Tästä!

ijankaikkisen onnen toivotuksella.
Sydämeni täytti suuri ilo, kun sain kirjeen Laurilta. Tuli
mieleeni Jumalan Pojan sana: Ihminen ei elä ainoastaan leivällä, vaan
jokaisesta sanasta, kun Jumalan suusta lähtee. Ja ilo toi myös mieleen:
Niin kuin peura janoissansa vettä tuoret himoitsee. Eiköpä psalmista ole
kauniisti sen osannut sanoa, mitä sydän himoitsee. Kiitos, Lauri,
vaivastasi, kun ruokit vaivaista sieluani.
Fern oli tässä, kun luin kirjeesi. Käski sanoa S.R. terveiset
kiitosten kanssa, kun muistit heitä. Tässä minä vielä olen Long Term Care
Center. Jalkani on hyvä, kun ei tarvitse mitään tehdä. Käytän rulla tuolia.
Mutta se sydämellinen rukous Jumalan puoleen, että pääsisin omaan
kotiini, vaikka se on pieni. Se kuitenkin on suurin rukoukseni, että
onnellisesti kostuisin kotiin, jossa ei ole koskaan tilan puutetta. Jos niin
olisi, Wapahtajahan sanoi, että Hän menee laittamaan tilaa.
Kuinka usein sieluni kädet on kiertäneet sen kalliin sisaren
Alvan Wittangissa kaulaan, kun hän siellä laittaa Jumalan pojalle tilaa ja
aterioita. Tahtoisin sanoa paljon hänelle, vaan olen niin mitätön tuomaan
ulos, mitä sieluni tuntee, vaan uskon, vaikka olemme näin kaukana, kun
on sama henki, niin ei sitä niin koristeltuja sanoja kaivata.
Tähän tuotiin Covernementin sairaalasta mies, hän ei saata
paljon puhua. Näyttää sainamannilta, jotain vierasta kansallisuutta. Hän
on ehkä Vietnami tai korealainen. Olin tuossa ulkona, kun iso
Covernementin auto ajoi ja ottivat miehen. Näyttää koko vanha. Hänellä
on iso arpi korvasta leuvan alle. Joku työn tekiä sanoi, se on sattuu
korvasta korvaan. Tässä puhutaan vaan kuiskuttelemalla, ei ääneen.
On jo 5p.
Siellähän on niin monia, jotka on jääneet paikkakuntiin yksin.
Se kolmas Postilla oli niin vieras meille vanhoille. Olisi suuri ilo, jos vielä
saisi niitä alkuperäisiä saarnoja lukea. Melvin Niska ja Linda ovat
kääntäneet koko L.L.L. kirkkopostillan Englannin kielelle. Vaan nyt on
kysymys sen tarkastaa ja toimittaa painoon. Sanoivat, että ei heillä ole
aikomusta sitä painoon laittaa. Vaan säilyttävät irtolehtinä kuorissa.
Kuinka sen Sten J. joukko on lisääntynyt. En ole täällä kuullut
mitään Niskan joukosta muuta, he vaan pitää omia kokouksiaan. Ei D. ja
E. ole käyneet yhtään kertaa jälestä, kun te olitte täällä.
Nämä minun lapseni ovat luonnon siivoja, vaan eihän heille
saata toinen uskoa antaa, ennen kun Jumala suuresta armostaan avaisi
heidän silmänsä näkemään mihin omavanhurskaus heitä vie. Se täytyy
tulla itsellä hätä. On ne joku vieras sanonut minulle, että olen huono äiti,
kun en ole yhtäkään lastani opettanut oikein. Kuitenkin vielä rukoilen
heidän edestä, ja se on ilo, kun totiset kristityt muistaa heitä, sillä k.
rukous voi paljon, kun se totinen on.
Tiedän sen hyvin, että olen huonompi kun kukaan sanoa voi.
eihän hyvä armoa tarvitse. Armosta se on, että elän, ja armosta suuresta,
että saan uskoa syntini anteeksi armosta, että totiset Jumalan ihmiset
minua muistaa ja vielä lapsiani. Jääkäät Jumalan Rakkaan Isän haltuun
annuttuna, toivoo vähin e.t. Sophia täällä kaukana erämaasa.
N:o 113
6.10.1981
70