminen)<br />
aiheuttaisi mitattavissa olevia muutoksia verkoston kunnon tunnusluvuissa. Lisäksi<br />
saneerausten syyt ovat moninaisia, samoin verkostojen kuntoon vaikuttavat tekijät.<br />
Tilastotiedon luotettavaa analysointia vaikeuttaa myös se, että verkostojen tekninen<br />
rakenne on jatkuvassa muutoksessa. Saneerausten ohella verkostojen kokonaiskuntoon<br />
vaikuttaa uudisrakentaminen ja siinä tapahtuvat muutokset, kuten muutokset<br />
materiaaleissa ja asennustavoissa.<br />
Lisähaastetta tarkasteluun tuo ristiriitaisuus joidenkin tilastoitujen tunnuslukujen<br />
trendeissä: Putkirikkojen määrän väheneminen sekä Tampereella että Helsingissä<br />
indikoi verkostojen kunnossa tapahtunutta positiivista muutosta. Kuitenkin samaan<br />
aikaan laskuttamattoman veden määrä vesijohtoverkostoissa on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
viime vuosina noussut. Putkirikot ja vuotovesi eivät siten näytä ilmentävän<br />
samaa asiaa verkoston kunnossa. Näyttää siltä, että putkirikkoja on käytetty selkeästi<br />
saneerauksen priorisoinnin perusteena toisin kuin vuotovesimäärää, jota ei<br />
45<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
suunnitelamallisesti ole pyritty pienentämään. Putkirikot ovat selkeä ja toimiva mittari<br />
putken kunnon kehityksestä.<br />
Jos vuotovesimääriä halutaan vähentää, edellyttää se huomion kohdistamista<br />
säännönmukaisesti järjestelmän suurimpiin vuotoihin, eikä kaikkiin havaittuihin<br />
vuotoihin. Vuodonetsintä vaatii selkeää numeerista tavoitteenasetantaa, mittaamista,<br />
analysointia ja tavoitteiden täyttymisasteen mittaamista. Verkoston virtaamien<br />
analysointi mittauksin ja mallintamalla riittävän pitkinä aikasarjoina ja jatkuvana<br />
tavoitteellisena prosessina ovat parhaita työkaluja ohjaamaan toimenpiteet vuotovesien<br />
määrän vähentämiseen. Vuotovesimäärän vähentäminen edellyttää tehtyjen<br />
toimenpiteiden vaikutusten raportointia (esim. yökulutuksen vähentymä<br />
putkikorjauksen jälkeen).<br />
Viemäriverkostojen osalta saneerauksilla voidaan vaikuttaa verkostovuotoihin vain<br />
rajoitetusti: Merkittävä osa laskuttamattomasta jätevedestä on peräisin kiinteistöiltä<br />
väärien liittymien kautta sekä sekaviemäröinnin hulevesistä. Viemäriverkostojen<br />
laskuttamattoman veden määrä on Helsingissä ja Tampereella pysynyt melko tasaisena,<br />
lukuun ottamatta vuotuista sademääristä riippuvaa vaihtelua.<br />
Saneerausten taloudellista kannattavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi kahdella<br />
tavalla: 1) vuositasolla ja 2) pitkän aikavälin tarkastelulla. Vuositasolla saneerauksen<br />
taloudellisen kannattavuuden kriteerinä on, että saneerauskustannuksen tulee vastata<br />
vähintään saneerauksella saavutettavan säästön ja verkoston arvon nousun summaa.<br />
Yhtälön kertoimien määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Taulukossa 5.1 on<br />
esitetty joitakin arvioita ko. parametrien suuruusluokasta ideaalitapauksessa, ts.<br />
saneerauksella on oletettu saatavan vuoto- ja putkirikkokustannukset nollaan.<br />
Käytännössä vuotuisella saneerauksella ei voida päästä täysin eroon putkirikoista eikä<br />
vuotovesistä. Verkostojen arvon nousuun puolestaan vaikuttaa myös uudisrakentaminen.<br />
Kansantaloudellisten kustannusten osalta tarkastelussa on mukana<br />
ainoastaan putkirikon autoilijoille aiheuttaman matka-aikamenetyksen aiheuttama<br />
kustannus. Asiaa tosin kompensoi se, että myös saneeraamisesta aiheutuu vastaavaa<br />
matka-aikamenetystä. Tarkastelun johtopäätös on, että saneerauskustannus on jonkin<br />
verran sillä saavutettavaa säästöä ja arvonnousua suurempi.<br />
Taulukko 5.1. Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden <strong>arviointi</strong> (v. 2009).<br />
Vesilaitos<br />
[milj. € /v]<br />
Saneerauskustannus<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
Saneerauksella saavutettava säästö ideaalitapauksessa<br />
Vuotojen aiheuttamat kustannukset<br />
(putkirikot, vuotoveden<br />
käsittely ja pumppaus,<br />
vahingonkorvaukset)<br />
Kansantaloudellinen<br />
kustannus: Matkaaikamenetyksen<br />
aiheuttama kustannus 1<br />
46<br />
Verkoston<br />
arvonnousu<br />
v. 2010-<br />
2011 2<br />
Helsinki 13 4,9 1,4 – 2,8 2,8<br />
Tampere 5 1,6 0,2 – 0,4 1,6<br />
1 Oletuksena on, että matka-aikamenetyksen aiheuttama kustannus on TRE:lla 5 000 – 10 000<br />
EUR/putkirikko ja HKI:ssä 10 000 – 20 000 EUR/putkirikko.<br />
2 Oletuksena 1 %/v saneeraustaso, 50 v pitoaika Tampereella ja 70 v Helsingissä, uusinvestoinnit 0 m ja<br />
yksikköhinnat kuten aiemmin esitetty.<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu Tampereen Veden verkostosta saatavissa olevan tiedon<br />
perusteella osoitti optimaalisen saneerausvälin olevan n. 100 vuotta (1 % verkostopituudesta),<br />
mikä vastaa suunnilleen Helsingin ja Tampereen nykyistä saneeraustasoa.<br />
Vallalla olevan käsityksen mukainen optimaalinen saneerausväli on kuitenkin puolet
pienempi eli n. 50 vuotta. Tulos antaa siten viitteitä siitä, että tavoite johtaa<br />
taloudellisessa mielessä liian suureen saneerausmäärään. Ts., saneerauksella ei saavuteta<br />
taloudellista etua vaihtoehtoisiin kustannuksiin verrattuna (putkirikkojen korjaus,<br />
vahingonkorvaukset ym.).<br />
Mikäli vesihuollossa aletaan noudattaa vastaavaa kohtuullisen tuoton laskukaavaa kuin<br />
on käytössä energiasektorilla, on omaisuuden arvon säilyttämisellä ja kasvattamisella<br />
tulevaisuudessa omistajien kannalta keskeinen merkitys. Vaarana on se, että verkostojen<br />
ikä muodostuu keskeisimmäksi saneerausperusteeksi, vaikka todellisuudessa putkiston<br />
kuntoon vaikuttavat myös monet muut tekijät. Kustannusnäkökulman ohella myös<br />
nykykäyttöarvon säilyttämisen näkökulmasta tarkasteltuna saneerauksia ei tule tehdä<br />
liian aikaisin (kun pitoaikaa on vielä jäljellä). Omaisuuden arvon säilyttämisen<br />
näkökulma tuo verkostosaneeraukseen kuitenkin myönteisiä piirteitä, minkä vuoksi<br />
arvonsäilytys tulisi ottaa saneeraussuunnittelussa mukaan vertailuun. Näitä ovat<br />
saneerauksen ”panos-tuotos”-ajattelun kehittäminen ja ”kerralla kuntoon”-periaatteen<br />
painottaminen uudisinvestoinneissa. Verkostojen pitoaikojen tutkimiseen<br />
vesihuoltolaitosympäristössä tulee Suomessa panostaa nykyistä enemmän.<br />
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vesihuoltoverkostojen saneerausten taloudellinen<br />
kannattavuus ei ole yksiselitteisesti todennettavissa vähenevinä kunnossapito-, riski- tai<br />
välillisinä kustannuksina sekä arvonnousuna. Koska kuitenkin on todennäköistä, että<br />
pelkkä kustannusvastaavuuden tavoittelu johtaa verkoston kunnon tason<br />
heikentymiseen, on saneerausinvestointien priorisointi keskeisessä asemassa. Tähän<br />
tuleekin vesihuoltolaitoksilla panostaa nykyistä enemmän, esim. suuntaamalla osa<br />
saneerauksiin kohdistetuista varoista kuntotutkimuksiin ja niiden tulosten analysointiin,<br />
siten että tulokset ohjaavat saneerauspäätöksiä. Viime kädessä toimiva vesihuolto vaatii<br />
toimiakseen asianmukaisen verkoston, jonka avulla vesihuoltopalvelujen jatkuvuus ja<br />
luotettavuus voidaan turvata.<br />
Saneerausten priorisointiin ja saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamiseen voidaan hyvin<br />
pitkälti käyttää samoja menetelmiä. Vaikka kyseessä onkin kaksi erillistä asiaa, liittyy<br />
niihin samoja elementtejä. Priorisoinnissa on kyse eräänlaisesta saneerauksen<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> etukäteisarvioinnista. Tärkeintä on olennaisuuden periaate eli kunnon<br />
kannalta merkityksellisimpien kohteiden saanti haltuun. Optimaalisen<br />
saneerausohjelman laadinta edellyttää laitoskohtaista tarkastelua, jossa selvitetään<br />
verkoston kunto ja laaditaan kustannus-hyöty-analyysi. Ongelmana jälkimmäisessä<br />
tarkastelussa on se, että useimmilla vesihuoltolaitoksilla ei ole käytettävissä riittäviä<br />
lähtötietoja.<br />
Vesihuoltolainsäädäntöön ehdotettu selvilläolovelvoite parhaimmillaan lisää<br />
vesihuoltolaitosten tuntemusta omaisuutensa kunnosta ja sitä kautta luo paremmat<br />
edellytykset saneerausten ennakointiin. Lisäksi tarvitaan kokemuksia sekä kehitystyötä<br />
kunnon mittaamiseen käytettävistä menetelmistä (tietotekniset mallinnukset sekä<br />
maastossa suoritettavat mittaukset).<br />
47<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
48<br />
Liite 1<br />
Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
49<br />
Liite 1.<br />
Näkökulma: Asiakas ja yhteiskuntavastuut.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Veden laatu:<br />
Vesianalyysit<br />
vesinäytteistä<br />
Veden laatu:<br />
Jatkuvatoimiset<br />
vedenlaatumittaukset<br />
Veden laatu ja<br />
toimintavarmuus:<br />
Asiakasvalitukset<br />
Toimintavarmuus:<br />
Veden<br />
toimituskeskeytyksen<br />
asiakasvaikutus<br />
Kansantaloudelliset<br />
kustannukset:<br />
Liikennehaitat ym.<br />
Aikasarjat pitkiä mutta verkoston<br />
mittauspisteiden määrä pieni jos<br />
edellytetään tarkempaa tarkastelua.<br />
Tehdään harvoin<br />
verkostomittauksina. Antaa hyvän<br />
kuvan mittaussuureen vaihteluista.<br />
Isoimmilla laitoksilla tilastoidaan,<br />
mutta tilastointikäytännöissä eroja.<br />
Kaikkia valituksia ei välttämättä<br />
tilastoida.<br />
Isoimmilla laitoksilla tilastoidaan,<br />
mutta käytännöissä on eroja<br />
Pitkät aikasarjat olemassa. Kaikista<br />
verkostojen ohijuoksuista ei saa<br />
määrätietoa<br />
Ei tilastointia.<br />
Näkökulma: Omistaja ja talous.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Omaisuuden arvo:<br />
markkina-arvo,<br />
tekninen nykyarvo,<br />
tuottoarvo, käyttöarvo<br />
Ei seurata.<br />
NKA voidaan määrittää<br />
jälkikäteen, mikäli verkoston<br />
tekniset tiedot ovat riittävät.<br />
Voi kuvata verkoston uusimistarvetta, jos havaitaan<br />
esim. putken pinnoitemateriaalia, korroosiotuotteita,<br />
ulosteperäisiä bakteereja tai maaperästä putkeen<br />
johtuneita aineita vesinäytteissä.<br />
Voi kuvata verkoston uusimistarvetta, jos havaitaan<br />
esim. korkeaa sameutta.<br />
Tietoa yksittäisiltä alueilta. Vesihuoltolaitoksen<br />
kannalta kustannustehokasta seurantaa.<br />
Antaa kuvan putkirikkojen vaikutuksesta<br />
toimitusvarmuuteen asiakkaan näkökulmasta.<br />
Perustuu <strong>arviointi</strong>in, minkä vuoksi antaa vain<br />
suuruusluokan.<br />
Antaa hyvän kuvan viemäriverkoston<br />
kokonaisvuotoveden määrästä. Ei anna tietoa<br />
vuotavista alueista. Vuodet ovat keskenään erilaisia<br />
sadeolosuhteista johtuen.<br />
Uusi näkökulma. Ei kerro vesihuoltolaitokselle<br />
aiheutuvista kustannuksista. Voidaan hyödyntää<br />
saneerausten perusteluissa, edellytyksenä<br />
ajattelutavan muutos (yhteiskuntanäkökulma).<br />
Uusi näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
mittaamiseen. Markkina-arvon ja käyttöarvon määritys lähes<br />
mahdotonta. Nykykäyttöarvon ja tuottoarvon määritykseen<br />
sisältyy huomattava määrä oletuksia, joita ei toistaiseksi ole<br />
standardoitu. Saattaa nousta keskeiseen asemaan<br />
tulevaisuudessa, jos vesihuollon talouden<br />
viranomaisvalvonta aloitetaan. Nykykäyttöarvon ja verkoston<br />
kunnon välinen positiivinen korrelaatio on todennäköinen<br />
mutta ei ehdoton. NKA:n määrityksen luotettavuus<br />
sidoksissa verkoston teknisten tietojen tasoon.<br />
Tuloutus, tuottoarvo Ei seurata. Uusi näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
mittaamiseen. Saattaa nousta keskeiseen asemaan<br />
tulevaisuudessa, jos vesihuollon talouden<br />
viranomaisvalvonta aloitetaan. Tuottoarvon määritykseen<br />
sisältyy huomattava määrä oletuksia.<br />
Imago: Yritysten<br />
sijoittuminen<br />
paikkakunnalle,<br />
kiinteistöjen arvo jne.<br />
Ei tilastoida.<br />
Näkökulma: Resurssit ja henkilöstö.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Käyttökustannukset ja<br />
niiden kehittyminen<br />
Ympäristöhaitat: JVohitukset<br />
Kokonaiskustannukset<br />
ja niiden<br />
kehittyminen<br />
Kunnossapidon<br />
resurssien kehitys<br />
Varaston arvo ja<br />
arvon kehitys<br />
Jotakin tietoa saatavilla mutta ei<br />
vertailukelpoista seurantaa.<br />
-’’- -’’-<br />
Ei tilastointia.<br />
Varaston nykyhetken arvo on usein<br />
tiedossa, arvon kehitys ei.<br />
Yhteiskunnallinen näkökulma. Vaikea / mahdoton mitata,<br />
mikä rooli esim. kiinteistöjen arvon nousussa tai laskussa on<br />
juuri vesihuoltolaitoksella, puhumattakaan saneerauksista.<br />
Merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ei suoraa yhteyttä<br />
saneerausten vaikuttavuuteen, periaatteessa<br />
verkoston hyvä kunto vähentää energiakulutusta,<br />
huoltotarvetta jne.<br />
Uusi näkökulma, merkitys kasvaa tulevaisuudessa.<br />
Ei suoraa yhteyttä saneerausten vaikuttavuuteen,<br />
periaatteessa verkoston hyvä kunto vähentää<br />
henkilöstötarvetta.<br />
Periaatteessa verkoston hyvä kunto vähentää<br />
varmuusvaraston tarvetta, käytännössä asialla<br />
vähäinen merkitys.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
50<br />
Näkökulma: Prosessit ja rakenteet.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Putkirikkojen<br />
määrä<br />
Vuotoveden määrä:<br />
- % verkostoon<br />
pumpatusta<br />
vedestä<br />
Tietoja putkirikkojen määrästä ja<br />
sijainnista löytyy melko hyvin.<br />
Syiden tilastointi / analysointi<br />
vähäistä.<br />
Laskuttamattoman veden<br />
määrästä olemassa hyvät<br />
tilastot suhteellisen pitkältä<br />
ajalta, varsinaisesta vuotoveden<br />
määrästä sen sijaan ei.<br />
Sidoksissa moniin muuttujiin (routa/vuodenaika,<br />
liikennekuorma, painetaso, maaperän rakenne jne.) eli ei<br />
välttämättä kerro verkoston kunnosta tai saneerauksen<br />
vaikuttavuudesta yleisemmin. Yhden vesihuoltolaitoksen<br />
koko verkostoa ajatellen putkirikkojen kokonaismäärä ei ole<br />
riittävä johtopäätösten tekoa ajatellen.<br />
Helppo laskea ja ymmärtää. Antaa kohtuullisen hyvän kuvan<br />
verkoston kokonaisvuotavuudesta. Ei sovellu verkoston<br />
kunnossapitotehokkuuden mittariksi, koska vedenkäytön<br />
muutos (väheneminen tai kasvu) vaikuttaa lukuun (veden<br />
käytön lisääntyminen pienentää laskuttamattoman veden %-<br />
osuutta). Vääristää etenkin laitosten välistä vertailua.<br />
- m3/kiinteistö/d Tilastointi vähäistä. Oletuksena se, että kiinteistöjen ja tonttijohtojen lkm on<br />
sama, mikä ei aina pidä paikkaansa.<br />
- m3/verkosto km/d<br />
- m3/tonttijohto/d<br />
- vesijohtoverkoston<br />
virtaama,<br />
- vesijohtoverkoston<br />
kuuntelu<br />
Tilastointi vähäistä.<br />
Jatkuva/säännöllinen/kertaluonteinen<br />
mittaus<br />
Säännöllinen/kertaluonteinen<br />
mittaus<br />
IWA suosittelee tunnuslukua m3/tonttijohto/d, mikäli<br />
tonttijohtotiheys > 20 kpl/verkosto km. Perusteltu mittari, sillä<br />
suuri osa verkostovuodoista aiheutuu tonttijohtojen<br />
vuodoista. Tunnuslukuihin vaikuttavat verkoston pituus ja<br />
tonttijohtojen määrä, mikä heikentää vesihuoltolaitosten<br />
välistä vertailua.<br />
Edellyttää usein ulkopuolisen mittaajan käyttöä. Useat<br />
vesihuoltolaitokset rakentaneet verkostoon lisäksi<br />
mittauspisteitä. Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen ja<br />
suuruuden analysoinnin.<br />
Edellyttää usein ulkopuolisen mittaajan käyttöä.<br />
Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen. Ei kerro vuodon<br />
suuruutta.<br />
- viemäri-virtaama Kertaluonteinen mittaus Yleisesti käytössä jätevesipumppaamojen virtaaman<br />
laskenta/mittaus ja puhdistamojen virtaamamittaus.<br />
Verkostossa tapahtuva mittaus edellyttää usein ulkopuolisen<br />
mittaajan käyttöä Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen.<br />
Painetasot<br />
ILI-luku<br />
Jatkuvia painemittauksia<br />
paineenkorotus- ja<br />
säätöventtiiliasemilla. Lisäksi<br />
paineita mitataan tarpeen<br />
mukaan valitusten käsittelyn<br />
yhteydessä.<br />
Ei juuri käytössä.<br />
HSY on alkanut tilastoida.<br />
Verkostopaine on suoraan verrannollinen verkoston<br />
vuototasoon. Painetasoista voidaan epäsuorasti arvioida<br />
vuototason muutoksia eri alueilla, ei kuitenkaan kerro<br />
vuotoveden määrää tai tarkkaa sijaintia.<br />
Uusi mittari. Antaa hyvän kuvan verkoston<br />
kokonaiskunnosta. Soveltuu hyvin vesihuoltolaitosten<br />
väliseen (kansainväliseen) vertailuun. Huomioi verkoston<br />
kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän ja<br />
verkostopaineen sekä teknisesti saavutettavan pienimmän<br />
vuototason. Edellytyksenä riittävä tonttijohtojen lkm (> 3000<br />
kpl) ja verkostopaine ( 25 m) eli soveltuu keskisuurille ja<br />
suurille vesihuoltolaitoksille. Laskenta melko työläs ja<br />
edellyttää edeltä käsin suunniteltua vesimäärän mittausta<br />
(esim. laskuttamaton hyväksytty käyttö kuten laitoksen oma<br />
käyttö ja sammutusvesi sekä laskuttamaton mittaamaton<br />
käyttö kuten viemärihuuhtelut).<br />
Yökulutukset Tilastoidaan. Käyttökelpoinen mittari. Edellyttää osa-alueittaisia mittauksia<br />
ja säännöllistä analysointia<br />
Viemäriverkoston<br />
laskuttamaton<br />
vesimäärä<br />
Hyvät tilastot olemassa.<br />
Helppo laskea ja ymmärtää. Antaa kohtuullisen hyvän kuvan<br />
verkoston kokonaisvuotavuudesta, ei yksittäisistä<br />
vuotokohdista. Sademäärä vaikuttaa keskeisesti tulokseen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
51<br />
Liite 2<br />
Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
52<br />
Liite 2a. Vuotoihin suoraan liittyvät vesihuoltolaitoksille aiheutuvat kustannukset v. 2009.<br />
Vesilaitos Putkirikkokustannus Vuotovolyymi Kustannus [€]<br />
Helsinki 8 000 €/putkirikko. Sis. Kaikki vuotoon 140 kpl<br />
1 120 000<br />
liittyvät kustannukset.<br />
katujohtovuotoja<br />
Tampere 12 000 €/putkirikko. Sis. Kaikki vuotoon 41 kpl<br />
492 000<br />
liittyvät kustannukset: kaivinkone,<br />
kuorma-autot, traktorit, asentajat,<br />
materiaalit (myös hiekka ja sora),<br />
asfaltointi jne.)<br />
katujohtovuotoja<br />
Vesilaitos Talousveden käsittelykustannus Vuotoveden<br />
Kustannus [€]<br />
määrä 1<br />
Helsinki 0,15 €/m 3 (ilman poistoja). Sis. Muille 10,35 milj. m 3 1 550 000<br />
kunnille toimitetun veden.<br />
Tampere 0,096 €/m 3 (ilman poistoja).<br />
Lisäksi poistot 0,02 €/m 3 4,02 milj. m 3 390 000 €<br />
Poistot: 80 000 €<br />
Vesilaitos Jäteveden käsittelykustannus Vuotoveden<br />
Kustannus [€]<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
0,085 €/m 3 (ilman poistoja ja lietteen<br />
jatkokäsittelyä)<br />
0,15 €/m 3 (ilman poistoja, sis. Käsittely, 2,85 milj. m 3<br />
liete- ym. jätteet, laboratorio,<br />
(v. 2009<br />
purkuvesistö)<br />
keskimääräistä<br />
Lisäksi poistot: 0,02 €/m 3 vähemmän)<br />
Vesilaitos Talousveden pumppaus Vuotoveden<br />
osuus<br />
Helsinki PK-asemien pumppaama vesi: 4,5 milj.<br />
m 3 , energiankulutus yht. 488 444 kWh,<br />
kustannus 36 320 €<br />
Tampere<br />
PK-asemien pumppaama vesi: 5,2 milj.<br />
m 3 , energiankulutus 0,18 kWh/m 3 ,<br />
sähkön hinta 8 snt/kWh<br />
määrä<br />
28,46 milj. m 3<br />
(koko Viikinmäki)<br />
Oletus HKI 64% eli 1 570 000<br />
18,45 milj. m 3<br />
Oletus: vuotoveden<br />
osuus 19,7 % eli<br />
885 000 m 3 (oletus,<br />
että kaikki vuotovedet<br />
kulkeneet<br />
pumppaamoiden<br />
kautta).<br />
Oletus: vuotoveden<br />
osuus 20,9 % eli<br />
1,1 milj. m 3 (oletus,<br />
että kaikki vuotovedet<br />
kulkeneet<br />
pumppaamoiden<br />
kautta).<br />
Vesilaitos Jäteveden pumppaus Vuotoveden<br />
osuus<br />
Helsinki JV-pumppaamoiden kuluttama<br />
sähköenergia Helsingissä 6,2 GWh.<br />
Tästä Helsingin vesien osuus 75,6 %<br />
(loput naapurikunnista).<br />
Tampere<br />
JV-pumppaamoiden kuluttama<br />
sähköenergia: 960,6 MWh<br />
Oletus: Vuotoveden<br />
osuus on<br />
sähköenergian<br />
määrästä 30,8 %<br />
(vuotoveden osuus)<br />
Oletus: Vuotoveden<br />
osuus on<br />
sähköenergian<br />
määrästä 12,6 %<br />
(yleensä ~ 30 %)<br />
(vuotoveden osuus)<br />
435 000<br />
Poistot: 55 000<br />
Kustannus [€]<br />
7 200<br />
15 400<br />
Kustannus [€]<br />
115 500<br />
9 700<br />
Vesilaitos Vahingonkorvaukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Vesivahingonvahingot<br />
Viemärivahingonkorvaukset<br />
420 000 (v. 2008 500 000)<br />
85 000 (v. 2008 54 000)<br />
Tampere Vesivahingonvahingot<br />
Viemärivahingonkorvaukset<br />
45 600 (v. 2008 57 700)<br />
39 300 (v. 2008 11 900)<br />
Vesilaitos Asiakasvalitukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Oletetaan, että asiakasvalituksia sama määrä kuin TRE:lla eli<br />
n. 300 kpl/v. Oletetaan, että asiakasvalituksen käsittelyyn<br />
kuluu keskimäärin 1h. Työajan hinnaksi oletetaan 50 EUR/h.<br />
15 000<br />
Tampere Asiakasvalitusten määrä n. 300 kpl/v. 1h/valitus, 50 EUR/h. 15 000<br />
1 Laskuttamattoman veden määrän on oletettu vastaavan vuotoveden määrää.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
53<br />
Liite 2b.<br />
Vuotoihin välillisesti liittyviä vesihuoltolaitoksille aiheutuvia kustannuksia.<br />
Vesilaitos Varallaolo Kustannus [€]<br />
Helsinki Koko vuoden ympäri päivystää 4 asentajaa: touko-elokuu<br />
180 000<br />
päivystää 1 mestari ja syys-huhtikuu päivystää 2 mestaria.<br />
Päivystys arkena klo 15:09-7:00 ja viikonloppuina jatkuvasti.<br />
Tampere Pelkkä varallaolo (verkosto: 1 työnjohtaja, 2 vesiasentajaa, 2<br />
295 600<br />
viemäriasentajaa (tukokset, tyhjennykset), laitospuoli: 1<br />
työnjohtaja)<br />
Vesilaitos Viemärikuvaukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Pesut mukana:<br />
750 000 (keskiarvo)<br />
v. 2007: 670 000 €<br />
v. 2008: 1 000 000 €<br />
v. 2009 580 000 €<br />
Tampere Ilman pesuja:<br />
75 000 (keskiarvo)<br />
v. 2007: 17 000 m, 82 260 €, 4,8 €/m<br />
v. 2008: 18 200 m, 80 250 €, 4,4 €/m<br />
v. 2009: 16 000 m, 64 000 €, 4,0 €/m<br />
Vesilaitos Ennakoiva vuodonetsintä Kustannus [€]<br />
Helsinki Arvioitu 2 asentajan palkan perusteella, sis. loma- ym.<br />
korvaukset ja sos. Menot. Ennakoiva vuodonetsintä on<br />
Palkkakustannukset:<br />
38 000<br />
aloitettu v. 2007.<br />
Tampere Laitemenot (ääniloggerit, korrelaattorin huolto jne.) Laitekustannukset:<br />
10 000<br />
Vesilaitos Varmuusvaraston arvo Kustannus [€]<br />
Helsinki Varaston arvo vaihtelee ajoittain melko paljon. 550 000<br />
Tampere Varasto. 400 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
Change language