Tästä!

Luin tuota Levi vanhimman kuoleman muistoa. Kuinka moni
nykyisistä kristityistä ymmärtää sitä.
Woi, sinä et arvaa. Olenko minä ollut huolimaton, ettei minun
lapsistani ole hyvää todistusta. Tunnen itseni niin vialliseksi noita
saarnoja lukiessani.
Ei ole meidän papeilla määrättyä palkkaa. Lähetän tämän
pienen lahjan, kun aina kirjotat, ja posti on kallista.
Uskokaamme synnit anteeksi Jesuksen pyhässä nimessä ja
veressä viattomassa taivaaseen asti. Rukoilkaat meidän puolestamme,
pyytää vähin elämän tiellä
Sophia l.k.
N:o 171
19.7.1984
Kallis jalo Herran Sebaotin enkeli, Lauri Eeron kanssa, ja
rakkaat veljeni Herrassa. Jumalan armo ja rauha asukoon henkenne
kanssa nyt ja aina elämänne ilta hetkeen.
En minä osaa kirjottaa. On niin ikävää. Ei ole ketään, kelle
sanoisi. Eino tulee. Hänellä on sen monta maallista sanomista. Ja yöllä
tulee mieleeni, joku luulee se on pitkä tämä minun elämäni, mutta se on
niin kun kämmenen leveys ja ei mitään. siinä on niin monta murheen
päivää. On joku ilonkin päivä, josta en ole osannut kiittää Jumalaa niin
kuin olisi tullut. Nyt ikävöitten omaa kotiani, vaan minun jalkani on niin
huonot, vaan tässäkin on kiittämisen syytä. Eino löysi minulle tämän
rauhallisen paikan. Ei ole kellään reitiota jyrisemässä eikä mitään
semmosta. Minulla on oma yksityinen huone ja hoitaja on siivo ihminen.
Mutta ruoka on joskus, mutta se on mahdoton, että toinen voi tietää
toisen mielen, ja siksi se oma koti muistuu. Tämä maallinen aina menee.
Mutta se ijankaikkinen, joka jää heiltä, se on niin katkera ajatella. Se on
sanomaton totuus, että ei se ole ihmisen antamisessa usko. Ihminen on
Jumalan työ ase.
Tulimme kerran kokouksista. Yksi vanha kristitty vaimo sanoi:
Kyllä Jumala puhui kalliisti tänä iltana palveliansa suun kautta. Ja kyllä
Jumala on pannut sinun kynäsi tekemään monta ihanaa kirjainta minulle
Kalervon kanssa. Jumala taivaassa olkoon ylimmäisesti ylistetty tänä
iltahetkenä. Tämä on vaan teille pojille, sinä ja Eero tiedätte, kuinka
hatara minä olen, kun olette nähneet. Uskokaamme kaikki synnit
anteeksi Jesuksen Herramme pyhässä nimessä ja veressä ijankaikkisesti.
Sen päälle sanon jääkää Jumalan rauhaan. Muistelee vähin elämän tiellä
Sophia
N:o 172
23.7.1984
Kallis Herran Sebaotin enkeli, Lauri Eeron ja perheenne kanssa.
Jumalan armo ja rauha asukoon henkenne kanssa ijankaikkisesti.
Olkaat siunatut. Woi, minun pieneni kaikki. Jumala armahda.
Kuinka onnelliset ne on, joitten lapset ja lasten lasten lapset ovat yhdessä
kiittämässä Lunastajaa. (Onko tämä minun suurten syntieni rangastus,
kun minun pitää näin yksin olla). Jumala Kaikki valtias avatkoon lasteni
silmät ja monen. Taivaan Isä olkoon kiitetty, että minulla on näin hiljanen
105