Tästä!

asukoon kanssanne kaiken sodan ja koettelemuksen voitolliseen loppuun
asti, amen.
Joku sana. Kysyn, onko lupa antaa Dave'in jäljentää tämä tai nämä
kirjeet, jotka lähetit minulle. He D. ja E. olivat tänään täällä. Näytin heille
tämän, vaan he eivät osaa lukea suomea, ja siksi olisivat jäljentäneet
nämä. Sanoin, kyllä näette, kun menette Minneapoliin. He menee tiistaina
sinne Evelyn terveyden tähden ja viipyvät viikon siellä. Evelyn äiti olisi
tulkinnut ne heille. Ole nyt niin kiltti nuoreni, että heti vastaat. En tahdo
enempää sotkua päällesi laittaa, teen sen kuin tahdot, vaan uskon, että
olet jo Melvinille lähettänyt, että näkevät, mikä lukki se Johansson on.
Jääkää Jumalan rauhaan ja uskomme synnit anteeksi Herramme Jesuksen
nimen ja veren voiman kautta. Rukoilkaa rakkaat edestäni. Rakkaat
terveiset D. ja E. minulta ensin ja enin
Sophia
N:o 26
30.10.1977
Kallis jalo Herran Jesuksen sotamies ja rakas veljeni Herrassa,
Lauri, sinun rakkaan perheesi kanssa. Jumalan armo runsaasti asukoon
henkenne kanssa ijankaikkisesti, amen.
Nyt on pyhä ilta. D. ja E. tulivat tähän minun pieneen mökkiini. He
oli ensin niin kuin he ei olisi oikeassa paikassa. Olin vaan niin kun
ennenki. Veisasimme, D. luki rukoukset ja päivän saarnan postillasta.
Söimme vähän ja kun olimme valmiit, sanoin, ensi pyhänä on juhlapäivä
ja Lapissa on juhla, sillä sinne tulee vieraita Norjasta ja Suomesta, ja Levi
ja S.Johansson pitää eri paikassa kokoukset. Molemmilla levisi silmät
naurussa suin katsoivat toisiansa, vaan eivät sanoneet mitään. Kysyin D.
oletko kirjottanut Laurille kirjeen kauvan aikaa sitte, joo. Kysyin, kuka
sen kirjeen käänsi, hän sanoi nuori Melvin. Kysyin miksi sinä sen halusit
kääntää, vaikka tiesit, että Lauri ymmärtää E.kielen. Hän sanoi, ei
täydellisesti. Kysyin jos nuori Melvin ymmärtää täydellisesti suomea. En
muista, mitä hän siihen vastasi. Hän sanoi kirjottaneensa koko väkevän
kirjeen Laurille. Vastasin, jos joku olisi tullut ja sanonut, mitä sinä olet
kirjottanut, olisin sanonut, ei ikinä D. ole semmosta kirjottanut, vaan kun
saan itse lukea, sillä minulla on se sinun kirjeesi, meni hän vähän noloksi.
Hän oli ensin niin väkevää henkeä täynnä. Hän kysyi, miksi Lauri ei ole
vastannut. Sanoin, onhan Levi vastannut, vaan hän ei sanonut siitä
tykkäävänsä, kun ei vastaa suorasti, vaan aina ympäri ympäri. Siinä se
on. Menevät niin sokeaksi, en tiedä, mitä sanoa. Annoin heille sen
kokoelman ja käskin lukea. Uskon, että ovat uteliaita tietämään, mitä
siinä on. Sanoivat, että ei vanha Melvin ole saanut. Sanoin, nyt hän saa.
Kysyin vieläkin minkälainen on kyykäärmeen sikiö. Eivät sanoneet
mitään. Puhuimme, jota en kaikkia muista nyt justiin. Kuitenkin kiittivät
terveisistä ja käskivät sanoa rakkaita terveisiä, ja lupasivat tulla ensi
pyhänä. On se piru, en tiedä, se on kavalampi kun käärme. Kolme ihmistä
monen mailin päässä, eikä salli heidänkään lämmittää toisiansa
Kristuksen hengellä. Muistan vanhan Kutunivan. Hän sanoi, Koska rietas
haluaa kaikki sielut hukuttaa.
William Mackie kirjoitti. Sanoi saaneensa sinulta kauniin kirjeen.
Lupasi vastata. En tiedä, kuinka saattaisin sinua kiittää sen edestä.
15