Kazakstan - Finpro

Kazakstan 

Helmikuu 2010

Kazakstan 2 (42) 

Sisällysluettelo 

Maaprofiili ........................................................................................................................... 4 

Maa ja väestö ................................................................................................. 4 

Infrastruktuuri ................................................................................................. 4 

Politiikka ja hallinto ......................................................................................... 4 

Talouden avaintiedot ...................................................................................... 5 

Liiketoiminta ........................................................................................................................ 5 

Kazakstanin vahvuudet ja heikkoudet ............................................................ 5 

Rahoitus ja takuut .......................................................................................... 6 

Finnvera .................................................................................... 6 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) ............................... 7 

Talous ................................................................................................................................. 7 

Makrotalous ................................................................................................... 7 

Bruttokansantuote ..................................................................... 8 

Työttömyys ................................................................................ 8 

Inflaatio ..................................................................................... 9 

Vaihtotase ................................................................................. 9 

Talouspolitiikka .............................................................................................. 9 

Kauppapolitiikka ........................................................................ 9 

Työvoima ..................................................................................................... 10 

Ulkomaankauppa .............................................................................................................. 10 

Kokonaiskauppa .......................................................................................... 10 

Kauppa Suomen kanssa .............................................................................. 13 

Ulkomaiset investoinnit ................................................................................ 15 

Investointiedut ......................................................................... 16 

Erityistalousalueet ja teknologiapuistot .................................... 16 

Suomalaiset investoinnit............................................................................... 17 

Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus ............................................................... 17 

Rakentaminen .............................................................................................. 17 

Logistiikka .................................................................................................... 19 

Finpro 

Porkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 Finland 

Puhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177 

info@finpro.fi, www.finpro.fi


Kaivos-, metalli- ja koneenrakennusteollisuus .............................................. 20 

Kaivosteollisuus ...................................................................... 20 

Metallurgia ja metallituoteteollisuus ......................................... 22 

Koneenrakennus ..................................................................... 23 

Energia- ja metsäsektori ................................................................................................... 24 

Energiasektori .............................................................................................. 24 

Metsäsektori ................................................................................................. 25 

Metsätalous ............................................................................. 25 

Metsäteollisuus ....................................................................... 26 

Life Sciences ja elintarvikesektori ...................................................................................... 26 

Terveydenhuolto .......................................................................................... 26 

Terveydenhuoltoteknologia ..................................................... 27 

Lääkemarkkinat ....................................................................... 27 

Maatalous- ja elintarvikesektori .................................................................... 28 

Maatalous ............................................................................... 28 

Elintarvikesektori ..................................................................... 32 

Tieto- ja viestintätekniikka ................................................................................................. 33 

Lankapuhelinmarkkinat ................................................................................ 34 

Matkapuhelinmarkkinat ................................................................................ 35 

Internet ......................................................................................................... 36 

Tietoliikennelaitteet ...................................................................................... 36 

Teknologiapuistot ......................................................................................... 36 

Palvelusektori.................................................................................................................... 37 

Vähittäiskauppa ........................................................................................... 37 

Matkailu ....................................................................................................... 38 

Pankkisektori ................................................................................................ 39 

Tapakulttuuri ..................................................................................................................... 40 

Linkkejä ............................................................................................................................. 41 






Maaprofiili 

Maa ja väestö 

Pinta-ala: 2 724 900 neliökilometriä (9. suurin maa maailmassa) 

Luonnonvarat: öljy, kaasu, hiili, kulta, rauta ja muut metallit 

Naapurimaat: Venäjä, Turkmenistan, Uzbekistan, Kirgisia, Kiina 

Suurimmat kaupungit: Astana (pääkaupunki, 660 876 as.), Almaty (1,38 milj. as.), 

Karaganda (1,1 milj. as.), Shymkent (339 800 as.), Semipalatinsk (339 000 as.) 

Asukasluku: 15,6 miljoonaa (väestöstä asuu kaupungeissa 53,1 % ja maaseudulla 

46,9 %); väestötiheys 5,7 as./km2 

Etniset ryhmät: kazakit (59,2 %), venäläiset (25,6 %), ukrainalaiset (2,9 %), uzbekit 

(2,9 %) ja muut (arviolta 100 eri kansalaisuutta) 

Kielet: kazakki (virallinen, 52 %) ja venäjä (hallinnollinen) 

Uskonnot: sunnimuslimit ja ortodoksit 

Infrastruktuuri 

Puhelinsuuntanumerot: maakoodi: +8, Astana (3172), Almaty (3272), 

Matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, AMPS 

Sähköverkko: 220 V, 50 Hz 

Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 23 % (vuoden 2009 maaliskuun lopussa) 

Matkapuhelintiheys: lähes 100 % (vuoden 2009 maaliskuun lopussa) 

Internet: 14,8 % vuoden 2008 lopussa (laajakaistatiheys noin 5 %). 

Tieverkosto: 84 000 km yleisiä päällystettyjä maanteitä (tiheys 30,9 km/1000 km2) 

Rautatieverkosto: 14 500 km, josta noin 4000 km sähköistetty (tiheys 5,5 km/1000 

km2) 

Lentokenttiä: Tärkeimmät Almaty ja Astana 

Satamat: Tärkeimmät satamat Kaspianmeren rannalla Aktau ja Bautino. Merkittävimmät 

jokisatamat Irtysh-joen rannalla Pavlodar, Ust-Kamenogorsk ja Semipalatinsk. 

Politiikka ja hallinto 

Virallinen nimi: Kazakstanin tasavalta, Kazak Respublikasy, Republic of Kazakhstan 

Valtiomuoto: tasavalta 

Valtion päämies: presidentti Nursultan Nazarbajev, v. 1991 alkaen 

Pääministeri: Karim Masimov, 10.1.2007 alkaen 

Tärkeimmät poliittiset puolueet: Maassa on kymmenen rekisteröityä poliitista puoluetta. 

Tärkein puolue on Nur Otan (”Isänmaan valo”). Tärkeimpiä oppositiopuolueita 

ovat Ak Zhol ja Kansallinen sosiaalidemokraattinen puolue (OSDP). 

Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti (Kenges Zhogorku), joka koostuu alahuoneesta 

(Mažilis) ja ylähuoneesta eli senaatista. 

Hallitus: Hallituksessa on 17 ministeriä. 

Seuraavat vaalit: presidentinvaalit vuonna 2012 






Alue- ja paikallishallinto: 14 oblastia ja 86 kaupunkia, joista kahdella, Astana ja Almaty, 

on alueen status. 

Itsenäisyyspäivä: 16.12. 

Kansallispäivä: 25.10. 

Talouden avaintiedot 

Rahayksikkö: tenge (KZT) = 100 tyin 

Valuuttakurssi: 1 USD = 144,95 KZT; 1 EUR = 206,20 KZT (01/2010) 

BKT/capita: käyvin hinnoin 4 835 EUR; ostovoimakorjattuna 7 897 EUR (2009) 

Työttömyysaste: 7,5 % (2009, EIU) 

Inflaatio -3,6 % (2009, EIU) 

Tärkeimmät vientituotteet: öljy, metallit, kemikaalit, vilja, villa, hiili 

Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, teollisuuden raaka-aineet 

Verotus: Henkilökohtainen tulovero on yhtenäinen 10 % ja ALV 12 %; yrityksen voittovero 

alennettiin vuoden 2009 alussa 20 prosenttiin (alenee 17,5 %:iin vuonna 2010 

ja 15 %:iin vuonna 2011). 

Liiketoiminta 

Kazakstanin vahvuudet ja heikkoudet 

Keski-Aasian maista Kazakstan tarjoaa ulkomaalaisille yrityksille parhaat toimintaedellytykset, 

joita WTO-jäsennyys toteuttuessaan tulee vielä parantamaan. Naapurimaihin 

verrattuna Kazakstanilla on läheisimmät suhteet länsimaihin. 

Markkinoiden 

positiivisia 

piirteitä 

Markkinoiden 

negatiivisia 

piirteitä 

öljy- ja kaasutuotannon laajeneminen ja vientimahdollisuuksien 

paraneminen 

tuotantorakenteen monipuolistamiseen tähtäävä teollisuuspolitiikka 

rikkaat luonnonvarat 

yritystoimintaan liittyvä lainsäädäntö IVY-maiden edistyneimpiä 

maantieteellinen asema mahdollistaa maan toimimisen siltana 

Venäjän ja Kiinan, Euroopan ja muiden Keski-Aasian tasavaltojen 

välillä 

lähestyvän WTO-jäsenyyden vuoksi lainsäädäntöä ja liiketoimintatapoja 

yhtenäistetään kansainvälisen käytännön mukaiseksi 

melko vakaa poliittinen tilanne 

talous riippuvainen öljysektorin tuloista ja maailmanmarkkinahinnoista 

viennin rakenne yksipuolinen, raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen 

muutokset vaikuttavat välittömästi Kazakstanin 

talouteen 






Potentiaalisia 

toimialoja 

lainsäädäntö, verotus- ja standardointimääräykset puutteellisia 

pankkien likviditeettiongelmat 

tullikäytäntö osittain epäjohdonmukainen 

kehittymätön infrastruktuuri 

tietyillä sektoreilla investointihankkeisiin voi liittyä sosiaalisia 

velvoitteita (työllistäminen) ja vaatimus hankkia osa laitteista ja 

tarvikkeista paikallisesti 

pinta-alaltaan laajan ja harvaan asutun maan tietoliikenteen 

nykyaikaistaminen suuri haaste lähivuosina – penetraatioaste 

vielä alhainen 

sähkövoimaloiden ja -verkon rakentaminen ja modernisointi 

(kulumisaste sektorilla 65-70 %) 

energiansäästö niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin 

finanssikriisistä huolimatta suuria hankkeita vireillä öljy-, kaasuja 

petrokemianteollisuudessa 

vesi- ja jätevesihuolto 

maatalouden kehittäminen prioriteettikohde hallituksen ohjelmissa, 

tuotannon tehostamiseksi tarvitaan lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, 

kastelujärjestelmiä, nykyaikaisia koneita ja laitteita 

sadonkorjuuta, tuotteiden käsittelyä ja jatkojalostusta varten 

lähestyvän WTO-jäsenyyden vuoksi modernisointitarve suuri 

elintarvike- ja pakkausteollisuudessa – elintarvike- ja pakkausteknologia 

sekä pakkausmateriaalit joudutaan pääosin tuomaan 

ulkomailta 

terveydenhuollon kehittäminen prioriteettikohde vuosina 2009- 

2011; modernisointi vaatii sairaala- ja laboratoriolaitteiden sekä 

-kalusteiden tuontia 

talouskriisin hellittäessä rakennussektorilla vielä paljon potentiaalia 

Rahoitus ja takuut 

Finnvera 

Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään 

Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä 

rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan 

mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin 

liittyviä takauksia ja lainoja. 

Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), 

takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perus- 






teella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta: 

www.finnvera.fi. 

Finnvera luokittelee Kazakstanin kohtalaisen maksukyvyn maaksi (maaluokka 4/7). 

Vientitakuiden myöntämistä harkitaan remburssiehtoisissa vientikaupoissa tai pankin 

ostajan puolesta antamalla takauksella viiteen vuoteen asti. Luottoriskitakuulla voidaan 

kattaa viejän ostajalle myöntämään maksuaikaan liittyvää riskiä 50%:iin asti 

kaupan arvosta. Ostajalle järjestettyyn rahoitukseen liittyvää riskiä voidaan kattaa ostajaluottotakuulla 

seitsemään vuoteen asti. Lisäksi valtion maksuriskin hyväksymistä 

voidaan harkita kymmeneen vuoteen asti. Lisätietoja: Finnvera/aluepäällikkö Rami 

Karimeri, puh. 0204 60 7356, sähköposti rami.karimeri@finnvera.fi 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) 

Talous 

Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja 

ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. 

Finnfundin rahoitusinstrumentteja ovat osakepääomasijoitus, investointilaina ja välirahoitus 

tai näiden yhdistelmät. Rahoitusmuodosta riippumatta Finnfund on mukana 

hankkeissa vähemmistösijoittajana. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten 

tai niiden yhteistyökumppaneiden kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, 

joissa käytetään suomalaista teknologiaa tai osaamista, parannetaan merkittävästi 

ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä. 

Useimmat Finnfundin investoinneista ovat teollisia hankkeita, mutta rahoitettavien 

kohteiden joukossa on myös muita toimialoja kuten energiantuotantoa, metsätaloutta, 

tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Rahoitettavan hankkeen tulee olla kannattava ja 

sillä tulee olla myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdealueella. Finnfundin rahoitus ei ole 

sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös ulkoasiainministeriön 

rahoittama liikekumppanuusohjelma, Finnpartnership, joka tarjoaa 

neuvontapalveluja ja liike-kumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa 

(www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. 

(09) 3484 3355, sähköposti helena.arlander@finnfund.fi; www.finnfund.fi 

Makrotalous 

Tärkeimmät talousluvut 

2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 

BKT ( mrd. €) 64,51 76,61 91,45 73,83 86,51 100,00 

BKT, muutos (%) 10,6 8,9 3,2 -1,8 2,6 3,9 

Yksityinen kulutus, muutos (%) 15,2 9,7 7,8 -3,6 2,7 4,4 






Investoinnit kiinteään pääomaan, 

muutos (%) 

24,0 18,6 5,0 0,5 3,0 7,7 

Kuluttajahintojen muutos (%) 8,6 10,8 7,1 7,3 6,6 6,0 

Työttömyysaste (%) 7,8 7,3 6,6 7,5 7,2 6,9 

Vaihtotase (% BKT:stä) -2,0 -8,2 7,0 -1,7 -1,5 0,8 

Vaihtokurssi tenge / 1USD 126,09 122,55 120,58 147,52 144,95 143,27 

Valuutttakurssi tenge/ 1 EUR 158,33 167,73 177,25 205,87 206,20 200,22 

Lähde: EIU, 01/2010; a=arvio, e=ennuste 

Bruttokansantuote 

Lähde: KazStat 

Kazakstanin entinen pääkaupunki, Almaty, tuottaa runsaan viidesosan Kazakstanin 

bruttokansantuotteesta. Maan talouden kannalta merkittäviä alueita ovat myös öljyllä 

vaurastuneet Atyraun ja Mangistaun alueeet sekä nykyinen pääkaupunki Astana. 

Työttömyys 

Työttömyys on Kazakstanissa laskenut tasaisesti viimeisten kahden vuoden aikana ja 

työttömyysaste on alhaisin Keski-Aasian alueella. Paikallisen työvoimaministeriön 

mukaan vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä työttömiä oli 6,3 prosenttia työvoimasta. 

Eniten työttömiä oli Almatyssa ja Mangistauskajan alueella, vähiten Atirauskajan 

ja Kostanaiskajan alueilla. Vuoden 2010 tammikuussa Kazakstanin varapääministeri 

Yerbol Orynbayev ennusti työttömyyden tänä vuonna pysyvän 6-6,1 prosentin rajoissa. 

EIU:n työttömyysennuste on 7,2 prosenttia. 






Inflaatio 

Keskimääräinen inflaatio oli vuonna 2009 EIU:n mukaan 7,3 prosenttia. Vuonna 2009 

talouskasvun heikkeneminen, kotimaisen kysynnän lasku sekä hyödykkeiden alhaisemmat 

hinnat auttoivat pitämään inflaatiota kurissa. EIU ennusti tammikuussa, että 

inflaatio hidastuu 6,6 prosenttiin vuonna 2010. 

Vaihtotase 

Vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2005 ja vaje on sen jälkeen vuosi vuodelta 

kasvanut. Vajeen aiheuttaja ei ole ulkomaankaupan epätasapaino, kuten useimmissa 

muissa IVY-maissa, vaan palvelutaseen vaje. Palvelutaseen alijäämäisyyteen vaikuttaa 

erityisesti tarve käyttää ulkomaisia palveluja geologisissa tutkimuksissa ja öljyteollisuuteen 

liittyvässä konsultoinnissa. Lisäksi rakennus- ja kuljetuspalvelujen tuonti on 

vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2007 vaihtotaseen vaje oli 8,2 miljardia dollaria, kun 

se vuotta aikaisemmin oli vain 1,8 miljardia dollaria. Vuoden 2007 aikana palvelutaseen 

vaje kasvoi 67 prosenttia edellisvuodesta, mutta samanaikaisesti myös kauppataseen 

ylijäämä supistui viennin kasvettua vain 8 prosenttia, mutta tuonnin peräti 35 

prosenttia. Vaihtotaseen vaje bruttokansantuotteesta nousi ennätykselliseen 7,8 prosenttiin 

edellisvuoden 2,5 prosentista. 

Öljytulojen kasvun ja toisaalta tuontikysynnän heikkenemisen vuoksi kauppatasetilanne 

parani vuonna 2008 merkittävästi, minkä ansiosta myös vaihtotase jäi odotusten 

mukaan ylijäämäiseksi. Vuonna 2009 vientitulot vähenevät raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen 

laskun sekä yleensäkin ulkomaisen kysynnän heikkenemisen 

vuoksi, minkä seurauksena vaihtotase kääntyy jälleen alijäämäiseksi arvioidun vajeen 

ollessa 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tuontikin supistuu yksityisen kulutuksen 

ja investointien vähetessä lainansaantivaikeuksien vuoksi, mutta vähäisemmässä 

määrin kuin vienti. Vaje ei Kazakstanin talouden kannalta ole kuitenkaan hälyttävä, 

sillä se saadaan helposti katettua suorilla ulkomaisilla investoinneilla, joita odotetaan 

tulevan mm. valtavan Kashaganin öljyesiintymän kehittämiseen vuosikymmenen viimeisinä 

vuosina. 

Talouspolitiikka 

Kauppapolitiikka 

Kazakstan kuuluu 10 muun entisen neuvostotasavallan kanssa Itsenäisten Valtioiden 

Yhteisöön - IVYyn (CIS-Commonwealth of Independent States). 

Kazakstan kuuluu vuonna 1994 perustettuun Keski-Aasian yhteistyöjärjestöön 

(Central Asian Cooperation Organisation – CACO), johon kuuluvat myös Kirgisia, 

Tadzhikistan ja Uzbekistan sekä taloudelliseen yhteistyöjärjestöön ECOon 

(Economic Cooperation Organization), jonka jäseniä ovat myös Afganistan, Azerbaidžan, 

Iran, Kirgisia, Pakistan, Tadžikistan, Turkmenistan, Turkki ja Uzbekistan. 






Työvoima 

Kumpikaan järjestö ei ole onnistunut edistämään kovinkaan merkittävästi maiden 

välistä kauppaa. 

Kazakstan kuuluu Euraasian talousyhteisöön (engl. lyhenne EurAsEC), jonka jäseniä 

ovat myös Venäjä, Valko-Venäjä, Kirgistan, Tadzhikistan ja Uzbekistan. 

Moldova, Ukraina ja Armenia ovat tarkkailijajäseninä yhteisössä. 

6.10.2007 Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin presidentit allekirjoittivat 

Dushanbessa joukon asiakirjoja koskien tulliliiton perustamista maiden välille EurAsECin 

puitteissa. Sopimuksen tullessa voimaan tullimaksut ja tullimuodollisuudet 

maiden välillä yksinkertaistuvat. Nazarbajev uskoo tulliliiton voivan toteutua 

vuoden 2010 alussa, kun alkuperäinen tavoite oli vuosi 2011. 

EU:n ja Kazakstanin kahdenväliset suhteet on määritelty kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa 

(PCA), joka tuli voimaan vuonna 1999. 

Kazakstan on käynyt neuvotteluja WTO-jäsenyydestä vuodesta 1996 alkaen. Kesäkuussa 

2009 ilmoitettiin, että Kazakstan, Venäjä ja Valko-Venäjä hakevat 

WTO-jäsenyyttä yhdessä tulliunionin puitteissa. 

Noin 8,5 miljoonan hengen työvoimasta teollisuus ja rakennussektori työllistivät 18,1 

prosenttia, maatalous 32,9 prosenttia ja palvelualat 49 prosenttia. 

Vuoden 2009 joulukuussa keskimääräinen kuukausipalkka oli 82 779 tengeä (403 euroa). 

Koko vuonna 2009 keskipalkka oli 67529,50 tengeä (329 euroa). 

Palkkaerot ovat suuria myös alueellisesti. Parhaiten palkattuja ovat rahoitussektorilla 

toimivien yritysten työntekijät, joiden palkka oli 2,3-kertainen maan keskipalkkaan 

nähden. Teollisuudessa parhaiten palkattuja ovat kaivannais- sekä tupakkateollisuuden 

työntekijät. Palkkaeroa selittää ulkomaisten yritysten suuri omistusosuus mainituilla 

sektoreilla. Keskimääräistä heikommin palkattuja ovat maatalouden, terveydenhuollon, 

opetustoimen ja vähittäiskaupan työntekijät. 

Ulkomaankauppa 

Kokonaiskauppa 

Vuoden 2009 tammi-kesäkuussa ulkomaankaupan arvo oli 30,4 mrd.USD. 

Vuoden 2009 tammi-toukokuussa vienti supistui 50,4 prosenttia ja tuonti 20,8 

prosenttia edellisvuoden vertailujaksosta. 

Merkittävimmät kauppakumpanit vuoden 2009 tammi-kesäkuussa olivat Venäjä 

(18,1 %) ja Kiina (14,1 %). 

Vuoden 2009 tammi-kesäkuussa viennin arvo oli 17,2 mrd. USD ja vienti supistui 

noin 50 prosenttia edellisvuoden vertailujaksosta (35,1 mrd. USD). 

Vuoden 2009 tammi-kesäkuussa tuonnin arvo oli 13,2 mrd. USD (17,1 mrd 

USD edellisvuoden vertailujaksossa). 






Lähteet: Kazakstanin tilastovirasto, EIU forecasts 7/2009 

Ulkomaankaupan kehitys 2006-2008, ennuste 2009-2010 (mrd. USD) 

2006 2007 2008 2009e 2010e 

Vienti 38,8 48,3 72,0 40.6 45,8 

Tuonti 24,1 33,2 38,5 24,2 28,8 

Tase 14,6 15,1 33,5 16,4 17,0 

Lähteet: Kazakstanin tilastovirasto, EIU Forecasts 7/2009 







Lähteet: KazStat 

Merkittävin tuoteryhmä tuonnissa Kazakstaniin ovat erilaiset koneet ja laitteet sekä 

henkilö- ja kuorma-autot. Kazakstaniin tuodaan myös mm. lihaa, teetä, kasviöljyä, sokeria 

ja makeisia, alkoholijuomia, tupakkatuotteita, öljytuotteita, maakaasua, sähköä, 

lääkkeitä, räjähdysaineita, autonrenkaita, mustametallituotteita, huonekaluja. Karkeasti 

voidaan sanoa, että Kazakstan ostaa polttoaineensa, öljynsä ja metallituotteensa 

IVY-maista, koneet, lääkkeet, vaatteet ja elintarvikkeet länsimaista, rakennuskoneet 

ja -materiaalit ja rakennusalan palvelut Turkista sekä kaivosteollisuuden koneet Kanadasta. 

Ulkomaankauppa maittain 

Vuonna 2008 tärkeimpiä vientimaita olivat Italia, Sveitsi, Kiina ja Venäjä 

Vuonna 2008 merkittävimpiä tuojia olivat Venäjä, Kiina, Saksa ja Yhdysvallat 

EU-maiden merkitys Kazakstanin ulkomaankaupassa on vuosi vuodelta kasvanut 

ja IVY-maiden vastaavasti pienentynyt 






Kauppa Suomen kanssa 


Kazakstan on Suomen toiseksi tärkein tuontimaa IVY-alueella Venäjän jälkeen Kazakstan 

on IVY-alueella Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa Venäjän ja Ukrainan 

jälkeen ja toiseksi tärkein tuontimaa Venäjän jälkeen. 

Suomen Kazakstanin kauppa v. 2006-2009 (I-XI), 

miljoonaa EUR 

600,0 

500,0 

400,0 

300,0 

200,0 

100,0 

0,0 

-100,0 

2006 2007 2008 2009 (I-XI) 

-200,0 

vienti tuonti tase 

Lähde: Tullihallitus, 02/2010 






Suomen Kazakstanin-viennin rakenne v. 2009 (I-XI) 

Elintarvikkeet ja 

elävät eläimet; 

0,83 % 

Erinäiset valmiit 

tavarat; 2,43 % 

Juomat ja 

tupakka; 0,07 % 

Raaka- ja 

polttoaineet; 0,05 

% 

Poltto- ja 

voiteluaineet, 

sähkövirta; 7,01 % 

Kemialliset aineet 

ja tuotteet; 8,81 % 

Valmistetut 

tavarat; 7,61 % 

Koneet, laitteet ja 

kuljetusväl.; 73,20 

% 


Suomen Kazakstanin-tuonnin rakenne v. 2009 (I-XI) 

Valmistetut tavarat 

1,73 % 

Kemialliset aineet ja 

tuotteet 

0,97 % 

Erinäiset valmiit 

tavarat 

0,10 % 

Koneet, laitteet ja 

Elintarvikkeet ja kuljetusväl. 

elävät eläimet 0,16 % 

0,43 % 

Raaka-ja 

polttoaineet 

1,03 % 

Poltto- ja 

voiteluaineet, 

sähkövirta 

96 % 


Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Kazakstaniin vuonna 2009 (I-XI) 

SITC-nimike 




info@finpro.fi, www.finpro.fi 

Milj. 

e 

Osuus 

% 

Muutos 

% 

1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 78,9 33,8 -29 

2 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 48,7 20,8 -52 

3 78 Moottoriajoneuvot 25,9 11,1 8 

4 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 16,4 7,0 -26


Ulkomaiset investoinnit 

5 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 10,7 4,6 -20 

6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7,8 3,3 -37 

7 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 7,6 3,3 32 

8 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 5,1 2,2 -75 

9 59 Erinäiset kemialliset tuotteet 3,6 1,5 -32 

10 53 Väri- ja parkitusaineet 3,4 1,4 6 

10 tärkeintä yhteensä 208,1 89,0 -35 

Koko vienti 233,8 100,0 -38 


Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Kazakstanista vuonna 2009 (I-XI) 

SITC-nimike Milj. e Osuus % 

Muutos 

% 

1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 237,4 89,3 -43 

2 34 Kaasut 15,5 5,8 -30 

3 62 Kumituotteet 3,2 1,2 175519 

4 28 Malmit ja metalliromu 2,7 1,0 -91 

5 51 Orgaaniset kemialliset aineet 2,4 0,9 127 

6 67 Rauta ja teräs 1,3 0,5 -70 

7 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 1,1 0,4 -63 

8 04 Vilja ja viljatuotteet 1,1 0,4 -19 

9 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 0,4 0,1 1801 

10 89 Muut valmiit tavarat 0,3 0,1 4415 

10 tärkeintä yhteensä 265,6 99,9 -44 

Koko tuonti 265,8 100,0 -45 


Vuonna 2008 Kazakstaniin tehtiin suoria ulkomaisia investointeja 4,2 miljardin 

dollarin arvosta 

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä suoria investointeja tehtiin 380 

miljoonan dollarin arvosta, joka oli noin kolmannes edellisvuoden vastaavan 

ajankohdan tasosta 

Merkittävimpiä ulkomaisia investoijamaita Kazakstanissa ovat Venäjä ja Yhdysvallat, 

jotka ovat tehneet suuria sijoituksia pääasiassa öljy- ja kaasusektorille. 

Lähivuosina suoria ulkomaisia investointeja uskotaan tulevan aikaisempaa enemmän 

valmistavaan teollisuuteen. Tähän suuntaan ohjaa myös valtion vuosille 2003-2015 

ajoittuva teollisen ja innovatiivisen kehityksen strategia, jonka puitteissa pyritään kehittämään 

öljy- ja kaasuteollisuuden ulkopuolisia tuotannonaloja. Hallituksen asettamia 

prioriteettialoja ovat infrastruktuuri, maatalous, kevyt teollisuus, asuinrakennus- ja 






rakennusmateriaalituotanto, sosiaalisektorin hankkeet, matkailu sekä pääkaupungin 

ja Almatyn kehittämishankkeet. 

Suurin osa ulkomaisista investoinneista on tehty maassa jo toimiviin yhteisyrityksiin, 

joista valtaosa on Almatyssa ja Astanassa. Voimakas painottuminen kyseisiin kahteen 

metropoliin johtuu ulkomaankaupan keskittymisestä niihin. Almatyn osuus Kazakstanin 

tuonnista on noin kolmannes ja Astanan noin 10 prosenttia. Yhteisyrityksiä 

on perustettu myös Länsi-Kazakstanissa sijaitsevalle Atyraun öljyalueelle, hiili- ja terästeollisuuden 

keskukseen Karagandaan sekä Itä-Kazakstanin alueelle. 

Suurimmat esteet ulkomaalaisille investoinnile Kazakstaniin ovat: suhteellisen pieni 

väestö (16 miljoonaa ihmistä, joista noin 40 % asuu maaseudulla), Kazakstanin kokonaiskaupan 

pieni osuus maailmankaupasta, kehittymätön liikenne-ja logistiikkainfrastruktuuri 

ja korruptio. 

Investointiedut 

Vuonna 2003 hyväksytyn investointilain mukaan ulkomaisille investoijille myönnetään 

mm. vapautus tuontitulleista tuotaessa maahan koneita ja laitteita sekä niiden osia investointihankkeeseen. 

Tukea haetaan Kazakstanin teollisuus- ja kauppaministeriössä 

toimivasta investointikomiteasta. Tullialennus on voimassa sopimuksen ajan, kuitenkin 

enintään viisi vuotta. 

Lisäksi valtio ja aluehallinnot voivat antaa investoijalle korvauksetta määräaikaiseen 

käyttöön tontteja, rakennuksia, koneita ja laitteita, atk-laitteita, kuljetusvälineitä (pois 

lukien henkilöautot) yms. 

Ehtona etujen saamiselle on investointien tekeminen hallituksen nimeämille prioriteettialoille, 

joita ovat maatalous, valmistusteollisuus (elintarvike- ja tekstiiliteollisuus, 

puunjalostus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, eimetallisten 

kivennäisaineiden tuotanto, metallituote- ja koneenrakennusteollisuus, 

sähkölaitteiden tuotanto), kuljetussektori, matkailu ja asuntojen vuokraus. 

Erityistalousalueet ja teknologiapuistot 

Kazakstanissa toimivat tällä hetkellä seuraavat erikoistalousalueet: 

Astana New City SEZ 

Aktaun satama (Aktau Seaport) Mangistaun alueella 

Alatau IT City Almatyn lähellä 

Ontustik Etelä-Kazakstanissa (tekstiiliteollisuus) 

Kansallinen teollinen petrokemian teknologiapuisto Atyraun alueella 

Erikoistalousalueille investoivat saavat valtion takuun investoinnilleen sekä erilaisia 

tulli- ja veroetuja. Yritysten rekisteröinti alueille on yksinkertaisempaa kuin muualla 

maassa ja työlainsäädäntö joustavampaa. Erityistalousalueiden tavoitteena on saada 

houkuteltua maahan ulkomaisia investoijia, jotka tuovat mukaan uusinta teknologiaa. 






Innovaatio- ja teknologisen kehityksen edistämiseksi Kazakstaniin on perustettu länsimaisen 

mallin mukaan myös teknologia- ja teollisuuspuistoja ja yrityshautomoita, 

jonne houkutellaan yrityksiä mm. veroeduin. Kuten erityistalousalueillakin, myös teknologia- 

ja teollisuuspuistoissa myönnetään erilaisia etuja vientikelpoisia korkeateknologiatuotteita 

kehittäville koti- ja ulkomaisille investoijille. 

Kazakstanissa toimii tällä hetkellä jo yli 40 yrityshautomovyöhykettä, jotka perustuvat 

klusterimalliin. Klustereita on perustettu mm. petrokemianteollisuuteen, öljyteollisuuden 

konetuotantoon, elintarviketeollisuuteen, matkailualalle, rakennusmateriaaliteollisuuteen 

sekä kuljetus- ja metallurgiasektoreille. 

Suomalaiset investoinnit 

Suomen investoinnit Kazakstaniin ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Maassa toimii 

edustuston tms. kautta lukuisia suomalaisia yrityksiä, kuten Metso Minerals, Outotec, 

Ruukki, Normet, Saint-Gobain Isover, Telia Sonera, Sandvik Tamrock, Arena Nordic 

Grain, Canon, Larox, Nokian Renkaat. Nokian Renkaat on mukana yhteisyrityksessä 

(Ordabasy-Nokian Tyres), joka rakentaa rengastehdasta Astanaan. Vuonna 2009 

Honkarakenne avasi edustuston Almatyyn. 

Suomen ja Kazakstanin välillä on allekirjoitettu investointisuojasopimus tammikuussa 

2007. Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron 

kiertämisen estämiseksi tehtiin maaliskuussa 2009. 

Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus 

Rakentaminen 

Rakennussektori on viime vuosina hyötynyt öljy- ja kaasuteollisuuden nopeasta kehityksestä 

ja sektorin tuotanto kasvoi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella yli 30 prosentin 

vuosivauhdilla. Finanssikriisi ja lainojen saantivaikeudet ovat kuitenkin nopeasti 

romahduttaneet rakennustuotannon. Vuonna 2008 koko rakennustuotanto kasvoi vain 

1,9 prosenttia 1 785 miljardiin tengeen. Asuinrakennustuotanto kasvoi keskimäärin 

2,3 prosenttia edellisvuodesta. Joulukuun alussa hallitus ilmoitti osoittavansa Samruk- 

Kazyna -rahastosta kolme miljardia dollaria rakennussektorin yritysten tukemiseen. 

Pankeille puolestaan annetaan neljä miljardia dollaria, jotta ne voivat myöntää väestölle 

asuntolainoja kohtuullisilla koroilla. 

Valtion tukitoimista huolimatta rakennustuotanto supistui 10,9 prosenttia vuoden 2009 

ensimmäisellä puolikkaalla. Alueelliset erot olivat kuitenkin suuria. Eniten rakennustoiminta 

hiipui Almatyssa ja Astanassa. Finanssikriisin vuoksi rakennustoiminta painottuu 

Kazakstanissa ainakin kuluvana vuonna infrastruktuurihankkeisiin, jotka liittyvät 

öljy- ja kaasukenttien kehittämiseen sekä maanteiden, lentokenttien, voimalaitosten 

ja sähköverkkojen rakentamiseen ja modernisointiin. Tosin monia merkittäviä ra- 






kennushankkeita joudutaan lykkäämään vuosilla eteenpäin öljy-yhtiöiden vientitulojen 

romahdettua. Tällainen hanke on mm. ydinvoimalan rakentaminen Aktauhun. 

Asuinrakennustuotanto on kasvanut lähes 30 prosentin vuosivauhtia jo useana vuonna 

peräkkäin. Vuonna 2007 uutta asuintilaa otettiin käyttöön 6,7 miljoonaa m2, jossa 

oli kasvua 29,4 prosenttia edellisvuodesta. Finanssikriisin vuoksi asuinrakennustuotanto 

hidastui vuoden 2008 viimeisinä kuukausina niin, että asuinalaa otettiin koko 

vuonna käyttöön vain hieman enemmän kuin vuonna 2007, eli 6,8 miljoonaa m2. 

Asuinrakennustuotanto kasvoi 6 prosenttia edellisvuoden tasosta vuoden 2009 ensimmäisellä 

puolikkaallakin. Eniten uutta asuintilaa valmistui Astanassa (27,3 % kaikista) 

ja Almatyssa (15,2 %). 

Joulukuussa 2008 pääministeri Karim Masimov julkisti ohjelman, jonka tavoitteena on 

tukea asuinrakennustuotantoa hyvinvointirahasto Samruk-Kazynan kautta. Rahaston 

tuella osa valmiista asunnoista myydään väestölle 15 vuoden laina-ajalla ja 10,5 prosentin 

korolla. Lisäksi asuinrakennustuotannon tukemiseksi on käynnistetty ohjelma, 

jonka puitteissa myönnetään hypoteekkilainoja 10,5-12,5 prosentin vuosikorolla. 

Edulliset kaupunkiasunnot on tarkoitus rakentaa Almatyn pientuloisten asuntoongelmien 

ratkaisemiseksi. Aikeesta kertoi Almatyn kaupunginjohtaja helmikuun 2010 

alussa. 

Rakennuskustannukset ovat Kazakstanissa keskimäärin korkeammat kuin useimmissa 

muissa IVY-maissa. Suurin syy on kotimaisen rakennusmateriaaliteollisuuden 

heikko taso ja suppea valikoima, minkä vuoksi suuri osa materiaaleista joudutaan 

tuomaan ulkomailta. Maan syrjäisen sijainnin vuoksi rakennusmateriaalikustannuksia 

nostavat myös korkeat kuljetuskulut. 

Asuinrakennussektorilla merkittävimpiin rakentajiin kuuluu BI-Group, jonka hankkeista 

suurin osa on Astanassa (osuus pääkaupungin asuinrakennusmarkkinoista 18 %). 

Toiseksi suurin asuinrakennussektorilla toimiva yritys on Kulager, joka sekin rakentaa 

pääasiassa Astanassa. Seuraavaksi suurimpia ovat almatylaiset KUAT, Bazis-A ja 

Elitstroi, jotka rakentavat eliittiasuintalojen ohella myös toimisto- ja liiketiloja. Kyseiset 

firmat rakentavat kokonaisia lähiöitä, joiden kohderyhmänä on kasvava keskiluokka. 

Liiketilojen rakentaminen on hidastunut finanssikriisin vuoksi. Sekä liiketilojen myynti 

että vuokraaminen on selvästi vähentynyt, minkä vuoksi tiloja on nyt jo tyhjillään. Liikekiinteistöjen 

hinnat ovat laskeneet nopeammin kuin millään muulla segmentillä. Taloustilanteen 

parantuessa ja väestön ostovoiman vahvistuessa liiketilojen rakentaminen 

on kuitenkin yksi kiinnostavimmista investointikohteista. 

Kazakstanissa on noin 500 rakennusmateriaaleja valmistavaa yritystä, joista noin 30 

on suuria, satakunta keskisuuria ja loput pienyrityksiä. Yritykset tuottavat mm. sementtiä, 

tiiliä, puisia ovia ja ikkunoita, teräsovia, eristemateriaaleja, vesieristeitä sekä 

joitakin kattomateriaaleja. Teollisuudenalan ongelmana on laitekannan vanhentunei- 






suus, suurin osa konekannasta on peräisin Neuvostoliiton ajoilta. Myös alan koulutuksessa 

on toivomisen varaa. Rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvää koulutusta 

annetaan parissakymmenessä yliopistossa, mutta opetus on yleisluontoista, eikä vastaa 

nykyajan vaatimuksia. 

Rakennusmateriaaleja ja -tarvikkeita tuodaan pääasiassa Turkista, Kiinasta ja Saksasta. 

Eniten kysyntää on korkealaatuisilla tuontituotteilla ja -materiaaleilla, joita käytetään 

huoneistojen viimeistelyyn: tapetit ja muut seinäpäällysteet, kattomateriaalit, 

nykyaikaiset ovet ja ikkunat, keittiö- ja kylpyhuonekalusteet, LVI- ja sähkötarvikkeet, 

helat sekä erilaiset DIY-tuotteet. Tuonnin hillitsemiseksi ja rakennusmateriaalikustannusten 

alentamiseksi hallitus panostaa tällä hetkellä voimakkaasti kotimaisen rakennusmateriaalituotannon 

kehittämiseen. 

Valtavasti kysyntää rakennuspalveluille erityisesti Almatyn liepeillä luovat vuonna 

2011 järjestettävät Aasian talviurheilukisat. Urheilupaikkojen, uuden jääradan, stadionin 

yms. rakentamisen arvioidaan vaativan lähivuosina ainakin miljardin dollarin investoinnit. 

Lisäksi alueelle tarvitaan vesivoimala ja muuta infrastruktuuria kisajärjestelyjen 

turvaamiseksi. Hotellikapasiteettia on rakennettava huomattavasti lisää kisavieraiden 

majoittamiseksi. Lisäksi tarvitaan terveydenhuoltopalveluja sekä erilaisia vapaa-ajan 

virkistyspalveluja. Kisat järjestetään pääosin Almatyssa, mutta luistelu- ja 

jääkiekkotapahtumat toteutetaan Astanassa. 

Logistiikka 

Kazakstan on sisämaana riippuvainen naapurivaltioidensa kuljetusyhteyksistä saadakseen 

tuotteensa maailmanmarkkinoille. Rautatieverkosto ulottuu Eurooppaan 

Venäjän kautta, Persianlahdelle Iranin läpi ja Tyynelle valtamerelle Kiinan läpi. Julkisen 

rataverkoston pituus on noin 14 200 kilometriä, mikä on liian suppea laajalle 

maalle. Rautatietiheys on ainoastaan 5,5 kilometriä tuhatta neliökilometriä kohti, kun 

se muissa IVY-maissa on keskimäärin 23-37 kilometriä ja Euroopan maissa 50-110 

kilometriä. Noin 4000 km rautateistä on sähköistetty. Rautatieverkko ei kata koko 

maata, minkä vuoksi esimerkiksi kuljetukset Itä-Kazakstanista joudutaan hoitamaan 

Venäjän kautta. Kazakstanilla on Venäjän maaperällä rautatietä 320 km, kun taas 

Venäjän ratoja Kazakstanin puolella on 816 kilometriä. Keski-Kazakstanissa rautatieverkosto 

on riittämätön ja kuljetukset on hoidettava kiertoteitse. Kehno liikenneinfrastruktuuri 

pidentää kuljetusaikoja ja lisää kuluja, minkä vuoksi investoinnit kuljetusreitteihin 

olisivat kiireellisiä. 

Merkittävä hanke lähivuosina rautatiesektorilla on Kazakstanin osuus Kiinan ja Länsi- 

Euroopan välisestä rautatiestä. Kazakstanin alueella radan pituus on 3200 kilometriä. 

Hanketta ovat lupautuneet rahoittamaan mm. IBRD, EBRD ja Islamic Development 

Bank. Kazakstanin rautatiekalusto on vanhentunutta. Vetureista 50,2 prosenttia, henkilöjunavaunuista 

37,4 prosenttia, tavaravaunuista 87,1 prosenttia ja rahtivaunuista 

39,5 prosenttia on ollut käytössä yli 25 vuotta. 






Maantiet ovat merkittävin kuljetusmuoto sekä rahti- että matkustajaliikenteessä. Julkisen 

maantieverkoston pituus on noin 93 000 kilometriä, josta 84 000 kilometriä on 

päällystettyä tietä. Maantietiheys oli ainoastaan 30,9 kilometriä tuhatta neliökilometriä 

kohti, kun se esimerkiksi Ukrainassa on 273 kilometriä ja Venäjällä 31,9 kilometriä. 

Päällystetyistä teistä noin 23 000 km on valtion omistamia ja 61 000 kilometriä paikallisia 

teitä. Maantieyhteys on kaikkiin alueellisiin keskuksiin, mutta noin 20 prosentista 

kylistä puuttuu kunnollinen maantieyhteys kokonaan. Tieverkoston taso vaihtelee 

suuresti alueittain. Maantiet eivät vastaa kansainvälisiä standardeja, eikä maassa ole 

lainkaan moottoriteitä tai edes moottoriliikenneteitä. Aasian kehityspankki, EBRD ja 

IDB rahoittavat mm. Almatyn ja Astanan välisen moottoritien rakentamista. 

Kazakstanilla on satamia Kaspianmeren äärellä ja joenrannoilla. Kulkukelpoisten jokien 

(Irtysh- ja Syr Darja) ja kanavien pituus on noin 4000 kilometriä. Kaspianmeren 

kautta on vesiyhteys Azerbaidzhaniin, Iraniin, Venäjälle ja Turkmenistaniin. 

Lentokenttiä on lähes 80, mutta vain viidellä kentällä on yli 3000 metrin päällystetty 

kiitorata. Almatyn ja Astanan kentät ovat tärkeimmät lentokentät. 

Kaivos-, metalli- ja koneenrakennusteollisuus 

Kaivosteollisuus 

Öljysektori on Kazakstanin ylivoimaisesti merkittävin tuotannonala. Vuonna 2008 teollisuustuotannon 

kokonaisarvo oli 10 183 miljardia tengeä, josta kaivannaisteollisuuden 

osuus oli 61,6 %, tehdasteollisuuden 33,2 % sekä sähkön, veden ja kaasun tuotannon 

5,2 %. Kaivannaisteollisuuden tuotanto kasvoi 1,8 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä 

puolikkaalla, kun taas tehdasteollisuuden supistui 9,5 prosenttia. 

Öljyntuotanto on painottunut Atyrain, Manigstaun ja Kyzylordan alueille. Ulkomaisten 

investointien ja kuljetusmahdollisuuksien paranemisen ansiosta öljyn tuotantomäärä 

kaksinkertaistui kuluvan vuosikymmenen seitsemän ensimmäisen vuoden aikana. 

Vuonna 2008 öljyä tuotettiin 70,6 miljoonaa tonnia ja kaasua 27,5 miljardia kuutiometriä. 

Maan kolme tärkeintä öljykenttää ovat Tengiz, Kashaganin offshore-kenttä ja Karachaganakin 

onshore-kenttä. Tengizin öljykenttää (varat 6-9 mrd. tynnyriä, tuotanto 

300 000 tynnyriä vuorokaudessa) hallinnoi TengizChevroil (osakkaita mm. Chevron- 

Texaco, ExxonMobile ja KazMunaiGaz). Karachaganakin kentän tuotannosta 

(185 000 tynnyriä/vrk) vastaa konsortio Karachaganak Petroleum Operating Co., jonka 

muodostavat BG Group ja ENI kumpikin 32,5 prosentin osuudella sekä Chevron 

(20 %) ja Lukoil (15 %). Kaspianmeren pohjoisosassa sijaitsevan Kashaganin esiintymän 

löydetyt varat ovat arvioiden mukaan 12 mrd. tynnyriä. Kashaganin öljykenttää 

hallinnoi lokakuussa 2008 perustettu North Caspian Operating Company (NCOC), 

jonka osakkaita ovat ENI, Exxon Mobil, Shell, Total ja Kazakstanin suurin öljy- ja kaasuyhtiö 

valtiollinen KazMunaiGaz kukin 16,81 prosentin osuudella. Lisäksi ConocoPhillipsillä 

on 8,4 prosentin ja Inpexillä 7,56 prosentin osuus. 






Hallituksen tavoitteena on noudattaa venäläisen Gazpromin esimerkkiä ja lisätä valtiollisen 

KazMunaiGazin osuutta öljy- ja kaasutuloista. Hallitus edellyttää ulkomaisten 

toimijoiden suostuvan yhteistyöhön valtiollisen KazMunaiGazin kanssa, jolle halutaan 

varata tietty omistusosuus kaikissa suurimmissa hankkeissa. Korruptio ja byrokratia 

vaikeuttavat yhteistyötä öljysektorilla. Hallituksen päätös vuoden 2008 alkupuolella 

luopua tuotannonjakosopimuksista (PSA) rajoittaa ulkomaisten yritysten pääsyä uusiin 

hankkeisiin. 

Hallituksen suunnitelmien mukaan energiasektorille investoidaan vuoteen 2010 mennessä 

noin 43 miljardia dollaria. Investointien ansiosta öljytuotannon ennustetaan 

nousevan 90 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä ja 150 miljoonaan tonniin 

vuoteen 2015 mennessä. Öljyn kulutuksen Kazakstanissa ennustetaan nousevan nykyisestä 

9 miljoonasta tonnista vuodessa 18 miljoonaan tonniin vuonna 2015, joten 

valtaosa tuotettavasta öljystä voidaan viedä ulkomaille. 

Kasvavan öljymäärän kuljettamiseksi vientimarkkinoille Kazakstanin energiaministeriö 

on käynnistänyt useita uusia putkiverkkohankkeita. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella 

avattu CPC-öljyputki, joka kuljettaa öljyä Tengizin esiintymästä Venäjän puolelle 

Novorossijskin satamaan, nosti jo merkittävästi Kazakstanin vientipotentiaalia. Syksyllä 

2006 Kazakstanin hallitus allekirjoitti sopimuksen Azerbaidzhanin kanssa öljyn kuljettamisesta 

länteen Baku-Tbilisi-Ceyhan -öljyputkea pitkin. Pidemmällä aikajänteeltä 

öljyä kuljetetaan myös etelään päin Iranin kautta ja itään päin Kiinaan. Öljyn saanti 

Kazakstanista on Kiinalle avainkysymys, sillä se vähentää maan riippuvuutta Venäjästä 

ja Lähi-Idästä. 

Kazakstanissa on kolme öljynjalostamoa, PetroKazakstan Oil Products (Shymkent), 

Atyrau Oil Refinery ja Pavlodar Oil Refinery, joiden tuotanto on lähtenyt vähitellen 

kasvuun investointien ja omistajanvaihdosten ansiosta. Parannuksista huolimatta jalostamot 

eivät vielä pysty läheskään kokonaan hyödyntämään asennettua kapasiteettiaan, 

joka on noin 18,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuonna 2008 öljyä jalostettiin 

12,3 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua noin kolme prosenttia edellisvuodesta. Suurin 

ja nykyaikaisin on Pavlodarin jalostamo, joka tuottaa öljynjalostustuotteita Pohjois- 

Kazakstanin markkinoille. Shymkentin jalostamoa, joka siirtyi lokakuussa 2005 kiinalaisen 

CNPC:n (Chinese National Petroleum Corporation) tytäryhtiön omistukseen, 

modernisoidaan parhaillaan. Uudistusten jälkeen sen kapasiteetti kasvaa noin neljänneksellä, 

minkä ansiosta se nousee suurimmaksi jalostamoksi. Kasvavan kysynnän 

turvaamiseksi Kazakstan suunnittelee neljännen jalostamon rakentamista tulevalla 

vuosikymmenellä. 

Öljy- ja kaasuteollisuuden laitekanta on peräisin neuvostoajoilta ja vaatisi pikaista 

uusimista. Esimerkiksi öljyn ja kaasun säilytystankeista 70 prosenttia on ollut toiminnassa 

yli 20 vuotta ja on ylittänyt elinkaarensa. Noin 95 prosenttia alan koneista ja 

laitteista tuodaan ulkomailta. Erityisen kova kysyntä on pumpuilla ja venttiileillä, raskailla 

rakennuskoneilla, kaasun käsittelyyn liittyvillä laitteilla, nostureilla ja kaikenlaisil- 






la poraukseen liittyvillä laitteilla ja varaosilla. Vuonna 2007 öljykenttälaitteiden ja - 

koneiden markkinoiden arvo oli noin seitsemän miljardia dollaria. 

Tulevaisuuden teollisuudenala on kaasuteollisuus, jolla on vielä valtava raakaainepotentiaali 

hyödyntämättä. Kazakstanissa on maailman viidenneksitoista ja IVYalueen 

neljänneksi suurimmat kaasuvarat, mutta niitä ei ole toistaiseksi saatu käyttöön 

putkistojen puutteen ja olemassa olevan verkoston huonokuntoisuuden vuoksi. 

Kaasun käyttöä rajoittaa myös jalostuskapasiteetin vähäinen määrä. Valtavista kaasuvaroista 

huolimatta Kazakstan joutuu kattamaan maan eteläosien kaasutarpeen 

tuonnilla mm. Uzbekistanista. Tällä hetkellä tärkeimpiä kaasun tuotantoalueita ovat 

Länsi-Kazakstanin, Mangistaun ja Atyraun alueet. 

Kazakstanin energia- ja kaivosteollisuuden ministeriön vuoteen 2015 asti ulottuvan 

kaasuteollisuuden kehittämisstrategian mukaan kaasun vuotuinen tuotanto nousee 47 

miljardiin kuutiometriin vuonna 2010 ja 52 miljardiin kuutiometriin vuonna 2015. 

Vuonna 2005 kaasua tuotettiin vasta 26,2 miljardia kuutiometriä. Ministeriön mukaan 

kaasun kysyntä kotimaassa nousee 7,84 miljardista kuutiometristä vuonna 2005 noin 

15,83 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Ylijäämä menee vientiin. 

Merkittävimmät tällä hetkellä käynnissä olevat hankkeet ovat keskittyneet Karachaganakin 

ja Amangeldyn kentille. Amalgeldyn kentällä on suuri merkitys Etelä- 

Kazakstanin taloudelle, joka vielä tällä hetkellä on riippuvainen kaasun tuonnista Uzbekistanista. 

Tulevaisuudessa Amalgeldyn kentän kaasuvaroilla on tarkoitus turvata 

koko Etelä-Kazakstanin kaasutarve. Valtava tulevaisuuden hanke on Kaspianmeren 

pohjoisosassa sijaitseva Kashaganin öljy- ja kaasukenttä, jota hallinnoi AGIP KCOkonsortio 

(operaattori Eni sekä KazMunaiGaz, ExxonMobil, Shell, Total, ConocoPhillips 

ja INPEX). Teknisten ongelmien vuoksi tuotanto Kashaganin esiintymässä pystytään 

aloittamaan vasta vuonna 2011. 

Joulukuussa 2007 Venäjä, Kazakstan ja Turkmenistan allekirjoittivat sopimuksen 

kaasuputken rakentamisesta Turkmenistanista Kazakstanin kautta Venäjälle. Putken 

kautta on tarkoitus hoitaa kaasun vientiä Eurooppaan. Putkiston on määrä olla valmis 

vuonna 2010 ja se pystyy kuljettamaan vuosittain noin 20 miljardia m3 kaasua. Hankkeen 

toteuttavat Gazprom, KazMunaiGaz ja TurkmenGaz. 

Metallurgia ja metallituoteteollisuus 

Maan toiseksi tärkein teollisuus- ja vientisektori on metallurgia- ja metallituoteteollisuus. 

Kazakstanissa tuotetaan mm. kuparia, rautaa, terästä, kromia, sinkkiä, hopeaa 

ja kultaa. Kazakstanin kuparimalmivarat ovat noin 40 miljoonaa tonnia, jolla se sijoittuu 

4. tilalle maailmassa. Maassa on myös titaania, alumiinia, wolframia ja bauksiittia. 

Kaivosteollisuutta hallitsee 13 yritystä, joista useimmat ovat ulkomaisten yhtiöiden 

hallussa. Kazakstanin metallurgisen teollisuuden keskus on Karagandan alue, joka 

tuottaa mm. 100 prosenttia maan mangaanimalmista, 99,5 prosenttia kuparimalmista, 

99 prosenttia koksista, 92,7 prosenttia raakateräksestä, 78,9 prosenttia hopeasta, 






53,1 prosenttia kalkista ja 16,4 prosenttia rautamalmista. Suurimpia kaivosteollisuuden 

yrityksiä ovat Kazahmys, Mittal Steel Temirtau ja Kazchrom. Suuri kasvupotentiaali 

on Kazatompromilla, joka jo nyt kuuluu maailman kolmen suurimman uraanin 

tuottajan joukkoon. Rautamalmia ja alumiinia tuotetaan Kostanain alueella, sinkkiä 

Itä-Kazakstanin, kromia Aktjubinskin ja natriumkloridia Kyzylordan alueella. 

Kaivosteollisuuden kehittämisen esteenä on louhinta-, jalostus- ja sulatuslaitteistojen 

vanhentuneisuus. Arviolta noin puolet käytössä olevasta laitekannasta on vanhentunutta. 

Useimmista tuotantolaitoksista puuttuvat myös nykyaikaiset ympäristönsuojeluun 

liittyvät laitteet. Kazakstanin oma kaivosteollisuutta tukeva koneteollisuus on erittäin 

heikosti kehittynyt, joten laitteet on tuotava ulkomailta. Tähän asti niitä on ostettu 

pääasiassa venäläisiltä koneenrakennusyrityksiltä, joiden tuotteiden laatu on tavallisesti 

länsitasoa heikompi. Suomalaisilla kaivoskoneiden valmistajilla on näin ollen potentiaalia 

kasvattaa kone- ja laitevientiään Kazakstaniin. 

Koneenrakennus 

Kazakstanin koneenrakennustuotanto on kehittymätöntä ja pystyy kattamaan vain 

noin 13 prosenttia kotimaan kone- ja laitekysynnästä. Olemassa oleva laitekanta, joka 

on pääosin peräisin Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Kiinasta, on useilla tuotannonaloilla 

loppuun kulunutta. Maan taloudellisen tilanteen parannuttua koneita ja laitteita on viime 

vuosina tuotu enenevässä määrin mm. Turkista ja muista Euroopan maista sekä 

Kanadasta ja Yhdysvalloista. Esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen joudutaan tuomaan 

vuosittain koneita noin 50 miljardin dollarin arvosta. 

Kazakstanissa on kaiken kaikkiaan 75-80 yritystä, joita voidaan kutsua koneenrakennusyrityksiksi. 

Valtaosa alalla toimivista noin 300 yrityksestä on erikoistunut korjaustoimintaan 

tai varaosien tuotantoon. Kazakstanin suurin koneenrakennusyritys on 

maatalouskoneita valmistava Agrotehmash, jonka tuotteiden kysyntä on kasvanut hallituksen 

maatalouden konehankintoja tukevan politiikan ansiosta. 

Koneenrakennussektorilla on käynnissä valtiollinen koneenrakennussektorin kehitysohjelma, 

jonka puitteissa on tarkoitus perustaa klusterit mm. öljy- ja kaasuteollisuuden 

konetuotannon, maatalouden, kuljetus- ja logistiikkasektorin sekä elektronisen ja sähköteknisen 

teollisuuden kone- ja laitetuotannon kehittämistä varten. Suurin osa hankkeista 

rahoitetaan valtion varoin, mutta hankkeiden toteuttamiseen on tarkoitus kytkeä 

myös koti- ja ulkomaisia sijoittajia. 

Viime vuosina Kazakstaniin on perustettu useita yhteisyrityksiä eri alojen konetuotannon 

kehittämiseksi. Yhteistyökumppaneita ovat pääasiassa venäläiset yhtiöt. Rostselmash 

ja AgromashHolding ovat perustaneet Kazakstaniin yhteisyritykset traktoreiden 

ja leikkuupuimureiden ja Kamaz kuorma-autojen ja maatalouskoneiden kokoonpanoa 

varten. Itä-Kazakstanissa sijaitseva Asia Avto puolestaan kokoaa Lada-, Skoda- 

ja Chevrolet -henkilöautoja. Tuotannollisissa yhteishankkeissa Kazakstanin hallitus 

yleensä vaatii, että huomattava osa tarvikkeista ja osista hankitaan Kazakstanista. 






Energia- ja metsäsektori 

Kotimainen tuotanto kattaa vajaat kymmenen prosenttia öljy- ja kaasuteollisuuden 

konetarpeesta. Kaivosteollisuuden kehittämiseksi Temirtauhun on tarkoitus perustaa 

kaivosteollisuuteen, metallityöstöön ja koneenrakennukseen erikoistunut teollisuuspuisto. 

Useat metalliteollisuuden yritykset ovat viime vuosina erikoistuneet alihankintaan 

ja tilaavat ulkomailta tarvittavat koneet. Finanssikriisin hellittämisen jälkeen kysyntää 

on myös erilaisilla rakennuskoneilla (ml. teiden rakentaminen). Valtion panostukset 

maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen luovat kysyntää elintarviketeollisuuden 

koneille. 

Energiasektori 

Öljysektorin laajentumisen myötä sähkön kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto. 

Jotta kasvava kysyntä saataisiin tyydytettyä, olisi vanhentuneita voimalaitoksia korjattava 

ja rakennettava myös uutta tuotantokapasiteettia. Asiantuntijoiden mukaan investointitarve 

tähän tarkoitukseen on vähintään 14 miljardia dollaria vuoteen 2015 

mennessä. Hallitus pyrkii houkuttelemaan voimaloiden rakentamiseen myös yksityisiä 

investoijia. 

Kazakstanissa on 58 sähkövoimalaa ja 21 paikallista jakeluyhtiötä. Tällä hetkellä kaksi 

kolmasosaa sähköstä tuotetaan hiilivoimaloissa, loppuosa öljyllä toimivissa lämpövoimaloissa 

ja vesivoimalassa. Hiilivoimalat sijaitsevat maan pohjoisosissa, jossa ne 

voivat hyödyntää Karagandan ja Ekibastuzin hiilialueiden varoja. Vesivoimaloista suuri 

osa sijaitsee maan koillisosassa Irtysh-joen varrella. Hallituksen arvioiden mukaan 

maassa on lähes 400 pientä käytöstä poistettua vesivoimalaa, joihin voitaisiin modernisoimalla 

saada noin kuusi miljardia kWh sähköntuotantokapasiteettia. Olemassa 

olevien sähkölaitosten laitekanta kaiken kaikkiaankin on vanhaa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia 

ulkomaisille laitetoimittajille. Asiantuntijoiden mukaan keskimääräinen kulumisaste 

sähkövoimaloissa oli vuoden 2009 alussa noin 70 prosenttia. Vuoden 2010 

loppuun mennessä kulumisaste nousee ilman uusinvestointeja 90 prosenttiin. 

Ydinvoiman osuuden sähkön tuotannossa odotetaan nousevan 20 prosenttiin vuoteen 

2030 mennessä maan omien uraanivarojen ansiosta. Samanaikaisesti vesivoiman 

osuuden odotetaan nousevan nykyisestä 12 prosentista 15 prosenttiin ja muiden 

uusiutuvien energiavarojen kymmeneen prosenttiin. 

Kazakstanissa ei ole tällä hetkellä yhtään ydinvoimalaa. Vuoden 2006 heinäkuussa 

Kazatomprom kuitenkin allekirjoitti sopimuksen venäläisen Atomstroiexportin kanssa 

yhteisyrityksen perustamisesta ydinvoimalan rakentamista varten Kazakstaniin. Samalla 

osapuolet allekirjoittivat sopimukset yhteisyritysten perustamisesta uraanin tuotantoa 

varten Kazakstaniin ja toisen yrityksen perustamisesta uraanin rikastamista 

varten Venäjälle. Runsaista öljy- ja kaasuvaroista huolimatta Kazakstan panostaa tällä 

hetkellä vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimiseen. Potentiaalinen energialähde 






tulevina vuosina on tuulivoima, jonka käyttöönotolle Kazakstanin maantieteellinen sijainti 

pohjoisen pallonpuoliskon tuulivyöhykkeellä tarjoaa hyvät mahdollisuudet. 

Kazakstanin sähkösektorin tärkeimmät yritykset ovat valtiollinen sähköyhtiö KEGOC 

(Kazakhstan Electricity Grid Operating Company), sähkön tukkumyyjä KEPMOC (Kazakhstan 

Energy and Power Market Operating Company) sekä 15 paikallista jakeluyhtiötä. 

Suurin sähkön tuottaja on Evroasiatskaja Energetitsheskaja Korporatsija, jonka 

markkinaosuus on noin 15 prosenttia. Yritys hallitsee koko ketjun alkaen hiilen tuotannosta 

aina sähkön tuotantoon saakka. 

Metsäsektori 

Metsätalous 

Kazakstanin valtavasta pinta-alasta 26,8 milj. hehtaaria on metsien peitossa ja Kazakstanissa 

on toiseksi eniten metsiä IVY-alueella Venäjän jälkeen. Suuri osa maan 

pinta-alasta on kuitenkin metsättömien arojen ja autiomaiden peitossa. Eniten metsiä 

on Kyzylordan, Zhambylin ja Almatyn alueilla. Sen sijaan esimerkiksi Länsi- 

Kazakstanissa Aktjubinskin ja Atyraun öljyalueilla metsiä ei ole juuri lainkaan. Hallituksen 

strategisena tavoitteena on metsäsektorin voimakas kehittäminen ja sen 

osuuden lisääminen budjettitulojen tuojana. Tällä hetkellä koko metsäklusterin osuus 

maan teollisuustuotannosta on vajaan prosentin. 

Viime vuosina puuston määrä Kazakstanin metsissä on vähentynyt merkittävästi laittomien 

hakkuiden ja suurien metsäpalojen vuoksi. Esimerkiksi Koillis-Kazakstanissa 

Pavlodarin ja Itä-Kazakstanin alueilla metsäpalot ovat tuhonneet vuoden 1997 jälkeen 

noin 180 000 hehtaaria arvokkaita havupuumetsiä maan merkittävimmän vesiväylän, 

Irtysh-joen varrella. Metsäpalojen ja laittomien hakkuiden ohella puun vienti jalostamattomana 

mm. Kiinaan on suuri ongelma. Maassa ei ole tietokonepohjaisia rekistereitä, 

joiden pohjalta metsien käyttöä voitaisiin valvoa. Lisäksi metsien hoitoon liittyvä 

asiantuntemus on puutteellista. Koko maassa on ainoastaan kaksi puunjalostusalan 

oppilaitosta. 

Vuoden 2005 loppupuolella Maailmanpankki myönsi Kazakstanille 30 miljoonan dollarin 

lainan paloalueiden uudelleen istutusta varten 17 vuoden aikana. Lisäksi Kazakstanin 

hallitus investoi ohjelmaan 28,8 miljoonaa dollaria ja Global Environmental Facility 

(GEF) viisi miljoonaa dollaria. Maailmanpankki tukee metsityshanketta myös Etelä-Kazakstanissa 

Kyzylordan alueella, jossa kuivuvan Aral-järven alue on suuri ympäristöongelma. 

Kazakstanin puolella ongelma-alueesta on 2,6 miljoonaa hehtaaria ja 

se on suurelta osin paljas. Ohjelman puitteissa alueen kasvillisuutta pyritään lisäämään, 

mikä on suuri haaste alueen pintakerroksen voimakkaan suolapitoisuuden 

vuoksi. 






Metsäteollisuus 

Life Sciences ja elintarvikesektori 

Kehittynein puunjalostusteollisuuden tuotannonaloista on huonekaluteollisuus, jonka 

piirissä toimii noin 3000 pääosin pientä yritystä. Yrityksistä noin 400 on Almatyssa, 

loput ovat jakautuneet Astanaan sekä mm. Pavlodariin, Karagandaan ja Petropavlovskiin. 

Yritysten suuresta lukumäärästä huolimatta kotimainen tuotanto ei läheskään 

kata kysyntää, vaan valtaosa huonekaluista tuodaan ulkomailta, ensisijaisesti Puolasta, 

Italiasta, Saksasta ja Espanjasta. Lisäksi kotimaisen teollisuuden kilpailukyky on 

heikko laitekannan vanhentuneisuuden, materiaalien suppean valikoiman ja alan 

henkilöstön heikon koulutuksen vuoksi. Väestön kasvava ostovoima ja mittava asuinrakennusohjelma 

tarjoavat lähivuosina valtavan potentiaalin huonekaluteollisuudelle. 

Tällä hetkellä huonekalujen myynnin arvo henkeä kohti on 15-20 dollaria vuodessa. 

Kazakstanin merkittävin aaltopahvin ja -pakkausten tuottaja on Kazakhstan Kagazy. 

Tuotantolaitoksessa on nykyaikaiset laitteet ja tuotteet vastaavat EU:n vaatimuksia. 

Lähitulevaisuudessa yritys aikoo laajentaa vientiä myös Venäjälle ja Kiinaan. Maassa 

on myös muutamia muita pienehköjä kartonkitehtaita, mutta suuri osa tarvittavasta 

paperista ja kartongista on tuotava ulkomailta. 

Terveydenhuolto 

Terveydenhuoltosektori on yksi hallituksen prioriteettikohteista, jonne investoidaan finanssikriisistä 

huolimatta. Öljyn hinnan oltua korkealla Kazakstan lisäsi vuosina 2004- 

2008 huomattavasti investointejaan terveydenhuoltoon, yhdestä miljardista dollarista 

vuonna 2004 runsaaseen kolmeen miljardiin vuonna 2008 (377,5 mrd. KZT). Hallituksen 

toimien ansiosta monet indikaattorit sektorilla ovat parantuneet. Finanssikriisi voi 

vaikeuttaa hallituksen pyrkimyksiä viedä läpi vuosille 2009-2011 ajoittuvaa terveydenhuollon 

kehitysohjelmaa. Hallitus on kuitenkin vakuuttanut jatkavansa ohjelmaa, 

jonka kolme tärkeintä tavoitetta ovat: väestön terveydentilan parantaminen ja kuolleisuuden 

vähentäminen, terveydenhuollon hallinnon tehostaminen sekä terveydenhuoltohenkilökunnan 

ja lääketieteellisen tutkimuksen kehittäminen. 

Vuonna 2009 terveydenhuollon kehittämiseen oli varattu budjettivaroja 299,5 miljardia 

tengeä, vuonna 2010 noin 412 miljardia tengeä ja vuonna 2011 edelleen 368,9 miljardia 

tengeä. Finanssikriisin vuoksi vuotuisia menoeriä on supistettu. Hallituksen uskotaan 

kuitenkin käyttävän myös erilaisten rahastojensa varoja terveydenhuollon kehittämiseen, 

sillä terveydenhoitopalvelujen vieminen myös maaseudulle on prioriteettilistalla. 

Suunnitteilla on mm. 100 sairaalaa. 

Potilaat joutuvat maksamaan sekä terveydenhoidosta että lääkkeistä, koska maassa 

ei ole sosiaaliturvajärjestelmää. Ilmaisen palvelun ja lääkityksen saavat ainoastaan alle 

5-vuotiaat lapset, diabetes-, HIV- ja tuberkuloosipotilaat ja muutamat muut erityisryhmät. 

Noin 10 prosenttia väestöstä käyttää yksityisiä terveydenhoitopalveluja va- 






paaehtoisen terveysvakuutuksen kautta, jonka työnantajat yleensä maksavat johtajilleen 

ja ylemmille toimihenkilöilleen. Lisäksi kazakstanilaisten arvioidaan käyttävän 

vuosittain yhteensä noin 200 miljoonaa dollaria hoitoihin ulkomailla. Toisaalta ulkomaiset 

toimijat ovat tulleet Kazakstanin markkinoille. Vuonna 2008 isobritannialainen 

Abermed osti paikallisen yksityisen Kazanada-ketjun. Maaliskuussa 2009 Abermed 

avasi oman klinikan Aturayssa tarkoituksenaan palvella öljy- ja kaasuyrityksiä. 

Terveydenhuoltoteknologia 

Kazakstanin lääketieteellisten laitteiden markkinat kasvoivat nopeasti ennen lamaa 

markkinoiden arvon oltua lähes miljardi dollaria vuonna 2008. Tuonnin osuus markkinoista 

on noin 98 prosenttia. Kaikki maahan tuotavat laitteet on rekisteröitävä terveysministeriön 

alaisessa kansallisessa testauskeskuksessa. Ulkomaiset hyväksynnät 

otetaan huomioon vain referenssinä. Kaikki rekisteröidyt laitteet listataan valtiolliseen 

rekisteriin, joka on voimassa 3-5 vuotta laitteesta riippuen. Rekisteröinti on kallista, 

mikä on tärkein este markkinoille pääsyyn. Toinen este on vastaavuussertifikaatti, 

jonka edellytetään olevan paikallisten vaatimusten mukainen (Gosstandard ja terveysministeriö). 

Toistaiseksi valtiollinen sektori on merkittävin lääketieteellisten laitteiden ostaja arviolta 

65-70 prosentin osuudella. Hankinnat suoritetaan yleensä tarjouskilpailujen pohjalta. 

Ulkomaiset yritykset ovat kritisoineet niiden läpinäkymättömyyttä sekä myöhäistä 

julkistamista. Usein etulyöntiaseman ovat saaneet maahan rekisteröityneet yritykset. 

Merkittävimpiä lääketieteellisten laitteiden tuojamaita ovat Saksa, Venäjä, USA ja Japani. 

Saksa on merkittävin laboratoriolaitteiden, hammaslääketieteellisten laitteiden, 

diagnosointilaitteiden ja silmän tutkimuslaitteiden toimittaja. Lähivuosina kysyntää arvioidaan 

olevan mm. tekohengitys- ja hammaslääketieteellisillä laitteilla, sairaalakalusteilla 

sekä erilaisilla kuntoutuslaitteilla. able: Medical 

Lääkemarkkinat 

Vuonna 2008 lääkemarkkinoiden arvo oli 776 miljoonaa dollaria, josta patentoitujen 

lääkkeiden osuus oli 22,6 prosenttia, geneeristen 34,7 ja OTC-lääkkeiden 43 prosenttia. 

Markkinoiden tarkkaa kokoa on vaikea arvioida, koska lääkkeitä tuodaan ohi virallisten 

kanavien erityisesti Venäjältä ja Ukrainasta. Ulkomaiset valmistajat hallitsevat 

markkinoita, koska paikallinen teknologia on kehittymätöntä ja kapasiteetti on riittämätön. 

Talouskriisin vuoksi ostot Länsi-Euroopasta todennäköisesti vähenevät ja hankinnat 

siirtyvät IVY- ja Aasian maihin, mm. Intiaan ja Malesiaan. 

Lääkemarkkinoita säätelee vuonna 1995 hyväksytty ja vuonna 2005 päivitetty valtiollinen 

lääkelaki. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan vuonna 2009. Suhteellisen tuoreesta 

ja ajanmukaisesta lainsäädännöstä huolimatta lääkkeiden rekisteröinti ja kliinisten 

testien tekeminen on monimutkaista ja hidasta. Tuotteesta riippuen rekisteröintimaksu 

on 3 000 – 5 000 USD. Lääkkeiden keskimääräinen tuontitulli on 7,5 prosenttia. 

Lääkkeet on vapautettu arvonlisäverosta. 






Terveysministeriön alaiset lääkekomitea ja kansallinen testauskeskus valvovat lääkemarkkinoita 

sekä laboratorioita, jotka testaavat markkinoille tulevat tuotteet. Lääkkeet 

valtiollisiin, alueellisiin ja paikallisiin sairaaloihin hankitaan tarjouskilpailujen kautta 

ja ne rahoitetaan kunkin hallinnontason budjeteista. Ulkomaiset yritykset osallistuvat 

tarjouskilpailuihin yleensä paikallisten jakelijoidensa kautta. Huhtikuussa 2009 tuli 

voimaan keskitetty tarjouskilpailumenettely sairaaloiden lääkehankinnoille, josta vastaa 

monopoliasemassa oleva tukkumyyjä SK Farmatsija. Tarjouskilpailujen kautta 

hankittavien lääkkeiden on oltava kliinisesti testattuja Kazakstanissa. 

Markkinoilla on yli 7 000 rekisteröityä lääkevalmistetta. Ulkomaisten lääkkeiden osuus 

markkinoilla on arvon mukaan noin 90 prosenttia ja volyymin mukaan noin 75 prosenttia. 

Vuonna 2006 kotimaisen lääketuotannon arvo oli noin 100 miljoonaa dollaria. 

Ulkomaiset lääkefirmat toimivat joko edustustojen tai jakelijoiden kautta, joista viimeksi 

mainitut voivat osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Vuonna 2008 Kazakstanissa 

oli noin 100 ulkomaisen lääkefirman edustusto. Merkittävimpiä toimijoita 

markkinoilla ovat saksalaiset, venäläiset ja intialaiset lääkefirmat. 

Kuluttajat joutuvat maksamaan osan lääkkeiden hinnasta ja monet sairaalat vaativat 

asiakkaita ostamaan omat lääkkeensä. Julkisissa sairaaloissa tiettyjä lääkkeitä annetaan 

maksutta. Kazakstanissa on kolme lääkevalmistajaa (geneeriset tuotteet): 

Himpharm Shymkentissä (suurin ja vie noin 80 % maan lääkeviennistä), Globalpharm 

LLP ja Romat FK, jolla on kaksi tehdasta Pavlodarissa ja yksi Semipalatinskissa. 

Romat valmistaa myös lääketieteellisiä laitteita. 

Lääkkeiden tukkukaupassa toimii noin sata yritystä, joista 20 hallitsee markkinoita. 

Valtiollinen SK Farmatsija vastaa monopoliasemassa hankinnoista julkisiin sairaaloihin 

ja terveyskeskuksiin. Merkittävä lääkkeiden jakelija on venäläinen Protek. Apteekit 

ovat pääosin yksityisiä. Suurissa kaupungeissa apteekkitiheys on kohtalaisen hyvä, 

kun taas syrjäisemmillä seuduilla ei ole apteekkeja lainkaan. Apteekit hankkivat tuotteensa 

tukkuportaalta tai jakelijoilta. Sairaalat ostavat lääkkeet tarjouskilpailun perusteella. 

Apteekkien osuus reseptilääkkeiden myynnistä on noin puolet, loppu menee 

sairaaloiden kautta. 

Maatalous- ja elintarvikesektori 

Maatalous 

Vuonna 2008 Kazakstanissa on viljelyalaa noin 20 milj. ha 

Maatalous on edelleen merkittävä työllistäjä (yli 30 % työvoimasta) 

Maatalous, erityisesti vehnä, on merkittävä vientitulojen tuoja 

Vuonna 2008 tuotanto supistui 6,4 prosenttia edellisvuodesta (kasvituotanto - 

13,4, eläinkunnan tuotanto -2,5 %) 

Vuoden 2009 tammi-kesäkuussa tuotanto kasvoi 2,7 prosenttia 

Maalaki, joka mahdollistaa maan myynnin yksityisomistukseen, hyväksyttiin 

vuonna 2003 






Ulkomaalaiset tai ulkomaiset juridiset henkilöt eivät voi ostaa Kazakstanissa maatalousmaata, 

ainoastaan vuokrata sitä enintään kymmeneksi vuodeksi (Kazakstaniin 

rekisteröity ulkomainen yritys voi ostaa maatalousmaata). 

Kazakstanin liittyessä WTO:hon lähivuosien aikana maataloutta suojaavia rajoituksia 

on purettava 

Maataloudella on edelleen suuri merkitys Kazakstanin taloudelle. Maatalous on suurin 

työllistäjä ja merkittävä viejä öljy- ja metalliteollisuuden ohella. Maatalouden osuus 

bruttokansantuotteesta on kuitenkin merkittävästi supistunut viimeisten kymmenen 

vuoden aikana. Vuonna 2008 maa- ja metsätalous tuotti enää 5,2 prosenttia bkt:sta, 

kun osuus vuonna 1995 oli 12,3 prosenttia. 

Maataloustuotanto kasvoi Kazakstanissa koko kuluvan vuosikymmenen ajan valtion 

tukitoimien ansiosta. Vuonna 2005 päättyi maatalouden valtiollisen kehitysohjelman 

ensimmäinen vaihe, jonka tarjoamalla tuella maatilat saivat hankittua mm. siemenviljaa, 

siitoskarjaa sekä maatalouskoneita ja laitteita. Vuonna 2006 käynnistettiin vuoteen 

2010 asti ulottuva, maatalouden vakaaseen kehitykseen tähtäävä ohjelma, jonka 

tarkoituksena on parantaa maataloustuotannon kilpailukykyä WTO-tasolle. 

Neuvostoliiton aikana Kazakstanissa sijaitsi 20 prosenttia koko liittovaltion viljelymaasta. 

Itsenäisyyden alkuvuosina viljelyala supistui merkittävästi ja on alkanut kasvaa 

vasta viime vuosina. Vuonna 2008 viljelyalaa oli noin 20 miljoonaa hehtaaria, josta 

16 miljoonaa hehtaaria viljan viljelyalaa. Viljaa tuotettiin neuvostoaikoina yli 20 miljoonaa 

tonnia vuosittain. 90-luvulla tuotanto laski voimakkaasti, mutta on viime vuosina 

lähtenyt nousuun. Vuonna 2007 viljan tuotanto nousi ensimmäistä kertaa neuvostoaikojen 

tasolle, mutta laski vuonna 2008 alle 16 miljoonaan tonniin. Merkittävin viljalaji 

Kazakstanissa on vehnä. Vuonna 2008 viljatuotteista 30,7 prosenttia tuotettiin 

Kostanain, 29,2 prosenttia Pohjois-Kazakstanin ja 19,3 prosenttia Akmolan alueella. 

Kazakstan on IVY-alueen kolmanneksi tärkein viljantuottaja Venäjän ja Ukrainan jälkeen. 

Vuosina 2003-5 toteutetun maatalouden kehitysohjelman ansiosta Kazakstan 

on noussut merkittäväksi viljan viejäksi. Vuonna 2008 vehnää vietiin ulkomaille lähes 

kuusi miljoonaa tonnia, kun aikaisempien viiden vuoden keskiarvo oli 3,6 miljoonaa 

tonnia. Merkittävin viljan viejä on Food Contract Corporation. Suurimmaksi esteeksi 

viljaviennin laajentamiselle on noussut infrastruktuurin ja rautatievaunujen puute. 

Tällä hetkellä Kazakstanin maatalousvienti koostuu pääosin viljasta ja muutamista 

muista jalostamattomista maataloustuotteista, kun taas maahan tuodaan jalostettuja 

elintarvikkeita. Kotimaisten tuotteiden kilpailukyky on heikko vanhanaikaisten tuotantotilojen, 

korkeiden tuotantokustannusten ja logististen pullonkaulojen vuoksi. Ulkoisten 

paineiden takia hallitus on lisännyt panostustaan sektorille ja ilmoitti vuoden 2008 

marraskuussa edelleen lisäävänsä investointeja maatalouden infrastruktuurin ja erityisesti 

jalostusteollisuuden kehittämiseen. Finanssikriisin vuoksi myös maatilojen verotaakkaa 

on kevennetty. 






Itsenäisyysvuosien aikana maatilojen omistuksessa on tapahtunut selvä rakennemuutos. 

Vuoden 2008 lopussa valtiollisia yrityksiä (tosin suuria) oli enää 25, kun niitä itsenäisyyden 

alkuvuosina oli yli 2 000. Yksityisiä maatalousyrityksiä oli noin 5 100, kun 

niitä 90-luvun alussa oli vajaat 2 400. Näiden lisäksi maahan on muodostunut laaja 

pienviljelijäverkosto (fermeritilat). Vuoden 2008 lopussa fermeritiloja oli noin 170 000, 

kun niitä 90-luvun alussa oli vain 300. Maataloustuotteita (erityisesti kasvikunnan tuotteita: 

perunaa, kasviksia, vihanneksia) tuotetaan myös väestön omilla pientiluksilla, 

joita on noin 2,2 miljoonaa. 

Karjakanta on supistunut voimakkaasti itsenäisyysvuosien aikana ja on alkanut kasvaa 

vasta aivan viime vuosina valtion tukitoimien ansiosta. Vuoden 2008 lopussa Kazakstanissa 

oli 6,0 miljoonaa nautaa (josta lypsylehmiä 2,8 milj.), 1,38 miljoonaa sikaa, 

16,9 miljoonaa lammasta ja vuohta, 1,37 miljoonaa hevosta, 147 600 kamelia ja 

30,7 miljoonaa kanaa. Merkittävimpiä nauta- ja lypsykarjan hoitoalueita ovat Itä-, Pohjois- 

ja Etelä-Kazakstanin, Kostanain, Almatyn ja Pavlodarin alueet. 

Lammastalous on keskittynyt Etelä-Kazakstanin, Almatyn, Itä-Kazakstanin ja Zhambylin 

alueille. Koska yli puolet Kazakstanin väestöstä on islaminuskoisia, ei sikatalous 

Kazakstanissa ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi Venäjällä. Sikataloutta harjoitetaan 

mm. Kostanain, Pohjois-Kazakstanin, Almatyn ja Akmolan alueilla. Hevostaloutta on 

erityisesti Almatyn, Itä- ja Etelä-Kazakstanin sekä Karagandan alueilla ja kamelitaloutta 

Mangistaun, Atyraun ja Kyzylordan alueilla. Siipikarjataloudessa Almatyn alue on 

selvä johtaja noin 30 prosentin osuudella, mutta suuria kanaloita on myös Pohjois- ja 

Itä-Kazakstanin alueilla. 

Lähivuosien aikana valtiollinen Livestock Food Corporation Mal Onimderi investoi yli 

50 miljoonaa dollaria kuuteen uuteen karjanhoitotilaan, jotka erikoistuvat rehuviljan 

sekä vientikelpoisen lihan tuotantoon. Tavoitteena on olennaisesti lisätä lihan vientiä 

IVY-maihin, Kiinaan ja Lähi-Itään. Ensimmäinen 3 000 lammastila valmistui vuoden 

2008 ensimmäisellä puolikkaalla. Seuraavat kaksi erikoistuvat nautakarjan tuotantoon. 

Itä-Kazakstaniin ja Almatyn lähelle rakennettavat 5 000 naudan tilat valmistuvat 

vuoden 2009 aikana. Vuoteen 2010 mennessä rakennetaan vielä 5 000 naudan tilat 

Astanaan ja Pavlodariin ja 20 000 lampaan tila Almatyn lähelle. Karjakannan jalostaminen 

on maatalousministeriön painopistealue. Keinosiemennyksen osuus on Kazakstanissa 

toistaiseksi vain noin 27 prosenttia, kun se kehittyneissä maissa on noin 

80 prosenttia. 

Maatalouden konekanta loppuun kulunutta 

Vuosina 2003-5 toteutetusta maatalouden tukiohjelmasta huolimatta Kazakstanissa 

on edelleen valtava pula nykyaikaisista maatalouskoneista ja -laitteista. Kazakstanissa 

on käytössä noin 40 000 leikkuupuimuria, joiden keskimääräinen kulumisaste on 

noin 80 prosenttia. Uusia puimureita tarvittaisiin vuosittain noin 2000. Maatalousministeriön 

asiantuntijoiden mukaan lähes 80 prosenttia muustakin maatalouskonekan- 






nasta on keskimäärin 13-14 vuotta vanhaa ja olisi korvattava välittömästi uudemmilla 

laitteilla. 

Kazakstanin oma maatalouskonetuotanto on kehittymätöntä, eikä vastaa nykyajan 

vaatimuksia. Merkittävin maatalouskoneita tuottava yritys on TOO Agrotehmash, joka 

on Kazakstanin suurin koneenrakennusyritys. Siitä huolimatta, että valtio on panostanut 

kotimaisen konetuotannon kehittämiseen ja sektorille on perustettu muutamia yhteisyrityksiä 

mm. venäläisten maatalouskoneyritysten (Rostselmash ja Agromashholding) 

kanssa, kapasiteetti on täysin riittämätön maatalouden nykytarpeisiin ja suurin 

osa maatalouskoneista joudutaan edelleen tuomaan ulkomailta. 

Valtaosa olemassa olevasta konekannasta on peräisin Venäjältä, Valko-Venäjältä ja 

Kiinasta. Leikkuupuimureista suosituimpia ovat venäläiset Jenisei-puimurit, joita tuodaan 

800-1000 vuodessa. Myös venäläisiä Don- ja Niva -puimureita tuodaan useita 

satoja vuodessa. Traktorimerkeistä suosituin on MTZ (Minskij traktornyi zavod). Ulkomailta 

tuodaan myös mm. siipikarjatalouden tarvitsemia koneita ja laitteita, viljan 

kuivaus- ja puhdistuskoneita, ruiskutuslaitteita, lypsykoneita yms. Kazakstanissa on 

kysyntää myös hyväkuntoisille käytetyille koneille. 

Valtion tukitoimet sekä lainansaantimahdollisuuksien paraneminen ovat helpottaneet 

maatilojen laitekannan uusintaa. Pankit myöntävät maatalouskonehankintoihin lainoja 

normaalikorkoa hieman alhaisemmalla korolla ja aikaisempia vuosia edullisemmilla 

ehdoilla. Viime aikoina maanviljelijät ovat voineet myös liisata maatalouskoneita kaupallisten 

leasing-yhtiöiden kautta. 

Yleisin rahoituskumppani maatiloille on valtion omistama leasingyhtiö Kazagrofinance, 

joka liisaa maatalouskoneita 4 prosentin korolla ja jopa seitsemän vuoden maksuajalla. 

Vuonna 2008 Kazagrofinance sijoitti maatalouteen noin 50 miljardia tengeä 

(414 milj. USD), kun investointisumma vuonna 2007 oli noin 30 miljardia tengeä ja 

vuonna 2006 vain 16 miljardia tengeä. Varoilla voidaan ostaa maatalouskoneita sekä 

maataloustuotteiden jalostamiseen tarkoitettuja koneita. Finanssikriisin vuoksi hallitus 

on luvannut KazAgrolle 350 miljardin tengen lisämäärärahan maatalousyritysten tukemiseen 

ja maatalouskoneiden hankintaan. Kazagrofinancella on toimistot kaikilla 

maan tärkeimmillä maatalousalueilla. 

Vuoden 2008 helmikuun alussa tuli voimaan hallituksen asetus, jolla Kazakstaniin 

IVYn ulkopuolelta tuotavien maatalouskoneiden tuontitulleja alennettiin tai poistettiin 

ne kokonaan. Tuontitulli poistui kokonaan mm. kylvökoneilta, auroilta, äkeiltä ja kultivaattoreilta. 

Aikaisemmin tulli oli viisi prosenttia. Telaketjutraktoreiden tuontitulli aleni 

viiteen prosenttiin aikaisemmasta 15:sta. Venäjältä ja Valko-Venäjältä tuotaville maatalouskoneille 

ei aikaisemminkaan ole asetettu tuontitullia. Tullialennusten uskotaan 

lisäävän maatalouskoneiden tuontia maahan. 

Tulli- ja veroalennuksia kaipaisi myös kasvihuonelaitteiden tuonti, sillä varsinkin keväisin 

hedelmistä ja vihanneksista on pulaa. Tällä hetkellä kasvihuonelaitteista peri- 






tään 15 prosentin tuontitulli. Hallitus ja KazAgroFinance valmistelevatkin parhaillaan 

esitystä, jolla kasvihuoneiden tuontitullit alennettaisiin tai poistettaisiin kokonaan. Lisäksi 

kasvihuoneet on tarkoitus vapauttaa arvonlisäverosta. Kazakstanissa on käynnissä 

ohjelma, jonka puitteissa suurten kaupunkien liepeille rakennetaan kasvihuoneita 

tuoreiden kasvien ja vihannesten saannin turvaamiseksi. 

Maatalouden alueellinen painottuminen 

Maatalouden kokonaistuotannosta yli puolet tuotetaan neljällä alueella: Almatyn, Kostanain 

sekä Itä- ja Etelä-Kazakstanin alueilla. Sen sijaan maan länsiosan öljy- ja teollisuusalueilla 

sekä suurkaupungeissa maataloustuotanto on vähäistä. 

Kazakstanissa on periaatteessa mahdollista omistaa yksityisesti maatalousmaata. 

Presidentti Nazarbajev on useaan kertaan kehottanut hallitusta laatimaan toimenpideohjelman, 

jonka avulla maatalousmaan yksityistämistä saataisiin nopeutettua. Yksityistämisellä 

olisi suuri merkitys maatalouden kehitykselle, sillä maatilat voisivat käyttää 

yksityistettyä maata lainojen takuuna ja hankkia tarvitsemiaan laitteita, karjaa tai 

lannoitteita. 

Elintarvikesektori 

Elintarviketeollisuus on yksi hallituksen seitsemästä prioriteettialasta, joiden avulla 

maan tuotannollista pohjaa pyritään monipuolistamaan myös raaka-ainesektorin ulkopuolella. 

Elintarviketeollisuuden piirissä toimii runsaat 5000 yritystä, joista 80 prosenttia 

on pk-yrityksiä. Teollisuudenala työllistää lähes 70 000 henkeä, joka on runsaat 

10 prosenttia maan koko työvoimasta. Kotimainen tuotanto kattaa noin 35 prosenttia 

elintarvikkeiden kysynnästä, loppuosa tuodaan ulkomailta. 

Elintarviketeollisuudessa on panostettu viime vuosina voimakkaasti tuontia korvaavan 

teollisuuden aikaansaamiseen. WTO-valmisteluissaan Kazakstan joutuu panostamaan 

myös tuotteiden laatuun ja tuotannon saattamiseen kansainvälisten standardien 

mukaiseksi. Sektorin kehittäminen vaatisi valtavasti ulkomaisia investointeja, jotta 

kauttaaltaan vanhentunut laitekanta saataisiin uusittua, tuotantomenetelmät modernisoitua 

ja tuotteiden laatua parannettua. Kazakstanissa ei ole juuri lainkaan omaan 

elintarvike- ja pakkauskoneiden tuotantoa, vaan valtaosa koneista joudutaan tuomaan 

ulkomailta. Vähitellen konekantaa on saatu uusittua ja joillakin tuotannonaloilla kotimaiset 

tuotteet ovat jo kilpailukykyisiä tuontituotteiden kanssa. Silti markkinoilla on 

vielä tilaa uusille yrittäjille. 

Kazakstanin luonnonolosuhteet soveltuvat useiden maataloustuotteiden tuottamiseen, 

mikä turvaisi hyvän raaka-ainepohjan jalostavalle teollisuudelle, jos sitä saataisiin 

modernisoitua. Kazakstanilla olisi edellytyksiä myös elintarvikkeiden vientiin, mm. 

muihin IVY-maihin, Kiinaan ja Lähi-Itään. Toistaiseksi pienten elintarviketeollisuuden 

yritysten pyrkimykset tuotannon modernisoimiseksi ja tuotteiden laadun parantami- 






seksi ovat tuoneet melko vähän tuloksia. Viennin kasvattaminen esimerkiksi Venäjälle 

on ollut vaikeaa, koska tämä on asettanut tuontituotteille korkeat laatuvaatimukset 

Lähestyvä WTO-jäsenyys merkitsee kilpailun kiristymistä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. 

Pysyäkseen kilpailussa mukana Kazakstanin elintarviketeollisuuden on 

saatava parannettua tuotteiden ohella myös pakkauksia. Tällä hetkellä modernia pakkausteknologiaa 

on vain suurimmissa yrityksissä. Merkittävimpiä elintarvike- ja pakkauskoneiden 

toimittajia ovat Venäjä, Turkki, Kiina, Italia ja Saksa. Markkinoiden ennustetaan 

kasvavan noin 20 prosentin vauhdilla lähivuosina. Elintarviketeollisuuden 

yritysten konehankintoja on vauhdittanut lainansaanti- ja leasing-mahdollisuuksien 

(Kazagrofinance, ks. Maatalous) helpottuminen. Myös valtio subventoi konehankintoja 

WTO-jäsenyyden lähestyessä. Valtio on myöntänyt kolmen viime vuoden aikana 

tukea elintarviketeollisuuden koneiden liisaamiseen ja lisäksi korkotukea liikepankeilta 

konehankintoja varten otettujen lainojen korkomaksuihin. 

Lähivuosien aikana erityisen voimakkaasti arvioidaan kasvavan maidon ja lihatuotteiden 

tuotannon, mihin myötävaikuttaa karjakannan kasvu. Myös kalateollisuuden näkymät 

ovat parantuneet hallituksen tukitoimien ansiosta. Kazakstanin hallitus on velvoittanut 

Kaspianmeren öljyesiintymillä toimivat kansainväliset konsernit investoimaan 

kalateollisuuteen kompensaationa öljytuotannon aiheuttamista ongelmista bioresursseille. 

Kalanjalostus on Kazakstanissa tähän saakka ollut rajoitettua. Lähivuosina on 

tarkoitus luoda kapasiteettia mm. erilaisten lopputuotteiden, kuten kuivatun ja savustetun 

kalan ja pakasteiden tuotantoa varten. Hyvät edellytykset jalostusteollisuuden 

kehittämiselle on myös myllyteollisuudessa runsaan raaka-ainevarannon ansiosta. 

Elintarviketeollisuudessa investointitarve on suurin seuraavilla sektoreilla: 

viljan jalostus (mm. etanolin ja gluteenin tuotanto) 

vihannesten ja hedelmien jalostaminen mehuiksi ja hilloiksi 

säilykkeet (omaa tuotantoa ei juuri lainkaan toistaiseksi) 

kasviöljyn tuotanto 

puolivalmisteet supermarketteihin 

soijapohjaiset tuotteet 

snack-tuotteet 

nauta- ja siipikarjalihatuotteiden jalostus 

maitojalosteet 

kalanjalostustuotteet 

pakkauskoneet ja materiaalit 

laboratoriolaitteet maidon ja maitojalosteiden testaamista varten 

Tieto- ja viestintätekniikka 

Telekommunikaatiosektori on jo useita vuosia ollut rakennussektorin ohella Kazakstanin 

nopeimmin kasvavia aloja. Potentiaalia markkinoilla on paljon, sillä penetraatioaste 

on alhainen kaikilla tietoliikenteen osa-alueilla. Maan suuri koko ja hajanainen 






asutus ovat suuria haasteita telekommunikaatiosektorin kehitykselle ja palvelujen tarjoamiselle 

maanlaajuisesti. Kehitys on ollut hidasta ja puhelinyhteydet toimivat Kazakstanissa 

heikosti jopa maan suurimpien kaupunkien välillä. Puhelintiheys oli vuoden 

2008 lopussa kiinteiden linjojen osalta maanlaajuisesti 20,3 prosenttia. Maaseudulla 

toimitaan monin paikoin käsikäyttöisten puhelinoperaattoreiden välityksellä. Kazakstanin 

lähestyvän WTO-jäsenyyden vuoksi telekommunikaatiosektorin kehittäminen 

kuuluu hallituksen prioriteettikohteisiin lähivuosina. 

Lankapuhelinmarkkinat 

Vuonna 2004 hyväksytty telekommunikaatiolaki oli ensimmäinen askel markkinoiden 

vapauttamiseksi. Se poisti periaatteessa markkinoita hallinneen Kazaktelekomin monopolin 

kauko- ja kansainvälisten puhelinpalveluiden tarjoamisessa ja avasi pääsyn 

myös muille operaattoreille kansalliseen verkkoon. Valtiollinen Kazaktelekom hallitsee 

kuitenkin edelleen telekommunikaatioalan markkinoita. Yhtiö tarjoaa paikallisten ja 

kansainvälisten puhelinpalvelujen lisäksi myös mm. tiedonsiirtoon ja internettiin liittyviä 

palveluja sekä koti- että ulkomaille. Yhtiön monopoliaseman vuoksi lankapuhelin- 

ja internet-palvelut ovat Kazakstanissa huomattavasti kalliimpia kuin naapurimaissa. 

Esimerkiksi internet-maksut ovat kaksinkertaiset Venäjään verrattuna ja kolminkertaiset 

Kiinaan verrattuna. Kansainväliset puhelut puolestaan ovat viisinkertaiset Kiinan 

hintatasoon nähden. 

Pystyäkseen haastamaan Kazaktelekomin muut operaattorit joutuvat tekemään huomattavia 

investointeja oman infrastruktuurinsa kehittämiseen. Lähestyvän WTOjäsenyyden 

uskotaan rohkaisevan myös ulkomaisia investoijia markkinoille. Muiden 

operaattoreiden toimintaedellytysten parantamiseksi hallitus suunnittelee mm. Kazaktelekomin 

osittaista yksityistämistä. Tällöin verkko todennäköisesti jäisi valtion omistukseen, 

muut palvelut siirtyisivät yksityisen operaattorin hoidettavaksi. 

Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella on investoitu mm. puhelinverkon digitalisointiin. 

Tilanne on korjaantunut suurissa kaupungeissa, mutta maaseudulla kiinteän verkon 

palvelut ovat edelleen heikot ja puuttuvat monin paikoin kokonaan. Modernisointihankkeissa 

on ollut mukana lukuisia ulkomaisia yhtiöitä, mm. Nokia. Rahoitusta ovat 

myöntäneet mm. EBRD ja muut kansainväliset rahoituslaitokset. Kazakstanissa ei ole 

omaa puhelinlaitteiden tuotantoa juuri lainkaan, vaan valtaosa laitteista tuodaan ulkomailta. 

Presidentti Nazarbajev on henkilökohtaisesti vaatinut Kazaktelekomia parantamaan 

kiinteän verkon kattavuutta ja vetämään linjat kaikkiin yli 50 hengen asuintaajamiin 

maaseudulla. Tällaisia paikkakuntia ja kyliä on yli 300. Samalla presidentti vaatii internet-tiheyden 

lisäämistä maanlaajuisesti. 

Saadakseen enemmän ulkomaista pääomaa sektorin kehittämiseen Kazakstanin hallitus 

suunnittelee rajoitusten poistamista ulkomaisten investoijien osakkuudelta kauko- 

ja kansainvälisiä puheluita välittävissä yhtiöissä. Nykyisen lainsäädännön mukaan ul- 






komaisten yritysten hallussa ei voi olla enempää kuin 49 prosenttia kiinteän verkon 

operaattoreiden osakkeista. 

Kazaktelekomin ohella kiinteän verkon palveluja tarjoavat myös mm. kansallisen rautatieyhtiön 

tytäryhtiö AO Transtelekom ja KazTransCom, joka on valtiollisen Kaz- 

MunaiGaz -öljy-yhtiön tytäryhtiö sekä AO Nursat, Arna (DUCAT) ja Astel. Ne käyttävät 

hyväkseen olemassa olevia liikenneverkkojaan tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen. 

Mainittujen lisäksi markkinoilla on myös useita yksityisiä puhelinyhtiöitä. 

Matkapuhelinmarkkinat 

Penetraatioaste matkapuhelinmarkkinoilla lähes 100 prosenttia vuoden 2009 

maaliskuun lopussa (sim-korttien mukaan) 

Markkinoilla on toistaiseksi yksi AMPS- ja kolme GMS-operaattoria. 

Kazakstanin matkapuhelinmarkkinat alkoivat kehittyä varsin myöhään, mutta kehitys 

on ollut nopea. Vuonna 2007 penetraatioaste nousi sim-korttien mukaan 33 prosentista 

vuoden alussa 70 prosenttiin vuoden lopussa. Vuoden 2009 maaliskuun loppuun 

mennessä matkapuhelintiheys oli sim-korttien mukaan lähes saavuttanut sadan prosentin 

rajan. Todellinen matkapuhelintiheys on kuitenkin vielä jäljessä Venäjästä ja 

Ukrainasta, mutta on toisaalta huomattavasti korkeampi kuin muissa Keski-Aasian tasavalloissa. 

Markkinoita alettiin vapauttaa vasta 90-luvun lopulla, minkä vuoksi Kazaktelecomin 

omistama monopoliyhtiö Altel pystyi asettamaan matkapuhelinpalveluille 

korkeat hinnat. 

Lisenssi matkapuhelinpalvelujen tarjoamista varten on neljällä operaattorilla, joista 

kolmessa Kazaktelekomilla on omistusosuus. Edellä mainittu AMPS-operaattori Altel 

otti joulukuussa 2003 käyttöön CDMA 2000 -standardin. GSM 900-/GSM 1800 - 

standardin palveluja puolestaan tarjoavat GSM Kazakstan (tavaramerkit K-Cell ja Activ) 

ja Kar-Tel (tavaramerkit Beeline ja K-Mobile) sekä Kazaktelekomin tytäryhtiö Mobile 

Telecom Service (NeoKazakstan). GSM Kazakstanin omistajia ovat Fintur Holding 

(51 %) ja Kazaktelekom (49 %). Venäläinen Vimpelcom puolestaan omistaa 51 

prosenttia Kar-Telistä. Kuluvan vuoden heinäkuun 17. päivä oli takaraja tarjouskilpailussa 

koskien 51 prosentin myyntiä NeoKazakstan-operaattorissa. Tarjouksen jättivät 

mm. venäläinen MTS ja eteläkorealainen SK Telecom. 

Maan johtava matkapuhelinoperaattori on GSM Kazakstan, jonka asiakasmäärä oli 

6,3 miljoonaa vuoden 2007 lopussa. Samana ajankohtana Kar-Telillä oli noin 4,6 miljoonaa 

asiakasta. Vuoden 2007 alkupuolella GSM-lisenssin sai Mobile Telecom Service 

– MTS (tavaramerkki NEO), joka on Kazaktelekomin tytäryhtiö. Toistaiseksi operaattorilla 

ei ole kaupallista toimintaa. Venäläinen MTS on lehtitietojen mukaan kiinnostunut 

enemmistöosakkuudesta yhtiössä, jotta pääsisi Kazakstanin nopeasti kasvaville 

markkinoille. 






3G-palveluja ei Kazakstanissa ole vielä tarjolla. Markkinoita valvova Kazakh Agency 

of Informatization and Communication (AIC) on ilmoittanut, että ensimmäiset 3Gpalvelut 

voidaan ottaa käyttöön vuoden 2009 loppuun mennessä. 

Internet 

Internet-tiheys oli Kazakstanissa vuoden 2008 lopussa 14,8 prosenttia (2,3 miljoonaa 

käyttäjää). Internetin käyttö on keskittynyt Almatyyn ja Astanaan sekä maan pohjoisille 

alueille, joilla maan korkeammin koulutettu väestö suurelta osin asuu. Internetin 

käyttö kasvaa sitä mukaa kuin tietokoneiden määrä kotitalouksissa lisääntyy. Lokakuussa 

2008 tietokone oli 42 prosentissa kotitalouksista kaupungeissa, joissa asuu yli 

70 000 ihmistä (vuotta aikaisemmin 37 %:ssa). Samanaikaisesti on kasvanut myös 

kannettavia tietokoneita käyttävien joukko. Lokakuussa 2008 kannettava tietokone oli 

4 prosentilla kotitalouksista (vuotta aikaisemmin 2,1 prosentilla) yli 70 000 asukkaan 

kaupungeissa. 

Laajakaista on yleisin internet-yhteys kaupunkikotitalouksissa. Lokakuun 2008 tietojen 

mukaan 64 prosenttia internet-liittymän haltijoista edellä mainitun suuruisissa 

kaupungeissa käytti Megaline-laajakaistapalvelua, jota tarjoaa maan merkittävin internet-operaattori 

Kazaktelekom. Internet-palveluja tarjoavat myös mm. Astel, Golden 

Telecom ja Nursat. Vuoden 2008 lopussa laajakaistaliittymiä oli 600 900. 

Kiinteän verkon vajavuuksien ja maan valtavan koon vuoksi suuri potentiaali Kazakstanissa 

on langattomilla laajakaistapalveluilla. Vuoden 2008 loppupuolella maan suurin 

vaihtoehtoinen lankapuhelin- ja intenet-palveluja tarjoava operaattori Arna allekirjoitti 

sopimuksen eteläkorealaisen Postdatan kanssa mobiilin WiMax-verkon rakentamisesta 

Kazakstaniin. Arnalla on WiMax-lisenssi maan 36 suurimpaan kaupunkiin. 

AsiaBell puolestaan on äskettäin allekirjoittanut sopimuksen Ciscon kanssa Wimaxlaajakaistaverkon 

rakentamisesta ensin Karagandan alueelle ja myöhemmin myös 

Kazakstanin muille alueille. 

Tietoliikennelaitteet 

Kazakstanin oma tietoliikennelaitteiden tuotanto on lähes olematonta ja 97-98 prosenttia 

tarpeesta katetaan tuonnilla. Suurimpia laitetoimittajia ovat Motorola, Ericsson, 

Alcatel, Nokia, Siemens, Huawei, ZyXel ja ZTE. Lähivuosina Kazakstanissa on valtavasti 

kysyntää erilaisilla telekommunikaatioalan laitteilla ja palveluilla, koska hallituksen 

kunnianhimoisena tavoitteena on saattaa nykyaikaiset puhelinpalvelut myös 

maaseudulle. 

Teknologiapuistot 

Informaatioteknologian kehittämiseksi Almatyn lähelle perustettiin vuonna 2005 Alatau 

IT City (AITC), joka on koko Keski-Aasian korkeateknologiakeskus. AITC:llä on 

erityistalousalueen status ja se tarjoaa tulli- ja veroetuja alueella toimiville informaatio- 






ja telekommunikaatioalan yrityksille. Alueella on hyvä infrastruktuuri, nykyaikaiset tuotanto- 

ja liiketilat, logistiikka- ja tietokonekeskukset. Alueen tehtävä on myötävaikuttaa 

informaatio- ja telekommunikaatioalan kehitykseen Kazakstanissa ja nykyaikaisen 

teknologian käyttöönottoon. Hallitus toivoo alueelle ulkomaisia toimijoita, joiden avulla 

maahan saadaan siirrettyä uusinta teknologiaa ja alan tietotaitoa. 

AITC (TOO Kompanija po upravleniju parkom informatsionnyh tehnologij) 

Puh. +7 (3272) 599-823, 599-824; Fax +7 (3272) 599-825 

E-mail: info@aitc.kz; Internet: www.aitc.kz 

Palvelusektori 

Vähittäiskauppa 

Vuonna 2008 vähittäiskaupan arvo kasvoi 3,3 prosenttia edellisvuodesta 2 314 

miljardiin tengeen 

Vuoden 2008 tammi-kesäkuussa vähittäiskaupan liikevaihto supistui 8,6 prosenttia 

edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasosta 

Vähittäiskauppasektori on kehittynyt Kazakstanissa voimakkaasti muutaman viime 

vuoden aikana. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa perinteisten basaarien ja torien 

merkitys on alkanut vähentyä ja tilalle ovat tulleet nykyaikaisemmat kaupantekomuodot. 

Markkinoille on tullut sekä koti- että muutamia ulkomaisia kauppaketjuja. 

Vuonna 2008 kazakstanilaisten käytettävissä olevista tuloista 43,8 prosenttia meni 

elintarvikkeisiin. Samana vuonna keskimääräiset kuukausitulot henkeä kohti olivat 20 

086 tengeä. Tulotaso oli korkein Atyraun ja Mangistaun alueilla sekä Astanassa ja 

Almatyssa. Keskitasoa huomattavasti alhaisempi tulotaso oli aikaisempien vuosien 

tapaan Zhambylin, Etelä-Kazakstanin ja Almatyn alueilla. Vuoden 2008 kolmannella 

neljänneksellä elintasominimiä alhaisemmat tulot oli 16,2 prosentilla väestöstä. Kazakstanin 

väestöstä 0,8-0,9 prosenttia kuuluu uusrikkaisiin (tulot vähintään 100 000 

USD vuodessa) ja viisi prosenttia ylempään keskiluokkaan (tulot 20 800-100 000 

USD vuodessa). 

Vuonna 2008 vähittäiskauppamarkkinoiden arvo oli 2 314 miljardia tengeä eli 17,9 

miljardia dollaria, joka oli 3,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 

2008 yli puolet vähittäiskaupan liikevaihdosta toteutui Almatyssa ja Astanassa. Nopeinta 

vähittäiskaupan kasvu oli Kyzylordan ja Zhambylin alueilla sekä Astanassa. 

Alan asiantuntijat arvioivat, että harmaiden markkinoiden vaikutus huomioiden reaalinen 

markkinapotentiaali on huomattavasti virallista liikevaihtolukua korkeampi. 

Kazakstanissa toimii parikymmentä päivittäistavaraketjua, joista kuusi toimii yli aluerajojen. 

Merkittävimpiä kotimaisia supermarket-ketjuja ovat Gros ja Ajmar sekä discounter-ketju 

SKIF Sauda. 






Supermarkettien asiakaskunta koostuu pääasiassa keskiluokasta tai sitä varakkaammasta 

ostajakunnasta. Pienempituloiset asioivat edelleen pääasiassa toreilla, 

mini-marketeissa tai lähiömyymälöissä. Almatyn supermarketeissa on enemmän 

tuontitavaraa ja hintataso on melko korkea. Pienissä myymälöissä ja lähiökaupoissa 

tavaravalikoima on pääasiassa kotimaista ja hintataso on alhaisempi. Viime vuosina 

kotimainen elintarviketeollisuuden tuotanto on kasvanut ja laatu parantunut, minkä 

vuoksi tuontielintarvikkeiden osuus on vastaavasti jonkin verran supistunut. Tuontituotteiden 

määrä supistuu väistämättä finanssikriisin vuoksi, koska ostovoiman ehtyessä 

vähittäiskauppa joutuu vähentämään tavaravalikoimaa ja keskittymään alhaisemman 

hintatason välttämättömyystuotteisiin. 

Suurimmissa aluekeskuksissa on nykyaikaisia ostoskeskuksia, joiden pienet erikoisliikkeet 

tarjoavat sekä koti- että ulkomaisia vaatteita, turkiksia, kenkiä, elektroniikkaa, 

kultasepän tuotteita jne. Erityisen paljon keskuksissa on italialaisia, ranskalaisia ja 

turkkilaisia tuotteita tarjoavia erikoisliikkeitä. Kazakstanin markkinoilla on vielä tilaa 

nykyaikaiselle vähittäiskauppatoiminnalle. 

Matkailu 

Kazakstan ei ole tähän saakka ollut erityisen suosittu matkailukohde, mikä johtuu 

mm. heikosta liikenneinfrastruktuurista ja monimutkaisista viisumijärjestelyistä. Viimeksi 

mainittua tosin on helpotettu mm. EU-kansalaisille siinä mielessä, että viisumihakemukseen 

ei enää tarvitse liittää virallista kutsukirjettä. 

Matkailuklusteri kuuluu lähivuosina Kazakstanin prioriteettikehityskohteisiin, jonka uskotaan 

voivan muodostua merkittäväksi tulolähteeksi. Matkailuhankkeiden toteuttamiseen 

toivotaan ulkomaisia investoijia. Suuret ulkomaiset hotelliketjut ovatkin jo tutkineet 

Kazakstanin markkinoita ja esimerkiksi Ritz-Carlton on ilmoittanut avaavansa 

ensimmäisen hotellinsa Kazakstanissa kolmen vuoden sisällä. 

Kazakstan joutuu pakon edessä investoimaan matkailualan infrastruktuurin kehittämiseen, 

sillä se valmistautuu järjestämään Aasian maiden talviolympialaiset vuoden 

2011 helmikuussa. Kisoja varten se joutuu muutaman vuoden sisällä rakentamaan 

seitsemän hiihtokeskusta, joista viisi tulee Almatyn alueelle ja kaksi Itä-Kazakstanin 

alueelle. Myös nykyaikaiset laatuvaatimukset täyttävää majoitustilaa tarvitaan lisää. 

Länsi-Kazakstaniin Magnistaun alueelle on suunniteltu noin neljän miljardin dollarin 

investointeja matkailuklusterin kehittämiseen. Kunnianhimoisin hanke sisältää mm. 

Kenderlin lomakohteen laajentamisen. Alueelle on tarkoitus rakentaa mm. Disneyland, 

kasino, metsästysklubi, golf-kenttiä ja luxus-hotelleja. 

Suuri painoarvo lähivuosina on ekoturismin kehittämisellä. Jo vuonna 2004 hyväksyttiin 

aloite, jonka tavoitteena on suunnata matkailijoita maaseudulle ja käyttää ansaittuja 

varoja näiden lähes koskemattomien alueiden kehittämiseen. Vuodesta 2005 alkaen 

Almatyssa on toiminut ekomatkailun informaatiokeskus, joka järjestää erilaisia pal- 






veluja matkailijoille sekä seminaareja ja kontaktitilaisuuksia alan edustajille. Lisäksi 

Astanaan on tarkoitus avata maan ensimmäinen maanlaajuinen matkailunedistämiskeskus, 

jonka on määrä järjestää myös alan koulutusta. 

Myös muita omaperäisiä ja Kazakstanille ominaisia matkailuhankkeita on vireillä. 

Esimerkiksi Itä-Kazakstanin alueelle on tarkoitus rakentaa matkailukohde, joka koostuu 

eri kansallisuuksien asutustaajamista. Alueelle on suunniteltu mm. kazakstanilaista, 

mongolialaista, venäläistä, kiinalaista, arabialaista ja saksalaista kylää. Turistit 

voisivat matkustaa kamelilla, aasilla, kajakeilla, purjeveneillä jne. kylästä toiseen ja tutustua 

eri kansallisuuksien elämäntapaan, käsityötaitoon ja kulttuuriin. Lisätietoja 

matkailualasta: Matkailu- ja urheiluministeriö: www.mts.gov.kz; Ekomatkailu: 

www.ecotourismus.kz 

Pankkisektori 

Kazakstanin pankkijärjestelmä on Keski-Aasian kehittynein ja se on varsin lyhyen 

ajan sisällä ottanut käyttöön kansainväliset pankkialan standardit maan keskuspankin 

ja pankkivalvontaviraston tarkan valvonnan alla. Maan entinen pääkaupunki, Almaty, 

on Kazakstanin ja koko Keski-Aasian rahoitusmaailman keskus. 

Pankkien määrä on vähentynyt selvästi 90-luvun alkupuolen tasosta. Pankkeja oli 

vuoden 2009 kesäkuun lopussa enää 38, kun niitä vuonna 1994 oli 184. Kazakstanin 

suurimpia pankkeja ovat KazKommertsbank, TuranAlem, Halyk-bank ja ATF-Bank 

sekä valtion omistama Development Bank of Kazakhstan (DBK). Keskuspankki on jo 

90-luvun alkupuolelta alkaen rohkaissut pankkeja yhdistymään ja ottamaan käyttöön 

kansainvälisiä standardeja toimintansa tehostamiseksi. 

Kazkommertsbank on johtava pankki- ja rahoituspalvelujen tarjoaja Kazakstanissa. 

Sen osuus maan lainamarkkinoilla on noin 24 prosenttia. Pankki on maan suurin toimija 

myös osake- ja valuuttamarkkinoilla. 

Bank TuranAlem (BTA) kuuluu niin ikään Kazakstanin ja koko IVY-alueen johtaviin 

pankkeihin. Pankki tarjoaa palveluita sekä yritys- että vähittäisasiakkaille, luotottaa 

pk-yrityksiä, rahoittaa kauppaa, tarjoaa leasing-palveluja sekä toimii eläkerahasto- ja 

osakemarkkinoilla. Se on valittu useana vuonna sekä Kazakstanin että IVY-maiden 

parhaaksi pankiksi. TuranAlemilla on Kazakstanissa 193 toimistoa ja 22 haaraosastoa. 

Pankki on laajentanut toimintaansa myös Kazakstanin ulkopuolelle ja sillä on 

edustustot mm. Moskovassa, Kiovassa, Bishkekissä, Bakussa, Jekaterinburgissa, 

Tbilisissä, Dushanbessa sekä Shanghaissa. 

Halykbank (Kansanpankki) on perustettu Kazakstanin säästöpankin pohjalta ja se on 

maan suurin yleispankki, joka hoitaa mm. hallituksen eläke- ja muut tukimaksut. Kärkiviisikkoon 

Kazakstanin pankkien joukossa kuuluu myös ATF-Bank, joka tarjoaa palvelujaan 

sekä yritys- että kuluttajamarkkinoille. Viime vuosina erityisen voimakkaasti 

on kasvanut Alliance-pankki, joka on noussut kärkiviisikkoon maan pankkien joukos- 






sa. Voimakas kasvu selittyy laajenemisella Almatyn ja Astanan ulkopuolelle muihin 

aluekeskuksiin. 

Vuonna 2001 hallitus perusti Kazakstanin kehityspankin (Kazakh Development Bank 

– KDB) edistämään taloudellista kehitystä ja vientiä raaka-ainesektorin ulkopuolella. 

Tavoitteena on saada houkuteltua koti- ja ulkomaisia investoijia sijoittamaan myös 

muille tuotannonaloille kuin öljy- ja kaasuteollisuuteen. Kazakstanin kehityspankin 

kautta kanavoidaan noin puolet hallituksen erilaisiin prioriteettikohteisiin allokoimista 

varoista. Pankin investointikohteet ovat painottuneet Almatyyn ja Astanaan. Tärkeimpiä 

kohteita ovat kuljetus- ja tietoliikennesektori, sähköntuotanto ja -jakelu, korkeateknologia 

sekä jalostusteollisuus. 

Finanssikriisin vuoksi valtion omistusosuus pankkisektorilla alkaa jälleen kasvaa. Valtion 

haltuun otettiin jo vuoden 2009 helmikuun alussa BTA Bank ja Alliance Bank. 

Myös muut suuret pankit ovat saaneet valtion tukia Samruk-Kazyna -rahaston kautta 

ja niidenkin odotetaan ennemmin tai myöhemmin ajautuvan valtion omistukseen. 

Edellä mainittujen pankkien lisäksi tukitoimien kohteena ovat olleet mm. Halyk Bank 

ja Kazkommertsbank. 

Leasing 

Leasing-laki hyväksyttiin Kazakstanissa vuonna 2000, minkä jälkeen leasingpalvelujen 

käyttö on nopeasti yleistynyt. Leasing-yhtiöt ovat joko liikepankkien 100- 

prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä tai toimivat muuten niiden kanssa kiinteässä yhteistyössä. 

Kazakstanissa toimii tällä hetkellä 14 leasing-yhtiötä, joista liikepankit ovat 

perustaneet yhdeksän. Merkittävin valtion perustama leasing-yhtiö on Kazagrofinance, 

joka on rahoittanut alhaisilla koroilla maatilojen kone- ja laitehankintoja. 

Tapakulttuuri 

Liikeneuvotteluissa 

Kazakstanissa käydään kauppaa pitkälti Venäjän mallin mukaisesti. 

Liikeneuvotteluista on sovittava etukäteen ja oikeiden ihmisten osallistuminen on 

varmistettava (henkilösuhteilla suuri merkitys) 

Neuvottelukieli ulkomaalaisten kanssa on yleensä venäjä. Muista kielistä kannattaa 

sopia etukäteen. 

Pukeutuminen ei ole äärimmäisen muodollista, mutta kokopukua tai vähintään irtotakki-suorat 

housut -yhdistelmää on käytettävä neuvotteluissa liike- ja virkamiesten 

kanssa. 

Liikeneuvotteluihin ravintoloissa on hyvä varata kunnolla aikaa 

Neuvotteluja voidaan käydä myös aamiaispöydässä. Ei ole lainkaan epätavallista, 

että aamiaisella nautitaan myös vodkaa ja pidetään maljapuheita. 






Linkkejä 

Kazakstan on suhteellisen turvallinen maa, mutta liikkumista pimeään aikaan varsinkin 

yksin kannattaa välttää. 

Takseina toimivia yksityisautoja kannattaa varoa varsinkin, jos niissä on useita 

henkilöitä. Virallistenkin taksien kanssa hinnasta kannattaa sopia etukäteen. 

Tavallisimpia ulkomaalaisiin kohdistuvia rikkeitä ovat taskuvarkaudet, joten suuria 

rahasummia ei kannata kuljettaa mukana. 

Liikennekulttuuri ”villiä”, joten jalankulkijan on syytä noudattaa varovaisuutta katuja 

ylittäessään. 

Paikallinen ruokakulttuuri on hyvätasoista, mutta varsinkin kesäkuukausina kannattaa 

varoa helposti pilaantuvia ruokia. 

Vesijohtoveden sijasta suositellaan pullotettua vettä. 

Slaavilaista alkuperää olevat ihmiset (venäläiset, ukrainalaiset) juovat alkoholia, 

mutta islamilaisten kazakkien suhtautuminen alkoholiin vaihtelee (odota aloitetta 

vastapuolelta). 

Islamilaisen kulttuurin rooli kaiken kaikkiaan on melko vahva. 

Lääkkeistä on huutava pula, joten tarvittavat lääkkeet oltava mukana (kuten myös 

neulat, ruiskut ja muut mahdollisesti tarvittavat terveydenhoitovälineet). 

Rokotteista suositeltavia ovat ainakin jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja hepatiitti. 

Suomalaiset tarvitsevat Kazakstaniin viisumin, jonka saa esimerkiksi Kazakstanin 

Moskovan tai Berliinin suurlähetystöistä. Passin on oltava voimassa puoli vuotta 

matka-ajankohdan jälkeen. Passi on pidettävä koko ajan mukana. 

Yli viiden päivän oleskelu maassa edellyttää rekisteröintiä (lisätietoja hotellin virkailijoilta). 

Yli kuukauden maassa viipyvien on todistettava HIV-negatiivisuus tuoreella todistuksella. 

Kazakstanissa käytetään pääasiassa käteistä rahaa. Suuret hotellit hyväksyvät 

myös yleisimmät luottokortit. Matkashekkien vaihtaminen voi olla vaikeaa. 

Paikallisia Internet-osoitteita 

http://www.akorda.kz Presidentin viralliset sivut 

http://www.parlam.kz/ Kazakstanin parlamentti 

http://www.government.kz/ Kazakstanin hallitus 

http://www.minfin.kz/ Kazakstanin valtiovarainministeriö 

http://www.taxkz.kz/ Finanssiministeriön alainen verokomitea 

http://www.minplan.kz/ Talous- ja budjettisuunnitteluministeriö 

http://www.mfa.kz/ Kazakstanin ulkoasiainministeriö 

http://www.mit.kz/ Kazakstanin teollisuus- ja kauppaministeriö 

http://www.nature.kz Ympäristöministeriö 






http://www.nationalbank.kz Kazakstanin keskuspankki 

http://www.kdb.kz Development Bank of Kazakhstan 

http://www.kazinvest.kz/ Kazakstanin investointikomitea 

http://www.nif.kz Kansallinen innovaatiorahasto 

http://www.ifk.kz Valtion investointirahasto 

http://www.kazakhstaninvestment.com/ Kazkommert Securities 

http://www.e.gov.kz/business Electronic governement of the Republic of Kazakhstan 

http://www.itk.kz IT-alan yritysten yhdistys 

http://www.aic.gov.kz Hallituksen alainen tietoliikennealan virasto 

http://www.afk.kz/ Rahoituslaitosten yhdistys 

http://www.naceks.kz/ Kansallinen sertifiointivirasto 

http://www.memst.kz/ Valtiollinen standardoimisvirasto 

http://www.salyk.kz/ Finanssiministeriön alainen verokomitea 

http://www.stat.kz Kazakstanin tilastotoimisto 

http://www.customs.kz/en/ Kazakstanin tulli 

http://www.kase.kz Kazakstanin pörssi 

Media 

http://www.inform.kz Kansallinen tietotoimisto 

http://www.dn.kz/ Delovaja Nedelja (venäjänkielinen) 

http://www.kazpravda.kz/ Kazahstanskaja Pravda 

http://www.times.kg/ The Times of Central Asia 

http://www.khabar.kz Kazakstanin uutistoimisto 

http://www.profit.kz Tietoliikennealan uutisia: 

Finpron Kazakstanin toimisto 

Aikaero Suomen aikaan (+3/+4) 

Finpro; Finland Trade Center 

Zhaniya Adilbek, vientikeskuksen päällikkö 

Suite 803, 8th fl 

"Old Square" Business Center, 

Panfilov Street 98, ALMATY 

050000 REPUBLIC OF KAZAKHSTAN 

puh. +7 727 244 6928 

faksi: +7 727 244 6927 

kazakhstan(a)finpro.fi

Kazakstan - Finpro

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?