You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
taloon<br />
N:o 109<br />
18.6.1981 ilta<br />
Kallis, jalo Herran Sebaotin Enkeli Lauri, sinun perheesi kanssa.<br />
Tervehdän teitä onnellisia Jumalan rauhalla. Ikävä minulla on. Nälkä ja<br />
jano. Vaan onhan niinkin kirjotettu, että tyydy minun armooni. Jos ne<br />
Jumalan sanat oikiaan paikkaan aina ymmärtää.<br />
Sinä et osaa arvata, kuinka minä kaipaan Anni Brolan kirjeitä,<br />
vaan niitä ei enään tule. Olisi niin paljon puhumista. Vaan kun ottaa<br />
kynän, niin en tiedä, mitä sanoa. Eikö se Paavali sano, minä vaivainen<br />
ihminen, kuka päästää minua tästä kuoleman ruumiista.<br />
On joskus, vaikka yksin olen ja luen kirjotettua Jumalan sanaa,<br />
se tuntuu, että on ympärillä ystäviä, jotka ovat minun kanssani yksi, ja<br />
niin täyttää lämmin henki, että täytyy suuresti kiittää Jumalaa armon<br />
edestä. Olettehan kalliisti minulle kelvottomalle suuri syntiselle<br />
todistaneet synnit anteeksi ja olen sen todistuksen uskonut, jonka<br />
lukenut olen.<br />
Tässähän minä vielä olen, mutta osota kirjeet, jos on aikaa<br />
kirjottaa, tällä vanhalla osotteella. Minun posti pidätetään postikonttorissa<br />
ja sitte haen sieltä. Minun huone on nyt tyhjä, naapuri pitää huolen siksi<br />
kun menen takasin.<br />
Jääkää hyvästi Jumalan rauhaan uskossa, että syntimme on<br />
anteeksi Herramme Jesuksen pyhässä nimessä ja veressä viattomassa.<br />
Rukoilkaa, rakkaat, minun ja lasteni edestä, pyytää kelvottomin elämän<br />
tien vaeltaja<br />
Sophia<br />
Älä kiittele kirjeessä, vaan pane pieni paperi, jos olet mitään<br />
rakkauden merkkiä saanut.<br />
N:o 110<br />
1.8.1981<br />
Kalliit, jalot Siionin linnan vartiat, Lauri, Eero, Severi ja niin<br />
monta kun teitä on totuuden saarnaajia. Olkaa tervehditty Jumalan armon<br />
ja rauhan tervehdyksellä.<br />
Eilen Eino otti minun Piulaan. Siellä asuu yksi toista kieltä<br />
puhuva perhe, vanha, ja yksi suomalainen. Olen nyt tyytyväinen, että<br />
näin heidät. Se on se sama, kukkia akkunoilla ja se, jota me suomalaiset<br />
sanomme elämän langaksi, oli menossa seinissä ja katossa. Ei ole R.R.<br />
lampailla sen puhtaampi eli kuuliaisempi vaellus, kun ennenkään. En<br />
halunnut monta aikaa siinä viipyä. Kosket ei olleet kotona.<br />
Tässä olen yksin ja muistelen niitä armon päiviä, jotka<br />
menneet ovat. Ja nämä ikävät, kuivat, nälkäiset päivät on edessä, vaan<br />
tämän kaiken puuttuvaisuuden tähden täytyy uskoa sielunsa Herramme<br />
ja Wapahtajamme kaikkinäkevän silmän suojaan. Ei ole ansiota, ei<br />
hitustakaan. On kuitenkin suuri armo, että on alusta tullut tuntemaan<br />
totuuden ja siinä kaikessa heikkoudessa ja puuttuvaisuudessa kiinni<br />
68
Change language