Vihtola-Jäkkö (pdf) - Ramboll
Vihtola-Jäkkö (pdf) - Ramboll
Vihtola-Jäkkö (pdf) - Ramboll
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ovat tiivistyneet epätasaisesti erityisesti tien poikkisuunnassa. Myös massojen levitys<br />
tien reunaosilla aiheutti käytetystä työtavasta johtuen ongelmia. Löyhänä levitetty<br />
sivutuotekerros tiivistyi suhteellisen voimakkaasti aiheuttaen lisätyötä oikean kerroksen<br />
kokonaispaksuuden kontrolloinnissa ja säätämisessä. Levitintä käytettäessä näistä<br />
mainituista tekijöistä aiheutuvia ongelmia olisi pystytty ratkaisevasti pienentämään tai<br />
ne olisi jopa vältetty kokonaan, joskin levitystyö olisi todennäköisesti jouduttu toteuttamaan<br />
kahtena erillisenä kerroksena. Jatkossa onkin syytä kiinnittää erityshuomiota<br />
levityspäässä käytettyjen työmenetelmien kontrollointiin ja asetettujen työmenetelmien<br />
noudattamiseen. Erityisesti massojen levittäminen ilman levitintä ja lopputiivistyksen<br />
toteuttaminen pahimmillaan vasta seuraavana päivänä heikentävät väistämättä<br />
rakentamisen laatua. Suunniteltujen, alle 10 cm paksujen kerrosten käyttö koettiin<br />
työmaalla työteknisesti hankalaksi.<br />
Keväällä 2007 mitattu rikastushiekka-tuhka rakenteen kantavuus oli noin 360 MPa.<br />
Kantavuusmittaustuloksissa on hajontaa erityisesti SCI-arvon osalta. Tulos saattaa<br />
kertoa rikastushiekka-tuhkakerroksen epähomogeenisuudesta, mutta tätä on vielä<br />
varhaista arvioida. Kantavuustuloksia onkin syytä täydentää jatkossa. Toisaalta rakentamisen<br />
yhteydessä sivutuotekerroksen alusta urautui ja kerroksen alapinta sekoittui<br />
osittain jakavaan kerrokseen, jonka kantavuus oli alhainen ja toteutuksessa käytetty<br />
materiaali oli vaatimusrajoilla. Rikastushiekka-tuhka rakenteen koekappaleista määritetyt<br />
lujuudet olivat 1,7…4,9 MPa syksyllä 2007 eli rakennetutkimusten perusteella<br />
osuuden stabiloidun kantavan kerroksen lujuustaso täyttää tavoitetason rakentamisesta<br />
esiintyneistä virheistä huolimatta.<br />
Kuitutuhkarakenteen kantavuus oli noin 260 MPa keväällä 2007. Tuloksissa ei ollut<br />
edellä kuvattua poikkeuksellisuutta ja erityisesti BCI-arvo oli pieni hajonnaltaan. Rakenteen<br />
kantavuus ylittää tavoitteen eikä osuudella esiinny käytännössä lainkaan vaurioita.<br />
IRI-mittausten tulokset olivat kuitenkin heikompia kuin pilottikohteen keskiarvotaso<br />
mikä on yllättävää, sillä silmämääräisen arvioinnin perusteella kuitutuhkaosuus on<br />
erittäin hyväkuntoinen. Tältä osin tuloksia on syytä tarkentaa jatkoseurannan yhteydessä.<br />
<strong>Vihtola</strong>-Jäkkö pilottikohteen rakenteiden lopullista toimivuustarkastelua sekä tulosten<br />
luotettavaa arviointia ei voida vielä luotettavasti tehdä vuoden seurannan perusteella.<br />
Toteutetut ratkaisut vaikuttavat kuitenkin toimivilta rakentamisen laadussa esiintyneistä<br />
poikkeamista huolimatta. Jatkossa kohteen olisi toivottavaa olla mukana tiepiirin<br />
seurantaohjelmassa, jolloin siitä olisi myöhemmin saatavissa mm. URA-, IRI- ja kantavuustietoja.<br />
Myös päällystevaurioinventoinnin ja runkokelirikkoarvioinnin tekeminen<br />
on tärkeää. Koko tiekohdetta tulisi havainnoida, ja koerakennuskohteiden lisäksi seuranta<br />
tulee kohdistaa ainakin paaluväleille 1000…1400 ja 2100…2500.<br />
Kokonaisuutta ajatellen rakenteet ovat käyttäytyneet jokseenkin suunnitellulla tavalla.<br />
Kohteen kunto on parantunut oleellisesti eikä merkittäviä vaurioita ole esiintynyt. Erityisesti<br />
kantavuus on parantunut selvästi. Rakentamisen yhteydessä syntyneet poikkeamat<br />
suunniteltuun nähden näkyvät kuitenkin rikastushiekka-tuhka osuuden seurantatuloksissa<br />
aiheuttaen vaikeasti arvioitavissa olevan epävarmuustekijän rakenteen<br />
pitkäaikaistoimivuuden suhteen. Kuitutuhkaosuuden osalta odotusarvo rakenteen pitkäaikaistoimivuuden<br />
suhteen on positiivinen.<br />
<strong>Vihtola</strong>-Jäkkö.doc 18
Change language