Tästä!

satut saamaan selvää.
N:o 115
4.12.1981
Kallis veljeni Herrassa. Jumalan armo ja rauha asukoon
kanssanne perheesi kanssa.
Vaan muutama sana. Eino tuossa odottaa. Haluan tämän nyt
justiin, että se kerkiää jouluksi, että on siellä. Ajattelen, olen siellä teidän
kanssa. Siis tämä on kristillisyyden hyväksi. Kirjotan kirjeen jälestä.
Jäkää Jumalan rauhaan.
Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta. Eino ja Fern.
Sophia
N:o 116
24.12.1981 ilta
Kalliit Herran Sebaotin enkelit ja veljeni Herrassa, Lauri ja
Eero, ja kaikki, jotka teidän kanssa sota rintamassa seisotte. Jumalan
armo ja rauha olkoon kanssanne nyt ja iankaikkisesti.
Ajattelen teitä, kuinka olette onnelliset siellä vastaanottamassa
veljiä ja sisaria, ja saatte nauttia taivaan leipää runsaasti, jonka esimakua
minäkin saan täällä yksinäisyydessä joskus maistaa, josta Jumalalle Isälle
Jesuksen nimeen olkoon kiitos ja ylimmäinen ylistys.
Olen vielä tässä, muuten on kaikki hyvin, vaan jalat eivät
tahdo kestää enään kävellä. Istun paljon tässä rulla tuolissa ja tämän
kanssa pyörin vähän ympäri ja kukaties laiskuus on, että en perusta. Eino
ja Fern tulevat tiedon mukaan tänne minua näkemään. Sanoin heille, jos
menisitte Gellivaaraan, niin antaisin viimeisen senttini, jos olisi tarve.
Kiitos kaikista lähetyksistä ja kirjeistä, terveisistä, monista
muistamisista. Uskon, että muistatte anteeksi antavalla sydämellä. Ja niin
uskokaamme kaikki synnit anteeksi Herramme Jesuksen pyhässä nimessä
ja veressä viattomassa. Rukoilkaa minun ja lasteni edestä, pyytää
kelvottomin e. t. Rakkaat terveiset lapsilta.
Sophia Hill
N:o 117
1.1.1982 () Nyt on Herran pyhä päivä päivä parahin.
Kalliit Herran Sebaotin enkelit ja minun veljeni Herrassa.
Olkaat tervehditty. Jumalan armo ja rauha levätköön henkenne kanssa
ijankaikkisesti, Lauri ja Eero perheenne kanssa.
Kiitän lujasti kaulasta kaiken hyvän, jota olette minulle tehnyt,
jota en muista luetella, kirjoja ja kirjeitä ja saarnoja. Miten minun sieluni
ilman voisi elää. Kiitos Jumalalle Jesuksen nimeen, että hän sinun suusi
kautta on minua auttanut elämään täällä korvessa. Jumalan sana on
elävä. Niinhän me uskomme ja olemme koetelleet.
Nyt nämä saarnat, jotka sain. Haluaisin jokaiselle lukea.
Ajattelen, että sattuu nämä Gunnarilaiset täällä ovat niin täynnä
viisautta, että heihin ei mahdu Jumalan totuus. Kuitenkin on toivo, että
Jumala herättäisi kaikissa ikävän totuuden perään Jumalan sanan jälkeen.
72