Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vissiin puhuimme lisää. Sanoin, kullä minä muistan ne syntymäpäivä<br />
ristiäiset eli siunaajaiset Lake Nordenissa. Se oli R(eazon) syntymäpäivä.<br />
Istuimme ruokahuoneessa R. ja emäntä, toisessa päässä Gunnari ja<br />
Larsson, Gust ja minä ja joitakin muita, ei paljon. (Ei syöty). Joukko<br />
vaimoja meni keittiöön, alkoivat laulaa Iloista syntymäpäivää, iloista s.p.<br />
sinulle rakas Reazo, ja sitte toivat palan kaakkua, siinä pieni sytytetty<br />
kynttilä päällä. Sanoin Larssonille ja sen kuuli Gunnarikin. No nyt te<br />
näitte ja kuulitte, ettekä puhuneet kumpikaan mitään. Larsson sanoi, ei<br />
he ymmärtäneet, mitä se oli. G. ei sanonut mitään. R. ensin nauratti.<br />
Puhuimme vähän lisää. Reazoon meni vihan perkele ja lähtivät, pyysin,<br />
älä vielä mene, enhän ole vielä sanonut, miksi sinut tänne käskin. Hän<br />
pyörsi, että sain kysyä, onko hän saanut sen Paloniityn kirjeen. Sanoi,<br />
joo, mutta se oli suomea ja hän näytti sen saarnaajille. He sanoi, et sinä<br />
sitä tarvitse, heitä menemään. Sanoin, minä luulin, että annat Koskien<br />
sen lukea, niin he tulkitsee sen sinulle. Silloin he lähti mennessään huusi<br />
Gud pai. Olisin halunnut tietää enempi heidän hommiansa, mutta ne<br />
meni.<br />
Nämä Kosket kerran sanoi, kun Gusti mieheni vielä eli, mihin me<br />
sitte menemme. Se oli jälestä kun olimme lukeneet saarnan<br />
Kirkkopostillasta. Ei me vielä silloin tienneet, että siellä Lapissa oli tullut<br />
mitään vastuksia. Me vaan luulimme, että täällä vaan nuo toista kieltä<br />
puhuvaiset ottaa kaikenlaisia lupia. Gunnari oli meidän kanssa niin kun<br />
enkeli. En tiedä, mitä sanoisin. Ensin on niin paljon sanomista. Ja nyt tuo<br />
Wm sairaus. Hän on parempi. Foonasin hänelle vasta. Oli ääni paljon<br />
selvinnyt. Nyt on pyhä aamu, kello 6, menen vielä levolle. Heräsin,<br />
muistin, että olette lähtemässä rukouksiin, join kuuman postoni kupin, ja<br />
kirjotan jonkun sanan. Posti ottaa tämän vasta maanantaina.<br />
(Pyhänä kl.3 iltapäivä.) Tämä sana vaan muistuu mieleeni, kun<br />
ensimmäiset vanhimmat sanoi, Voi pimeyttä, Voi pimeyttä American<br />
maalla. Jos silloin niin monin kerroin nyt. Monesti kun istun ja luen ja<br />
kirjotan tässä, tuntuu, että istutte tuossa sohvalla. Pitää katsoa toisenkin<br />
kerran ja tyhjä se on. Arvaan teidän sielun silmä näkee minun<br />
yksinäisyyteni. Tulee niin lämmin ja hyvä tunne. Ei tämä ole<br />
houraamista, vaikka satakymmenes vuosi on menossa, siis yli 9<br />
kymmenen. En vielä ole lakannut toivomasta ja rukoilemasta, että saisin<br />
kuulla äänellistä puhdasta saarnaa. Uskon vielä, että tuntemattomat ovat<br />
Hänen tuomionsa ja käsittämättömät Hänen tiensä. Ei taida olla<br />
nykyaikaisista kristityistä apua kokousten laittamiseen. Mutta minun<br />
mieheni sanoi, kyllä tässä meidän huoneessa voi pitää kokousta, kun<br />
vaan saisimme saarnaajan. Jos hän olisi elämässä. Kyllä minun poika ja<br />
miniä antaa ruokaa saarnaajille. En tiedä, moniko uskaltaisi tulla<br />
kuulemaan. En ole kerinnyt kirjottaa vielä. Ja Lännellä minun ystäväni<br />
ovat päässeet paratiisiin. Ne kaksi Anderson ja Tuominen jos eläisi, silloin<br />
olisi tie auki sinne. Olen ajatellut, että taitaisi käydä kun Raattamaalle,<br />
ottaa eväslaukku ja mennä. On yksi, jolle koitan vielä kirjottaa, jos hän<br />
sattuisi vastaamaan. Tuo Niskan joukko se pilasi kaikki. Se on pienestä<br />
vissiin alettava, kun sinapin siemenestä, jos Jumalalla on täällä valituita<br />
vielä ennen kun loppu tulee. On tässä sinulla ymmärtämistä, jos<br />
ollenkaan käsität.<br />
Jää nyt Jumalan rauhaan rakkaitten kanssa omaistesi ja kaiken<br />
seurakunnan kanssa. Uskokaamme synnit anteeksi Jesuksen pyhässä<br />
38